Päihdelinkki III Vuosien kehittämisprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdelinkki III Vuosien 2000 2003 kehittämisprojekti"

Transkriptio

1 Päihdelinkki III Vuosien kehittämisprojekti Loppuraportti Lotta Lehmusvaara (toim.) A-klinikkasäätiö

2 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI... 4 ESIPUHE PÄIHDELINKIN AIKAISEMMAT VERSIOT Päihdelinkki I: Päihdelinkki II: PÄIHDELINKKI III -PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET Toimintaympäristön luotaaminen ja peruskonsepti Matalan kynnyksen palvelut alkoholin käyttäjille Viihdetilaisuuksien korkean riskin ryhmät Lasten ja nuorten vanhemmat A-klinikkasäätiön toiminnan periaatteita Kohderyhmien määrittely PROJEKTIN KULKU Projektin organisoituminen Suunnittelu- ja tuotantovaihe Suomalaiset ja eurooppalaiset yhteistyökumppanit PÄIHDELINKIN TOIMINTA Vanhemmille ja kasvattajille suunnattu informaatio Aikuisille päihteidenkäyttäjille suunnattu informaatio Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu informaatio Itsearviointitestit ja Promille Keskustelufoorumit Sauna Me Vähentäjät Kotikanava Neuvontapalvelu Viihteellä PÄIHDELINKIN KÄYTTÖTILASTOJA SAUNAN KÄVIJÄKYSELY Kyselyyn vastanneet Päihdelinkin käyttömuodot Käyttäjien arvioita Saunan vaikutuksista Käyttäjien yleissuhtautuminen Saunaan PÄIHDELINKKI JULKISUUDESSA

3 8 TULOKSET Palvelun peruskonseptin toteutuminen Verkkoyhteisöt preventiossa Verkkoyhteisö huumepreventiossa Verkkoyhteisö alkoholipreventiossa SUOSITUKSET LÄHTEET LIITE 1 PÄIHDELINKIN TEKIJÄT LIITE 2 PÄIHDELINKKI III PROJEKTIN TALOUS LIITE 3 KUVALIITTEET A-klinikkasäätiön monistesarja nro 40 A-klinikkasäätiö 2004 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN X (moniste) ISBN (verkkojulkaisu) 3

4 SAATTEEKSI Päihdelinkki täyttää maaliskuussa 2004 tuotteena kahdeksan vuotta. Se on pitkä ikä telemaattiselle palvelulle. Ilmaisu tuote ei silti ole kovin osuva, koska siitä helposti tulee mielikuva, että kaikki on valmista. Internetmaailmassa mikään ei ole valmis kovin pitkää aikaa. Tietoyhteiskunta ja teknologia kehittyvät ympärillä ja päihdeasioissakin tapahtuu muutoksia. Tämä raportti käsittelee pääosin Päihdelinkin versiota III eli vuosia Tähän ajanjaksoon osuu Päihdelinkin vaihe, jota voi kutsua vakiinnuttamiseksi. Prototyypin ja ensimmäisen laajemman version kokemukset oli koottu, palvelulle oli muodostunut laaja käyttäjäkunta ja telematian kehitys mahdollisti monien palveluosioiden viimeistelyn. Raportin kuvaamana aikana Päihdelinkin rahoitus saatiin sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Virtuaaliklinikka-projektin osalta Raha-automaattiyhdistykseltä. Molempien useammaksi vuodeksi myöntämät kehittämisrahat tekivät mahdolliseksi pitkäjänteisen suunnittelun, jonka avulla palvelun ulkoasua, rakennetta ja tekniikkaa saatiin hiottua ja sisältöä merkittävästi laajennettua edellisestä versiosta. Tämän version kehittämisen aikana Päihdelinkin palvelun käyttö on kasvanut niin, että eri käyttäjiä on jo noin kuukaudessa. Suora vertailu A-klinikkasäätiön perinteisten avohoitopalveluiden asiakkaiden määrään ei tietysti ole kovin yksiselitteistä. Mutta on hyvä havaita kontaktien määrän merkittävä tasoero. Eri telematia-asiakkaita on kuukaudessa yhtä paljon kuin perinteisiä asiakkaita vuodessa. Päihdelinkin III-vaiheen aikana A-klinikkasäätiön telemaattisista palveluista kasvoi kontaktipinnaltaan säätiön laajin palvelumuoto. Siinä mielessä se ei ole enää kokeilu, vaan auttamista, jonka pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja riippuvuusongelmista tiedottamisessa, mutta joka palvelee yhtä lailla ihmisten omatoimista muutosta ja jossakin mitassa myös hoitoa. Tässä suhteessa ilmaisu tuote on hyvin perusteltu. Vaikka Päihdelinkki onkin siis nyt selvästi tuote, joka on löytänyt oman paikkansa, sen kehittäminen on yhä oleellista. Syyt ovat samat kuin aikaisemminkin: kaikki ympärillä muuttuu ja kehittyy. Päihdelinkistä ei tule koskaan valmista. Päihdelinkin kehittämiseen liittyy myös kaksi tärkeää suurta asiaa, jotka on pian saatettava kuntoon. Ensimmäinen, säätiön sisäinen asia, koskee telematiapalveluiden yhdistämistä säätiön perinteisiin ennaltaehkäisy- ja hoitopalveluihin. On rakennettava oikeasti saumaton tuen ja hoidon ketju, jollaista on vuosia kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon telematian päämääräksi Suomessa. Toinen, ulkoinen ongelma koskee palveluiden rahoitusta. On hyväksyttävä se, että perusolemukseltaan telematiapalvelut ovat kansallisia, eivät paikallisia. Luonteeltaan anonyymisyyttä korostavina ne eivät istu helposti järjestelmäämme, jossa kuntien pitäisi maksaa asukkaidensa päihdeongelmien hoito. Päihdelinkin osalta kysymys on määrällisesti pienistä summista, mutta 20 järjestön yhteinen apua.info -portaali antaa jo aavistuksen ongelman tulevasta laajuudesta. 4

5 Tulevaisuudessa terveydenhuolto ja osittain sosiaalityökin joutuu kokemaan suuren paradigmamuutoksen: asiat siirtyvät ihmisten itsensä verkossa tehtäviksi, kuten on jo käynyt pankkimaailmassa. Tämä ei johdu vain telematiikan tehokkuudesta, vaan siitä, että ihmiset haluavat mieluummin tehdä minä itse. Tämän vuoksi yhteiskunnan on nyt ryhdyttävä vakavasti miettimään tietoyhteiskunnan palvelujärjestelmää ja sen rahoitusrakennetta. Kiitos erityisesti Lotta Lehmusvaaralle, joka on pääosin laatinut tämän raportin, Aino Majavalle Saunan kävijäkyselyn toteuttamisesta sekä koko laajalle Päihdelinkki-työryhmälle, joka on kirjattuna raportin liitteeseen. Kiitoksia sosiaali- ja terveysministeriölle ja erityisesti Ralf Ekebomille, joka on seurannut ja tukenut Päihdelinkin kehittämistä. Paljon ansiota Päihdelinkin kehityksestä kuuluu myös Raha-automaattiyhdistykselle, joka on tukenut Päihdelinkkiin sisältöä tuottanutta Virtuaaliklinikka-hanketta. Vielä on mainittava eurooppalaiset Prevnetkumppanimme, jotka ovat antaneet paljon virikkeitä Päihdelinkin kehittämiseen. Helsingissä Teuvo Peltoniemi Päihdelinkkiprojektin johtaja ja päätoimittaja 5

6 ESIPUHE Päihdelinkki tuo useimmille mieleen internetsivuston, josta saa tarvittaessa monipuolista tietoa päihdeasioista. Jos asiaa kysytään hankkeessa vuosien varrella mukana olleilta henkilöiltä, Päihdelinkki on ennemminkin teknologiaan uskovien ihmisten tapa ajatella. On tärkeää kehittää ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja hoitotyötä niin, että siihen otetaan myös teknologian tuomat mahdollisuudet mukaan. Tekniikka yhdistää meitä. Suomi on maa, jossa ihmiset asuvat pitkienkin välimatkojen päässä toisistaan. Meillä on myös maa, jossa vaietaan kahdella kielellä ja jossa kännykkä tai tietokone voi liudentaa sosiaalisia pelkoja. Teknologia on omaksuttu arkeemme varsin nopeasti. Meillä on myös lippulaiva Nokia ja vanavedessä innostuneet isät, jotka vievät vanhat tietokoneensa päiväkoteihin. Nörtit lisääntyvät, ja heille tietoverkot ovat mitä luonnollisin tapa kommunikoida. Päihdehuollossa on esitetty pelkoja, että teknohuumassa ihminen katoaa. On totta, että tietoverkot tulevat luultavasti muuttamaan ihmisten käsityksiä omasta identiteetistään, kun erilaisia verkkopersoonia voida luoda omaksi huviksi. Voidaan kuitenkin todeta, että samoin kuin kasvokkain tapahtuvassa hoitotyössä, mitään hoitoja ei tarvita verkossakaan ilman ihmistä. Myöskään päihdeongelma ei häviä tietoverkoissa. Suuntaus on paremminkin päinvastoin - verkot tuovat päihdeongelman yhä enemmän näkyviin. Epäilys, ahdinko ja tuska vyöryvät verkkoihin samoin kuin uutiset, viihde ja kulttuuri. Kodin, oman lähiympäristön ja tiedotusvälineiden väliin on kymmenessä vuodessa muodostunut uusi elämismaailma, mobiili- ja internetavaruus. Viimeistään tästä syystä teknologiauskoinen päihdetyöläinen sanoo: Vain hullu jättäisi tilaisuuden käyttämättä. Ongelma voidaan pyrkiä kohtaamaan siellä, missä ihmiset ja ongelmat ovat. Teknologian avulla voidaan parantaa päihdehuollon laatua. A-klinikkasäätiö on kehittänyt informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa päihdetyössä jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Teknologian nopea kehittyminen, erityisesti internetin yleistyminen, loi merkittäviä uusia mahdollisuuksia tiedon jakeluun ja saatavuuteen. Varsin nopeasti internetiin alettiin kehittää luettavan aineiston lisäksi vuorovaikutteisia palveluja. Käyttäjän aktiivisen roolin lisääminen mahdollisti vuorovaikutuksen koneen ja käyttäjän välillä (muun muassa päihteiden käytön itsearviointitestit), kommunikoinnin ammattilaisten ja kävijöiden välillä (verkon yli tapahtuva neuvonta) sekä kävijöiden keskenään käymän keskustelun ja tuen (keskustelupalstat). Suuri joukko hoidon, tiedotuksen, tutkimuksen, tekniikan ja vuorovaikutussuunnittelun ammattilaisia on osallistunut Päihdelinkin kehittämiseen jo ennen tämän raportin käsittelemää ajanjaksoa, kuten historiakatsauksessa kuvataan. A-klinikkasäätiön monipuoliset päihdelinkkipalvelut (puhelin, internet, tietoverkko, faksi jne.) avattiin maaliskuussa 1996 osoitteessa Oma suora domainnimi saatiin lokakuussa 1998, jolloin palvelu samalla uudistettiin perusteellisesti. Nykyinen Päihdelinkin kolmas versio on toiminut internetissä tammikuusta

7 Päihdelinkki on osunut monellakin tapaa taitekohtaan. Ensiksikin se on ollut sosiaali- ja terveysalalla verkkopalvelujen edelläkävijöitä. Palvelussa on jo pitkään ollut toimivia vuorovaikutteisia palveluja. Viime vuosina myös muut apua ja neuvontaa tarjoavat järjestöt ovat alkaneet kehittää matalan kynnyksen palveluja verkkoon julkisen rahoituksen turvin. Toinen merkittävä taitekohta oli huumausainepoliittisen keskustelun vilkastuminen luvun lopulla. Alettiin puhua huumausaineiden käytön yleistymisestä Suomen toisena huumeaaltona. Näkemysero käyttäjäpiireissä käytävän keskustelun ja julkisen, esimerkiksi tiedotusvälineissä käytävän keskustelun välillä oli ilmeinen. Internetistä tuli vapaa vyöhyke, jossa ei ollut mahdollista säädellä keskustelua tai asettua virallisen huumepolitiikan portinvartijaksi. Päihdelinkistä muodostui nopeasti yksi tällainen demokraattinen foorumi, kun 1998 avatulla keskustelupalstalla alkoi vilkas huumepoliittinen keskustelu. Tässä muutosprosessissa, päihdekeskustelun avautumisessa, A-klinikkasäätiö on halunnut olla välittäjä, jonka tehtävänä on ollut toisaalta kannustaa eri näkökantojen esiintuloa ja toisaalta muistuttaa jyrkkiin kannanottoihin liittyvistä ongelmista. Tärkeätä on tuntunut myös oivaltaa, ettei oikeita vastauksia vaikeisiin kysymyksiin aina ole. Rajallisuus tuli puolestaan vastaan siinä, että varsinkin nuoret halusivat saada tutkimustietoa, mutta yhä uudelleen heille tarjottiin ideologisia vastauksia. Projekti on selvästi osoittanut, että poliittisen huumevalistuksen aika on ohi. Päihdelinkki-projektin ydintä on ollut aikataulultaan tiivis tuotannollinen ajattelu, mistä on seurannut myönteisiä ja kielteisiä seurauksia. Myönteistä on se, että toimiva ja suosittu verkkopalvelu ylipäätään saatiin uudistettua lyhyessä ajassa ja kävijämääriä runsaasti lisättyä. Tuotantoajattelua voidaan kuitenkin kritisoida siitä, että siitä hyvin helposti tulee suppean tiimin hanke vailla esimerkiksi laajaa dialogia hoitopalveluja toteuttavien yksiköiden kanssa. Telemaattisen päihdetyön juurruttamisessa perinteiseen päihdetyöhön riittääkin vielä työmaata. Nykyään Päihdelinkki on tilanteessa, jossa se on vakiintunut internetin suurimmaksi suomenkieliseksi päihde- ja riippuvuusaiheiseksi verkkopalveluksi. Rinnalle on tullut myös muita, hyviä ja suosittuja palveluja. Kolmevuotisen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman projektin, johon saatiin yksi lisärahoitusvuosi, päättyessä haasteena onkin palvelujen jatkuvuus ja rahoituspohjan varmistaminen. On tärkeää, etteivät päihdeaiheinen tieto ja palvelut pirstaloituisi tietoverkoissa monelle eri luukulle fyysisten palvelujen tapaan, vaan että alan toimijat kehittävät palveluja yhteistyössä ja asiakaslähtöisesti, osoiteviidakkoa välttäen. Lotta Lehmusvaara Projektisuunnittelija 7

8 1 PÄIHDELINKIN AIKAISEMMAT VERSIOT 1.1 Päihdelinkki I: A-klinikkasäätiö on maamme ensimmäisiä internetpalveluita tarjoavia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Säätiön keväällä 1996 aloittama Päihdelinkki oli muutaman vuoden todennäköisesti maailman laajin päihdealan telemaattinen palvelu. Palvelun alku on niissä kokemuksissa, joita vuonna 1987 tiedottajaksi tulleella Teuvo Peltoniemellä oli aikaisimmista työpaikoistaan. Uuden toimensa ensimmäisessä tiedotussuunnitelmassa hän ehdotti selvitettäväksi "mahdollisuuksia siirtää Helsingin kaupungin raittiustoimiston nauhapohjaisen Päihdepuhelimen hoitokanava A-klinikkasäätiön hoitoon koko maahan laajennettavaksi". Rahoituksen saaminen oli kuitenkin vaikeaa. Riittävää ymmärtämystä palveluille ei löytynyt Raha-automaattiyhdistyksestä, mutta ei myöskään säätiön keskustoimistosta hankkeiden priorisointivaiheessa. Siksi Päihdelinkkiä suunniteltiin ja rakennettiin A-klinikkasäätiön tiedotusyksikössä lähes koko 1990-luvun vähin voimavaroin pääasiassa muun työn yhteydessä ilman ulkopuolisia resursseja. Aluksi rakennettiin itse tarvittavat atk-laitteet. Palvelun sisällön perusrakenne suunniteltiin ja sisältöjä kirjoitettiin yhdessä säätiön kehittämis- ja koulutusyksikön suunnittelijan Ari Saarron kanssa. Päihdelinkin ensimmäisissä suunnitelmissa tavoitteena oli puhelinvalikolla ja paperilla toimiva tietokanta. Tekniikan nopea kehitys on koko ajan muovannut tiedonvälityskanavia. Internet tuli palveluna mukaan kesken suunnitteluprosessin ja myöhemmin palvelun keskeiseksi areenaksi. Kun A-klinikkasäätiön Päihdelinkin laaja prototyyppi saatiin rahoituksen löydyttyä viimeisteltyä ja avattiin maaliskuussa 1996 se sisälsi äänivalikolla toimivat puhelin- ja faxtietotokannat, modeemipalvelun (boxi) ja internet-sivuston sekä päihdekansion. Samalla kertaa avatut A-klinikkasäätiön kotisivut täydensivät Päihdelinkkiä mm. osoitetietokantojen avulla. Internetissä palvelu sijaitsi osoitteessa koska tuolloin organisaatioille myönnettiin vain yksi domain-osoite. Kohderyhmänä oli suunnata palvelu omasta tai läheisen päihdeongelmasta huolestuneille, samoin kuin opiskelijoille, toimittajille, päihdetyötekijöille ja muille ammattilaisille, joille nopea yleiskatsaus asiaan on tärkeä saada välittömästi. Päihdelinkissä kiinnitettiin alusta pitäen suurta huomiota siihen, että palvelu olisi tarjolla laajasti ja demokraattisesti. Moninkertaisista kustannuksista huolimatta mm. puhelinpalvelut rakennettiin toimimaan myös kiekkopuhelimella, koska pelkästään näppäinpuhelimet olisivat karsineet osan vanhempaa väestöä. Myös internet-osuuden käyttöliittymä suunniteltiin siten, 8

9 että se olisi nopeasti latautuva ja selkeä. Uusinta tekniikkaa sovellettiin kohtuudella, koska nähtiin, että väline sinänsä on myös viesti ja symboli, joka auttaa sisällön perille menossa. Käyttäjäystävällisyyteen pyrittiin myös sillä, että päätettiin, ettei Päihdelinkin käytöstä peritä lisämaksuja, vaan kaikki palvelut tarjotaan normaalin puhelun tai tekstiviestimaksun hinnalla. Pitkäjänteisenä tavoitteena oli kansalaislähtöisen, saumattoman palveluketjun ajatus, joka nykyisin on myös koko sosiaali- ja terveydenhuollon tietoyhteiskuntatavoitteen perusta. Päihdelinkin interaktiiviset palvelut pyrkivät täyttämään primaari- ja sekundaariprevention välialuetta. Siksi oleellinen osa Päihdelinkkiä ovat alkuvaiheista lähtien olleet itsearviointitestit ja anonyymikonsultaatio. Päihdelinkkiä on käytetty myös tutkimustarkoituksiin. Tutkimusosuudessa ensimmäinen kyselylomake vuonna 1998 käsitteli nettiriippuvuutta ja muita tietokoneen käytön haittavaikutuksia. Päihdelinkissä on pyritty pysyttelemään tekniikan kanssa ajan tasalla. Päihdelinkki kokeili yhteistyössä Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa useita kertoja määräaikaista puoliautomaattista tukipuhelinta. Vuonna 2000 avattiin paljon huomiota saanut Promille-tekstiviestipalvelua, josta on muodostunut pysyvä osa palvelua eri tekniikoin toteutettuna. Vastaavasti on luovuttu niistä tekniikan muodoista, joista aika on ajanut ohi. Internetin yleistymisen myötä lopetettiin vuonna 1996 modeemipalvelu, vuonna 1999 fax-on-demand -toiminta ja pari vuotta myöhemmin alkuperäinen äänitiedostopohjainen puhelinpalvelu. Päihdelinkki osoittautui alusta lähtien suositummaksi kuin osattiin odottaa. Se on otettu hyvin vastaan myös internet-yhteisössä. Päihdelinkki on arvioitu monissa linkkilistoissa erinomaiseksi palveluksi ja siihen viittaavia kotimaisia linkkejä on pari sataa. Helmikuussa 2004 vastaava määrä Googlessa oli 265. Päihdelinkin perusidean arvostuksesta kertoo myös se, että sitä käsiteltiin lehdissä, radioissa ja tv-ohjelmissa ainakin toistasataa kertaa jo parin ensimmäisen vuoden aikana. Median erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut alkuajoista lähtien alkoholin ja huumeiden lisäksi nettiriippuvuus. Suomalaisia telemaattisia päihdepalveluita ja niiden taustalla olevia ajatuksia vietiin jo varhain muualle Eurooppaan, ensi kertaa luultavasti ICAAn seminaariin Budapestiin vuonna Päihdelinkki sai heti käynnistyttyään vuosikymmen myöhemmin paljon kiinnostusta saman alan eurooppalaisilta järjestöiltä, mikä sittemmin johti myös systemaattiseen EUyhteistyöhön Prevnetin avulla. 1.2 Päihdelinkki II: Prototyypin jälkeen uutta laajempaa ja moniulotteisempaa Päihdelinkkiä rakennettiin kaksi vuotta. Päihdelinkille saatiin oma domain. Uusi laaja ja ulkoasultaan kokonaan uusittu palvelukokonaisuus avattiin lokakuun lopussa Tietopankkia laajennettiin ja siihen rakennettiin hakupalvelu. Uudessa palvelussa oli myös enemmän vuorovaikutteisia palveluja: suosittu keskustelualue teemoineen, itsearviointitestejä ja anonyymi neuvontapalvelu. 9

10 Yhteistyökumppaneita oli useita. Palvelua kehitettiin nyt osana EU:n rahoittamaa ja A- klinikkasäätiön koordinoimaa Prevnet Euro -hanketta, mikä mahdollisti suuremmat resurssit ja monipuolisen toteuttajatiimin mukanaolon. Projektin aikana maittain suoritettavista pilottiprojekteista kerättiin kokemuksia, joiden pohjalta koottiin ensimmäinen telemaattisen päihdevalistuksen eurooppalainen käsikirja. Lisäksi hankkeen osapuolet järjestivät koulutusta telematiikasta terveyskasvatuksessa. Hankkeen kansallisissa piloteissa kehitettiin yhtäältä nuorten ja toisaalta päihdealan ammattilaisten telemaattisia palveluita. EU-kytkentä oli oleellinen, koska sen avulla ideoita voitiin testata Suomen johdolla myös neljässä muussa Euroopan maassa. Suomen Prevnet toimi yhteistyössä Kuntoutussäätiön, Nyyti ry:n ja Dialog-hankkeen kanssa osana Stakesin koordinoimaa Mielenterveyden ja päihdetyön telematiikkaverkostoa (MEPT). EU:n lisäksi Päihdelinkkiä rahoitti myös Terveyden edistämisen keskus. Päihdelinkin toisessa versiossa ovat jo näkyvissä kaikki ne peruselementit, jotka yleensäkin kuuluvat telemaattisiin palvelukokonaisuuksiin. Prevnetin kansainvälisen yhteistyön tuloksena Päihdelinkillä oli jo vertailtavana ja hyödynnettävänä koko joukko muita samantyyppisiä palveluita Euroopassa. Internetin kehitys on niin nopeaa, että jo Päihdelinkin toista versiota julkaistaessa oli hyvin tiedossa, mitä muuta voisi ja pitäisi tehdä. Internet oli siirtymässä verkkojulkaisemisesta verkossa tapahtuvaan toimintaan. Kehittämistarvetta nähtiin ennen muuta interaktiivisten palveluiden kehittämisessä sekä uuden tekniikan hyödyntämisessä. Myös tietokantaominaisuuksissa oli edelleen runsaasti aukkoja ja kehittämisen varaa. 10

11 2 PÄIHDELINKKI III -PROJEKTIN TAUSTA JA TA- VOITTEET 2.1 Toimintaympäristön luotaaminen ja peruskonsepti Verkkopalveluiden tuotantoprosessi jaetaan yleisesti viiteen vaiheeseen, jotka ovat kartoitus, suunnittelu, tuotanto, testaus sekä julkistus-, seuranta- ja ylläpitovaihe. Päihdelinkki III on ollut perusolemukseltaan puhdas verkkotuotantoprojekti, joka on noudattanut pääpiirteissään edellä mainittua marssijärjestystä. Projekti alkoi keväällä 2000 kartoitusvaiheella, jossa tärkeintä oli selvittää, mitä oikeastaan ollaan tekemässä, kenelle ja millä resursseilla. Työ alkoi tavoitteiden hahmottamisella. Päihdelinkillä oli jo toimiva palvelu osoitteessa joten kyseessä oli palvelun uudistaminen eikä täysin uusi palvelu. Alkuvaiheessa paljon tilaa sai konseptiajattelu: pohdittiin, millainen palvelu Päihdelinkki on, kenelle se tehtäisiin, ja millä ilmeellä palvelu tulisi uudistaa. Toimintaympäristö muodosti perustan konseptin hiomiselle. Siihen kuuluvat suomalainen päihdekulttuuri ja -lainsäädäntö, A-klinikkasäätiön tehtävä päihdehaittojen vähentäjänä ja säätiön toiminnan yleiset periaatteet. Peruskonseptia mietittäessä profiloituminen päihteiden käyttöä vastaan ei tullut kysymykseen, sillä hyväksyiväthän suomalainen kulttuuri ja lainsäädäntö tiettyjen päihteiden käyttämisen nautintoaineina. Miten sitten ei-hyväksytyt, laittomat päihteet? Myös niiden kohdalla lähdettiin päihdehaittojen vähentämisestä siihen tosiasiaan pohjaten, että vaikka virallinen huumepolitiikka oli peruslähtökohdiltaan kansainvälisestikin katsoen tiukkaa, siihen oli selkeästi kirjattu myös haittojen vähentämisen elementtejä. Näiden rinnalle tulivat vielä lääkkeiden eilääkinnällinen käyttö ja monet muut päihteinä käytettävät aineet, kuten siemenet ja yrtit. Päihdelinkki haluttiin kuitenkin nähdä myös oppimisprojektina, jossa ennaltaehkäisevän päihdetyön kokemuksia, hoidon kokemuksia sekä uuden median suunnittelua ja tuotantoa valjastettaisiin päihdetyön käyttöön. Tavoitteena oli luoda ympäristö, joissa eri alojen osaaminen, tieto ja ymmärrys yhdistyisivät luovalla tavalla ja jossa kansalaisia ei asetettaisi asiakkaiksi, "auttamisen kohteiksi". Verkko oli myös sidosaine kävijöiden välillä. Esimerkiksi keskusteluyhteisöistä nousee kirjoittajia, jotka käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Uusi media nähtiin hankkeessa kansalaisenkokoisesta perspektiivistä. Peruskonseptiksi asetettiin Päihdelinkki "Suomen kattavimpana ja asiantuntevimpana wwwpalveluna päihdeasioissa, päihteiden Helsingin Sanomina". Periaatteena nähtiin myös moniarvoisuus ja asialliseen tiedonvälitykseen pyrkiminen ilman suoraa tarkoitushakuisuutta. Säätiön telematiahankkeiden ja tiedotusyksikön ja kehittämisyksikön yhteisillä neuvonpidoilla haluttiin varmistaa, että hankkeen tavoitteet ja toteutus oli hahmotettu samalla tavalla. Tavoitteiden lisäksi selvitettiin tekniset rajoitteet suunnittelulle ja toteutukselle, tarvittavat resurssit ja budjetti. Hankkeen aloitusvaiheessa kartoitettiin niin ikään, mitä olemassa olevaa aineistoa A-klinikkasäätiössä jo oli saatavilla kännykkä- ja webprevention tarkoituksiin. Pyrkimyksenä oli myös integroituminen A-klinikkasäätiön muuhun toimintaan. 11

12 2.1.1 Matalan kynnyksen palvelut alkoholin käyttäjille Alkoholikulttuurissa ongelma- ja kohtuukäyttäjien välillä olevissa käyttäjäryhmissä on tarvetta juuri näitä kohderyhmiä varten suunnitelluille käytön hallinnan työkaluille. Tästä ovat puhuneet muun muassa lääkärit kohdatessaan vastaanotoilla liikakäyttäjiä. Juomisen itsehallinta tarjoaa keinoja ja menetelmiä omatoimiseen muutokseen. Mallit sopivat niille, jotka eivät pidä itseään alkoholisteina, mutta ovat huolestuneita tai tyytymättömiä nykyiseen alkoholinkäyttöönsä. Projektin alkuvaiheessa todettiin, että internetissä ei ollut tarpeeksi tähän sopivia ajattelun välineitä, vaikka itse menetelmistä oli jo kokemusta. Monilla paikkakunnilla järjestetään esimerkiksi ryhmiä, joissa voi harjoitella juomisen itsehallinnan perusteita. Useimmat ryhmäläiset asettavat tavoitteekseen juomisen vähentämisen noin puoleen entisestä. Useimmat myös saavuttavat tavoitteensa. Juomisen itsehallinnasta on myös esitteitä ja kirjoja. Niissä käydään läpi annosten merkitseminen, tavoitteiden asettaminen ja onnistuneen muutoksen varmistaminen pysyväksi. Taustalla on ajatus kohtuukäytöstä. Päihdelinkissä haluttiin tukea alkoholin käyttäjiä asettamaan tavoitteita ja rajoja. Omatoimisen muutoksen tukemiseksi Päihdelinkkiin haluttiin kehittää myös yhteisöllisyyttä vertaistukeen ja muita tukipalveluja, kuten tekstiviestipalveluja. Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää siihen, ettei palvelujen sävy olisi syyllistävää. Toivottiin, että palvelut saavuttaisivat käyttäjiä, joita fyysiset palvelut, esimerkiksi A-klinikat, eivät syystä tai toisesta saavuta. Pohdittiin myös, ettei käytön kontrolli ole vielä juurtunut terveydenhoidon alallekaan niin, että omatoimisen muutoksen välineitä tai työkaluja tarjottaisiin aktiivisesti. Alkoholin liikakäyttöä kohtaavat hoitotyöntekijät voisivat kokeilla internetiä työvälineenä kohdatessaan asiakkaita. Käyttäjää voidaan internetissä tukea saavuttamaan omia osatavoitteitaan. Ensimmäinen tavoite voi olla se, että kävijä alkaa tarkkailla juomistaan ja seuraava se, että hän asettaa itselleen tavoitteen (ei välttämättä lopettamista, vaan asteittaisen vähentämisen). Hän alkaa myös miettiä rajaa, jonka yli ei halua käyttötilanteissa mennä. Käyttäjä saattaa alkaa pohtia, millaisissa tilanteissa voi juoda, mistä taas voisi yrittää luopua. Juominen alkaa saada rakennetta. Hän alkaa miettiä keinoja kiusausten varalle ja esimerkiksi tapoja pitkittää yhden tuopin kestoa. Hän tuntee saavansa niskalenkin alkoholista. Tilanne voi olla tulossa paremmin hallintaan Viihdetilaisuuksien korkean riskin ryhmät Olemassa oleva huumetyö kohdistuu joko huumeiden käytön aloittamisen ehkäisyyn tai huumeriippuvaisten hoitoon. Nuorten ja nuorten aikuisten päihteidenkäyttö on kuitenkin moninaistunut, kun ilmapiiri on muuttunut suopeammaksi myös laittomien päihteiden käyttöön nautinnon ja rentoutumisen välineinä. On alettu puhua ns. viihdekäyttäjistä erotuksena ongelmakäyttäjistä. Ilmiö on kansainvälinen eikä sille näy olevan loppua. Huumeita satunnaisesti käyttäviin viihdekäyttäjiin viranomaistaholla ei ole ollut valistuksellista kontaktia. Käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä - muun muassa aineiden epäpuhtaus, yhteiskäyttö sekä suuret kertakäyttömäärät. Otsikoihin nousi myrkytyksiin johtanut ekstaasin yhteiskäyttö masennuslääkkeiden kanssa, mikä kertoi uudenlaisesta riskipotentiaalista 12

13 ja trendistä ("buustaaminen", aineen vaikutusten tehostaminen ja jälkioireiden poistaminen huumausaineilla tai lääkkeillä). Kannabiksen kohdalla taas tutkimustietoon perustumaton valistus on saanut aikaan sen, ettei kannabiksen todellisista terveyshaitoista ole tarpeeksi tietoa. Sitä pidetään rivikäyttäjien keskuudessa yleisesti haitattomana, mietona huumeena ja äärimmillään terveellisenä, jopa pyhänä, yrttinä. Viihdekäytön ja ongelmakäytön raja on liukuva. Monelle viihdemerkityksessä lähtenyt käyttö alkaa saada ongelmakäytön piirteitä. Juhlimisessa ekstaasia usein käyttävillä vaarana on esimerkiksi masennus ja näitä nuoria ja nuoria aikuisia on alkanut jossain määrin hakeutua hoitoon esimerkiksi nuorisoasemille. Viihdekäytön riskejä ehkäiseviä projekteja on kuitenkin vasta aloiteltu Suomessa. Huolimatta korkeista riskeistä huumeita viihdemerkityksessä käyttävät ovat olleet suhteellisen näkymätön ilmiö. Tiedotuksen kohderyhminä he ovat vaikeammin tavoitettavissa kuin esimerkiksi suonensisäisesti huumeita käyttävät. Huumeita käytetään huumetutkijoiden tutkimusten mukaan oletuksella, että käyttö on hallittua ja sillä on myönteisiä seurauksia. Jotta riskejä voitaisiin ehkäistä, tarvitaan yhtäältä tietoa viihdekäytön ajankohtaisista muodoista ja suuntauksista, toisaalta haittoja ehkäisevää valistus- ja muuta toimintaa. Tutkija Kati Rantalan mukaan hyödykemäinen ja välineellinen huumeiden käyttö on muokkautunut saumattomasti osaksi nykyistä kulutus-, elämys- ja tietoyhteiskuntaa. Ns. valistuneella viihdekäyttäjällä itsekontrolli muuntautuu helposti tekniikan hallinnaksi, huumeiden käyttötaidoksi. Internet on tätä käyttötietoa pullollaan: "Internet on keskeisin vapaa-ajan huumeidenkäyttökulttuurin muokkaaja ja ylläpitäjä. Se mahdollistaa huumeita käyttävien vapaan kohtaamisen, mikä tukee ja rakentaa jaetuille arvoille ja elämäntyylille perustuvaa yhteisöllisyyttä luoden huumeidenkäytölle hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin. Samalla se tarjoaa nopean ja globaalin väylän vaihtaa tietoa ja kokemuksia aineiden ominaisuuksista, riskeistä ja vaikutuksista liittyen erityisesti ekstaasiin ja kannabikseen, mutta myös muihin huvikäytöllisiin aineisiin. Keskustelulistoilla nuoret esimerkiksi valistavat tosiaan käyttämään aineita oikein, jotta hyöty olisi mahdollisimman suuri ja haitat jäisivät pieniksi. Jo hankkeen alkuvaiheessa todettiin, että A-klinikkasäätiön päämäärä oli kontaktin saaminen käyttäjiin: "Meidän tulee kohdata kaikki". Pohdittiin, annammeko kuitenkin väärän viestin, jos sallimme (1998 alkaneen) huumekeskustelun jatkua Päihdelinkissä? Pitäisikö järjestöjen dialogin sijaan tiivistää rivejä huumeidenkäyttöä vastaan? Todettiin, että keskustelupakoisuus oli jo vienyt valistajilta uskottavuutta nuorten silmissä. Päihdelinkin haluttiin asettuvan välimaastoon, välittäjäksi. Nuorten suosima, jo toimiva keskustelupalsta nähtiin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Tavoitteena oli rakentaa hyvät yhteydet nuorten päihdekulttuureihin. Luottamukseen pyrittiin ensisijaisesti sallimalla keskustelu aiheesta. Samalla saavutettaisiin läpinäkyvyyttä huumeita käyttävien näkemyksiin, käyttötapoihin ja käytöstä aiheutuviin riskeihin. Päämääräksi asetettiin edelleen huumeiden käytöstä aiheutuvien sosiaalisten ja terveysriskien ja -haittojen vähentäminen Suunnitelmissa oli liittää toimintaan laadukas preventio teemoittamalla keskustelua, tarjoamalla asiantuntijoiden tutkimustietoa riskeistä, lisäämällä eri tahojen osallistumista keskusteluun ja järjestämällä erilaisia verkkotapahtumia. 13

14 Huumeista kiinnostuneita nuoria haluttiin kannustaa hakemaan tietoa ja tarvittaessa apua riski- ja ongelmatilanteissa. Haittojen vähentämiseen kuuluu, että lopullisen parantumistavoitteen korostamisen sijaan hyväksytään pieniä osatavoitteita. Esimerkiksi nautitun kertaannoksen kohtuullistaminen ja alkoholinkäytöstä tuttu oman käytön seuranta, pidättäytyminen suonensisäisestä käytöstä tai tiedon hankkiminen ennen kokeilua ovat käyttäjien omaa kontrollia, johon voidaan pyrkiä. Nuorten huumeiden käyttöä selvittänyt toimikunta oli luovuttanut mietintönsä ministeri Osmo Soininvaaralle lokakuussa Siinä suositettiin sekundaariehkäisyssä käytöstä aiheutuvia haittojen vähentämistä. Mietinnössä korostuivat tiukkojen kannanottojen ja moraalisten lähtökohtien sijaan tarkoituksenmukaisuuskysymykset: Miten kontakti esimerkiksi huono-osaisiin käyttäjiin saadaan? Nuorten huumausaineiden käyttö hankkeen lähtökohtana liittyi tällä tapaa myös syrjäytymisen ehkäisyyn. Huono-osaiset käyttäjät kärsivät riippuvuudesta ja useimmiten myös monista sosiaalisista ja psyykkisistä ongelmista. Heidän toipumismahdollisuuksiaan voidaan parantaa vain, jos hoitojärjestelmä pääsee luottamukselliseen yhteyteen heidän kanssaan. Käyttäjille haluttiin tarjota matalan kynnyksen kontaktipinta ja verkkoyhteisön ajateltiin täydentävän nykyistä hoitopalvelukäytäntöä ja sen toimijoita. Avoimen kommunikoinnin huumeidenkäyttäjien ja palveluverkoston toimijoiden välillä netin välityksellä ajateltiin tuottavan mahdollisuuden ymmärtää toista osapuolta ja parantaa asioiden hoitumista. Toiminnalla haluttiin myös vaikuttaa suomalaiseen mielipideilmastoon, sillä nollatoleranssin korostaminen ja käyttäjien leimaaminen oli vastakkaista A-klinikkasäätiön päämäärille, joista eräs on päihteiden käyttäjien aseman parantaminen ja edunvalvonta. Pian kävikin ilmi, että myös huumeiden ongelmakäyttäjiä ilmaantui keskustelemaan Päihdelinkkiin. Pisimmilleen vietynä haittojen vähentäminen ei ole esimerkiksi pistämispaikkojen rakentamista kadunvarsille, vaan käyttäjien identiteetin vahvistamista niin, että he uskaltavat tulla esiin alakulttuureista, jolloin heidän resurssinsa parantua myös kasvavat. Keskustelun uskottiin rohkaisevan ongelmakäyttäjien hakeutumista hoitoon. Toisaalta keskustelu oli myös viesti, että laittomien päihteiden käyttäjillä itselläänkin oli vastuuta ongelman määrittelyssä ja haittojen vähentämisessä. Laittomien aineiden haittojen vähentäminen sisältää käytön ymmärtämisen kulttuurisena ilmiönä, johon on vaikeaa esimerkiksi politiikalla tai lainsäädännöllä vaikuttaa. Laittomien huumeiden käyttö onkin muuttunut aikaisempaa monimuotoisemmaksi. Haitalliset käyttötavat - esimerkiksi päihteen määrä, käyttökonteksti ja tapa ottaa tai käyttää päihdettä - ovat kuitenkin asioita, joihin kyetään kansainvälisten kokemustenkin perusteella vaikuttamaan. Hankkeessa verkkopalvelu nähtiin välineenä ja ympäristönä oppia vähemmän haitallisia tapoja käyttää päihdettä. Toisaalta haluttiin korostaa, ettei riskitöntä tapaa nykytietämyksen valossa ole. Moni kävijäkin alkoikin puhua "mahdollisen kohtuukäytön" rajoista. Tutkija Pauliina Seppälä on korostanut, että huumeet ovat tärkeä osa käyttäjien elämää ja oman identiteetin rakentamista. Puheyhteyteen nuorten kanssa on erittäin vaikeaa päästä, koska "valistus on aina propagandaa". Muutosvastarintaa voitiin yrittää vähentää asianmukaisen tiedon lisäksi muun muassa kielellisillä ja visuaalisilla ratkaisuilla. 14

15 Muun muassa tutkijoiden puheenvuorojen vuoksi tuntui mahdottomalta hyllyttää Päihdelinkissä jo alkanut vilkas huumekeskustelu palvelua uudistettaessa. Jos internetistä oli jo muodostunut huumetiedon levittämispaikka, pragmaattisen lähestymistavan omaaville valistajille olisi vain eduksi, jos käyttäjät kävisivät muiden sivustojen lisäksi tai sijaan Päihdelinkissä Lasten ja nuorten vanhemmat Projektin kartoitusvaiheessa vanhempien huoli nuorten kasvaneista huumekokeiluista velloi tiedotusvälineissä ja arkikeskusteluissa. Toisaalta puhuttiin siitä, miten vanhemmuus oli kateissa ja toisaalta taas siitä, miten voimattomia ja tietämättömiä vanhemmat olivat huumeongelman edessä. Suurin osa suomalaista muodosti käsityksensä huumeista median kautta, joka loi uhkakuvaa ja määritteli, mistä puhuttiin, kun puhuttiin huumeista. Tutkija Matti Piispan mukaan varsinkin huumeiden käsittely mediassa oli rikollisuuspainotteista ja ehkäisevän päihdetyön, hoitotyön ja huumetutkimuksen näkökulmat jäivät narkomania- ja "huumehörhöpuheen" varjoon. A-klinikkasäätiössä haluttiin lähteä purkamaan asetelmia vanhempien asenteista käsin. Suunnittelussa mukana olleen, Vammalan A-klinikalla työskennelleen Hannele Westerbackan mukaan todellisuuden kohtaamista helpottaa huomattavasti se, että vanhempien omat asenteet ovat tiedossa ja vanhempien ja lasten yhteinen linja löytyy. Jokainen perhe miettii omat tapansa toimia nuorten päihdeasioissa, mutta mahdollisimman laaja taustatieto antaa pohjaa käsityksille ja periaatteille. Omia asenteita voi yrittää tunnistaa ja peilata toisten vanhempien asenteisiin esimerkiksi koulun vanhempienilloissa. Vanhemmat tarvitsevat myös uskoa omiin kykyihinsä kasvattajina. Media luo helposti kuvaa, että mitään ei ole tehtävissä huumeongelman laajetessa, "kukaan ei ole turvassa". A-klinikkasäätiössä halutaan korostaa, että paljonkin on tehtävissä, jos tietoa on tarjolla, vanhemmat saadaan miettimään pelisääntöjä ja lasten ja vanhempien välinen keskusteluyhteys saadaan säilymään. Vanhempien syyllisyyttä haluttiin vähentää ja liikkumavaraa kasvattaa korostamalla, ettei ole välttämättä olemassa yhtä oikeanlaista vanhemmuutta, on vain tarpeeksi hyviä vanhempia. Sekään ei suojele nuorta huumekokeilulta, mutta vanhempien oli hyvä tiedostaa, että suurimmalle osalle kokeilu on nuoruusvaiheen ohimenevä ilmiö. Tilastollisesti pieni osa jää huumekoukkuun. Päihdelinkkiin haluttiin aineistoa, jonka avulla vanhempien oma rooli nuorten "kiinnijäämistilanteissa" ja muissa kodin päihdeasioissa selkeytyisi A-klinikkasäätiön toiminnan periaatteita A-klinikkasäätiön periaatteita päihdehaittojen vähentämisessä ovat vapaaehtoisuus, humaanisuus, luottamuksellisuus, asiakaslähtöisyys, voimavarakeskeisyys ja moniammatillisuus. Nämä periaatteet otettiin vakavasti myös projektin lähtöruudussa. Vapaaehtoisuus perustuu näkemykseen, että asiakkaat ovat itse oman elämänsä asiantuntijoita. Vaikeissakin ongelmatilanteissa olevat kykenevät usein itse parhaiten arvioimaan esimerkiksi hoidon tarvettaan. Suhteessa päihteisiin tavoitteena voi olla elämäntilanteesta riippuen täysraittius, kohtuukäyttö tai joskus kärsimyksen lievittäminen ja ihmisarvoisen elämisen 15

16 edellytysten luominen. Jos tavoitteita tai toimintatapoja suositetaan, sen on tapahduttava asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Auttamistyön perustana on ihmisyyden ja sen vajavaisuuksien ymmärtäminen. Palveluihin hakeutumisen kynnys halutaan pitää mahdollisimman matalana. Kävijöitä ei valita eikä hylätä sen perusteella, millainen heidän elämäntilanteensa on, miten hyödyllisiä he ovat yhteiskunnalle, kuinka he päihteiden kanssa selviävät tai miten he asettavat tavoitteensa. Päihteiden käytön haittojen vähentäminen voi olla tavoite. Ihmisen kyky ottaa elämänsä hallintaan voi kasvaa vähitellen. Tätä kautta Päihdelinkin motto voisi olla lyhyesti: "Ymmärrä ihmistä". Luottamuksellisuus tarkoittaa muun muassa sitä, ettei kävijöiden tietoja luovuteta ulkopuolisille. Tutkijoiden on anottava tutkimuslupa, jos heidän tutkimuksessaan halutaan käyttää aineistona esim. A-klinikkasäätiön internetpalvelimelta löytyviä tietoja. Tässäkin tapauksessa kävijöiden anonymiteetti suojellaan. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että erilaisia toimintavaihtoehtoja tarjotaan aktiivisesti. Esimerkiksi yhtä yleistä ja kaikille sopivaa hoitomallia ei ole. A-klinikkasäätiön palvelut perustuvat kävijöiden omiin voimavaroihin. Ammattilaisten tehtävänä on auttaa asiakasta työskentelemään itse itsensä hyväksi: löytämään esimerkiksi uusia näkökulmia elämäntilanteeseen, uusia toimintamalleja eri tilanteissa ja uusia tapoja nähdä oma itsensä. Toiminnan periaatteisiin kuuluu niin ikään moniammatillisuus. Myös telemaattisissa palveluissa sisällöntuotantoon rekrytoitiin monen eri ammattialan edustajia, koska monimuotoisuus ja viime kädessä myös laatu syntyy erilaisen asiantuntemuksen kokonaisuudesta. 2.2 Kohderyhmien määrittely Päihdelinkin ensisijaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin koko päihteitä käyttävä yleisö, jolla on pääsy internetiin. Ratkaisuun päädyttiin muun muassa sen vuoksi, ettei muita primaari- ja sekundaaripreventioon pyrkiviä valtakunnallista päihde- ja riippuvuusaiheisia verkkopalveluita ollut olemassa. Toissijaiseksi kohderyhmiksi määriteltiin aikuiset päihteidenkäyttäjät, vuotiaat myöhäisnuoret ja nuoret aikuiset, lasten ja nuorten vanhemmat sekä opettajat ja muut kasvattajat. Näillä valinnoilla oli vaikutusta palvelun ulkonäköön, navigointiin, ohjeistuksen tarpeeseen ja teknisiin rajauksiin. Käytettävyys haluttiin rakentaa osaksi koko tuotantoprosessia, koska valmiissa palvelussa käytettävyyttä olisi vaikea enää jälkikäteen parantaa. Esimerkiksi kohderyhmien määrittelyt vaikuttavat paljon siihen, millaisin eväin toiminnalliseen, visuaaliseen, viestinnälliseen ja tekniseen suunnitteluun lähdettiin. Erillistä tarvekartoitusta kohderyhmissä ei tehty. Tarpeiden määrittelyssä lähdettiin ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön kokemuksista sekä olemassa olevasta tutkimustiedosta koskien esimerkiksi päihdekulttuureita ja käytöstä aiheutuvia riskejä ja haittoja. Koska Päihdelinkki oli jo toimiva palvelu internetissä, sillä oli oma paikkansa palveluissa, tunnettuutta ja kävijöitä. Näiden kokemusten perusteella oli jossakin määrin arvioitavissa, millaisin tarpeisiin palveluilla voitaisiin jatkossa vastata. 16

17 Tiedettiin esimerkiksi, että anonyymiin neuvontapalveluun tuli kysymyksiä, tietopankkia käytettiin lähteenä ja keskustelupalstalla käytiin vilkasta keskustelua. Nämä määriteltiin jo olemassa oleviksi ja vastatuiksi tarpeiksi. Lisäksi määriteltiin tarpeita, joita Päihdelinkin käyttäjillä tiedettiin olevan, mutta joihin ei vielä ollut vastattu (huumeiden käytön terveysriskit, sekakäytön riskit). Tiedettiin tarpeita, joita väestöllä on, mutta joihin ei webin kautta ollut vielä pyritty laajasti vastaamaan (oman välineet alkoholinkäytön hallintaan, vanhempien huoli lastensa päihteidenkäytöstä, tieto ja tuki uusista toiminnallisista riippuvuuksista kuten peli-, palvelulinja-, seksiriippuvuus jne.). Lisäksi oli tiedossa tarpeita, joihin muissa webpalveluissa jo vastattiin, mutta jotka haluttiin toteuttaa eri tavalla (alkoholinkäyttäjien vertaistuki). 17

18 3 PROJEKTIN KULKU 3.1 Projektin organisoituminen Projekti toteutettiin varsin keskitettynä A-klinikkasäätiön keskustoimiston tiedotusyksikössä yhteistyössä kehittämisyksikön sekä RAY:n rahoittaman Virtuaaliklinikka-hankkeen kanssa. Projektien rahoituspohjasta riippumatta telemaattiset kokeilut nähtiin yhtenä kokonaisuutena, jossa projektit toimivat yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Päihdelinkki oli oma projekti, mutta sen www-sivusto perinteisesti myös muiden projektien julkaisukanava. Vuonna 2001 kokonaisuuteen liittyi vielä Terveyden edistämisen keskuksen rahoittama maahanmuuttajaprojekti. Projektia ohjattiin ja resursoinnista päätettiin tiedotusyksikön lisäksi Virtuaaliklinikan johtoryhmässä, johon kuuluivat tiedotuspäällikkö, Päihdelinkin päätoimittaja Teuvo Peltoniemi, kehittämispäällikkö Ari Saarto, johtava ylilääkäri Rauno Mäkelä ja Virtuaaliklinikkahankkeen koordinaattori Heikki Ollikainen. Projektien alku oli varsin luova visiointi-ideointi-arviointi -prosessi. Kysyttiin muun muassa sitä, olisiko Virtuaaliklinikka-hankkeen ja eritoten sen osaprojektien, kuten hoito-osion, kokeiltava päihdepalveluja luomalla oma sivusto internetiin vai olisiko voimat yhdistettävä Päihdelinkki-palvelun kautta. Tarkoituksenmukaisuus- ja myös kustannussyistä päädyttiin palvelujen kehittämiseen yhdestä osoitteesta Päihdelinkistä. Tämä oli tärkein strateginen päätös projektien alkuvaiheessa. Keskeisiksi tiedonvaihdon välineiksi tulivat projektihenkilöstön ja päälliköiden telematiainfokokoukset ja suunnittelijoiden välille telematiatyöryhmän kokoukset. Sähköpostikirjeenvaihdolla ja ad hoc -neuvonpidoilla oli myös suuri merkitys. Alkuvaikeuksista mainittakoon, että vastauksia kysymykseen, mikä on teknisesti mahdollista, ei aina ollut helppoa saada. Projektille muodostui varsin kiinteä tuotantoryhmä, vaikkei projektien välinen koordinaatio kaikilta osin ollutkaan aina täysin tyydyttävää. Jälkikäteen arvioituna organisaation ajattelutapa oli kuitenkin yhtenäinen ja yhteiset tavoitteet ohjasivat tuotantoprosessia. Web-projekti eteni aikataulussaan hyvin myöhästyen vain runsaan kuukauden julkaisemisaikataulusta. 3.2 Suunnittelu- ja tuotantovaihe Ideoista edettiin konkreettisempien aihealueiden suunnitteluun kohderyhmä- ja tarvemäärittelyjen pohjalta. Suunnitelma valmistui syksyllä Virtuaaliklinikka-hankkeen neuvontapalvelu päätettiin säilyttää päävalikossa, samoin tietopankki, keskustelupalsta sekä itsearviointitestit. Uusina aihealueina tulivat nuorten vanhemmille suunnattu kokonaisuus, usein kysytyt kysymykset, oman avun välineet alkoholinkäytön hallintaan ja viihteellinen osio. Näitten ainesten kanssa aloitettiin käyttöliittymä- ja vuorovaikutussuunnittelu. Ulkoasusta haluttiin moderni ja selkeä. Tästä syystä ulkoasun suunnittelu annettiin graafikolle, jolla oli jo kokemusta ja näyttöä vastaavien palveluiden suunnittelusta. Päihdelinkin aikaisempi väri oli vihreä ja uusi ilme noudatteli tätä. Taustalla oli ajatus, että visuaalinen yhden- 18

19 mukaisuus jää mieleen. Vuoden 2001 julkaisemisen jälkeen ulkoasua ei ole perusilmeeltään uudistettu. Ilmeestä haluttiin yhdistelmä vakavaa ja iloista, eikä camphuumoriakaan vältelty. Tavoitteena oli saada palvelu ja viestit näin helpommin lähestyttäviksi. Kuvia pulloista, pillereistä tai ruiskuista ei haluttu. Valokuvia otettiin sukulaisista ja ystävistä, ja myös valmiita arkistokuvia käytettiin sopivin osin. Päihdelinkki on saanut ulkoasustaan myönteistä palautetta päihdetyön ammattilaisilta, joilla saattaa olla tuoreessa muistissa "Turmiolan Tommi" -tyyppinen pelotteluvalistus. Käytettävän kielen osalta pyrittiin luettavuuteen sekä selkeyteen. Esittelyteksteissä pyrittiin kiteyttämään asiat kirkkaiksi ja motivoimaan käyttäjää palveluihin. 3.3 Suomalaiset ja eurooppalaiset yhteistyökumppanit Yhteistyössä A-klinikkasäätiön Virtuaaliklinikka-hankkeen kanssa aloitettiin Päijät-Hämeen alueelle paikallinen Päihdelinkki, jossa pyrkimyksenä oli helpottaa tiedon löytämistä kansalaisille yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kunnalliset päihdepalvelut ja A-klinikkasäätiön päihdepalvelut sisältävä sivusto avattiin vuonna 2002 osoitteessa Myös ammattilaisten verkon yli tapahtuvaa keskinäistä konsultointia on suunniteltu Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ekonsultaatiohankkeessa. Sivusto aloitti toimintansa loppuvuodesta A-klinikkasäätiön hoitopaikoista yhteistyötä on ollut erityisesti Vammalan A-klinikan ja Helsingin Vinkki-toiminnan kanssa. A-klinikkasäätiön hoitopaikat ovat osallistuneet erityisesti tietopankin artikkelien päivitykseen ja uusien tietoiskujen tuottamiseen. Kansallisella tasolla Päihdelinkki on joka tarjoaa mielenterveyttä, päihteiden käyttöä ja parisuhteen sekä vanhemmuuden ongelmia koskevaa tietoa ja muita palveluita yhteisessä apua.info -portaalissa. Portaali avattiin 2001 ja koordinoinnista on vastannut A-klinikkasäätiö. Avec on edistänyt telematiaa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarjoamalla alan järjestöille, hankkeille ja ammattilaisille mahdollisuuden osaamisensa ja toimintansa kehittämiseen. Portaalin neljää teemaa koordinoivat työryhmät ovat kokoontuneet tarpeen mukaan. Avec-verkostolle ja sen 18 jäsenelle myönnettiin vuonna 2003 Terve-Sos -palkinto. Palkinnon perusteluissa usean tahon yhteistoimintaa pidettiin onnistuneena. Sivustoa kuvaillaan kattavaksi ja toimivaksi tietolähteeksi ja myös järjestöjen osaamisen yhdistäminen yhdeksi kanavaksi mainittiin perusteluissa. Youth Against Drugs -järjestön kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti projektin alkuvaiheessa Humaania Päihdepolitiikkaa -yhdistys on antanut projektille paljon kokemuksellista tietoa päihdekulttuureista. Elokuussa 2001 julkistettiin Terveyden edistämisen keskuksen valtakunnallinen huumekampanja Kokototuus, jossa A-klinikkasäätiö ja Päihdelinkki ovat toimineen yhtenä yhteistyökumppanina. Päätoimittaja Teuvo Peltoniemi oli kampanjan johtoryhmän jäsen. Yhteistä sisällöntuotantoa on tehty vain yhden, mutta sitäkin tärkeämmän artikkelin kanssa, kun ekstaasista ja masennuslääkkeistä tuotettiin artikkeli. Myös bannereita on vaihdettu. Kokototuus-kampanjan suunnittelijoina toimineet Tuukka Tammi ja Mikko Salasuo, kampanjan mediakoordinaattori Marjo Peltonen, Stakesin erikoissuunnittelija Markku 19

20 Soikkeli ja tutkijat Kati Rantala sekä Pauliina Seppälä ovat olleet merkittäviä kumppaneita, kun valistuksen konseptia, teemoja ja käytäntöjä on kehitelty Päihdelinkissä. Päihdelinkki on osallistunut säännöllisesti myös Terveyden edistämisen keskuksen koordinoiman Ehkäisevän päihdetyön viikon suunnitteluun ja toteutukseen. Vuonna 2003 aloitettiin yhteistyö Alkon tiedotuksen kanssa. Alko linkitti sivuilleen Päihdelinkkiin kuuluvan Promillemittarin ja suunnitelmia myös muiden Päihdelinkin osien linkittämisestä tehtiin. EU:n tasolla Päihdelinkki on ollut perustajajäsenenä Prevnet-verkostossa, joka rakennettiin keväällä 2000 päättyneen Prevnet Euro- pilottiprojektin pohjalta. Vuonna 2001 A-klinikkasäätiö solmi EU:n komission kanssa sopimuksen Prevnet-verkoston koordinoimisesta, joka jatkui vuoteen Verkoston presidenttinä toimi tämän ajan Teuvo Peltoniemi. EU:n huumeohjelman rahoittamassa Prevnet Networkissä on nyt mukana yli 30 järjestöä EU-maista sekä muualta Euroopasta. Prevnet lisää sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä Euroopassa huumehaittojen ennaltaehkäisemisessä uuden viestintäteknologian avulla. Se toimii yhdyssiteenä ja kouluttajana telemaattisten päihdepalveluiden rakentamisessa. Prevnet oli erittäin tärkeä Päihdelinkin kannalta varsinkin toiminnan alkuvaiheessa, jolloin Päihdelinkkiä rakennettiin EU-projektin osana. Päihdelinkkiä on myös esitelty Prevnetin seminaareissa ja se on toiminut mallina myös monille muille maille. Vastaavasti Prevnetin Knokken, Ateenan ja Dublinin seminaareista on saatu ideoita myös Päihdelinkin kehittämiselle. 20

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Miten viemme TE-palveluuudistuksen

Miten viemme TE-palveluuudistuksen Miten viemme TE-palveluuudistuksen maaliin TE-uudistuksen johtamisen ajankohtaisfoorumi 21.-22.08.2013, Jyväskylä Henkilöstöjärjestöjen THHL, JUKO, JHL kommenttipuheenvuoro: Eija Tuutti, THHL ry:n pj./pardia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Fingrid toteutti tammikuussa 2015 kyselyn APERAK-kuittaussanomien käytöstä ja kuittaussanomiin liittyvien ohjeiden kehitystarpeista. Samassa kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot