Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 484/2013 vp Viljelijän oikeusturva pinta-alojen ilmoittamisessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisten maatilojen peltopinta-alat ilmakuvataan määräajoin. Viranomaisen tarkoituksena on varmistaa, että tukihakemuksissa käytetyt luvut ovat oikeat, eikä peltolohkoilla ole tehty muutoksia. Eräällä pohjalaisella tilalla viljelijä hyväksyi vuonna 2012 tukihakemuksen jättämisen yhteydessä viranomaisen ilmoittaman uuden digitoidun pinta-alan. Viljelijätuet maksettiin vuonna 2012 kyseisen pinta-alan perusteella. Vuoden 2013 alussa viranomainen on tarkistanut lohkojen pinta-alan uudestaan ja 45 peruslohkoa todettiin yhteensä n. 70 aaria pienemmiksi. Kevään 2013 esitäytetyssä peruslohkolomakkeessa olivat nämä uudet pinta-alat, jotka viljelijä jälleen hyväksyi. Toukokuussa viljelijälle kuitenkin soitettiin ELY-keskuksesta ja ilmoitettiin, että viljelijää sanktioidaan vuonna 2012 ilmoitetusta liian suuresta pinta-alasta. Viljelijän ilmoitus perustui viranomaisen antamiin ja mittaamiin lukuihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä viljelijän oikeusturvan parantamiseksi tilanteessa, jossa viljelijää sanktioidaan viranomaisen tekemän virheellisen pinta-alan digitoinnin johdosta? Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013 Janne Sankelo /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janne Sankelon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 484/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä viljelijän oikeusturvan parantamiseksi tilanteessa, jossa viljelijää sanktioidaan viranomaisen tekemän virheellisen pinta-alan digitoinnin johdosta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmiä koskevista säännöistä säädetään EU-asetuksissa ja ne ovat suoraan sovellettavaa oikeutta. Ns. hallinnon hyväksymää pinta-alaa ei ole enää nykyisellä ohjelmakaudella EU-säädöksissä. Komission asetuksen (EY) N:o 1122/ artiklan 3 kohdan mukaan tilan kaikkien viljelylohkojen tunnistamiseksi viljelijöille jaettavissa esitäytetyissä lomakkeissa on tilatukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän soveltamiseksi mainittava tukikelpoinen enimmäisala viitelohkoa kohden. Lisäksi viljelijälle toimitettavassa maantieteellisessä aineistossa on esitettävä viitelohkojen rajat ja tunnisteet, ja viljelijän on ilmoitettava kunkin viljelylohkon sijainti. Saman asetuksen 4 kohdan mukaan viljelijän on hakemusta tehdessään korjattava esipainetun lomakkeen merkinnät, jos muutoksia on tapahtunut, erityisesti jos tukioikeuksia on siirretty tai jos esipainetussa lomakkeessa on virheellisiä tietoja. Jos korjaus liittyy viitelohkon pinta-alaan, viljelijän on ilmoitettava kunkin kyseisen viljelylohkon ajantasaistettu pinta-ala ja tarvittaessa esitettävä viitelohkon uudet rajat. Edellä mainittu sääntely tarkoittaa käytännössä sitä, että viljelijän tulee ilmoittaa tukihakemusta jättäessään, jos viljelijälle toimitetuissa kartoissa on virheitä. Tästä sääntelystä johtuu, että tukea hakenut viljelijä vastaa pinta-alojen oikeellisuudesta. Viljelijän tulee huolellisesti tarkistaa kaikki tukien saamiseen liittyvien edellytysten täyttyminen. Viime kädessä viljelijällä on paras tieto lohkon rajoista ja tukikelpoisesta pinta-alasta. Viljelijöille toimitetaan tukihakemuksen yhteydessä 1:5000 mustavalkoiset kartat. Hallinto tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden tarkastella lohkoja tarkemmalla tasolla sähköisen järjestelmän kautta. Tämä mahdollisuus on ollut vuodesta 2007 lähtien. Sähköisiä karttakorjauksia on voinut jättää vuodesta 2011 lähtien. Vipu-palvelussa viljelijä voi tarkastella tilan tukihakemustietoja ja ilmakuvapohjalla laadittuja peruslohkokarttoja sekä hakea tukia sähköisesti. Maatilan tietoja voi selailla ja karttatoimintoja hyödyntää myös tukihaun ulkopuolella. Vipu-palvelun karttaliittymässä voi määrittää pinta-aloja ja tehdä peruslohkon rajakorjauksia. Karttaliittymän kautta mittakaavaa voi tarkentaa ilman rajoituksia. Vuonna 2013 sähköisten asiakkaiden osuus on noin 66 prosenttia. Ns. sähköiseksi asiakkaaksi on laskettu asiakkaat, jotka ovat tänä vuonna jättäneet jonkin hakemuksen sähköisesti. Vipupalveluun on tällä hetkellä tunnukset tilalla (yhteensä tiloja n ) Suurimmalla osalla viljelijöistä on tarvittavat käyttöoikeudet pintaalojen tarkempaan tarkastelemiseen Vipu-palvelun kautta. Kirjallisessa kysymyksessä kuvattu tilanne liittyy peltolohkorekisterin ajantasaistukseen. Peltolohkorekisterin ajantasaistuksella tarkoitetaan uusiin ortoilmakuviin perustuvaa perusloh- 2

3 Ministerin vastaus KK 484/2013 vp Janne Sankelo /kok kojen uudelleen digitointia. Peltolohkorekisterin ortoilmakuvat uusitaan viiden vuoden välein. Tämä viiden vuoden sykli on EU-sääntelyn edellyttämä vähimmäispäivitystahti. Ajantasaistuksen tarkoitus on varmistaa peruslohkojen rajojen oikeellisuus uutta ortoilmakuvaa vasten. Peruslohkon pinta-ala voi muuttua esimerkiksi ojien kaivamisesta tai lohkolle rakentamisesta johtuen. Muutoksia voi aiheuttaa myös esimerkiksi lohkon rajalla oleva puustoisuus, joka saattaa vuosien saatossa laajentua. Ajantasaistuksen lisäksi peltolohkorekisteriä päivitetään viljelijöiden tekemien ilmoitusten sekä ELY-keskuksen tekemän valvonnan perusteella. Vuoteen 2012 asti peltolohkorekisterin ajantasaistusprosessi aloitettiin ortoilmakuvien hankinnalla. Kuvausvuotta seuraavana keväänä viljelijä sai kartan lohkoistaan, jos ko. alueelta on hankittu uutta ortoilmakuvaa. Lohkojen digitointia ei tässä vaiheessa vielä muutettu viranomaisten toimesta. Lohkojen ns. vanhat digitoinnit näkyivät tällöin uuden ilmakuvan päällä. Viljelijää pyydettiin tässä yhteydessä tarkastamaan peruslohkojensa rajaukset erityisen tarkasti ja tarvittaessa tekemään korjaus tukihaun yhteydessä. Kuvausvuotta seuraavan vuoden aikana viranomaiset tarkastavat ajantasaistusalueella sijaitsevien lohkojen digitoinnin uuden ortoilmakuvan perusteella visuaalisesti näytöltä. Lohkon digitointia korjataan tarvittaessa tässä yhteydessä. Vuodesta 2013 lähtien menettely muuttuu siten, että hallinto korjaa havaitsemansa virheet heti ilmakuvauksen jälkeen ja viljelijä saa uuden korjatun pinta-alan ilmakuvausta seuraavana keväänä ennen tukihakua. Komission asetuksen (EY) N:o 1122/ artikla edellyttää, että tehdään ristiintarkastuksia tietojärjestelmien välillä, jotta voidaan havaita mahdolliset sääntöjenvastaisuudet. Ko. artiklan 1 kohdan c alakohta edellyttää ristiintarkastuksia yhtenäishakemuksessa ilmoitettujen viljelylohkojen ja peltolohkorekisteriin sisältyvien viitelohkojen välillä alojen tukikelpoisuuden varmistamiseksi. Kun ajantasaistus saadaan valmiiksi, tehdään ristiintarkastus, jossa verrataan viljelijän tukihakemuksessa käyttämää pinta-alaa lohkon ajantasaistettuun pinta-alaan. Jos näissä havaitaan eroa, ELY-keskus tekee asiaa koskevan tarkastuksen, jossa mm. viljelijää kuullaan asiasta ja tarvittaessa lohkolla voidaan tehdä tarkentavia mittauksia. Tarkastus voi johtaa komission asetuksen (EY) N:o 1122/ ja 58 artiklan mukaisiin vähennyksiin ja seuraamuksiin. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan pääsäännön mukaan seuraamuksia sovelletaan 4 vuotta taaksepäin. Hallinto on useissa yhteyksissä ottanut esiin komission kanssa digitointiin ja pinta-alojen muutoksiin liittyvät ongelmat. Maatalouskomissaari Ciolokselle on esitelty ongelmia käytännön tasolla hänen vierailullaan Pohjois-Suomeen ja Ruotsiin. Ruotsalaisten kanssa meillä on yhteinen näkemys asian ongelmallisuudesta. Olen myös henkilökohtaisesti lähestynyt komissaaria kirjeellä, jossa olen tuonut esiin ongelmia ja esittänyt mm. hallinnon hyväksymän pinta-alan palauttamista EU-säädöksiin. Komissaarin vastauksen mukaan hallinto ei voi olla vastuussa tuenhakijan pinta-alasta, vaan tuenhakija on itse velvollinen varmistamaan, että kaikki säädöksissä edellytetyt tukikelpoisuusehdot täyttyvät. Valittaen voin siten todeta, että pyrkimykset hallinnon hyväksymän pinta-alan palauttamiseksi eivät ole toistaiseksi tuottaneet tulosta. Suomi on myös saanut asiassa yllättävän vähän tukea muilta jäsenvaltioilta. Asiaa ajetaan kuitenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan. Maaseutuvirasto kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa koko ajan pinta-alojen digitointia ja sen tarkkuutta. Näin ollen lähtökohtana on, että mm. kartta-aineisto paranee koko ajan kuvaustekniikan kehittyessä ja hallinnon viljelijälle tukihakemuksen tekemisen tueksi tarjoamat pinta-alat tarkentuvat entisestään jokaisen peltolohkorekisteriin tehtävän ajantasaistuksen yhteydessä. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 4

5 Ministerns svar KK 484/2013 vp Janne Sankelo /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 484/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Janne Sankelo /saml: Vad tänker statsrådet göra för att förbättra jordburkarens rättsskydd i situationer där jordbrukaren ges sanktioner till följd av myndighetens fel vid digitalisering av arealen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om stödsystemen inom den gemensamma jordbrukspolitiken ingår i EU-förordningar som är direkt tillämpliga. I EU-lagstiftningen finns inte längre s.k. av förvaltningen godkända arealer under den pågående programperioden. Enligt artikel 12.3 i kommissionens förordning (EG) nr 1122/2009 ska jordbrukaren i det förtryckta formulär som jordbrukaren tillhandahålls i syfte att identifiera jordbruksföretagets alla jordbruksskiften, ange maximal stödberättigande areal per referensskifte enligt systemet med samlat gårdsstöd eller systemet för enhetlig arealersättning. Vidare ska jordbrukaren i det geografiska material som tillhandahålls jordbrukaren ange referensskiftenas gränslinjer samt deras unika identifiering, likaså läget för varje jordbruksskifte. Enligt artikel 12.4 i förordningen ska jordbrukaren, när ansökan lämnas in, ha korrigerat det förtryckta formuläret om ändringar har skett, framför allt om det skett överföringar av stödrättigheter eller om uppgifterna i de förtryckta formulären är felaktiga. Om referensskiftesområdet är felaktigt angivet ska jordbrukaren för varje jordbruksskifte deklarera den aktuella arealen och vid behov ange referensskiftets nya gränslinjer. I praktiken innebär dessa bestämmelser att när jordbrukaren lämnar in stödansökan ska jordbrukaren korrigera felen i de kartor som han fått. Därför är det den stödsökande jordbrukaren som ansvarar för att arealuppgifterna är korrekta. Jordbrukaren ska omsorgsfullt kontrollera att alla krav som stöden förutsätter, uppfylls. I sista hand är det jordbrukaren som har bäst kännedom om skiftenas gränslinjer och den stödberättigande arealen. I samband med stödansökan får jordbrukare svartvita kartor i skala 1:5000. Med hjälp av ett elektroniskt system kan jordbrukare emellertid studera skiftena i mer detalj. Systemet infördes år Sedan år 2011 har det varit möjligt att korrigera kartor på elektronisk väg. Via Vipu-tjänsten kan jordbrukaren bläddra i gårdsbruksenhetens uppgifter om stödansökan och basskifteskartor som bygger på flygbilder samt lämna in blanketter för stödansökan elektroniskt. Gårdsbruksenhetens uppgifter och kartfunktioner kan också användas till andra ändamål än ansökan om stöd. Vipu-tjänstens kartfunktion kan användas för att fastställa arealer och korrigera basskiftens gränslinjer. Genom kartfunktionen kan man ändra skalan utan begränsningar. År 2013 skötte ca 66 procent av kunderna sina ärenden elektroniskt. Med s.k. "elektroniska kunder" avses de kunder som i år har lämnat in någon ansökan på elektronisk väg. För tillfället har gårdsbruksenheter en användarkod till Vipu (antalet gårdar sammanlagt ca ). Största delen av jordbrukarna har en användarkod som de behöver för att kunna studera arealerna närmare via Vipu. 5

6 Ministerns svar Situationen som avses i spörsmålet gäller uppdatering av uppgifterna i registret över åkerskiften. Med uppdatering avses digitalisering av åkerskiften som bygger på nya ortoflygbilder. Nya ortoflygbilder tas med fem års mellanrum, vilket är minimitiden för uppdatering enligt EUbestämmelserna. Avsikten med uppdateringen är att med hjälp av de nya ortoflygbilderna kontrollera att uppgifterna om basskiftenas gränslinjer är korrekta. Arealen för ett basskifte kan ändras till exempel på grund av dikning eller byggande. Även till exempel en träddunge vid skiftgränsen som med årens lopp kan breda ut sig, kan medföra ändringar. Registret över åkerskiften uppdateras alltså till följd av digitaliseringar, men också utifrån jordbrukarnas deklarationer och närings-, trafik- och miljöcentralernas kontroller. Fram till år 2012 inleddes processen för uppdatering av registeruppgifterna genom att man anskaffade ortoflygbilder. Följande vår efter året för fotograferingen fick jordbrukaren en karta över sina skiften om det fanns en ny ortoflygbild över området. I detta skede ändrade myndigheterna inte digitaliseringen av skiftena. De gamla digitaliseringarna syntes då ovanpå de nya flygbilderna. Jordbrukaren uppmuntrades då kontrollera basskiftenas gränslinjer extra noggrant och göra korrigeringarna i samband med stödansökan. Året efter fotograferingen kontrollerar myndigheterna digitaliseringen av skiftena visuellt på en skärm enligt den nya ortoflygbilden. Vid behov korrigeras digitaliseringen i samband med detta. År 2013 har proceduren ändrats så att förvaltningen korrigerar felen genast efter flygfotograferingen och jordbrukaren får uppgiften om den nya korrigerade arealen nästa vår efter fotograferingen före stödansökan. Enligt artikel 28 i kommissionens förordning (EG) nr 1122/2009 ska det göras dubbelkontroller mellan datasystemen för att man kan upptäcka eventuella oegentligheter. Vidare enligt artikel 28.1 c ska det utföras kontroller som innebär att de jordbruksskiften som deklareras i den samlade ansökan jämförs med de referensskiften som ingår i identifieringssystemet för jordbruksskiften, för att verifiera att arealerna är stödberättigande. När uppdateringen är klar, ska det göras en dubbelkontroll där man jämför den areal som jordbrukaren har deklarerat i stödansökan med skiftets uppdaterade areal. Om man upptäcker skillnader, utför närings-, trafik- och miljöcentralen en kontroll där jordbrukaren ges tillfälle att bli hörd. Vid behov kan man göra närmare mätningar på skiftet. Kontrollen kan leda till minskningar och påföljder enligt artiklarna 57 och 58 i kommissionens förordning (EG) nr 1122/2009. Enligt huvudregeln i artikel 3.1 i förordning (EG, Euratom) nr 2988/95 är preskriptionstiden fyra år från det att oegentligheten begicks. Förvaltningen har i flera sammanhang diskuterat problemen med digitalisering och arealändringar med kommissionen. Jordbrukskommissionär Ciolos har tagit del av problemen när han besökte Norra Finland och Sverige. Vi och svenskarna har en gemensam syn på problematiken. Jag har också personligen skickat ett brev till kommissionären och redogjort för problemen och föreslagit bl.a. att bestämmelsen om arealer som förvaltningen godkänner ska tas in i EU-författningarna. Enligt kommissionärens svar kan förvaltningen inte ha ansvaret för stödsökandens areal utan stödsökanden är själv skyldig att se till att alla villkoren för stödberättigandet enligt bestämmelserna uppfylls. Tyvärr har arbetet med att försöka få bestämmelsen om arealer som förvaltningen godkänner tillbaka i lagstiftningen inte lett till några resultat tills vidare. Finland har också fått överraskande litet stöd från andra medlemsstater. Frågan drivs dock vidare i mån av möjlighet. Systemet med digitaliseringen och systemets noggrannhet vidareutvecklas av Landsbygdsverket tillsammans med samarbetsparterna. Utgångsläget är således att bl.a. kartmaterialet blir allt bättre i och med att fotograferingstekniken går framåt och de arealer som förvaltningen ger jordbrukaren för att användas till hjälp vid ansökan om stöd blir allt mer precisare i samband med varje uppdatering av uppgifterna i registret över åkerskiften. 6

7 Ministerns svar KK 484/2013 vp Janne Sankelo /kok Helsingfors den 17 juni 2013 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 7