Kuntametsien suunnittelun tiekartta- hankkeen. Väliraportti. Nella Mikkola, Jouni Pykäläinen Mikko Kurttila, Irja Löfström ja Leena Leskinen

Transkriptio

1 Kuntametsien suunnittelun tiekartta- hankkeen Väliraportti Nella Mikkola, Jouni Pykäläinen Mikko Kurttila, Irja Löfström ja Leena Leskinen

2 2 1. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on (i) selvittää kuntien metsäsuunnittelun nykytila ja tunnistaa sen keskeiset kehittämistarpeet ja (ii) tuottaa yhteistyössä kuntien ym. asianosaisten tahojen kanssa metsäsuunnittelun kehittämisohjelma eli Kuntametsien suunnittelun tiekartta. Vuonna 2006 hanketta on toteutettu hankesuunnitelman ja siinä esitetyn aikataulun mukaisesti. Vuoden 2006 toiminnalliset päätavoitteet ovat olleet: Tavoite 1: Järjestää kunnille ja alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisaatioille avoimet seminaaripäivät, jolloin kootaan olemassa olevaa tietämystä sekä vaihdetaan kokemuksia ja näkemyksiä liittyen kuntien omistamien metsien suunnitteluun ja monimuotoisuuden suojelun huomioon ottamiseen metsien suunnittelussa. Tavoite 2. Ajankohtaisten metsäsuunnitteluprosessien seuraaminen ja asiantuntijahaastattelujen tekeminen, joiden avulla pyritään tunnistamaan keskeisiä tietoaukkoja ja kokoamaan ajankohtaisia tutkimus- ja kehittämistarpeita. 2. Vuoden 2006 tulokset 2.1 Aloitusseminaarin tuloksena teemakartta ja kyselyaineisto Hankkeen lähtölaukauksena toimi Helsingissä pidetty aloitusseminaari. Siihen osallistui noin 80 henkilöä, joista suurin osa oli kuntien metsäsuunnittelutehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Seminaarissa keskusteltiin kuntien metsäsuunnittelun nykytilasta ja sen kehittämistarpeista siten, että viiden eri aiheeseen liittyvän valmistellun alustuspuheenvuoron jälkeen seminaariin osallistuneille annettiin tehtäväksi keskustella pienryhmissä aiheisiin liittyvistä näkökulmista ja käytännön ongelmista. Keskustelu ja kommentit kirjattiin ylös. Näiden perusteella koostettiin oheinen teemakartta (liite1). Kaikkia seminaariin osallistujia pyydettiin myös vastaamaan kyselyyn, jossa kartoitettiin heidän näkemyksiään tutkimus- ja tietotarpeista sekä hankkeeseen liittyviä toiveita. Kyselyssä selvitettiin myös millaisia metsäsuunnitteluhankkeita kunnissa on parhaillaan meneillään ja kartoitettiin kuntien halukkuutta osallistua tutkimukseen. Kyselyyn vastasi 42 henkilöä. Kyselyyn vastanneet kokivat hankkeen ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Kuntien metsäsuunnitteluprosessit nähtiin erilaisina ja niissä oli vastausten perusteella myös erilaisia kehittämistarpeita. Kuntien metsäsuunnittelu eroaa perinteisestä metsäsuunnittelusta, mikä asettaa erityisiä tarpeita suunnittelukäytäntöjen kehittämiselle kuntien tarpeisiin sopiviksi. Hankkeen toivottiin tuottavan mm. konkreettisia apuvälineitä kuntametsien käytön suunnitteluun, metsätiedon hallintaan ja vuorovaikutuksen lisäämiseen. Hankkeelta toivottiin myös aktiivista roolia eri toimijoiden väliseen tiedonkulkuun. Vastaajat pitivät tärkeänä oppimismahdollisuutena tilaisuutta kuulla muiden kuntien toimintamalleista. Hankkeen toivottiin lisäävän avointa vuorovaikutteista keskustelua laajapohjaisen kehitysorientoituneen väliseminaarin kautta. Hankkeen puitteissa aiotaankin järjestää tällainen seminaari keväällä Vastanneista kunnista Espoo, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Loviisa ja Vantaa ilmoittivat halukkuudestaan osallistua seurantatutkimukseen meneillään olevien metsäsuunnitteluhankkeidensa osalta.

3 3 2.2 Kuntien metsäsuunnittelun tutkimusaiheet seminaarissa tehdyn kyselyn perusteella Tässä esitetyt tutkimustarpeet perustuvat aloitusseminaarissa jaetun kyselylomakkeen vastauksiin. Tämän aineiston sekä muun asiaan liittyvän aineiston perusteellinen analysointi on vielä kesken ja lopullinen kuva tutkimusaiheista ja niistä johdetuista kehittämisehdotuksista annetaan vuoden 2007 loppuun mennessä Kuntametsien suunnittelun tiekartan valmistuessa. Tieto- ja tutkimustarpeet aihepiireittäin esitettynä ovat: 1. Erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen (5 vastausta) Kuntametsien suunnittelusta vastaavat kaipaavat konkreettisia ohjeita, miten eri tavoitteita voitaisiin parhaiten yhteensovittaa kuntametsissä. Erityisesti ohjeita kaivataan virkistys- ja monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden yhteensovittamista varten. Millaisia hoitomenetelmiä tavoitteiden edistäminen edellyttää ja mitkä ovat hoitomenetelmien vaikutukset? 2. Luontotietojen hyödynnettävyys (14 vastausta) Kyselyyn vastanneet kaipaavat lisätietoa metsien suojelun merkityksestä esim. eri eliöryhmille. Reunavaikutuksen ja metsien pirstoutumisen vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Luonnonsuojelullisin perustein jätettävän lahopuun määrästä ja laadusta halutaan lisää tietoa. Tämäntyyppisen käytännössä sovellettavissa olevien ekologisten tietotarpeiden lisäksi kaivataan tietoa myös mm. suojelualueiden merkityksestä kuntametsissä. Sekä tähän että edelliseen aihepiiriin liittyen kuntametsiin kaivataan vaihtoehtoisia ja uudenlaisia monitavoitteisia metsäsuunnittelumalleja, jotka mahdollistaisivat paremmin eri tavoitteiden yhteensovittamisen metsäsuunnittelussa. Lähinnä tämä koskee monimuotoisuustavoitteiden yhteensovittamista muiden tavoitteiden kanssa. 3. Osallistamiskäytännöt (9 vastausta) Seminaariin osallistuneet kaipaavat osallistamiskäytäntöjen ja -mallien esittelyä ja laajapohjaista keskustelua niiden toimivuudesta. Tähän liittyen he haluaisivat tutustua havainnollisiin esimerkkitapauksiin, jotka sisältäisivät paitsi onnistuneita myös epäonnistuneita osallistamisprosesseja. Näiden tietojen pohjalta voitaisiin yhteisesti keskustellen pohtia osallistamiskäytäntöjen kehittämistä. Osallistamisen toimivuuden parantamiseksi vastaajat toivovat tietoa siitä, kuinka kuntalaisten ns. hiljainen enemmistö saadaan suunnitteluun mukaan sekä millaisia ovat toimivat asukasyhteistyön ja vuorovaikutteisuuden mallit. Lisäksi toivotaan yhteistä keskustelua yhteistyölle ja vuorovaikutteisuudelle asetettavista tavoitteista. Kunnissa kaivataan tietoa myös siitä, kuinka erilaisista konfliktitilanteista on selvitty ja miten erityyppisiä arvoja voidaan ottaa huomioon vuorovaikutteisessa suunnittelussa. 4. Sosiaaliset arvokartoitukset (3 vastausta) Kunnissa kaivataan tietoa esteettisten arvojen roolista ja merkityksestä kuntametsien suunnittelussa sekä tutkimuksia, joiden avulla selvitettäisiin mitä ihmiset taajamametsiltä haluavat.

4 4 5. Muun maankäytön suunnittelun ja metsäsuunnittelun välisen yhteistyön lisääminen (3 vastausta) Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa nähdään ainakin osassa kuntia haasteellisena. Kaavoituksen ja metsäsuunnittelun välinen tiedon siirtyminen ei aina onnistu ja tästä syystä kaavoituksen ja metsäsuunnittelun välille toivotaan lisää vuorovaikutteisuutta. Kunnat toivovat suunnitteluprosessien kehittämistä niin, että maankäytön- ja metsäsuunnittelun prosessit keskustelisivat enemmän keskenään. 6. Metsien suunnittelun nykytilan kartoitus (3 vastausta) Kunnissa on vallalla hyvin monenlaisia suunnittelukäytäntöjä. Näiden eri toimintamallien sisällöstä ja toimivuudesta kaivataan lisää tietoa. Millaisia vallitsevia käytäntöjä kentällä on ja mitkä menetelmistä ovat toimivia? On ilmeistä, että ominaisuuksilta erilaisissa kunnissa on otettu käyttöön erilaisia menetelmiä ja niistä on jo kertynyt kokemuksia. Tähän kysymykseen pyrimme vastaamaan seurantatutkimusten ja haastatteluaineistojen pohjalta saatujen tulosten avulla. 7. Metsäsuunnittelumallien soveltuvuus kuntametsiin (7 vastausta) Edellisen kohdan jatkumona voidaan nähdä, että kaupunkien metsäsuunnitteluun toivotaan yhtenäisempää linjaa, jossa kunkin kaupungin metsille asettamat yksilölliset tarpeet voidaan kuitenkin ottaa suunnittelussa huomioon. Paikkatieto- ja inventointimenetelmät eivät nykyisellään vastaa suoraan kuntametsien suunnittelun tarpeisiin. Eri suunnittelumallien ja -menetelmien soveltuvuudesta erilaisiin suunnittelutilanteisiin kaivattaisiin lisää tietoa. 8. Metsänhoitomenetelmien soveltuvuus kuntametsiin (3 vastausta) Erilaisten metsänhoitomenetelmien pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin. Hakkuutapoja ja hoitotyölajeja ja niiden nimityksiä toivottaisiin kehitettävän kuntametsien tarpeisiin sopiviksi niin, että kuntien kesken olisi käytössä yhtenäinen terminologia. Lisäksi kaivataan tutkimusta esim. siitä, minkä kokoiset taajametsät ovat ekologisesti kannattava säilyttää metsinä ja mitkä muuttaa puistoiksi. 2.3 Syksyn 2006 työryhmätyöskentelyn tulokset Työryhmätyöskentelyn toteutus Kuntien metsäsuunnittelusta vastaaville henkilöille järjestettiin mahdollisuus osallistua työryhmätyöskentelyyn Joensuussa. Työskentelyn tavoitteena oli syventää keskustelua kuntien metsien suunnittelun kehittämistarpeista. Työn lähtökohtana oli hankkeen aloitusseminaarissa saatujen kommenttien pohjalta laadittu teemakartta (liite 1). Pienryhmätyöskentelyihin osallistui kolmen päivän aikana yhteensä 17 henkilöä. Osallistujat tulivat Haminasta, Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Kontiolahdelta, Kuopiosta, Lahdesta, Loviisasta, Porista, Porvoosta ja Vantaalta. Ryhmätyöskentely kesti koko päivän ja nauhoitettua aineistoa kertyi yhteensä 16 tuntia. Lisäksi päivän päätteeksi kaikki osallistujat priorisoivat teemakartassa identifioidut suunnittelun tärkeimmät tutkimus- ja kehittämistarpeet. Saatu aineisto tullaan analysoimaan laadullisin tutkimusmenetelmin vuoden 2007 aikana. Tässä yhteydessä esitellään keskustelusta syntynyt yleisvaikutelma.

5 5 Kaikki työryhmät käsittelivät kaikkia teemakartan aihealueita, koska tässä vaiheessa ei haluttu rajata paikalle saapuneiden henkilöiden mahdollisuutta laaja-alaiseen kommentointiin. Teemakartta osoittautui toimivaksi lähestymistavaksi kuvata kuntien metsäsuunnittelun ongelmatiikkaa ja jäsentää keskustelua. Kartta kattoi pääosan tärkeistä teemoista. Lisäksi kunnallispolitiikka sekä medianäkyminen ja julkinen keskustelu tuotiin esille uusina teemoina työskentelyn aikana. Mediaa ja julkista keskustelua ei tässä kuitenkaan pidetä suunnittelun prosessien ja menetelmien kehittämisen kannalta kovin olennaisina asioina, joten ne jätetään vähemmälle huomiolle. Kunnallispolitiikka sen sijaan on suunnittelun kehittämisen näkökulmasta keskeinen asia, koska poliitikkojen päätökset määrittävät, mitä kuntien omistamilla maa-alueilla tehdään. Tähän liittyvä tärkeä kehittämistarve on saada poliitikkojen päätöksentekoprosessit sekä kuntien maankäyttöön liittyvät suunnitteluprosessit keskustelemaan keskenään. Työryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella esimerkiksi metsien tuottotavoitteet asetetaan joissakin kunnissa perinteiselle tasolle miettimittä sen kummemmin, mitä muita vaihtoehtoja alueet voisivat tarjota ja mitkä olisivat niiden nykyistä käyttöä parhaiten edistävät tavoitteet Kuntien metsäsuunnittelun keskeiset kehittämiskohteet Työryhmätyöskentelyn päätteeksi ryhmiin osallistuneet kuntien edustajat järjestivät teemakartan teemat tärkeysjärjestykseen (Taulukko 1). Tärkeysjärjestyksen keskiarvon mukaan aihealue tarpeiden ja tavoitteiden määrittely oli selvästi tärkein, strategiatason suunnittelu kohosi ehkä hiukan yllättäen toiseksi tärkeimmäksi teemaksi ja tietotarpeet sekä vuorovaikutus olivat seuraavaksi tärkeimpiä teemoja. Strategiatason suunnittelu herätti varsin runsaasti keskustelua ryhmissä. Keskustelu antoi viitteitä siitä, että metsien strategista merkitystä (miksi kunta omistaa metsää) ei ole ehkä kovin syvällisesti mietitty kuntien suunnitteluprosesseissa. Taulukko 1. Ryhmiin osallistuneiden kuntien edustajien määrittämä teemakartan teemojen tärkeysjärjestys (1= tärkein, 2=toiseksi tärkein jne.). Ryhmän 1 keskiarvo (n=6) Ryhmän 2 keskiarvo (n=4) Keskiarvo (n=10) mediaani Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely 1,2 2,8 1,8 1,0 Strategiatason suunnittelu 3,3 3,0 3,2 3,0 Tietotarpeet 5,2 1,8 3,8 3,5 Vuorovaikutus 4,7 3,0 4,0 4,5 Monimuotoisuuden suojelu 4,7 3,8 4,3 4,5 Tavoitteiden ja tarpeiden huomioon ottaminen käsittelyssä 4,5 4,5 4,5 4,0 Tietojärjestelmät 6,3 5,8 6,1 7,0 Metsäsuunnitelman toteutus 6,2 6,8 6,4 7,5 Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely vastaa kysymyksiin: miksi ylipäätään suunnitellaan ja millä perusteella päätökset tehdään? Tyypillisin suunnittelulle asetettava tarve on 10 vuoden toiminnan ohjaus, koska se on perinteisesti talousmetsien metsäsuunnittelussa omaksuttu lähestymistapa. Keskusteluissa ilmeni kuitenkin, että nykyiset suunnitelmat kyllä sisältävät kuviotiedon, mutta niihin ei sisälly kunnille sopivaa toiminnanohjauksen elementtiä etenkään

6 6 taajama- ja virkistysmetsissä. Kuntien virkamiehet hoitavat varsinaisen suunnittelun itse tai joissakin tapauksissa ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Toisaalta 10 vuoden toimintasuunnitelma ei ole ainoa lähestymistapa suunnitteluun. Esimerkiksi teemakartassa erikseen mainittu ja priorisoinnissa toiseksi tärkeimmäksi teemaksi noussut strategiatason suunnittelu vastaa tarvetta miettiä kunnan metsien ja muiden viheralueiden roolia kunnan kokonaisuudessa pidemmällä aikavälillä. Joidenkin kuntien suunnittelusta voidaan löytää strategiselle suunnittelulle tyypillisiä piirteitä, mutta esim. metsäsuunnittelun ja kuntien muun strategisen suunnittelun ja poliittisen päätöksenteon välillä ei teemaryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella ole erityisen vahvaa linkkiä. Esim. kuntien metsien ja viheralueiden käytölle ei ainakaan kovin monessa kunnassa ole kirjoitettu pidemmän aikavälin visioita. Toisessa työryhmistä käytiin hyvä keskustelu kuntametsien suunnittelun strategisista mittareista, mikä oli jo lupaava alku strategisen suunnitteluotteen omaksumiseksi osaksi kuntien metsäsuunnittelua. Muita tarpeita kuntametsien suunnittelulle ovat mm. yleisen tiedottamisen tukeminen sekä konfliktien välttäminen suunnitelmista tiedottamisen ja osallistamisen kautta. Osallistamisesta on kertynyt jo runsaasti kokemuksia, mutta siitä ei välttämättä olla ainakaan kaikissa kunnissa erityisen innostuneita. Toisaalta keskusteluissa tuli esiin, että kuntien metsien hoidosta vastaavat tahot ovat koko ajan aktiivisessa keskusteluyhteydessä asukkaisiin erityisesti pihapiirien lähistöllä tehtävien toimenpiteiden yhteydessä. Tarve saada hiljaisen enemmistön ääni kuuluviin nousi selvästi esille keskusteluissa. Tavoitteiden (päätöksenteon perusteiden) määrittelyssä vastataan kysymyksiin: mitä halutaan, missä ja milloin? Esimerkkejä tavoitteista ovat virkistysmahdollisuuksien ylläpito/lisääminen, monimuotoisuuden turvaaminen, puunmyyntitulot jne. Tavoitteissa ja niiden painotuksissa on luonnollisesti paljonkin eroavaisuuksia kuntien välillä ja esimerkiksi kunnan taloustilanne vaikuttaa sekä metsille asetettaviin tavoitteisiin että suunnittelun toteutukseen. Keskeistä kuitenkin on tuottaa menettelytapoja ja menetelmiä tapauskohtaiseen tavoitteiden määrittelyyn. Yhtä oikeaa tapaa tuskin löytyy tähänkään, mutta kuntien tavoitteiden määrittelyn työkalupakissa on varmasti paljonkin täydennettävää. Lisäksi mm. resurssien puute, olemassa olevan osaamisen tehoton käyttö ja osaamisen puute sekä yhteisen kielen puuttuminen on mainittu tekijöiksi, jotka hankaloittavat tarpeisiin ja tavoitteisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaavan suunnittelun toteutumista. Teemakartassa mainituilla tietotarpeilla tarkoitetaan yleisesti sovellettavissa olevaa asiantuntijoiden tuottamaa tietoa, jonka kunnan metsien suunnittelusta vastaava taho voi omaksua ja ottaa käyttöönsä. Tietotarpeista on mainittu mm. sosiaalinen arvokartoitus, lähiluonnon merkitys asukkaille, hiljaisten paikkojen merkitys ja kulttuuriarvot. Käytännössä tällainen oikea tieto täydentää suunnitteluprosessiin muutoin kanavoituvaa (esim. suunnittelijan ja kunnan virkamiesten näkemykset ja osallistamispalaute) tietoa. Oikealle tiedolle on teemaryhmien keskustelujen ja priorisointien perusteella merkittävää kysyntää, mikä osaltaan tukee edellä esitettyä tulkintaa paikalla olleiden edustajien varovaisesta suhtautumisesta osallistamiseen. Osa tietotarpeista liittyy myös monimuotoisuuden turvaamiseen kuntametsissä. Vuorovaikutusta olisi lisättävä sekä kunnan sisällä että kunnan ulkopuolella, mutta erityisesti lisäämistarpeita vaikuttaisi olevan kaavoituksen ja metsäsuunnittelun välillä. Eri viranomaisten sekä kuntien välisten yhteistyön lisääminen nähdään tarpeellisena ja

7 7 hankkeen toivottiin tuottavan keinoja lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Kaavoituksen ja metsäsuunnittelun yhteistyöstä työryhmien edustajilla oli varsin erilaisia näkemyksiä; jotkut kokivat, että tarvetta kehittämiselle ei ole, mutta toiset taas näkivät, että yhteistyössä olisi runsaasti parannettavaa. Monimuotoisuuden suojelun kehittäminen kuntien metsissä sijoittui priorisoinnissa keskikastiin. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että työryhmien jäsenet suhtautuivat varautuneesti pelkästään ekologisista näkökulmista lähtevään monimuotoisuuden suojeluun. Sen sijaan sovitettuna yhteen erityisesti virkistyskäytön kanssa, monimuotoisuus sai keskusteluissa paljon paremman vastaanoton. Toki myös tässä nähtiin erilaisia käytännön ongelmia ja ristiriitoja. Myös ajatus siitä, että kunta voisi yksityisten maanomistajien tapaan osallistua luonnonarvokauppaan ja muihinkin METSO -ohjelman vapaaehtoisen suojelun menettelytapoihin sai pääsääntöisesti positiivisen vastaanoton. Tavoitteiden ja tarpeiden huomioon ottaminen metsien hoidossa ei noussut kovin korkealle työryhmien tärkeysjärjestyksessä. Työryhmien jäsenet eivät siis ilmeisesti nähneet toiminnan mukauttamista erityisen ongelmalliseksi, jos tiedetään mihin toiminnalla pyritään. Aiemmin mainitut tietotarpeet ovat kytköksissä tavoitteiden ja tarpeiden huomioon ottamiseen siten, että tietotarpeet-kohdassa on pohjimmiltaan kyse toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista eri käyttömuotojen suhteen ja tavoitteiden ja tarpeiden huomioon ottamisessa on kyse toimenpiteiden tapauskohtaisesta ajoittamisesta ja sijoittelusta, kun niiden odotettavissa olevat vaikutukset tiedetään. Tietojärjestelmissä ja metsäsuunnitelmien toimeenpanossa ei työryhmien mielestä ollut erityisen paljon parannettavaa tai näitä asioita ei välttämättä mielletty tämän hankkeen tehtäviksi Meneillään olevien metsäsuunnitteluprosessien seuranta ja asiantuntijahaastattelut Tutkimuksen seurantaosuuteen valittiin kuusi kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Heinola, Hyvinkää ja Loviisa). Mukaan valittiin kunnat, joissa metsäsuunnittelu oli parhaillaan käynnissä ja jotka ilmoittivat halukkuudestaan osallistua tutkimushankkeeseen aloitusseminaarissa Helsingissä. Tutkija Nella Mikkola on kerännyt tutkimusaineistoa osallistumalla Espoon, Vantaan ja Heinolan metsäsuunnittelun sekä Helsingin luonnonhoidon strategian ohjausryhmien kokouksiin (yhteensä 8 kpl) sekä Espoon, Helsingin ja Loviisan asukastilaisuuksiin (yhteensä 3 kpl) vuoden 2006 aikana. Aineiston keruumenetelmänä kokouksissa on ollut laadullisen tutkimuksen menetelmistä osallistuva havainnointi. Lisäksi Mikkola on haastatellut neljää metsäsuunnittelusta vastannutta suunnittelijaa. Marras- ja joulukuussa 2006 kerätään aineistoa vielä kesken olevista metsäsuunnitteluhankkeista osallistumalla neljään ohjausryhmän kokoukseen. Hyvinkään metsäsuunnittelun päätyttyä haastatellaan suunnitelman laadinnasta vastaavia henkilöitä. Helsingin, Hyvinkään ja Loviisan osalta hankkeet päättyvät vuoden 2006 aikana, jonka jälkeen näistä kertynyt aineisto on analysoitavissa. Espoon, Heinolan ja Vantaan osalta seurantatutkimus jatkuu vuonna Seurantatutkimuksen ja haastattelujen tehtävänä on tuottaa tietoa metsäsuunnittelun nykytilasta ja kehittämistarpeista erilaisissa kunnissa. Aineisto on tarkoitus analysoida kvalitatiivisin menetelmin keväällä Tutkimusaineiston analysointia varten Mikkola on osallistunut syksyllä 2006 Tampereen yliopistolla järjestettyyn

8 8 kaksipäiväiseen koulutukseen laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisesta tutkimusalallaan. Tämän lisäksi Metsäntutkimuslaitokselle on hankittu tutkimusaineiston analysointiohjelma N-Vivo, jonka käyttökoulutukseen Mikkola tulee osallistumaan vuoden 2007 alussa. 3. Vuoden 2007 tavoitteet ja toimintasuunnitelma Vuoden 2007 päätavoite on Kuntametsien suunnittelun tiekartan tuottaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeen vuoden 2007 päätehtäviä ovat: (i) (ii) Seurannan ja haastattelujen jatkaminen tutkimukseen valittujen kaupunkien suunnitteluhankkeissa. Kerättyjen haastattelu- ja työryhmäaineistojen litterointi ja analysointi N-Vivo ohjelmistolla. Vaikkakin seurattavista hankkeista osa päättyy vasta vuoden 2007 loppupuolella, osa seurantatuloksista samoin kuin työryhmätyöskentelyn tuloksista on käytettävissä jo maaliskuun väliseminaarissa. (iii) Hankkeen alustavista tuloksista tiedottaminen tutkijoille ja käytännön toimijoille tarkoitetussa seminaarissa maaliskuussa Seminaari järjestetään maaliskuun alussa Helsingissä ja se toimii alustuksena Tiekartan kirjoittamiseen liittyvälle työryhmätyöskentelylle. (iv) Tutkijoille ja asiantuntijoille suunnattu työryhmätyöskentely huhti- toukokuussa 2007 konkreettisten kehittämisehdotusten laatimiseksi ja priorisoimiseksi. (v) Kuntametsien suunnittelun tiekartan kirjoittaminen. Raportointi mennessä. Vuoden 2007 aikana tuloksia julkistetaan maaliskuussa 2007 järjestettävän seminaarissa (esitysten lisäksi mm. lehdistötiedote). Hankkeen loppuraportti, eli Kuntametsien suunnittelun tiekartta valmistuu Hankkeen ajankohtaisia tuloksia löytyy hankkeen kotisivuilta:

9 LIITE 1 9