TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
|
|
- Lotta Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginvaltuusto
2 Sisällysluettelo 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1 2. SASTAMALAN STRATEGIA VUOTEEN KESKEISET TUOTTAVUUSTOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SUUNNITELMAKAUDELLE Talouden tasapainotus Kasvun eväät Prosessien yhteiset tehtävät Sote-uudistuksen ennakointi 9 4. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI TALOUSARVIOASETELMA TILIVELVOLLISET KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut INVESTOINNIT TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT, EMOKAUPUNKI JA LASKENNALLISET TASEYKSIKÖT LIIKELAITOKSET Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen Sastamalan Vesi liikelaitos Työterveys Akaasia liikelaitos SASTAMALAN KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET TALOUSARVION SITOVAT ERÄT, YHTEENVETO 96 LIITE 1: LIITE 2: Perhepalveluverkoston tavoitteet, kooste Investointisuunnitelma / Hankkeet
3 SASTAMALAN KAUPUNKI 1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Tausta Talousarviota on valmisteltu keskellä suuria muutoksia. Sastamalan kaupunkia kohtaa samanaikaisesti soteuudistuksen mullistukset, valtionosuusuudistus, lisääntyvät velvoitteet työllisyyden hoidossa sekä erittäin haasteellinen yleinen taloustilanne, mikä näkyy valtion ja kuntien heikkona verotulokehityksenä. Yhtälö on kokonaisuudessaan vaikea, ja tämän johdosta kaupunginvaltuusto on jo tehnyt merkittäviä linjauksia talouden tasapainottamiseksi pidetyssä kokouksessa. Kaikki nämä linjaukset on sisällytetty tähän talousarvioon. Yleisen heikon taloustilanteen lisäksi toinen merkittävä tekijä julkisen sektorin osalta on väestörakenteen muutos Suomessa. Työikäisten määrä vähenee voimakkaasti ja samalla ikääntyneiden määrä lisääntyy, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen. Nykyisten ennusteiden mukaan toimintaympäristö kunnissa tuleekin olemaan erittäin vaativa koko suunnitelmakauden ajan ja pitkään myös sen jälkeen. Käyttötalous Vuoden 2015 talousarvio on euroa ylijäämäinen ja vuosikate on noin 7,8 miljoonaa euroa positiivinen. Nettokustannukset pysyvät vuoden 2013 tilinpäätöksen sekä vuoden 2014 muutetun talousarvion tasolla. Kokonaisuudessaan käyttötalous on laadittu realistiselle pohjalle, mutta sisältää haasteita kaikkien prosessien osalta. Prosessien tuleekin kiinnittää huomioita kokonaisuuteen ja pyrkiä tasapainottamaan mahdollisia ylityspaineita koko hallintokunnan resurssit huomioiden. Käyttösuunnitelman laadintaan tulee lautakunnissa kiinnittää erityisen suurta huomiota ja talouden seurannan tulee olla hallinnassa koko organisaatiossa ja kaikilla sen tasoilla. Investoinnit Sastamalassa on viime vuosien aikana investoitu noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi on tehty merkittäviä investointeja konserniyhtiöissä. Vuosina investointitaso on hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi osakkuusyhtiö Huittisten Puhdistamo Oy:n kautta toteutetaan varsin mittava investointi, joka tulee aiheuttamaan Sastamalan kaupungille vähintään noin 15 miljoonan euron takausvastuut, riippuen hankkeen todellisista kustannuksista sekä valtiolta saatavasta avustuksesta. Hankkeen toteutuminen kasvattaa käyttötalousmenoja noin miljoonalla eurolla vuodessa (v jälkeen). Vuoden 2015 keskeisimmät investoinnit liittyvät jo vuonna 2014 aloitettuun Mouhijärven yhteiskoulun tilojen laajentamisen sekä Nuupalan vesitornin saneeraukseen. Uudisrakentamisen osalta keskeisin hanke on kehitysvammaisten palveluasumisyksikkö Aarnokoti. Suunnitelmakaudella tavoitteena on lisäksi panostaa kunnallistekniikan ylläpitoon ja rakentamiseen, viemäriverkostojen saneeraukseen sekä keskeisten tilojen ylläpitoinvestointeihin. Talousarviosta löytyy myös suunnitelma uusien asunto- ja teollisuusalueiden kunnallistekniikan rakentamisesta. Näiden alueiden kautta tavoitellaan kasvun mahdollisuuksia Sastamalaan. Rahoitus Sastamalan kaupungin velkataso on noin 52 miljoonaa euroa ja se kasvaa tehdyn esityksen mukaan suunnitelmakaudella yhteensä noin 1,5 miljoona euroa. Konsernivelka on viime vuosien aikana kasvanut Sastamalassa voimakkaasti. Vuoden 2014 lopulla sitä on yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa erityistä huomioita tulisikin kiinnittää nimenomaan kaupungin kokonaiskonsernin velkatasoon sekä osakkuusyhtiöi-
4 SASTAMALAN KAUPUNKI 2 den kautta tulevaan takausriskiin. Myös uudessa pääosiltaan 2017 voimaantulevassa Kuntalaissa kiinnitetään erityistä huomiota kuntakonsernin hallintaan ja sen kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. Lopuksi Vuoden 2015 aikana valmistellaan erittäin merkittäviä, jopa historiallisia uudistuksia. Valtakunnan hallitus tulee jättämään eduskunnan käsittelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain. Jos laki toteutetaan aiotun mukaisesti, niin puolet Sastamalan kaupungin työntekijöistä siirtyy maakunnallisen kuntayhtymän tai Tampereen kaupungin palvelukseen. Lisäksi tämä uudistus vaikuttaa myös kaikkien muiden sektoreiden toimintaan. Myös lukiokoulutus tulee olemaan muutosten edessä. Käytännössä jo kevään 2015 aikana tulee linjata, aiommeko jatkossa järjestää lukiokoulutusta omana toimintana vai yhteistyössä muiden kuntien kanssa osana Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Joka tapauksessa, oli järjestäjätaho Sastamalan kaupunki tai Sastamalan koulutuskuntayhtymä, niin kaupunkiamme tulee jatkossa kehittää entistäkin enemmän toisen asteen koulutuksen keskuksena. Haasteista huolimatta Sastamalan kaupunki kykenee tarjoamaan koko suunnitelmakauden ajan kuntalaisille hyvät julkiset palvelut kohtuullisella verotustasolla. Sastamala on nyt ja jatkossakin voimakas yrittäjyyskaupunki Pirkanmaalla, missä asukkaat voivat nauttia hyvin järjestetystä kulttuuri- ja urheilutarjonnasta. Sastamalassa Jarkko Malmberg kaupunginjohtaja
5 SASTAMALAN KAUPUNKI 3 2. STRATEGIA VUOTEEN 2020 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sastamalan kaupungin uuden strategian, joka ulottuu vuoteen Strategiasta johdetut prosessikohtaiset tavoitteet ja vuonna 2015 toteutettavat toimenpiteet on esitetty jäljempänä kukin osaprosessin talousarviosivuilla. Strategiset tavoitteet Elämänhallinnan edistäminen - Meillä on hyvät peruspalvelut, joissa hyödynnämme uutta tekniikkaa, parhaita oivalluksia ja liikkuvia palveluja. - Vahvistamme asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. - Teemme vahvaa vuorovaikutteista yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Turvallinen kasvun ja opin polku - Laadukkaat kasvatus- ja opetuspalvelut lisäävät lasten ja nuorten hyvän elämän eväitä. - Uudella perhepalvelukeskuksella lisäämme perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. - Varmistamme turvallisen kasvuympäristön onnistuneella maankäytön ja ympäristön suunnittelulla. Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen - Annamme nopeaa ja joustavaa palvelua nykyisille ja uusille yrittäjille ja yrityksille. - Hankimme ja kaavoitamme maata suunnitelmallisesti yritysten tarpeisiin. - Vastaamme opiskelijoiden ja yritysten koulutustarpeisiin. Vetovoiman vahvistaminen - Kehitämme kaupunkimaista Vammalaa sekä elinvoimaisia alue- ja paikalliskeskuksia. - Tarjoamme monipuolisia asuinalueita, joissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. - Markkinoimme kaupunkia aktiivisesti uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseksi. Tasapainoinen talous - Otamme jokaisen strategisen tavoitteen toteuttamisessa huomioon sen vaikutukset kaupungin talouteen. Hoidamme taloutta suunnitelmallisesti siten, että tulot riittävät menoihin. Investoimme tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Verot pidämme kohtuullisina ja lainatason maltillisena.
6 SASTAMALAN KAUPUNKI 4 3. KESKEISET TUOTTAVUUSTOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SUUNNI- TELMAKAUDELLA TALOUDEN TASAPAINOTUSTOIMENPITEIDEN KESKEISET LINJAUKSET Kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset vuosien taloussuunnitelman laadinnassa huomioitavaksi: Talouden tasapainotustarve ja sopeuttamisen lähtökohdat Suunnitelmakaudella talouden tasapainotustarve on vähintään 6-7 milj. euroa vuositasolla huomioiden arvioitu verokehitys. Tällöin investointitaso voi olla maksimissaan 7-8 milj. euroa/v, jotta vältytään lisävelkaantumiselta. Yksittäisillä toimenpiteillä tasapainotusta ei kyetä tekemään, vaan se vaatii sekä tulojen lisäämistä että menojen karsintaa kaikissa kaupungin toiminnoissa. Sopeuttaminen jakautuu: 1. Rakenteelliset ratkaisut, tasapainotus tavoite 3,0 milj. euroa. 2. Pienet tuottavuustoimet kaikessa toiminnassa, tasapainotus tavoite 2,0 milj. euroa. Tämä kohta sisältää useita eri toimia jokaisessa yksiköissä. Tuottavuustoimien valmistelusta ovat vastuussa ko. lautakunta ja johtavat viranhaltijat, mutta valmistelun keskiössä ovat ns. henkilöstölähtöiset tuottavuustoimet. 3. Veroratkaisut, tavoite 2,5 milj. euroa. Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset Rakenneratkaisut: 1. Investointitaso on 7-8 milj. euroa/vuosi. Mahdolliset valtuuston erikseen päättämät elinkeinopoliittiset hankkeet ovat kehyksen ulkopuolella (kasvua ja työllisyyttä tukevat). 2. Mouhijärven ja Kiikan tuettujen palveluasuntojen investointipäätöstä ei tehdä vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Neuvotellaan Avin kanssa mahdollisesta nykytoimintojen jatkomahdollisuudesta, jonka jälkeen tehdään lopullinen etenemissuunnitelma asumispalveluiden osalta (6/2015). Säästömahdollisuus /v käyttötalouteen ja noin 7 milj. investointeihin. Palvelukoti Ilolan toiminnan uudelleenjärjestelystä on jo päätetty (toteutuu , säästömahdollisuus /v). 3. Lukioverkon tiivistäminen. Siirrytään yhteen lukioon alkaen, edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu, valtion päätös odotettavissa 12/14). Säästömahdollisuus toiminnasta /v käyttötalouteen ja noin euron säästö Mouhijärven yhteiskoulun investointikustannuksiin. Säästö saavutetaan vuonna Peruskoulu (verkko/tuntikehys/henkilöstö), säästö osittain 2015/2016, kokonaan Säästömahdollisuus /v. 5. Illon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyy kevätlukukauden 2015 lopussa, kustannusvaikutus euroa v ja euroa vuodesta 2016 alkaen. 6. Kaupungin koko kuljetuskokonaisuuden tarkastelu (koulukuljetukset, palveluliikenne, sotesin kuljetukset) kevään 2015 aikana. Säästömahdollisuus tutkitaan selvityksessä.
7 SASTAMALAN KAUPUNKI 5 7. Hoidon porrastus nykyistä toimivammaksi (TAYS-VAS-Sotesi). Toteutetaan kampusalueen toiminnanohjausta parantamalla. Säästömahdollisuus on huomattava mutta vaikeasti arvioitavissa. 8. Elintarvikelaboratorion toiminnasta luopuminen (liikkeen luovutus) vuoden 2015 alusta alkaen. Säästö /v (Päätös kvalt ). 9. Päivystyksen siirto Sotesille ja yöpäivystys Acutaan. Päätetty 6/2014. Käynnistyy Säästö mahdollisuus /v. 10. Kaupungin omistuksessa olevien kaikkien yhtiöiden toiminnan taloudellinen ja toiminnallinen tarkastelu. Kevät Valmisteluvastuu konsernihallinnolla. 11. Jatketaan kiinteistöjen myyntiä ja tilatarpeiden optimointia. Kaupungin toiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Kiinteistöjen salkutus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitteena on kiinteistökustannusten kasvun pysäyttäminen ja kunnossapidon pitäminen riittävällä tasolla. Valmisteluvastuu tilakeskus/maankäyttötyöryhmä. 12. Metsäomaisuuden harkittua myyntiä jatketaan, jolla mahdollistetaan maanhankinta asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Tavoitteena on omaisuuden jalostus uusiutuneita tarpeita vastaavaksi sekä kasvun mahdollistamiseksi. Valmisteluvastuussa maankäyttötyöryhmä. Toimenpiteet tuloihin: 13. Kohtuulliset maksukorotukset kaikkiin toimintoihin. Vesilaitos on jo tehnyt omat linjaukset tuleville vuosille. 14. Kunnallisveron korotus 0,75 % vuodelle Kiinteistöverot pidetään vuoden 2014 tasolla, paitsi yleinen korotetaan alarajakorotuksen edellyttämällä tavalla. 2,7 milj./ euroa. Pienet tuottavuustoimet kaikessa toiminnassa: 15. Henkilöstölähtöisillä pienillä tuottavuustoimilla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua vuosittain noin 1,5 prosenttia (2,0 milj. euroa). Vuonna 2015 kustannukset pidetään v ja 2014 tasolla. Edellyttää huomattavan joukon pieniä tuottavuustoimenpiteitä. Inflaatiotason oletetaan olevan noin 1,5 % v ja kuntien kustannustason kasvun vähintään 2 % (kun volyymimuutosta ei ole huomioitu). Merkittävänä toimenpiteenä on henkilöstömäärän hallittu vähentäminen (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin (vastuu kaikilla prosesseilla, ohjaus ja valvonta henkilöstöjaostolla). Muita toimenpiteitä voivat olla esim. sijaisten käytön vähentäminen, hankintaosaamisen parantaminen, hankintojen uusi priorisointi, tietotekniikan käytön tehostaminen, palveluiden saannin rajaaminen (kesäsulut), energiatehokkuuden lisääminen, harkinnanvaraisten avustusten ja palveluiden rajaaminen, laatutason uudelleen arviointi, uudenlaiset toimintatavat ja innovatiivinen yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Vuonna 2014 käynnistynyt perhepalveluverkoston toiminta on sekä rakenteellinen uudistus että eräänlainen henkilöstölähtöinen tuottavuustoimenpide, koska se on uudenlainen toimintatapa, jonka tavoitteena on saavuttaa huomattavia kustannussäästöjen moniin eri prosesseihin yhteistyön ja osaamisen tehokkaamman käytön seurauksena. Taloudelliset vaikutukset kyetään arvioimaan vuonna Prosessien tulee valmistella pieniä tuottavuustoimenpiteitä koskeva yhteenveto vuoden 2015 käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.
8 SASTAMALAN KAUPUNKI KASVUN EVÄÄT Kaupunkirakenteen suunnittelu Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 toimii kaupungin strategisen suunnittelun suunnan näyttäjänä, ja se on ollut pohjana kaavoitusohjelman laatimiselle. Sastamalan kasvun takeena on elinvoimainen, vetovoimainen, viihtyisä ja yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kaupungin keskusta. Keskusta-alueella Vammalassa on rakenneosayleiskaavassa todettu olevan tiivistämisja eheyttämistarvetta. Koko keskusta tutkitaan kortteleittain kehittämissuunnitelmassa, joka on otettu kaavoitusohjelmaan Tarkoituksena on löytää mahdollisuudet mittakaavaltaan ja rakennustyypiltään oikealle täydennysrakentamiselle keskusta-alueella. Kehittämissuunnitelman yhteydessä tutkitaan myös alueiden elinympäristön viihtyvyyttä ja pyritään esittämään konkreettisia toimenpiteitä sen parantamiseksi tiivistettävillä alueilla, mahdollisesti hyvin pienimuotoisillakin toimenpiteillä. Kehittämissuunnitelmaa tehdään vuorovaikutuksessa yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Toinen merkittävä kehittämissuunnitelma liittyy Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisen alueeseen. Tälle alueelle on rakenneyleiskaavassa asetettu tavoitteita tiiviistä, kerrostalovaltaisesta asumisesta. Kilpinokan sillan rakentamiseen liittyvä ohitustievaraus on vuosikymmenien ajan jarruttanut tämän alueen kehittämistä. Laadittavassa kehittämissuunnitelmassa tievaraus säilytetään katumaisena, jolloin tienvarsialueita on mahdollisuus rakentaa tiiviisti ja kaupunkimaisesti. Kehittämissuunnitelmassa on mahdollista kiinnittää huomiota myös siltavarauksen pohjoispäähän, jossa on mm. asumisen ja matkailupalvelujen kehittämistarvetta. Työpaikka-alueiden osalta suunnittelun painopisteenä on Ritakallion alue valtatien 12 eteläpuolella. Alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jonka tarkoitus on toimia alueen yleispiirteisenä kaavarunkona ja kehittämissuunnitelmana. Mouhijärven suunta keskustan lisäksi nähdään potentiaalisena kasvun alueena. Mouhijärven vetovoimaisuutta edistetään Uotsolan ja Häijään taajamien tiiviimmällä yhteydellä. Tavoitetta edistetään uuden rinnakkaisväylän suunnittelulla ja uusien asuntoalueiden sijoittamisella siten, että taajamat vähitellen kasvavat yhteen. Häijään kaupallisia palveluita parannetaan Häijään kiertoliittymän välittömään läheisyyteen toteutettavalla uudella liikerakentamisen alueella. Myös kaikissa muissa entisissä kuntakeskuksissa pidetään yllä monipuolista sekä asumisen ja yrittämisen tonttitarjontaa. Elinkeinoelämän vahvistaminen Sastamalan kaupunki on vuonna 2014 hyväksynyt kaupunkistrategiaan perustuvat elinkeino-ohjelman ja maaseutuohjelman. Ohjelmat määrittelevät kaupungin elinkeinotoimen painopisteitä. Elinkeino-ohjelman toteuttamisen periaatteena ovat seuraavat linjaukset: 1. Elinkeino-ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti kehityshakuiset pk-yritykset sekä uudet aloittavat yrittäjät 2. Seudulla jo toimivien yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen sekä työvoiman ja koulutuksen saatavuuteen panostetaan. 3. Tontti- ja toimitilatarjonta ja palvelut hoidetaan yhden luukun periaatteella. Tontti- ja maankäytön suunnittelussa luodaan joustavia yhteistyöprosesseja kuntien teknisen toimen ja kaavoituksen sekä SASYPin kanssa asiakaslähtöisesti 4. Laajasta hanketoiminnasta siirrytään perustoiminnan ja tehtävien vahvistamiseen. Kuntien elinkeinotoiminnassa hanketoiminnan osalta resurssit keskitetään muutamiin yritysvaikutuksiltaan keskeisiin hankkeisiin. 5. Yhteistyö ja verkostoituminen eri kehittämisorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa synergiaetujen ja toimintojen edelleen kehittämiseksi on jatkuvaa ja avointa. Sastamalassa toimivat pk-yritykset pitävät Sastamalan vireänä ja elinvoimaisena sekä luovat vahvan pohjan alueen elinkeinotoiminnalle. Toimivien pk-yritysten merkitys työllistäjänä ja uusien työpaikkojen lisääjänä on
9 SASTAMALAN KAUPUNKI 7 merkittävä. Toimivat ja kehittyvät yritykset ovat merkittävä tekijä myös kuntatalouden ylläpitäjänä verotulojen kautta. Yrittäjämyönteinen ilmapiiri ja asenne luovat edellytyksiä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle Sastamalaan. Tätä tavoitetta toteutetaan suunnitelmakaudella tuottamalla yritystä perustavalle toimivat ja joustavat neuvontapalvelut, tarjotaan omistajanvaihdospalvelua, toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä yritysten sijoittumisen edistämiseksi kaupunkiin ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrittäjyyteen ja edistetään yrittäjämyönteistä asennetta. Kaupunkimarkkinointi Sastamalan kaupungin markkinoinnin tehtävänä on Sastamalan kaupungin imagon vahvistaminen ja kaupungista syntyviin mielikuviin vaikuttaminen. Onnistuneen markkinoinnin edellytyksenä ovat kaupungin tarjoamat laadukkaat palvelut ja vetovoimatekijät, joita markkinoinnin ja viestinnän eri keinoin nostetaan esille. Pitkällä tähtäimellä markkinoinnin halutaan vaikuttavan positiivisesti mm. muuttoliikkeeseen sekä alueen yritysten määrän kasvuun. Kaupungin markkinointiviestinnän toteutusta ohjaavat vuosittain määriteltävät painopistealueet sekä niiden pohjalta toimintavuodelle suunnitellut toimenpiteet. Suunnitelmakaudella markkinoinnin toteutusta tehostetaan lisäämällä konsernin sisäistä yhteistyötä ja kehittämällä ulkoisten sidosryhmien kanssa yhteistoiminnan eri muotoja. Elinkeino-ohjelman mukaisesti SASYP laatii yhdessä konsernihallinnon kanssa markkinointisuunnitelman vuosille siten, että vuoden 2015 osalta toimenpiteiden päälinjat ovat käytettävissä konsernihallinnon käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Markkinoinnin toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa SA- SYP Oy. Vuoden 2014 aikana toteutettujen markkinointitoimenpiteiden, mm. Turun Kirjamessut, uudet kotisivut sekä TV-mainonta, sekä tulevien toimenpiteiden analysoinnin kautta saatua tietoa hyödynnetään markkinoinnin jatkosuunnittelussa. Keskeisistä vuosittaisista markkinointitoimenpiteistä tiedotetaan päättäjille ja median kautta julkiselle yleisölle. Uusi tonttivaranto Vuosien taloussuunnitelmassa investointien määrä on olennaisesti pienempi kuin useana edeltävänä vuotena. Määrärahoja osoitetaan kuitenkin moneen kasvun edellytyksiä luovaan hankkeeseen, joista useat samalla parantavat kaupunkilaisten arkea ja lisäävät viihtyisyyttä. Näistä hankkeista esimerkkeinä mm. asunto- ja teollisuusalueiden rakentaminen, Mouhijärven yhteiskoulun peruskorjaus- ja laajennushanke sekä pienet alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä lisäävät puisto- ja liikuntapaikkahankkeet. Kaupungilla on tarjolla valmiita omakotitontteja kaikissa taajamissa Häijäätä lukuun ottamatta. Varattavissa olevia tontteja on yhteensä n. 150 kpl. Kaupungin tonttitarjontaa on taloussuunnitelmassa varauduttu lisäämään seuraavasti: v valmistuvat uudet omakotitontit: - Anolankallion alue 5 kpl - Raholankuja 3 kpl - Huiskonpolku 7 kpl (joista 4 kpl varattavissa kaupungilta) v alkaen kysynnän edellyttämällä aikataululla voidaan käynnistää seuraavien alueiden rakentaminen: - Häijää 6 kpl asuin- ja liiketontteja (joista 4 kpl varattavissa kaupungilta) - Mouhijärven maisemakylien Tiisalan alue, tonttipotentiaali n. 30 kpl - Karkun Kuuselan alue, tonttipotentiaali n. 4 kpl - Stormin monipalvelukeskuksen läheisyydessä oleva alue, tonttipotentiaali 16 kpl - Ranta-Kukkuri, tonttipotentiaali n. 20 kpl - Huiskonpolun jatke, tonttipotentiaali n. 5 kpl
10 SASTAMALAN KAUPUNKI 8 - Uotsolan kaavanlaajennusalue, tonttipotentiaali n. 10 kpl Teollisuusalueet, yritystontit: -Häijään liikealue, alkaen v. 2015, hanke jakautuu usealle vuodelle, ensi vaiheessa mahdollistaa Herkkujuustolan ja Häijään Säästömarketin uudisrakennuksen rakentamisen, jatkossa useita yritystontteja sekä yksityselle että kaupungin omistamalle maalle -Hyrkin alue, tontteja liikenneasemaa, paljon tilaa vievän kaupan suuryksikköä ja pienempiä toimitilarakennuksia varten -Tyrvään teollisuusalueen laajennus, varattavissa oleva teollisuusalue laajenee n. 7 ha -Vuolteen teollisuusalueen laajentaminen, varattavissa oleva teollisuusalue laajenee n. 3 ha - Karkun teollisuusalueen avaaminen, aluepotentiaali n. 6 ha PROSESSIEN YHTEISET TEHTÄVÄT Perhepalveluverkosto Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalveluverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Ydinprosessien keskeisenä tavoitteena on verkostoyhteistyö Sotesin sekä Kasvu ja kulttuuri ydinprosessien kesken. Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Samalla palveluiden järjestämisen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat. Perhepalveluverkoston tavoitteet on esitetty osaprosessien omilla tuloskorteilla. Tavoitteet on koottuna talousarvion liitteessä 1. Vuosien aikana tulee seurata sote-rakenneratkaisun valmistelua ja pyrkiä löytämään toimintatapa, joka on Sastamalan kaupungin näkökulmasta toimiva ja kustannustehokas myös uudessa toimintaympäristössä. Perhepalveluverkoston kokonaisuuden seurannasta vastaa konsernihallinto ja kaupunginhallitus. Pitkäaikaistyöttömyyden hoito Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli (TYP-malli) ulotetaan koko maahan (HE 183/2014). Palvelukeskusten toimintamallista tullaan säätämään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään samalla siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevat lakimuutokset lisäävät merkittävästi kuntien vastuita pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja työmarkkinatuen kustannuksista. Kuntien 50 prosentin kustannusvastuu laajenee koskemaan 500 päivää työttömänä olleiden lisäksi myös päivää työttömänä olleiden työmarkkinakustannukset. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kunnan kustannusvastuu kasvaa 50 prosentista 70 prosenttiin TEM:n arvion mukaan muutokset lisäävät kuntien menoja 150 milj. eurolla. Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteillä osa työmarkkinatukikustannuksista voidaan siirtää takaisin valtion maksettavaksi, tämä kuitenkin edellyttää kuntien aktiivista otetta työllisyydenhoitoon.
11 SASTAMALAN KAUPUNKI 9 Kelan ja TEM:n laskelmien mukaan kustannusvastuun muutoksen vaikutus olisi Sastamalassa vuoden 2013 työttömyysluvuilla 0,3 milj. euroa (kustannusvastuu yhteensä 0,5 milj. euroa). Työllisyystilanteen heikentymisestä johtuen kustannusten kasvupaine on kuitenkin todellisuudessa tätä suurempi. Työttömyydestä aiheutuvien suorien ja välillisten kustannustensa muodostumiseen kunnat voivat vaikuttaa työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä. Työllisyydenhoidossa kunnalla on kaksi lakisääteistä tehtävää; kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ja velvoitetyöllistäminen. Aktiivinen työllisyydenhoito ja kustannusten hallinta edellyttää, että jokainen kaupungin yksikkö tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja pitkäaikaistyöttömille ja jokaiseen yksikköön tulee nimetä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden ohjaustyöstä vastaava henkilö/henkilöt. Kaupungin eri yksiköiden tulee toimia aktiivisesti myös velvoitetyöllistettyjen työpaikkojen järjestämisessä. Sastamalassa työllistämiskokonaisuudesta vastaa Työllisyyspalveluiden aliprosessi, jonka tehtävänä on pitkään työttömänä olleiden sekä moniammatillisia palveluja tarvitsevien työnhakija-asiakkaiden työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantaminen. Työllisyyspalvelut huolehtii kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, työvoiman palvelukeskuksen kunnan järjestämistä palveluista, työvalmennuksesta ja sosiaalisesta kuntouksesta sekä velvoitetyöllistettyjen työllistämisen organisoinnista. Työllisyyden hoito edellyttää laaja-alaista yhteistyötä Kelan, Te-hallinnon, oppilaitosten, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä elinkeinoelämän välissä. Myös yritysyhteistyötä avoimille työmarkkinoille sijoittumisen edistämiseksi lisätään. Kaupungin organisaatiossa Työllisyyspalvelut siirtyy vuoden 2015 alussa Perhe- ja sosiaalipalveluista Konsernihallintoon. Työllisyyspalveluiden kokonaisuuden seurannasta vastaa konsernihallinto ja kaupunginhallitus SOTE-UUDISTUKSEN ENNAKOINTI Suomen hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on turvata suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Tuottamisvastuu voi lakiluonnoksen mukaan olla vain kuntayhtymällä tai sen sijasta tuottamisvastuualueen kunnalla, jos alueen kunnat siitä yksimielisesti sopivat. Sote-alueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät. Jokaisen tuottamisvastuussa olevan olevan kuntayhtymän on vastattava ehkäisevistä, korjaavista ja hoitavista sekä kuntouttavista ja muista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä voi olla enintään 19. Tämä tarkoittaa, että lain voimaan tultua Sastamalan kaupunki ei tuota itse sote-palveluita. Hallitus antaa asiasta lakiesityksen ja lain on tarkoitus tulla voimaan Sote-uudistuksella on vaikutusta myös Sastamalan kaupunkikonsernin muuhun toimintaan ja henkilöstöön. Ennen uudistuksen voimaantuloa selvitettäviä asioita ovat ainakin: - sote-palveluiden ja kasvatusprosessin rajapinnan ylittävien toimintojen organisointi (mm. perhepalveluverkosto, koulun sosiaalityö, etsivä nuorisotyö) - työterveyshuollon palveluiden toimintamalli - ympäristöterveydenhuollon organisointi - työllisyyspalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli - kaupungille palveluita tuottavien yhtiöiden toiminnan muutokset - konsernihallinnon tehtäväkokonaisuuden muutokset - kuljetuskokonaisuuden yhteensovittaminen - hankinnat ja sopimukset - sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja hallintohenkilöstön rekrytointiperiaatteet ennen lain voimaan tuloa - kiinteistöjen omistukseen ja huoltoon liittyvät kysymykset. Jokaisen prosessin tulee arvioida sote-uudistuksen vaikutukset omaan toimintaansa.
12 SASTAMALAN KAUPUNKI SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 2015 Toimintamalli sisältää seuraavat prosessit - Konsernihallinto toimii ohjaus- ja johtamisprosessina. Konsernihallinnon alaisuudessa käsitellään kirjanpidossa erillisenä kokonaisuutena kaupungin yhteiset erät, joka sisältää mm. yhdistymisavustustulon ja sen käytön sekä maan myyntiin liittyvät voitot ja tappiot sekä mahdolliset muut kertaluonteiset prosessien varsinaiseen toimintaan kuulumattomat erät. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinprosessi (Sotesi) tuottaa toimialansa palveluita Punkalaitumen ja Sastamalan muodostamalla yhteistoiminta-alueella sekä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palveluita myös Ikaalisten, Parkanon ja Kihniön alueilla. Ydinprosessin toimintakokonaisuuteen sisältyy lisäksi Sastamalan erikoissairaanhoidon ostopalvelut sekä Työterveys Akaasia liikelaitos, joka tuottaa kuntien sopimuksen mukaisesti työterveyshuollon palveluita Sastamalan lisäksi Punkalaitumen, Akaan, Urjalan ja Ikaalisten alueilla. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on koko ydinprosessin valmistelu-, seuranta- ja koordinointivastuu. Hallintosäännön mukaan erikoissairaanhoidon palvelusopimuksesta päättää kaupunginhallitus. - Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi vastaa varhaiskasvatuspalveluista, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä elämänlaatupalveluista. - Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessi vastaa maankäytön suunnittelusta, yhdyskuntatekniikasta, turvallisuuspalveluista, rakennusvalvonnasta sekä elävän maaseudun palvelukokonaisuudesta. Tilaja rakennuttamispalveluista käytetään nimitystä Tilakeskus. Ydinprosessiin kuuluu myös Sastamalan Vesi liikelaitos. - Muutokset vuonna 2015: o Kiireellisen hoidon (päivystyksen) järjestäminen siirtyy Sosiaali-ja terveydenhuollon ydinprosessin sisällä sairaanhoitopiirin tehtävistä perusterveydenhoidon järjestettäväksi. Yöpäivystys ostetaan Acutasta. o Työllisyyspalvelut siirtyy Sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinprosessista Konsernihallinnon ohjausja johtamisprosessiin o Yleiskaavoitus siirtyy Konsernihallinnon ohjaus- ja johtamisprosessista Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessiin
13 SASTAMALAN KAUPUNKI HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 alusta toteutui ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen laajennus Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon alueelle sekä lomatoiminnan toiminta-alueeseen siirtyi Kiikoisten alue Honkajoen lomatoiminnasta. Ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 5 vakituista ja 1 määräaikainen työntekijä ja lomatoimintaan 3 työntekijää. Vuoden 2014 alussa vakituisen henkilöstön määrä oli n Talousarvioon sisältyi 8 uutta vakanssia päivähoitoon, perusopetukseen ja musiikkiopistolle. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy kaikkia hallintokuntia koskevana toimenpiteenä henkilöstön määrän suunnitelmallinen vähentäminen 10 htv/vuosi. Lokakuun loppuun mennessä täyttämättä jätettäviä vakansseja on yhteensä 20, joista 12 lomatoiminnan vakansseja. Syyskuun lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli Hakumenettelyn alaisena olevia, määräaikaisesti hoidettuja vakituisia vakansseja tai ostopalveluna hoidettuja vakansseja oli samana ajankohtana n. 45. Vakituisten vakanssien kokonaismäärä on n Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautuminen ydinprosesseittain tilanteessa: YDINPROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri sis. Sastamalan Opisto Yhdyskunta ja ympäristö sis. Lomatoimi Sosiaali- ja terveyspalvelut Vesi Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ Vuoden 2015 alusta Elintarvikelaboratorion toiminta siirtyy Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle ja Palvelukoti Ilolan toiminta Palvelukoti Ilola Oy:lle. Toimintojen siirron myötä henkilöstöä vähenee 26 työntekijää. Päivystyksen siirto Vammalan aluesairaalasta perusterveydenhuollon toiminnaksi lisää henkilöstöä 11 työntekijällä. Vuoden 2015 talousarvion laadintaohjeiden mukaan henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida tavoite henkilöstön määrän suunnitelmallisesta vähentämisestä vakanssien vapautumisen yhteydessä. Ydinprosessien tulee selvittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja uudelleenjärjestelyjä, joissa nykyistä henkilöstöä valmennetaan ja koulutetaan uusiin tehtäviin. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä ei päätetä ydinprosessien esittämiä uusia vakansseja tai määräaikaisten vakanssien vakinaistamisia vaan ne käsitellään talousarviovuoden aikana henkilöstöjaoston ja/tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Uuden vakinaisen henkilöstön palkkaaminen edellyttää aina vapautunutta vakanssia. Vakansseja voidaan myös siirtää toiseen ydinprosessiin toimintojen tarpeen mukaisesti. Kaupungin talous ei mahdollista toimintalinjaa, jossa olemassa olevaa henkilöstövahvuutta kasvatetaan. Kaupunginvaltuuston tekemän linjauksen mukaisesti talouden tasapainottamisessa yhtenä merkittävänä toimenpiteenä on henkilöstömäärän hallittu vähentäminen (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin (vastuu kaikilla prosesseilla, ohjaus ja valvonta henkilöstöjaostolla). Muita henkilöstöön ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä voivat olla esim. sijaisten käytön vähentäminen, hankintaosaamisen parantaminen, tietotekniikan käytön tehostaminen ja uudenlaiset toimintatavat sekä pätevöityminen organisaation muihin tehtäviin.
14 SASTAMALAN KAUPUNKI 12 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Valmisteltavana olevan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteydessä kartoitetaan mm. henkilöstömäärän kehitystä ja nykytilaa, henkilöstön ikärakennetta ja eläköitymistä, henkilöstön osaamisen varmistamista ja kehittämistä, henkilöstötuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä laaditaan määrällinen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelma käsitellään vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmien yhteydessä. Henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet Hyvän elämän Sastamala - strategia Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja. Arvostamme henkilöstön työhyvinvointia, avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuemme monipuolisella koulutuksella. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella luomme edellytyksiä kaupungin toiminnan asukas- ja asiakasystävällisyydelle sekä tehokkuudelle. Strategian tavoitteen toteuttamiseksi ydinprosessien henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet vuonna 2015: - kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa - sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tukemisen mallin mukaan, tavoitteena -7 % v työhyvinvoinnin lisääminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen henkilöstökyselyllä; tavoitteena kokonaistyytyväisyyden paraneminen kevään 2013 tilanteeseen - johtamista ja esimiestyön osaamista kehitetään säännöllisillä esimiesvalmennuksilla sekä ajankohtaisilla koulutuksilla - HR-osaamisen hallintaohjelman käyttöönoton jatkaminen 6. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Talousennusteet syksyllä 2014 Yleiset kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön syksyn 2014 taloudellisessa katsauksessa on todettu, että euroalueelle ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen noin prosentin kasvua vuodelle 2014 ja seuraavina vuosina kasvuksi ennakoidaan1,5 prosenttia. Euroalueella talouden tilanne on kuitenkin herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Oleellista on, miten reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Suomen taloutta koskeva ennuste on heikentynyt kevään 2014 peruspalveluohjelman mukaisista talousluvuista. Talouden kasvun arvioidaan jäävän nollan tuntumaan vuonna Talouskasvu on lähivuosina edelleen vaimeaa ja jäänee monia tärkeitä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Kotimaiset riskit liittyvät etupäässä reaalitalouden kehitykseen. Mahdolliset rakennepoliittiset uudistukset auttavat talouden kehitykseen vasta keskipitkällä aikavälillä. Uusimmissa syksyn 2014 talousennusteissa näkymät ovat edelleen heikentyneet. Vuoden 2014 bruttokansantuotteen arvioidaan muodostuvan jo kolmantena peräkkäisenä vuotena negatiiviseksi. Uusimmat arviot ennakoivat -0,5 prosentin laskua vuodelle 2014 ja vuonna 2015 kasvun arvioidaan jäävän alle prosentin. Työttömyysaste pysyy seuraavat vuodet korkeana, yli 8 prosentissa ja yksityisen kulutuksen muutos on hyvin vähäistä.
15 SASTAMALAN KAUPUNKI 13 Valtiovarainministeriö on julkaissut peruspalvelubudjetin yhteydessä seuraavat Suomen talouden kehitystä kuvaavat ennusteluvut: Julkinen talous on heikentynyt pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Kehitykseen vaikuttavat myös rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. Kokonaistuotannon aleneminen heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että se pysyy sopeutustoimista huolimatta alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan vuonna 2015 ja jatkaa kasvua myös keskipitkällä aikavälillä. Myös kunnat pysyvät alijäämäisinä ja niiden velka kasvaa ennustejaksolla. Työeläkelaitokset ovat ainoa selvästi ylijäämäinen julkisen talouden sektori, mutta eläkemenojen kasvaessa niidenkin tilanne on heikkenemässä. Kuntatalouden ennusteet, syyskuu 2014 Vuonna Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia vuonna Heikko talous- ja työllisyystilanne vaikuttaa veropohjaan ja palkkatulot kasvavatkin vain vajaan prosentin ja yritysten tuloskehitys jatkuu heikkona. Kuntien veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöjen arvostusperusteisiin tehdyt muutokset lisäävät verotulokertymää, mutta toisaalta vuoden 2013 verotuksen jako-osuuksiin jälkikäteen tehtävät oikaisut vähentävät kuntien verokertymää. - Käyttötalouden valtionosuudet vähenevät 2,3 prosenttia. Peruspalveluiden valtionosuutta alennetaan, ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia. - Kuntatalouden toimintamenot kasvavat nimellisesti noin prosentin. Kuntatalouden kehitykseen vaikuttaa paitsi kuntien omat sopeutustoimet, myös ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kuntasektorin henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän sopeutustoimista johtuen noin 1500 hengellä. Vuonna Kuntien verotulot kasvat 1,8 prosenttia. Arvio ei sisällä veroprosenttien muutosten vaikutusta. Kiinteistöveron tuottoa lisäävät kiinteistöveron vaihteluvälien korotukset. - Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,7 prosenttia. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) nettokasvu on 0,8 prosenttia. - Toimintamenojen nimelliskasvun arvioidaan jäävän 0,5 prosenttiin. Toimintamenojen kasvua hidastaa liikelaitosten yhtiöittäminen ja ammattikorkeakoulujen siirtyminen pois kunnallisen toiminnan piiristä. Ilman näitä muutoksia toimintamenojen nimelliskasvu olisi 2,5 prosenttia. - Kustannustason arvioidaan kasvavan runsaan prosentin. Lisäksi toimintamenoja kasvattaa ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu.
16 SASTAMALAN KAUPUNKI 14 Suunnitelmavuodet : - Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosenttia vuonna 2016 ja 3,5 prosenttia vuonna Arvio sisältää yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen 5 prosentin korotuksen päättymisen v Hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaiset valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat myös vuosina Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää koskevan uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta, rakennepoliittisen ohjelman mukaan tavoitteena on saavuttaa 260 milj. euron säästöt. - Kuntien toimintamenojen kasvupaine on vuosina keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Kasvusta yksi prosentti aiheutuu peruspalveluiden kysyntämuutoksista. Kasvuennuste sisältää ammattikorkeakoulutuksen rahoitusuudistuksen vaikutuksen, mutta ei sisällä kuntien omia sopeutustoimia. (PPO 05/2014) Investoinnit - Kuntien ja kuntayhtymien investointipaineita kasvattaa mm. koulujen ja julkisten rakennusten peruskorjaustarpeet sekä tilojen sisäilmaongelmien yleistyminen. - Kuntatalouden kiristymisen arvioidaan hillitsevän kuntien investointien kasvua. Toisaalta pääkaupunkiseudun suuret investointihankkeet pitävät kuntasektorin investointitason korkealla. Muuttumattoman politiikan mukaisessa tarkastelussa (tehtävät ja rakenteet nykyisellään) kuntatalouden näkymät vuosille ovat heikot. Ellei kuntien palvelutuotantoa kyetään tehostamaan, uhkana on että kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttejaan tuntuvasti lähivuosina. Jos ennusteessa syntyvä alijäämä katettaisiin kokonaisuudessaan veronkorotuksilla, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousisi noin 2,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2018 mennessä. Kevään 2013 valtiontalouden kehyspäätöksen linjauksen mukaisesti vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Lähteet: Peruspalveluohjelma Valtiovarainministeriön julkaisuja 14a/2014 Peruspalvelubudjetti Valtiovarainministeriön julkaisuja 25a/2014 Taloudellinen katsaus, syyskuu Valtiovarainministeriön julkaisuja 24a/2014 Kuntaliiton veroennustekehikko, syys- ja lokakuu 2014 Finanssialan Keskusliitto: Suomea koskevat uusimmat talousennusteet ( päivitys ) 2. Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2014 alussa asukasta. Väestötietojärjestelmän mukaan Sastamalan asukasluku oli lokakuun 2014 lopussa eli vähennystä on 107 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku kasvaa noin 700:llä vuoteen Samalla väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaakin voimakkaasti samalla kun työikäisen väestön määrä vähenee. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 82,8 prosenttia vuonna Väestö , Sastamalan alue Ennuste, Tilastokeskus Asukasluku Ikäluokat yhteensä siitä Huoltosuhde 60,4 % 62,0 % 62,5 % 63,7 % 65,9 % 67,5 % 78,0 % 82,8 % Lähde: Tilastokeskuksen Väestötilastot ja Väestöennuste
17 SASTAMALAN KAUPUNKI 15 Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteille sekä terveyttä edistävien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata kysynnän muutoksiin. Kaupungin strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumiseen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä ja kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamisella on tärkeä rooli kaupungin palvelukokonaisuuden kehittämisessä. 3. Sastamalan talouden kehitys ja ennuste Sastamalan kaupungin toiminnan nettomenojen kasvuvauhti on ollut vuodesta 2009 alkaen keskimäärin 6,7 milj. euroa (runsaat 5 %) vuodessa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) on samaan aikaan kasvanut hitaammin, noin 5 milj. euron (4 %) vuosivauhdilla. Tämän seurauksena kaupungin tulos on painunut neljässä vuodessa ( ) 6,5 milj. euron ylijäämästä 2 milj. euroa alijäämäiseksi. Vaikka elokuun osavuosikatsaus ennakoikin vuoden 2014 nettomenojen jäävän hieman edellistä vuotta pienemmiksi muodostuu tulos heikosta verotulokehityksestä johtuen myös tänä vuonna noin 2,2 milj. euroa negatiiviseksi. Vuosille ajoittuu useita talouteen vaikuttavia muutoksia, mm. valtionosuusuudistus ja - leikkaukset, yhdistymisavustustulon päättyminen, työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset, yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistuminen ja Huittisten Puhdistamon käyttötalousvaikutukset. Edellä mainitut kaupungin omista toimenpiteistä riippumattomat muutokset tuovat yhteensä vähintään 6-7 milj. euron lisähaasteen taloudelle. Lisäksi suunnitelmakaudella toteutetaan sote-uudistus, jonka kustannusvaikutuksia taloussuunnitelmassa ei ole ennakoitu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset. Tuottavuustoimenpiteillä haetaan noin 5,5 milj. euron menojen sopeuttamista ja veroprosenttiratkaisulla noin 2,5 milj. euron lisätuloa. Taloussuunnitelma on laadittu valtuuston linjausten mukaisesti. Vuoden 2015 talousarvion nettomenot ovat vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 tilinpäätösarvion tasossa ja myös seuraavien vuosien menokehitys on maltillista. Näillä olettamuksilla suunnitelmakauden vuosikate, poistot ja investoinnit ovat tasapainossa. Investointeihin on viime vuosina käytetty rahaa vuosittain milj.euroa. Korkeasta investointitasosta johtuen myös poistojen määrä on korkea, noin 7 milj. euroa/vuosi, mikä vaikuttaa suoraan tuloksen muodostumiseen. Suunnitelmakaudella vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat 7-8 milj. euroa.
18 SASTAMALAN KAUPUNKI Tulopohja: verotulot ja valtionosuudet Verotulot Talousarviovuoden verokertymää on arvioitu vuoden 2014 verotulojen sekä Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta. Vuonna 2013 verotuloja kertyi poikkeuksellisen paljon jako-osuuksien oikaisuista sekä tilitysaikataulun muutoksesta johtuen, näiden vaikutus oli yhteensä noin 3,0 milj. euroa. Vuoden 2014 verotulokertymä tuleekin jäämään noin 1,5 milj. euroa (-1,5 %) edellisvuotista pienemmäksi. Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 on vahvistettu 20,75 %, korotus edellisestä vuodesta 0,75 %. Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin 3,5 miljoonaa euroa, joten korotus lisää verotuloja noin 2,6 milj. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 72 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 yhteisöveron määräksi arvioidaan 4 miljoonaa euroa, mikä on 5 % kaupungin kaikista verotuloista. Yhteisöverotulojen arvioitu kasvu on 3,4 %. Sastamalan kiinteistöveroprosentit ovat vuoden 2014 mukaiset lukuun ottamatta yleistä kiinteistöveroa, johon on tehty 0,05 prosentin korotus vuonna 2015 voimaan tulevan kiinteistöveron liukuman alarajalle. Korotuksen vaikutus euroa kompensoidaan vähentämällä kuntien valtionosuutta vastaavalla summalla. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,3 miljoona euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on 6,5 %. Taloussuunnitelmavuosien verotulopohjan muutos verolajeittain on arvioitu kuntien veroennustekehikon pohjaolettamuksilla. Verotulokertymässä on huomioitu vuodelle 2015 päätetyt veroprosenttimuutokset sekä arvioitu vuosien 2014 ja 2015 asukasluvun muutosten vaikutusta. Valtionosuudet Veroprosentit ja tuotot 2015 Sastamala 2014 Sastamala 2015 Tuotto 2015, Yleinen kiinteistövero 0,75 % 0,80 % Vakituiset asuinrakennukset 0,45 % 0,45 % Muu asuinrakennus 0,98 % 0,98 % 587 Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % 383 Rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % 2,00 % 42 Kiinteistövero yhteensä Tulovero 20,00 % 20,75 % Yhteisövero Yhteensä Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjäjärjestelmän mukaisesta valtionosuudesta. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuonna Valtionosuuden perusteena olevat ikäryhmitykset ja muu määräytymiskriteerit muuttuvat. Järjestelmään sovellettavia kriteerejä ovat: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristolaisuus ja koulutustausta. Lisäksi valtionosuudessa huomioidaan kolme lisäosaa: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Peruspalveluiden valtionosuutta myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: sosiaali- ja terveydenhuolto (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), lasten päivähoito, esi- ja perusopetus, kirjastot ja kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä siirtymätasaus ja eräät lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten ja tehtävämuutosten kompensaatiot) sisältyvät peruspalveluiden valtionosuussummaan. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän omarahoitusosuus on syksyn 2014 ennakkotiedon mukaan 3.522,89 /asukas vuonna 2015 (3.282,60 /asukas vuonna 2014). Omarahoitusosuus vähennetään peruspalveluiden laskennallisista kustannuksista. Vuoden 2015 valtionosuuslaskelmassa on huomioitu 0,6 prosentin indeksikorotus sekä kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutokset sekä valtionosuuden leikkaukset. Valtionosuuden määrä tarkentuu vasta lopullisissa valtionosuuspäätöksissä.
19 SASTAMALAN KAUPUNKI 17 Uusista laskentakriteereistä johtuen Sastamala on yksi uudistuksen häviäjistä. Laskennallinen valtionosuuden vähennys toteutetaan vaiheittain siten, että vähennys on 1,3 milj. euroa (50 /asukas vuonna 2014) kokonaisuudessaan muutoksen vaikutus noin 2,6 milj. euroa näkyy vuodesta 2016 alkaen. Peruspalveluiden valtionosuutta on budjetoitu 64,9 miljoonaa euroa vuodelle 2015, mikä on 0,9 milj. euroa edellisvuotista vähemmän. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusprosentti on 25,42 % (29,57 % vuonna 2014) laskennallisista kustannuksista. Verotulotasausta vuoden 2015 valtionosuuteen sisältyy 15,9 milj. euroa (11,8 milj. euroa vuonna 2014) Lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistojen, tuntiperusteinen taiteen perusopetuksen, liikunnan ja nuorisotyön valtionosuus sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Järjestelmä sisältää myös lisärahoituksen perusopetuksen lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin sekä rahoitusosuuden ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimen menoleikkauksiin liittyen lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 421,54 euroa (-6,56 %). Sastamalassa leikkauksen vaikutus lukion laskennalliseen valtionosuuteen on noin euroa. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan leikkaus on 147,84 euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmään sisältyvä asukaskohtainen rahoitusosuus on 307,40 /asukas. Rahoitusosuus vähennetään kunnille maksettavasta valtionosuudesta. Ammattikorkeakoulujen siirtyminen valtion rahoitusvastuulle vähentää kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta noin 40 eurolla/asukas. Muutos keventää Sastamalan rahoitusosuutta runsaalla miljoonalla eurolla. Talousarviossa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän mukaisen valtionosuus on 2,8 miljoonaa euroa negatiivinen, mikä on noin 0,9 milj. euroa parempi kuin vuonna Valtionosuuksia on vuodelle 2015 budjetoitu yhteensä 62,1 milj. euroa, eli saman verran kuin vuonna Talousarvion valtionosuusarvio perustuu marraskuussa käytettävissä oleviin yksikkötietoihin ja Kuntaliiton alustaviin valtionosuuslaskelmiin Vuosien valtionosuuksiin on tehty taloussuunnitelmassa vuosittaiset 1,2 prosentin indeksitarkistusta vastaava korotus. Suunnitelmavuosien laskennalliseen valtionosuussummaan vaikuttaa lisäksi väestömäärän ja ikärakenteen muutos sekä hallitusohjelman ja kehysratkaisun mukaiset lisäleikkaukset. Opetusja kulttuuritoimen vuoden 2017 valtionosuudessa on ennakoitu toisen asteen koulutuksen rahoitusmuutoksen vaikutusta (arvioitu vaikutus ) 5. Toimintatuotot ja -kulut Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden nettomenot eivät kasva vuoden 2013 tilinpäätöksestä ja vuoden 2014 tilinpäätösarviosta. Palkkakustannukset on laskettu talousarvioon olemassa olevan vakanssirakenteen pohjalta kuitenkin siten, että palvelutuotannon rakenteelliset muutokset (päivystys, Palvelukoti Ilola, elintarvikelaboratorio) ja prosessien tasapainotusten mukaiset vakanssien vähennykset (mm. eläköitymiset ja tehtävien uudelleen järjestelyt) on huomioitu. Vuosien palkkaratkaisun vaikutus palkkasummaan on keskimäärin noin 0,3 prosenttia vuonna Muihin kustannuksiin ei varsinaista inflaatiotarkistusta ole tehty vaan prosessit ovat arvioineet kustannuskehitystä prosessi- ja tehtäväkohtaisesti tuottavuustyön kautta. Ostopalveluiden kustannusmuutokset on arvioitu samoilla periaatteilla kuin oman toiminnan kustannusmuutokset. Prosesseja on ohjeistettu tarvittaessa neuvottelemaan tuottajien kanssa palvelujen hinnoittelusta ja kustannusrakenteeseen vaikuttavista tuottavuutta lisäävistä toimenpiteistä. Sisäiset erät on merkitty talousarvioon palvelun ostajalle sisäisinä menoina ja myyjälle vastaavina sisäisinä tuloina. Osapuolet ovat sopineet sisäisten ostojensa ja myyntinsä budjetoitavasta määrästä ja hinnasta talousarviovalmistelun yhteydessä.
20 SASTAMALAN KAUPUNKI 18 Vuoden 2015 talousarviossa kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintakulut ovat 179,5 miljoonaa euroa. Toimintakate on -134,9 milj, euroa ja tulos 0,4 milj. euroa positiivinen. Suunnitelmavuosien kustannustason muutokseksi on arvioitu pääsääntöisesti 1,5 prosenttia. Tämä edellyttää talousarvion luvun 3 mukaisten pienten purojen mukaisten tuottavuustoimenpiteiden aktiivista toteuttamista. Lisäksi suunnitelmavuosien luvuissa on huomioitu erikseen rakenteellisten ratkaisujen vaikutukset. Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ovat vuoden 2014 talousarviossa 44,1 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy euron yhdistymisavustus. Prosessien ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 12,4 milj. euroa. Tästä 0,5 milj. euroa avustusta kaupungilta Sastamalan Vesi liikelaitokselle yhdistymissopimuksen mukaisen siirtoviemäriviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeen rahoittamiseen. Suunnitelmavuosien tuloarvioita on korotettu toimintakulujen muutosta vastaavasti (korotus 0-1,5 %). Sastamalan Veden myyntituotot sisältyvät laskelmiin liikelaitoksen oman esityksen mukaisena. Tuloslaskelman tuottojen ja kulujen jakautuminen vuonna 2015: Toimintakate (toiminnan nettomenot) prosesseittain vuonna 2015:
21 SASTAMALAN KAUPUNKI Poistot Sastamalan kaupungin poistosuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2013 alusta lukien Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen ja Kuntaliiton soveltamisohjeen periaatteiden mukaisesti. Uudessa poistosuunnitelmassa rakennusten ja yleisten alueiden poistoajat ovat aikaisempaa lyhyemmät. Muutoksen lisäsi vuosittaista poistosummaa noin 0,5 milj. eurolla. Vuonna 2015 on varauduttu kaupungin omasta käytöstä poistettujen rakennusten arvontarkistuksiin ja kertapoistoihin sekä mahdollisiin muihin lisäpoistoihin, varaus euroa. Vuosittaiset poistot ovat suunnitelmakaudella no 7,4-7,7 miljoonaa euroa. 7. Investoinnit Vuosien nettoinvestoinnit ovat 23,5 milj. euroa (7,8 milj. euroa/vuosi). Investointien omahankintameno suunnitelmakaudella on 24,6 milj. euroa ja omaisuuden myyntituotot 1,1 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa investointien omahankintameno on 8,2 miljoonaa euroa. Tästä 3,4 milj. euroa on talonrakennusinvestointeja, 2,0 milj euroa on vesihuollon investointeja ja 2,1 milj. euroa muuhun kunnallistekniikkaan liittyviä investointeja. Maanhankintaan on varattu 0,2 milj, euroa ja kalustoon ym. investointeihin 0,5 milj. euroa. Omaisuuden myyntituottaja arvioidaan saatavan yhteensä 0,3 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit jäävät hieman alle 8,0 milj. euron. Suurimmat yksittäiset investointikohteet suunnitelmakaudella ovat: - Mouhijärven yhteiskoulun peruskorjaus ja laajennus 2,2 M (kokonaiskustannusarvio 3,2 ) - Aarnokoti, uudisrakennus 1,1 M (netto) - Hopun palvelukeskuksen keittiötila kuntoutustilaksi 0,9 M - Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali 0,6 M (netto) - Häijään kaava-alueen infrastruktuuri (tiet ja vesihuolto) 1,3 M - Mouhijärven maisemakylät (tiet ja vesihuolto) 0,5 M - Nuupalan Vesitorni 0,8 M 8. Rahoitus Rahoituslaskelmassa vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhennyksiin 7,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat 7,9 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 8,6 milj. euroa. Uutta lainaa on budjetoitu otettavaksi 8,7 milj. euroa, joten kokonaislainamäärä kasvaa 0,1 milj. euroa vuonna Lainamäärä kasvaa edellä esitetyillä käyttötalous- ja investointiolettamilla suunnitelmakauden aikana vajaat 1,5 milj. euroa ja on vuoden 2017 lopussa noin 53 milj. euroa Poikkeamat taloussuunnitelman tulo- ja menoolettamuksista sekä investointitasosta vaikuttavat myös lainamäärän kehitykseen. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa. 9. Vastuut Sastamalan kaupungin velkamäärä on vuoden 2014 lopussa n. 51,5 milj. euroa Tästä kohdentuu 28,5 milj. euroa Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeihin, 4,5 milj. euroa Sastamalan Veden investointeihin ja 18,4 milj. euroa kaupungin muihin investointeihin. Kaupungin omat lainat ovat vuoden 2017 lopulla noin 53 milj. euroa (n /asukas), suunnitelmakauden aikana kasvua noin 1,5 milj. euroa. Konsernilainat sisältävät kaupungin omien lainojen lisäksi myös kaupungin omistusosuutta vastaavan osuuden tytäryhtiöiden sekä kuntayhtymien lainoista, yhteensä noin 28,5 milj. euroa. Konsernilainojen yhteismäärä on näin ollen vuoden 2014 lopussa noin 80 milj.euroa. Eniten konsernilainavastuita on Sastamalan Vuokratalot Oy:lle (11,2 M ) ja Kiinteistö Oy Hopunkalliolle (10,2 M ). Tytäryhtiöiden lainoille on pääsääntöisesti myönnetty myös kaupungin takaus. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lainoja kaupungin konsernilainoi-
22 SASTAMALAN KAUPUNKI 20 hin sisältyi vuoden 2013 tilinpäätöksessä noin 6,8 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin lainamäärän muutos näkyy myös kaupungin konsernilainojen määrässä. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien konsernilainavastuiden yhteismäärän arvioidaan jäljempänä olevassa taulukossa pysyvän koko suunnitelmakauden vuoden 2014 tasossa. Lisäksi kaupunki on myöntänyt takauksia osakkuusyhtiölleen (omistus alle 50 %) sekä poikkeustapauksessa myös muille yhteisöille, jotka huolehtivat kuntalaisten peruspalveluiden järjestämisestä (mm vesiosuuskunnat). Konserniin kuulumattomille yhtiöille annettuja takauksia kaupungilla on vuoden 2014 lopussa noin 13,5 milj. euroa. Takausvastuita lisää v Huittisten Puhdistamo Oy:n n. 15 milj. euron lainoille myönnettävät takaukset. Kaupungin laina- ja takausvastuut ovat suunnitelmakauden lopussa lähes 100 milj. euroa. 10. Poikkeamien vaikutus taloussuunnitelmaan Mikäli kaupungin omilla tuottavuustoimenpiteillä ja mahdollisilla kuntien tehtävien muutoksilla ei saada toteutettua taloussuunnitelman mukaista kustannuksia keventävää vaikutusta, paine lisärahoitukseen kasvaa jo suunnitelmakaudella. Yhden prosentin lisäys nettomenojen kasvuun lisää rahoitustarvetta 1,3 milj. eurolla/vuosi. Seuraavassa taulukossa on esitetyistä painelaskelmista käy ilmi kustannusten hallinnan ja tuottavuustoimenpiteiden onnistumisen oleellinen merkitys talouden hallinnassa. Menojen kasvu Investointitaso Talousarvio, KJ-esitys 1 % esitettyä nopeampi 1 M esittyä korkeampi Nettomenojen muutos, % 0 % 1,70 % 1,50 % 1 % 2,70 % 2,50 % 0 % 1,70 % 1,50 % Nettomenot M 134,9 137,1 139,2 136,2 139,9 143,4 134,9 137,1 139,2 Nettoinvestoinnit M 7,9 8,0 7,7 7,9 8,0 7,7 8,9 9,0 8,7 Yli-/alijäämä M 0,1-0,4-0,1-1,3-3,2-4,4 0,1-0,5-0,3 Taseen ylijäämä M (TA ,4 M ) 14,5 14,1 14,0 13,1 9,9 5,5 14,5 14,0 13,7 Velkamäärä M (TA ,7 M ) 51,8 52,9 53,2 53,1 57,1 61,7 52,8 54,8 55,9 Velat /as Lisäksi investointien käyttö- talousvaikutukset
23 SASTAMALAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Seuraavissa taulukoissa kaupungin ja sen kahden liikelaitoksen, Sastamalan Vesi liikelaitoksen ja Työterveys Akaasia liikelaitoksen, talousarvioehdotukset on yhdistelty. Emokaupungin, laskennallisten taseyksiköiden ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään erikseen jäljempänä luvuissa 15 ja 16 omana kokonaisuutenaan. Tuloslaskelma Kaupunki+liikelaitokset TP2013 Alkuperäinen Muutettu TA 2015 TS2016 TS2017 Ulk. + sis. TA 2014 TA 2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoero Varausten muutos Rahastojen muutos Tuloksenkäsittelyerät Yli-/alijäämä Taseen ylijäämä Kustannustason muutosolettama (sis. Tuottavuustoimenpiteet 1 %) 0 % 1,5 % 1,5 % Toimintakate muutos 5,8 % -2,3 % -0,2 % 0,2 % 1,7 % 1,5 % Verotulojen muutos 6,6 % -1,5 % -1,5 % 4,0 % 2,2 % 2,6 % Valtionosuuksien muutos 1,6 % 0,9 % 1,2 % 0,0 % -0,7 % 0,8 % Taloussuunnitelmavuosien tasapainotus edellyttää seuraavia toimenpiteitä: - Tuottavuutta lisätään kaikissa prosesseissa talousarvioluvussa 3 mainituin toimenpitein. Taloussuunnitelmassa toimintakulut eivät kasva vuonna 2015 ja vuosina menojen kasvuolettama on noin prosentin peruspalveluohjelmassa arvioitua laskennallista kasvupainetta hitaampaa. Suunnitelmakauden muutokset, vaikutus tulokseen veroprosenttien muutos: Kunnallisvero +2,6 M, kiinteistövero +0,1 M : Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos -0,4 M peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistus 2,6 M : hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaiset valtionosuuksien lisäleikkaukset - 0,3 M : Yhteisöveron tilapäisen jako-osuuden korotuksen päättyminen -0,6 M : Yhdistymisavustulo jää pois -1,0 M : Huittisten Puhdistamo Oy:n toiminta käynnistyy, vaikutus tulokseen n. -1,0 M : Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutos -0,3 M. - Asukasmäärän muutos vaikuttaa verotulokertymään, valtionosuuksiin ja palveluiden kysyntään. Laskelmassa olettamuksena on, että asukasluku ei muutu suunnitelmakaudella vuodesta Vuonna 2017 toteutettavan sote-uudistuksen vaikutuksia taloussuunnitelmassa ei ole ennakoitu, koska ne eivät ole tiedossa. Rakenteelliset muutokset/ tuottavuustoimenpiteet, vaikutus tulokseen: : kiireellisen hoidon järjestelyt +0,8 M : elintarvikelaboratorion toiminnasta luopuminen +0,1 M
24 SASTAMALAN KAUPUNKI : Palvelukoti Ilolan toiminnan uudelleen järjestely +0,14 M : Illon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin toiminnan päättyminen +0,17 M : Aarnokodin käyttötalousvaikutus - 0,15 M : Hoidon porrastuksen tehostaminen (TAYS-VAS-Sotesi) +0,15 M : Perusopetuksen tuntikehys-, verkko- ja henkilöstöratkaisut +0,4 M : Lukioverkon tiivistäminen +0,6 M : Muiden tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen kaikissa prosesseissa, huomioitu kustannustason muutosprosentissa, vaikutus n. +1,0 - +1,5 M /vuosi - Vuoden 2015 ylijäämä euroa muodostuu: Emokaupunki euroa, Vesi liikelaitos euroa (+0,9 milj. euron tuloksesta tehty 0,5 milj. euron investointivaraus) ja Akaasia liikelaitos euroa Rahoituslaskelma Kaupunki+liikelaitokset TP2013 Alkuperäinen Muutettu TA 2015 TS2016 TS2017 Ulk. + sis. TA 2014 TA 2014 Vuosikate Tulorah. Korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet Pys.vast. myyntituotot Investointien rahavirta Vars. toiminnan nettokassavirta Ulk. antolainojen muutos Sis. antolainojen muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys, TS Pitkäaik. lainojen vähennys Sis pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalm. muutokset Rahoitustoim. Nettokassavirta Kassavarojen muutos Lainamäärän muutos Lainapääoma Lainapääoma /as Asukasluku
25 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUDEN TUNNUSLUVUT Taulukko sisältää kaupungin ja liikelaitosten tiedot. Tunnuslukujen määritelmät: toimintatuotot/toimintakulut, % = kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla Vuosikate, ja /asukas = kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Vuosikate, % = 100 x (vuosikate/(toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)) Investointien tulorahoitus, % = 100 x (vuosikateinvestointien omahankintameno (ilman rahoitusosuuksia) kuvaa tulorahoituksen ja investointien suhdetta SASTAMALAN KAUPUNKI Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) jos tunnusluku on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on alle 1, joudutaan vähentämään kunnan toimintapääomaa esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai tulouttamalla talletuksia, sijoituksia ja muita saatavia. muut Talouden tunnuslukuja TA2015 TA2014 TP2013 Asukasluku Veroprosentti 20,75 20,00 20,00 Verotulot Verotulojen muutos % 4,0 % -1,5 % 6,6 % Verotulot /asukas Valtionosuudet Valtionosuudet /asukas Toimintakulut (ulk.), Toimintatuotot (ulk.), ilman yhdistymisavustusta Toimintatuotot/toimintakulut (ulk.) % 24,6 % 25,2 % 24,6 % -ilman yhdistymisavustusta 24,0 % 24,7 % 23,9 % Vuosikate, Vuosikate eur/asukas Vuosikate, % 4,2 % 2,6 % 2,8 % Vuosikate poistoista % 105 % 69 % 75 % Tilikauden tulos, Tilikauden yli-/alijäämä, Taseen ylijäämä, Taseen ylijäämä /asukas Investointien tulorahoitus, Investointien omahankintameno, Investointien tulorahoitus, % 94,9 % 51,8 % 37,3 % Investoinnit netto, /asukas Lainakanta, Lainat, /asukas Lainanhoitokate 0,92 0,66 0,74 Taseen loppusumma, Omavaraisuusaste (Oma po/koko po) % 52,5 % 52,6 % 54,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 43,6 % 43,9 % 41,9 %
26 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS Laadintaperusteet Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain uudistustyö on käynnissä. Tämänhetkisten tietojen mukaan uuden kuntalain mukaiset säännökset tulevat pääosin voimaan vuonna Talousarviota laadittaessa lakiluonnosta ole vielä hyväksytty, Taloussuunnittelua koskeviin säännöksiin lakiluonnoksessa on esitetty muutoksia seuraavilta osin: - Koko kuntakonsernin talouden vastuiden ja velvoitteiden huomioiminen toiminnan ja talouden suunnittelussa, - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnalle ja kuntakonsernille - Taloussuunnittelun entistä tiiviimpi kytkentä kuntastrategiaan - Taseen alijäämän tasapainottaminen enintään neljän vuoden kuluessa alijäämän syntymisestä Muutoksia on jo tässä talousarviossa huomioitu ennakoiden, mm. taloussuunnitelman strategiavastaavuuden sekä konsernitason tietojen täsmentämisen osalta. Sastamalassa taloussuunnitelma on laadittu kolmivuotisena vuosille Suunnitelmakautta pidemmälle ulottuvista investointiesityksistä on lisäksi liitteessä 2 esitetty vuoteen 2020 asti ulottuva investointipaineita koskeva arvio, joka toimii seuraavan taloussuunnittelun pohjamateriaalina. Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousosassa talousarvioasetelman mukaiset osaprosessien toimintatavoitteet ja nettomäärärahat sekä investointiosassa ydinprosessi/taseyksikkökohtaiset nettomäärärahat ja talousarviovuoden hankenimikkeet. Talousarvio hyväksytään osaprosesseittain nettomääräisenä lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, jonka osaprosesseille valtuusto myöntää yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen mukaisesti erikseen tuloarviot ja määrärahat. Talousarvion laadintaohje Kaupunginhallitus antoi ydinprosesseille ja liikelaitoksille talousarvion valmisteluohjeen sekä alustavan talousarvion valmisteluraamin, jota tarkennettiin kaupunginhallituksen kokouksessa Talousarvioraamin mukainen toimintakate oli 133,9 milj. euroa ja tilikauden tulos jäi alustavissa laskelmissa alijäämäiseksi. Suunnittelun lähtökohtana oli nollakasvu suhteessa vuoden 2013 tilinpäätökseen Toimielimien tehtävänä oli laatia raamiin sovitetut talousarvioehdotukset. Talousarvioehdotusten tuli sisältää selvitys tuottavuutta edistävistä toimenpiteistä sekä muista ratkaisuista, joilla talousarvioraami voidaan vuonna 2015 toteuttaa.
27 SASTAMALAN KAUPUNKI 25 Liikelaitosten tuli laatia taloussuunnitelmansa siten, että niiden tulos suunnitelmakaudella on positiivinen eivätkä ne tarvitse toimintaansa kaupungin avustusta. Poikkeuksena yhdistymissopimuksen mukainen avustus Sastamalan Vedelle. Myös liikelaitoksille valtuusto vahvisti koko kaupungin tuloslaskelmaan yhdistettävän toimintakatteen euromääräisen raamin. Valmisteltava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kytketty taloussuunnitteluun. Suunnitelman yhteydessä on kartoitettu mm. henkilöstötuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ja laadittu määrällinen henkilöstösuunnitelma. Talousarvion valmisteluohjeen mukaan henkilöstösuunnitelman valmistelussa on tullut huomioida tavoite henkilöstön määrä suunnitelmallisesta vähentämisestä vakanssien vapautumisen yhteydessä. Henkilöstömuutosten talousvaikutukset prosessien on tullut sisällyttää taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelmakauden tavoitteena on ollut että tulos säilyy positiivisena kuitenkin niin, että verotustaso suhteessa muihin kuntiin on jatkossakin kohtuullinen. Käytännössä tämä edellyttää tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta jatkuvana prosessina. Ohjeellinen investointitaso on enintään 7-8 milj. euroa vuodessa, jolloin lainamäärän kasvupainetta saadaan aikaisempaan kehitykseen nähden tasattua. Prosessien on tullut huomioida taloussuunnittelussaan myös tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksissa esille otetut kehittämisehdotukset. Talousarvion rakenne Talousarviokirjan luvussa 7 on esitetty kaupungin ja liikelaitosten yhdistetty ulkoisten ja sisäisten kulujen ja tuottojen tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Ne kertovat koko kaupungin toiminnan ja talouden tilanteen sekä rahoitustarpeet. Käyttötalousosassa (luku 13) on esitetty ydin- ja osaprosessien toiminnan painopisteet, tuloskortit, tuottavuustoimenpiteet ja määrärahat. Emokaupungin investointisuunnitelma on esitetty sitovuustason mukaisesti luvussa 14. Talousarvion liitteessä 2 on lisäksi kaupungin ja liikelaitosten hankekohtainen investointisuunnitelma. Emokaupungin tulos- ja rahoituslaskelma sekä erikseen laskennallisten taseyksiköiden tulos- ja rahoituslaskelmat on esitetty luvussa 15. Liikelaitosten talousarviot on esitetty omana kokonaisuutenaan luvussa 16. Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen on esitetty kappaleessa Talousarvion sitovuus Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toimielintä ja viranhaltijaa sitovat valtuuston myöntämä nettomääräraha sekä valtuustotason sitovat tavoitteet vuodelle 2015 (tuloskorteilla Tavoitetaso 2015 ). Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta sitovia ovat erikseen osaprosessien määrärahat ja tuloarviot. Erikseen määritellään seuraavat sitovuudet: - Kaupungin yhteisten erien osaprosessissa käsiteltävät maanmyyntivoitot ( ) sekä - Elävän maaseudun osaprosessissa käsiteltävät puun myyntitulot ( ) Edellä mainitut kaupungin yhteisestä omaisuudesta saatavat tuloerät ovat siten sitovia, että kyseisillä osaprosessilla ei ole oikeutta käyttää tuloarvion mahdollisesti ylittävää osaa muiden toimintamenojensa katteeksi ilman kaupunginhallituksen suostumusta. Jos talousarviossa myönnetyn nettomäärärahan ennakoidaan ylittyvän, tulee prosessin ottaa välittömästi käyttöön uusia tasapainottavia toimenpiteitä tarvittavassa laajuudessa. Mahdolliset määrärahojen lisäystarpeet tulee ensisijaisesti kattaa osaprosessin tai liikelaitoksen omilla käyttösuunnitelmatarkistuksilla. Toissijaisesti lisäys tulee kattaa samaan ydinprosessiin kuuluvien osaprosessien välisin määrärahasiirroin. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, tulee ennen valtuustolle tehtävää määrärahan muutosesitystä selvittää katta-
28 SASTAMALAN KAUPUNKI 26 mismahdollisuudet ydinprosessien välillä. Määrärahamuutosten käsittelyä koskeva toimintaprosessi määritellään tarkemmin talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä. Määrärahan muutosesitykset toimielinten tulee saattaa kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Esityksen tulee sisältää yksilöity perustelu määrärahan muutostarpeesta sekä selvitys niistä toimenpiteistä ja keinoista, joita osa- ja ydinprosessi ovat käyttäneet toiminnan sopeuttamiseksi annettuihin resursseihin. Lisäksi on selvitettävä esitetyn määrärahan muutoksen yhteys sitovien tavoitteiden toteutumiseen sekä muutosesityksen kattamistapa (esim. määrärahan siirto toisesta osaprosessista). Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintasopimuksen mukaisesti talousarviossa hyväksytään tuloarviot ja määrärahat Sotesin osaprosesseille. Osaprosessien toimintakate on samalla Sastamalan kaupungin osuus yhteistoiminta-alueella tuotettavien palveluiden sekä muiden tehtävään liittyvien erien kustannuksista. Erikseen seurataan myös palvelusopimuksen ja suunnitelman mukaisten kuntakohtaisten maksuosuuksien toteutumista. Yhteistoiminta-alueen tulee neuvotella sopimuskuntien kanssa, mikäli määrärahoissa tai maksuosuuksissa ilmenee muutostarpeita. Laskennallisena taseyksikkönä käsiteltävän Tilakeskuksen sitovia eriä ovat tuloslaskelman mukainen toimintakate (nettomääräraha) sekä valtuuston erikseen määrittelemä tulostavoite. Rahoituslaskelmassa sitovana seurataan investointien rahavirtaa (nettoinvestointeja) ja Tilakeskuksen investointeihin kohdentuvan lainamäärän nettomuutosta. Talousarviokirjassa hyväksytyt määrärahat, tuloarviot ja sitovat tavoitteet ovat ensisijaisia talousarvion muuhun tekstiin nähden. Investointiosassa sitoo nettomääräraha ydinprosesseittain sekä hankkeet nimikkeinä (ei hankekohtaiset määrärahat). Hallintosäännön mukaan yli euron investoinneista päättää kaupunginvaltuusto joko talousarviossa tai erillisellä päätöksellä. Käyttötalous- ja investointiosan nettomäärärahoihin verrattavia eriä ovat kaupungin tuloslaskelmassa: 1) verotulot 2) valtionosuudet 3) rahoitustuotot ja -kulut 4) satunnaiset tuotot ja kulut Rahoitusosassa tällaisia eriä ovat: 1) antolainasaamisten lisäys 2) antolainasaamisten vähennys 3) pitkäaikaisten lainojen lisäys 4) pitkäaikaisten lainojen vähennys 5) lyhytaikaisten lainojen muutokset Liikelaitokset Kaupungilla on kaksi liikelaitosta: Sastamalan Vesi Liikelaitos ja Työterveys Akaasia liikelaitos. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet ehdotuksensa liikelaitoksen talousarvioksi ja suunnitelmaksi. Kaupunginhallitus voi esittää muutoksia vain liikelaitosta koskeviin sitoviin eriin kunnan talousarviossa. Valtuusto voi muuttaa liikelaitosta koskevia sitovia eriä ja tavoitteita, mutta ei voi suoraan puuttua menon ja tulon määrään liikelaitoksen talousarviossa. Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Liikelaitoksen talousarvio- ja suunnitelma on kaupungin talousarvion ja suunnitelman erillinen osa. Liikelaitosta sitovia eriä kaupungin talousarviossa ovat kuntalaissa erikseen määritellyt erät: korvaus kaupungin sijoittamasta pääomasta, kaupungin tuki liikelaitokselle, kaupungin pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kaupungille. Mainittujen erien lisäksi kaupunki voi määrätä sitovaksi myös muun erän. Sastamalan hallintosäännön mukaan valtuusto voi asettaa rajat ja sitovat määräykset myös liikelaitok-
29 SASTAMALAN KAUPUNKI 27 sen investoinneille ja lainanotolle sekä kiinteistöjen ostolle ja myynnille. Valtuusto hyväksyy myös liikelaitosten yli euron hankkeet. Valtuusto asettaa liikelaitoksille talousarviossa 2015 seuraavat sitovat kehystavoitteet: - tulostavoite - korvaus peruspääomasta - kaupungin tuki liikelaitokselle - peruspääomasijoitus ja -palautus - investointien kokonaismäärä - valtuusto hyväksyy liikelaitosten yli kokonaiskustannusarvion ylittävät hankkeet. - lainanoton enimmäismäärä - sitovat toiminnalliset tavoitteet 10. TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Talousarvion käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus Taloussuunnittelun lähetekeskustelu Kaupunginvaltuusto Taloussuunnittelun lähetekeskustelu Kaupunginhallitus Talousarvion valmisteluohje, talousraami Kaupunginhallitus, valtuustoryhmien pj:t johtoryhmä / neuvottelu Taloussuunnittelun ajankohtaiskatsaus, talousraamin täsmennys Talousarviovalmistelun vastuuhenkilöt prosesseista / esimiesvalmennus Talousarviovalmistelun ajankohtaiskatsaus Kaupunginvaltuusto Talousseminaari, ohjauskeskustelu Kaupunginvaltuusto Talousseminaari, veroprosenttikeskustelu Toimielimet Talousarvioehdotukset Kaupunginhallitus, valtuustoryhmien pj:t johtoryhmä / neuvottelu Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset , Veroprosentit Kaupunginvaltuusto Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset , Veroprosentit Kaupunginhallitus Talousarvio ja -suunnitelmaehdotus Kaupunginvaltuusto Talousarvio ja suunnitelman hyväksyminen Liikelaitosten johtokunnat Talousarvion hyväksyminen tammikuu 2015 Kaupunginhallitus Talousarvion täytäntöönpanomääräykset helmikuu 2015 Lautakunnat Talousarvioon sovitetut käyttösuunnitelmat Lisäksi: Hallituksen ja johtoryhmän käsittelyt ja informaatio eri valmisteluvaiheissa Informaatio yhteistyötoimikunnan kokouksissa Konsernihallinnon ja ydinprosessien väliset seurantaneuvottelut
30 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIOASETELMA Valtuusto vahvistaa määrärahat ja tuloarviot sosiaali- ja terveydenhuollon osaprosesseille sekä nettomäärärahat muille osaprosesseille. Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvio perustuu yhteistoimintaalueen kuntien hyväksymiin palvelusopimukseen ja suunnitelmaan. Toimielin vahvistaa käyttösuunnitelman aliprosessitasolle 1. Alemman aliprosessitason tai toimintotason / kustannuspaikkatason käyttösuunnitelman vahvistaa viranhaltija. TOIMIELIMEN VAHVISTAMA KAUPUNGINVALTUUSTON MÄÄRÄRAHA / KÄYTTÖTALOUS VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA KÄYTTÖSUUNNITELMA n:o YDINPROSESSI n:o OSAPROSESSI n:o ALIPROSESSI 1 10 Konsernihallinto 100 Konsernihallinto 1000 Keskushallinto 1100 Konsernihallinto 150 Kaupungin yhteiset erät 1511 Kaupungin yhteiset erät 30 Kasvu ja kulttuuri 310 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus, hallinto 3120 Päiväkodit ja esiopetus 3150 Perhepäivähoito 3160 Ryhmäperhepäiväkodit 3170 Päivähoidon ostopalvelut 3180 Lasten hoidon tuet 330 Perusopetus 3300 Kasvatuksen hallinto 3310 Perusopetus, hallinto 3320 Perusopetus, pohjoinen 3330 Perusopetus, keskusta 3340 Perusopetus, eteläinen 3350 Perusopetus läntinen 3370 Perusopetus yhteiset 3380 Perusopetuksen tuki 350 Lukiokoulutus 3500 Lukiokoulutus, hallinto 3510 Lukiokoulutus 370 Elämänlaatu 3710 Elämänlaatu, hallinto 3720 Nuorisopalvelut 3730 Liikuntapalvelut 3740 Kirjasto- ja tietopalvelut 3750 Kulttuuripalvelut 3760 Musiikin opetuspalvelut 3770 Vapaan sivistystyön palvelut
31 SASTAMALAN KAUPUNKI 29 TOIMIELIMEN VAHVISTAMA KAUPUNGINVALTUUSTON MÄÄRÄRAHA / KÄYTTÖTALOUS VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA KÄYTTÖSUUNNITELMA n:o YDINPROSESSI n:o OSAPROSESSI n:o ALIPROSESSI 1 50 Yhdyskunta ja ympäristö 400 Tilakeskus 4110 Tilapalvelut käsitellään kirjanpidossa laskennallisena taseyksikkönä 4500 Rakennuttamispalvelut 520 Maankäyttö 5210 Maankäyttö 530 Yhdyskuntatekniikka 5310 Yhdyskuntatekniikka 540 Turvallisuus 5410 Turvallisuus 550 Maaseutupalvelut 5510 Elävä maaseutu 560 Rakennusvalvonta 5610 Rakennusvalvonta 60 Sosiaali- ja terveyspalvelut 600 Sote - hallinto 6010 Sote-hallinto ja yhteiset palvelut käsitellään kirjanpidossa laskennallisena taseyksikkönä 610 Perhe- ja sosiaalipalvelut 6110 Perhe- ja sosiaalipalvelut 620 Kotihoitopalvelut 6210 Kotihoito 630 Asumispalvelut 6310 Asumispalvelut 640 Perusterveydenhuolto 6410 Perusterveydenhuolto 650 Ympäristöterveydenhuolto 6510 Ympäristöterveydenhuolto 660 Erikoissairaanhoito 6610 Erikoissairaanhoito
32 SASTAMALAN KAUPUNKI TILIVELVOLLISET Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Sastamalan kaupunki katsoo tilivelvollisiksi: - toimielinten ml. liikelaitosten luottamushenkilöt valtuustoa lukuun ottamatta - viranhaltijat, jotka ovat vailla vaalikelpoisuutta valtuustoon, - viranhaltijat, jotka toimivat toimielinten esittelijöinä - vastuualueiden vastuuhenkilöt sekä - viranhaltijat, jotka ovat vastuussa tietystä tehtäväkokonaisuudesta. Tällaisia viranhaltijoita ovat prosesseittain mm: Konsernihallinto - kaupunginjohtaja - kehittämisjohtaja - elinkeinojohtaja - talousjohtaja - hallintojohtaja - hallintolakimies - henkilöstöjohtaja - henkilöstöpäällikkö - tietohallintopäällikkö - logistiikka-asiantuntija - työllisyyspalvelupäällikko Kasvu ja kulttuuri - kasvatusjohtaja - varhaiskasvatuksen päällikkö - päiväkodin johtajat - päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien esimiehet - verkostolukion rehtori - perusopetuksen johtava rehtori - perusopetuksen ja verkostolukion muut rehtorit ja apulaisrehtorit - nuorisotyön päällikkö - liikuntapäällikkö - kirjastonjohtaja - kulttuurijohtaja - opistojen rehtorit Yhdyskunta ja ympäristö - tekninen johtaja - maankäyttöpäällikkö - yhdyskuntatekniikan päällikkö - rakennuttajainsinööri - rakennustarkastaja - kaupungingeodeetti - kaavoitusarkkitehti - paikkatietoinsinööri - maanmittausinsinööri - katurakennusmestari - maaseutujohtaja - maaseutupäällikkö - lomituspalvelupäällikkö Tilakeskus -taseyksikkö - tilakeskuksen johtaja - kiinteistöpäällikkö - rakennuttajapäällikkö Sosiaali- ja terveyspalvelut - sosiaali- ja terveysjohtaja - talouspäällikkö - johtava ylilääkäri - laitospalveluiden ylilääkäri - avoterveydenhuollon ylilääkäri - vastaava hammaslääkäri - johtava hoitaja - osastonhoitajat / toimintayksiköiden esimiehet - asumispalvelujohtaja - palveluohjaaja - kotihoitojohtaja - kotihoidonohjaajat - omaishoidonohjaaja - palvelukoordinaattori - terveysvalvonnanjohtaja - vastaava eläinlääkäri - perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja - vammaispalvelupäällikkö - lapsiperheiden sosiaalityönpäällikkö - aikuissosiaalityönpäällikkö Sastamalan vesi Liikelaitos - Sastamalan Vesi Liikelaitoksen johtaja - käyttöpäällikkö - verkostopäällikkö Työterveys Akaasia liikelaitos - toimitusjohtaja - palvelupäälliköt Valtuuston määrärahatason ydin- ja osaprosessien tilivelvolliset ovat näkyvissä käyttötalousosassa prosesseittain.
33 SASTAMALAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA Seuraavilla sivuilla olevalle talousarvion käyttötalousosassa määrätään ydin-/osaprosesseille nettomäärärahat ja sitovat tavoitteet talousarvioasetelman mukaisesti. Ydin-/osaprosessit on esitelty toimielimittäin talousarvioasetelman mukaisessa järjestyksessä. Talousarvion määrärahoissa on huomioitu talousarvioesitykseen eri käsittelyvaiheissa tehdyt muutokset. Lukuohje Kustakin ydinprosessista esitetään 1. Ydinprosessin kuvaus / prosessikaavio 2. Ydinprosessin vastuuhenkilö 3. Ydinprosessin päätehtävä 4. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Osaprosesseista esitetään toimielin ja vastuuhenkilötietojen lisäksi Osaprosessin tehtävä / palvelusuunnitelman kuvaus kuvaa lyhyesti prosessin tehtäviä ja toimintaa. Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset : Prosessien toiminnan tarkastelu talousarviovuotta pidemmällä tähtäyksellä; mihin suuntaan prosessia on tarkoitus kehittää ja mitä asioita tulevien vuosien kehittämistyössä erityisesti painotetaan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan selvitetään suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset kaupungin talouteen (säästöt tai lisäkustannukset / aikajänne). Esille tuodut linjaukset otetaan huomioon seuraavien vuosien toiminnan ja talousraamin suunnittelussa. Tuottavuustoimenpiteet 2015 sekä : mitä tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä toteutetaan, mm. palveluverkko- ja henkilöstöratkaisut, toimintaprosessien kehittäminen, muut tuottavuutta lisäävät toimenpiteet sekä näiden talousvaikutukset Kunkin prosessin sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty tuloskorttimuodossa. Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 ovat talousarviossa sitovuustasoltaan nettomäärärahoja vastaavia. Tuloskortti sisältää - Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa = kaupunkistrategiasta johdettu tavoite; millä tavoin prosessi toteuttaa strategian päämääriä; missä tehtävissä prosessin pitää onnistua? Ulottuvuus talousarviovuotta pidemmälle ajanjaksolle. - Tavoitetaso 2015 = prosessin valtuustotasolla päätettävä sitova tavoite. Tavoitteen tulee olla mitattava: Määrä, laatu, on/off. Prosessit raportoivan tämän tavoitetason toteutumisesta osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. - Mittari, joilla tavoitteen toteutumista mitataan (informatiivinen tieto) - Toimenpiteet 2015 = mitkä käytännön toimenpiteet johtavat tavoitteen toteutumiseen (informatiivinen tieto). Tunnusluvut antavat informaatiota prosessin tuottamien palveluiden laajuudesta ja kehityksestä. Määrärahataulukossa esitetään prosessin vuoden 2015 sitovat määrärahat ja tuloarviot ja suunnitelmavuosien nettomenot sekä arvioitu poistosumma. Vertailutietona on esitetty vuoden 2013 Sastamalan tilinpäätöstiedot vuoden 2014 talousarvio muutoksineen kunkin vuoden oman prosessirakenteen mukaisena. TA2015 sarakkeella on kulloisenkin käsittelyvaiheen mukainen esitys ja lopullisessa talousarviossa valtuuston päätös. Taulukon alla on lisäksi esitetty aiempien vuosien kustannusvertailu vuoden 2015 toimintaa vastaavassa muodossa niissä osaprosessissa, joita prosessien välinen toimintojen siirto koskee. Taulukon viimeisellä rivillä on esitetty prosessien arvio suunnitelmavuosina toteutettavien rakenteellisten tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteiden vaikutuksesta määrärahan tasoon. Valtuuston määrärahan käyttöä koskevat sitovat ohjeet kirjataan talousarvion käsittelyn yhteydessä prosessien talousarviosivuille.
34 SASTAMALAN KAUPUNKI Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto Sastamala Muutettu Talousarvio TS TS Tp 2013 Ta Toimintakate (nettomenot) Konsernihallinto Yhteiset erät Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus Elämänlaatu Kasvu ja kulttuuri yhteensä Tilakeskus taseyks Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Turvallisuus Elävä maaseutu Rakennusvalvonta Yhdyskunta ja ympäristö ilman TK Sote- hallinto tulot Sote- hallinto menot Sote-hallinto netto Perhe- ja sosiaalipalvelut tulot Perhe- ja sosiaalipalvelut menot Perhe- ja sosiaalipalvelut netto Kotihoitopalvelut tulot Kotihoitopalvelut menot Kothoitopalvelut netto Asumispalvelut tulot Asumispalvelut menot Asumispalvelut netto Perusterveydenhuolto tulot Perusterveydenhuolto menot Perusterveydenhuolto netto Ympäristönterveydenhuolto tulot ympäristönterveydenhuolto menot Ympäristönterveydenhuolto netto Sotesi yhteensä, netto Erikoissairaanhoito (ja päivystys) Sote-palvelut yhteensä Toimintakate, emokaupunki Liikelaitokset Sastamalan Vesi liikelaitos Työterveys Akaasia liikelaitos Kaupunki ja liikelaitokset Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttön Ulkoiset toimintakulut Sisäiset toimintakulut Toimintakulut Toimintakate
35 SASTAMALAN KAUPUNKI 33 Muutokset talousarvion eri käsittelyvaiheissa Lautakuntien lokakuun lopussa jättämien talousarvioesitysten ja myöhempien vähäisten tarkennusten mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate oli -134,5 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen muutokset, kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus sisältää seuraavat prosessien ja hallintokuntien talousarvioesitysten muutokset: Osaprosessien väliset tehtävien siirrot: Työllisyyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluista Konsernihallintoon netto siirto Sote/ konsernihallinto Yleiskaavoitus Konsernihallinnosta Maankäyttö -osaprosessiin netto siirto Konsernihallinto/ maankäyttö Konsernihallinto, Työllisyyspalvelut : työmarkkinatuen rahoitusvastuun laajeneminen koskemaan 300 päivää työttömänä olleisiin (ennen 500 päivää) menojen lisäys Konsernihallinto Kaupunginjohtajan esityksen mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa Muutokset, kaupunginhallitus : Kaupunginhallitus ei tehnyt muutoksia käyttötalousmäärärahoihin. Kaupunginhallituksen esityksen mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa. Muutokset, kaupunginvaltuusto : Kaupunginvaltuusto ei tehnyt muutoksia käyttötalousmäärärahoihin. Kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa.
36 Konsernihallinto SASTAMALAN KAUPUNKI Konsernihallinto Osallistuminen (vaalit) Päätöksenteko (KV, KH, tilintarkastus) Strategia ja kaupunkirakenne Konserniohjaus, prosessien kehittäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talousohjaus, tuottavuus Hallintopalvelut Konsernipalvelut (henkilöstö, tietohallinto, juridiikka, logistiikka) Yritystoiminnan edistäminen Työllisyyspalvelut Elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ydinprosessi: Konsernihallinto Vastuuhenkilö Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Ydinprosessin päätehtävä Konsernihallinto toimii Sastamalan kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjausprosessina. Konsernihallinnon tehtävänä on rakentaa Sastamalan kaupungin identiteettiä, ilmapiiriä ja imagoa, määritellä Sastamalan strategiset painopisteet, tuottaa päätöksenteon ja johtamisen tueksi tarvittava oikea, luotettava ja ajantasainen tieto sekä luoda edellytykset palvelutoiminnan toteuttamiselle ja asioiden sujuvalle hoidolle. Kaupunkikonsernin tärkeä tehtävä on edistää kaupunkilaisten omaa elämänhallintaa. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella Työllisyyspalvelut siirtyy Sotesista konsernihallintoon vuoden 2015 alusta. Sote-uudistus on näillä näkymin tulossa voimaan vuoden 2017 alusta, mutta uudistuksen tarkemmat vaikutukset selviävät vasta vuosina suoritettavien valmistelujen jälkeen. Muita olennaisia muutoksia ei tällä hetkellä ole tiedossa.
37 SASTAMALAN KAUPUNKI 35 Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla Elämänhallinnan edistäminen: Edellytysten luominen palveluprosessien, asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Uuden tekniikan hyödyntäminen, sähköisten palvelujen lisääminen. Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen: Uuden elinkeino-ohjelman toteuttaminen. Nopea ja joustava palvelu nykyisille ja uusille yrittäjille ja yrityksille (neuvonta, tontit, toimitilat, luvat jne.). Suunnitelmallinen maanhankinta ja kaavoitus yritysten tarpeisiin. Vetovoiman vahvistaminen: Kaupunkimaisen Vammalan sekä elinvoimaisten alue- ja paikalliskeskusten kehittäminen. Monipuolisten asuinalueiden tarjoaminen. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen edistäminen. Investointien priorisointi ja kohdentaminen tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Konsernirakenteen kokonaisarviointi ja konserniohjauksen kehittäminen. Tämä tarkoittaa erityisesti kaupungin omistuksessa olevien kaikkien tytäryhtiöiden taloudellista ja toiminnallista tarkastelua. Tasapainoinen talous Kaupunkikonsernin taloutta hoidetaan siten, että talousarvion tulot riittävät menoihin ja investoinnit on priorisoitu ja kohdistettu tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Verot pidetään kohtuullisina ja lainataso maltillisena. Talouden ohjausta ja johtamista kehitetään koko konsernin tasolla. Konsernihallinto Toimielin: Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Prosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Konsernihallinto huolehtii seuraavista kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjaustehtävistä: vaalit ja osallistuminen, päätöksenteko, yleishallintopalvelut, tilintarkastus, konserniohjaus, prosessien kehittäminen, strategia ja kaupunkirakenne, elämänhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan edistäminen, työllisyyspalvelut, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, talousohjaus sekä konsernipalvelut (henkilöstö-, tietohallinto-, juridiikka- ja logistiikkapalvelut). Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset , v. Konsernirakenteen kokonaisarviointi sekä omistajaohjauksen ja konserniohjauksen kehittäminen. Elämänhallinnan edistäminen on edelleen toiminnan yksi painopiste uuteen strategiaan sisältyen. Ennakkovaikutusten arviointimenettelyn yksinkertaistaminen ja vakiinnuttaminen osaksi päätöksentekoa. Talousarvioehdotukseen sisältyy määräraha sadan nuoren kesätyöllistämistä varten yrityksiin. Tarkemmat ohjeet hyväksyy kaupunginhallitus. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen. Toteuttamisesta huolehtii pääasiassa kaupungin tytäryhtiö Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy. Kaupungin markkinoinnin tehostaminen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Sisäisen markkinoinnin kehittäminen. Yhtenä keinona myös uusien yleismessujen järjestäminen. Asiakaspalvelun yhteispisteen suunnittelu valtion viranomaisten kanssa julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeeseen liittyen. Hanke on viivästynyt ja pilotointivaihe päättyy loppuvuonna Hallituksen esitys annettaneen vasta syksyllä 2015.
38 SASTAMALAN KAUPUNKI 36 Toimintojen yhtiöittämisvelvoitteiden selvittely ja tarvittavien toiminnallisten muutosten valmistelu kuntalain uusien säädösten perusteella. Kaupungin osallistumisesta Sastamalan koulutuskuntayhtymän uusiin kehittämishankkeisiin päätetään kaupunginhallituksessa erikseen. Sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden (sisältäen TYP-toiminnan) organisoinnin suunnittelu siten, että voidaan vastata vuoden 2015 alusta voimaan tulevan uuden lain tuomiin haasteisiin. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräät siihen liittyvät lait kasvattavat kuntien vastuuta työllisyydenhoidossa merkittävästi pitkäaikaistyöttömien osalta. Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Tuottavuustoimenpiteet perustuvat kaupungin strategiaan, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan sekä hyvinvointikertomustyön ajankohtaisiin tietoihin. Konsernihallinnon henkilöstöstä on eläköitymässä kaksi vuonna Nämä vakanssit jätetään täyttämättä. Tehtäväkuvien tarkastelu ja tehtävien uudelleenjärjestely koko konsernihallinnon osalta. Hankkeiden koordinoinnin avulla pyritään välttämään päällekkäiset hankkeet ja toiminnat sekä suuntaamaan voimavarat koordinoidusti painopistealueiksi valittuihin asioihin. 15 Toteuttamiskelpoisten henkilöstölähtöisten tuottavuusideoiden toteuttaminen. Palvelurakenteiden uudelleen arviointi työllisyyspalveluissa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa, työprosessien tehostaminen korostaen monialaista yhteistyötä lakisääteiset vastuut huomioiden. Yritysyhteistyön lisääminen avoimille työmarkkinoille sijoittumisen edistämiseksi Tuottavuustoimenpiteet , v. Edellä mainittuja toimenpiteitä jatketaan. Edellä mainituista eläköitymisistä aiheutuva kustannussäästö vakanssien täyttämättä jättämisestä. 110 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Strategian sisäistäminen ja täsmentäminen 2. Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelman jalkauttaminen, elämänhallinnan edistäminen 3. Kaupungin kaikkien tytäryhtiöiden toiminnallinen ja taloudellinen tarkastelu konsernirakenteen kokonaisarviointiin ja konserniohjauksen kehittämiseen liittyen 4. Vetovoiman vahvistaminen suunnitelmallisella yleiskaavoituksella ja aktiivisella markkinoinnilla Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Jokaisella strategisella tavoitteella on vähintään yksi mittari Suunnitelman tavoitteiden pohjalta prosessit asettavat omat tarkemmat tavoitteensa ja toimenpiteensä. Tarkoituksenmukainen ja tehokas konsernirakenne Päivitetty konserniohjeistus uuteen kuntalakiin perustuen Yleiskaavoitus suunnataan strategisten tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2015 markkinointisuunnitelman mukaisten toimien toteuttaminen. Vuorovaikutteinen laadintaprosessi +/- Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Selvitys laadittu +/- ja tarvittavat päätökset tehty +/- Konserniohjeistus päivitetty +/- Uusia yleiskaavoja hyväksytty +/- Suunnitelman mukaiset toimenpiteet tehty +/- Yleismessut pidetty +/- Mittareiden määrittely mahdollisesti päivitettäville strategisille tavoitteille Suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen Selvitys tytäryhtiöiden toiminnasta ja taloudesta sekä päätöksenteko Konserniohjeistuksen päivittäminen Yleiskaavoitukset Suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Yleismessujen pitäminen
39 SASTAMALAN KAUPUNKI Elämänhallinnan edistäminen, tasapainoinen talous: Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen Kaikille aktivoinnin piiriin kuuluville työttömille työnhakijoille laaditaan aktivointisuunnitelma monialaisena yhteistyönä (asiakas, kunta ja tehallinto) tavoitteena ohjaus työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen. Aktivointiasteen nostaminen työttömille työnhakijoille, jotka täyttäneet aktivointiehdon työttömyyden keston perusteella. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen (palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvittelyt ja ryhmäpalvelut) monialaisena yhteistyönä. Kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden hillitseminen Työmarkkinatuen kunnan maksuosuus Yksilöllisten palvelupolkujen rakentaminen työttömille työnhakijoille kohti avoimia työmarkkinoita lakisääteiset vastuut huomioiden (yhteistyössä Kela, Te-hallinto, oppilaitokset, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä elinkeinoelämä). 6. Kaupungin kuljetusten kokonaistarkastelu Koululaiskuljetusten, Sotesin kuljetusten sekä palvelu- ja paikalisliikenteen tarkoituksenmukainen ja edullinen järjestäminen Selvitys laadittu +/- Kustannustason alentaminen Kokonaisselvityksen laatiminen mennessä Liikenteen kilpailuttaminen Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Konsernihallinnon kokonaismenot * /as Konsernihallinnon kokonaismenojen 2,8 2,8 2,9* osuus ulkoisista toimintame- noista % Työmarkkinatukea 500 päivää tai yli saaneiden aktivointiaste % 55 *ei sisällä työllisyyspalveluita Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,1 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintakulut ,1 Toimintakate (netto) ,5 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -106/ kertaluont Työllisyyspalvelut Yleiskaavoitus Toimintakate (netto) V prosessirakenteella ,9
40 SASTAMALAN KAUPUNKI 38 Kaupungin yhteiset erät Toimielin: Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Osaprosessiin on koottu sellaiset tulo- ja menoerät, jotka eivät ole suoraan ydinprosessin oman toiminnan tuottoja ja kuluja. Tällaisia eriä vuoden 2015 talousarviossa ovat Yhdistymisavustustulo euroa Yhdistymisavustuksen käyttö toimintakuluihin - Kiikoisten kehittämistoimikunnan päätettävät kohteet euroa - Avustus Sastamalan Vesi liikelaitokselle euroa Maanmyynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja tappiot, nettotulo euroa. Yhdistymisavustustulot päättyvät vuoden 2015 jälkeen. Yhdistymisavustustuloista kohdistuu suunnitelmavuodelle 2016 yhteisiin eriin vain yhdistymissopimuksen mukainen käyttö Kiikoisten kehittämistoimikunnan kautta. Lisäksi on vuosittain varauduttu euron maanhankinnan ja -myynnin nettomyyntivoittoihin. Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut ,1 Toimintakate (netto) ,4 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
41 SASTAMALAN KAUPUNKI Kasvu ja kulttuuri Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessi: Kasvu ja kulttuuri Vastuuhenkilö Kasvatusjohtaja Pekka Kares Ydinprosessin päätehtävä Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa painopistealueena on kuntalaisten elämänhallinnan vahvistaminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen lapsille ja nuorille. Näitä strategisia tavoitteita kasvu ja kulttuuri ydinprosessi toiminnallaan toteuttaa. Erityisesti vuonna 2014 käynnistynyt toimijoiden verkostoyhteistyö Perhepalveluverkosto rakentaa ja toteuttaa käytännössä toimintamalleja strategisten tavoitteiden toteutumiseksi. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja uusien toimintakonseptien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella Lukiokoulutuksen osalta siirrytään yhden lukion malliin vaiheittain ja Lukiokoulutus keskitetään Vammalan lukioon, Mouhijärven lukio ja Äetsän Sarkia-lukio lakkautetaan edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu). Illon koulu ja ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan alkaen. Kaupunginvaltuuston edellyttämän peruskouluverkkotarkastelun osalta päätökset tehdään lukioverkkoratkaisun jälkeen. Elämänlaatu-osaprosessin osalta palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalveluverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Ydinprosessien keskeisenä tavoitteena on verkostoyhteistyö Sotesin sekä Kasvu ja kulttuuri ydinprosessien kesken. Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Samalla palveluiden järjestämisen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat.
42 SASTAMALAN KAUPUNKI 40 Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Elämänhallinnan edistäminen, Tasapainoinen talous: Varhaisen puuttumisen mallin rakentaminen (v. 2015) Varhainen puuttuminen vähentää lastensuojelun menoja pitkällä aikavälillä (v alkaen) Palveluprosessien parantuminen (v alkaen) Varhaiskasvatus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: ma. varhaiskasvatuksen päällikkö Sari Välilä Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta päivähoitoikäisille lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa myös perusopetuslain mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Päivähoito- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille päivähoito- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus vastaa myös lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta, muille kunnille myytävistä ja muilta kunnilta ostettavista varhaiskasvatuspalveluista. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Asiakkaiden toiveiden huomioiminen asiakaskyselyn vastausten pohjalta. Kestävän kehityksen toimintaohjelman käytäntöön tuominen. Perheiden terveyden edistäminen ja elämänhallinnan taitojen vahvistaminen painopistealueena jatkuu ravitsemus ja liikuntakasvatus. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Perhepalveluverkoston toiminnan käynnistäminen, tavoitteiden ja toimintamenetelmien vakiinnuttaminen Sotesin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Painopisteenä varhainen puuttuminen ja korjaavien palveluiden tarpeen vähentäminen. Tuottavuustoimenpiteet Perhepalveluverkoston toiminnan arviointi ja vakiinnuttaminen. Toiminta on käynnistynyt pilottien kautta ja laajennetaan koko varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa sopeutetaan hoitoa tarvitsevien lasten määrään., v., v., v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1.Asiakastyytyväisyys 2.Tasapainoinen talous, elämänhallinnan edistäminen: Kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet % asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun Kestävän kehityksen toimintatavat ovat päivittäisessä käytössä kaikissa päivähoidon yksiköissä Tyytyväisten asiakkaiden määrä Kysely henkilöstölle ja hymynaamakysely lapsille Asiakaskyselyn järjestäminen, kehittämistoimenpiteet vastausten pohjalta Lasten tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä oman osallisuutensa kautta. Kyselyn järjestäminen. Vanhempien mukaan ottaminen kestävän kehityksen toimintatapojen käyttämiseen päivähoidossa ja kotona.
43 SASTAMALAN KAUPUNKI 41 3.Elämänhallinnan edistäminen ja lasten hyvinvointi: Ravitsemuskasvatus 4.Elämänhallinnan edistäminen: Lasten liikuntatottumusten vahvistaminen Jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on päivitetty yhdessä vanhempien kanssa ravitsemusosio Jokaisessa päivähoitoyksikössä ja perhepäivähoidossa järjestetään lasten omaehtoisen liikunnan lisäksi säännöllistä ohjattua liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa Päivitetyt suunnitelmat Toteutuneet liikuntakerrat ja tapahtumat Keskustelut vanhempien kanssa ja suunnitelmien päivittäminen vuosittain sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta. Sapere (ruokakasvatusohjelma) koulutus henkilöstölle. Ohjatun liikunnan suunnittelu, valmistelu, toteutus ja tiedotus vanhemmille. Innostetaan vanhempia liikkumaan lastensa kanssa järjestämällä yhteisiä liikuntatapahtumia päivähoidossa. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Päivähoidon valintaoikeuden piirissä Niistä kunnallisessa päivähoidossa, ostopalveluiden piirissä ja sopimuspäiväkodissa (sisältää päivähoidon oman esiopetuksen) Esiopetusikäisten ikäluokka Niistä esiopetuksessa päivähoidossa Lasten kotihoidontuen piirissä lapsia osittainen hoitoraha Yksityisen hoidon tuen piirissä Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,5 Valmistus omaan käyttöön 1 Toimintakulut ,5 Toimintakate (netto) ,1 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
44 SASTAMALAN KAUPUNKI 42 Perusopetus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: Perusopetuksen johtava rehtori Elina Jaakkola Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen Sastamalan alueella asuville esiopetusikäisille lapsille ja perusopetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille jatko-opintokelpoisuuden. Opetus järjestetään valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetusta annetaan Sastamalassa vuoden 2015 alkaessa 18 koululla, joista kolme on yläkouluja. Esiopetus järjestetään Sastamalassa osittain koulujen tiloissa, osittain päiväkodeissa. Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 12 koululla. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Perusopetuksen itsearviointi toteutetaan kahden vuoden välein. Kevään 2014 itsearvioinnissa kehittämiskohteiksi v valittiin 1. Oppilaiden kokemuspalautteen hyödyntäminen koulun pedagogisessa toiminnassa ja johtamisessa 2. Perusopetuksen hallinto-, johto- ja toimistotiimien toiminnan selkeyttäminen ja kehittäminen 3. Yhteistyön toimintamallien kehittäminen keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden kanssa Perusopetus osallistuu lapsille, nuorille ja lapsiperheille kohdistuvien palvelujen kehittämiseen perhepalveluverkostossa. Yhtenäiskoulun toiminnan käynnistäminen Uotsolan koulun ja Mouhijärven yhteiskoulun yhdistyessä lv alkaessa., v. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman valmistelu vuoden 2015 aikana. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Tuottavuustoimenpiteet Illon koulun toiminnan yhdistäminen Tyrväänkylän kouluun kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti (vuositasolla n ). 2. Tuntikehyksen sopeuttaminen Tuottavuustoimenpiteet Perusopetuksen verkko-, tuntikehys ja henkilöstötarkastelu kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti., v , v Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 toteuttamisessa Turvallinen kasvun ja opin polku: Sastamalan perusopetuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille oppilaille houkuttelevin vaihtoehto. Sastamalalaisista perusopetusikäisistä oppilaista 100 % käy koulua Sastamalassa. Oppilastilastot a) Koulukuljetusten sujuvoittaminen. b) Oppilaitosverkon houkuttelevuuden parantaminen erityisesti potentiaalisilla oppilasvientialueilla (alueet, joilla naapurikuntien oppilaitosten houkuttelevuus on poikkeuksellisen suuri). Oppilaiden kouluhyvinvointi ja - viihtyvyys paranee Oppilaiden kokemus koulun arjesta paranee v nähden: - työrauha oppitunneilla paranee, - oppilaan tuntemus työn arvostuksesta nousee - oppilaiden mieliala kohenee Työrauha Koulussa minun työtäni arvostetaan Minusta koulutyö on tärkeää Alakuloisuuden tuntemuksen määrä Oppilailta kerätään opetuksesta palautetta, jonka perusteella opettajat ja koulunjohtajat kehittävät opetuksen laatua.
45 SASTAMALAN KAUPUNKI 43 Elämänhallinnan edistäminen: Henkilöstön työhyvinvointi kohenee Perusopetuksen laatu: Oppilaat oppivat ja saavuttavat opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet Em. asioita mitataan koulun hyvinvointiprofiililla (OPH:n ylläpitämä, koulujen käyttöön tarkoitettu mittari internetissä). Tavoite: mittaustulokset pysyvät entisellä tasolla tai paranevat Henkilöstön kokemus työstä ja koulun arjesta paranee: - työrauha oppitunneilla paranee - työyhteisöt koetaan toimiviksi - mieliala pysyy hyvänä tai paranee Hyvinvointiprofiilin mittaustulokset pysyvät entisellä tasolla tai paranevat Oppilaat menestyvät valtakunnallisissa kokeissa keskitasoisesti tai paremmin. Koulun hyvinvointiprofiilin kysymykset: Työrauha oppitunneilla Oppilaan työn arvostaminen Oppilaan oma koulutyön arvostus Alakuloisuuden tuntemuksen määrä Menestyminen valtakunnallisissa kokeissa Keväällä 2015 valtakunnallinen koe englannin kieli 6. ja 9. vuosiluokka Kouluviihtyvyyttä kohennetaan oppilaskuntatoiminnan avulla Järjestyssääntöjen jalkauttaminen yhdessä oppilaskuntien kanssa Työyhteisöissä kiinnitetään huomiota keskinäiseen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyttä parantaviin toimintatapoihin sekä puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Opetus- ja kasvatustehtävän eli perustehtävän toteutus Uusien opetussuunnitelmien valmisteluprosessi muuttaa ajattelua, opetusmenetelmiä ja toimintakulttuuria Kouluyhteisöjen ajattelutapa ja toimintakulttuuri muuttuvat uusien opsperusteiden suuntaan Henkilöstökysely opsvalmisteluprosessin onnistumisesta Ops-valmistelussa käytetään vuorovaikutuksellisia työtapoja, avataan opetussuunnitelman perusteita ja pohditaan toimintakulttuuriin tarvittavia muutoksia. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Sastamalan oppilaskohtaiset kustannukset (ilman sairaalaopetusta ja vammaisopetusta) * Esioppilaiden määrä Oppilasmäärä vl Oppilasmärää vl Oppilasmäärä perusopetus yht Opetusryhmän keskikoko vl , ,5 16,5 16,5 Opetusryhmän keskikoko vl ,7 18, Opettajien kelpoisuus-% Jatko-opintoihin siirtyneiden % osuus *Laskettuna kokonaiskuluista. Vuosikatteesta, ilman hankkeiden kuluja sekä sairaala- ja vammaisopetusta e/opp. Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,4 Valmistus omaan käyttöön 1 Toimintakulut ,3 Toimintakate (netto) ,9 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
46 SASTAMALAN KAUPUNKI 44 Lukiokoulutus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta Vastuuhenkilö: verkostolukion rehtori, Anni Virnes Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Sastamalan verkostolukio tarjoaa päivä- ja aikuislukiokoulutusta sekä lukiolaisille että ammatillisessa koulutuksessa oleville kahden tai kolmen tutkinnon suorittajille. Maksupalvelutoimintana lukiokursseja tarjotaan myös lähialueen muille lukioille sekä verkkokursseja valtakunnallisella ISOverstaan kurssitarjottimella. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Verkostolukion yhteisen kurssitarjonnan kautta toteutetaan lukuvuonna samanaikaisopetuksena ja 10 verkko-opetuksena järjestettävää kurssia. Verkko- ja samanaikaisopetus parantaa Sastamalan lukioiden vetovoimaisuutta sekä alueellista tasa-arvoa lukioiden välillä. Yhteisen opetustarjonnan avulla Sastamalan kaikkien lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella myös sellaisia oppiaineita, joihin kotilukiossa ei syntyisi ryhmiä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yhdistämällä opetusryhmiä eri lukiopisteitten välillä saavutetaan myös synergiaetuja henkilöstökuluissa. Lisäksi painopisteenä yhteistyö talousalueen eri lukioiden kesken sekä yhteistyö ammatillisen koulutuksen, Sastamalan opiston, ISOverstaan, PAOK-verkoston kanssa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan alkaen. Tämän lain perusteella Sastamalan kaupungilla on velvoite järjestää psykologipalvelut verkostolukion opiskelijoiden lisäksi myös Sastamalan alueella toimivien Vammalan ammattikoulun, Tyrvään käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen sekä Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijoille. Vuosikustannus uudesta koulupsykologin virasta on euroa. Valmisteluvaiheessa Punkalaitumen kunta on ilmoittanut halukkuutensa ostaa Sastamalan kaupungilta koulupsykologiresurssia yhden päivän viikossa. Verkostolukion talousarvioon on varattu erilliselle kustannuspaikalle euron määräraha. Lukiokoulutuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistuvat ja niiden arvioitu käyttöönottoaika on Ylioppilastutkinto sähköistetään vaiheittain syksystä 2016 alkaen siten, että keväällä 2019 koko tutkinto suoritetaan sähköisesti (kustannusvaikutus investointeihin vuosille n euroa). Lukiokoulutuksen järjestämisluvat ja rahoituslainsäädäntö uudistetaan lukien. Sastamalan lukiokoulutusta koskevat mahdolliset muutokset valmistellaan ja toteutetaan valtuuston tekemien linjausten mukaisesti. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Pienissä lukioissa lv toteutetaan osa reaaliaineiden kursseista vuorovuosittain. Tuottavuustoimenpiteet Jatketaan samanaikaisopetusta ja verkkokurssitoteutuksia (Ei tuota uusia säästöjä. Toiminta ei voi laajeta nykyisestään sillä laitteistojen määrä asettaa toiminnalle rajat). Pienissä lukioissa jatketaan reaaliaineiden syventävien kurssien toteuttamisessa vuorovuosiperiaatetta. Sijaisia pyritään käyttämään harkiten. Lukiokoulutuksen kurssikehys mukautuu opiskelijamäärän kehitykseen. Lukioverkkoratkaisun toteuttaminen kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti. Siirrytään yhteen lukioon alkaen, edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu)., v., v., v. 600 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa Turvallinen kasvun ja opin polku: 1.Sastamalan lukiokoulutuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille opiskelijoille houkuttelevin vaihto-ehto. Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Sastamalalaisista lukioopintonsa aloittavista opiskelijoista 100 % valitsee sastamalalaisen lukion (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Tavoitetaso vuodesta 2017 alkaen: Sastamalalaisista lukioikäisistä opiskelijoista 100 % Oppilastilastot a) Koulukuljetusten sujuvoittaminen. b) Oppilaitosverkon houkuttelevuuden parantaminen erityisesti potentiaalisilla opiskelijavientialueilla (alueet, joilla naapurikuntien oppilaitosten houkuttelevuus on poikkeuksellisen suuri).
47 SASTAMALAN KAUPUNKI Lukiokoulutuspalvelujen laadun varmistaminen 3. Opiskeluhuollon palvelujen saatavuuden parantaminen opiskelee sastamalalaisessa lukiossa (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Tyytyväisyys ryhmänohjaukseen ja opetusryhmien ilmapiiri vähintään verrokkikuntien tasolla Ylioppilastutkinnon tulokset vähintään valtakunnallista keskitasoa Tarvetta vastaava koulupsykologipalvelu INKA-järjestelmän sähköiset kyselyt (sähköinen palautejärjestelmä) Vertailu ylioppilastutkintolautakunnan toimittamiin kansallisiin keskiarvotuloksiin Lukion aloitusvaiheen kysely, kurssipalautteet ja koulukysely Tilastointi +/- Toisen asteen koulupsykologin palkkaaminen (virantäyttö alkaen) 4. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, muutoksessa tukeminen Motivaation ja työhyvinvoinnin tukeminen muutostilanteessa, Muutos 2016 ohjelman käynnistäminen Muutos 2016 ohjelma käynnistynyt Henkilöstön sairauspoissaolot ja henkilöstökysely Henkilöstötyöryhmän (henkilöstön sijoittuminen) ja opiskelijatyöryhmän (opintojen yhteensovittaminen) työskentely Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Nuorisoaste Aikuisopiskelijat Ammattilukiolaiset Muut aineopiskelijat Kustannukset e/opiskelija (ei aineopiskelijat) sis. kaikki kulut Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,9 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,0 Toimintakate (netto) ,5 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Elämänlaatu Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Vastuuhenkilö: Kulttuurijohtaja Arja Valtonen Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Elämänlaatuprosessin perustehtävänä on tarjota mahdollisuus henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tukea kasvua, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa Sastamalan vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Prosessin tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä asukkaille, asiakkaille ja alueen järjestöille ja muille toimijoille. Osaprosessi tarjoaa kirjastoja tietopalveluita, kulttuuripalveluita sisältäen museopalvelut, liikuntapalvelu-, nuoriso-, musiikinopetuspalveluita ja vapaan sivistystyön palveluita. Prosessin toiminta ulottuu alueen kaikkiin ikä- ja väestöryhmiin. Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen ja uusien toimintakonseptien rakentaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä, elämänmittaista oppimista ja elämänhallintaa.
48 SASTAMALAN KAUPUNKI 46 Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Elämänhallinnan vahvistaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, painopisteenä lapset, nuoret ja lapsiperheet kansalaistoiminnan vahvistaminen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa syvenee matalan kynnyksen palveluina elämänlaadun aliprosessit osallistuvat perhepalveluverkoston rakentamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voimavaroja yhdistämällä. Yhteistyö syvenee, varhaisen tuen/puuttumisen mallia kehitetään ja uusia malleja otetaan käyttöön. Turvallinen kasvun ja opinpolku elämänmittaisen oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten luominen yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Vetovoiman vahvistaminen edellytyksien luominen Sastamalan kaupungin monipuoliselle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle ja vahvalle kirja- ja kulttuuri-identiteetille uusien palvelukonseptien kehittäminen, verkostoidutaan kotimaisiin ja ulkomaisiin hankkeisiin Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen yrityksille työhyvinvointia edistävän toiminnan ja tilauskoulutuksen tarjoaminen harrastus- ja vapaa-ajantoiminta edistävät paikkakunnalla viihtymistä taide ja kulttuuri edistävät kaupungin elinvoimaisuutta Tasapainoinen talous tavoitteena, että nettomenot eivät kasva aukioloajat ja toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. lyhyet sijaistamiset hoidetaan sisäisesti jos mahdollista. verkostoidutaan ja etsitään uusia palvelukonsepteja Sastamala on edelläkävijä ja osaava uudistaja prosessin koko henkilökunta osallistuu kehittämistyöhön. henkilöstön vahvuuksiaja osaamista hyödynnetään ja vahvistetaan laatutyö käynnistyy kaikissa prosesseissa, palvelukuvaukset ja eettiset periaatteet ajantasaiset hankkeiden avulla kehitetään toimintoja ja luodaan uusia toimintakonsepteja Tuottavuustoimenpiteet Terveysliikuntaohjelman edelleen kehittäminen - Elämänlaadun palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. - Prosessi huomioi erityisesti työhyvinvoinnin ja tukee koko henkilökunnan osallistumista kehittämistyöhön ja omaehtoiseen aktiivisuuteen. Työn tuottavuus kasvaa. - Sähköisten palvelujen kehittäminen. Äetsän kirjastossa otetaan käyttöön omatoimikirjasto -Uusien palvelukonseptien luominen ydinprosessin sisällä ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, mm - Sastamalan musiikkiopiston toiminta suhteessa valtionosuuteen - Sastamalan Opiston dynaaminen kurssisuunnittelu ja kustannuslaskenta Tuottavuustoimenpiteet Vinkin vapaa-aikakeskuksen kulunvalvonta järjestelmä (viikonloppuisin) Terveysliikuntaohjelman edelleen kehittäminen Verkostoituminen ja uusien innovaatioiden/palvelukonseptien rakentaminen jatkuu Varhaisen puuttumisen malli käytössä ja hillitsee korjaavien palveluiden menojen kasvua Valtionosuusuudistukseen ja toimialan lakiuudistuksiin sopeuttaminen Omatoimikirjastoja otetaan käyttöön muissa kirjastoissa, mikäli kokemukset Äetsän mallista hyviä. Palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin., v., v., v Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa Turvallinen kasvun ja opinpolku/ aktiivinen oppiva kuntalainen Elämänlaadun palvelut järjestetään monipuolisesti ja laadukkaasti kuntalaisille niin että niiden käyttö vahvistaa kuntalaisten elämänmittaista oppimista Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Elämänlaadun tuottamien/ostamien palveluiden asiakaskäyntien määrä vähintään vuoden 2014 tasossa asiakaskäyntien määrä käytön aktiivinen seuranta, käyttöä edistävä kokonaisnäkemyksellinen maksupolitiikka, dynaaminen kurssisuunnittelu ja ajantasainen kustannuslaskenta, vaikutusten arviointia kehitetään, kirjaston ja koulujen yhteistyötä jatketaan suunnitellusti
49 SASTAMALAN KAUPUNKI 47 Elämänhallinnan vahvistaminen Kansalaistoiminnan tukeminen ja kumppanuuksien vahvistaminen Palveluprosessien parantuminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vetovoiman vahvistaminen Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja uusien toimintakonseptien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta. Sastamala tunnetaan kirjakaupunkina ja kulttuurikaupunkina Järjestöjä kannustetaan elämänhallintaa tukeviin toimintamuotoihin. Perhepalveluverkosto toimii, asiantuntijakonsultointi, nettomenot eivät kasva, varhaisen tuen/ puuttumisen konsepti kehitetään eri palveluihin Uusien palvelukonseptien /innovaatioiden määrä 8 Markkinointia sosiaalisessa mediassa, ja verkkopalveluita kehitetään Liikuntapalveluiden ja nuorten harrastekyselyn palautetaso 2015: hyvä Sastamala näkyvästi positiivisesti esillä kirjapääkaupunkina ja Akseli Gallen-Kallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuotena Uudet toiminnalliset avustuskäytännöt uusien innovaatioiden määrä nettomenot malli luotu on/off uusien palvelukonseptien /innovaatioiden määrä Verkkopalveluiden määrä Kysely juttujen määrä Kaupungin yhteiset avustusohjeet; avustusten suuntaamisen elämänhallintaa tukevaan toimintaan. perhepalveluverkoston rakentamisessa mukana, uusien innovaatioiden rakentaminen yhteistyössä henkilökunnan, 3. sektorin ja muiden toimijoiden kanssa, palveluprosessien kuvaus varhaisen puuttumisen mallista elämänlaadun koulutus ja työpaja 2015 Uusien toimintakonseptien kehittäminen yhteistyössä henkilökunnan, 3. sektorin ja muiden toimijoiden kanssa, omatoimikirjasto käyttöön Äetsässä. Palveluja, tiedottamista, markkinointia myös verkossa Liikuntapalveluiden ja nuorten harrastekyselyt 2015 Suomen kirjapääkaupunkinäkökulma Akseli Gallen-Kallelan juhlavuosi tapahtumien järjestäminen ja kokoaminen, valtakunnallinen näkyvyys. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Elämänlaadun asiakaskäyntien määrä Opistojen opetustuntimäärä yht Järjestöavustusten määrä yht. euroa/as Uusien toimintakonseptien/ innovaatioiden määrä 7,5 8,35 7,5 7,5 7,5 7, Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,4 Toimintakate (netto) ,2 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
50 SASTAMALAN KAUPUNKI Yhdyskunta ja ympäristö Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessi: Yhdyskunta ja ympäristö Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Jorma Tuomisto Ydinprosessin päätehtävä Ydinprosessi tuottaa ja ylläpitää toimivaa ja viihtyisää elinympäristöä hankkimalla maata ja luovuttamalla rakennustontteja, suunnittelemalla maankäyttöä ja infrastruktuuria, rakentamalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntatekniikkaa, kehittämällä maaseutua sekä ohjaamalla rakentamista. Ydinprosessiin kuuluva tilakeskus tuottaa ja ylläpitää laadukkaat ja kilpailukykyiset vuokratilat kaupungin organisaatiolle ja vuokra-asukkaille. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella Sähköisten järjestelmien käyttöönotto selvitysten perusteella Maankäytön organisaatio- ja toimintatapamuutosten jatkaminen (tulevat eläköitymiset) Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla Viihtyisät ja elinvoimaiset asuntoalueet ja työpaikka-alueet. Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessin osaprosessien tavoitteet on esitetty tuloskorteilla. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Yritystoiminnalle on tarjolla kehittymistarpeita vastaavia rakennuskelpoisia rakennuspaikkoja Houkuttelevia asuintontteja on tarjolla kattavasti kaupungin eri taajamissa Infrastruktuurin sekä kaupungin rakennusten rakentaminen, kunnostus ja hoito tapahtuvat suunnitelmallisesti ja tehokkaasti Kustannustehokkaita uusia työmenetelmiä otetaan käyttöön Kiinteistöjen käyttöaste ja energiatehokkuus paranevat Asiakaspalvelu on ystävällistä, tasapuolista ja tapahtuu voimavarojen mukaan kiireellisyysjärjestyksessä
51 SASTAMALAN KAUPUNKI 49 Tilakeskus (laskennallinen taseyksikkö) Toimielin: Tilakeskuksen johtokunta Vastuuhenkilö: Tilakeskuksen johtaja Jorma Tuomisto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Osaprosessin perustehtävänä on kaupungin rakennusten kunnossapito ja rakentaminen, sekä rakennusomaisuuden säilyttäminen. Prosessi tuottaa sisäisille ja ulkoisille vuokralaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset tilat. Osaprosessiin kuuluvat seuraavat toiminnot: - tilapalvelut - rakennuttamispalvelut Tilakeskus omistaa ja hallinnoi kaupungin rakennusomaisuutta ja tarjoaa kaupungin prosesseille toimitilat. Sisäisesti vuokrattuja kiinteistöjä on n Tilapalvelut hallinnoivat noin 400 vuokra-asuntoa, joista pääosa on vanhusten ja vammaisten vuokra-asuntoja. Lisäksi tilapalvelut myyvät kiinteistöjen vuokraus-, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalvelut Sastamalan Vuokratalot Oy:lle. Rakennuttamispalvelut huolehtivat uudis- ja perusparannushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Vuokrattavien tilojen jalostaminen ja käyttöasteen parantaminen., v. Yli euron rakennushankkeet suunnitelmakaudella: - Hopun palvelukeskus - Sylvään koulu - Mouhijärven yhteiskoulu - Aarno-koti - Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Kaupungin prosesseille tarpeettomiksi käyneet tai kannattamattomat kiinteistöt myydään. Khall lisäys: Kallialan entinen koulurakennus tulee vapauttaa museon varastokäytöstä (museoesineistön siirto Stormin ent. koululle) mennessä. Kvalt lisäys: Museon varastokäyttöön vuokratuista ent. Asevarikon tiloista luovutaan mennessä ja museon omistamat esineet siirretään Stormin ent. koululle. Energiansäästötoimet. Tuottavuustoimenpiteet Kiinteistöjen tehokas käyttö ja tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Käyttökelvottomien kiinteistöjen purku. Tyhjillään olevien käyttökelpoisten tilojen muokkaaminen kaupungin omien toimintojen tiloiksi, jotta ulkopuolelta vuokrattavia tiloja ei tarvittaisi., v. Taloussuunnitelmavuonna 2016 on varattava käyttötaloudesta rahaa Uotsolan koulun purkamiseen, johon Mouhijärven yhteiskoulun laajennukseen myönnetyn erityisavustuksen ehdot velvoittavat. Energiatehokkuutta lisäävät toimet, mm. ESCO-hankkeet. Taseyksikön tulostavoitteet Korvaus jäännöspääomasta Taseyksikön investointeihin sitoutuneen lainapääoman muutos Kokonaisinvestointien nettomäärä Vuonna 2015 toteutettavat yli euron hankkeet Kustannukset 2015 Kokonaiskustannusarvio Bäckmanin Tornihuvila , avustus , avustus Mouhijärven yhteiskoulu , avustus , avustus Vammalan asemarakennus Aarno-koti , avustus , avustus Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali , avustus Kiikoisten rantasauna
52 SASTAMALAN KAUPUNKI 50 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 toteuttamisessa 1. Virasto- ja laitoskiinteistöjen käyttöasteen parantaminen 20 % vähemmän tyhjiä tiloja kuin vuonna 2014 Vuokraamattomat neliöt Kiinteistöjen jalostaminen ja myynti 2. Vuokra-asuntojen käyttöaste 90 % Käyttöaste Seuranta Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Vuokra-asuntojen määrä Tyhjiä tiloja m Rakennusmäärä m Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,1 Valmistus omaan käyttöön ,7 Toimintakulut ,7 Toimintakate (netto) ,6 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 100 Maankäyttö Toimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Yhdyskuntasuunnittelu, maaomaisuus ja kiinteistöt (muodostus), mittaus ja kartoitus, paikkatieto sekä yleiskaavoituksen, kaupunkirakenteen ja maapolitiikan valmistelu Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Paikkatiedon parempi hyödyntäminen ja osaamisen (mittaus ja kartoitus, paikkatieto) myyminen ulkopuolisille mahdollisuuksien mukaan. Siirrytään entistä enemmän tekemään myös selvityksiä itse, jolloin konsulttien käyttöä vähennetään., v. 10 Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Tarkastetaan maankäyttösopimusten kaavoituskustannukset vastaamaan todellisia kustannuksia ja otetaan useammin käyttöön kehittämiskorvaukset 10 Tuottavuustoimenpiteet Selvitetään mahdollisuutta luopua kiinteistörekisterin pidosta sekä sitovasta tonttijaosta. Luopumisen vaikutukset selvitetään. Suunnitelmakauden aikana maankäytöstä jää eläkkeelle useita ja tehtävien järjestelyllä jne pyritään vähentämään vähintään yksi vakanssi., v. 25 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Alueittain kysyntään suhteutettu määrä asuntotontteja, teollisuustontteja sekä liiketontteja Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Vapaita tontteja (myynnissä olevia) kaikilla osaalueilla Vapaiden tonttien määrä /varattujen tonttien määrä (osa-alueittain) Maanhankinta ja kaavoitus suunnataan tonttikysynnän mukaiseksi
53 SASTAMALAN KAUPUNKI Valtuuston hyväksymä kaavoitusohjelma 3. Paikkatiedon hyödyntämisen lisääminen kaupungin organisaatiossa 4. Ajantasaisen mittaus ja kartoituksen aineiston tuottaminen asiakkaille (kaupungin oma organisaatio + ulkopuoliset asiakkaat Kaavahankkeet etenevät kaavoitusohjelman mukaisesti Intraan tärkeimmät paikkatietoaineistot koko kaupungin organisaatioon käyttöön Pystytään vastaamaan kysyntään: rakennusluvat paikan merkitsemisellä vähintään asemakaavoitettavat alueet saadut tilaukset Kaavoitusohjelman toteutumisen seurantatiedot Käytettävissä olevan aineiston määrä rakennuslupien määrä ha Kaavoitusohjelman toteutuminen Järjestelmän toteutus intraan. paikanmerkitsemiset täydennyskartoitus myynti (sisäiset+ ulkoiset) Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Asemakaavoitettu alue (ha) Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alue (ha) Paikkatietoaineistojen määrä intrassa Vektorimuotoinen kantakartta (ha) Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,8 Valmistus omaan käyttöön ,2 Toimintakulut ,7 Toimintakate (netto) ,2 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 25 Yleiskaavoitus Toimintakate (netto) ,8 V prosessirakenteella
54 SASTAMALAN KAUPUNKI 52 Yhdyskuntatekniikka Toimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kauko Vainiomäki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Yhdyskuntarakentaminen, liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapito, varasto ja konekeskus, jätehuolto, vesihuoltoavustukset Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Teknisen varaston toiminnan tehostaminen ja henkilöstöresurssien tarkastelu. Katuvalaistuksessa siirrytään elohopealamppujen käytöstä vähemmän energiaa käyttäviin vaihtoehtoihin. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Vuoden 2014 aikana toteutetut henkilöstöjärjestelyt yhdyskuntatekniikassa, puistotoimen etumiehen tehtävää ei täytetty. Lupien taksojen tarkastelu (sijoitusluvat), olemassa olevien taksojen tarkistaminen (venepaikkamaksut, torimaksut). Katuvalaistuksen elohopealampuista siirrytään vaiheittain energiaa säästäviin vaihtoehtoihin., v., v Tuottavuustoimenpiteet , v. Katuvalaistuksen muutostyö energiaa säästäviin vaihtoehtoihin jatkuu koko suunnitelmakauden Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Suunnitelmallinen infrastruktuurin rakentaminen 2. Katuvalaistusverkon toimintavarmuuden parantaminen 3. Taloudellinen ja turvallisuuteen tähtäävä katujen ympärivuotinen hoito Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Vuoden 2015 kunnallisteknisen työohjelman toteuttaminen Vuoden 2015 työohjelman toteuttaminen yleissuunnitelman pohjalta Katujen ja väylien oikeaaikaiset hoitotoimenpiteet Työohjelman toteutumisvaihe Yleissuunnitelman toteutumisvaihe / Vaihdettujen valaisimien määrä Yleisöpalaute, oma ja urakoitsijaseuranta sekä vahinkoilmoitukset Työohjelman toteuttaminen laaditun aikataulun mukaisesti Katuvalaistusverkon uudistaminen yleissuunnitelman mukaisesti Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden ohjeistaminen Tunnusluvut TP 2013 (* TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Kunnossapidettäviä väyliä 174 km 178 km 180 km 181 km 181 km 182 km Kevytliikenneväyliä 73 km 74 km 75 km 75 km 76 km 78 km Kunnossapidettäviä kevytväyliä ja puistokäytäviä (sis. myös valtion 104 km 111 km 112 km 112 km 113 km 115 km hoidossa olevat väylät) Venelaitureita 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl Venepaikkoja 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl Matonpesupaikkoja maalla 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl Hoidettavia puistoja 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha Puistometsiä 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha Katuviheriöitä 16 ha 16 ha 16,5 ha 16,5 ha 16,5 ha 16,5 ha Torimyyntikojut 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl Torimyyntipaikkoja/penkkipaikkoja 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl *) Ei sisällä Kiikoisten lukuja, paitsi torimyyntipaikkojen/ penkkipaikkojen osalta.
55 SASTAMALAN KAUPUNKI 53 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintakulut ,0 Toimintakate (netto) ,6 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -43/+45 Turvallisuus Toimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Jorma Tuomisto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Aluepelastuslaitoksen ytimenä ovat toimet, joilla ennaltaehkäistään onnettomuuksia, pelastetaan ihmiset ja omaisuutta sekä suojataan ympäristöä ja varaudutaan normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätös on edellisen, vuonna 2009 käsitellyn palvelutasopäätöksen päivitys, joka sisältää lainsäädännön, valtakunnallisten uusien ohjeiden sekä toimintaympäristössa tapahtuneiden muutosten edellyttämiä tarkistuksia. Uudella palvelutasopäätöskaudella ennakoitujen toimintaympäristön muutosten mukaisesti toimintaa tulee kehittää edelleen. Paloasemaverkostoa tulee tarkastella toimintavalmiuden ylläpitämisen ja henkilöstön tehokkaan käytön näkökulmista ennakoitujen toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn osalta on tärkeätä kiinnittää huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja yhteistyön tiivistämiseen eri toimijatahojen kanssa. Yhteistyöhankkeet Pirkanmaalla sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa vanhusten ja muiden erityisryhmien paloturvallisuuden edistämiseksi ovat esimerkkejä uusista toimintamalleista. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyvään esimiestyöhön tulee panostaa palvelutason ylläpitämiseksi ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseksi., v. Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,3 Toimintakate (netto) ,3 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
56 SASTAMALAN KAUPUNKI 54 Elävä maaseutu Toimielin: Maaseutulautakunta Vastuuhenkilö: Maaseutujohtaja Katariina Pylsy Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Elävän maaseudun tavoitteena on hallinnoida kansallisten ja EU-rahoitteisten viljelijätukien kuntatason tehtäviä sekä saavuttaa hyvinvointipalvelujen tuottamisesta, asumisesta, yrittäjyydestä ja asukkaiden omaehtoisesta työstä maaseudulla uutta kasvu- ja elinvoimaa Sastamalaan. Elävän maaseudun tehtävänä on myös maaseutuohjelman tavoitteiden toimeenpano. Palveluita tuotetaan edelleen sopimusten mukaisesti: - Maaseutuviraston ja Sastamalan kaupungin välinen sopimus eräiden maksajavirastotehtävien siirtämisestä yhteistoiminta-alueelle, jonka muodostavat Sastamalan ja Ikaalisten kaupungit sekä Hämeenkyrön kunta. - Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Sastamalan kaupungin välinen lomituksen toimeksiantosopimus. Sastamala toimii lomituspalvelulain (1231/1996) paikallisyksikkönä ja huolehtii lomituspalveluasetuksen (1333/1996) tehtävistä Hämeenkyrön ja Ruoveden kuntien sekä Ikaalisten, Nokian, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien alueella Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset , v. Sähköinen asiointi 1 Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. Aliprosessien välinen yhteistyö, sähköinen asiointi 5 Tuottavuustoimenpiteet Sähköisen asioinnin edistäminen sekä koulutuksien järjestäminen Yksityisteiden kunnossapitoavustusjärjestelmän kehittäminen, v Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Sähköisen asioinnin edistäminen Elävä maaseutu on rohkea sähköisen asioinnin edelläkävijä ja osaava uudistaja Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Sähköiset tukilomakkeet 65 %. Lomahakemukset 10 %. Yksityisteiden kunnossapitoavustus-hakemukset 90 % Sähköisten tukilomakkeiden, lomahakemusten ja yksityisteiden kunnossapitoavustushakemusten määrä Kannustaminen sähköiseen asiointiin koulutustilaisuuksien avulla. 2. Maatalousyrittäjien tietämyksen lisääminen koulutusten avulla Koulutustilaisuuksien järjestäminen (15 kpl) Järjestetyt koulutustilaisuudet Koulutustilaisuuksien järjestäminen 3. Maaseutuelinkeinoviranomaisja maatalouslomitustoiminnan palvelut tuotetaan voimassaolevien sopimusten mukaisesti:. Päätukien hausta maksettu 98 % ensimmäisenä mahdollisena maksupäivänä. Hallintokustannusten kokonaismäärä alle 1 % maksettujen tukien määrästä. Kuinka monta % maksettu päätukihaun tuista ensimmäisenä mahdollisena maksupäivänä. Hallintokustannusten kokonaismäärä / maksetut tuet. Riittävä ja osaava henkilöstö. Henkilöstön aktiivisen osaamisen ylläpito mm. alan koulutuksiin osallistumalla. Sijaisapupyynnöistä on toteutettu vähint. 98 %. (Melan tavoite 90 %) Sijaisapupyynnöt / toteutuneet sijaisapulomitukset. Asiakaspalautteen analysointi ja kehittämistoimenpiteet. Lomituspäivän nettohinta poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 % Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannuksia. Palvelusuunnitelmien työaikamitoituksen hyödyntäminen.
57 SASTAMALAN KAUPUNKI 55 Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Maaseutuseminaarit ja koulutustilaisuudet Sähköisten tukihakemusten määrä %:na Tukitilojen määrä Maksettujen maataloustukien määrä miljoonina euroina Sähköisten yksityisteiden kunnossapitoavustushakemusten määrä %:na Sähköisten lomahakemusten määrä %:na Lomitettavat tilat / lomitettavat maatalousyrittäjät 423/ / / / / /542 Lomitettavat päivät Lomituspäivän hinta, netto Kaupungin hoidossa olevien yksityisteiden pituus (km) Kaupungin hoidossa olevien yksityisteiden määrä Yksityisteiden lukumäärä, joille kaupunki on myöntänyt kunnossapitoavustusta Yksityisteiden pituus (km), joille kaupunki on myöntänyt kunnossapitoavustusta Kaupungin omistuksessa oleva peltopinta-ala (ha) Kaupungin omistuksessa oleva metsäpinta-ala (ha) Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,8 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,1 Toimintakate (netto) ,7 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 20
58 SASTAMALAN KAUPUNKI 56 Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja Juha Henttonen Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Rakennusvalvonnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakentamisen valvonnan ja neuvonnan sekä rakennetun ympäristön ns. jatkuvan valvonnan hoitaminen säädöksissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tehtäviin kuuluvat myös maa-aineslain lupa- ja valvontaviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä rakennusten korjaustoiminnan tukemiseen tarkoitettujen avustusten käsittely. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Prosessin selkeyttäminen ja tehtävien sovittaminen käytössä oleviin resursseihin. Maankäytön resursseista varataan osa rakennusvalvonnan lupien valmisteluun. Maaseutu osaprosessin yksityistieasioiden sihteerin tehtävät poistuvat rakennusvalvonnasta. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Rakennusvalvontataksan päivittäminen. Maa-ainestaksan päivittäminen. Palvelutaksan laadinta. Tuottavuustoimenpiteet , v , v , v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Selkeät peruspalvelut kaupunkilaisille Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Hakemusten käsittelyaika: Hakemuksen kaikki tarvittavat asiakirjat toimitettu; käsittelyaika siitä laskien enintään 10 vk. Aikatauluseuranta tarvittaessa asiakirjoista tapauskohtaisesti. Jatketaan asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa sekä ohjeistuksen kehittämistä. Kehitetään tiedottamista. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Rakennusluvat Toimenpideluvat Toimenpideilmoitukset Suunnittelutarveratkaisut Poikkeaminen Avustukset Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,9 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,3 Toimintakate (netto) ,4 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -30
59 SASTAMALAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessi: Sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki Ydinprosessin päätehtävä Ydinprosessin tehtävänä on tuottaa kunta- ja palveluranneuudistuksessa annettujen lakien mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä muussa lainsäädännössä tai kuntien yhteisesti päättämiä muita palveluita kuten palvelusuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu. Ydinprosessi koostuu seuraavista osaprosesseista: Sote-hallinto, perhe- ja sosiaalipalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, perusterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella alusta lähtien työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät konsernihallintoon. Elintarvikelaboratorion toiminta siirtyy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hoidettavaksi. Kiireellinen hoito siirtyy Sotesin hoidettavaksi VAS:lta sekä yöpäivystys Acutaan. Sote uudistus tarkentuu suunnitelmakauden aikana, toiminnalliset ja organisatoriset muutokset tapahtuvat aikaisintaan 2017 alusta lähtien. Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla Sotesin strategisena päätavoitteena on Sastamalan kaupungin strategiasta johdettuna erityisesti elämänhallinnan edistäminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun turvaaminen. Molempiin pyritään erityisesti kehittämällä seinättömiä palveluja sosiaali- ja terveystoimen sekä yhteistyötahojen kumppanuutena siten, että palvelut toimivat verkostona ja palvelu voidaan tuoda myös asiakkaan luo. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Vuoden 2015 mitattavana tavoitteena sosiaali-ja terveystoimen nettomenojen suuruus / asukas suhteessa muihin saman kokoluokan kuntiin joissa väestö vertailukelpoista sairastavuuden ja ikärakenteen suhteen.
60 SASTAMALAN KAUPUNKI 58 Sote-hallinto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnossa valmistellaan päätöksentekoa varten koko yhteistoiminta-aluetta koskevat suunnitelmat, palvelusopimukset sekä talousarvio ja taloussuunnitelma. Sotehallinto koostuu luottamushenkilötoimielinten osalta sosiaali- ja terveyslautakunnasta ja sen ympäristöjaostosta. Ydinprosessin johtamisesta sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa vastaa sosiaali- ja terveysjohtaja, joka toimii myös lautakunnan esittelijänä. Sosiaali- ja terveysjohtajan johdolla ydinprosessien/yhteistoiminta-alueen osaprosessien johtajat valmistelevat sosiaalija terveyslautakunnalle talousarvio- ja palvelusopimusesityksen, josta tarvittaessa yhteistoiminta-alueen jäsenkunnat neuvottelevat. Sastamalan kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelusopimuksessa yhteistoiminta-alueen tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot talousarvioasetelmassa valtuustotason päätöksenteon piiriin kuuluville yksiköille. Sotehallinnon tehtävänä on yhdessä osaprosessien johtajien kanssa valmistella, toteuttaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja johtamisjärjestelmää osana kaupungin strategiaa. Lisäksi hallinto vastaa yhdessä osaprosessien johtajien kanssa yhteistoiminta-alueen taloudesta, palvelusopimusmenettelystä siihen liittyvine hinnoittelujärjestelmineen sekä riskien hallinnasta. Hallinnon alle sijoitettuna ollut elintarvikelaboratorio siirtyy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle, joka tuottaa jatkossa palvelut yhteistoiminta-alueen kunnille sisällöllisesti nykyisen kaltaisina. Elintarvikelaboratorion 4 työntekijää siirtyvät vanhoina työntekijöinä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle. Sotehallinnon alle on sijoitettu myös keskusvarasto ja varahenkilöstön äkkiryhmä. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Sotehallintoon ja yhteisiin palveluihin ei alkaen enää sisälly elintarvikelaboratoriota. Palvelut tuottaa Kokemäenjoen vesien vesiensuojeluyhdistys. Keskusvaraston toiminnoissa jatketaan yhteensovittamista kaupungin muiden toimialojen kanssa. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Keskusvaraston toiminnan yhteensovittamista kaupungin muiden toimialojen kanssa jatketaan edelleen. Koko ydinprosessin toiminnan ohjaus ja yhteensovittaminen niin taloudessa kuin toiminnassakin jatkuu ydinprosessin tavoitteiden mukaisesti. Tuottavuustoimenpiteet Koko ydinprosessin toiminnan ohjaus ja yhteensovittaminen niin taloudessa kuin toiminnassakin jatkuu ydinprosessin tavoitteiden mukaisesti., v. 105, v., v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Tasapainoinen talous: Toiminnan kustannustehokkuus Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Ikärakenteeseen ja sairastavuuteen suhteutettuna kustannustehokas toiminta 2. Elämänhallinnan edistäminen Positiivinen muutos hyvinvointikertomuksessa painopisteiksi valittujen kehittämiskohteiden tunnusluvuissa Kuntaliiton suurimpien kuntien vertailutiedot /asukas soten nettomenoista ikärakenne ja sairastavuus huomioituna Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Osaprosessien toiminnan ohjaus Toiminnan ohjaus tulosten perusteella
61 SASTAMALAN KAUPUNKI 59 Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,8 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,6 Toimintakate (netto) ,0 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Sote-hallinnon (sosiaali- ja terveyslautakunta, sote-johto ja toimisto ja keskusvarasto) nettokustannukset jaetaan eri kustannuspaikoille bruttomenojen suhteessa. Perhe- ja sosiaalipalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Hanna Kautto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Perhe- ja sosiaalipalvelujen osaprosessi koostuu vuonna 2015 neljästä vastuualueesta: lapsiperheiden sosiaalityö, perhe- ja kasvatusneuvola, aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut. Työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus -vastuualue ja sen 9 työntekijää siirtyy konsernihallinnon alle. Lähtökohtana perhe- ja sosiaalipalveluissa on edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen sekä kevyempien palvelurakenteiden luominen. Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa pääsääntöisesti palveluita, joiden järjestämiseen kaupungilla on erityinen velvollisuus ja asiakkaalla subjektiivinen oikeus. Erityisiä haasteita vuoden 2015 talousarvioon tuo etenkin lastensuojelussa ja vammaispalveluissa tapahtunut asiakasmäärän kasvu. Lapsiperheiden sosiaalityö tuottaa lastensuojelun, lapsiperheiden kotipalvelun, perheoikeudelliset palvelut sekä koulun sosiaalityön. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluiden tavoitteena on turvata lasten hyvinvointi sekä tukea ja auttaa vanhempia kasvatustyössä. Perheneuvola auttaa perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa, parisuhteen kysymyksissä, lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä lasten ja nuorten puheen ja kielen kehitykseen liittyvissä vaikeuksissa. Aikuissosiaalityön tehtävänä on asiakkaan elämänhallinnan tukeminen, syrjäytymisen vähentäminen ja viimesijaisen toimeentulon turvaaminen. Vammaispalvelujen perustehtävänä on järjestää kuntalaisille lakisääteiset vammaispalvelut ja kehitysvammaisten palvelut yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset , v. Painopisteet: - Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen koulun sosiaalityössä - Lastensuojelun kustannusten ja asiakasmäärien kasvun hillitseminen, vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. - Lastensuojelun sijaisperheiden rekrytoinnin ja omana työnä tehtyjen PRIDE-valmennusten jatkaminen - Aikuissosiaalityön kehittäminen SOS II-hankkeen kautta - Uusien toimeentulotukiasiakkaiden tukeminen ja ensisijaisten etuuksien hakeminen - Alueellisten päihdehuollon palvelujen kehittäminen yhdessä päihdeklinikan kanssa - Vammaispalveluiden, kehitysvammahuollon ja shl - asumispalveluiden kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kevyempien asumisratkaisujen mahdollistamiseksi - Selkeän ja kustannustehokkaan toimintamallin luominen vammaisten lasten loma-ajanhoitoon yhteistyössä kasvu ja kulttuuri - ydinprosessin kanssa. - Vähentää ostopalveluiden tarvetta. - Palveluprosessien tehostumisen kautta tulevat taloudelliset vaikutukset - Asumispalvelumenojen kustannusten nousun hillitseminen - Ostopalvelumenojen kasvun hillitseminen
62 SASTAMALAN KAUPUNKI 60 Toiminnan muutokset - Sosiaalihuoltolain muutos v lisää kunnan vastuita ja tehtäviä - Aarnokodin mahdollisesti toteutuessa Sepän kotien asukkaiden muutto Aarnokotiin kesällä Sepänkotien kiinteistön siirto mahdolliseen muuhun käyttötarkoitukseen. - Perustoimeentulotuen siirto Kelaan alkaen - Ehkäisevän työn kustannusten nousu, mutta tuo pitkällä aikavälillä säästöjä korjaavan työn kustannuksiin - Käyttötalouskustannusten nousu n Vakanssien vapautuminen Tuottavuustoimenpiteet 2015, v. - Lastensuojelun perhetyöntekijöiden koulutus perheiden avokuntoutus- ja arviointijaksojen tekemiseen omana työnä. - Lastensuojelun työn uudelleen jakaminen siten, että jälkihuollon työ siirtyy perhetyöntekijöiden hoidettavaksi. - Päihdehuollon laitoshoidon korvaaminen lyhytaikaisella asumispalvelulla silloin, kun hoito ei ehdottomasti edellytä laitostasoista hoitoa. - Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon asumispalvelun ostopalveluiden hintasäätelyn kehittäminen. Selvitetään ja kokeillaan pilottien avulla palvelusetelivaihtoehtoa. Tuottavuustoimenpiteet , v. - Asumispalvelujen kehittämistä jatketaan - Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja lastensuojelun avohuollon työn kehittämistä jatketaan Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti - Ostopalveluina hankittujen perhekuntoutus- ja arviointijaksojen väheneminen/lyhentyminen. - Vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäresursointipainetta - Hintaero noin 80 /hoitovuorokausi - Vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asumispalveluiden kustannusten nousun hillitseminen Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistäminen ja tasapainoinen talous: Suurin osa huostassa olevista lapsista on sijoitettuna perhehoitoon 2. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistäminen: Perheneuvontatyön oikeaaikainen kohdentaminen 3. Elämänhallinnan vahvistaminen: Toimeentulotukiasiakkaiden itsenäisen selviytymisen tukeminen ja asiakkuusajan lyheneminen 4. Elämänhallinnan edistäminen, Tasapainoinen talous: Kehitysvammahuollon tukiasumistoiminnan kehittäminen /laajentaminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet % Perhehoidossa olevien osuus huostaan otetuista lapsista ja nuorista Asiakas pääsee ensikäynnille 4 viikon sisällä yhteydenotosta Kotitaloutta kohden maksetun toimeentulotuen määrä ei kasva vuoden 2014 tasosta. Tuetun asumisen piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa. Toteumaprosentti Kotitaloutta kohden maksetun toimeentulotuen määrä suhteessa v määrään. Kehitysvammahuollon tukiasumisen asiakkaiden määrä suhteessa 2014 vuoden lopun asiakasmäärään. Sijaisperheiden rekrytointiin, koulutukseen ja tukemiseen panostaminen Palveluprosessien kehittäminen Sosiaalityön palveluohjaajat laativat palvelutarvearvion asiakkuuden alkaessa. Näin mahdollistetaan asiakkaiden tukeminen ja ensisijaisten etuuksien hakeminen Tukiasumisen poluttaminen asiakkaiden palvelusuunnitelmissa. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Lapsiperheiden sosiaalityö Lastensuojeluilmoitukset ja muut vireille tulot (lukumäärä) - Sastamala - Punkalaidun Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen 3kk määräajassa (prosenttia) % 100 % Perheneuvola Perheneuvonnan jonoon tulleet - Sastamala
63 SASTAMALAN KAUPUNKI 61 - Punkalaidun Puheterapian jonoon tulleet - Sastamala Punkalaidun Aikuissosiaalityö Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet - Sastamala - Punkalaidun SHL-asumispalveluissa olevien asiakkaiden lukumäärä - Sastamala - Punkalaidun Päihdehuollon asiakkaat, laitoshoito ja asumispalvelut - Sastamala - Punkalaidun Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä - Sastamala - Punkalaidun Vaikeavammaisen kuljetuspalvelun asiakasmäärä - Sastamala - Punkalaidun Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden lukumäärä - Sastamala - Punkalaidun Kehitysvammahuollon asumispalveluasiakkaiden lukumäärä - Sastamala - Punkalaidun (S) Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,3 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,03 Toimintakate (netto) ,6 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Työllisyyspalvelut Toimintakate (netto) v prosessirakenteella ,4
64 SASTAMALAN KAUPUNKI 62 Kotihoitopalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Kotihoitojohtaja Mari Ollinpoika Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Kotihoitopalveluiden osaprosessin tehtävänä on toimintakyvyn, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen ja säilyttäminen niin, että asiakkaat voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoitopalvelut tuotetaan lähipalveluina alueellisesti palvelun hyvän saavutettavuuden turvaamiseksi ja paikalliset olosuhteet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Kotihoidon käyntejä tehdään joka päivä kaikilla lähipalvelualueilla. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Kotihoidon tuottavuuden kehittäminen välittömän asiakastyöajan lisäämisellä, tavoite 60 %. Ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen vastaamisen parantaminen. Kotiin vietävien palveluiden oikea kohdentaminen Kotihoitoa tukevien palveluiden kehittäminen Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa vaativassa kotihoidossa. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Kotihoidon mobiilin jatkuva ja laajempi hyödyntäminen asiakastyössä ja työnsuunnittelussa. Säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin nostaminen keskiöön. Tukipalveluiden oikea kohdentaminen ja tuotantotapojen arvioiminen. Kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan jaksokuntoutuksen kehittäminen Seinättömien palveluiden ja vaativan kotihoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa., v., v. Tuottavuustoimenpiteet Kotihoidon mobiilin hyödyntäminen asiakastyössä ja työnsuunnittelussa. Säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin vakioiminen. Kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan jaksokuntoutuksen vakiinnuttaminen osaksi asiakasprosessia. Seinättömien palveluiden ja vaativan kotihoidon vakiinnuttaminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa., v. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään kotihoidon palveluiden keinoin 2. Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään 3.Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään Osallisuuden lisääminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Välittömän asiakastyöajan lisääminen: tavoite keskimäärin 60% työajasta Kotona asumista tukevien palveluiden oikeaaikainen kohdentaminen: Kotihoidon palveluiden piirissä yli 75: säännöllinen kotihoito 13 14%, omaishoidontuen piirissä 5 6%: Ikäihmisten ennakoiva palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus: hyvinvointia edistävät kotikäynnit kohderyhmälle yli 90% peittävyydellä Välittömän asiakastyöaika % työajasta. Peittävyyden seuranta: peittävyys % yli 75-vuotta täyttäneistä Vuosiseuranta käyntien peittävyydestä, toteutumis % kohderyhmästä Toiminnanohjauksen ja työnsuunnittelun kehittäminen Palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen säännöllisellä palvelutarpeen arvioimisella Kaikille 80 vuotta täyttäville, jotka eivät ole palveluiden piirissä, tarjotaan hyvinvointia edistävä kotikäynti.
65 SASTAMALAN KAUPUNKI 63 Tunnusluvut: Sastamala TOTEUMA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kotikäyntimäärä Päivätoiminnan käyntimäärä Omaishoidontuen piirissä vuoden aikana Punkalaidun TOTEUMA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kotikäyntimäärä Päivätoiminnan ja Kuntopakarin käyntimäärä Omaishoidontuen piirissä vuoden aikana Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,7 Toimintakate (netto) ,5 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Asumispalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Asumispalvelujohtaja Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Asumispalvelujen tuottaminen ikäihmisille. Ikäihmisten toimintakyvyn, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen ja säilyttäminen asumispalveluissa. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Asumispalvelujen tuottaminen valtakunnallisen suosituksen mukaisesti niin, että kattavuus on 8-9 % yli 75-vuotiaiden määrästä. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Ilolan tehostettu palveluasumistuotanto sekä 22 vakituista työntekijää siirtyvät yksityiselle Medivida Oy:lle alkaen, joka vuokraa Ilolan kiinteistön ja järjestää asumispalvelutuotannon siellä yksityisenä asumispalvelutoimintana. Medivida tarjoaa Sotesille asumispalveluja palvelusetelituottajana. Siirtymävaiheessa nyt Ilolassa asuvilla on mahdollisuus jatkaa asumistaan nykyisessä yksikössä palveluseteliä käyttämällä. Tuottavuustoimenpiteet Valtuuston vuoden 2015 aikana linjaamat toimenpiteet Mouhijärven ja Äetsän alueiden asumispalvelutuotannon osalta. Seinättömien palvelujen kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon, kotihoidon sekä perhe- ja sosiaalityön osaprosessien kanssa., v., v., v.
66 SASTAMALAN KAUPUNKI 64 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Asumispalvelujen piirissä olevien elämänhallinnan edistäminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Asukaslähtöinen toiminta: - Jokaiselle asiakkaalle on tehty henkilökohtainen palvelusuunnitelma - Jokaisessa yksikössä järjestetään säännöllisesti asukaskokouksia 2. Tasapainoinen talous Valtakunnallisten suositusten noudattaminen ympärivuorokautisen asumispalvelun kattavuudessa: 8-9 % yli 75- vuotiaista on asumispalvelujen piirissä Asukaskokousten määrä vuodessa Toteutuma % Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen palvelusuunnitelma kuukauden kuluessa asumispalvelujen alkamisesta. Suunnitelman toteutumisen seuranta kirjataan asiakkaan tietoihin. Jokaisessa yksikössä järjestetään säännöllisesti asukaskokouksia, joissa yksikön asukkaat päättävät kodin toiminnasta taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot huomioiden. SAS-ryhmässä tehdään moniammatillisiin palvelutarvearviointeihin perustuvia, oikea aikaisia ja oikein kohdennettuja asumispalvelupäätöksiä. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Palveluasumisen hoitopäivät (oma) Sastamala Punkalaidun Palveluasumisen hoitopäivät (palveluseteli) Sastamala Punkalaidun Laitoshoidon hoitopäivät Sastamala Punkalaidun Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,8 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,3 Toimintakate (netto) ,8 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
67 SASTAMALAN KAUPUNKI 65 Perusterveydenhuolto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Perusterveydenhuolto edistää, tukee ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Pääasialliset palvelumuodot ovat kuntalaisten käynnit hoitajien, terveydenhoitajien, lääkäreiden, hammaslääkäreiden, suuhygienistien, hammashoitajien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla, sekä sairaanhoito ja kuntoutus terveyskeskussairaalassa. Peruspalvelut turvataan terveysasemilla ja erityispalvelut keskitetään Vammalan pääterveysasemalle Sotesi vastaa päivystystoiminnasta alkaen siten, että kiirevastaanotot järjestää Sotesi ja yöpäivystys ostetaan Acutasta Tampereelta. PSHP:ltä siirtyy 8 työntekijää Sotesille ja kolme uutta lääkärin virkaa täytettiin kiirevastaanottotoimintaa varten. Ensihoito ja sairaankuljetus ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Avovastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ja kiireellinen vastaanottotoiminta toimii kiinteässä yhteistyössä ajanvarausvastaanoton kanssa tehokkaan työnjaon turvaamiseksi. Neuvoloiden perheohjaus on alkanut kolmen perheohjaajan työpanoksella. Kyseessä on ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla pidemmällä aikavälillä säästetään sekä lastensuojelun että lastenpsykiatrian menoissa. Perheohjaajista kaksi on palkattu määräaikaisesti asti. Naistenneuvola, johon keskitetään gynekologiset potilaat, mahdollistaa palvelujen saatavuuden yhdellä käynnillä, erikoissairaanhoidon kustannusten vähenemisen sekä osaamisen keskittämisen. Osastotoimintaa, kuten koko terveydenhuoltoa kehitetään entistä enemmän ns. seinättömiin palveluihin. Osastojen toiminta painottuu tukiosastotyyppiseksi eli mahdollisuuksien mukaan sairaalahoitoa pyritään toteuttamaan osaston sijaan kotona esimerkiksi asumispalveluissa tai kotihoidon tuella. Fysioterapian Ryhmätoimintaa uudistetaan asiakkaan toimintakyvyn mukaiseen harjoitteluun, jonka tavoitteena on lisätä harjoittelun tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä asiakkaan sitoutumista harjoitteluun. Kiireellisen vastaanottotoiminnan siirtyminen Sotesin vastuulle lisää henkilöstömäärää kolmella terveyskeskuslääkärillä, seitsemällä sairaanhoitajalla ja yhdellä lähihoitajalla. Pirkanmaan alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, päivystysasetus sekä sote-uudistus ohjaavat toimintojen kehittämistä. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Kiireellisen päivä-, ilta- ja viikonloppuvastaanottotoiminnan siirtyminen perusterveydenhuollon vastuulle sekä yöpäivystyksen siirto Acutaan vuoden 2015 alusta. Kesän ajan toimintojen supistukset toteutetaan sekä osasto- että vastaanottotoiminnassa: sivuterveysasemien sulut 1-2 kuukauden ajan, yhden terveyskeskussairaalan osastosulku 2-2,5 kuukauden ajan. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää suluista tarkemmin käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tuottavuustoimenpiteet Sote-järjestämislain aiheuttamat muutokset vaikuttavat todennäköisesti toiminnan suunnitteluun. Vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti, v., v., v. Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Elämänhallinnan edistäminen Oikea-aikaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden järjestäminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet % vastaanotolla käyneistä potilaista on listautunut hoitaja-lääkärityöparille. Listautuneiden potilaiden määrä Asiakasohjauksen kehittäminen. Listautuneilla potilailla on hoitosuunnitelmat Perusterveydenhuollon kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden hoidon sujuvoittaminen Hoitosuunnitelmien määrä Odotusaika hoitajalle tai lääkärille. Hoitajalla ja lääkärillä käyneiden potilaiden määrä Asiakasohjauksen kehittäminen. Varataan riittävä määrä vastaanottoaikoja pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmien tekoon. Asiakasohjauksen kehittäminen. Asiakasohjauksen kehittäminen.
68 SASTAMALAN KAUPUNKI 66 Erikoissairaanhoidon lähetteiden kohdentaminen oikein Lähetteiden laatu ja määrä Perusterveydenhuollossa tehtävien lähetteiden hallinta. 2. Tasapainoinen talous Uusien, tuottavien ja vaikuttavien toimintamallien etsiminen ja käyttöönotto Osastojen toiminta on järjestetty siten, että ne kykenevät vastaamaan kasvavan potilasmäärän hoidosta ja kuntoutuksesta sekä saattohoidosta Osastojen käyttöaste, hoitopäivien määrät Hoidon porrastuksen varmistaminen. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Pääsy kiireettömään hoitoon hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen T1 = 7 T3 = 14 T1 = 7 T3 = 14 lääkärin avovastaanotolle (kiireetön hoito T1 = ensimmäinen vapaa aika ja T3 = keskimääräinen kolmas vapaa aika, vrk) Listautuneiden potilaiden määrä (%) vastaanotolla käyneistä. Laaditut hoitosuunnitelmat (% listautuneista avohoidon potilaista) Osastojen käyttöaste(%) Kiireellisten potilaiden käyntimäärä (henkilöä)/ vrk Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,7 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,8 Toimintakate (netto) ,8 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
69 SASTAMALAN KAUPUNKI 67 Ympäristöterveydenhuolto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: Terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Ympäristöterveydenhuolto turvaa asukkaille terveellisen elinympäristön sekä hyvän ympäristön tilan ja ekologisesti kestävän kehityksen. Ympäristöterveydenhuollon osaprosessissa tuotetaan terveysvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä eläinlääkintähuollon palvelut. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Eläinlääkintähuollossa yhteistyön lisääminen alue 1 ja 2 kesken esim. päivystävän eläinlääkärin käytön lisääminen alueella 1. Yritetään löytää koko eläinlääkintähuoltoon yksi yhteinen kustannusten jakomalli., v. Porin kaupunki ostaa Lavian alueelle eläinlääkintähuollon, mutta ei ympäristönsuojelua ja terveysvalvontaa. Tuottavuustoimenpiteet , v. Ympäristöterveydenhuollon taksojen tarkistaminen Tuottavuustoimenpiteet , v. - Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa 1. Elämänhallinnan edistäminen Elinympäristöstä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy. Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Terveellinen ja virikkeellinen elinympäristö, puhdas vesi sekä turvalliset kuluttajapalvelut; riskin arvioinnin mukaiset tarkastukset tehdään. Riskin arvioinnin mukaisten tarkastusten toteutuminen 90 % Riskin arvioinnin mukaisten tarkastusten toteuttaminen Seutukunnan tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaaminen. 2. Yritystoiminnan edellytysten luominen Ympärivuorokautisesti toimivat eläinlääkäripalvelut. Luvanvaraisen yritystoiminnan nopean aloittamisen mahdollistaminen: Tarvittavat luvat ja ilmoitukset käsitellään viivytyksettä Raportti poikkeamista, kattavuuden tavoitetaso 100 % Käsittelyaikojen seuranta Päivystysrenkaan toiminnan turvaaminen Yritystoimintaan kuuluvien lupien ja ilmoitusten joustava käsittely ja yritysneuvonta Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Päivystys kattavuuden toteutumisprosentti Riskin arvioinnin mukaisten tarkastusten toteutumisprosentti 84, Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,9 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,2 Toimintakate (netto) ,7 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)
70 SASTAMALAN KAUPUNKI 68 Erikoissairaanhoito Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta / kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Sastamalan kaupunki ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP). Erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnassa käytetään tilaaja-tuottaja -malliin perustuvaa sopimusohjausmenettelyä, jonka mukaisesti kunnat toimivat tilaajina ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottajana. Erikoissairaanhoidon tilausneuvottelut sairaanhoitopiirin kanssa käy Lounais-Pirkanmaan tilaajarengas, jonka jäsen Sastamala on. Sopimusohjausjärjestelmän kautta pyritään lisäämään erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen ennakoitavuutta sekä parantaa terveydenhuollon kokonaisuuden ohjattavuutta. Sopimusneuvotteluiden pääneuvottelijana toimii Sotesin johtava ylilääkäri. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Erikoissairaanhoidon jatkuvan kustannusten nousun hillitsemiseksi palvelusopimuksen toteutumista seurataan vuonna 2014 aloitetun mallin mukaisesti väliarvioin vuoden kuluessa. Näin nopeampi puuttuminen mahdollisiin tilauksen ylityksiin on mahdollista. Päivä- ja ilta-ajan kiireellisten potilaiden hoito siirretään Vammalan aluesairaalan päivystyksestä Sotesin hoidettavaksi alkaen. Yöpäivystys ostetaan Acutasta. Päivystys- ja kiireellisen vastaanottotoiminnan muutoksissa on huomioitu uuden päivystysasetuksen edellyttämät vaatimukset. Sotesin omaa erikoislääkäriresurssia käytetään entistä tehokkaammin yhteistyössä PSHP:n kanssa. Tavoitteena on hoitaa potilaat mahdollisimman paljon perusterveydenhuollossa. Osastohoidossa pyritään mahdollisimman nopeaan siirtymiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon osastoille tai kotiutumiseen esimerkiksi kotisairaalan ja kotihoidon turvin. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Päivystys- ja kiireellisen vastaanottotoiminta siirtyy Vammalan aluesairaalasta Sotesin vastuulle. (Yöpäivystys Acutaan.) Sote-uudistuksen mukainen suunnittelu ja toiminnan kehittäminen aloitetaan myöhemmin selviävien linjausten mukaisesti. Kampus-johtoryhmän toiminnan käynnistäminen kokonaiskoordinaation parantamiseksi. Tuottavuustoimenpiteet , v., v., v. Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja siirtää painopistettä entistä enemmän perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon sijasta. Uudistusten taloudelliset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa Tasapainoinen talous: Toimiva hoidon porrastus Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 Kustannustehokkaat, oikea-aikeiset ja oikein kohdennetut terveyspalvelut: Erikoissairaanhoidon tilaus vuodelle 2015 ei ylity Erikoissairaanhoidon toteuma 2015 Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellä luetelluin toimenpitein Lähetekäytäntöjen ottaminen perusterveydenhuollon hallintaan. TAYS-VAS-Sotesi potilasohjauksen toimivuus ja työnjaosta sopiminen. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 Erikoissairaanhoidon nettomenot *) Päivystys nettomenot Ensihoito nettomenot Erikoissairaanhoidon nettomenot /asukas **) Päivystyksen nettomenot /asukas **)
71 SASTAMALAN KAUPUNKI 69 Ensihoidon nettomenot /asukas **) Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut, *) Sisältää PSHP:n palvelut, kalliin hoidon tasauksen, erityisvelvoitemaksun ja muut erikoissairaanhoidon ostopalvelut. Lisäksi vuonna 2015 uutena maksuna tuleva tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut. (Ei sis. päivystystä eikä ensihoitoa). TA2014 sisältää valtuuston myöntämän lisämäärärahan 1,0 milj.eur sekä hallituksen esittämän lisämäärärahan 0,20 milj. eur. **) Asukaslukuna käytetty: Tp ta asukasta Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014**) TA2015 TS2016 TS2017 Muutos % TP13-TA15 Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,4 Toimintakate (netto) ,3 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) * *) tilauksen mukainen päivystys **) TA2014 sarakkeella huomioitu valtuuston aikaisemmin hyväksymien määrärahamuutosten ( KV vähennys KUELmaksuista ja KV lisäys erikoissairaanhoidon palveluiden ostoon 1,0 milj.eur) lisäksi kaupunginhallituksen esittämän lisämääräraha 0,20 milj. eur. Määräraha 2015 sisältää: - varauksen erikoissairaanhoidon palveluihin e - välitettävät palvelut e (ostot PSHP:n ulkopuolisilta terveydenhuollon tuottajilta) - Kanta-palvelun 1,42 e/asukas e - ensihoidon e - kalliin hoidon tasauksen nettomäärän e - erityisvelvoitemaksun 11,70 e/asukas, e - kaupungin vastuulle tulevat eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut e
72 SASTAMALAN KAUPUNKI INVESTOINNIT SASTAMALAN KAUPUNKI Investointisuunnitelma Yht Maan osto Maan myynti/ tonttien myynti Konsernihallinto yhteensä Liikuntapaikat Irtaimistohankinnat Kasvu ja kulttuuri yhteensä Irtaimistohankinnat Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Pohjakartat Uudet kaava-alueet, asuminen ja yrittäminen Uudet tiejärjestelyt Katujen ja teiden perusparannus Kevytväylät/rinnakkaistiet Sillat, kunnostus Tievalaistuksen saneeraus Muut kohteet (asfaltointi, saneeraus ym pienet kohteet) Puistot, matonpesupaikat Irtaimistohankinnat Yhdyskunta ja ympäristö yhteensä Sote-rakennukset Koulurakennukset Kulttuuri/vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset Ylläpitoinvestoinnit Energiasäästöhankkeet Rakennusten/omaisuuden myynti Tilakeskus/laskennallinen taseyksikkö Investointimenot Rahoitusosuudet Investointien omahankintameno Myyntituotot Emokaupunki yhteensä Liikelaitosten investoinnit Sastamalan Vesi liikelaitos Työterveys Akaasia liikelaitos Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Investointimenot Rahoitusosuudet Investointien omahankintameno Myyntituotot (tasearvo) Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Keskimäärin/vuosi, netto
73 SASTAMALAN KAUPUNKI TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT, EMOKAUPUNKI JA LASKENNALLISET TASEYKSIKÖT Emokaupungin tulos- ja rahoituslaskelma, sisältää laskennalliset taseyksiköt Tuloslaskelma Kaupunki+liikelaitokset Emokaupunki Emokaupunki Emokaupunki Ulk. + sis Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoero Varausten muutos Rahastojen muutos Tuloksenkäsittelyerät Yli-/alijäämä Rahoituslaskelma Kaupunki+liikelaitokset Emokaupunki Emokaupunki Emokaupunki Ulk. + sis Vuosikate Tulorah. Korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet Pys.vast. myyntituotot Investointien rahavirta Vars. toiminnan nettokassavirta Ulk. antolainojen muutos Sis. antolainojen muutos Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Sis pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalm. muutokset Rahoitustoim. Nettokassavirta Kassavarojen muutos
74 SASTAMALAN KAUPUNKI 72 Tilakeskuksen laskennallisen taseyksikön tulos- ja rahoituslaskelma TILAKESKUS TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Korvaus peruspääomasta Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoero Tilikauden ylijäämä/alijäämä TILAKESKUS TASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Lainanotto Lainojen lyhennykset Taseyksikön lainakannan muutokset
75 SASTAMALAN KAUPUNKI 73 Sosiaali- ja terveyspalveluiden laskennallisen taseyksikön tulos- ja rahoituslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA TA2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Sopimuskuntien maksuosuudet Muut myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot Toimintakate Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA TA2015 TS2016 TS2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastavaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta
76 SASTAMALAN KAUPUNKI LIIKELAITOKSET Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN TA2015 Talousarvio 2015 Eliminoinnit Kaupunki ulk+sis Liikelaitokset ulk+sis Kaupunki eliminointi Liikelaitokset eliminointi Kaupungin tuloslaskelmaosa ml. liikelaitokset Toimintatulot Myyntitulot, ulkoiset Myyntitulot, sisäiset Maksutulot, ulkoiset Maksutulot, sisäiset Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset, kunnalta Muut toimintatulot, ulkoiset Muut toimintatulot, sisäiset Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot, ulkoiset Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulk Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset Avustukset Avustukset liikelaitokselle Muut toimintamenot, ulkoiset Muut tomintamenot, sisäiset Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Korkotuotot, ulkoiset Korkotuotot, sisäiset Muut rahoitustuotot, ulkoiset Muut rahoitustuotot, sisäiset Korkokulut, ulkoiset Korkokulut, sisäiset Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut, sisäiset Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos
77 SASTAMALAN KAUPUNKI 75 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN TA2015 Talousarvio 2015 Eliminoinnit Kaupunki ulk+sis Liikelaitokset ulk+sis Kaupunki eliminointi Liikelaitokset eliminointi Kaupungin rahoitusosa ml. liikelaitokset Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Ulkoiset investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden ulkoiset luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten muutos ulk Antolainasaamisten muutos sis Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten muutos ulk Pitkäaikaisten muutos sis Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta maksuvalmiuteen
78 SASTAMALAN KAUPUNKI 76 Liikelaitosten vaikutus kunnan toimintakatteeseen: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä Ulkoinen myynti Toimintamenot toimintakatteeseen Liikelaitosten vaikutus kunnan vuosikatteeseen: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä kunnan toimintakatteeseen Ulkoiset rahoituserät vuosikatteeseen Liikelaitosten vaikutus kunnan poistojen määrään ja tilikauden tulokseen: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä kunnan vuosikatteeseen kunnan poistoihin tilikauden tulokseen Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan ja investointien rahavirtaan: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä kunnan vuosikatteeseen Ulkoiset satunnaiset erät Ulkoiset tulorahoituksen korjauserät Ulkoiset investointimenot Ulkoiset investointitulot toiminnan ja investointien rahavirtaan Liikelaitosten vaikutus kunnan rahoituksen rahavirtaan: TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä Ulkoiset antolainasaamisten muutokset Ulkoiset velkojen muutokset Ulkoiset saamisten muutokset 0 Ulkoiset korottomien velkojen muutokset 0 rahoituksen rahavirtaan Liikelaitosten vaikutus kunnan maksuvalmiuteen TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä toiminnan ja investointien rahavirtaan rahoituksen rahavirtaan maksuvalmiuteen
79 SASTAMALAN KAUPUNKI SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS Toimielin: Sastamalan Veden johtokunta Vastuuhenkilö: Sastamalan Veden johtaja Jorma Tuomisto Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Vesihuollon perustehtävä on vesi- ja viemärilaitoksen suunnittelu ja rakentaminen sekä järjestelmien käyttö ja ylläpito toiminta-alueella. Prosessi tuottaa laadukasta talousvettä ja huolehtiin jäteveden vastaanotosta ja käsittelystä. Osaprosessiin kuuluvat seuraavat osatoiminnot: - käyttöpalvelut - kunnossapitopalvelut - rakennuttaminen - asiakaspalvelu Vesilaitoksella on asiakkaita noin ja jätevesiasiakkaita on noin Liikelaitos toteuttaa vesihuoltolaitosten ja verkoston rakentamista ja kunnossapitoa. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset Suunnitelmallinen laitosten ja verkoston saneeraus, v. Yli euron rakennushankkeet: - Nuupalan vesitorni - Kiikoinen-Sastamala-Huittinen yhdysvesijohto - Uudet kaava-alueet, Häijää Sastamalan Vesi toteuttaa yhteistyössä Huittisten ja Punkalaitumen kanssa vesihuoltohankkeen, jossa Sastamalasta rakennetaan Huittisten Puhdistamo Oy:n toimesta siirtoviemäri Huittisten keskuspuhdistamolle. Kaikki Sastamalan jätevesien puhdistuslaitokset suljetaan. Tuottavuustoimenpiteet 2015 Edistetään toiminta-alueella ja verkoston vaikutusalueella toistaiseksi liittymättömien kiinteistöjen liittymismahdollisuuksia. Jätevedenpuhdistamoille joutuvien vuotovesien vähentämiseen pyritään jatkuvalla putkistojen saneerauksella. Tuottavuustoimenpiteet Edistetään toiminta-alueella ja verkoston vaikutusalueella toistaiseksi liittymättömien kiinteistöjen liittymismahdollisuuksia. Jätevedenpuhdistamoille joutuvien vuotovesien vähentämiseen pyritään jatkuvalla putkistojen saneerauksella., v., v. Valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet Korvaus peruspääomasta Toiminta-avustus liikelaitokselle (yhdistymisavustus) Kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen 0 Liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle 0 Ulkoisen lainanoton enimmäismäärä Kokonaisinvestointien nettomäärä Vuonna 2015 toteutettavat yli euron hankkeet Kustannukset 2015 Kokonaiskustannusarvio Nuupalan vesitorni Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Prosessin tavoite strategian Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 toteuttamisessa 1. Jätevedenkäsittelyn parantaminen ja ajanmukaistaminen Ympäristölupaehtojen noudattaminen Toiminnan seuranta Toiminnan sopeuttaminen päätösehtoihin 2. Peruspääoman tuotto, euromääräinen Tuottotavoite toteutuu Toteutuminen Tuloutus kaupungille Sastamalan Veden tulos Positiivinen tulos Toteutuminen Kustannusseuranta
80 SASTAMALAN KAUPUNKI 78 Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Vesiasiakkaita (liittymiä) (5936) (5770) (5970) (5970) (5970) (5970) Laskutettu vesi m Jätevesiasiakkaita (liittymiä) (4672) (4500) (4730) (4730) (4730) (4730) Laskutettu jätevesi m Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate (netto) Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) ,1 milj. SASTAMALAN VESI-LIIKELAITOKSEN INVESTOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN VESI Investointisuunnitelma Yht Vesihuollon rakennukset ja laitteet Verkostorakentaminen, uudet kohteet Haja-asutusalueiden vesihuolto Vuotovesisaneeraukset Vesihuoltoavustukset Sastamalan Vesi liikelaitos Sastamalan Veden tarkempi hankekohtainen investointisuunnitelma on esitetty liitteessä 2.
81 SASTAMALAN KAUPUNKI 79 SASTAMALAN VESI LIIKELAITOKSEN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (ulkoinen + sisäinen) TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Tuet ja avustukset kunnalta Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot Liikeylijäämä/liikealijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut ulkopuoliselle Korvaus peruspääomasta Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) Varausten lisäys(-)/vähennys(+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos
82 SASTAMALAN KAUPUNKI TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS Toimielin: Työterveys Akaasian johtokunta Vastuuhenkilö: vt. toimitusjohtaja Liikelaitoksen tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus Työterveys Akaasia tuottaa Akaan, Ikaalisten, Punkalaitumen, Sastamalan ja Urjalan kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaiset työterveyshuoltopalvelut. Työterveys Akaasia tarjoaa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ja työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon. Palvelusuunnitelmana käytetään liiketoimintasuunnitelmaa, jossa kuvataan toiminnan yleiset periaatteet, toimintaa ohjaava asiakasnäkökulma, talousnäkökulma, henkilöstön ja muiden resurssien näkökulma, toiminnan ja prosessien näkökulma, swot- sekä riskianalyysit ja kilpailutilanteen arviointi. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset earkistoon liittyminen ja siihen liittyvät toimenpiteet, v. 12,8 Laatujärjestelmän rakentamista jatketaan tavoitteena saada kokonaisuudesta 1. versio valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä Mahdolliset valtakunnallisen sote uudistuksen tuomien muutosten valmistelut Tuottavuustoimenpiteet 2015 Ajanvarauksen kehittäminen; nettiajanvarauksen lisääminen ja akuuttiaikojen uudelleenorganisointi, v. Työnantajien kanssa pidettävissä neuvotteluissa sovitaan, miten kussakin työpaikassa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Asiakaskyselyn kehittäminen niin, että sen antaman tiedon perusteella voidaan toimintaa suunnata enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Työntekijöiden ajankäytön / vastaanottojen kalenteroinnin ja laskutuksen kehittäminen. Vastaanottojen suunnittelu niin, että akuuttityö ja ei akuuttityö saadaan sopeutettua asiakkaiden tarpeisiin. Kokouskäytäntöjen uudistaminen. Kehityskeskustelujen uudistaminen. Työntekijöiden koulutuksen suunnittelu asiakkaiden sekä alan kehityksen tuomien haasteiden mukaisesti. Tuottavuustoimenpiteet , v. Valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet Korvaus peruspääomasta 3 %, 7.435,59 Toiminta-avustus liikelaitokselle 0 Kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen 0 Liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle 0 Ulkoisen lainanoton enimmäismäärä 0 Kokonaisinvestointien nettomäärä 0 Vuonna 2014 toteutettavat yli euron hankkeet 0
83 SASTAMALAN KAUPUNKI 81 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti Liikelaitoksen tavoite strategian toteuttamisessa 1. työterveyshuolto työnantajan kumppanina elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015 yhteistyöpalaveri = toimintasuunnitelmaneuvottelu jokaisen asiakkaan kanssa vähintään 1 kertaa / vuosi vuositapaaminen / asiakas toimintasuunnitelmaneuvottelu ja sen päivitykset vuoden aikana 2. nykyisten asiakkaiden säilyttäminen ja uusien asiakkaiden saaminen 60 % työterveyshuoltosopimuksista on kokonaisvaltaisia (tth+sh) sopimuksia asiakasorganisaatioiden ja henkilöasiakkaiden lukumäärän lisääntyminen kokonaisvaltaisten sopimusten osuus kaikista työterveyshuoltosopimuksista asiakasorganisaatioiden ja henkilöasiakkaiden lukumäärät viestitetään työnantajille kokonaisvaltaisen sopimuksen edut palvelulupausten toteuttaminen ja palveluista tiedottaminen Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilöasiakkaiden määrä Työterveyshuollon sopimusten määrä Sairausvastaanottokäyntienmäärä Terveystarkastusten määrä Työpaikkaselvitysten määrä Työterveysneuvottelujen määrä Tuloarviot ja määrärahat () TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate (netto) Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOKSEN INVESTOINTISUUNNITELMA Liikelaitoksella ei ole investointeja vuosina
84 SASTAMALAN KAUPUNKI 82 TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOKSEN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (ulkoinen+sisäinen) TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Tuet ja avustukset kunnalta Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot Liikeylijäämä/liikealijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia Tuloksenkäsittelyerät Tilikauden ylijäämä/alijäämä TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos
85 SASTAMALAN KAUPUNKI SASTAMALAN KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille asetettavat tavoitteet Sastamalan kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa edellisen kerran joulukuussa Konserniohjeen päivitystä on valmisteltu Toimintakykyiset kuntakonsernit hankkeessa, jossa kaupunki ja sen kolme keskeisintä tytäryhtiötä ovat olleet mukana. Koska kuntalakiuudistus on viivästynyt, konserniohjeen päivittäminen on siirtynyt vuodelle Tytäryhtiöiden tulee soveltuvin osin noudattaa kaupungin konserniohjetta, omistajapoliittisia linjauksia, henkilöstöpolitiikkaa, sisäisen valvonnan ohjetta ja muuta konsernia koskevaa ohjeistusta. Konserniohjaus- ja seurantavastuut on määritelty kaupungin hallintosäännössä ja konserniohjeessa. Kaupungin talousarviossa on konsernihallinnossa asetettu kaupungin konsernirakenteen kokonaisarviointiin ja konserniohjauksen kehittämiseen liittyvä yhteinen tavoite. Tämä tarkoittaa erityisesti kaupungin omistuksessa olevien kaikkien tytäryhtiöiden taloudellista ja toiminnallista tarkastelua. Tavoitteena on saavuttaa lähivuosille tarkoituksenmukainen ja tehokas konsernirakenne ottaen huomioon toimintaympäristössä jo tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Kaupunki ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa myös asettamalla niille tavoitteita talousarviossa. Kaupungin keskeisimmistä tytäryhtiöistä on laadittu ensimmäisen kerran omat tuloskorttinsa, jotka sisältyvät kaupungin talousarvioon. Tuloskorteissa määritellään valtuustotasolla sitovat tavoitteet kyseisille tytäryhtiöille. Omat tuloskortit on laadittu seuraavista tytäryhtiöistä: Sastamalan Lämpö Oy, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (Sasyp), Sastamalan Tukipalvelu Oy (SaTu), Sastamalan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Hopunkallio sekä Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy (Servi). Muiden asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osalta tavoitteeksi asetetaan, että yhtiöitä hoidetaan terveillä liiketoimintaperiaatteilla ja että yhtiöt toimivat ilman kaupungin taloudellista avustusta. Osakkuusyhteisöille ei talousarviossa aseteta omia tavoitteita. Osakkuusyhteisöistä merkittävimmät ovat Hämeenkyrön Vesi Oy ja Huittisten Puhdistamo Oy. Pääsääntö osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja seurannassa kuitenkin on, että yhtiöt toteuttavat yhtiöjärjestyksensä mukaista tehtäväänsä ja niiden taloutta hoidetaan terveellä liiketoimintaperiaatteella. Kuntayhtymien osalta tavoitteet on asetettu kuntayhtymien omissa taloussuunnitelmissa ja -arvioissa. Kaupunki seuraa kuntayhtymien tavoitteiden toteutumista.
Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta
Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotVuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille
Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotTULOSLASKELMAOSA 2011 2014
257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotKuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotKorjauslista vuoden 2019 talousarvioon,
Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa
LisätiedotToimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 877/02.02.00/2013 393 Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman
LisätiedotKuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja
Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotElinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotAjankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen
Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotKuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys
Vuoden 2018 talousarvioesitys Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta noin 130 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimus ja indeksikorotusleikkaukset leikkaavat valtionosuusrahoitusta
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotNurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin
1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE
1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotTalousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotVuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten
Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.
LisätiedotKuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotTalouskatsaus
Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n
LisätiedotTalousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:
LisätiedotTalousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki
Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11.2018 Paasitorni, Helsinki Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11. 9.00 Avaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 9.15 Valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotTalousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
LisätiedotTALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja
TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotKouvolan talouden yleiset tekijät
Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotVuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus
LisätiedotKuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio
Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden
LisätiedotUuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1
Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus 10.3.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, VM 1 9.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI
HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat
LisätiedotKuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.
LisätiedotKHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.
Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida
LisätiedotPeruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous
Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotTalousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille
Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015
LisätiedotPUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017
Sivu 1 / 5 PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Vuonna 2017 kunta järjesti kuntalaisille peruspalvelut, huolehti infrastruktuurista ja kehitti kunnan elinvoimaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotTalousarvion toteutuminen kesäkuu 2018
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina
LisätiedotPorvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
LisätiedotKuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät
Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden
LisätiedotKuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI
ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotKuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta
Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden
LisätiedotKuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s
Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) 30 Asianro 4790/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 30 Asianro 4790/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelu Vuoden 2016 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2015 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä,
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous
Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotKuntien talouden ennakoimisen vaikeudet
Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen
LisätiedotKannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?
Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019? Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä esitetään uudistettavaksi myös laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Käsittelyssä olevaan
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotMistä löytyy Suomen kuntien tie?
Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,
LisätiedotVuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin
Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536
LisätiedotVUOSIKATSAUS
VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi
Lisätiedot