Tietoyhteiskunnan esteet ja haasteet. Selvitys tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoyhteiskunnan esteet ja haasteet. Selvitys tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle"

Transkriptio

1 Tietoyhteiskunnan esteet ja haasteet Selvitys tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle Valtioneuvoston kanslian raportteja 2/2006

2

3 Tietoyhteiskunnan esteet ja haasteet Selvitys tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle Valtioneuvoston kanslian raportteja 2/2006

4

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Tietoyhteiskuntaneuvoston jaostot Toimittaja: suunnittelija Ville-Veikko Ahonen, valtioneuvoston kanslia, tietoyhteiskuntaohjelman toimisto KUVAILULEHTI Julkaisun laji: Valtioneuvoston kanslian raportteja Toimeksiantaja: Tietoyhteiskuntaneuvosto Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Tietoyhteiskunnan esteet ja haasteet. Selvitys tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle (Hinder och utmaningar för informationssamhället. En utredning till ministergruppen för informationssamhällsprogrammet och rådet för informationssamhället) Tiivistelmä: Tähän selvitykseen on koottu tietoyhteiskuntaneuvoston jaostojen näkemykset keskeisimmistä tietoyhteiskuntakehitystä jarruttavista tekijöistä. Selvitys on laadittu tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle. Selvityksen painopiste on lainsäädännöllisissä esteissä, mutta sen kattavuutta on laajennettu lainsäädännöstä myös muihin tietoyhteiskuntakehityksen haasteisiin, kuten asenteellisiin kysymyksiin ja osaamisen vahvistamiseen. Jaostojen työn näkökulmasta esteiden ja haasteiden kartoittamisen tarkoituksena on ollut tukea neuvoston raportointiprosessia. Tarkoituksena on lisäksi ollut, että esteiden ja haasteiden kartoittaminen johtaisi konkreettisiin jaostoaloitteisiin. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman näkökulmasta kipupisteiden kartoittamisen tavoitteena on ollut antaa eväitä tietoyhteiskuntaohjelman suuntaamiselle ja mahdollisille uusille avauksille hallituskauden loppuajaksi. Esteet ja haasteet priorisoitiin jaostojen ja ministeriöiden toimesta vuoden 2005 aikana. Priorisoidut ongelmakohdat käsiteltiin ohjelman ministeriryhmässä ja tietoyhteiskuntaneuvostossa syksyllä Selvityksessä jaostojen luettelemat esteet ja haasteet on luokiteltu pääosin tietoyhteiskuntaohjelman osa-alueiden mukaan. Esteitä ja haasteita käsittelevissä luvuissa on lueteltu jaostojen kartoittamat esteet ja haasteet, esitelty ongelmakohdat sekä todettu mahdollinen jaoston esittämä ratkaisu ongelmalle. Kaikkien kohdalla esitystä asian ratkaisemiseksi ei ole, vaan asia vaatii vielä jatkoselvittelyjä. Priorisoitujen esteiden ja haasteiden kohdalla on mainittu lisäksi käynnissä olevat tai lähitulevaisuudessa käynnistettävät toimenpiteet niiden purkamiseksi. Avainsanat: tietoyhteiskunta, hallinto, viestintä, tietoverkot, tietotekniikka Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian raportteja 2/2006 Kokonaissivumäärä: 32 Julkaisun jakelu: Verkkosivuilla pdf: Tilaukset: ISSN: Kieli: Fi Painopaikka: Valtioneuvoston kanslia, 2006 ISBN: Luottamuksellisuus: Julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande): Sektioner som tillsatts av rådet för informationssamhället Redaktör: planerare Ville-Veikko Ahonen, statsrådets kansli PRESENTATIONSBLAD Typ av publikation: Rapporter från statsrådets kansli Uppdragsgivare: Rådet för informationssamhället Datum då organet tillsattes: Publikationens namn: Hinder och utmaningar för informationssamhället. En utredning till ministergruppen för informationssamhällsprogrammet och rådet för informationssamhället Referat: I denna utredning ingår de synpunkter som sektionerna i rådet för informationssamhället framfört som de viktigaste faktorerna som bromsar upp informationssamhällsutvecklingen. Utredningen har utarbetats för ministergruppen för informa tionssamhällsprogrammet och rådet för informationssamhället. Utredningens tyngdpunkt ligger på de lagstiftningsmässiga hindren, men omfattar även andra utmaningar för utvecklingen av informationssamhället, såsom attitydfrågor och behovet av att förstärka kunnandet. Med tanke på arbetet i sektionerna har syftet med denna kartläggning av hinder och utmaningar varit att stöda rådets rapporteringsprocess. En annan avsikt har varit att kartläggningen av hinder och utmaningar kan leda till konkreta initiativ från sektionerna. Med tanke på regeringens informationssamhällsprogram har syftet med kartläggningen av smärtpunkterna varit att stöda fokuseringen av informationssamhällsprogrammet och erbjuda eventuella nya åtgärder för slutet av regeringsperioden. Hindren och utmaningarna prioriterades av sektionerna och ministerierna under De prioriterade problemen behandlades i ministergruppen för informationssamhällsprogrammet och i rådet för informationssamhället under hösten I utredningen har de hinder och utmaningar som sektionerna fört fram huvudsakligen uppdelats enligt delområdena i informa tionssamhällsprogrammet. I de kapitel som behandlar hinder och utmaningar nämns de hinder och utmaningar som kartlagts av sektionerna, presenteras problemen samt framförs en eventuell lösning som sektionen har på problemet. I fråga om många hinder har man inte lagt fram någon lösning, eftersom saken kräver fortsatt utredning. I fråga om prioriterade hinder och utmaningar nämns dessutom vilka åtgärder som redan vidtagits eller vilka åtgärder som vidtas inom en nära framtid för att lösa problemen. Nyckelord: förvaltning, styrning, kommunikation, datanät, datateknik Seriens namn och nummer: Rapporter från statsrådets kansli 2/2005 Sidantal: 32 Distribution: Pdf-filen finns på webbsidorna: Statsrådets kansli, ISSN: Kieli: Fi Tryckort: Statsrådets kansli, 2006 ISBN: Sekretessgrad: Offentlig Förlag: Statsrådets kansli 4

7 SISÄLLYS JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Lainsäädäntöhankkeiden arviointi tietoyhteiskuntavaikutusten kannalta *** Tietoyhteiskuntakehityksen liiallinen sääntely Euroopan unionin lainsäädäntö Tietoyhteiskunta-asioita koskevan lainsäädännön vaikeaselkoisuus Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteydet *** Kansainvälinen standardointi * Laitteiden, palveluiden ja päivitysten monimutkaisuus * Tietoturvan markkinointi erillispalveluna * Tukipalveluiden tuottaminen ja riippumattoman laitetiedon saatavuus * Digitaalisen television potentiaalin hyödyntäminen Digitaalisen television esteettömyys ja käytettävyys Tasa-arvo puhelinliittymien vaihdossa Domain-nimien kansallinen valvonta KOULUTUS JA TUTKIMUS Ongelmat asenteissa ja osaamisessa *** Verkko-opetus perusopetuksessa *** Korvaukset ja tekijänoikeudet verkko-opetuksesta ja oppimateriaaleista *** Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden saaminen ja jääminen Suomeen * Tietoyhteiskuntakoulutuksen tarjonta ja kehittäminen Oppilaitosten rahoitusjärjestelmä Oppilaitosten hankintojen suuntaaminen oppimateriaalitarjonnan kehittämiseksi Rahoituksen sirpaloituminen koulutuksessa ja tutkimuksessa TYÖELÄMÄ Osaamisen ja innovatiivisuuden lisääminen työelämässä * Osaamisen ja innovatiivisuuden muuntaminen työllistäväksi kasvuksi * Läpimurtohankkeiden puuttuminen * TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN JULKISHALLINNOSSA Yhteishankintojen toteuttaminen ***

8 5.2 Sähköisten palvelujen ja toiminnan kehittämisen integroinnin eteneminen *** Sähköisten julkishallinnon palveluiden pelisääntöjen puuttuminen Julkishallinnon palveluprosessien eteneminen Sähköisten palvelujen integrointi taustajärjestelmiin Hyötyvaikutusten aikaansaaminen verkkopalveluista Sähköisten palveluiden käyttöaste Laajojen yhteishankkeiden rahoitus Tunnistamisen liittyvät epäselvyydet (kts. myös kohta 7.2) Yhteisen arkkitehtuurin ja yhteentoimivuuden haasteet Hankintatoimen osaaminen Julkisin varoin tuotettujen sähköisten materiaalien hyödyntäminen (kts. myös kohta 7.1) SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Saumattoman palveluketjun lainsäädännön määräaikaisuus *** Kustannustehokas ja toimiva tietojärjestelmäarkkitehtuuri *** Asiakkaan mahdollisuus saada itseään koskevia tietoja *** Luotettavan terveystiedon saatavuus sähköisissä kanavissa *** Henkilötietojen luovuttaminen ja suostumuksen hallinta Potilasasiakirja-asetuksen tarkistaminen Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja koskeva ohjeistus Asiakkaiden mahdollisuus saada tietoa palveluista Sähköiset terveydenhuoltopalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaaminen LIIKETOIMINNAN JA SISÄLTÖJEN SÄHKÖISTYMINEN Julkisen tiedon uudelleenkäytön ehtojen ja hinnoittelun epäselvyys (kts. myös kohta 5.12) *** Sähköinen tunnistamisen hidas yleistyminen jarruttaa sisältötuotannon ja sähköisten palvelujen kasvua (kts. myös kohta 5.8.) *** Sisältötuotannon tekijänoikeuslainsäädäntö vaatii täsmennystä Tietoyhteiskunta-esitysten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi ja jatkotoimet

9 JOHDANTO Tarve selvittää tietoyhteiskuntakehityksen keskeisimmät esteet ja haasteet nousi esiin tietoyhteiskuntaneuvoston 1 kokouksessa , jossa toivottiin tietoyhteiskuntakehitystä hidastavien lainsäädännöllisten esteiden kartoittamista. Tähän selvitykseen on koottu tietoyhteiskuntaneuvoston jaostojen 2 näkemykset keskeisimmistä tietoyhteiskuntakehitystä jarruttavista tekijöistä. Selvitys on laadittu tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle. Selvityksen painopiste on lainsäädännöllisissä esteissä, mutta sen kattavuutta on laajennettu lainsäädännöstä myös muihin tietoyhteiskuntakehityksen haasteisiin, kuten asenteellisiin kysymyksiin ja osaamisen vahvistamiseen. Jaostojen työn näkökulmasta esteiden ja haasteiden kartoittamisen tarkoituksena on ollut tukea neuvoston raportointiprosessia 3. Tarkoituksena on lisäksi ollut, että esteiden ja haasteiden kartoittaminen johtaisi konkreettisiin jaostoaloitteisiin. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman näkökulmasta kipupisteiden kartoittamisen tavoitteena on ollut antaa eväitä tietoyhteiskuntaohjelman suuntaamiselle ja mahdollisille uusille avauksille hallituskauden loppuajaksi. Esteet ja haasteet priorisoitiin jaostojen ja ministeriöiden toimesta vuoden 2005 aikana. Priorisoidut asiat käsiteltiin ohjelman ministeriryhmässä ja tietoyhteiskuntaneuvostossa syksyllä Selvityksessä jaostojen luettelemat esteet ja haasteet on luokiteltu pääosin tietoyhteiskuntaohjelman osa-alueiden mukaan. Esteitä ja haasteita käsittelevissä luvuissa on lueteltu jaostojen kartoittamat esteet ja haasteet, esitelty ongelmakohdat sekä todettu mahdollinen jaoston esittämä ratkaisu ongelmalle. Kaikkien esteiden kohdalla esitystä asian ratkaisemiseksi ei ole, vaan asia vaatii vielä jatkoselvittelyjä. Priorisoitujen esteiden ja haasteiden kohdalla on mainittu lisäksi käynnissä olevat tai lähitulevaisuudessa käynnistettävät toimenpiteet niiden purkamiseksi. Ministeriryhmän ja tietoyhteiskuntaneuvoston priorisoimat ongelmakohdat on lajiteltu kunkin osa-alueen alkuun seuraavasti: *** Esteet ja haasteet, joiden purkamiseen liittyvä työ voidaan käynnistää tällä hallituskaudella ** Esteet ja haasteet, joiden purkamiseen liittyvä työ siirtyy seuraavalla hallituskaudelle * Laajat yhteiskunnalliset esteet ja haasteet, jotka vaativat laajasti eri toimijoiden panosta niiden purkamiseen Selvityksen aineisto kerättiin jaostoissa talvella Jaostojen tuottaman aineiston kokosi suunnittelija Ville-Veikko Ahonen tietoyhteiskuntaohjelman toimistosta. 1 Lisätietoa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta ja tietoyhteiskuntaneuvostosta löytyy verkko-osoitteesta: 2 Tietoyhteiskuntaneuvosto asetti toimintansa tueksi seitsemän jaostoa: tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta jaosto, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto, koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaosto, työelämäjaosto, julkishallinnon sähköinen asiointi jaosto, sosiaali- ja terveydenhuolto jaosto sekä liiketoiminnan ja sisältöjen sähköistyminen jaosto. 3 Talvella tietoyhteiskuntaneuvosto laati hallitukselle ensimmäisen raporttinsa Suomen tietoyhteiskunta-kehityksestä: Tulevaisuuden verkottuva Suomi. Raportti julkaistiin helmikuussa

10 1 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tässä osuudessa käsitellään tietoyhteiskunnan esteitä ja haasteita yleisen lainsäädännön ja tietoyhteiskunnan toimintaympäristön kannalta. Jaostojen mukaan keskeisiä haasteita yleisen lainsäännön kannalta ovat sektorikohtainen lainsäädännön valmistelu, lainsäädännöllinen yliregulaatio, Euroopan unionin regulaatio, tietoyhteiskuntavaikutusten arvioinnin puuttuminen lainvalmistelussa ja ylipäätään tietoyhteiskuntaan liittyvän lainsäädännön monimutkaisuus. 1.1 Lainsäädäntöhankkeiden arviointi tietoyhteiskuntavaikutusten kannalta *** Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Sektorikohtainen hallinto on johtanut siihen, että viranomaiset tarkastelevat säännöksiä ja määräyksiä liian kapeista näkökohdista ilman lainsäädännöllistä kokonaiskoordinaatiota. Lainsäädännön valmistelussa hallinnon tulisi kyetä toimimaan koordinoidusti ja yhdensuuntaisesti. Esitys: Hallituksen lainsäädäntöesityksissä tulisi pohtia taloudellisten ja ympäristöllisten vaikutuksien lisäksi myös esitysten vaikutusta tietoyhteiskuntakehitykseen. Toimenpiteet: Työ on käynnistetty. 1.2 Tietoyhteiskuntakehityksen liiallinen sääntely Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Tietoyhteiskuntakehitystä ei tulisi vaarantaa liiallisella sääntelyllä ja regulaation tulisi kohdentua erityisesti kilpailua estäviin niin sanottuihin pullonkaulatilanteisiin. Kuluttajien oikeudet tulee turvata lailla ja asetuksilla, mutta yksittäisten tapausten pohjalta ei tule säätää tietoyhteiskunnan toimintoja ja palveluita kohtuuttomasti hankaloittavaa lainsäädäntöä. Lähtökohtaisesti lainsäädännön ei pitäisi olla sähköisissä palveluissa hankalampaa kuin muidenkaan palvelutuotantomallien kohdalla. Esitys: Lainsäädäntötarpeita arvioitaessa tulisi tehdä arvio käytettävien keinojen ja tavoitteiden välisen suhteen oikeellisuudesta. Esitys: Palvelujen pelinsääntöjä laadittaessa tulee varmistaa, että kokonaisvastuu kuluttajille päin on selkeästi ratkaistu ja tiedotettu, ja että kuluttajia palvellaan riittävästi myös ongelmatilanteissa. Lainsäädännöllä ei saa estää luontevien kokonaispalvelujen tarjontaa. 1.3 Euroopan unionin lainsäädäntö Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Olosuhteet Suomessa poikkeavat maantieteellisesti ja kilpailutilanteen kannalta Euroopan unionin suurten maiden tilanteesta. Tämä on haaste Suomen tietoyhteiskuntakehitykselle, sillä huomattava osa unionin lainsäädännöstä valmistellaan Keski-Euroopan markkinatilannetta ja -rakennetta silmällä pitäen. 8

11 Taajuuksien jakaminen on hyvä esimerkki EU:n tuomista haasteista. Suomessa taajuuksien käyttäjien valintoja tehtäessä on painotettu toimiluvan saajan kykyä tuottaa korkeatasoisia palveluja, monipuolistaa ja rikastaa tarjontaa sekä kykyä pitkäjänteiseen toimintaan. Suomessa ei ole käytetty taajuuksien huutokauppoja, jotka monissa EU-maissa nostivat 3G-toimiluvan hinnat korkealle ja johtivat toimiluvan saaneet teleyhtiöt huomattaviin ja pitkäkestoisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Merkittäviltä osin tämän vuoksi 3G-toiminta on Euroopan unionin maissa käynnistynyt hitaasti. On tärkeää, että taajuuksien käyttö harmonisoidaan järjestelmien ja laitteistojen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Sen sijaan taajuuksista maksettavat niin sanotut huutokauppamaksut vähentäisivät toimijoiden mahdollisuuksia panostaa palvelujen sisältöön ja laatuun. Mahdolliset maksut tulisivat myöhemmin kuluttajien maksettavaksi. Tämän vuoksi Suomen taajuuspolitiikan keskeinen ydin, taajuuksien jakaminen käyttöön ilman maksua, on jatkossakin keskeistä säilyttää. Esitys: Suomen erityispiirteiden esiintuomisessa kaikkien suomalaisten toimijoiden sekä valtion hallinnon että elinkeinoelämän puolelta tulee olla aktiivisia kaikilla EU:n hallinnon tasoilla. Esitys: Käyttäjille kohtuuhintaisten nopeiden tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen tulisi varmistaa erityistoimenpitein haja-asutusalueilla, joita Suomessa on erityisesti Lapissa, Itä-Suomessa ja saaristokunnissa. Koko EU:n alueella laajin yksittäinen vaikeasti rakennettavien ja ylläpidettävien tieto- ja viestintäliikenneinfrastruktuurien alue on juuri Lapin alue. Tätä asiaa tulisi tuoda esille EU:ssa haettaessa yleistä mallia Euroopan syrjäalueiden infrastruktuuriongelmien ratkaisemiseksi. 1.4 Tietoyhteiskunta-asioita koskevan lainsäädännön vaikeaselkoisuus Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto Tietoyhteiskunta-asioita koskevan lainsäädännön muuttuessa lakien tulkinta tulisi tehdä kansalaisille helpommin ymmärrettäväksi. Lainsäädännön muutoksista ja niiden vaikutuksista tulisi tiedottaa kansalaisille nykyistä enemmän. Esitys: Oikeusministeriön verkkosivuilta tulisi löytyä kohtuullisen ajan kuluttua lainsäädännön muuttumisesta selvitys muutoksen vaikutuksista kansalaisiin. 9

12 2 TIETOLIIKENNEYHTEYDET JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNISET VÄLINEET Tässä osuudessa käsitellään tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä esteitä ja haasteita tietoliikenneyhteyksien ja erilaisten päätelaitteiden, kuten digitaalisen television osalta. Tietoliikenneyhteyksien kohdalla keskeinen haaste on haja-asutusalueiden laajakaistayhteydet. Digitaalisen televisiotoiminnan osalta keskeisiä haasteita ovat puolestaan digivastaanottimien hidas yleistyminen kaapeli-tv-talouksissa sekä digitaaliseen televisiotoimintaan liittyvien taajuuksien riittävyys. Haaste kehitykselle on myös esimerkiksi luotettavan puolueettoman laitetiedon ja tukipalveluiden saatavuus. 2.1 Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteydet *** Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Kiinteän verkon laajakaistan alueellinen saatavuus kotitalouksiin oli syyskuussa ,3 prosenttia. Etelä- ja Länsi-Suomessa yhteyksiä on tarjolla lähes kaikille kotitalouksille. Joillain harvaan asutuilla alueillakin saatavuusprosentti on vielä alle 90. Nykyisellään kaikkein syrjäisimpien seutujen saaminen kannattavan laajakaistatoiminnan piiriin on kuitenkin usein mahdotonta. Tilanne edellyttää julkista kansallista ja Euroopan unionin rahoitustukea laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen. Laajakaistayhteyksien yleistymistä on siis edelleen tuettava. Painopiste on kuitenkin perusteltua siirtää määrällisen kehityksen sijasta laadulliseen kehitykseen, kuten yhteysnopeuksiin ja valokaapeliyhteyksien määrään. Haasteena on lisäksi varmistaa syrjäisimpien seutujen asukkaiden sekä kielellisten ja muiden vähemmistöjen palveluiden saatavuus. Myös oppilaitosten laajakaistayhteyksistä on huolehdittava. Esitys: Julkista tukea tulee kohdentaa haja-asutusalueiden asukkaiden ja pienten ja keskisuurten yritysten tietotekniikkapalveluiden osaamisen kehittämiseen ja aktivointiin. On myös huomioitava yhteiskunnallinen rahoitus syrjäalueiden väestön tietoteknisille peruspalveluille. Esitys: Väestöryhmien pysymistä mukana tietoyhteiskuntakehityksessä tulee kyetä tukemaan esimerkiksi verovähennysoikeuden laajentamisella. Samoin tulee huolehtia ikääntyneiden, työttömien sekä erityisryhmien, kuten vammaisten, tasapuolisista mahdollisuuksista pysyä mukana tietoyhteiskuntakehityksessä. Toimenpiteet: Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota kansallisessa laajakaistastrategiassa. Viime aikoina haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien tila on myös parantunut merkittävästi, koska on voitu käyttää EU:n tavoiteohjelmien hankerahoitusta. Alkuvuonna 2005 päivitetyissä strategian tavoitteissa on kiinnitetty erityistä huomiota laajakaistan yhteysnopeuksien kasvattamiseen. NMT 450 -taajuuksien käytöönotto langattomaan laajakaistaiseen tiedonsiirtoon aloitetaan myös harvaan asutuilta seuduilta. 2.2 Kansainvälinen standardointi * Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Tietoyhteiskuntakehityksen haasteena on avointen kansainvälisten standardien kehittyminen ja kansainvälinen käyttöönotto erilaisissa tietoyhteiskuntaan liittyvissä palveluissa. Esimerkiksi digitaalisen television kohdalla Suomessa on järjestelmällisesti pyritty teknologiseen yhteensopivuuteen ottamalla käyttöön vah- 10

13 vistetut kansainväliset standardit (tärkeimpänä DVB-jakelustandardi). Toisaalta monista asioista on sovittu kansallisesti, kuten esimerkiksi Conax -valtuutusjärjestelmästä ja DVB MHP -sovellusrajapinnasta. Esitys: Tietoyhteiskuntakehityksen varmistamiseksi tulee huolehtia laitteiden, palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuudesta kaikilta osin. Kuluttajille tarjottavien palvelujen tulee olla tarjolla mahdollisimman monien eri jakeluteiden kautta, eikä tarjottavia palveluita tule sitoa vain tiettyihin teknisiin toteutusratkaisuihin. Esitys: On edistettävä avoimien kansainvälisten standardien kehittymistä ja varmistettava niiden kansallinen käyttöönotto. Tulisi pyrkiä siihen, että tietoyhteiskunnan kehittämisen ja toteuttamiseen tarvittavien hankintojen pohjaksi on kattavasti organisoitua standardointitoimintaa, joka tehdään julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyönä ja kansainväliseen standardointiin perustuen. Toimenpiteet: Tieto- ja viestintäteknologian standardointityötä edistetään SFS:n toimesta. SFS:n ja tietoyhteiskuntaohjelman puitteissa on kesäkuussa 2005 käynnistynyt selvitys tietotekniikan virallisen standardisoinnin (ISO, CEN) järjestämisestä Suomessa. Tavoitteena on selvittää virallisen IT-standardisoinnin nykytila, tavoitetila, siihen tarvittavat panostukset ja taho, joka jatkossa huolehtii koordinoinnista. 2.3 Laitteiden, palveluiden ja päivitysten monimutkaisuus * Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden kehityksessä tulisi huolehtia siitä, että laitteiden päivitykset voidaan tehdä ensisijaisesti automaattisesti, tai että ne ovat jo valmiiksi asennettuina laitteella tuotteen osto- tai luovutushetkellä asiakkaan toivomalla tavalla. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan kielessä tulee pyrkiä aina asiakaslähtöisyyteen. Esitys: On varmistettava sähköisten palveluiden ja tieto- ja viestintäteknisten laitteiden helppokäyttöisyys. Esitys: Tietotekniikan toimittajilta ja myyjiltä tulee voida vaatia selkokielinen kirjallinen selvitys tuotteen ominaisuuksista ja niiden merkityksestä asiointitilanteissa. Vastaavasti tietokonepeleissä ja digitaalisissa tuotteissa tulisi olla yhteisen rakenteen mukainen tuoteseloste, josta ilmenee tuotteen aihe, arvot (väkivalta/huumori/viihde), perusesittely, tavoite (mistä pelataan) sekä mitä laitevaatimuksia sen käyttö edellyttää. 2.4 Tietoturvan markkinointi erillispalveluna * Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto Tietoturvaratkaisuja markkinoidaan laajakaistayhteyksiin ja tietoyhteiskunnan muihin palveluihin tänä päivänä lisäpalveluina. Esitys: Virustorjuntaohjelmat, palomuurit ja muut tietoturvaan liittyvät palvelut tulee voida hankkia operaattoreilta kokonaispalveluina. Palvelun hinnoittelussa tulee ilmoittaa hinta ilman turvaa sekä riittävän tietoturvan kanssa. Riittävä tietoturva sisältää vähintään ajan tasalla 11

14 olevan virustorjuntaohjelman sekä palomuurin. Lisäksi tulisi sallia pahimpien, jatkuvasti roskapostia lähettävien palvelimien sulkeminen keskitetysti Suomeen suuntautuvalta postitukselta. Toimenpiteet: Viestintäviraston määräysten mukaan teleoperaattorit ovat jo nyt velvollisia sulkemaan palvelimet, joilta tulee huomattava määrä roskapostia. 2.5 Tukipalveluiden tuottaminen ja riippumattoman laitetiedon saatavuus * Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto ja tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Tietokoneiden ja digisovittimien hankinta ja käyttö edellyttää osaamista, jota kaikilla kansalaisilla ei ole. Tietokone- ja digisovitinpakettien sekä ohjelmistojen tarpeellisuuden arvioiminen suhteessa omiin käyttötarpeisiin on vaikeaa. Samoin tietoturvaan liittyvät kysymykset aiheuttavat usein päänvaivaa. Tukipalveluita ei näissä tilanteissa ole merkittävästi saatavilla. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää laitevalmistajista riippumattoman tiedon saatavuuteen. Ongelmana myös on, ettei digisovittimien asennustyöstä aiheutuvat kustannukset kuulu verotuksessa kotitalousvähennyksen piiriin. Esitys: Kansalaisten taitojen lisäämisen ohella tulisi edistää luotettavien ja edullisten tukipalveluiden saatavuutta. Lisäksi kuluttajilla tulisi olla saatavilla tieto- ja viestintätekniikan hankintojen tueksi laitetoimittajista riippumatonta ja puolueetonta tietoa laitteista ja ohjelmistoista. Esitys: Selvitetään mahdollisuudet saada digisovittimien asennustyöstä aiheutuvat kustannukset vähennyskelpoisiksi verotuksessa. 2.6 Digitaalisen television potentiaalin hyödyntäminen Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Digisovittimia tai digitaalisten lähetysten vastaanottoon soveltuvia televisioita on 33 prosentissa suomalaisista kotitalouksista 4. Kotitalouksien kaapeliverkon digisovittimien määrän kasvu on kuitenkin ollut huolestuttavan hidasta, vaikka noin puolet suomalaisista kotitalouksista kuuluu kaapeliverkkojen piiriin. Maanpäällisten televisiolähetysten digitalisoimisen lähtökohtana oli rajallisten radiotaajuuksien tehokkaampi hyödyntäminen ja siten televisiopalveluiden määrällinen ja laadullinen kehittäminen. Kansallisena haasteena on varmistaa kansainvälisissä radiotaajuusneuvotteluissa (RRC-06) digitaaliseen televisiotoimintaan kohdennettavien taajuuksien riittävyys. Lisää taajuuksia ja siirtokapasiteettia tarvitaan uusien kanavien lisäksi erilaisten ohjelmiin liittyvien lisäpalveluiden, vuorovaikutteisten palveluiden ja mobiilipalvelujen (DVB-H) sekä teräväpiirtolähetyksien (HDTV) välittämiseen. Uusien palveluiden ja ohjelmien kautta digitaalinen televisio tulee entistä kiinnostavammaksi kuluttajille. Maanpäällisen digitaalisen television kapasiteettia ei ole kuitenkaan enää vapaana uusille valtakunnallisille ohjelmistoluville eikä uusille valtakunnallisille jatkuvasti päällä oleville vuorovaikutteisille palveluille. Haaste palveluiden kehitystyölle ja käyttöönotolle on myös palveluiden testaamiseen ja käyttöön soveltuvien laitteiden puuttuminen markkinoilta ja kotitalouksista. 4 Lähde: Finnpanel, tulokset ovat elo-/syyskuulta

15 Esitys: On varmistettava kansainvälisissä radiotaajuusneuvotteluissa (RRC-06), että digitaaliseen televisiotoimintaan kohdennetaan riittävästi taajuuksia. Esitys: MHP-standardia tulisi tarkentaa ja kehittää siten, että tehoa ja nopeutta saadaan lisää. Standardointiin tulee vaikuttaa erityisesti kansainvälisillä foorumeilla. Esitys: Digitaaliseen televisiotoimintaan siirryttäessä suunnataan riittävästi resursseja kansalaistiedottamiseen. Esitys: Digitaalitelevision yleistymisestä tarvittaisiin nykyistä tarkempaa ja luotettavampaa tietoa. Kehityksen seuraamiseksi ja edistämiseksi olisi tarpeellista saada säännöllisesti tietoa MHP-laitekannan kehittymisestä, tallentavien vastaanottimien määrän kasvusta sekä laitekannan kehittymisestä alueellisesti. Myös paluukanavan muoto ja käyttö tulisi jatkossa sisällyttää seurattaviin asioihin. Toimenpiteet: Toteutetaan määräajassa ( ) ja suunnitelmallisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen siirtyminen kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan. 2.7 Digitaalisen television esteettömyys ja käytettävyys Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto Valtiovarainministeriön yhteistyöhankkeessa on laadittu julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristö. Kriteeristö sopii monelta osin myös digitaalisen television palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Liikenneja viestintäministeriön koordinoiman ArviD-klusteriohjelman yhteydessä julkaistiin myös helppokäyttöisten digitv-palveluiden suunnitteluopas (ArviD-julkaisuja 7/2005). Liikenne- ja viestintäministeriössä on osana kansallista laajakaistastrategiaa valmisteltu esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Esteettömän viestinnän toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa, näkyvyyttä ja valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä. Yhtenä painopistealueena ovat digitaaliset televisiopalvelut, joiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä halutaan näin edistää. Palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida niin sanottu Design for All -periaate, jonka mukaan palveluiden tulee ensisijaisesti soveltua mahdollisimman laajalle kohderyhmälle. Digitaalisen television sisältöjen ja palvelujen toteuttaminen on haasteellista ja vie aikaa. Digitaalisen television erilaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on vielä uutta monille palveluntarjoajille, eikä kehitystyöhön ole esimerkiksi julkishallinnon organisaatioilla erillisiä määrärahoja. Näistä syistä palvelukehityksen pitkäjänteinen turvaaminen on tärkeää ennen vuoden 2007 syksyllä tapahtuvaa analogisten lähetysten sulkemista. Liikenne- ja viestintäministeriön vuosina toimineessa ArviD-klusteriohjelmassa toteutettiin useita digitaalisen television palvelukehityshankkeita, mutta ohjelman rinnalle ja sen päätyttyä tarvitaan uusia kehityshankkeita. Esitys: Julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristöä ja helppokäyttöisyyden varmistavia suunnitteluperiaatteita tulisi soveltaa myös digitaalisen television kautta tarjottavissa palveluissa. Esitys: Näkövammaisten kannalta on huolehdittava siitä, ettei digitaalisen television käyttöliittymä ole yksinomaan graafinen. 13

16 2.8 Tasa-arvo puhelinliittymien vaihdossa Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto Operaattoreiden liittymien vaihtoon kannustavan kilpailun edistäminen ei saa johtaa kansalaisten epätasa-arvoiseen asemaan. Esimerkiksi puhelinliittymien vaihto ei saisi johtaa tilanteeseen, jossa vanhojen liittymien haltijat joutuvat maksamaan puheluistaan uusia enemmän. Toisin sanoen jatkuvasti liittymäänsä vaihtava asiakas hyötyy edullisimmista puheluhinnoista. 2.9 Domain-nimien kansallinen valvonta Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto Domain-nimiä ei tule antaa vapaasti käytettäväksi silloin, kun nimi viittaa johonkin julkisesti tuotettuun ja tunnettuun palveluun. Nykyään esimerkiksi domain-nimi on yksityiskäytössä, samoin Esitys: Domain-nimien kansallista käyttöä tulee valvoa yleisesti käytettyjen käsitteiden osalta. 14

17 3 KOULUTUS JA TUTKIMUS Tässä osuudessa käsitellään tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä esteitä ja haasteita koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Keskeiset tietoyhteiskuntakehityksen haasteet tässä osa-alueessa kohdistuvat erilaisiin tietoyhteiskuntakehitystä jarruttaviin lakeihin sekä asenteellisiin kysymyksiin koskien esimerkiksi verkkoopetuksen monipuolista hyödyntämistä. 3.1 Ongelmat asenteissa ja osaamisessa *** Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaosto ja Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Infrastruktuurin rakentamisen, osaamistason kohottamisen ja asennekasvatuksen tulee tapahtua rinta rinnan. Jos yksityinen kansalainen tai yrityksen työntekijä ei osaa käyttää tietokonetta eikä hyödyntää laajakaistayhteyttä tai digitaalista televisiota, ei yhteyksien rakentaminen ole mielekästä tai edes tarpeellista. Esitys: Keskeisessä asemassa asenteiden ja osaamisen kehittymisessä tietoyhteiskuntakehitystä tukevaan suuntaan ovat opettajat, joiden koulutukseen tietoyhteiskuntaan liittyvien asioiden tulisi kuulua olennaisena osana. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että oppilaitoksista valmistuvilla on riittävät tietoyhteiskuntatiedot ja -taidot työelämään siirtyessään. Toimenpiteet: Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksiin ja motivaatioon hyödyntää sähköisiä palveluita pyrittiin vaikuttamaan syksyllä 2005 järjestetyllä Suomi verkossa -kampanjaviikolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteillä. Opettajien tietoyhteiskuntavalmiudet ovat puolestaan esillä muun muassa Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa Lisäksi asenteisiin ja osaamiseen pyritään vaikuttamaan kansalliseen tietoturvastrategiaan lukeutuvalla vuosittaisella tietoturvapäivällä, jonka kohderyhmänä ovat olleet muun muassa koulut. 3.2 Verkko-opetus perusopetuksessa *** Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Etäopetus toteutetaan lähes pääsääntöisesti tietoverkkojen avulla. Myös perusopetuksessa on perusteltua joissakin tilanteissa osallistua opetukseen kotoa, esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilaalla on kohtuuttoman pitkä koulumatka. Toisin kuin lukiolaki, perusopetuslaki ei tunne etäopetuksen käyttöä. Tämä saattaa estää verkko-opetuksen kehittämishankkeita ja niiden tulosten soveltamista tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Esitys: Perusopetuksen verkko-opetuksen hyödyt ja haitat tulee selvittää. Selvityksen pohjalta tulee muodostaa yhteinen kanta mahdollisen lainmuutosesityksen tarpeeseen. 15

18 3.3 Korvaukset ja tekijänoikeudet verkko-opetuksesta ja oppimateriaaleista *** Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuvien opettajien loma-ajan korvaukset eivät ole yksiselitteisiä. Projektit eivät voi keskeytyä opetuksettomaksi ajaksi. Myöskään opetustunteihin perustuva palkanmaksu ei ole oikeudenmukainen. Vaikeudet tulevat eteen varsinkin silloin, kun opettaja on osittain tutkimus- ja kehittämistyössä ja osittain jatkaa opetusta. Tilanne on yleinen, koska hankkeilla ei välttämättä ole täyspäiväisiä tutkijoita, kehittäjiä tai koordinoijia. Tilanne edellyttää valtakunnallisia sopimuksia. Esitys: Verkko-opetuksesta ja ohjauksesta, oppimateriaalin tekemisestä ja tekijänoikeuksista maksettavista korvauksista sekä tutkimus ja kehittämistoimintaan osallistuvien opettajien loma-ajan korvauksista tulee tehdä valtakunnalliset ohjeet. Toimenpiteet: Asiaa käsitellään Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma yhteydessä. 3.4 Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden saaminen ja jääminen Suomeen * Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Ulkomaalaisten opiskelijoiden jääminen opintojen jälkeen työhön Suomeen on hankalaa nykyisen ulkomaalaislain vuoksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden yliopisto-opiskelun maksuttomuus/maksullisuus on selvityksen alla ainakin opetusministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Myös ulkomaalaisia tutkijoita tarvitaan Suomessa nykyistä enemmän. Esitys: Ulkomaalaisten opiskelijoiden jäämistä opintojen jälkeen työhön Suomeen tulisi helpottaa. Toimenpiteet: Laajempi ei pelkkää tietoyhteiskuntaa koskettava selvitystyö käynnissä. 3.5 Tietoyhteiskuntakoulutuksen tarjonta ja kehittäminen Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto ja Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Eteenpäin katsovan ja innovatiivisen näkökulman tulee olla korostuneesti esillä, kun koulutustarjontaa kehitetään koulutuksen ja tutkimuksen eri tasoilla. Tärkeä haaste on jatkossakin turvata eri väestöryhmille alueellisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua tietoyhteiskuntataidoissa ja kehittää medialukutaitoa. Oppimista tukee myös palvelujen käyttäjälähtöinen kehittäminen. Esitys: Vapaan sivistystyön oppilaitoksia tulisi kannustaa integroimaan tietoyhteiskuntatietojen ja taitojen opetusta muihin opintoihin nykyistä laajemmin. 3.6 Oppilaitosten rahoitusjärjestelmä Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Valtionavustusjärjestelmän tulee ottaa huomioon myös verkko-opiskelijat ja mahdollisuus ostaa koulutuspalveluja muilta toimijoilta. 16

19 3.7 Oppilaitosten hankintojen suuntaaminen oppimateriaalitarjonnan kehittämiseksi Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Oppilaitosten mahdollisuus ostaa ja myydä oppilaitoksen tuottamaa verkko-oppimateriaalia on rahoituksen osalta vielä monin paikoin auki. Vastaisuudessa tulisikin harkita korvamerkityn määrärahan myöntämistä oppilaitoksille verkko-oppimateriaalin hankintaa varten. 3.8 Rahoituksen sirpaloituminen koulutuksessa ja tutkimuksessa Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistetut panostukset hajoavat pieniin osiin, jolloin saadut tulokset eivät välttämättä vastaa kokonaissijoituksen suuruutta. Jatkossa tulisikin edistää laajoja kokonaisuuksia ja yhteistyötä sekä verkostoitumista. 17

20 4 TYÖELÄMÄ Tässä osiossa käsitellään tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä esteitä ja haasteita tietoyhteiskuntaneuvoston työelämäjaoston työn pohjalta. Työelämäjaosto on tarkastellut tietoyhteiskuntakehityksen nykytilannetta sekä kuvannut toivottua tulevaisuutta erityisesti seuraavista näkökulmista a) osaamisen ja innovatiivisuuden lisääminen työelämässä ja b) osaamisen ja innovatiivisuuden muuntaminen työllistäväksi kasvuksi. Työelämäjaosto ei ole käsitellyt työssään lainsäädännöllisiä kysymyksiä lähinnä jaoston rooliin ja kokoonpanoon liittyvistä syistä. 4.1 Osaamisen ja innovatiivisuuden lisääminen työelämässä * Työelämäjaosto Innovatiivisuus on kansallinen oppimishaaste työpaikoilla. Innovatiivisuuden lisääntymistä ja hyödyntämistä työyhteisöissä on edistettävä kaikin keinoin. Työyhteisöissä tapahtuva kehittämistyö ja työkulttuurien kehitys on keskeistä. Tämän avulla pyritään luomaan kestävän kehityksen työympäristö, jossa huomioidaan inhimillisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusarvot taloudellisen kasvun perustana. Tavoitteena on ammatillisen kehittymisen systematiikka, jossa painotetaan työssä oppimista ja käytetään hyväksi innovatiivisen miljöön, luovan jännitteen ja kehittäjäverkostojen konsepteja. Perustana työyhteisöllisille kehitystoimille korostetaan erityisesti valtuuttavaa ja osallistavaa johtamista, elinikäistä oppimista, työhyvinvointia sekä työssä jaksamista. Esitys: On konkretisoitava eri organisaatioiden ja instituutioiden näkökulmasta, mitä innovatiivisuus tarkoittaa, miten sitä voi oppia ja mitä se edellyttää yksilö-, organisaatio- ja kansakuntatasolta. Esitys: Erityisen tärkeäksi toimintakohteeksi on valittava työyhteisöjen työkulttuurinen kehitys ja siinä tarvittavat menetelmät. Ydinkohteina ovat: 1) työyhteisön yhdessä tekemisen työkulttuuri, 2) uusien tietoteknisten välineiden tehokas hyödyntäminen ja tietämyksen hallinta, 3) työprosessit ja prosessimenetelmät sekä 4) innovatiivisuus, ennakointi ja innovaatioiden johtaminen. 4.2 Osaamisen ja innovatiivisuuden muuntaminen työllistäväksi kasvuksi * Työelämäjaosto Tietotekniikka ei takaa tavoitellun tuottavuustason saavuttamista, vaan ratkaisevinta on teknologisten ja sosiaalisten järjestelmien rinnakkainen kehittyminen. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä ihmisiin ja organisaatioiden sosiaalisiin rakenteisiin teknologisten tekijöiden ohella. Teknologiset ja sosiaaliset menestystekijät muodostavat kompleksisen kokonaisuuden, jota on kehitettävä systemaattisesti ja päämäärätietoisesti pitkällä aikavälillä. Osallistamista painottavalla johtamisella on tässä olennainen merkitys. Tulevaisuuden kilpailuetu syntyy siitä, miten teknologiaa hyödynnetään, uusia kilpailukykyisiä tuotantoalueita tunnistetaan ja miten sosiaalisia, organisatorisia ja liiketoimintainnovaatiota tuetaan, tuotetaan ja otetaan käyttöön. 18 Esitys: Teknologian ohella on investoitava myös sosiaalisiin, organisatorisiin ja liiketoimintainnovaatioihin. Teknologia on tärkeä taloudellisen kilpailukyvyn veturi, mutta se ei kykene yksinään luomaan Suomelle kilpailuetua. Suomen on lisättävä merkittävästi tutkimus ja kehitys -panostustaan, mutta samanaikaisesti on ennen kaikkea muutettava tutkimus- ja työelämäkulttuuria.

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta

Toimintasuunnitelma: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta Toimintasuunnitelma: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta jaosto, 2005 1. Tavoitteet ja painopistealueet Jaoston tehtävänä on tukea tietoyhteiskuntaneuvostoa suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Työelämäjaoston toimintasuunnitelma 2005

Työelämäjaoston toimintasuunnitelma 2005 1 Tietoyhteiskuntaohjelma 29.4.2005 Työelämäjaoston toimintasuunnitelma 2005 Työelämäjaoston jäsenet: Pirjo Ståhle, pj (Lappeenrannan teknillinen yliopisto), Juhani Pekkola siht. (TM), Tiinan Hanhike,

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004

TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004 08.03.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004 Yleistä Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa todetaan, että valtionhallinto edistää tietoyhteiskuntakehitystä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN VIESTINTÄKAMPANJA - TEEMANA TIETOYH- TEISKUNTA JA SÄHKÖISET PALVELUT

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN VIESTINTÄKAMPANJA - TEEMANA TIETOYH- TEISKUNTA JA SÄHKÖISET PALVELUT IDEAPAPERI (LUONNOS) 4.4.2005 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN VIESTINTÄKAMPANJA - TEEMANA TIETOYH- TEISKUNTA JA SÄHKÖISET PALVELUT VIESTINTÄKAMPANJA Tietoyhteiskuntaohjelman yhtenä toimenpiteenä on vuonna 2005

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Strategiatyön vaihe ja eteneminen

Strategiatyön vaihe ja eteneminen Strategiatyön vaihe ja eteneminen 1. Laaditaan toimintaympäristökuvaukset Fountain Park:in verkkokyselymenetelmä 29.9 Tekes työpaja 23.11 2. Visiotyöskentely, tietoyhteiskunnan henki Sitran työpajat 21.10

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

05.02.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

05.02.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS PÖYTÄKIRJA VNK010:01 /2003 05.02.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Aika 30.01.2004, klo. 14.00-15.50 Paikka Valtioneuvoston linna, kokoushuone

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista

Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Terveydenhuollon atk-päivät 29.5.2007 Turun messukeskus Seppo Kurkinen Neuvotteleva virkamies Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot