56. Tiistaina 15 päivänä toukokuuta 1990

Transkriptio

1 56. Tiistaina 15 päivänä toukokuuta 1990 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Ensimmäinen käsittely: Siv. 1) Ehdotus laiksi aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 132/1989 vp. Toivomusaloitteet n:ot 235 ja 254/1988 vp. sekä 225/1989 vp. Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 5 2) Ehdotukset laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 45 Lakialoitteet n:ot 15 ja 24 Toivomusaloite n:o 713/1988 vp. Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 13 3) Ehdotukset laeiksi työttömyysturvalain 22 :n ja työttömyyskassalain muuttamisesta sekä laiksi koulutus- ja erorahastosta Hallituksen esitys n:o 46 Lakialoite n:o 25/1987 vp. Toivomusaloitteet n:ot 927, 1000 ja 1033/1987 vp. sekä 664 ja 760/1988 vp. Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 14 Pöydällepanoa varten esitellään: 4) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 14 hallituksen esityksen johdosta Siv. laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE n:o 41) Puhetta johtaa ensimmäinen varapuhemies Hetemäki-Olander. Nimenhuudon asemesta merkitään läsnä oleviksi ne edustajat, jotka ottivat osaa edelliseen täysistuntoon, sekä ed. Pystynen. Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 1) Ehdotus laiksi aluksista aiheutuvan vesien pilaantomisen ehkäisemisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys n:o 132/1989 vp. Toivomusaloitteet n:ot 235 ja 254/1988 vp. sekä 225/1989 vp. Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 5 Ensimmäinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 5. Keskustelu: Ed. Kokko: Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annettua lakia eli alusjätela-

2 1732 Tiistaina 15. toukokuuta 1990 kia siten, että ympäristönsuojelullisista syistä tulisi mahdolliseksi toteuttaa öljy- ja kemikaalisäiliöalusten liikennöintiä koskevia kieltoja ja rajoituksia Suomen sisävesialueella. Tarvittavista kielloista ja rajoituksista säädettäisiin asetuksella. Tarkoituksena on välittömästi kieltää raskaan polttoöljyn kuljettaminen sisävesialueella. Liikenneministeriö voitaisiin asetuksella valtuuttaa antamaan asiasta tarkempia määräyksiä ja ohjeita. Laki- ja talousvaliokunta on mietinnössään yhtynyt hallituksen esitykseen kyseessä olevan lainkohdan muuttamisesta niin, että on mahdollista antaa öljy- ja kemikaalisäiliöalusten liikennöintiä koskevia yleisiä kieltoja ja rajoituksia. Valiokunta kuuli asiaa käsitellessään varsin runsaasti asiantuntijoita. Sen perusteella valiokunta edellyttää, että ehdotonta kieltoa raskaan polttoöljyn kuljetuksessa ei tulisi antaa vaan aluksille olisi annettava tietyt turvallisuusvaatimukset, kuten kaksoispohja, kaksoiskylki, eli öljysäiliö ei saisi ulottua suoraan ulkolaitaan. Lisäksi sääolosuhteet kuten myrsky- ja talvikuljetukset tulisi huomioida niin, että talvikuljetuksista luovuttaisiin. Öljytuotteita on Saimaan alueella luvulla kuljetettu noin tonnia vuodessa. Tästä raskaan polttoöljyn osuus on noin 1/5 eli noin tonnia vuodessa. Sen kuljetukset ovat suuntautuneet pääasiassa Kuopioon ja Varkauteen. Siellä oleville suurimmille käyttäjille tämä on ollut myös merkittävä taloudellinen etu. Saimaan vesistö on luonnonympäristöitään arvokas, ja siellä asustaan myös saimaannorppa, jonka suojeleminen on kaikkien meidän mielestämme erityisen tärkeää. Tästä valiokunta on myös täysin tietoinen. Valiokunnan kannanotto perustuu seuraaviin näkökohtiin: Vaikka raskaan polttoöljyn kuljetukset kiellettäisiin, kauppa-aluksissa on polttoainesäiliöissä varsin suuria määriä öljyä, myös raskasta polttoöljyä. Tältä osin vaara on todellisuudessa usein suurempi kuin varsinaisen öljynkuljetusaluksen osalta, joka täyttää tietyt turvallisuusmääräykset. Kauppalaivat huomioiden ei hallituksen perusteluissa esittämiä öljyntorjunnan kalustohankintojen säästöjä olisi myöskään perusteltua tehdä. Valiokunta korostaa mietinnössään öljyntorjuntavalmiuden parantamisen tärkeyttä Saimaalla. Laivakuljetus on edullisin raskaan polttoöljyn kuljetusmuoto. Rautatiet kilpailevat hinnoittelussa nyt sen kanssa. Rahtikustannukset.~ousevat, jos laivakuljetukset lopetetaan. Oljy-yhtiöiden näkemyksen mukaan huomattava määrä kuljetuksista siirtyy sen jälkeen maanteille. Näin ehkä noin 800 öljynkuljetusrekan lisääminen maanteille ei suinkaan ole suositeltavaa. Teiden rasitus lisääntyy, samoin onnettomuus- ja ympäristöriskit maanteillä myös lisääntyvät tämän johdosta. Omaan kantaani asiassa vaikutti se, että vaikka raskaan polttoöljyn kuljetus lopetettaisiin, Saimaalla edelleen kuljetettaisiin runsaasti öljyä. Toisaalta kauppa-aluksien riski on mielestäni suurempi kuin öljynkuljetusalusten, jotka täyttävät tietyt turvallisuusmääräykset Asiaan voidaan suhtautua luonnollisesti täysin tunteenomaisesti vetoamalla Saimaan arvokkaaseen luontoon. Jos näin tehdään, olisi johdonmukaista koko laivaliikenteen kieltäminen. Tätä kai ei kuitenkaan kukaan todellisuudessa ajattele. (Eduskunnasta: Taitavat jotkut ajaa sitä!) Kysymyksessä on myös Saimaan kanavaliikenne ja sen kehittäminen osaltaan, eli valiokunnan kanta perustui tiettyihin turvallisuusvaatimuksiin: sään huomioimiseen ja kaiken varalta tehokkaan öljyntorjuntakaluston olemassaoloon. Valiokunta oli mietintöä laatiessaan yksimielinen. Ed. Rajamäki: Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ed. Kokko puhui aivan oikeata asiaa. Itse olen jo kaksi vuotta sitten tehnyt eduskuntakyselyn laivojen kunnosta Saimaalla ja juuri öljyonnettomuuksien riskistä, koska tilanne on se, että siellä on kulkenut luvattoman huonokuntoista kalustoa ja ottaen huomioon Saimaan virkistys- ja luonnonsuojeluarvo riskit ovat olleet aikamoiset. Hallituksen esitys oli sikäli valiokunnalle juuri tässä suhteessa mieleinen, ja se teki maailman tiukimmat rajoitukset, jopa niin, että asetti sellaisen ehdon öljynkuljetuksille, että se käytännössä kieltää raskaan polttoöljyn kuljetuksen Saimaalla, koska meillä ei ole sellaista öljynkuljetuskalustoa. Lisäksi, kuten puheenjohtaja mainitsi, ulkolaitaan ulottuvat säiliöt kielletään, ja se on nimenomaan suurin riski tänä päivänä. Mutta tämän pitemmälle meno merkitsee

3 Ylimääräinen rintamalisä 1733 sitä, että me voimme lapioida umpeen eli museoida Saimaan kanavan sen ISO-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ja unohtaa Päijänne -Keitele- ja eräät muutkin projektit. Nimittäin luonnonsuojelukysymysten ja turvallisuusvaatimusten ohella ja erityisesti maanteille siirron välttämiseksi on myös muistettava, että vesitiekuljetuksilla on elinkeinopoliittista merkitystä. Nimenomaan metsäteollisuuden ja koko Itä-Suomen ja osin tulevaisuudessa toivon mukaan Keski-Suomenkin osalta vesitiekuljetukset ovat elinkeinopolitiikalle kilpailutekijä. Tässä suhteessa on ollut erittäin ikävää, että puolen vuoden työ valiokunnassa kaikkien ympäristöarvojen ja muiden, elinkeinopolitiikan, vesi- ja muiden kuljetusmuotojen pohdinnan jälkeen yhdessä päivässä eduskunnasta löytyvät henkilöt, jotka pystyvät tekemään parempia johtopäätöksiä kuin yksimielinen valiokunta. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään suureen valiokuntaan. 2) Ehdotukset laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys n:o 45 Lakialoitteet n:ot 15 ja 24 Toivomusaloite n:o 713/1988 vp. Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 13 Ensimmäinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 13. Keskustelu: Ed. Alaranta: Arvoisa puhemies! Nyt on ensimma1sessä käsittelyssä hallituksen esitys lainmuutokseksi, jolla ylimääräistä rintamalisää korotetaan. Hallitus käytti tämän lakiesityksen tunnetuksi tekemisessä ja markkinoinnissa melko mahtipontisia menetelmiä. Tämä asia julkistettiin talvisodan päättymisen muistopäivänä maaliskuussa, ja hallituksen lakiesitys esiteltiin ja annettiin eduskunnalle kansallisena veteraanipäivänä. Tästä hallituksen menettelystä voisi vetää sen johtopäätöksen, minkä monet veteraanit ovat siitä vetäneetkin, että on kysymys todella historiallisesta ja suuresta, mullistavasta uudistuksesta. Hallituksen edustajat ovat puhuneet ylimääräisen rintamalisän kolminkertaistamisesta nykytasoon verrattuna. Lisätalousarvion lähetekeskustelussa käsittelinkin jo tältä paikalta kolminkertaista IDisen ongelmaa ja totesin sen silloin mielenkiintoiseksi ilmaisuksi. Tuo ilmaisu perustuu sellaiseen laskutapaan, että ylimääräinen rintamalisä kolminkertaistuu, mikäli nykytasona pidetään sitä tasoa, joka ylimääräisenä rintamalisänä on alun perin ollut, eli 7,5 prosenttia kansaneläkkeen lisäosan määrästä. Silloin on unohdettu eduskunnan tämän vuoden talousarvion yhteydessä tekemä budjettilakimuutos, jolla tuo prosenttiluku jo korotettiin 12,5 prosenttiin. Meillä on eduskunnan päätös siitä, että ylimääräinen rintamalisä on ensi elokuun alusta lukien 12,5 prosenttia. Me olemme oppositiosta hieman arvostelleet tällaista laskutapaa, jossa ei huomioida tähän mennessä jo tehtyjä päätöksiä, vaikkeivät ne ole vielä voimaan tulleetkaan. Kun sosiaalivaliokunta kuunteli asiantuntijoita, olivat kuultavina mm. eri veteraanijärjestöt, ja ne esittivät valiokunnassa omana tavoitteenaan, että ylimääräinen rintamalisä pitäisi korottaa 30 prosenttiin kansaneläkkeen lisäosan määrästä. Keskustan eduskuntaryhmän edustaja Maijala onkin jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, joka perustuu juuri veteraanijärjestöjen toivomuksiin. Me olemme opposition kansanedustajina sosiaalivaliokunnassa esittäneet käsittelyn pohjaksi tätä lakialoitetta, johon sisältyy prosenttikorotuksen ohella myös sellainen muutos, että ylimääräinen rintamalisä maksettaisiin aina vähintäin 50 markan suuruisena. Hallituksen esityshän tarkoittaa sitä, että pienin maksettava ylimääräinen rintamalisä on 20 markkaa kuukaudessa. Kun tuohon määrään lisätään indeksitarkistus, se lienee käytännössä 24 markkaa kuukaudessa. Lisäksi olemme vastalauseessamme esittäneet valiokunnan mietintöön lisättäväksi pontta, joka kuitenkaan ei tullut valiokunnan yksimieliseksi päätökseksi mutta joka

4 1734 Tiistaina 15. toukokuuta 1990 meidän mielestämme olisi erittäin tärkeä tässä tilanteessa, jossa on paljon keskusteltu perusturvan kohottamisen tarpeellisuudesta. Me tulemmekin aikoinaan, kun eduskunta lopullisesti tästä asiasta päättää, esittelemään mietintöön sisältyvän ponnen, jossa hallitusta velvoitettaisiin antamaan eduskunnalle sellainen lakiesitys, että eläkeläispuolison kansaneläkkeen lisäosan alenema poistettaisiin aluksi rintamaveteraaneilta ja heidän puolisoiltaan. Ed. S k i n n a r i : Arvoisa puhemies! Keskustan taholta tuotiin esille se, että hallitus esityksessään on perin vaatimaton. Toisaalta on kyllä todettava, että tämän hallituksen aikana on selvästi suhtautuminen niin veteraaneihin kuin yleensä eläkeläisiinkin muuttunut myönteiseen suuntaan. Eihän tämä riittävä ole mutta korotuksena kuitenkin suurempi kuin se, mihin keskustapuolueen kanssa sosiaalidemokraatit hallituksessa viime aikoina pääsivät. Tarkoitus on tätä työtä jatkaa. Hallituspuolueet eivät tähän sillä tavoin ponsia tarvitse kuin käytännön toimenpiteitä. Mitä tulee sitten kansaneläkeuudistuksen neljänteen vaiheeseen, niin se on eduskuntaryhmämme mielestä toteutettava kaikkiin kansalaisiin kohdistuen eikä yksistään veteraaneihin. Ed. Stenius-Kaukonen: Arvoisa puhemies! Ed. Alaranta esitteli opposition yhteisen vastalauseen tavoitteet, joita olemme asettaneet jo tässä käsittelyssä tai toisessa käsittelyssä hyväksyttäväksi. Kun puheenjohtaja Skinnari käytti puheenvuoron, onkin viisaampaa käyttää loppuaika hänen puheenvuoronsa kommentoimiseen. Hän sanoi, että tämä hallitus on suhtautunut niin veteraaneihin kuin eläkeläisiin yleensä myönteisesti. Veteraanien kohdalla on pientä käytännön parantamista havaittavissa, mutta yleensä eläkeläisiin tämä hallitus on suhtautunut erittäin nihkeästi niin kuin kaikkeen perusturvan kehittämiseen. On ihmeellistä, että jos hallituspuolueiden edustajat itse uskovat siihen, mitä sanovat. Me emme usko, emme teidän sanoihinne emmekä myöskään mihinkään niihin lupauksiin, mitä esimerkiksi tämän eduskunnan aikana sosiaalivaliokunnan jäsenet mm. yhteisessä perusturvatyöryhmässä ovat esittäneet. Se on osoittautunut veteraaniasian, mutta erityisesti seuraavan eli työttömyysturva-asian kohdalla todeksi. Teidän puheisiinne ei kannata uskoa ollenkaan. Teillä ei ole tarkoitustakaan parantaa perusturvaa. On ollut kyllä erittäin ikävä havaita, että on kaikki puheet, kaikki erittäin hienot lausumat ja mietinnöt, mitä on tehty, ja niitä ei ole ollenkaan tarkoitettu otettavaksi todesta. Ikävää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten kannalta. Ed. Wasz-Höckert: Rouva puhemies, fru talman! Veteraanipäivän aikana on pidetty lukuisia puheita. Se, mikä on ollut paras anti veteraaneille, on ollut se, että, sanotaan melko nuori, edustuslaitos lopultakin kymmenien vuosien jälkeen on ryhtynyt ymmärtämään veteraaneja ja on halukas tukemaan, joskin vaatimattomasti, mutta kuitenkin paremmin kuin aikaisemmin. Näkisinkin, että nyt ei ole aika arvosteluun, vaan nyt on aika kiittämiseen. Toivon, että nykyiset hallituspuolueet seuraavan budjetin teon yhteydessä todellakin pitävät kaikki ne lupaukset, mitä me veteraanien edustajat tässä talossa ja tämän talon ulkopuolella olemme veteraaneille vieneet perille. Se on symbolinen, mitä tänään annetaan, mutta parempi näin ja todellakin hyvä näin. Tämä kaikki tietysti liian pitkään oli liian nuukasti ajateltu. Fru talman! Jag anser att det inte är skäl att kritisera den sittande regeringen. Man har nu kommit längre än någonsin tidigare under dessa 50, eller 40 år, hur man räknar det, och i denna regering har man ändå sett den goda viljan. Det är klart att dessa bidrag som ges åt frontmännen är symboliska, men de bör korrigeras av den nu sittande regeringen under budgetdiskussionerna. Ed. Antti 1 a: Herra puhemies! Ed. Skinnari puheenvuorossaan vaati lopuksi, että eläkeuudistuksen neljäs vaihe on ulotettava kaikkiin kansalaisiin. Olen ed. Skinnarin kanssa tismalleen samaa mieltä, että näin pitää käytännössä tehdä, ja tämä on nimenomaan keskustankin vaatimus. Haluaisin ed. Skinnarille muistuttaa siitä, että ei se riitä, että on se vaatimus, että se ulotetaan kaikkiin kansalaisiin. Se pitää myöskin käytännössä toteuttaa.

5 Ylimääräinen rintamalisä 1735 Tämän hallituksen suuri heikkous on se, niin kuin ed. Stenius-Kaukonen aivan oikein totesi, että eläkesektorilla ei todellakaan tässä kysymyksessä ole tippaakaan edetty. Haluaisin ed. Skinnarille muistuttaa siitä, että neljäs vaihe toteutuessaan auttaa myöskin niitä tehtaan työntekijöitä, jotka nyt ovat eläkkeellä, joiden eläketurvavuodet ajoittuvat sellaiseen ajankohtaan, että silloin eläkettä ei ole kertynyt samassa suhteessa, kuin tänä päivänä kertyy. Siinä mielessä en käsitä, mikä on se perussyy, että sosialidemokraatit jarruttavat eläkeuudistuksen neljättä vaihetta. Se nimenomaan parantaa pienituloisten eläkeläisten asemaa ja erityisesti puolisoiden asemaa ja kaikkia väestöryhmiä. Turha ed. Skinnarin on pelätä, että se kohdistuu yksinomaan viljelijäväestöön. Ed. A i t t on i e m i: Rouva puhemies! Perustan puheenvuoroni ed. Anttilan puheenvuoroon. Samalla en voi olla huomioimaha siinä myöskin ed. Skinnarin puheenvuoroa, joka oli todella hurskasteleva. Hän oli sitä mieltä kunnon sosialidemokraattina, että perusturvaa täytyy nostaa ja kansaneläkeuudistuksen neljäs vaihe täytyy toteuttaa. Tämän vuoden budjetissa ja myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on tätä koskeva lausuma, joka on Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmän sinne ajama, siitä ei pääse kukaan mihinkään. Siinä nimenomaan mainitaan, että kansaneläkeuudistusta lähdetään vuoden 1991 budjetissa viemään eteenpäin. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokouksessa Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmän taholta on esitetty selkeät vaatimukset, miten asia tulee toteuttaa, eli siten, että puolisoalenema kokonaan poistetaan siten, että myöskin toisen puolison jäädessä eläkkeelle kummankin täysimääräinen lisäosa on 100 prosenttia, siis saa täyttä lisäosaa tähänastisen 81 prosentin sijasta. Nyt tuntuu siltä, että sosialidemokraatit leikkivät jossakin prosentin paikkeilla nojaten eläkekomitean 87:n mietintöön. Eikö nyt olisi selvä asia, että niin kuin olemme esittäneet, puolisoalenema poistetaan, se maksaa miljoonaa markkaa. Se on loppujen lopuksi aika vähän siihen verrattuna, mitä meillä syydetään ulkomaille, pian 5 miljardia markkaa vuodessa. Eikö tämä 1 miljardi pitäisi nyt saada kotimaan kansalaisille, nimenomaan eläkeläisille. Ei tarvitse mitään muuta, kuin pysykää vain Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmän linjoilla. Sitä kun vedetään, niin siinä toteutuu kansaneläkeuudistuksen neljäs vaihe lähes kokonaisuudessaan ja niiltä osin kuin tällä hetkellä on välttämätöntä. Ed. S k i n n a r i: Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit jos mitkään katsovat palkansaajan etua. Kansaneläkeuudistuksessa ja yleensä kansaneläkkeitten maksamisessa, joka perustuu palkansaajan työhön, työnantaja ja palkansaaja itse kansaneläkevakuutusmaksuna maksavat tämän järjestelmän. Olemme lähteneet siitä, että koska nämä ovat maksajia, niin uudistus pitää toteuttaa nimenomaan niin, että maksajat eli aamulla töihin tai illalla töihin lähtevät palkansaajat saavat tästä etuuden, eikä niin että maatalousyrittäjät, jotka maksavat maatalousyrittäjän eläkevakuutusmaksua vain sen verran, että saavat täyden kansaneläkkeen eli palkansaajien kustantaman eläketurvan, hyötyisivät tästä samassa suhteessa ja jopa enemmän. Tämän takia tämä uudistus on nyt vasta pystytty toteuttamaan ilman keskustapuolueen valmistelua niin, että tämä nimenomaan tekee oikeutta palkansaajille, jotka homman maksavat. Ed. Mäkipää: Arvoisa puhemies! Kun ed. Skinnari sanoi, että palkansaajat maksavat kaikki, minä ainakin olen sitä mieltä, että aikanaan myös eläkeläiset ovat maksunsa maksaneet, eli heille tulee taata riittävä perustoimeentuloturva. Kun tänä päivänä puhutaan ylimääräisestä rintamalisästä, tässä yhteydessä on syytä mainita, että on paljon eläkeläisiä, rintamaveteraaneja ja kotirintamalaisia, joiden perustoimeentulo on minimitoimeentulon alamailla. Pitäisi saada tuntuva tasokorotus näille pieneläkeläisille ja heidän vaimoillensa. Kun puhutaan tämän päivän asiasta ylimääräisestä rintamalisästä, on syytä myönteisesti todeta, että tämä hallitus on nostanut ylimääräistä rintamalisää, joka tulee uudistuksen jälkeen voimaan 1. elokuuta, ollen 17,5 prosenttia kansaneläkkeen lisäosasta, ja ensi vuoden aikana hallitus nostaa ainakin 22,5 prosenttiin. Katson, että tämä on pieni parannus, mutta niin minun kuin monen

6 1736 Tiistaina 15. toukokuuta 1990 muunkin on syytä todeta, että tämä ei ole riittävä. Ed. Antti 1 a: Arvoisa puhemies! Ed. Aittoniemelle haluaisin lyhyesti todeta, että ei lausumilla näitä asioita ratkaista. Toki olisin tyytyväinen, jos se sillä lausumalla toteutuisi, minkä ed. Aittoniemi totesi valtiovarainvaliokunnan mietinnössä olevan ensi vuoden budjettia koskien. Haluaisin muistuttaa ed. Aittoniemeä siitä, että mm. tiemäärärahojen osalta on ainakin kolmena neljänä peräkkäisenä vuonna tehty eduskunnan yksimielisellä kannanotolla lausuma tiemäärärahojen tasosta. Sillä lausumalla ei ole ollut mitään merkitystä, kun hallitus on seuraavan vuoden budjettia valmistellut. Pelkään pahoin, että ihan samalla tavalla käy tämän lausuman kanssa, josta ed. Aittoniemi yritti ottaa SMP:lle täydet pisteet. Ed. Skinnarille haluaisin lyhyesti todeta, että olen erittäin pahoillani, että sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja ei ole selvillä, miten MYEL-eläkejärjestelmä määräytyy ja miten se rahoitetaan ja millä tavalla kansaneläkejärjestelmä rahoitetaan. Puheenvuoro, jonka ed. Skinnari käytti, kuvasti todella, että tietämättömyys on kohtalaisen suuri. Ed. A 1 a ranta : Arvoisa puhemies! En halua tästä asiasta riidellä, koska arvostan veteraaneja ja sitä, että he valmistivat tälle kansalle rauhan ajan, jota saadaan sovussa elää. Haluan todeta vielä sen, että riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä sen ulkopuolella, nyt olisi ollut korkea aika ja sopivakin aika suurempiin korotuksiin, joita ensimmäisessä puheenvuorossani korostin. Nimittäin veteraanien poistuma keskuudestamme on koko ajan niin suuri, että valtiolta säästyy rahaa näissä asioissa aika runsaasti vuosittain. Ed. Aittoniemi: Rouva puhemies! Nythän puhutaan tästä laista, joka täällä on esillä, mutta jos sallitaan sen verran ed. Anttilalle vastata, että hän on todella ajastaan jäljessä, mikä on ymmärrettävää, koska hänen edustamansa puolue on oppositiossa. Kysymys ei ole. enää mistään lausumasta, vaan kysymys on toteutusvaiheessa olevasta asiasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, sikäli kuin tiedän, valmistelee budjettiin nimenomaan kansaneläkeuudistusta. Nyt on kysymys vain siitä, missä muodossa se toteutetaan. Toteutetaanko se siten, että lisäosa puolisolle nousee 85 prosenttiin, vai siten kuin me vaadimme eli 100 prosenttiin, siitä on kysymys. Kun ed. Anttila puhui, että on lausumia, ei tässä enää olla lausumien pohjalla, vaan sosiaali- ja terveysministeriö on tätä budjettivalmistelussaan viemässä eteenpäin. Tämä on käytännön konkreettisella toteutuspohjalla. Kysymys on vain siitä, kuinka paljon eläkeläiset saavat, saavatko niin paljon kuin SMP vaatii vai sillä tavalla kuin muut hallituspuolueet katsovat aiheelliseksi antaa. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään suureen valiokuntaan. 3) Ehdotukset laeiksi työttömyysturvalain 22 :n ja työttömyyskassalain muuttamisesta sekä laiksi koulutus- ja erorahastosta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys n:o 46 Lakialoite n:o 25/1987 vp. Toivomusaloitteet n:ot 927, 1000 ja 1033/ 1987 vp. sekä 664 ja 760/1988 vp. Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 14 Ensimmäinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 14. Keskustelua ei synny. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetäänsuureen valiokuntaan. 4) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 14 (HE n:o 41) pannaan pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti seuraavaan täysistuntoon.

7 Istunnon lopettaminen 1737 Ensimmäinenvarapuhemies: Eduskunnan seuraava täysistunto on ensi torstaina kello 13. Kyselytunti on samoin ensi torstaina kello 17. Täysistunto lopetetaan kello Pöytäkirjan vakuudeksi: Erkki Ketola

8