Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee autonrengasrouheen käyttöä jätevedenpuhdistuksessa, Heinola.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 87/2012/1 Dnro ESAVI/68/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee autonrengasrouheen käyttöä jätevedenpuhdistuksessa, Heinola. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Suomen Rengaskierrätys Oy Iso Roobertinkatu 1 A HELSINKI TOIMINNAN SIJAINTI Ilmoituksessa tarkoitettu koetoiminta on tarkoitus toteuttaa Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistuslaitoksella, osoitteessa Kyminkatu 94, HEINOLA. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulaki 61 Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentin kohta 13a) TOIMINTA-ALUEELLA VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUVAT Itä-Suomen lupaviraston Heinolan kaupungin vesihuoltolaitokselle antama ympäristölupa Nro 64/04/1 (Dnro ISY-2003-Y-59). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Vaasan hallinto-oikeus muutti em. päätöstä antamallaan päätöksellä Nro 06/0100/2. Itä-Suomen lupaviraston Heinolan kaupungin vesihuoltolaitokselle antama päätös Nro 121/06/1 (Dnro ISY-2006-Y-130). Muutos annetun luvan määräykseen B1 (kompostointi). Hämeen ympäristökeskuksen antama päätös jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailuohjelman ja lietteen tarkkailuohjelman hyväksymisestä (Nro YSO/35/2008, Drno 0301Y ). 2 ILMOITETTU TOIMINTA 1. Koetoiminnan taustasta ja tavoitteesta Suomen Rengaskierrätys Oy yhdessä Kuusakoski Oy:n kanssa haluaa tutkia rengasrouheen käyttöä jäteveden puhdistamisessa teollisessa mittakaavassa. Rengaskierrätys Oy:n tavoitteena on löytää uusia kohteita rengasmateriaalin hyödyntämiseksi, koska nykyinen hyötykäyttö tie- ja maarakentamisessa sekä kaatopaikkojen rakenteissa on vähenemässä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää toteutuskelpoinen, taloudellisesti mielekäs ja viranomaisten hyväksyttävissä oleva tekninen ratkaisu rengasrouheen käytölle jäteveden suodatuksessa. Tutkimuksessa halutaan testata rengasrouheen toimivuutta biologisessa suodatusprosessissa jätevettä puhdistavien mikrobien kantoaineena. Koerakenteen avulla on tarkoitus varmistaa suotimen tekniset ominaisuudet ja riittävä puhdistustulos todellisen jätevesikapasiteetin omaavassa hyötykäyttökohteessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rengasrouheen soveltuvuus jäteveden puhdistukseen kunnallisissa jätevedenpuhdistuslaitoksissa ja muissa teollisissa sovelluksissa, joissa suodatettavaa vettä syntyy merkittäviä määriä ja joiden jätevesistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan suodattimella vähentää, ravinnepitoisuutta ja hapenkulutusta vähentämällä. Tutkimuksessa selvitetään suodattimen toiminta, optimaaliset ominaisuudet ja taloudellisuus seuraavasti: Rengasrouhesuodattimen tekniset ominaisuudet, kuten suotimen puhdistustehokkuus ja puhdistuskapasiteetti, ilmastuskapasiteetti, suodattimen regenerointitarve, rouheen pinnalle syntyvä mikrobikanta, rouheen optimaalinen palakoko, kerrossyvyys sekä kemiallinen ja mekaaninen pysyvyys Rengasrouheen suodatinkäytön taloudellinen kannattavuus Rengasrouheen suodatinkäytön ympäristönsuojelulliset tekijät, kuten suotimen vaikutus jäteveden orgaanisen aineen, ravinteiden ja haittaaineiden päästöihin sekä jäterenkaiden materiaalihyötykäytön vaikutukset ympäristöön.

3 Ilmoituksen tekijän mukaan tutkittava suodatusjärjestelmä tarjoaisi ekologisen ja kustannustehokkaan tavan vähentää jätevedestä aiheutuvaa ympäristökuormitusta Suomessa ja ulkomailla. Erityisesti tutkimuksella pyritään vähentämään jätevedestä vesistöihin aiheutuvaa kuormitusta ja edistää Itämeren suojelua. Rengasrouheen suodatinominaisuudet Jätevedenpuhdistuksesta saadun kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan rengasrouhe toimii alustana biofilmille, joka tehokkaasti puhdistaa ravinteita jätevedestä. Tällöin rengasrouheesta tehty peti tai kenttä toimisi biologisena suotimena jäteveden sisältämille, ympäristöä kuormittaville ravinteille. Lisäksi rengasmateriaalin sisältämä rauta voitaisiin hyötykäyttää jäteveden ravinteiden saostuksessa, tehostamassa mm. fosforin suotautumista. Rengasrouhe on hyväksytty ympäristökelpoiseksi rakennusaineeksi maa- ja kaatopaikkarakenteissa Suomessa. Renkaista ei ole todettu liukenevan haitallisia aineita suotovesiin tai maaperään myöskään jätevesien suodattamiseen liittyvissä tutkimuksissa. 2. Toteutus 2.1 Koesuodattimen rakentaminen Tutkimus toteutetaan koesuodattimen avulla. Rengasrouheen suodatinominaisuuksista aikaisemmin tehtyjen tutkimusten avulla rengasrouheesta rakennetaan koekohteeseen sopiva biologisesti toimiva suodatin, jonka toimivuutta seurataan mittauksin ja tutkimuksin. Koesuodattimia rakennetaan kolme kappaletta, joista kukin on noin 2 m 3 tilavuudeltaan. Kussakin suodattimessa käytetään eriraekokoista rengasrouhetta. Näin voidaan tutkia myös eri raekokojen vaikutuksia suodattamiseen. Suodatinainekerrosten tilavuus, paksuus ja rengasrouheen palakoko ja ilmastuksen toteutus tarkennetaan koekohteen ja jäteveden käsittelytarpeen mukaan. Reaktorissa jäteveden ravinteita ravintonaan käyttävät mikrobit muodostavat ns. biofilmin kantoaineen pinnalle. Puhdistettavan jäteveden ominaisuuksista riippuen suodattimessa voidaan joutua käyttämään kemiallisia lisäaineita (esim. metanoli, ferrosulfaatti) bakteerien riittävän ravinnonsaannin ja jäteveden riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. Biofilmin liiallinen kasvu ja kantoaineen tukkeutuminen estetään säännöllisellä takaisinpesulla, jossa ilmaa ja vettä syötetään vastakkaiseen suuntaan kuin normaalitoiminnassa. Tällöin irrallinen biofilmi ja muu kuona saadaan poistettua. Rengasrouhesuodatin rakennetaan normaalin biosuodattimen tapaan, jossa suodatettava vesi virtaa suodattimen läpi ylhäältä alas. Koesuodatin voidaan rakentaa nykyisin käytössä olevan jätevesijärjestelmän oheen si- 3

4 ten, että suodatettava vesi kiertää koesuodattimen kautta takaisin olemassa olevaan järjestelmään. Tällöin koesuotimen käytöstä ei aiheudu riskiä ympäristölle. Suodatin voidaan asentaa jätevedenpuhdistusjärjestelmään esiselkeytyksen jälkeiseksi vaiheeksi tai viimeiseksi vaiheeksi ennen puhdistetun jäteveden poistoa. Ensimmäisessä tapauksessa tutkittaisiin suodattimen puhdistustehoa kuormittavilla vesillä, jälkimmäisessä tapauksessa suodattimen tuomaa lisätehoa jo olemassa oleviin puhdistusmenetelmiin nimenomaan ravinteiden osalta. 2.2 Suodattimen rakenne ja toiminnan seuranta Koesuodatin rakennetaan tutkimuksen tässä vaiheessa mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta sen käyttö ja hallinta ovat mahdollisimman selkeää ja helppoa. Suodatin rakennetaan eristettyyn kuljetuskonttiin ja sen tilavuus on siten korkeintaan kontin sisätilavuus, riippuen saatavilla olevan kontin koosta (esim mm x mm x mm). Konttiin voidaan rakentaa eteistila, josta suodattimen toimintaa voidaan seurata. Suodattimeen pumpattavan veden määrän on oltava optimaalinen suhteessa suodattimen pinta-alaan. Aloitusparametreina voidaan käyttää vastaavan kaltaisten biosuodatinten suodatustehoa. Rengasrouhe on suodattimessa eri kerroksissa koosta riippuen. Ylemmässä kerroksessa on suurempaa palakokoa oleva rouhe (100 x 300 mm) ja alempana pienempää palakokoa oleva rouhe (50 x 50 mm). Alimmassa kerroksessa, joka toimii pääasiassa vedenkeräämiskerroksena, käytetään hienojakoisinta rengasrouhetta (15 mm²). Suodatettava vesi pumpataan ylhäältä alas suodatinkerrosten läpi. Taustaselvityksen perusteella virtaamaksi (Flow Rate) voidaan arvioida olevan 2,25 4,5 m³/m²/päivä. Takaisinhuuhtelu tapahtuu alhaalta ylöspäin. 2.3 Takaisinhuuhtelun ja näytteenoton mitoittaminen Suodatettavasta vedestä otetaan näytteet ennen ja jälkeen koesuodattimen. Vertailtavuuden saavuttamiseksi näytteiden tuloksia verrataan soveltuvin osin olemassa olevasta vedenpuhdistusprosessista saataviin vedenpuhdistustuloksiin. Tarkempi näytteenottosuunnitelma laaditaan varsinaisen koekohteen jäteveden ominaisuudet ja tutkimusta velvoittavat viranomaisvaateet huomioiden. Alustavan suunnitelman mukaan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana näytteitä otetaan kerran viikossa. Sen jälkeen harvempi näytteenotto riittää, ellei toiminnassa näytä olevan muutoksia. Kenttämittauksella voidaan tehdä tiheämpää seurantaa perusparametrien, kuten ph:n, BOD:in ja COD:in osalta. Näytteenottoon varautuminen on joustavaa. Tällä hetkellä varaudutaan tutkimaan laitteistoa kahden vuoden ajan. 4

5 5 Näytteenottosuunnitelma 1. Tarkistetaan Heinolan jätevedenpuhdistamon ulos päästämän jäteveden raja-arvot 2. Ensimmäiset näytteet käynnistämisen yhteydessä konttiin sisään ja ulos virtaavasta vedestä. Verrataan ulosvirtauksen näytettä rajaarvoihin sekä sisään virtaavan arvoihin, lasketaan puhdistusteho. Virtausmittarilla seurataan kuinka kauan kestää veden virtaus suodattimen läpi alussa asetetulla paineella 3. Seuraavat näytteet sisään- ja ulosvirtauksesta 24h päästä käynnistyksestä, verrataan keskenään ja raja-arvoihin, lasketaan puhdistusteho 4. Seuraavat näytteet 48h päästä käynnistyksestä, verrataan keskenään ja raja-arvoihin, lasketaan puhdistusteho 5. Seuraavat näytteet 7 vrk päästä käynnistyksestä, verrataan keskenään ja raja-arvoihin, lasketaan puhdistusteho 6. Otetaan näytteitä 7 vrk välein siihen asti kun käynnistyksestä on kulunut 1 kk, näytteitä verrataan keskenään ja raja-arvoihin, lasketaan puhdistusteho 7. Käynnistyksestä 1 6 kk aikana näytteitä otetaan 2 viikon välein, näytteitä verrataan keskenään ja raja-arvoihin, lasketaan puhdistusteho 8. Käynnistyksestä 6 kk 2 vuotta näytteitä otetaan 1 kk välein, näytteitä verrataan keskenään ja raja-arvoihin, lasketaan puhdistusteho Koesuodattimen takaisinhuuhtelu suoritetaan viimeistään kun vedenpuhdistusteho on laskenut 50 %. Ensimmäisen takaisinhuuhtelun jälkeen näytteitä otetaan edellä esitetyllä tavalla, kuten laite olisi käynnistetty ensimmäistä kertaa. Näin saadun datan perusteella arvioidaan takaisinhuuhteluväli ja tarvittaessa säädetään näytteidenottoväliä, esim. lisätään tai vähennetään näytteidenottoa joillakin aikaväleillä. Tutkittavat parametrit Jätevedestä analysoitavia määreitä: BOD 7 COD Kokonaistyppi (N + NH 4 + NO 3 + NO 2 ) Kokonaisfosfori Kiintoaine ph Lämpötila Liuennut happi PAH- yhdisteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) Lyijy Kupari Rauta Sinkki Kromi Mangaani Sulfaatti Sähkönjohtavuus

6 6 Ympäristövaikutukset Rengasrouheesta (kantoaine) analysoitavia määreitä: Pinnalla elävä mikrobikanta Suodatinkerroksen paksuus (painauma) Suodatinkerroksessa vallitseva lämpötila Tutkimuksen toteutukseen liittyvä muu seuranta: Jäteveden virtaama Hapetukseen käytettävän ilman virtaama Lisäksi tutkimukseen liitetään muut viranomaisten edellyttämät analyysit ja seurantavaateet, ml. ympäristön velvoitetarkkailu. 2.4 Koekohteelle asetettavat edellytykset Tutkimukselle sopivia koekohteita ovat kohteet, joissa syntyy ravinteita sisältäviä jätevesiä, kuten: kunnalliset jätevesienpuhdistuslaitokset teollisten jätevesien puhdistus kaatopaikkojen suotovesien käsittelykohteet. Jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen (COD) tulisi olla n mg/l tai alle, ja orgaanisten aineiden (SS) pitoisuus n. 0,4 18 mg/l. Näin ollen rengasrouhesuotimessa käsitellään pääsääntöisesti vähintään esiselkeytettyä vettä, josta suurin osa orgaanisesta aineksesta on poistettu. Rengassuodatinta tullaan testaamaan koekohteen tontilla, mahdollisuuksien mukaan maan päällisessä suodatinlaitteistossa. Mikäli suodattimen toiminta käynnistyy hyvin, tullaan sen toimintaa testaamaan noin 1 2 vuoden ajan. Suodatinta testattaessa mm. siihen johdettavan jäteveden virtaamaa joudutaan säätämään, jonka aiheuttamat muutokset kohteen varsinaisessa jätevesijärjestelmässä tullaan huomioimaan siten, ettei siitä aiheudu rasitetta olemassa olevalle jäteveden puhdistusprosessille. 3. Koetoiminnan aikataulu Tutkimuksen toteutukseen varattu kokonaisaika on 2 vuotta. Tähän sisältyy suodattimen toiminnan seuraaminen ja valvonta. Koetoiminta on suunniteltu aloitettavaksi Toiminnasta ei ilmoituksen tekijän mukaan koidu päästöjä ympäristöön. Toiminnasta saattaa kuitenkin aiheutua hajuhaittoja, joita estetään asentamalla aktiivihiilisuodattimet biosuodattimen poistoilmaputkeen.

7 7 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Ilmoituksesta on pyydetty lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta ja vesihuoltolaitokselta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa ilmoituksen johdosta antamassaan lausunnossa seuraavaa: Koetoiminta tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Heinolan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa. Koetoiminta ei saa missään olosuhteissa heikentää jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden laatua. Koelaitoksesta pois johdettava vesi on palautettava kaikissa tapauksissa aivan jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessin alkuun. Ilmoituksessa esitettyyn jätevesien tarkkailuohjelmaan on lisättävä ammoniumtyppipitoisuuden määritys. Näytteenoton muuttuessa puolen vuoden jälkeen kuukausittaiseksi, näytteenotto on suositeltavaa ajoittaa samalle päivälle kuin jätevedenpuhdistamon kuormitusvelvoitetarkkailu. Koska laitos sijaitsee lähellä asutusta, tulee seurata myös koelaitoksesta aiheutuvaa hajua. Lupa koetoiminnalle tulee myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on lausunut asiasta seuraavaa: Koetoiminta saattaa aiheuttaa hajuhaittoja. Hajuhaitan esiintymistä tulee seurata ja tarvittaessa lisätä hajunpoistokapasiteettia. Mikäli hajuhaittoja ei saada estettyä, tulee koetoiminta keskeyttää. Koetoiminnasta saatavat tulokset tulee raportoida Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä antaa käyttöön Heinolan kaupungin vesihuoltolaitokselle. Koetoimintalaitteiston mahdollisista häiriöistä on ilmoitettava välittömästi Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Heinolan kaupungin vesihuoltolaitokselle. Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos toteaa lausuntonaan seuraavaa: Häiritseviä hajuja ympäristöön ei saa koelaitteistosta aiheutua. Tutkimuslaitteessa käsitelty jätevesi on johdettava Heinolan jätevedenpuhdistamon prosessissa ilmastusaltaan alkuun tai etupuolelle. Tutkimuslaitteessa käsitellystä jätevedestä ei saa aiheutua haittaa jätevedenpuhdistusprosessin toiminnalle. Koetoiminnasta on oltava allekirjoitettu sopimus Heinolan kaupungin kanssa ennen kokeen aloittamista.

8 8 Hakijan kuuleminen Ilmoituksen tekijä toteaa em. lausunnoista antamassaan vastineessa seuraavaa: Hajuhaittojen ehkäiseminen on huomioitu jo projektisuunnitelmassa ja koelaitteiston suunnittelussa. Poistoilma johdetaan koelaitteistosta ulos aktiivihiilisuodattimien läpi. Laitteen rakenne on suunniteltu siten, että poistoilma johdetaan suodattimiin letkujen avulla, mikä mahdollistaa suodattimien nopean vaihtamisen tehokkaampiin, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Näytteiden oton yhteydessä voidaan aistinvaraisesti tarkkailla hajuhaittoja. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, aktiivihiilisuodattimet vaihdetaan tehokkaampiin kohtuullisessa ajassa keskeyttämättä koelaitteen toimintaa. Koelaitos on alusta pitäen suunniteltu siten, että projektisuunnitelmassa esitetyllä tavalla koelaitoksesta poistettava vesi johdetaan jätevedenpuhdistamon esiselkeytysaltaaseen, joka on puhdistusprosessin ensimmäinen vaihe. Laitteiston toiminnan perustana on jo suunnitteluvaiheessa ollut se, ettei vesistöihin johdettavan jäteveden laatu heikentyisi. Näytteidenottosuunnitelmaa voidaan muuttaa siten, että myös ammoniumtyppi määritetään ja kuukausittaisessa näytteidenottovaiheessa näytteidenotto tahdistetaan jätevedenpuhdistamon kuormitusvelvoitetarkkailun kanssa. Heinolan kaupungin toivoma raportointikäytäntö voidaan toteuttaa, kunhan Heinolan kaupunki pitää koetoiminnasta saamansa tulokset salassa siihen asti kun Suomen Rengaskierrätys Oy on valmis julkistamaan koetoiminnan tulokset. Koetoiminta suunnitellaan aloitettavaksi Lupa koetoiminnalle tulisi olla voimassa 2 vuoden ajan alkaen tai mikäli koetoiminnan aloitus viivästyy, 2 vuoden ajan siitä päivästä lukien kun koelaitos ensimmäisen kerran käynnistetään. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Suomen Rengaskierrätys Oy:n ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta. Koetoiminta ja siihen liittyvä tarkkailu on toteutettava esitetyn ilmoituksen mukaisesti. Koetoiminnassa on noudatettava seuraavia määräyksiä: 1. Koetoimintaa voidaan tämän päätöksen mukaisesti harjoittaa kahden vuoden ajan koetoiminnan aloittamisesta, kuitenkin enintään asti. 2. Koetoiminnassa voidaan käyttää hakemuksen mukaisesti rengasrouhetta. 3. Ilmoituksen mukaista koetoimintaa tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu jätevedenpuhdistuslaitoksen muusta toiminnasta poikkeavia päästöjä tai

9 muuta haittaa, eikä haittaa jätevedenpuhdistuslaitoksen toiminnalle. Erityisesti on huolehdittava hajuhaittojen lisääntymisen estämisestä. 4. Koetoimintailmoituksessa esitetyt suodatuksen jälkeiset vesianalyysit tulee suorittaa ilmoituksen mukaisesti lisättynä ammoniumtypen analyysilla ja liittää tulokset loppuraporttiin. Näytteenotot olisi suositeltavaa ajoittaa jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailuohjelman mukaan silloin kun se on mahdollista. 5. Koetoiminnasta tulee toimittaa lyhyt väliraportti Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden kuluttua koetoiminnan aloittamisesta. Loppuraportti on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. Raportissa tulee esittää yhteenveto työn toteuttamisesta, tarkkailun tuloksista ja johtopäätös koetoiminnan tavoitteen onnistumisesta. 9 RATKAISUN PERUSTELUT Koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle 30 vuorokautta ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että ilmoituksessa kuvattu koetoiminta voidaan toteuttaa ilmoituksen mukaisesti ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä noudattaen. Päätöksessä edellytettyjä toimia ympäristönsuojelu- ja jätelain velvoitteiden täyttämiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, voidaan pitää riittävinä koetoiminnan kannalta. Muilta osin koetoiminnan aikana on noudatettava Itä-Suomen lupaviraston Heinolan kaupungin vesihuoltolaitokselle antamaa ja Vaasan hallinto-oikeuden muuttamaa päätöstä Nro 64/04/1 sekä Hämeen ympäristökeskuksen antamaa päätöstä Nro YSO/35/2008 jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailuohjelman ja lietteen tarkkailuohjelman hyväksymisestä. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 ja 2. Koetoimintaan liittyvät koeajot on rajoitettu ilmoituksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminta voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (YSL 45, 64 ) Määräykset 3 ja 4 on annettu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan järjestämiseen liittyvien jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä aiheuttamastaan ympäristöhaitasta. (YSL 42, 64 )

10 Määräys 5 on annettu, jotta koeluonteisen toiminnan toteutuksen toimenpiteet ja tarkkailu tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi. Väliraportti ja loppuraportti, jossa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja tarkkailutuloksista, on tarpeen viranomaisvalvonnan takia. Väli- ja loppuraportit ovat julkisia sen jälkeen kun Suomen Rengaskierrätys Oy on julkistanut koetoiminnan tulokset. (YSL 64, JL 118, 122, JA 22 ) 10 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VOIMASSAOLO Tässä päätöksessä annettuja määräyksiä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki momentti). Päätös on voimassa määräyksessä 1 määrätyn ajan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 30, 61, 63, 64, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 24, 26, 27, 30 Jätelaki (646/2011) 12, 13, 118, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 22 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallinnon maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Suomen Rengaskierrätys Oy Iso Roobertinkatu 1 A HELSINKI

11 11 Jäljennös päätöksestä Heinola kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Heinolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Harri Majander Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen. TR/tv

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA postiosoite: PL 204, VAASA puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.