YMPÄRISTÖOPAS HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELUKIINTEISTÖILLE

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖOPAS HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELUKIINTEISTÖILLE NAPS! z SEKA BIO PAPERI

2 2 Verkkojulkaisu: 2012 Oppaan laatijat: Tiia Katajamäki ja Susanna Saloranta Ulkoasu ja taitto: Minsu Kuusisto

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 Yleistä tietoa Helsingin kaupungin palvelukiinteistöistä 7 Kiinteistön energiankulutuksen vähentäminen 8 Sähkönkulutus 10 Lämmönkulutus 12 Vedenkulutus 14 Jätehuolto ja kierrätys 15 Kiinteistön ympäristöystävällinen ylläpito 17 Ympäristöystävälliset hankinnat 19 Terveellinen työympäristö ja kiinteistön sisäilma 21 Työmatkaliikenteen ympäristövaikutukset 23 Tapoja ympäristöystävällisempään toimintaan 24 Taustatietoa Helsingin kaupunki ympäristötoimijana 26

4 4 Toimitaan yhdessä järkevästi, energiatehokkaasti ja pidetään Helsingin kaupungin kiinteistöt hyvässä kunnossa!

5 JOHDANTO 5 Työskentelet Helsingin kaupungin omistamassa palvelukiinteistössä. Ympäristön kannalta ei ole yhdentekevää, miten kiinteistöä hoidetaan ja miten siellä toimitaan. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen, kuinka paljon kiinteistössä kulutetaan energiaa ja vettä ja miten jätteet lajitellaan. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja ja suurimpia kiinteistönomistajia. Helsingin kaupungilla työskentelee reilut henkilöä. Ympäristövaikutuksia ajatellen kaupunki tuottaa viisi prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tästä mittavasta energiamäärästä rakennukset kuluttavat noin 90 prosenttia. Kaupunki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 20% sekä parantamaan energiatehokkuuttaan vähintään 20% vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kaupungin tavoitteena on jätemäärien vähentäminen. Rakennusten energiatehokas ja järkevä käyttö tulee yhä kasvattamaan rooliaan. Seuraavissa osioissa kerrotaan, kuinka kiinteistön toimintavastuut ovat jakaantuneet, mihin rakennuksissa kuluu energiaa ja miten kiinteistön talotekniikka ja jätehuolto toimivat sekä ennen kaikkea - kuinka sinä voit osaltasi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen! Tämä opas on tarkoitettu käytännönläheiseksi oppaaksi palvelukiinteistöjen käyttäjille ympäristöasioiden hoidon jatkuvaa parantamista varten. Oppaan on kirjoittanut yhteistyössä Kiinteistöviraston Tilakeskus ja Rakennusviraston HKR- Rakennuttaja. Opas on päivitetty versio vuonna 2002 julkaistusta Palvelukiinteistöjen ympäristöoppaasta.

6 6 Vesi- ja viemärilaitteistojen mahdollisten vikojen korjaaminen sekä kiinteistön vedenkulutuksen säännöllinen seuranta on tärkeää. Jo pienikin tippavuoto voi aiheuttaa vuositasolla melkoisen kustannuserän. Esimerkiksi WC-altaan tulitikunkokoinen tippavuoto voi maksaa 7500 euroa vuodessa, jos siihen ei puututa.

7 YLEISTÄ TIETOA HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELUKIINTEISTÖISTÄ 7 Helsingin kaupunki omistaa noin 7,5 miljoonaa neliömetriä kiinteistötilaa, johon sisältyy paljon eri kokoisia, ikäisiä sekä eri käyttöön tarkoitettuja kiinteistöjä. Palvelurakennuksia on noin puolet tästä rakennusmassasta, lisäksi löytyy asuntoja sekä teollisuusrakennuksia. Jotta kiinteistöjen ympäristörasitetta voidaan pienentää, tarvitaan yhteistyötä kaikkien eri toimijoiden välillä. Tässä oppaassa keskitytään niihin osioihin, joihin käyttäjä pystyy vaikuttamaan sekä taustoitetaan muiden toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia. Kaikkia toimijoita yhdistää sähköinen huoltokirja, Pakki, johon kiinteistöjen ylläpito- ja energiankulutustiedot tallennetaan. Eri toimijoiden vastuut palvelukiinteistössä Palvelukiinteistöjä ovat: Esitys- ja näyttelytilat Kirjastot Koulut ja päiväkodit Leikkipuistot ja kerhotilat Liikuntatilat Monitoimitalot Palo- ja pelastustilat Sairaalat ja terveysasemat Toimisto- ja liiketilat Vanhustenkeskukset ja hoitokodit Varastotilat Väestönsuojat Omistaja/tilaaja Tilahankinnoissa ottaa huomioon kestävän kehityksen Tilaa ja edellyttää energiatehokasta rakentamista ja korjausta Huolehtii ylläpidosta Asettaa olosuhde- ja energiavaatimukset Rakennuttaja Asettaa rakennuksen olosuhde- ja energiavaatimukset rakennusvaiheessa Edellyttää suunnittelijoilta energiatehokkuuden huomioimista Edellyttää urakoitsijoilta energiatehokkuuden huomioimista Ylläpitäjä/huolto Suunniteltujen olosuhteiden säilyttäminen ja käyttömuutosten huomioiminen Kulutusseuranta Epäkohtien ilmoittaminen isännöitsijälle Pakki sähköinen huoltokirja Käyttäjä Huolehtii osaltaan tarpeenmukaisesta energian käytöstä Ilmoittaa epäkohdista ylläpitoon ja isännöitsijälle Hankkii energiatehokkaita laitteita Palvelukiinteistöjen käyttäjiä ovat toimistotyöntekijät, palvelutyötä tekevät, rakennuksen huollosta ja toimivuudesta vastaavat työntekijät sekä asiakkaat. Helsingin kaupungin palvelukiinteistöiksi katsotaan rakennukset, joissa tuotetaan kaupunkilaisille palveluja.

8 KIINTEISTÖN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN 8 Kiinteistöissä energiaa kuluu niin sähkölaitteisiin, lämmitykseen kuin käyttöveden lämmitykseen. Karkeasti voidaan arvioida, että sähkönkulutuksesta kolmasosa kuluu valaistukseen, kolmasosa taloteknisiin järjestelmiin ja kolmasosa muiden elektronisten laitteiden käyttöön. Energiankulutus on merkittävä osa rakennuksen ympäristövaikutuksista, joista noin 90 % muodostuu rakennusten käytön aikana. Siksi rakennuksen käyttäjien eli työntekijöiden sekä kiinteistönhoitajien, toiminnalla on suuri merkitys kiinteistön koko elinkaaren aikaiseen energiakulutukseen. Käyttäjät pystyvät osaltaan vaikuttamaan, ettei valoja, toimisto- tai muita sähkölaitteita pidetä päällä turhan takia. Lisäksi on hyvä seurata oman kiinteistön lämpötiloja, sähkön ja veden kulutusta sekä ilmoittaa vikatilanteista heti huoltoon. Pelkästään toimintatapamuutoksilla voidaan vähentää rakennusten energiankulutusta jopa 30 prosenttia! Turhan kulutuksen minimoiminen ja järkevä toiminta ovat avainasemassa kaupungin energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Kaupungin kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2011 yhteensä 1622 GWh, josta kiinteistöjen sähkö- ja lämpöenergiankulutus kattoi noin 90 % (1494 GWh). Kaupungin kiinteistökanta on kasvanut roimasti vuodesta Samanaikaisesti palvelurakennuksien lämmön ominaiskulutus on laskenut vuosien aikana 15 %. Sähkön ominaiskulutus on puolestaan kasvanut 2 %. Kiinteistökannan kasvaessa haasteeksi muodostuu samanaikaisen energiankulutuksen nousun hillitseminen ,48 milj. m Energiankulutus (GWh) ,72 milj. m GWh 1012GWh 449GWh Pinta-ala (1000 m 2 ) GWh Lämmönkulutus Sähkönkulutus Pinta-ala Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ja lämmön sääkorjaamattoman kokonaiskulutuksen sekä rakennuskannan bruttopinta-alan kehitys vuosina

9 9 Yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä vastuunotto tiloista on ensisijaisen tärkeää. Kaupunki on laatinut matalaenergiarakentamisen ohjeistukset tuleville yhteystahot: Helsingin kaupungin uudiskohteille sekä peruskorjattaville rakennuksille. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta voidaan parantaa mm. energiakatselmuksissa tuksen seuranta, Rakennus- Rakennusten energiankuluvirasto, HKR-Rakennuttaja, havaituilla säästötoimenpiteillä, hallintokuntien energiansäästösuunnitelmien Talotekninen toimisto. toimenpiteillä (mm. KETS-sitoumukset eli 2 % vuosittainen energiansäästö/hallintokunta) sekä kulu- ja olosuhdeseurannalla sekä huollon, ylläpidon sekä käyt- Energianhallintapäällikkö. Yhteyshenkilö: Ulla Soitinaho, täjien koulutuksella ja tiedotuksella. Energiatehokkainkaan rakennus ei saavuta Puh. (09) , tavoitteitaan, elleivät käyttäjät ja ylläpito sitoudu järkevään toimintaan Rakennuksen käyttäjien toimintatapoihin voi vaikuttaa viestimällä näkyvästi ja Palvelurakennusten säännöllisesti energiankulutuksesta ja käytännön keinoista vaikuttaa siihen. energiatehokkuustodistukset, Display-todistukset, Yhtenä toimivana esimerkkinä voidaan käyttää Display -energiamerkkiä, joka Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja, Talotekninen toimisto. kertoo rakennuksen energiankulutuksen sekä vinkkejä sen pienentämiseen. Yhteyshenkilö: Timo Posa, Energia-asiantuntija. Puh. (09) , Kiinteistöjen ylläpito ja tekniset isännöitsijät: Kiinteistövirasto Tilakeskus, Kiinteistötyksikkö, vaihde: (09) > Palvelu- ja toimitilat > Yhteystiedot > Isännöitsijät alueittain Display -energiamerkki, Helsingin kaupunki, esimerkkinä Rakennusviraston Kasarmikatu 21

10 10 Sähkönkulutus Sähköä tarvitaan kiinteistössä muun muassa valaistukseen ja ilmanvaihtokoneiden sekä sähkölaitteiden pyörittämiseen. Sähköenergian kulutus on ympäristön kannalta haitallisempaa kuin lämpöenergia, sillä fossiilisten polttoaineiden kulutus tuotettua energiayksikköä kohden on sähköntuotannossa suurempi kuin lämmöntuotannossa. Palvelurakennusten käyttäjät pystyvät vaikuttamaan eritoten kiinteistönsä sähkönkulutukseen. Sähkön ominaiskulutus on ollut nousussa kaupungin kiinteistöissä 2000-luvulta lähtien, mutta kasvua on saatu hidastettua. Sähkönkulutuksen kasvua selittää laitekannan ja kiinteistöjen varustelutason nousu, korkeammat käyttöasteet sekä ilmanvaihdon tehostuminen rakennuksissa. Siksi turhan energiankulutuksen ehkäiseminen ja laitteiden oikeaoppinen käyttö ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Sähkön ominaiskulutus (kwh/m 2 ) ,5 59, Hyödyllisiä linkkejä: Ekotukitoiminta > ohjeet energiansäästöön ekotuki/vinkit/energiansaasto Sähkön ja energiankulutuksen päästöjä voit laskea Tietoa kiinteistön sähkönkulutuksesta ja sen vähentämismahdollisuuksista. TopTen Suomi sivuilta löydät puolueetonta tietoa laitteista ja valintakriteereistä. Tietoa energiatehokkaasta valaistuksesta Tietokanta kopiokoneista merkin, ominaisuuksien ja energiankulutuksen mukaan Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ominaiskulutus vuosina (Energiasäästöneuvottelukunnan, ESNK:n vuosiraportti 2011)

11 11 Suuria sähkön kuluttajia ja samalla mahdollisia säästökohteita käyttäjän näkökulmasta ovat monitoimilaitteet, kuten kopiokoneet ja tulostimet, tietokoneet, valaistus sekä muut laitteet (opetusvälineet, sairaala- ja keittiölaitteet yms.). Yksittäisistä toimistolaitteista kopiokone kuluttaa eniten sähköä. Virransäästötoiminto tiputtaa tehokkaasti kopiokoneen sähkönkulutusta luppoaikana: ei virransäästöä = 500 W EnergyStar-merkitty laite + virransäästö = 120 W IEA kopiokone + virransäästö = 10 W Tehokkain tapa on sulkea laitteet. Sulkemalla virran tietokoneesi näytöstä vaikutat sähkönkulutukseen seuraavasti: Näytönsäästäjä = 85 W Virransäästötila = 5 W Pois päältä = 0 2 W Valaistuksen osalta tulee varmistaa, että valoja käytetään ainoastaan tarpeeseen, ja että luonnonvalo hyödynnetään. Energiasäästölamput ovat kuusi kertaa energiatehokkaampia kuin tavalliset hehkulamput, mutta paras säästö saadaan, kun ei pidetä päällä turhia valoja. Toimi näin ohjeet käyttäjälle sähkönsäästöön Käytä valaistusta tarpeeseen sekä hyödynnä luonnonvalo. Sammuta turhat valot poistuessasi huoneesta. Ilmoita viallisista ja likaisista lampuista huoltoon. Viettäkää työpaikalla energiansäästötempauksia ja osallistukaa valtakunnalliselle energiansäästöviikolle (viikko 41). Vältä tarpeettomien laitteiden hankkimista työpisteisiin: esimerkiksi henkilökohtaiset tulostimet ja kahvinkeittimet, tuulettimet ja irtolämmittimet Seuraa kiinteistösi sähkönkulutusta säännöllisesti. Toimi näin ohjeet tietotekniikan käyttäjälle: Ota käyttöön laitteiden virransäästöominaisuudet (opasta myös työkavereita ja ilmoita laitevioista huollolle). Sulje tietokoneen näyttö ja muut sähkölaitteet aina kun et käytä niitä, varmista etteivät mm. tulostimet tai monitoimilaitteet jää päälle viikonlopuksi. Uusia laitteita hankkiessa huomioi: tarpeellisuus, energiankulutus, koko sekä monikäyttöisyys. Tulosta ainoastaan välttämättömät paperit ja kaksipuolisesti. Pidä paperittomia kokouksia.

12 Lämmönkulutus 12 Kaukolämmöllä tuotetaan kiinteistön lämmityksen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden tarvitsema lämpöenergia. Kiinteistön lämmitysenergian kulutus jakaantuu rakennuksesta riippuen likimain tasan ilmanvaihdon, rakenteiden johtumishäviöiden ja käyttöveden lämmityksen kesken. Helsingin kaupungin palvelukiinteistöissä on pystytty vähentämään lämmönkulutusta viimeisen 20 vuoden aikana. Palvelukiinteistön käyttäjä pystyy osaltaan vaikuttamaan lämmönkulutukseen huonelämpötilaa seuraamalla, ilmoittamalla ylilämmöstä, käyttöaikojen muutoksista ja vikatilanteista kiinteistönhuollolle sekä tarkkailemalla vedenkulutusta. Lämmöm sääkorjattu ominaiskulutus (kwh/m 2 ) ,5-15% 150, Kaupungin omistamien kiinteistöjen sääkorjattu lämmön ominaiskulutus ajalla (Energiasäästöneuvottelukunnan, ESNK:n vuosiraportti 2011) Sisälämpötilalla on suuri merkitys energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyisyyteen. Oikea sisälämpötila: parantaa rakennusten käyttäjien tyytyväisyyttä, vireyttä ja ilmanlaatua vähentää ärsytysoireita ja talvella huoneilman kuivuuden tunnetta pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa tarkoittaa 5% energiansäästöä vuositasolla! Suositeltavia lämpötiloja: Toimitila Lämpötila Julkiset kiinteistöt, asuin- ja toimistohuoneet C Porrashuoneet, lämpimät varastot ja myymälät C Varastotilat 12 C

13 13 Toimiva ilmanvaihto on erittäin tärkeää niin ihmisen kuin rakennuksenkin kunnon takia. Ilmanvaihdolla huolehditaan huoneilman riittävän alhaisesta hiilidioksidipitoisuudesta, sopivasta kosteudesta, korvausilman puhtaudesta ja siten oleskeluviihtyisyydestä. Ilmanvaihdon tarve vaihtelee kiinteistön henkilömäärän, toiminnan ja syntyvän kosteuden mukaan. Tarpeen mukaisesta ilmanvaihdosta ei tule tinkiä energiasäästön takia. Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa seuraavanlaisia ongelmia: ikkunat huurtuvat, huoneen ilmanlaatu heikkenee, ruuan käryt ja muut hajut leviävät, rakennusmateriaalien päästöt haittaavat. Lisäksi sisäilma- ja kosteusongelmia voi syntyä, homekasvustoa kehittyä tai rakenteet kostua. Voit testata poistoilmanvaihdon toimivuuden kopiopaperin avulla - liian voimakas ilmavirta pyrkii imaisemaan paperin hormiin jos puolestaan paperi putoaa, ilmanvirta on liian heikko. Jos epäilet, että ilmanvaihto ei toimi, ilmoita asiasta työyksikkösi huoltohenkilölle tai tee sähköinen ilmoitus Pakkiin. Toimi näin ohjeet käyttäjälle lämmönsäästöön Pyri pitämään huoneiden lämpötilat noin 21 C asteessa (1 C asteen pudotus tarkoittaa 5 % vähennystä energiankulutuksessa!) Varmista, että patterit eivät ole peitettyinä tai huonekalut niitä vasten. Tuuleta tehokkaasti ristivedolla (max. 5 minuuttia). Seuraa lämmönkulutusta (sekä huoneenlämpötiloja) säännöllisesti ja ilmoita liian alhaisesta tai korkeasta lämpötilasta huoltomiehelle. Huomioi kuitenkin vuodenajat ja niiden erot. Hanki toimistoon tai oleskelutilaan tarkka huonelämpömittari. Sijoita lämpömittari oleskeluvyöhykkeelle (ei ulkoseinää vasten). Älä tuuleta lämpöä ulos! Patterin lämpö tulee säätää pienemmälle, jos on kuuma. Jos kiinteistössä on jäähdytysjärjestelmä, ikkunatuuletusta tulee välttää kokonaan. Varmista, että porraskäytävien, tuulikaappien ja kylmien tilojen ovet ovat kunnolla kiinni. Aseta pakkasöinä riittävän suuret ja paksut verhot ikkunoiden eteen. Ne eristävät lähes kuin lisälasi.

14 14 Vedenkulutus Veden kulutus on kaikille päivittäinen ja välttämätön asia, jolla on kuitenkin useita ympäristövaikutuksia. Raakaveden puhdistukseen, puhtaan veden tuottamiseen ja pumppaamisen sekä lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Helsinkiläinen kuluttaa keskimäärin vuorokaudessa noin 155 litraa vettä (Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2011). Kiinteistöissä noin 25 % lämmitysenergiasta kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Lämmin vesi on myös noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Palvelurakennusten vedenkulutus koostuu pääasiassa käyttövedestä, joten järkevällä ja tarpeenmukaisella käytöllä sekä pikaisella vikatilanteisiin puuttumisella voidaan pienentää veden kulutusta. Lisätietoja: HSY- Helsingin seudun ympäristöpalvelut, tai vaihde: Hyödyllisiä linkkejä: Testaa oletko pönttö vai et tiedätkö mitä viemäriin voi laittaa ja mitä ei. Havaittava vuoto Vuoto vuodessa Vuotokohdan koko Tiheä tippavuoto 30 m 2 Ompelulanka 75 Ohut vesivirta 300 m 2 Parsinneula 750 WC:n jatkuva vuoto 3000 m 2 Tulitikku 7500 Jatkuva vesivirta m 2 Lyijykynä Taulukon tiedot: Motiva Toimi näin ohjeet käyttäjälle vedensäästöön: Vältä turhaa veden lotrausta. Älä juoksuta vettä turhaan liian suurella paineella pieni virtaamakin riittää. Ilmoita vuotavista vesihanoista ja vessanpöntöistä välittömästi huoltoon. Pese ainoastaan täysiä koneellisia tiski- ja pesukoneella. Käytä hyväksesi laitteiden vedensäästö- ja vajaatäyttöohjelmia. Huomio myös laitteen sekä vesikalusteiden vedenkulutus hankinnoissa. Kouluissa ja päiväkodeissa voidaan asentaa suihkuihin vedensäätösuuttimia ja opastaa lapsia säästävään vedenkäyttöön. Seuraa vedenkulutusta säännöllisesti.

15 JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS 15 Jokainen meistä voi säästää luonnonvaroja ja vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää hyvin järjestetyn jätehuollon avulla. Kun jätteet lajitellaan oikein kiinteistöllä, saadaan niistä mahdollisimman tehokkaasti kierrätettyä materiaaleja hyötykäyttöön. Tämä on järkevää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Kierrätys se kannattaa! Ympäristön kannalta paras vaihtoehto on jätteen synnyn ehkäisy - se, että jätettä ei muodostu lainkaan. Kaupungin palvelukiinteistöissä syntyy eniten seka-, bio-, pahvi- ja paperijätettä sekä jonkin verran lasi- ja metallijätettä. Jätteiden määrät ja jätejakeiden osuudet riippuvat paljon kiinteistön toimintamuodoista ja ylläpidon ohjeistuksista. Jätehuollon järjestämisen edellytyksistä säädetään jätelaissa (646/2011) ja kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Jätehuollon etusijajärjestyksen tavoitteena on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Tehokkain keino tähän on turhan kulutuksen välttäminen. Hankittu tuote tulisi ennemmin valmistella uudelleenkäyttöä varten kuin luovuttaa jätteeksi. Jätteet on aina ensin kierrätettävä tai toissijaisesti hyödynnettävä muualla tavoin esimerkiksi energiana. Jätteiden loppukäsittelyä, käytännössä kaatopaikalle sijoittamista tulisi välttää. Jätehuollon etusijajärjestyksen noudattaminen takaa usein myös jätehuollon järjestämisen kustannustehokkaasti. Helsingin kaupungin yhteystahot: Kiinteistöjen ylläpito: Kiinteistövirasto, Tilakeskus, Kiinteistöt -yksikkö vaihde: (09) , fax: (09) Kiinteistöjen teknisten isännöitsijöiden yhteystiedot löytyvät Pakista tai internetistä: > Palvelu- ja toimitilat > Yhteystiedot > Isännöitsijät alueittain Jätehuollon etusijajärjestys 1. Jätemäärän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Valmisteleminen uudelleenkäyttöön 3. Kierrättäminen 4. Hyödynnettävä muulla tavoin 5. Kaatopaikka, loppukäsittely 8 Yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä, Jätelaki 646/2011.

16 Palvelukiinteistöjen lajittelumahdollisuudet ja -velvollisuudet 16 Kaupungin palvelukiinteistöjen jätehuollon järjestämisestä vastaa Kiinteistöviraston Tilakeskus, mikäli se on sisällytetty rakennuksen ylläpitovuokraan. Muutoin jätehuollon järjestämisestä vastaa tilojen käyttäjä. Käyttäjien on hankittava aina sisätilojen keräysastiat, lajiteltava oikein ja järjestettävä jätteiden siirto kiinteistön jätetilaan. Kiinteistöllä tulisi olla muodostuvaan jätemäärään nähden riittävät jätetilat ja keräysastiat. Jäteastioiden täyttymisen seuranta on ensiarvoisen tärkeää turhien jätekuljetusten ja kulujen välttämiseksi! Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräysten (HSY 2012) mukaan kiinteistöillä on lajiteltava seuraavat jätteet hyötykäyttöön, mikäli niitä syntyy yli 50 kg viikossa: biojäte keräyspahvi keräyskartonki lasi- ja metallipakkaukset Paperijätteistä on lajiteltava keräyspaperi ja tarvittaessa tietosuojapaperi. Vaaralliset jätteet on aina eroteltava muusta jätteestä ja niistä on pidettävä myös kirjaa. Muut jätteet, kuten terveydenhuollon erityisjätteet sekä puu-, puutarhaja muovijätteet, tulisi myös lajitella. Kun kaikki hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on lajiteltu, jäljelle jäävä sekajäte (tai polttokelpoinen jäte) kerätään jäteastioihin. Palvelukiinteistön käyttäjät pystyvät kierrättämään vanhoiksi meneviä laitteita ja tavaroita Kierrätyskeskusten, Uusix-verstaan tai Pakilan työkeskuksen kautta. Kierrätyspaikoista on myös mahdollista hankkia käytettyjä ja hyväkuntoisia laitteita ja tarvikkeita. Toimi näin ohjeet käyttäjälle Vältä turhaa kulutusta. Uudelleen käytä mahdollisimman paljon. Kierrätä ja lajittele jätteet niin tehokkaasti kuin voit. Kehitä ympäristöystävällisiä hankintoja yksikössäsi.

17 KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN YLLÄPITO 17 Kiinteistön ylläpito (=hoito ja kunnossapito) on säännöllistä ja jatkuvaa toimintaa, jolla pidetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistön hoitoa ovat teknisten järjestelmien energiataloudellinen ja oikea-aikainen käyttö sekä laitteiden ja järjestelmien ennakoiva huolto. Ylläpitoon kuuluvat myös pienkorjaukset sekä siivouksesta, jätehuollosta ja ulkoalueiden hoidosta huolehtiminen. Kaupungin palvelukiinteistöjen ylläpidon työvälineenä käytetään sähköistä PAKKI -huoltokirjaohjelmaa, joka toimii ylläpidon suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaohjelmana sekä kanavana käyttäjien palautteelle ja palvelupyynnöille. PAKKI-huoltokirjaohjelmaan tallennetaan jokapäiväisessä ylläpidossa tarvittavien tietojen lisäksi tärkeitä kiinteistön elinkaaren aikana kertyviä tietoja: Kohteen energian ja veden kulutuksen tiedot, kulutuskäyrät ja vertailut historiatietoihin tai muihin vastaaviin kohteisiin Ajantasaiset tiedot kiinteistön jätesopimuksista Kohteen huoltohistoria (IV-kanavien puhdistukset, suodattimien vaihdot jne.) Palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten käsittelyhistoria Helsingin kaupungin yhteystahot: PAKKI-huoltokirja: käyttäjätunnukset ja muutokset niihin: Kiinteistövirasto Tilakeskus, huoltokirjavastaavat tai Kiinteistöjen ylläpito: Kiinteistövirasto Tilakeskus, Kiinteistöt-yksikkö vaihde: (09) Tekniset isännöitsijät: Kiinteistövirasto Tilakeskus, Kiinteistöt-yksikkö > Palvelu- ja toimitilat > Yhteystiedot > Isännöitsijät alueittain Kohteeseen tehtyjen tutkimusten raportit (kosteus-, home- ja sisäilmatutkimukset, kuntoarviot, energiakatselmukset jne.) Viranomaistarkastusraportit (palo-, sähkölaite-, ympäristö-, jne.) Ilkivaltatapahtumat (käyttöpäiväkirjasta) Kiinteistöjen ylläpidon toimijat Kiinteistön hoidon ja kunnossapidon toteuttavat teknisten isännöitsijöiden lisäksi kiinteistön huoltohenkilökunta, kuten huoltomiehet, kouluisännät ja toimitilahuoltajat. Kiinteistöviraston tilakeskuksen ylläpitämissä kohteissa Pakin käyttäjiä ovat ylläpidosta vastaavien lisäksi tilojen käyttäjät, suunnittelijat, työsuojelutarkastajat sekä eri viranomaiset. Tekniset isännöitsijän tehtävänä on varmistaa kohteen terveelliset, turvalliset ja ympäristöystävälliset olosuhteet. Isännöitsijät asettavat kohteelle energiankulutustavoitteet ja seuraavat niiden toteutumista. Isännöitsijät vastaavat myös kiinteistön kunnossapidon suunnittelusta ja toteutuksesta sekä ylläpitosopimuksista, kuten kiinteistönhoito-, huolto- ja jätehuoltosopimuksista.

18 18 Huoltomiesten ja kiinteistönhoitajien tehtävänä on päivittäisellä käytöllä ja kiinteistön teknisten järjestelmien rajoissa toteuttaa oikeat, terveelliset ja energiataloudelliset sisäilmaolosuhteet. Huolto suorittaa sopimuksen mukaiset palvelupyyntötehtävät ja toteuttaa kiinteistön huolto-ohjelman mukaisesti ennakoivan huollon ja pienkorjaukset. Toimenpiteistä on raportoimis- ja kirjausvelvollisuus sähköiseen PAKKI-huoltokirjaohjelmaan. Energiansäästö edellyttää käyttäjien ja kiinteistöhuollon välistä yhteistyötä! Toimi näin ohjeet käyttäjälle Ota selvää, kuka hoitaa työyksikkösi tai kiinteistön huollon ja ylläpidon. Ilmoita käyttöaikojen muutoksista ja ongelmakohdista heti kiinteistön huoltohenkilökunnalle. Pyydä Pakki-tunnukset tarvittaessa sähkön, lämmön ja veden kulutustietojen seuraamiseksi.

19 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET HANKINNAT 19 Energia- ja materiaalitehokkailla hankintapäätöksillä säästetään luonnonvaroja ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia ja voidaan saada myös aikaan kustannussäästöjä. Ympäristöystävällisillä hankinnoilla tarkoitetaan tyypillisesti kestävästi valmistettujen tuotteiden hankintaa, kuten kalusteita, toimistotarvikkeita, energiatehokkaita laitteita ja luomu- ja sesongin mukaista ruokaa. Ympäristöä säästävistä palveluista hyvä esimerkki on julkinen liikenne. Erityisesti julkisen sektorin, kuten kaupungin palvelukiinteistöjen, hankintapäätöksillä vähennetään merkittävästi ympäristökuormitusta ottamalla huomioon esimerkiksi energiatehokkuus rakentamisessa ja erilaisissa kone- ja laitehankinnoissa. Kiinteistöjen käyttäjät voivat myös omalta osaltaan pyrkiä vaikuttamaan tuoteja kalustehankintoihin suosimalla ympäristömerkittyjä tuotteita ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja kalusteita. Ympäristöystävällisten tuotteiden tunnusmerkkejä ympäristömerkit Helsingin kaupungin yhteystahot: Helsingin kaupungin Hankintakeskus Listaus Hankintakeskuksen kilpailuttamista kaupungin yhteishankinnoista: Helmi-intra > keke/sivut/default.aspx Lisätietoja ympäristömerkeistä: > Yritykset ja yhteisöt > Tuotteet ja hankinnat > Ympäristömerkit Ympäristömerkkien tarkoituksena on auttaa kuluttajaa valitsemaan tuotteita, jotka kuormittavat luontoa vähemmän kuin muut vastaavat tuotteet sekä lisätä kuluttajien tietoutta tuotteiden sisällöstä ja niiden ympäristövaikutuksista. Ympäristömerkit voidaan jaotella viranomaisten valvomiin virallisiin ympäristömerkkeihin ja muihin ympäristömerkkeihin. Ympäristömerkkien lisäksi on hyvä huomioida, että tuotteissa on CE-merkki. CE -merkintä on valmistajan vakuutus viranomaisille, maahantuojille ja myyjille siitä, että tuote täyttää sitä koskevat Euroopan Unionin oleelliset turvallisuusvaatimukset. Helsingin kaupungin Hankintakeskus on laatinut Hankintojen kestävän kehityksen toimintaohjelman, jonka myötä virastoja opastetaan ja tuetaan asettamaan hankinnoille erilaisia ympäristökriteerejä. Hankintastrategiassa ( ) on myös huomioitu asiakirjat, jotka sisältävät hankinnoille asetetut ympäristötavoitteet. Toimi näin ohjeet käyttäjälle Arvioi aina hankinnan välttämättömyys. Selvitä yhteiskäytön, vuokrauksen tai korjauksen mahdollisuus. Hanki ympäristömerkittyjä tuotteita ja luomutuotteita. Suosi pitkäikäisiä, kestäviä tuotteita ja uusiomateriaaleja. Suosi energiatehokkaita laitteita. Suosi uudelleen käytettäviä ja täytettäviä pakkauksia. Muista Pakilan työkeskus kalusteiden kierrätyksessä.

20 20 Ympäristömerkkejä Muita ympäristömerkkejä Viralliset ympäristömerkit Euroopan ympäristömerkki eli kukkamerkki Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki Energiamerkki EU:n luomumerkki Luomu- valvottua tuotantoa-merkki Norppaenergia-merkki Reilun kaupan merkki Demeter-tuotemerkki CE-merkki

21 TERVEELLINEN TYÖYMPÄRISTÖ JA KIINTEISTÖN SISÄILMA 21 Hyvä työympäristö koostuu sisäilmastoltaan terveistä toimintatiloista sekä tilojen toiminnallisesta sopivuudesta käyttäjille. Sisäilmastolla tarkoitetaan rakennuksen sisäilman ja lämpöolosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta, joka vaikuttaa ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Kiinteistössä, jossa on hyvä sisäilma, on mukavaa ja viihtyisää oleskella ja työskennellä. Sisäilmaan vaikuttavat tekijät Epäpuhtaudet ulkoilmasta Päästöt kopiokoneista, tulostimista Materiaalipäästöt Sisäilma Siivouksen taso: pölyt, kuidut Maaperän epäpuhtaudet: Radon Homesienet, mikrobit Helsingin kaupungin yhteystahot: Sisäilma- ja kosteusvaurioasiat: Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja, sisäilmaja kosteusvaurioryhmä Vaihde: (09) Kiinteistöjen ylläpito ja tekniset isännöitsijät: Kiinteistövirasto Tilakeskus, Kiinteistöt-yksikkö > Palvelu- ja toimitilat > Yhteystiedot > Isännöitsijät alueittain. Vaihde: (09) Hyödyllisiä linkkejä: tyohyvinvointijatyoturvallisuus/sisailma (Kaupungin toimintamallit ja käytännöt sisäilmaongelmissa) Sisäilmasto on kunnossa, kun seuraavista tekijöistä huolehditaan: Epäpuhtaudet ulkoilmasta on suodatettu pois sisäänpuhallusilmasta, sisäilman epäpuhtaudet poistetetaan, raken nusmateriaalien ja kalusteiden päästöt ovat vähäiset ja tupakointi on kielletty. Tilat on siivottu huolellisesti sekä ylä- ja alapölyt pyyhitty. Ilman ja pintojen lämpötilat ovat ihmiselle sopivia ja koetaan mukaviksi. Valaistus on miellyttävä ja toiminnallinen. Kaupungin yhteinen toimintatapa ongelmatilanteissa Rakennuksen sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia varten Helsingin kaupungilla on käytössä yhteinen toimintaohjeistus. Virastoilla ja laitoksilla voi olla käytössä omia yhteisiä menettelytapoja, joita käyttäjän tulee noudattaa.

22 Prosessi sisäilmaongelman ratkaisemiseksi Käyttäjä huomaa ongelman 22 Ilmoittaa esimiehelle Tarvittaessa ottaa yhteyttä työsuojeuun Ilmoittaa tilakeskuksen tekniselle isännöitsijälle Ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon Sisäilma- ja kosteusvaurioasiantuntija hoitaa tutkimusten suunnittelun Työterveyshuolto toimii puolueettomana terveydenhuollon asiantuntijana Sisäilma- ja kosteusteknisten tutkimusten suorittaminen Ympäristökeskus valvoo asuntojen, koulujen ja päiväkotien terveellistä sisäilmaa Korjausrakentamisen ammattilainen hoitaa korjaukset Korjataan tilat terveellisiksi ja turvallisiksi! Toimi näin ohjeet käyttäjälle Jos työyksikössäsi esiintyy sisäilmaongelma, ole yhteydessä siitä esimieheesi. Hän huolehtii asian eteenpäin viemisestä. Esimies ottaa yhteyttä kiinteistöä ylläpitävään tahoon, yleensä Tilakeskuksen tekniseen isännöitsijään. Tekninen isännöitsijä ja Tilakeskus ottavat vastuun ongelman selvittämisestä yhteistyössä kiinteistönhuollon kanssa. Isännöitsijä tilaa tarvittaessa tutkimukset HKR-Rakennuttajan kosteus- ja sisäilmaryhmältä tai yksityiseltä sisäilma-konsultilta. Sisäilmaongelman havaitsemisen jälkeen kiinteistössä suoritetaan katselmus, jonka perusteella laaditaan tutkimussuunnitelma ja käynnistetään tutkimukset. Tutkimusten valmistuttua siirrytään johtopäätösten perusteella mahdollisesti sisäilmaongelman korjausprosessiin. Sisäilmaongelman korjausprosessin aikana on tärkeää viestiä eri sidosryhmille jokaisen vaiheen aikana. Viestinnälle on laadittu tarkat ohjeet, joiden pääperiaatteena on, että viestintä pidetään läpinäkyvänä ja vastuullisena prosessin eri vaiheissa.

23 TYÖMATKALIIKENTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 23 Ei ole merkityksetöntä miten liikut työn, kodin ja harrastusten välillä. Noin 16 prosenttia Suomen energiankulutuksesta kuluu liikenteessä. Tieliikenne lohkaisee tästä energiamäärästä lähes kolme neljäsosaa. Helsingin seudun hiilidioksidipäästöistä noin viidennes syntyy liikenteessä. Julkinen kulkuväline, kuten linja-auto, juna, raitiovaunu tai metro kuluttaa matkustajaa kohti vähemmän energiaa suhteessa yksityisautoon Julkinen liikenne vähentää yksityisautoilua, minkä seurauksena ruuhkat pienenevät ja ilmansaasteet vähenevät. Kevytliikenne sen sijaan ei kuluta energiaa eikä tuota päästöjä. Hyötyliikunta kohentaa myös terveyttäsi esimerkiksi alle seitsemän kilometrin matkat pyörällä kulkee autoa nopeammin kaupunkiliikenteessä. Eri kulkumuotojen energiankulutus Energiankulutus Megajoulea/henkilökilometri 2,5 2 1,5 1 0, Henkilöauto Linja-auto Raitiovaunu Sähköjuna Metro Energiankulutus keskimääräisellä kuormituksella henkilökilometriä kohti metroon verrattuna Helsingin kaupungin yhteystahot: Helsingin Seudun Liikenne (HSL), Liikkumisen ohjaus Vaihde (09) Hyödyllisiä linkkejä: matkustajanopas/kuljeviisaasti (joukkoliikenteen reitit ja aikataulut) ja pk.hsl.fi (pyöräilyn ja kävelyn reittiopas) (arkiliikkumisen päästölaskuri) (Motivan sivusto, tietoa liikenteestä ja liikkumisesta) Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Toimi näin ohjeet käyttäjälle työmatkaliikenteeseen Kulje mahdollisuuksien mukaan pyörällä ja jalan lyhyet matkat ja valitse julkinen kulkuväline auton sijaan. Hyödynnä kaupungin henkilöstöedut: kaupungin työntekijät saavat työsuhdematkalippuedun eli 10 euron suuruisia työmatkaseteleitä. Virastoilla voi olla polkupyöriä käyttöön työajalla. Selvitä työpaikkasi kimppakyytimahdollisuudet. Ota selvää, onko virastosi tehnyt sopimuksen yhteiskäyttöautojen vuokrauksesta. Selvitä, onko työyksikössäsi tehty työmatkasuunnitelmaa, jossa esitellään keinot vähentää liikkumistavoista aiheutuvia päästöjä ja kustannuksia.

24 TAPOJA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄN TOIMINTAAN 24 Kiinteistön käyttäjät pystyvät kehittämään toimintatapojaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi hyödyntämällä Helsingin kaupungin verkostoja ja toimintatapoja. Ympäristöjohtaminen työkaluna Ympäristöjohtamisella tarkoitetaan ympäristöasioiden järjestelmällistä suunnittelua, ohjausta ja seurantaa. Ympäristöjohtamisen avulla kaupunki pyrkii toteuttamaan tavoitteita, joilla päästään asetettuihin arvoihin ympäristövaikutusten osalta. Käyttäjille näkyvintä ympäristöjohtamista ovat ympäristöohjelmien tekeminen ja ekotukitoiminta. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna 2012 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintokunnat Strategiaohjelma Ympäristöpolitiikka Talousarvio-ohjeet Ympäristöjärjestelmät Ympäristöohjelmat tms. Talousarvion ympäristotavoitteet Osa-alueiden ohjelmat Ekotukitoiminta Kaupungin ympäristöraportti Ympäristöraportit ja toimintakertomukset Ota ympäristöohjelma käyttöön Ympäristöohjelma on työkalu, jonka avulla työyhteisöt ja kiinteistön käyttäjät voivat pienentää toimintansa ympäristövaikutuksia. Ympäristöohjelma oikein tehtynä ja toteutettuna: Vähentää toiminnasta aiheutuvia välillisiä ja välittömiä ympäristöhaittoja. Tuo rahallista säästöä, kehittää toimintatapoja ja yhteistyötä. Kasvattaa toimijoiden tietotaitoa ympäristöasioissa. Helsingin kaupungin useat virastot ja laitokset jopa yksittäiset koulut ovat laatineet oman ympäristöohjelman. Osalla ohjelmat on rakennettu ISO tai Green Office -sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Vuoden 2011 lopussa 27 koulua tai oppilaitosta ja 4 päiväkotia tai leikkipuistoa olivat saaneet Vihreän lipun tai OKKA-säätiön myöntämän ympäristösertifikaatin.

25 Hyödynnä ekotukitoimintaa 25 Ekotukihenkilöt ovat Helsingin kaupungin työntekijöitä, jotka oman työnsä Lisätietoa: ohella opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristötyöhön. Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena, että jokaiseen kaupungin työyhteisöön koulutetaan ekotukihenkilö. Vuoden 2012 lopulla ekotukihenkilöitä on koulutettu jo noin 1000 henkilöä. Ympäristökeskuksen ekotukikoordinaattorilta saat halutessasi tietoa koulutuksista ja tietopaketteja mm. seuraaviin aihealueisiin liittyen: energiansäästö, jätteet ja kierrätys, kestävät liikkumistavat ja hankinnat. Kaikki sähköinen materiaali, koulutusmateriaalit, yhteystiedot ja kysyttyä -palsta löytyvät kaupungin Helmi-intrasta kohdasta yhteiset palvelut. Toimi näin ohjeet käyttäjälle ympäristötoimintaan: Selvitä ketkä ovat oman työyksikkösi ekotukihenkilöt ja osallistu toimipisteesi ympäristötoimintaan! Osallistu ekotukihenkilöiden koulutukseen ja paranna ympäristöasioiden edistämistä omalla työpaikalla. Tietoa Helsingin kaupungin ympäristön tilasta, ympäristöjärjestelmistä ja nykyisistä toimintatavoista. > Ympäristökeskus > Ympäristöohjelmat > Helsingin kaupungin ympäristöraportit > Helsingin kaupungin ekotukitoiminta Internet: > Ympäristökasvatus > Ekotukitoiminta Kaupungin intra > Yhteiset palvelut > Oikopolut: Ekotukitoiminta Ymparisto/Ekotuki

26 TAUSTATIETOA HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTOIMIJANA 26 Helsingin kaupunki on jo useamman vuosikymmenen tehnyt edelläkävijän työtä kestävämmän kaupunkiympäristön puolesta. Kaupungin toimintaa ohjaavat lainsäädäntö, Euroopan Unionin asettamat säädökset ja solmitut yhteistyösopimukset. Tämän lisäksi Helsinki on oma-aloitteisesti osallistunut erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja -hankkeisiin, joilla kestävää kehitystä tukevaa toimintaa saadaan vietyä eteenpäin. Kaupungin keskeisimmät sitoumukset sekä linjaukset: Helsingin kaupungin strategiaohjelma ja talousarvio vuosille ( ) sisältää hallintokuntien sitovat energiansäästötavoitteet (2%/vuosi). Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia ( ) tavoitteena EU-maiden päätöksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välinen kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) kaudelle ( ) tavoitteena 9 %:n kokonaissäästö kaupungin energiankulutuksessa. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 (YTV:n hallituksen hyväksymä ) tavoitteena 39 % vähennys/ asukas kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka ( ) sisältää keskipitkän (noin vuoteen 2020) ja pitkän aikavälin (vuoteen 2050) tavoitteet kaupungin ympäristötyölle. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus eli Covenant of Mayors, tavoitteena 20 % vähentää kaupungin energiankäytöstä aiheutuvia CO 2 -päästöjä 2020 mennessä. EkoRak ohjelma. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma. Kerrotaan käytännöntoimet, joilla tavoitteeseen päästään. käytännöntoimet on esitetty virastoittain/ liikelaitoksittain. Helsingin kaupungin globaalin vastuun strategia ( ) määrittelee globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa.

27 27