Ymp.ltk , 50 Liite nro 1. Hallintokatu 4 Dnro 99/ /2011 pvm Äänekoski Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 Ymp.ltk , 50 Liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Ympäristölupahakemuksesta Hallintokatu 4 Dnro 99/ /2011 pvm Äänekoski Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Relicomp Oy:n ympäristölupa Relicomp Oy Sepänkatu ÄÄNEKOSKI Yhteyshenkilö: Katri Rientamo puh katri.rientamo@relicomp.fi : LUVAN HAKUPERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Relicomp Oy hakee toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamista. Lupavelvollisuus perustuu ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 h-kohtaan, jonka mukaan laitoksella, jossa prosessikylpyihin kastamalla harjoitetaan metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä, piirilevyn valmistamista, peittaamista, fosfatointia tai alumiinin anodisointia, on oltava ympäristölupa. Toimintakokonaisuuteen kuuluu pintakäsittelyn lisäksi komponenttien valmistusta ja kokoamista. Äänekosken ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 2 mukaisesti, koska prosessikylpyjen allastilavuus on alle 30 m3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Esitys ympäristöluvan ennallaan pitämiseksi on tullut ja ympäristölautakunnan , 19 linjaukseen perustuen luvan tarkistamista koskeva hakemus tullut vireille Lupaa on täydennetty olennaisesti , jolloin se on katsottu vireille tulleeksi. Toiminta on jatkunut toistaiseksi voimassa olevaan lupaan perustuen keskeytymättä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Nykyinen Suolahden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristönsuojelulain voimaanpanolain mukainen lupa sisältää terveydensuo-

2 2 LAITOKSEN SIJAINTI jelulain mukaisen sijoitusluvan metallituotteiden valmistukselle ja pintakäsittelylle sekä kemikaalien keskisuurta käsittelyä koskevan luvan. Voimassaoleva ympäristölupa lupa ei sisällä jätevesien viemäröintiin liittyviä määräyksiä. Relicomp Oy:n ja Suolahden kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen välillä on toiminnan alkaessa vuonna 1998 allekirjoitettu sopimus erityisjätevesien johtamisesta jätevedenpuhdistamolle. Sopimus on uusittu alkaen Relicomp Oy:n ja Ääneseudun Energian Oy:n väliseksi. TUKES on hyväksynyt nestekaasun käyttölaitteiston rakentamisen, päätös 3618/350/98. Relicomp Oy:n Suolahden tehdas sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Suolahden taajaman asemakaava-alueella Alkulan teollisuuskylässä tontilla, jonka kiinteistötunnus on ja osoite Sepänkatu 1. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennuksille varattua aluetta (T). Laitosrakennus myöhempine laajennuksineen sijoittuu kokonaisuudessaan kaavatontin alueelle. Maantieteellisesti kiinteistö sijaitsee Suolahden taajaman (noin 5000 asukasta) lounaissektorin reunaosassa. Lähin asutusalue on lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä sijaitseva Alkulan kaupunginosan Äänekoskentien eteläpuolinen pientaloalue. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Pässinrata-nimisen kadun varressa. Tehtaan ja asutuksen väliin jää metsäinen puistokaista. Rajanaapureina on rakennettuja tai rakentamattomia teollisuustontteja ja kaavoittamatonta metsäaluetta, jonka reunassa on Alkulan muuntamolle tuleva voimajohto. Nakertajanmäen ulkoilureitille/valaistulle ladulle on matkaa noin 300 metriä. Alkulan päiväkoti on noin 500 metrin päässä kohteesta. YMPÄRISTÖN TILA Luonnonsuojelu * Lähin Natura-kohde on Vatianjärven-Saraaveden Natura-alue (FI ), jonka luoteisosa ulottuu Kuhnamo-järven Aatulanselälle ja sen rannassa olevan Aatulan tilan maille noin 1,2 km:n etäisyydellä Relicomp Oy:n tehdasalueesta. Aatulan ja Paarlammen ympäristössä on tehty liito-oravahavaintoja. Ilman laatu * Äänekosken ilmanlaatua on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 1986 lähtien. tarkkailun tulokset osoittavat, että kaupunkialueen ilmanlaatu on yleisesti ottaen vähintään tyydyttävä ja tarkkaillut epäpuhtaudet ovat asettuneen suhteellisen matalalle tasolle. Lähin mittauspiste on ollut Suolahden keskustassa 1,3 km:n päässä ja on nykyisin Äänekosken keskustassa noin 7 km:n päässä. Relicomp Oy ei ole ollut velvollinen osallistumaan yhteistarkkailuun, koska sillä ei ole merkittäviä energiantuotantoon liittyviä tai prosessiperäisiä päästöjä.

3 3 Maaperä * Laitosalueelta ei ole tiedossa kemikaalivahinkoja tai vuotoja taikka muita maaperän pilaantumisen vaaraa aiheuttaneita tapahtumia. Pohjavesitiedot* Mutapohjan 1. luokan pohjavesialue, jossa on Suolahden taajamaa palveleva vedenottamo, sijaitsee noin 2 km etäisyydellä suunnassa itäkoillinen. Lähialueen kiinteistöt on liitetty vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesistötiedot* Lähin vesistö on Paarlampi, jonne laskevat Ääneseudun Energia Oy:n Suolahden jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan pääasiassa yhdyskuntajätevesiä, mutta myös sopimuksiin perustuen metalliteollisuuden pintakäsittelyssä muodostuvia esikäsiteltyjä prosessijätevesiä. Paarlammen vedenlaatua ei seurata. Lähin vesistötarkkailun piirissä oleva vesistö on Kuhnamo, jota kuormittavat pääasiassa puunjalostusteollisuus, yhdyskuntien asumisjätevesi sekä Saarijärven reitin turvetuotanto ja hajakuormitus. Melu* Relicompin ulkoalueella tai laajemmin Alkulan teollisuuskylässä ei ole tehty meluselvityksiä. Teollisuuskylän hallien ilmanvaihtokoneiden lisäksi melua aiheutuu Aatulantien ja siitä risteävien katujen raskaasta liikenteestä ja työmatkaliikenteestä. Näiden katujen varsilla ei ole asutusta. Suolahden ja Äänekosken taajamien välisen yleisen tien melua on selvitetty kymmenkunta vuotta sitten ja liikennemelun alue ulottuu teollisuusalueen kohdalla lähimpiin asuintaloihin (Matinkatu). Liikenne Hakemuksen tarkoittaman laitoksen lisä Äänekoskentien liikennevirtaan on noin 3 rekkaa päivässä sekä henkilöstön työmatka-ajot. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus ja kehitys Relicomp Oy on vuonna 1992 perustettu suomalainen ohutlevyteknologiaan erikoistunut metalliteollisuusyritys (TOL 25620), jonka toimialaan sisältyy tuotekehitys ja suunnittelu, levyosien ja komponenttien valmistus sekä asennusvalmiiden tuotteiden toimittaminen tilaajalle. Sillä on tehtaat Äänekosken Suolahdessa sekä Kauhajoella. Suolahden vuonna 1998 valmistunut ja vuonna 2000 laajennettu teollisuushalli on kokonaan laitoksen omassa käytössä. Laitos toimii yhdessä vuorossa

4 4 pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin ja se on enimmillään työllistänyt lähes 60 henkilöä. Suolahden ja Kauhajoen tehtaiden sisäisen uudelleenjärjestelyn seurauksena työvoiman määrä on nykyisin noin henkeä. Vuoden 1998 luvan mukainen henkilömäärä oli 10. Toimitilat ovat kaksinkertaistuneet vuodesta Tuotantomäärien kehitys ei ole tiedossa. Toiminnanharjoittaja seuraa tuotantoa koko yrityksen tasolla. Yhtiö mainitsee merkittävinä kehittämiskohteinaan ympäristösuojelun ja raaka-aineiden tehokkaan hyödyntämisen ja työturvallisuuden. ISO ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on otettu käyttöön ja se on auditoitu viimeksi Tuotteet, tuotanto, prosessit, laitteistot ja niiden sijainti Konepaja (metallituotteiden valmistus) ja kokoonpano Suolahdessa jatkotyöstetään Kauhavan tehtaalta saapuvia ohutlevyleikkeitä. Pääosin Suolahden toiminta keskittyy leikkeiden muotoiluun joko prässeillä tai painomuovaamalla. Kaikki Suolahdessa vedettävät tuotteet rajataan hitsattaviksi 3D laserleikkauksen avulla. Osa osista menee särmäyksen kautta Suolahden hitsaamoon, jossa työ tapahtuu käsityönä tai pistehitsaamalla. Vedot toteutetaan sekä hydraulista että epäkeskotekniikkaa käyttäen. Painomuovaus on ainutlaatuista teknologiaa, jota on Relicompilla ainoana koko pohjoismaiden alueella. Tekniikalla voidaan saada muotoja jopa yksittäisiin metallikappaleisiin. Särmäys tapahtuu kahdella särmäyspuristimella. Käsihitsauspisteitä on viisi. Kokoonpanoa tehdään nykyisin Ponsselle, Valtralle sekä Metso Automaatiolle. Pintakäsittely Lähes kaikki tuotteet saavat eri värisen pulverin pintaansa ennen toimittamista asiakkaalle. Komponentit ripustetaan pintakäsittelylinjalle, jossa ne käyvät läpi rasvanpoiston (alkalinen pesu) ja sinkkifosfatoinnin. Käsittelyssä teräksen pintaan muodostuu korroosiota estävä sinkkifosfaattikerros. Prosessin viimeisenä vaiheena olevalla passivoinnilla voidaan vielä parantaa maalin kiinnittymistä pintaan. Pinnan puhdistuksen ja fosfatoinnin jälkeen komponentit kuivamaalataan tai -lakataan tilaajan (kuten Ponsse, Valtra) väri- ja kestävyysvaatimusten mukaisesti pulverimaalauslinjalla. Pulverimaalit ja lakat eivät sisällä haihtuvia orgaanisia aineita. Jauhemaalauspöly erotetaan syklonilla.

5 5 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus ja veden käyttö Ohutlevytuotannon pääraaka-aine on teräslevy, jota kuluu pääasiassa valmiiksi leikattuina aihioina muutamia tuhansia tonneja vuodessa. Leikkaavien toimintojen keskittäminen Kauhajoelle vuonna 2012 tehosti raaka-aineen käyttöä. Lämmitysenergia saadaan sähköllä ja 200-asteisen kuivausuunin hukkalämmöllä. Kuivausuunin energia tuotetaan nestekaasulla. Tuotannossa käytetään kemikaaleja fosfatoinnissa ja maalauksessa Fosfatointilinjan kemikaalit ovat emäksisiä puhistusaneita rasvanpoistoon kuten Ridoline 1562 ja happamia sinkkifosfatointiaineita, kuten Granodine 2748 E-3 ja 2742 A-1. Käytettävä aine on nykyisin nikkelitön. Pienempiä määriä kuluu aktivointikemikaaleja, kuten titaanisuoloja sisältävää Fixodine 50 CF tuotetta. Fosfatointi- ja puhdistuskemikaaleja kuluu vuosittain muutamia tonneja ja jauhemaaleja noin 20 tonnia. Aikaisemmin jätevedenpuhdistamon (esikäsittelylaitteiston) toiminnassa käytettyjen saostuskemikaalin tarvetta ei ole ollut laitteiston käytöstä poiston jälkeen, mutta niitä säilytetään pieniä määriä varmuusvarastona. Kemikaalit tuodaan laitokselle rekkakuljetuksena kappaletavarana ja varastoidaan valuma-altaiden päällä sisätiloissa. Nestekaasu varastoidaan maanalaisessa säiliössä, jonka tilavuus on 15 m3. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä niiden ympäristövaikutukset Päästöjä suoraan vesistöön ei ole, koska laitos on liitetty Ääneseudun Energia Oy:n viemäriverkostoon, joka vastaa jäteveden puhdistamisesta. Fosfatointiprosessia on kehitetty vuoden 1998 ympäristölupaan nähden merkittävästi. Prosessi on rasvanpoistovaiheen jälkeen suljettu piiri, jossa vesi kiertää passivointialtaasta vastaanottoaltaaseen ja palautuu fosfatointiin. Fosfatointialtaat tyhjennetään kerran vuodessa vuosihuollon yhteydessä ja sakka ja neste viedään pois jätteenä (Lassila & Tikanoja). Oma puhdistamo (esikäsittelylaitos), jossa metallit saostettiin ja ph tasattiin ennen prosessijäteveden viemäröintiä, on poistettu aktiivikäytöstä. Puhdistamo on kuitenkin säilytetty varajärjestelmänä ja sen toimintakuntoa testataan ajoittain. Rasvanpoistopesun jälkeinen huuhteluallas tyhjennetään edelleen viemäriin. Viemäröitävässä vedessä on pieniä määriä hiilivetyjä. Näytteessä rasvapitoisuus viemäröitävässä huuhteluvedessä on ollut alle 2 mg/l ja öljyn hiilivetyindeksi välillä C10-C mg/l.

6 6 Uusi sopimus Ääneseudun Energia Oy:n kanssa edellyttää haitta-aineiden vähentämistä sovittuun pitoisuuteen ja lisäksi kokonaiskuorman pitämistä sovitulla tasolla seuraavasti (suluissa aikaisemman sopimuksen luku): Viemäriin johdettava ainekuorma saa olla enintään g/d Kupari 10 Kokonaiskromi 5 Nikkeli 5 Sinkki 50 Lyijy 5 Kadmium 0,1 Kokonaisrauta 500 Kokonaisfosfori 500 Kiinteistöltä viemäriverkkoon johdettava ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja mg/l Kupari 0,5 (1.0) Kokonaiskromi 0,5 Nikkeli 0,5 Sinkki 2.0 (5,0) Lyijy 0,5 Kadmium 0.01 Kokonaisrauta 50 Kokonaisfosfori 50 Mineraaliöljypohjaisten hiilivetyjen kokonaispitoisuus (IR SFS 3010) kokonaispitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Viemäröitävän veden ph-arvon tulee olla välillä (12.0). Viemäröitävä kokonaisjätevesimäärä tulisi olla alle 10 m3/d. Sopimukseen liittyvä tarkkailu on edellytetty tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun se aikaisemmassa sopimuksessa tuli tehdä kuudesti vuodessa. Viemäriin johdetaan lisäksi sosiaalijätevedet. Veden vuosikulutusarvio on vuonna 2011 ollut 1500 m3. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun Toiminnassa ei synny merkittäviä ilmapäästöjä. Maalauksessa ei käytetä liuotinpäästöjä aiheuttavaa märkämaalausta. Energia prosesseihin saadaan nestekaasulla ja sähköllä. Päästöjä ilmaan aiheutuu ilmanvaihtojärjestelmän

7 7 poistoilman purkupaikoissa maalaamosta, hitsausasemilta ja tehdashallista. Kohdepoistoissa on suodattimet ja maalausasemilla ylimääräinen maalijauhe kerätään talteen syklonierottimilla. Erotustehosta ei ole ilmoitettu. Halliin palautuva ilma suodatetaan. Poistoilmajärjestelmä puhdistaan vuosittain kerran vuodessa vuosihuollon yhteydessä ja suodattimet uusitaan. Kuivaustunnelin ilma? Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kaikki toiminnot ja varastointi kaasusäiliötä lukuun ottamatta sijaitsevat sisätiloissa, eikä päästöjä maaperään normaalitilanteessa synny. Melu, tärinä, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset Toiminnasta ei aiheudu merkittävästi hajua tai pölyä (kts. kohta päästöt ilmaan). Melumittauksia on suoritettu sisätiloissa. Maalaamossa ylittyy 85 db(a), muualla tuotannossa em. työsuojeluarvo alittuu. Ulkotiloihin melu ei kantaudu ulko-ovien ollessa suljettuna. Ilmanvaihtokoneista aiheutuu melua ulkotilassa. Imu- ja puhallusäänien taso on nousut ulkotilassa vuodesta 1998, mutta melutasoa ei ole mitattu. Meluvalituksia ei ole esiintynyt. Jätehuolto ja jätteet Jätehuollossa on periaatteena jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu hyötykäyttöön. Kaikki syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan joko hyötykäyttöön tai asianmukaiseen jätteen käsittelyyn. Tehtaalla on käytössä syntypaikkalajittelu, johon kuuluu ohjetekstein merkityt keräysastiat. Suurin syntyvä jäte-erä on metallin (teräksen) leikkausjäte. Vuonna 2010 Kuusakoski Oy:lle kierrätettäväksi toimitettua teräspeltijätettä syntyi 165 tonnia ja muita peltilaatuja 17 tonnia. Metallijätteen määrä on lähtenyt huomattavan laskuun sen jälkeen, kun leikkaustoiminnat on keskitetty Kauhajoen tehtaalle. Vuonna 2012 teräsjätteen määrä oli 125 tonnia. Jauhemaisen maali- ja lakkajätteen määrä oli 7,5 tonnia vuonna 2010 ja 15 tonnia vuonna Maalijäte toimitetaan Kuusakoski Oy:n välityksellä kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Pulverimaalijäte on suodatinpölyä, joka koostuu sideaineista (epoksi- ja esterihartsi), pigmenteistä (mm. TiO2, rautaoksidit ja orgaaniset inertit väripigmentit) sekä täyteaineista (mm. CaCO3 ja talkki). Maalien koostumus vaihtelee jonkin verran. Syntynyt pulverimaalijäte on Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratoriossa tehdyn testauksen mukaan ollut tietyin edellytyksin kaatopaikkakelpoista sekajätteen kaatopaikalle vuonna 2007.

8 8 Testatut maalit ovat olleet kauppanimeltään INFRALIT PE 8350, INRFALIT PE 8316, INFRALIT PE 8450 JA INFRALIT EP/PE Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan kahdessa viimeksi mainitussa on ollut pieniä määriä orgaanisia liuotteita. Muita kaatopaikkakelpoisuuden kriteereihin verrattuna koholla olevia aineita olivat alumiini, barium ja kokonaisorgaaninen hiili. Metallien liukoisuudet olivat alhaisia ja jätteestä liukeni etupäässä orgaanista hiiltä, jonka liukoisuus on suuri. Tämän osalta maalijäte ei täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteeriä, mutta se voidaan asiantuntijalausunnon perusteella sijoittaa sekajätteen kaatopaikalle, jolle sijoitetaan sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä. Toiminnanharjoittajalta on saatu lisätieto, jonka mukaan jäte menee Mustankorkea Oy:lle. Mustankorkea Oy:n voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan yhtiöllä on mahdollisuus vastaanottaa ja loppusijoittaa tämän tyyppistä jätettä. Maalipölyjäte otetaan vastaan erityisjätteenä, joka haudataan asbestipitoisen jätteen loppusijoituskohteeseen. Kyseisessä tapauksessa erityisjätteen loppusijoituskäsittely tarkoittaa, että läjitysalue on erillinen alue, jonne ei sijoiteta kotitalous- ja rakennusjätettä. Jätteet peitetään päivittäin maamassoilla mahdollisen pölyämisen estämiseksi. Mustankorkea Oy on ohjeistanut, että maalipölyjäte tulee toimittaa suljetuissa astioissa ja astioiden tulee olla niin lujia, että ne kestävät rikkoutumatta sijoittamisen läjityskohteeseen. Tuotannossa syntyy vaarallisena jätteenä (ent. ongelmajäte) alkalista pesunestettä, jota vuonna 2012 toimitettiin käsiteltäväksi noin 6 tonnia, sekä epäorgaanisia (raskasmetalleja sisältävä) lietteitä ja sakkoja noin 1 tonni. Lietteen määrä on vähentynyt, koska jätevettä ei pääsääntöisesti enää puhdisteta kemikaalisaostuksella, vaan vettä kierrätetään prosessissa ja vain ajoittain poistetaan säiliöihin ja altaisiin kertynyt sakka. Vaaralliset jätteet nouti käsiteltäväksi Lassila & Tikanoja. Kiinteistön huollossa ja siivouksessa voi syntyä satunnaisia vaarallisen jätteen eriä. Tavanomaista kaatopaikkajätettä syntyy hyvin vähän, kun polttokelpoinen jäte lajitellaan energiajätteeksi (noin 12 tonnia) ja keräyspahvi ja paperi (yht. noin 11 tonnia) toimitetaan kierrätettäväksi raaka-aineena. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Tilanne ei ole muuttunut aikaisempaan ympäristölupaan nähden. Tehdas sijaitsee asemakaavan mukaisella teollisuusalueella eikä sen toiminnalla ole vaikutusta luontoarvoihin tai rakennetun ympäristön arvoihin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Yhtiö katsoo toimivansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Sillä on sertifioitu ISO ympäristöjäjestelmä, joka sisältää tehtaan merkittävistä ympäristönäkökohdista johdettuja tavoitteita, joiden toteutumista seurataan erilaisten tunnuslukujen avulla.

9 9 Mekaaninen työstö on korvattu nykyaikaisella lasertekniikalla, jossa ei synny työstö-öljyä ja jossa metallijätteen määrä voidaan minimoida. Fosfatointiprosessi on kehitetty vettä ja kemikaaleja säästäväksi ja jäteveden määrää ja haitallisuutta on vähennetty sekä vesikiertoa sulkemalla että vaihtamalla kemikaaleja vähemmän haitallisiin. Pulverimaalauksen ansiosta vältetään VOC-päästöt. Energiatehokkuus Energiatehokkuutta ei ole arvioitu. Maalaamoa pyritään energian säästämiseksi käyttämään vain yhdessä vuorossa. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ja niihin varautuminen Ympäristöriskeinä on tunnistettu fosfatointiprosessin suljetun kierron pettäminen esim. putkirikon takia, jauhemaalauksen syklonien toimintahäiriö ja kaasujen varastointiin liittyvät riskit, lähinnä tulipalo. Jauhemaalipölyn pääsemin sisäilmaan on estetty ns. poliisifiltterillä. Syklonit huolletaan säännöllisesti. Kemikaali- ja turvallisuusvirasto valvoo nestekaasun käyttöä. Muiden kemikaalien varastointiin liittyvät riskit ovat lähinnä kuljetuksen/siirtojen aikana tapahtuvia. Piha on asfaltoitu. Vahinkotilanteita varten on varattu imeytysmattoa. Nykyinen päästötarkkailu ja hakijan esitys tarkkailusuunnitelmaksi Voimassa olevaa ympäristölupaan ei sisälly tarkkailuvelvoitteita. Viemäröitävän prosessijäteveden tarkkailu 6 kertaa vuodessa on liittynyt sopimukseen vesihuoltolaitoksen kanssa. Hakija esittää lähtevän jäteveden tarkkailua kerran vuodessa siten, että se tapahtuu rasvanpoistopesun jälkeisestä huuhtelualtaasta. Tarvittavat parametrit analysoidaan ulkoisessa laboratoriossa Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää lupaehdoiksi edellä kuvattua viemäröitävän jäteveden päästötarkkailua kerran vuodessa sekä hyväksyttäväksi jauhemaalien toimittamisen kaatopaikalle hakemuksen liitteenä olevan kaatopaikkakelpoisuustestin mukaisesti. Toiminnan aloittaminen Lupaa haetaan olemassa olevan ympäristöluvan saaneen toiminnan jatkamiseen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

10 10 Hakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla Hakemuksesta on suoritettu kirjallinen naapureiden kuuleminen toimittamalla kuulutuskirje Pässinradan asuinkiinteistölle. Lausunto asiasta pyydettiin Ääneseudun Energia Oy:n vesihuoltotoimialalta. Lausunnot Ääneseudun Energia antoi ensimmäisen lausuntonsa , jonka mukaan vanha jätevesisopimus voitaisiin pitää voimassa. Sittemmin jätevesisopimuksen muuttamisesta on keskusteltu yhteisellä käynnillä Allekirjoitettu sopimus on toimitettu ympäristönsuojeluviranomaiselle Ääneseudun Energia Oy on ajoittain tutkituttanut Suolahden puhdistamon ylijäämälietteen ravinne- ja raskasmetallispitoisuuden, viimeisimmät tulokset on päivätty Raskasmetallipitoisuudet ovat pintakäsittelylaitoksille asetettujen lupa- ja sopimusvelvoitteiden myötä vähentynyt olennaisesti niin, että pitoisuudet eivät rajoita lietteen hyötykäyttöä. Muita lausuntoja ei ole esitetty. Kuulemisvaiheessa kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimi Äänekosken ympäristölautakunta. Muistutukset ja mielipiteet Ei ole esitetty. Tarkastukset Lupaprosessin kuluessa tai sitä edeltävässä luvan käynnistysvaiheessa laitokselle on tehty useita tarkastuksia, viimeksi , missä yhteydessä oli käytössä myös vuosiraportti RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Äänekosken ympäristölautakunta myöntää Relicomp Oy:n osoitteessa Sepänkatu 1 toimivalle tuotantolaitokselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Laitoslupa koskee ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 h-kohdan mukaista toimintaa, jossa prosessikylpyihin kastamalla harjoitetaan metallien fosfatointia. Tuotantolaitoksen lukuisat kohde- ja yleisilmanvaihdon poistot maalaamossa ja konepajassa sekä näistä aiheutuva potentiaalinen melu- ja pölyvaikutus huomioon ottaen toimintakokonaisuus saattaa aiheuttaa ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mistä syystä lupaan on sisällytetty myös ympäristönsuojelulain 28 :n 2. momentin 3-kohdan mukainen immisiolupa lupamääräyksineen. Lupa myönnetään hakemuksen ja siihen tehtyjen täydennysten mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:

11 11 LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen toiminnassa tulee noudattaa ja ylläpitää lupahakemuksessa esitettyjä toimia päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristönsuojelun hyvän tason ylläpitämiseksi niin, ettei laitoksesta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään veteen tai viemäriin taikka muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti ympäristön vahingollista muuttumista, roskaantumista tai alueen kaavamerkintä huomioon ottaen yleistä viihtyisyyden alentumista. Fosfatointia koskevat määräykset 1. Fosfatoinnissa syntyvä jätevesi ja käyttökelvottomat pintakäsittelykylvyt tulee joko esikäsitellä laitepuhdistamossa ennen viemäriin laskemista taikka poistaa prosessista haitallisena jätteenä käsiteltäväksi. 2. Pesulinjan huuhteluvesi voidaan johtaa viemäriin, jos sen kokonaishiilivetypitoisuus (C10-C40) mg/l on enintään 200 mg/l. (SFS ) 3. Fosfatointilinjalla syntyvät jätevedet voidaan johtaa laitepuhdistamon kautta viemäriin edellyttäen, että haitta-aineiden pitoisuus ja kuorma eivät ylitä seuraavia arvoja Viemäriin johdettava ainekuorma saa olla enintään g/d Kupari 10 Kokonaiskromi 5 Nikkeli 5 Sinkki 50 Lyijy 5 Kadmium 0,1 Kiinteistöltä viemäriverkkoon johdettava ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja mg/l Kupari 0,5 Kokonaiskromi 0,5 Nikkeli 0,5 Sinkki 2,0 Lyijy 0,5 Kadmium 0.01 Viemäröitävän veden ph-arvo tulee olla välillä 6,0 10,0. Prosessiperäisen jäteveden määrä tulee olla alle 10 m3/d.

12 12 Laitepuhdistamossa syntyvä liete on toimitettava vaarallisena jätteenä käsiteltäväksi. Päästöt ilmaan 4. Maalaamon poistoilma on suodatettava tai erotettava siitä kiintoaines muulla tavoin ennen ulkoilmaan johtamista siten, että maalipölyn ja muiden mahdollisten hiukkaspäästöjen pitoisuudet poistoilmassa minimoidaan. Melu 5. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimpien pysyvään asutukseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää päivällä klo 7-22 A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 db eikä yöllä klo 22-7 tasoa 50 db. Mikäli syntyy perusteltu epäily meluohjearvojen ylittymisestä, tulee melutaso mitata valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Jauhemaalijäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi luokitusnumerolla Jäte saadaan toistaiseksi sijoittaa yhdyskuntajätteen kaatopaikalle kyseiselle jätteelle soveltuvaan erikseen ositettuun paikkaan kaatopaikanpitäjän ohjeiden mukaisesti, mikäli jätteenkäsittelypaikan ympäristölupa sen sallii. Käytettävän maalin laadun olennaisesti muuttuessa kaatopaikkakelpoisuus on testattava uudelleen. 7. Aineena hyötykäyttökelpoiset jätteet kuten (puhdas) pahvi- kartonki ja paperijäte, soveltuvin osin puujätteet sekä metallijäte on kerättävä erilleen ja toimitettava asianmukaiseen hyödyntämispaikkaan jätelain edellyttämällä tavalla. 8. Energiajätteeseen ei saa lajitella aineena hyötykäyttökelpoista jätemateriaalia eikä vaarallisia jätteitä tai muita polttoon kelpaamattomia tai sitä haittaavia aineksia, kuten biojätettä, kyllästettyä puuta, metallia, lasia tai keramiikkaa, maa-aineksia, PVC-muovia, hygieniatuotteita, siivousjätteitä ja tuhkaa. 9. Muutkin kuin fosfatoinnissa syntyvät vaaralliset jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 24 :ssä tarkoitetut tiedot. Varastointi 10. Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja niitä käsiteltävä niin, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa.

13 Tuotantotiloissa kemikaalisäiliöt on sijoitettava suoja-altaisiin ja siirrettäviä kemikaaliastioita säilytettävä reunakorokkein varustetulla tiiviillä alustalla siten, että ne eivät kaatuessaan tai rikkoutuessaan vuoda lattiakaivojen kautta viemäriin. 12. Vaaralliset jätteet on varastoiva asianmukaisesti merkittyinä siten, että niiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin, viemäriin tai sadevesiviemäriin on estetty. Häiriö- ja poikkeustilanteet 13. Vahinko- ja onnettomuustilanteita varten on oltava käytössä imeytysmateriaalia sekä sulkumattoja tai vastaavia lattiakaivojen ja sadevesiviemäreiden sulkemiseen tarkoitettuja välineitä ja välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä vastaavan tapahtuman torjumisen estämiseksi. 14. Jätevedenpuhdistamon toimintaa uhkaavasta päästöstä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitoksen ilmoittamaan yhteysnumeroon ja ympäristöä vaarantavasta päästöstä hätäkeskukseen. 15. Kaikista toiminnan ympäristövaikutuksia lisäävistä häiriötilanteista tulee ilmoittaa Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu 16. Jätevesiä koskevan lupamääräyksen tarkkailutiheyden ja tarkkailupaikkojen määrittämistä varten haitta-ainepitoisuudet jätevedestä tulee määrittää kertaluonteisesti normaalin tuotannon käynnissä ollessa viimeisestä kaivosta ennen liittymistä yleiseen viemäriin. Pesulinjalta lähtevästä huuhteluvedestä tulee määrittää rasvapitoisuus kerran vuodessa. Tulosten perusteella, tai häiriötilanteen vaikutusten selvittämiseksi voidaan edellyttää lisänäytteiden ottoa. 17. Mikäli jäteveden laitepuhdistamo otetaan uudelleen käyttöön, tulee puhdistusteho testata ja varmistaa, että pitoisuus- ja kuormitusehdot sen osalta täyttyvät. 18. Tarkkailu voidaan toteuttaa yrityksen ja vesihuoltolaitoksen sopimuksen mukaisen tarkkailuvelvoitteen mukaisesti, mikäli sopimus täyttää edellä määritellyn minimitason. Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. 19. Fosfatointilinjasta vastaavan tulee pitää käytöstä ja käytön valvonnasta käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa, josta ilmenevät käyttöä koskevat muut kuin säännöllisten työvuorojen päättymiseen liittyvät keskeytykset, toiminnan häiriöt ja huoltotoimet. Jos

14 14 laitepuhdistamo otetaan käyttöön, tulee käyttöpäivät ja sen kautta johdettu vesimäärä kirjata. Raportointi Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä raportoitava edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sitä koskevista muutoksista Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa esitetään perustiedot toiminnasta ja sen muutoksista sekä tiedot mahdollista toimintahäiriöistä, kemikaaleista ja jätteistä sekä jätevesitarkkailun tuloksista. Raportin pohjana olevat asiakirjat, kuten jätevesiä kokevat analyysitulokset ja muut mahdolliset mittaustulokset, käyttöpäiväkirja ja huoltotoimenpiteitä koskevat ja jätehuoltoa koskevat tositteet ja siirtoasiakirjat ja tiedot tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan viranomaisia varten. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava prosesseja ja laitteistoa uusittaessa tällaisten tekniikoiden hankintaan ja käyttöönottoon siten, että päästöt, energiankulutus ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminnan lopettaminen Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan loppumista esitettävä suunnitelma laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä järjestelyistä. RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Relicomp Oy:n toiminta on vuodesta 1998 muuttunut siten, että on toistaiseksi voimassa olevan luvan tarkistaminen on ollut tarpeen. Toiminta täyttää saadun selvityksen mukaan edellisen luvan myöntämisen jälkeen vuonna 2000 säädetyn ympäristönsuojelulain sekä vuonna 1993 säädetyn ja vuonna 2011 uudistetun jätelain vaatimukset eikä annetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista tai eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Sijoituspaikka on lainvoimaisesti ratkaistu jo vuoden 1998 luvan yhteydessä. Lupamääräykset 1-3 Fosfatointia ja sitä edeltävää pesua koskevat määräykset on annettu, koska jos teollisuusjätevettä johdetaan yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle, ympäristöluvassa on tarvittaessa määrättävä jätevesien esikäsittelystä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään (ympäristönsuojelulaki 47 ). Määräykset ovat tarpeen silloin, kun ne sisältävät ympäristönsuojeluasetuksen liitteessä 2 lueteltuja aineita, kuten kadmiumia tai sen yhdisteitä, kromia, nikkeliä kuparia, sinkkiä tai tinaa (YSA 36 a). Jätevesi voi toiminnan laadusta johtuen ainakin tilapäisesti sisältää edellä mainittuja aineita. Raskasmetallien ainekuormaa ja pitoisuutta sekä hiilivetyjen pitoisuutta koskevat rajat on yhdenmukaistettu eri-

15 15 tyisjätevesisopimuksen kanssa, koska ympäristönsuojelullista perustetta erilaisille ehdoille ei ole. Tässä luvassa määräyksiä ei kuitenkaan ole annettu raudasta eikä fosforista, joita ei ole ympäristönsuojelulain liitteessä 2 mainittu. Jätevesisopimuksella voidaan tarvittaessa rajoittaa myös näiden pitoisuutta ja kuormaa yhdyskuntajäteveden puhdistamon toimintakyvyn ja lietteen hyötykäytön optimoimiseksi. Fosfatointilietteet ( *), vesipitoiset huuhtelunesteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( *) sekä rasvanpoistojätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita *) ovat jäteasetuksen 4 :n ja asetuksen liitteenluettelon mukaan vaarallisia jätteitä, jollei toisin osoiteta. Ilmapäästöjä ja melua koskevat määräykset Asutuksen melko läheisestä sijainnista johtuen lupaan on sisällytetty määräyksiä, joilla varmistetaan, että kiinteistöä ei käytetä siten, että naapurille tai lähistöllä asuvalle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölystä tai melusta. Pölyn ja melun osalta on jo ensimmäisen ympäristöluvan yhteydessä annettu määräyksiä mm. maalipölyn erotinlaitteiden kunnossapidosta ja uudistetuilla lupamääräyksillä määräykset saatetaan vastaamaan lupahakemuksessa esitettyjä tietoja ja nykytilannetta. Jätteitä ja niiden käsittelyä ja hyödyntämistä koskevat määräykset 6-9 Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä (YSL 43 ). Ensimmäisen ympäristöluvan yhteydessä on annettu jätteitä koskevia määräyksiä. Jätteitä koskevilla uusilla lupamääräyksillä määräykset saatetaan vastaamaan lupahakemuksessa esitettyjä tietoja ja nykytilannetta sekä -säädöksiä. Jauhemaalien sijoittamista koskeva määräys perustuu myös Mustankorkea Oy:ltä saatuun lausuntoon. Varastointia koskevat määräykset (10-12) Haitallisia aineita ja vaarallisia jätteitä koskevassa varastoinnissa on noudatettava erityistä huolellisuutta siten, että ei aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Erityinen huomio on kiinnitetty varastointiin tuotantotiloissa, joissa on lattiakaivo ja siten vahinkotapauksessa on vaarana, että jätevedenpuhdistamon toimintaa vahingoittavia ja sitä kautta päästöjä vesistöön lisääviä aineita joutuu viemäriin. Häiriö- ja poikkeustilanteet ( 13-15) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa (YSL 43 ). Määräykset tähtäävät siihen, että vahinkotilanteissa pystytään välittömästi ryhtymään torjuntatoimiin mm. lattiakaivojen sulkuun tarkoitetuin välinein sekä

16 16 tiedottamalla asiasta pelastusviranomaisille sekä erityisenä kohteena vesihuoltolaitokselle puhdistamon toimintakyvyn turvaamiseksi. Ilmoittaminen Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on tarpeen luvan valvonnan ja jälki- ja valvonnan lisätoimenpiteiden harkitsemiseksi. Tarkkailua koskevat määräykset (16-19) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 46 ). Fosfatointiprosessin yleensä suljetun kierron johdosta raskasmetallipitoisia jätevesiä ei pääsääntöisesti johdeta tai muuten joudu viemäröitävään jäteveteen, joten säännöllistä jäteveden pitoisuus- tai kuormitustarkkailua ei ole määrätty. Kertaluonteinen selvitys liittymäkohdasta yleiseen viemäriin on kuitenkin tarpeen kokonaiskuvan saamiseksi koko laitoksen jätevesien pitoisuuksista ja haitta-aineiden kuormasta. Mikäli tulos antaa aihetta, voi lisänäytteiden otto olla aiheellista. Jatkuvasti viemäröitävästä rasvanpoiston huuhteluvedestä on katsottu riittäväksi analysoida pitoisuus kerran vuodessa, koska haitta-aineiden taso on ollut alhainen, eikä prosessia ole suunniteltu muutettavaksi. Mikäli laitepuhdista joudutaan ottamaan esimerkiksi fosfatointiprosessissa esille tulevan ainetasapainon säätöongelman vuoksi poikkeuksellisesti käyttöön, on viemäröitävän veden pitoisuus määritettävä laitteen puhdistustehon osoittamiseksi. Vesihuoltolaitos (Ääneseudun Energia Oy:n vesihuoltotoimiala) voi sopia jäteveden pitoisuudesta ja kuormituksesta sekä tarkkailusta tässä luvassa poikkeavasti, mutta on tarkoituksenmukaista, että tarkkailu palvelee sekä lupapäätöksen valvontaa että erityisjätevesien johtamista koskevaa sopimusta, kunhan luvan valvonnan kannalta tarpeellinen taso täyttyy. Fosfatointilinjaa koskeva kirjausvelvoite on tarpeen käyttötarkkailun toteuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28, YSA 19 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on esitettävä uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään

17 17 Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä selvitys melutilanteesta sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä tarkoitetut tiedot soveltuvilta osin. (YSL 55 ja YSA 19 ). Korvattavat päätökset Tällä päätöksellä korvataan Suolahden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristönsuojelulain voimaanpanolain mukainen lupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai sen tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen saatuaan lainvoiman. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7,28, 43, 45, 46, 47, 55, 56, 62, 81, 90 ja 108 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 19, 30, 36, 36a ja 37 :t Jätelaki (646/2011) 6, , 148 ja 149 :t. Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7, 8, 9, 12, 14, 20, 24, 37 ja asetuksen liite 4 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1540 euroa. Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ( ) maksutaulukon mukainen maksu on euroa. Luvan tarkistamisesta voidaan myöntää alennusta 30 %, ellei työmäärä vastaa uuden luvan hakemista. Tässä tapauksessa työmäärä vastasi uuden luvan hakemista. Varmennetusta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä on annettu 30 %.n maksualennus.

18 18