Pirjo Knif Saara Lång

Transkriptio

1 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia STRATEGIAN PÄIVITYS 2010 Pirjo Knif Saara Lång

2 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia STRATEGIAN PÄIVITYS 2010 Sisällysluettelo JOHDANTO 1. STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEN NYKYTILANNE JA LAAJENTUMINEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIAKSI 2. NYKYTILA- PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNNISSA JA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1 Päihdetilastotietopaketti 2.2. Käytetyt indikaattorit 2.3. Yhteenveto indikaattoritiedon koonti 3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategia-aikana 3.2 Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset 3.3 Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta Hyvinvointi, turvallisuus- ja päihteet kysely keskipohjalaisille TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma 4.2 Seuranta 5. STRATEGIAN LAAJENEMINEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIAKSI JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LÄHTEET 2

3 JOHDANTO Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAA- KUNTA! 1 tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa; painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä ja palvelujen kehittämisessä. Strategia valmistui vuonna 2006 ja vuosi 2009 oli näin ollen strategian kolmas toimintavuosi, jonka pohjalta tämä päivitys 2010 tarkentaa päihdestrategian seuraavan vuoden toteutusta. Strategia tulee seuraamaan linjauksissaan kansallista päihde- ja mielenterveyssuunnitelmaa. Päihteiden käytöstä seuraa kansallisessa mittakaavassa huomattavia henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia menetyksiä ja haittoja. Työikäisen väestön yleisin kuolinsyy ovat alkoholisairaudet. Ne ohittavat naisten kohdalla rintasyöpä- ja miesten kohdalla sydän- ja sepelvaltimosairauksiin kuolleisuuden. Vuodesta 2008 mielenterveyden häiriöt ovat olleet tavallisin peruste Kelan kuntoutukselle. Strategiassa on painottunut laaja väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisen näkökulma. Strategian laatimisen ja toimeenpanon yhteydessä on kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä kyetty lisäämään ja laajentamaan. Strategiatyön aloituksessa ennakoitiin valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Palvelurakenneuudistuksen myötä alueelle on syntynyt kaksi kuntaliitosta. Vuoden 2009 alusta Kokkolan kaupunkiin liittyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat ja Himangan kunta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa olevaan Kalajoen kaupunkiin Keski-Pohjanmaan osalta Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Jyta -alueelle (Jokivarsikuntien toiminta-alue). Kokkola puolestaan tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kruunupyyn kunnalle, joka kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Tästä lähtökohdasta käsin haluttiin suunnitella mahdollisimman laaja, koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelma. Vuoden 2010 alusta lääninhallitusten toiminta lakkautettiin ja tilalle perustettiin aluehallintovirastot. Keski- Pohjanmaa kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto ohjaa, valvoo, suunnittelee ja arvioi lainsäädäntöön perustuen sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sekä myöntää alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntiluvat. Kansallisen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimustyön keskeiset toimijat Stakes ja Kansanterveyslaitos yhdistyivät vuoden 2010 alusta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL). Yhdistyminen on tiivistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistyötä. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (KASTE) toteuttaa STM:n tavoitteita ja tukee mm. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja prosessien kehittämistä. Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat ovat yhteistyössä laatineet ehkäisevään päihdetyöhön ja päihteiden saatavuuteen liittyvät toimintamallit kunta- ja aluekohtaisesti, sekä suunnitelleet päihdepalveluiden uudelleen järjestämisen. Tavoitteena on luoda laaja-alainen ja ehyt sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenne rakentamalla maakunnallinen selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutusyksikkö Keski-Pohjanmaalle. Yksikköön on tarkoitus saada psykiatrian, somatiikan ja sosiaalityön osaaminen sekä työ- ja elinkeinohallinnon/ Kelan osaaminen/ palveluita. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen hoitokokonaisuus, joka voi palvella kokonaisvaltaisesti asiakasta. Yksikön yhteydessä toimisivat myös Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus ja alueen päihde- ja mielenterveyshankkeet. Poliittiset päätökset uudesta päihdekeskuksesta on tehty ja palveluntuottaja on valittu ja varsinaista rakennussuunnittelua ollaan alkamassa. Keski-Pohjanmaalla Strategian seurantatyöryhmä 3

4 1. STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEN NYKYTILANNE JA LAAJENTUMINEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIAKSI Strategian tavoitteeksi on asetettu päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa sekä palvelurakenteen kehittäminen. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen on ajallisesti pitempi prosessi eikä muutoksia voida saavuttaa ja arvioida hetkessä. Strategian tarpeen taustalla on edelleen kasvava alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat, kuten katu- ja lähisuhdeväkivalta, lastensuojelun lisääntynyt tarve, rattijuopumukset, päihdesairaudet, työpoissaolot ja ennenaikaiset kuolemat suhteutettuna kiristyvään kuntatalouteen. Humalahakuinen päihteidenkäyttö, jossa ovat mukana PKV lääkkeiden (pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) ja huumeiden käyttö, nähdään edelleen sekä terveys- että turvallisuusriskinä. Viisivuotisen päihdestrategian keskeisin tavoite on ollut saada alkuun muutos tavoitteiksi asetetuissa asioissa. Strategiaprosessin yhtenä tarkoituksena on ollut laajentaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä. Keski-Pohjanmaan kuntien nimetyt strategian yhdyshenkilöt ovat koordinoineet kuntiensa strategiatyöryhmien työskentelyä ja tavoitteiden toteutumista. Hankkeen paikallisten toimintamallien juurruttaminen on pääosiltaan tässä vaiheessa jäänyt strategiatyöryhmien tehtäväksi. Toimeenpano ja seuranta on tapahtunut perustyön resursseilla. Voidaan todeta, että päihdestrategiaan sisältyvien tavoitteiden eteenpäin vieminen ja juurruttaminen on pitkälle ollut organisaatioissa olevan sisäisen motivoitumisen varassa. Organisaatioissa toimivat ovat ottaneet päihdetyön ehkäisevän näkökulman osaksi ammatillista toimintaansa, mikä on ollut yksi keskeinen tavoite Keski-Pohjanmaan päihdestrategiassa. Strategisten tavoitteiden laajuus ja yhtenäisyys muiden strategiassa olevien toimintojen kautta on näyttänyt tukevan strategiprosessin etenemistä ylikunnallisten mallien osalta. Päihdestrategian kolmas vuosi arvioineen on näyttänyt suuntaa tulevaan ja tarkentaa strategian sisältöä vuosien osalta. Tuleville strategiavuosille haasteeksi jää työikäisen väestön alkoholin käyttö; alkoholin ongelmakäyttäjiä on 10 % ja alkoholin suurkuluttajia 20 %. Alkoholiperäiset kuolinsyyt ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet työikäisen väestön suurin kuolinsyy. Kuolinsyinä nämä ohittavat miehillä sydän- ja verisuonisairaudet ja naisilla rintasyövän. Päihdestrategiaa käynnistettäessä kuntien kanssa neuvoteltiin siitä, että myöhemmässä vaiheessa tehdään suunnitelma mielenterveysstrategian saamiseksi. Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeen ( ) yhtenä tavoitteena on päihde- ja mielenterveysstrategiatyön tukeminen Pohjois-Suomessa. Vuonna 2010 yhteistyö hankkeen kanssa on aloitettu niin, että hanke on päivittänyt Päihdetilastotietopaketin 2009 ja käynnistänyt päihde- ja mielenterveysstrategiaa valmistelevat työryhmät Jyta - alueella. 4

5 Päihdestrategian laajentuessa päihde- ja mielenterveysstrategiaksi sen tavoitteita ja toimintamalleja tulevat rakentamaan ja ohjaamaan Kokkolassa Turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvottelukunta ja Jyta -alueella Lestijokilaakson ja Perhonjokilaakson päihde- ja mielenterveystoimikunnat. Näin ollen päihdestrategian hyväksymisen yhteydessä sovittu toimintamalli tulee muuttumaan vuoden 2011 alussa. Päihde- ja mielenterveysstrategiaa valmistelevien työryhmien varsinainen työskentely alkaa syksyllä NYKYTILA PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNISSA JA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strategiaan sisältyy keskeistä päihdetilastotietoa Keski-Pohjanmaan alueelta. Päihdetilastotietopaketin kokosi Tervein mielin Pohjoissuomessa - hanke Päihdetilastotietopaketti Päihdetilastotietopaketti 2 oli koottu vuodenvaihteen jälkeen siten, että se oli käytössä 26.1 kuntien päihdetyön strategiayhdyshenkilöille järjestetyssä kokouksessa. Saatettiin kuitenkin todeta, että kaikkien indikaattoreiden osalta ei heti vuoden vaihteen jälkeen ole vielä saatavilla uusimpia tietoja vaan tiedot tulevat yleensä pienellä viiveellä, ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Toisaalta todettiin myös, että kaikki se muu toiminta, mikä liittyy kunnissa tehtävään päihdetyöhön, osana päihdestrategian toteuttamista, voi unohtua, mikäli päivityskokouksen ajankohta siirtyy myöhemmälle kevääseen. Näin ollen päätettiin myös jatkossa järjestää päivityskokoukset mahdollisimman pian seuraavan vuoden alussa. Yhteisen tilastopaketin kokoaminen todettiin kokouksessa informatiiviseksi: se tarjoaa mahdollisuuden tietojen vertailuun ja hyvän keskustelupohjan eri ilmiöiden tarkastelulle ja selittämiselle. Päihdetilastot edellyttävät useimmiten laajempaa näkökulmaa; esimerkiksi alkoholin myyntiluvut ovat yhteydessä siihen, miten myynti on maakunnan alueella järjestetty. Tilastollisen tiedon tulkinnassa tarvitaan pitempiä ajanjaksoja, yhden vuoden vaihteluista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin ne saattavat näyttää kehityksen suuntaa. Hiljainen tieto, asiakaskontakteissa kerääntyvä tieto, joka ei vielä näy tilastoissa sekä poikkihallinnollinen ja yli sektorien rajojen ulottuva asioiden seuraaminen ovat tilastollisen tiedon ohella oleellista, jotta pystytään muodostamaan mahdollisimman realistinen, monipuolinen ja ajantasainen kuva päihteiden käyttöön liittyvästä kentästä. Tilastotietopakettia työstetään kunnissa osana päihdestrategiaa siten, että yhteyshenkilöt kutsuvat koolle laaja-alaisen, poikkisektoraalisen päihdetyöryhmän, jossa käsitellään valmista matriisia ja tilastotietoja (päivitetyt tiedot Sotkanetistä ym.).kokoukseen kutsutaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava seurantaryhmän edustaja. Tilastotiedoissa on käytetty johdonmukaisesti vertailutietona Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sekä koko maan tietoja. 5

6 Tilastotietopaketti on saatavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivuilta Käytetyt indikaattorit: Indikaattoreina on käytetty kunnan päihdeavainindikaattoreita, jotka ovat saatavissa THL:n ylläpitämästä Sotkanet indikaattoripankista ( Kunnan päihdeavainindikaattorit sisältävät päihdehaittoja ennakoivat tekijät, päihteiden vaikutuksen hyvinvointiin ja taustaindikaattorit. Tämän lisäksi on käytetty poliisin tilastoista saatavaa tilastotietoa. Indikaattoreita on ollut kaikkiaan 21. KASTE- ohjelmaan valituista tavoiteindikaattoreista kaksi on samaa kuin strategiaan valittu päihdeavainindikaattori (Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina, litraa asukas ja Koulutuksen ulkopuolelle jääneet) Yhteenveto - indikaattoritiedon koonti Päihdestrategia on laadittu vuosille ja nyt on ajankohtainen sen kolmas päivityskierros. Tänä aikana on vuosittain strategiaa varten koottu saatavilla olevat uusimmat tiedot valituista indikaattoreista. Kulunut aika ei vielä paljon kerro muutoksista mutta näyttää suuntaa joidenkin asioiden osalta. Vertailun vuoksi on perusteltua tuoda esille myös muiden pohjalaismaakuntien samoin kuin valtakunnalliset vastaavat tiedot. Päivitysten yhteydessä on myös paikallaan pohtia, tarvitaanko lisäksi joitain muita indikaattoreita tai tiedon keräysmenetelmiä. Pitkittäisseurantaa varten on hyvä kuitenkin pyrkiä pitämään indikaattoriseurantapatteristo suhteellisen muuttumattomana. Keski-Pohjanmaan nuorista on kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa lukion 1. ja 2. luokka-asteen opiskelijat useammin (19 %) kuin peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat (12 %). Kouluterveyskyselyjen perusteella yläasteoppilaiden humalajuominen on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi enemmän kuin lukion oppilaiden. Syitä tähän voisi selvittää tarkemmin sekä ohjata ennaltaehkäisevää toimintaa tämän tiedon pohjalta. Nuorisotyöttömyyttä on maakunnassa hoidettu monilla eri toimenpiteillä, mikä on myös tuottanut tulosta. Nuorisotyöttömyys on ainoastaan Kokkolassa suurempi (11,4 %) kuin keskimääräinen työttömyys (8 %). Nuorisotyöttömyys on koko maassa 8,8 prosenttia (v.2008). Keski-Pohjanmaalla poliisin tietoon tulleet rattijuopumistapaukset ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Keski-Pohjanmaalla rattijuopumuksesta jäädään kiinni useammin kuin Pohjanmaalla tai Etelä-pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla 7,6 prosenttia jäi kiinni rattijuopumuksesta vuonna 2008 (koko maan vertailuluku 4,8 %). Esimerkiksi alkoholin kulutus ei vastaavana aikana ole noussut vastaavasti rattijuopumusten kanssa. Rattijuopumuksen takana olevia asenteita ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin tulisi selvittää. Rattijuopumus on uhka myös yleiselle turvallisuudelle. 6

7 Päihdehuollon asumispalveluiden osalta Keski-Pohjanmaan luvut jäävät merkittävästi pienemmiksi valtakunnallisiin lukuihin verrattuna. Samoin on tilanne päihdehuollon laitospalveluiden kuin myös nettokustannusten osalta. Aiheellista on etsiä näille seikoille tarkempia selityksiä. Onko tarjontaa liian vähän suhteessa tarpeeseen? Onko priorisoitu muita asioita? Ovatko nämä tarpeet hoituneet muulla tavoin ja eivät siksi tule näissä tilastoissa esille? Päihteiden vuoksi sairaalassa ja terveyskeskuksessa hoidetaan enemmän Keski-Pohjanmaalla kuin maassa keskimäärin ja muissa pohjalaismaakunnissa. Maksetaanko päihdehuollon säästöt erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten palveluissa? Päihdehuollon avopalveluiden tilastoissa on keskipohjanmaan kuntien välillä huomattavia eroja. Mahdollisesti nämä erot ovat tasoittumassa palvelujen uudelleen organisoinnin (Jyta) ja kuntien yhdistymisen (Kokkolan kaupunki) myötä. 3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuonna 2006 kun päihdestrategiaa laadittiin maakunnallisen päihdetyön tavoitteiksi asetettiin päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Alla on esitetty tarkennetut tavoitteet ja niihin kohdennetut toimenpiteet seurantavuoden 2009 aikana. 1. Humalahakuisen päihteidenkäytön väheneminen o Vastuullinen alkoholinmyynti- koulutukset järjestettiin sekä Kokkolassa yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen, Pohjanmaahankkeen, Alkoholiohjelman, Nykterhetsförbundetin, kihlakunnan poliisilaitoksen ja City - Kokkolan kanssa. 2.2 järjestetty koulutus suunnattiin vähittäismyynnin sekä ravintoloiden työntekijöille ja 2.11 järjestetty koulutus vähittäismyynnin työntekijöille sekä kaupan alan opiskelijoille. Vuonna 2009 osallistujia koulutuksiin oli yhteensä 207 ja 33 eri organisaatiosta (31 yritystä + Kokkolan kihlakunta, Kokkolan ammattiopisto) o Alkoholin myynnin ja välittämisen valvontaan ja alkoholin anniskelupaikkojen aukioloaikojen lyhentämiseen liittyvää yhteistyötä ovat tehneet alkoholielinkeinon kanssa City - Kokkola, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos, alkoholitarkastus sekä Pohjanmaa-hanke. o PKV -lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyyn perustettu Lääkefoorum on kokoontunut sovitusti ja jatkanut yhteistyön kehittämistä. o Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikolla järjestettiin Kokkolassa Vastuullinen alkoholimyynti koulutus sekä Nuorten päihteetön konserttitapahtuma Vanhalla tullipakkahuoneella. Viikon aikana myös jaettiin Ehkäisevän päihdetyön viikon teema-julisteita julkisiin tiloihin mm. kauppoihin sekä kouluihin. Lisäksi nuorten tekemiä päihteiden käyttöön liittyviä asenteita kuvaavia postereita pidettiin esillä viikolla järjestetyissä tilaisuuksissa. Yhteistyötä viikon ohjelman tuottamisessa ovat tehneet mm. Kokkolan kaupunki, City - Kokkola, Länsi- Suomen lääninhallituksen alkoholitarkastus, Kulttuuriyhdistys Osta elämä ry sekä Pohjanmaa-hanke. 7

8 2. Lähisuhde- ja katuväkivallan väheneminen o Keväällä 2009 Keski-Pohjanmaan kunnat yhdessä Kruunupyyn kunnan kanssa sopivat yhteisestä turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Keski- Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma valmistui keväällä Turvallisuussuunnitelmassa on tavoitteet ja toimintatavat lähisuhde- ja katuväkivallan vähentämiselle alueella. 3. Tartuntatautien ja päihde-ehtoisten sairauksien väheneminen o Indikaattoritiedon avulla oleva tilanteen seuraaminen 4. Päihde-ehtoisen rikollisuuden väheneminen o Sotkanetin ja poliisin kautta saatavien päihteiden käyttöön ja rikollisuuteen liittyvien tilastojen seuranta o Koulutus ja tiedottaminen 5. Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen väheneminen o Perusterveydenhuollossa oleva neuvolatoiminta on lisännyt tunnistamista edelleen hoitoonohjausta hoitoketjussa. Yhteistyö eri viran omaisten kesken on lisääntynyt. 6. Vanhemmuuden lisääntyminen o Keski-Pohjanmaalla alkoi 2010 lastensuojelun ja perhetyön kehittämishanke Nuppu, jonka tavoitteena on rakentaa toimintamalli keskipohjalaiselle perhekeskukselle ja sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikalle. Perustettavan perhekeskuksen periaatteena on antaa varhaista tukea ja ennaltaehkäistä ongelmien syntyä, edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä antaa neuvontaa ja ohjausta. 7. Nuorten päihteettömän vapaa-ajan ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntyminen Nuorisokeskus Villa Elba järjesti ennaltaehkäisevän päihdetyön hankkeeseen kuuluvia teemapäiviä kevään ja syksyn 2009 aikana. Mukana päivissä oli 518 seitsemäsluokkalaista nuorta ja 38 opettajaa Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Yhteistyötahoina projektissa toimivat Ventuskartano ry. ja Pohjan maan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Kehittämiskeskus painatti nuorten laatimat posterit Kokkolan kirjastossa marraskuussa 2009 pidettävää näyttelyä varten. Hankkeessa mukana olleet koulut saivat myös omat posterisarjansa, joiden tavoitteena on vaikuttaa nuorten asenteisiin päihteiden käyttöä kohtaan. 8. Selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen Selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen on osa perustettavaa Päihdekeskusta, jonne on tulossa em. toimintojen lisäksi avo- ja laitoskuntoutus sekä asiakkaan tarvitsema sosiaalityön, psykiatrian ja somatiikan osaaminen sekä tukipalvelut. Tavoitteena päihdepalvelujen kehittämisessä oli turvata väestön terveys, vähentää lastensuojelun tarvetta ja järkeistää jo olemassa olevia toimintatapoja ja resursseja kustannusten säästämiseksi. 8

9 9. Uusimuotoisten asumispalvelujen kehittäminen maakunnassa Perhonjokilaakson päihde- ja perheklinikka (nykyisin Perhe- ja sosiaalikeskus Pajala) on tuonut aktiivisesti esiin asumispalveluiden kehittämistä nk. Ylivieskan mallin mukaisesti. 3.1 Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategian aikana Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus päätti työnsä hankerahoitteisena ja jatkoi työtä Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alaisena toimintana. Kehittämiskeskuksen työn tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden kehittäminen sekä suunnitelma ja strategiatyö. Varhainen puuttuminen, osaamisen lisääminen päihdeasiakkuuksissa ja moniammatillinen yhteistyö o SONetBotnia, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, Centria ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitos järjestivät yhteistyössä täydennyskoulutuksen Ikääntyvä, alkoholi ja lääkkeet. Koulutus suunnattiin ikääntyvien kanssa työskenteleville ( kotisairaanhoito, kotipalvelu, seurakuntien diakoniatyö), joiden päihdetyön osaamista haluttiin lisätä. o Pohjanmaa-hanke ja päihdetyön kehittämiskeskus järjestivät mini-interventio työvälineeksi koulutuksen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle. o Päihdetyön kehittämiskeskus järjesti yhdessä Järvenpään sosiaalisairaalan ja Järvenpään seurakuntaopiston kanssa vuoden kestävän kognitiivisen psykoterapian koulutuksen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan päihdetyötä tekeville yksiköille (A-klinikat, päihdehuollon laitokset, psykiatrinen hoito). Ensimmäinen koulutus toteutettiin ja toinen vuodenmittainen koulutus aloitettiin syksyllä Koulutus päättyy o SONetBotnia, Pohjanmaa-hankkeen, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, Vaasan kaupunki, THL:n Vaasan alueyksikkö ja NVC 1 järjestivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2009 Vaasassa. o Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus aloitti yhdessä SONet- Botnian kanssa sosiaalitoimen tilastoinnin kehittämisen päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden osalta. Tilastoista saatavan tiedon tarpeellisuus nähdään, mutta vaikeutena on saada tilastojen kerääminen rakenteisiin. Tämä ilmiö näkyy myös päihdestrategian päivittämistyössä. Tahtoa on, mutta työkiireet tai tilastoinnin suunnittelu ja suunnittelun jalkauttaminen näyttävät olevan hankalia arjen työssä. 1 Nordiska Välfärdcenter ( aik. Nopus) 9

10 o Pohjanmaan maakunnallinen päihdetyön kehittämiskeskus on yhdessä Järven pään sosiaalisairaalan ja Järvenpään seurakuntaopiston kanssa järjesti vuodenmittaisen koulutuksen Kognitiivinen psykoterapia päihdehoidossa alueen päihde- ja mielenterveystyötä tekeville. Toinen vuosikurssi käynnistyi syksyllä Päihdepalveluiden kehittäminen o Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus on yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kanssa jatkanut avohuollon kehittämistä kolmen maakunnan alueella. Keski-Pohjanmaalta tässä työssä ovat olleet mukana Kokkolan A- klinikka ja Perhonjokilaakson perhe- ja päihdeklinikka. Kehittämisen keskiössä ovat olleet psykososiaalisen työn kehittäminen ja siihen liittyvä strateginen työ, sekä päihdepalveluiden kilpailutukseen valmistautuminen. Työn tuloksena syntyi Päihdeklinikan käsikirja välilehtiä työn kuvaamiseen, asiakkaan kuntoutuksen tarpeen arvioon ja kilpailuttamiseen. o Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus on koordinoinut moniammatillisten työryhmien toimintaa niiden kehittäessä alueellisia päihdepalveluita. Tavoitteena on saada keskitetysti päihdeasiakkaan tarvitsemat selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutuspalvelut yhteen niin, että niissä on mukana myös psykiatrian, somatiikan ja sosiaalityön osaaminen, sekä asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut. Kehittämiskeskus tilasi tähän työhön Kasvun Avain Ltd:ltä Tänään tehdään huominen yhteistyöprosessin, joka kokosi 11 eri organisaatio yhteen luomaan kuvaa tulevasta päihdekeskuksesta ja sen moniammatillisuuden tuomista haasteista. Kehittämiskeskus on valmistellut suunnitelmaa päätöksen tekoa varten. Poliittiset päätökset päihdehuollon uudelleen organisoinnista ja keskittämisestä uuteen yksikköön, palveluntuottajan valinta ja uuden keskuksen rakentamiseen liittyvät suunnitelutyöt on tehty kuluneen strategiavuoden aikana. 3.2 Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset Paikalliset strategiatyöryhmät kokoontuivat päivittämään paikallisia toimintamallejaan laadittujen matriisien pohjalta. Kunta- ja palvelurakenteessa tapahtunut muutos on vaikeuttanut suunnitelmien toteutumista, koska ei ole tiedetty, kuinka toiminta jäsentyy ja millaiset työnjaot tulevat olemaan. Vuoden 2009 alusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tuomat muutokset ovat alkaneet vaikuttaa käytännön tasolla organisaatioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudelleen organisointi (Jyta, Jokivarsikuntien alue ja Kokkolan kuntaliitos Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sekä isäntäkuntamalli Kruunupyyn kunnan kanssa) on merkinnyt sitä, että peruskuntaan on jäänyt vähemmän toimijatahoja. Tämä on supistanut strategiatyöryhmien toimintaa. 10

11 Paikalliset työryhmät ovat eri kunnissa keskittyneet oman kunnan tarpeisiin ja etsineet toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ennaltaehkäisevän päihdetyön haasteisiin. Keskusteluissa on ollut esillä mm. kunnassa käytössä olevien toimintatapojen muokkaaminen/ muuttaminen, kuten kouluissa tehtävä ennaltaehkäisevä päihdetyö tai varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön esim. työpaikoilla, päivähoidossa, neuvoloissa. Yhdyshenkilöiden päivityskokouksessa käytiin läpi strategiaryhmien toimintaa. Laatutyö terveydenhuollossa, sekä lasten ja nuorten päihteiden käyttö on aktivoinut strategiatyöryhmiä tuomaan uudenlaisia lähestymistapoja päihdehaittojen ehkäisyyn. Paikalliset strategiaryhmät tarvitsevat tukea toiminnalleen samoin kuin kuntien yhdyshenkilöt, jotta innostusta päihdetyön kehittämiseen pitkäjänteisesti jaksetaan pitää yllä. Kunnan yhdyshenkilöt toivovat säännöllistä ja aktiivista tiedottamista aiheeseen liittyen. Strategiatyöryhmissä käytiin läpi paikallisia toimintamalleja matriisien pohjalta. Pääosa muodostui kuitenkin nykytilan kartoittamisesta päihdestrategian laajentuessa päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. Työryhmissä etsittiin vastauksia kysymyksiin; - huolenaiheet päihde- ja mielenterveystyössä - päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen - olemassa olevat vahvuudet ja voimavarat - ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi päihde- ja mielenterveysstrategiatyön kautta Työryhmien vastaukset edellä oleviin kysymyksiin ovat mukana liitteenä ( liite 1). Lisäksi liitteenä (liite 2) on tilastollista tietoa strategian laajentumista varten. 3.3 Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta Alkoholijuomien myynnin kasvu asukasta kohden on joko pysynyt samana muiden kuntien osalta paitsi Lestijärven, Vetelin ja Toholammin kuntien kohdalla, joissa on ollut pientä nousua (tilanne 2008). Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8.- ja 9.-luokan oppilaista - prosenttiosuudet ovat laskeneet huomattavasti kunnittain, mutta eteenkin Kaustisen ( lasku 6,41%), Perhon (lasku 9,49% ) ja Toholammin (lasku 11,06%) kuntien osalta. Koko Keski-Pohjanmaalla prosenttiosuus laski 3,55 % ja Suomessa 4,13% (tilanne 2007). Laittomien huumeiden kokeilu on koko maassa kuten maakunnassammekin laskenut poikkeuksen muodostaa Kannuksen kaupunki, jossa lisäys huumeiden kokeiluun on noussut 8.- ja 9. luokan oppilaiden osalta 6,41% ( tilanne 2007) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset asukasta kohden ovat pysyneet koko Suomen osalta samoina, 7,1 rikosta/ 1000 asukasta. Keski- 11

12 Pohjanmaan kuntien osalta henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän kasvussa Perho ( 9,3 rikosta/ 1000 as), Kokkola (8,7 rikosta/ 1000 as) ja Kaustinen (10,4 rikosta/ 1000 as) muodostavat poikkeuksen muista alueen kunnista, joissa rikostilanne on pysynyt suurimmaksi ennallaan ja tai ollen huomattavasti alhaisempaa kuin maan keskiarvo. Olemassa oleva indikaattoritieto on koottu pääosin valtakunnallisesta THL:n Sotkanet tilastosta. Valitettavasti tämä kattava tilastomateriaali päivittyy hitaasti ja kulkee n. vuoden verran seurannasta jäljessä Hyvinvointi, turvallisuus- ja päihteet kysely keskipohjalaisille 2009 Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus tilasi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselta kansalaiskyselyn, jonka avulla pyrittiin saamaan todellinen tilanne päihteidenkäyttötilanteesta ja päihdehaitoista alueella. Kysely suoritettiin 1000:lle vuotiaalle keskipohjalaiselle. Vastausprosentti oli 32%. Yleisellä tasolla elämäänsä tyytyväisimpiä olivat perheelliset. Ikäryhmistä vuotiaat olivat tyytyväisimpiä elämäänsä kuin muut. Eniten huolissaan tulevaisuudestaan olivat vuotiaat. Työikäisillä elämän myönteiset vaikuttajat olivat perhe, terveys ja työ sekä ystävät. Työttömistä 22% koki elämänsä huonoksi tai melko huonoksi eikä odottanut tilanteen paranevan kolmen vuoden kuluttua. Kyselyyn vastanneista 27% ilmoitti olevansa raittiita ( ei käytä lainkaan alkoholia), 68% kohtuukäyttäjiä ja 5% ilmoittaa juovansa enemmän kuin 16 annosta alkoholia viikottain 1. Alkoholia käyttävistä naisista 19% ja miehistä 12% juo kertakulutuksena haitallisen määrän alkoholia 2. Kaikista vastanneista 4% muodostaa erityisen riskiryhmän, joka juo kerralla 10 annosta tai enemmän vuotiaat juovat muita ikäryhmiä enemmän ja tästä ikäryhmästä naiset enemmän kuin miehet. Työssäkäyvät käyttävät enemmän alkoholia kuin muut ryhmät kun taas työttömillä on suurimmat kertakulutusmäärät. Kertakulutusmäärät ovat huolestuttavia lasten kanssa ilman puolisoa asuvilla ja yksinasuvilla. Kunnittain katsottuna pienimmät raittiiden osuudet löytyivät Kaustiselta (7%), Kokkolasta (25%) ja Kannuksesta ( 26%). Eniten raittiita oli selvityksen mukaan Himangalla ( 42%). 21% vastanneista on jossain määrin huolissaan läheisensä päihteidenkäytöstä vuotiaista vastaajista 38% prosenttia kokee jonkin asteista huolta ja 16% voimakasta huolta läheisensä alkoholinkäytöstä. 1 kansallinen suositus riskirajaksi naisilla 16 annosta/ viikko, miehillä 24 annosta/ viikko 2 kansallinen suositus riskirajaksi kerta-annoksena naisilla 5, miehillä 7 12

13 Kyselyyn vastanneista 5% oli käyttänyt päihdepalveluja ja 10% uskoo läheisensä käyttäneen päihdepalveluja. Terveydenhuollon palveluja oli alkoholinkäytön vuoksi käyttänyt 1,6% ja 7% uskoo läheisensä käyttäneen niitä. Vastanneista 18% kokee jonkin asteista turvattomuutta asuinympäristössään alkoholinkäytön vuoksi. Läheisensä alkoholinkäytön vuoksi turvattomuutta koki 20% naisista ja 11% miehistä. Erityisesti nuoret naiset ja yksinhuoltajat kokivat turvattomuutta. Paikkakunnista eniten turvattomuutta koettiin Kaustisella. Keskipohjalaiset toivoivat lisää poliiseja katukuvaan. He näkivät, että nuorten alkoholinkäyttöä ja alkoholin saantia pitäisi nykyistä paremmin ehkäistä. Lapset ja nuoret tarvitsevat vastaajien mukaan vanhempien ja muiden aikuisten aikaa ja huomiota sekä kannustusta harrastusten pariin. Myös päihdevalistus nähtiin kouluissa tärkeänä. 4. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE 2010 Ajankohtaiset haasteet Vuonna 2009 Keski-Pohjanmaalla oli meneillään useiden hyvinvointiin jollakin tavalla liittyvän strategian tai ohjelman kokoaminen. Niiden käynnistyminen on yhteydessä toteutettuihin palvelu- ja organisaatiouudistuksiin, tai sitten niiden alku perustuu lakiin tai siihen liittyvään uudistukseen. Merkille pantavaa nyt käynnissä olevalle strategia- ja ohjelmatyölle on niiden toteuttaminen koko maakuntaa koskevana. Jotkut ulottuvat ainakin joltain osin jopa maakunnan rajojen yli. Päihdestrategia on ollut ensimmäinen maakunnallisena toteutettu strategia ja siinä mielessä merkittävä tienavaaja. Toinen koko maakuntaa koskettava suunnitelma on Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen koordinoima Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma , jossa kehittämiskohteina ovat päihdehaittojen, väkivallan, syrjäytymisen ja elintasosairauksien ehkäisy. Turvallisuussuunnitelma jatkaa omalta osaltaan laajennetusti päihdestrategiassa olleita tavoitteita. Nykyisessä tilanteessa, jolloin valmistellaan useampia ohjelma/ strategiapapereita samanaikaisesti, on tärkeä synkronoida niitä yhteen ja nähdä niiden yhteistyöalueet. Luonnollisesti tämä on tärkeää myös resurssien järkevän käytön kannalta. Ohjelma- /strategiatyöskentelyyn osallistuvien tulee olla tietoisia muista samaan aikaan käynnissä olevista prosesseista. Parhaillaan valmistellaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaa, jota Keski- Pohjanmaan maakuntaliitto hallinnoi. Se valmistuu vuoden 2010 alkupuolella ja sitä seuraa toimenpideohjelma. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia on metatasoinen, alueen hyvinvointitoiminnan laaja-alaisesti yhteen kokoava strategia. Siinä lähestytään hyvinvointia monialaisesti, ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kattavana, vaan mukana ovat kulttuuri, liikunta, järjestöt, koulutus, elinkeino sekä muu eri hallinnonalojen toiminta, joka vaikuttaa hyvinvointiin. Siinä on korostettu 13

14 kansalaisnäkökulmaa kansalaisten omaa vastuuta ja vaikuttamista mutta myös yhteisöllistä vastuuta. Hyvinvointistrategia on tavallaan sateenvarjostrategia, joka on yhteydessä muihin strategioihin, joiden toteuttaminen koskee tiettyä substanssialaa. Lastensuojelun suunnitelma, joka keskittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä turvallisuussuunnitelma ovat niin ikään valmistumassa alkuvuodesta Näiden kaikkien osalta on tehty yhteistyötä esimerkiksi kansalaisnäkökulmaa koskevassa tiedonkeruussa. Mielenterveysstrategia on käynnistymässä Tervein mielin Keski-Pohjanmaalla/ Pohjois-Suomessa -hankkeen myötä. Hanke jatkuu asti. Mielenterveysstrategian valmistamisen osalta on päätetty yhdistää se tehtäväksi päihdestrategian kanssa, mikä olisi Mieli 2009 tavoitteiden mukaista. Strategia- ja ohjelmatyön tavoitteena on tuoda valtakunnalliset ohjelmat alueellisiin suunnitelmiin. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa on esitetty yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä linjataan ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Kansallisella mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla pyritään vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä ehkäisemään haittoja, painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä. Valtakunnallisessa ohjelmassa on todettu, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä korostuu hoitoon tulossa matalakynnyksinen yhden oven periaate sekä yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää lainsäädännön muutoksia, resurssien kohdentamista mielenterveys- ja päihdetyöhön ja osaamisen kehittämistä mm. koulutuksella. Uuden päihdekeskuksen tuomat mahdollisuudet: Päihdepalveluiden rakenteellinen uudelleenorganisointi on edennyt hyvin päihdestrategiatyön myötä. Kokkolan kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen päihdepalveluiden uudelleen organisoimisesta (6/2009). Perusteena palveluiden uudelleen organisoimiselle ovat Päihdehuoltolaki, Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, alueellinen päihdepalveluiden tarve ja palveluiden sekä osaamisen keskittymisestä koostuvat kustannussäästöt. Uusi yksikkö tulee vahvistamaan peruspalveluita ja lisäämään osaamista päihde- ja mielenterveystyössä. Uuden päihdekeskuksen palveluntuottaja on kilpailutettu neuvottelumenettelyllä ja päätös palveluntuottajasta on tehty Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa (2/2010). Palveluntuottajaksi valittiin Ventuskartano ry. Päihdepalvelupaletti, jossa on selviämis- ja katkaisuhoito(10 paikkaa), avohoito ja laitoskuntoutus (20 paikkaa), sekä asiakkaan tarvitsema psykiatrian, somatiikan ja sosiaalityön osaaminen tukipalveluineen tullaan rakentamaan Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän ja Kokkolan terveyskeskuksen väliselle alueelle. Rakentamiseen liittyvää suunnittelutyötä jatketaan (2010). Uusi yksikkö valmistuu 1/

15 Monikulttuurisuus Yhdessä parasta kohti - pohjalaisen terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ihmisen elämänkaaren ajan teema jatkuu tulevana strategiavuonna. Keskipohjalaiseen kulttuuriin lyö uuden ja raikkaan leimansa kansainvälisyys. Maahanmuutto on haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle kuten myös työ- ja elinkeinohallinnolle. Tulevana strategian seurantajaksona erityinen huomio kiinnitetään maahanmuuttajien päihde- ja peliongelmiin. Yhteistyötä tässä tehdään THL:n kanssa. Monikulttuurisuus otetaan huomioon uuden päihdeyksikön perustamisessa. Perhetyön kehittäminen Nuorten perheiden ja perheiden, joilla on arjenhallinnan ja vanhemmuuden tuen tarvetta, tukeminen. Perhetyötä kehitetään alueella toimivien suunnitelmien ja hankkeiden kautta. Keski-Pohjanmaan alueella toimii vuoden 2011 lokakuuhun saakka Nuppu-hanke, jonka tavoitteena on matalan kynnyksen perhekeskus-toimintamallin rakentaminen paikallisiin tarpeisiin. Toiseksi hankkeen avulla luodaan peruspalveluissa toimiville toimintamalli varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan. Tavoitteena on puuttua lapsen ja perheen ongelmiin mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ennen kuin ongelmat pääsevät kasautumaan ja tilanne kriisiytymään. Työvälineenä käytetään mm. huolen vyöhykkeistöä ja verkostodialogisia työmenetelmiä. Pilottina aloitetaan Kokkolan Torkinmäen alueella neuvolan perhetyönohjaaja -kokeilu, jonka tavoitteena on perheen voimavarojen vahvistaminen. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on tuomassa alueelle 2-vuotista perhe- ja verkostoyön koulutusta. Päihdeohjelmat työpaikoille Työikäisen väestön työkykyisyyden ylläpitämiseksi, päihdehaittojen ehkäisyksi ja hoitoonohjauksen mahdollistamiseksi on tarkistettava alueen kuntien- ja terveydenhuollon päihdeohjelmien ja hoitoonohjausmallien ajantasaisuus. Myöhemmässä vaiheessa tämä työ on hyvä laajentaa koskemaan myös alueen muita toimijoita: seurakuntia, yrityksiä jne.. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus on yhdessä Tervein Mielin Pohjois Suomessa - hankkeen kanssa kartoittamassa päihdeohjelmien nykytilaa alueella. 15

16 Päihdehuollon asumispalveluiden kehittäminen Avo- ja laitoskuntoutuksen välille sijoittuvan tuetun asumismuodon kehittäminen Jyta alueelle. Ehkäisevässä päihdetyössä painopiste nuoriin Koululaisille järjestetään tietoisku, jossa nuorille esitetään realistinen kuva päihteidenkäytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista. Tätä työtä Kokkolassa on koordinoinut Terveys ry yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Päihdeasiakkaan läheisten tuki ja huomioonottaminen Tulevana strategian seurantajakson aikana kiinnitetään huomiota päihdeongelmaisen läheisten tukeen ja huomioonottamiseen hoidossa ja kuntoutuksessa. PKV- lääkkeiden väärinkäytön ehkäisy PKV - lääkkeet 1 ja särkylääkkeet tulisi myöntää hyvin harkiten ja huolehtia myös lääkkeen asiallisesta vähentämisestä ja sen lopettamisesta. Särkylääkkeitä määrätessä tulee määrittää säryn syy ja sen asianmukainen hoito. Reseptejä uusittaessa tulee ottaa huomioon asiakkaan/ potilaan tarve. Lääkefoorumi suosittaa apteekkisopimuksen kehittämiseksi seuraavaa. Apteekkisopimuksessa tulee olla: - kirjattuna selkeä vastuutaho kuka vastaa asiakkaan hoidosta - lääkemääräyksessä tulee olla selkeä lääkemäärä ja se mitä lääkkeitä sopimus koskee - ilmoitus lääkemuutoksesta tulee mennä apteekkiin - hoitosopimuksesta tiedotetaan apteekeille ja lääkärille - uusiin apteekkisopimuksiin voi lisätä, että vain vastuulääkäri tekee lääkemuutokset (terveyskeskus, psykiatria). Uusinnan hoitaa vastuulääkäri, mutta mikäli hän on estynyt joku muu terveyskeskuslääkäri/ psykiatrian lääkäri voi tehdä sen hänen puolesta omalla merkinnällään. Vastuulääkärin ollessa pitempään poissa hän ilmoittaa kuka vastaa hoidosta 1 PKV -lääkkeet on lyhenne sanasta pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. PKV- lääkkeillä tarkoitetaan lääkeaineita, joiden pääasiallinen vaikutusmekanismi välittyy keskushermostoon tai sen kautta. PKV- lääkkeitä käytetään muun muassa ahdistuksen, unettomuuden ja kivun hoidossa. PKV- lääkkeet ovatkin tehokkaita näihin tarkoituksiin ja niitä käytetään, jos muut lääkkeet eivät tunnu auttavan tarpeeksi. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa kuitenkin säännöllisessä käytössä riippuvuutta, sietokyvyn kasvua ja niitä käytetään myös päihtymistarkoituksessa 16

17 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät IV Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät järjestetään Keski-Pohjanmaalla, Kokkolassa Päivien teemana on: Pelaavat palvelut pelisilmää hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen päihde- ja mielenterveystyössä 4.1 Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma Tervein mielin Keski-Pohjanmaalla/ Pohjois-Suomessa - hanke koordinoi strategian tavoitteiden toteutumista ja paikallisten ja alueellisten toimintamallien juurtumista koulutusten ja yhteistyötapaamisten/-verkostojen avulla yhdessä SONet Botnian ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kanssa. Paras -hankkeen tuomien muutosten jälkeen tarkennetaan työryhmien kokoonpanoa ja strategiayhdyshenkilöitä maakunnassa. Tavoitteena on työryhmien ja yhdyshenkilöiden myötä vahvistaa hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. 4.2 Seuranta Kokkolassa toimiva Turvallisuus -, päihde- ja mielenterveystyön neuvottelukunta ja Lesti- ja Perhonjokilaaksossa toimivat päihde- ja mielenterveystoimikunnat yhdessä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen, SONetBotnian ja Tervein mielin Keski-Pohjanmaalla/ Pohjois-Suomessa hankkeen kanssa laativat strategian seurantatyöryhmälle vuosittain raportin tavoitteiden toteutumisesta. Seurantatyöryhmä kohdentaa raportin perusteella tavoitteita uudelle toimintavuodelle. Tämä esitys menee alueen kuntiin hyväksyttäväksi valtuustotasolla. Seuranta kehittää tilastointia, joista ensimmäinen askel on päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen kuntien tietojärjestelmään. Toinen kehitettävä asia on sosiaali- ja terveydenhuollon aloille koulutettavien opetusohjelmien sisällön vahvistaminen päihdetyön osalta, päihde- ja mielenterveystyön täydennyskoulutuksen järjestäminen alalla jo toimiville ja tämän koulutuksen toteutumisen seuranta. SONet Botnian on toteuttanut vuonna 2009 hyvinvointibarometrin, jonka avulla on kerätty asiantuntijoiden näkemyksiä hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen tilasta ja kehityksestä kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Pyritään vaikuttamaan siihen, että barometri toistettaisiin säännöllisesti kahden vuoden välein. Barometriin sisältyy kysymyksiä, jotka liittyvät päihdeproblematiikkaan laajemmin. Tulkinnassa voidaan käyttää apuna hyvinvoinnin muita indikaattoreita kuten toimeentuloa, velkaantumista, mielenterveyden ongelmia, jotka usein ovat jotenkin yhteydessä toisiinsa. Päihteiden käytön ongelmaa tuleekin avata laajemmasta näkökulmasta. 17

18 5. STRATEGIAN LAAJENEMINEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIAKSI 2011 TERVE KOTIKUNTA - TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian seurantatyöryhmä päätti pitämässään kokouksessa, että vuoden vuoden 2011 päivityksen yhteydessä strategiaa laajennetaan koskemaan päihdetyön lisäksi myös mielenterveystyötä. Tällöin strategiatyöryhmiksi tulevat Mielenterveys- ja päihdetyön toimikunnat Jyta -alueelta ja Turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvottelukunta Kokkolasta. Strategiassa huomioidaan kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Strategian seurantatyöryhmän kokouksessa sovittiin, että strategian toimeenpano- ja seurantatyöryhmänä toimivat edustajat seuraavista organisaatioista: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä/psykiatrian tulosalue (2 edustaja), Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä/peruspalveluliikelaitos (Jyta) (1 edustajaa + varajäsen), Kokkolan kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta (3 edustajaa), Keski-Pohjanmaan liitto (1edustaja) ja Ventuskartano ry ( 1 edustaja). Uusi organisaatiokaavio liitetiedostona (liite 3) Päihdestrategiatyön alkaessa 2006 kunnat tekivät kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Päihdestrategian laajentuessa päihde- ja mielenterveysstrategiaksi on hyvä uusia tämä kumppanuus ja sopia yhteisistä toimintatavoista strategiatyötä tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa. 5.1 Nykytilan kuvaus laadittavaa päihde- ja mielenterveysstrategiaa varten Päivityksen yhteydessä tavattiin strategiatyöryhmät kunnittain. Tapaamisissa tarkasteltiin paikallisia matriiseja, mutta ennen kaikkea käytiin läpi nykytilaa, jonka pohjalle voidaan lähteä rakentamaan alueellista päihde- ja mielenterveysstrategiaa. Kokkolan osalta kuuleminen tehtiin Lohtajalla, Kälviällä ja Ullavassa, sekä keskustan alueelta strategian matriisin päivitys tehtiin strategiatyöryhmässä, mutta nykytilan pohdinta tehtiin erillisellä sähköpostikyselyllä. Tarkempi kuvaus liitteessä kaksi. 18

19 JOHTOPÄÄTÖKSET TERVE KOTIKUNTA - TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia on osa väestön hyvinvoinnin ja alueen kehittämistä. Päihdeongelma koskettaa sekä suoraan että välillisesti useita eri ihmisryhmiä. Näin ollen sen vaikutukset näkyvät ulottuvat ihmisten arjen toimintoihin ja yhteisöihin. Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa -kuntakierroksen raportin pohjalta näytti siltä, että keskeiset kehittämisen osaalueet ovat vanhemmuuden tukeminen, lasten/ nuorten mielenterveysongelmiin ja päihteidenkäyttöön vaikuttaminen, sekä selviämisaseman/ katkaisuhoidon ja avohuollon palveluiden, sekä kevyiden asumispalveluiden kehittäminen alueella. Maakunnallinen päihdestrategia valmisti päihdetyön maaperää kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Siihen sisältyi keskeisesti myös paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen. Strategian toteutuksessa on korostettu nykyisten resurssien hyödyntämistä; voimistetaan kumppanuutta kunnallishallinnon, valtionhallinnon, kolmannen sektorin, seurakunnan, elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Taloudelliset panokset ovat suhteellisen pienet. Ne kohdistuvat etupäässä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, humalahakuisen päihteidenkäytön vähentämiseen ja päihdepalvelujen kehittämiseen koko maakunnan alueella. Päihdehaittojen vähentämisessä halutaan turvata lapsen terveys ja hyvinvointi kaikissa ikävaiheissa, sekä vähentää liiallisen päihteidenkäytön aiheuttamaa turvattomuutta perheissä, pienentää alkoholijuomien pitkäaikaisesta runsaasta käytöstä aiheutuvia terveysriskejä ja vähentää onnettomuus- ja tapaturmariskejä sekä päihteidenkäyttöön liittyvää väkivaltaa. Paikallisissa toimintamalleissa korostuu vahvasti elämänkaariajattelu, johon liittyy huoli ikääntyvän väestön päihdetottumuksista ja niiden muutoksista. Strategiaan haluttiin alusta alkaen liittää suunnitelmallinen seuranta indikaattoreiden avulla. Indikaattoritiedon käyttö antaa strategiatyöskentelyyn painavuutta kuvaamalla konkreettisesti ja objektiivisesti päihteiden käyttöön liittyvää yhteiskunnallista vaikutusta ja laaja-alaisuutta. Se myös ohjaa tehtävää työtä päihdehaittojen vähentämiseksi varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Ongelmallista on indikaattoritiedon ajantasainen saaminen ja tilastoinnin kehittäminen sekä seuraaminen. Vuosittaisen seurannan avulla toivotaan kuitenkin sitä, että strategia eläisi ja kehittyisi elinkaarensa ajan. Strategian tehtävä on ennakoida ja suunnata toimintaa ja resurssien käyttöä. Alun perin strategiatyön alkaessa päihdeongelma näyttäytyi monimutkaisena ja laaja-alaisena vyyhtenä, jonka purkaminen vaikutti hankalalta. Vyyhdin purkaminen globaalin talouslaman aikana on entistäkin haasteellisempaa. Edellisen taloudellisen laman aikana alkoholinkulutus väheni, mutta väestön tilanne heikkeni ja haitat tulivat esiin viiveellä. Taantuman ja laman aikana varautuminen uuteen nousukauteen täytyy alkaa hyvissä ajoin myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Nyt on aika olla erityisesti vastaanottamassa niitä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita ja heidän perheitään, joiden tilannetta ja määrää vaikeutuva taloustilanne tullee lisäämään ja vaikeuttamaan heitä, jotka tulevat hakeutumaan hoitoon ja kuntoutukseen tulevina vuosina. Muuttoliike, riippuvuusongelmien moninaisuus ja ajan haasteet päihdepalveluiden kehittämiselle on otettu huomioon strategiassa. 19

20 Liite 1 Taulukossa esitetään TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan päihdestrategia strategiatyöryhmien esittämät huolenaiheet päihde- ja mielenterveystyössä, tarve päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen, olemassa olevat vahvuudet ja voimavarat sekä tehdään ehdotuksia ongelmakohteiden korjaamiseksi päihde- ja mielenterveysstrategiatyön kautta Huolen aiheet päihde- ja mielenterveystyössä KOKKOLA Kokkola Päihteidenkäyttö: -lasten ja nuorten päihteidenkäyttö (7. ja 8. luokan oppilaat viikonloppuisin/ suuret kerta-annokset) -varhaiset vuorovaikutussuhteet heikot perheissä, joissa käytetään runsaasti alkoholia -nuoret perheet, joissa lasta viedään eri hoitopaikkoihin vanhempien biletyksen vuoksi Liian vähäinen tuki asiakkaalle, läheiselle, työntekijälle - Mielenterveyspuolen avohoidossa puutteita samoin päihdepuolella, erityisesti viime kuukausien aikana muutosta huonompaan suuntaan (5/2010). - Ihmiset entistä moniongelmaisempia. Vaikutukset kertaantuvat. Yhä useammilla lähiverkostoa ei enää ole, omaiset tai läheiset väsyneet tilanteeseen ja yksinäisissä auttamisyrityksissään tehneet ratkaisun luovuttaa auttamisen jaksaakseen itse jotenkin elää. - Yhä useammalla viranomaiset ainut apu. Nykyinen kotihoito voi pestä kätensä liian vaikeiden tapausten auttamisesta esim. päihdeasiakkaat, jotka eivät kykene sitoutumaan päihteettömyyteen(onkohan heille tarjottu missään vaiheessa päihdekuntoutusta). - Ihmiset ovat uupuneita ja väsyvät palveluviidakossa, Perhonjokilaakso Päihteidenkäyttö -vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat - joidenkin nuorten alkoholinkäyttö on todella runsasta - nuorten tupakointi 7lk.lta lähtien, sekä heidän alkoholinkäyttönsä - juomisessa ei eroa tyttöjen ja poikien välillä -aikuisten välinpitämätön suhtautuminen nuorten päihteidenkäyttöön -juominen tapahtuu kotibileissä, mökeillä yms. - päihdeongelmaisia on paljon, jotka eivät ole hoidon piirissä - nuorten alkoholin- ja muiden päihteiden käyttö johon liittyy moottoriajoneuvoilla ajoa ja väkivaltaa - rattijuopumukset Päihteiden saatavuus -alkoholilain valvonnan heikkous - alkoholielinkeinoin vastuu myynnin suhteen -vanhempien alkoholi tai lääkkeet valuvat heiltä nuorten käyttöön Nuoren kasvun tukeminen ja eri toimijoiden puolesta aktiivinen ohjaaminen mm.harrastusten pariin Muut riippuvuudet -nettiriippuvuus lisääntynyt, osalla nuoria ei so- JYTA- ALUE Lestijokilaakso Päihteidenkäyttö -lasten- ja nuorten varhaiset päihteidenkäyttökokeilut -> vanhempien salliva asenne -sekakäyttö mielenterveys- ja päihdeongelmaisilla Mielenterveys vaarassa -perheillä arjen hallinnan puutetta vuotiaille ei aseteta rajoja -lapsia jätetään yksin tai vastuu siirretään päivähoidon, koulun tai nuorisotyön vastuulle -lapsilla keskinäistä kiusaamista, fyysistä väkivaltaa -suuret luokkakoot -vanhemmat eivät ole mukana lasten vapaaajanvietossa - muuttoperheet, joilla ei ole sosiaalisia verkostoja tukenaan -lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa netissä (Face - book, Irc- galleria) -> kiusaamista lasten ja nuorten kesken myös netin välityksellä -pienten lasten paniikkikohtauksia (esim. sydänkohtauksen pelko) -nuorten yleinen pahoinvointi, perusturvattomuus, itsemurhalla uhkailu -työikäisen väestön masennus -pahoinvointi työpaikalla 20