Haastatteleminen. Oj Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät, syksy

Transkriptio

1 Oj Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät, syksy Haastatteleminen Luento: Antti Silvast VTM, tohtorikoulutettava Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto 1

2 Luennon rakenne Haastattelun perusteita Erilaisia haastattelemismetodologiota Haastattelemisesta Haastateltavien hankkiminen Haastattelutilanne Haastattelun nauhoittaminen Haastattelun litteroiminen Haastattelututkimuksen raportoiminen Haastattelun kysymysrungon rakentaminen Yhteenveto haastattelututkimuksen suunnittelemisesta Harjoitustehtävä 2

3 Haastattelun määritelmä Jos haluamme tietää mitä toiminta merkitsee ihmisille tai miksi he tekevät asioita, miksi emme kysyisi heiltä suoraan? (Harré & Secord 1972, sit. Alasuutari 2001, 146.) Haastattelija esittää haastateltavalle kysymyksiä tilanteessa, joka on (1) ennalta suunniteltu; (2) haastattelijan alulla panema ja ohjaama; (3) haastattelijan motivoima ja yllä pitämä; ja jossa (4) haastattelijalla on rooli, jonka haastateltava tietää; (5) haastateltava tietää puhuvansa luottamuksellisesti (Eskola & Suoranta 2000, 85) 3

4 Haastatteluyhteiskunta (Atkinson & Silverman 1997) Haastatteleminen pääasiallinen tutkimusmenetelmä laadullisessa yhteiskuntatutkimuksessa (vrt. lomaketutkimus tilastollisessa yhteiskuntatutkimuksessa) Myös haastattelun laaja levinneisyys nyky-yhteiskunnassa Soveltajia esim. lääkärit, tuomarit, sosiaalityöntekijät, johtajat, opettajat, psykoterapeutit, papit, toimittajat, asiakaspalvelijat, psykoanalyytikot, osallistaminen, vrt. myös katolilainen synnintunnustus (Michel Foucalt) 4

5 Haastatteluyhteiskunta (Atkinson & Silverman 1997) Haastattelusta tullut yleinen tekninen työväline ihmisten yksityisten ajatusten keräämiseksi Mutta samalla haastattelemisen perustavat olettamukset jääneet vähemmälle huomiolle 5

6 Haastatteleminen tutkimusmetodologiana (Atkinson 2005) Haastattelu on toimintaa, jossa haastattelija ja haastateltava pistävät yhdessä kokoon (enact) jotakin Ja tämä toiminta voi aina myös epäonnistua Toimintana haastattelu ei ole pelkkää puhetta Tilannetekijät haastattelun aikana Useissa tutkimusongelmissa haastatteleminen oleellinen tutkimusmetodologia, mutta ei kuitenkaan ainoa mahdollinen 6

7 Haastatteleminen tutkimusmetodologiana (Gobo 2008) Tiedon filosofia (palataan myöhemmin) Käytetty aisti kuunteleminen (ensisijaisesti ei katsominen, lukeminen, pohdiskelu tai kyseleminen) Tutkimuksen vaiheet 1. peruskäsite, 2. kysymys, 3. hypoteesi, 4. haastatteleminen, 5. hypoteesin muokkaaminen, 6. uudet haastattelut, 7. mahdollisesti myös peruskäsitteen muokkaaminen Metodologiana perustuu tutkijayhteisön kokemukseen ja taitoihin Tulosten vakuuttavuus, luotettavuus ja validius 7

8 Esimerkki: väitöskirjatutkimus ohjaushuoneista (Silvast & Nyman 2009) 8

9 Esimerkki: haastattelun vakuuttavuus Pro gradu teollisuuspoliittisessa selonteossa Raportin Partanen et al 2006 yksi alaluku kuvaa sosiologisesta näkökulmasta tehtyä työtäni Nostetaan esiin sähkökatkojen sietäminen ja siihen liittyvä asiakkaiden polarisaatio Tämänkaltainen sähkökatkojen sietäminen on vahvasti ristiriidassa lehtien yleisönosastoilta välittyvään sietoisuuteen. Tosin on muistettava että yleisönosasto edustaa ääripäätä ja edellä kuvatut arviot keskiarvoa. Ilmeistä onkin, että katkojen sietäminen on vahvasti polarisoitunut. (s ) 9

10 Esimerkki: haastattelun vakuuttavuus Polarisoitumista ilmentää myös yhden haastatellun alhainen sietoisuus. ( ) Hänen näkemyksensä mukaan sähkölaitoksenkin on seurattava kehitystä ja kehityksen olisi kuljettava kohti katkotonta sähkönjakelua, jossa ei oltaisi voimattomia hankalien sääolosuhteiden edessä. Kyseessä oli yksi yhdeksästä haastatellusta, joten mitä ilmeisimmin hänen kaltaisiaan on varsin runsaasti, mitä indikoivat myös runsaat yleisönosastokirjoitukset sähkökatkojen jälkeen. Mitä ilmeisimmin tämän kaltainen ajattelutapa lisääntyy tulevaisuudessa. (s. 15.) 10

11 Erilaisia haastattelumetodologioita Haastattelumetodologioiden jaottelu (Eskola & Suoranta 2000, 86-87) Esittääkö haastattelija haastattelutilanteessa kiinteitä kysymyksiä vai keskustelulle avoimia aihepiirejä? Kyseleekö ja kuunteleeko haastattelija vai jäsentää haastattelutilannetta aktiivisemmin? 11

12 Erilaisia haastattelumetodologioita Strukturoitu haastattelu (kiinteät kysymykset, kyselevä ja kuunteleva haastattelija) Puolistrukturoitu haastattelu (avoimet kysymykset, kyselevä ja kuunteleva haastattelija) Teemahaastattelu (kiinteät aihepiirit, aktiivinen haastattelija) Avoin haastattelu (avoimet aihepiirit, aktiivinen haastattelija) Yksittäishaastattelu vs. syvähaastattelu Yksilöhaastattelu vs. ryhmähaastattelu 12

13 Esimerkki: strukturoiduilla haastatteluilla kerätty kyselylomake (Salo ym. 2008) 13

14 Esimerkki: teemahaastattelu (Silvast 2006) Haastateltava: Mutta niitähän on paljon sellaisia taloja, missä ei ole mitään muuta,kun se on kauheasti grynderien suosimaa, että on suora sähkölämmitys, kun se on halvin asentaa. Sitten on korkeintaan joku avotakka, joka on vähän näön vuoksi, joka ei tosimielessä lämmitä mitään. Vaikka se varalämmityslaite pitäisi oikeastaan olla. Mitenköhän se nykyinen rakennuslaki sanoo. Muistaakseni se sanoo, että pitäisi olla sellainen. Se on ollut aika muodollista, että hormi ehkä varattu. En minä tiedä onko sitäkään vaadittu. Haastattelija: Että ei ole oikeasti varauduttu? Haastateltava: Ei oikeasti. En usko, että uudessakaan tuotannossa on oikeasti varauduttu. 14

15 Esimerkki: virikkeet työympäristössä (Silvast & Nyman 2009) 15

16 Haastateltavien hankkiminen Mistä löytää haastateltavat? Yhteyshenkilöiden tai -instituutioiden löytäminen Joskus myös virallinen tutkimuslupa Haastateltavien lähestyminen? Yleensä soittamalla tai sähköpostilla Tutkimuksen esittely: tutkimusta suorittava laitos, perustelut haastateltavan valinnalle, tutkimuksen tarkoitus, tutkimuksen anonymiteetti, luottamuksellisuus ja vapaaehtoisuus, arvioitu haastattelun kesto 16

17 Haastateltavien hankkiminen Kuinka monta ihmistä pitää haastatella? Aineiston saturaatioperiaate: aineistoa kerätään kunnes se ei tuota tutkimusongelman kannalta mielekästä uutta tietoa Oleellinen on siis tutkimusongelma: erilaiset sosiaaliset ilmiöt (esim. asenteet, vuorovaikutus, kieli, toiminta) saturoituvat eri kokoisilla aineistoilla 17

18 Haastattelutilanne Haastattelutila Yksilöhaastatteluissa esim. ryhmätyöhuone, kahvila, katu, koti, työpaikka Ryhmähaastatteluissa rauhallinen, suuri tila Mitä pitää tehdä ennen haastattelun aloittamista? Tutkimushankkeen esitteleminen Luottamuksellisuus ja anonymiteetti (tutkimussopimus, huomioi myös henkilötietolaki) Nauhoituksesta sopiminen 18

19 Haastattelutilanne Mitä tehdään haastattelun aikana? Haastateltavan motivointi ja haastattelun ylläpitäminen Miten kauan haastattelutilanne kestää? Tapauskohtaista, kuitenkaan harvoin yli 2 h Haastateltavan puhe myös nauhoituksen ulkopuolella 19

20 Haastattelun nauhoittaminen VS 20

21 Haastattelun litteroiminen Käsittää yleensä haastateltavan ja haastatellun puheen sanasta sanaan kirjoittamisen, joskus myös ns. litterointimerkkejä (seuraavat kalvot) Lisää haastattelemalla hankitun datan luotettavuutta 21

22 Haastattelun litteroiminen Litteroiminen on kuitenkin aina aikaavievää Yhden tunnin nauhan purkaminen kestää noin kahdeksan tuntia (ks. Eskola & Suoranta 2000, 94) Omien muistiinpanojen tekeminen myös suositeltavaa (esim. hajonneen nauhurin riskin vuoksi) Ohjelmistoja digitaalisen nauhoituksen litteroimiseen Express Scribe Mahdollista myös tavallisilla tietokoneen mukana tulevilla ohjelmilla (esim. Notepad ja Windows Media Player) 22

23 Haastattelun litteroiminen Joitakin litterointimerkkejä (ks. Ruusuvuori ym. 2001) - kesken jäänyt sana (esim. sii- siinä) : venytetty äänne (esim. no:: ehkä joo) ( ) sana, josta ei ole saatu selvää (tai) epävarmasti kuultu jakso _ painotus (esim. on se) (0.7) tauko ja sen pituus * * muuta puhetta hiljaisempi jakso AHA (kapiteelit) äänen voimistaminen (h) naurua sanan sisällä (( )) kaksoissulkeiden sisällä litteroijan kommentit 23

24 Haastattelijan havaintosuhde tutkittaviin (Gobo 2008) Laadullisesta tutkimuksesta raportointi noudattaa tavallisia tutkimuksesta raportoinnin käytäntöjä Lisäksi on kuitenkin oleellista tutkimuksen arvionnin kannalta raportoida haastattelijan havaintosuhde tutkittaviin Miten haastateltavat löydettiin? Auttoivatko tai estivätkö haastateltavat tutkimuksen toteutumista? Mikä muu rajoitti ja auttoi tutkimuksen tekemistä? Minkälainen oli haastattelutilanne? Mitä tutkimuslupia saatiin ja mitä evättiin? 24

25 Haastattelun kysymysrungon rakentaminen Mikä on tutkimuksen peruskäsite tai perusongelma (esim. toiminta, kieli, kulttuuri, yhteiskuntaluokka, vuorovaikutus)? Miten tämä käsite voisi puhutella ja avata uusia näkökulmia kuulijoille? 25

26 Haastattelun kysymysrungon rakentaminen Suhteessa tähän käsitteeseen valitaan perustellusti: Käytetty aisti: miksi juuri kuunteleminen eikä tarkkailu, pohdiskelu, lukeminen tai kysely? Halutaanko tutkia haastateltavan kielenkäyttöä vai toimintaa? Tarvitaanko kiinteät vai avoimet kysymykset tai aihepiirit? Miten aktiivisesti tutkija ottaa osaa haastatteluun? Toisin sanoen: Mitä pyydän vastaajia kertomaan, jotta heidän tuottamansa vastaukset valaisevat tutkittavaa ongelmaa? (Alasuutari 2001, 152) Kysymyslomake rajaa, mihin tutkimusongelman puoliin keskitytään, ja mitkä jätetään tutkimuksessa taustalle Valitaan siis kysymykset joilla saadaan kiinnostavaa tietoa haastateltavalta Kokonaan avoin haastattelutilanne olisi helposti liian rönsyilevä 26

27 Yhteenveto haastattelun suunnittelemisesta Mikä on tutkimuksen peruskäsite tai perusongelma (esim. toiminta, kieli, kulttuuri, yhteiskuntaluokka, vuorovaikutus)? Minkälainen on tähän peruskäsitteeseen tai ongelmaan nähden perusteltu haastattelumetodologia? Mitä vastaajia pyydetään kertomaan kysymysrungossa? Mistä haastateltavat löydetään? Miten heitä lähestytään? Kuinka monta ihmistä suunnitellaan haastateltavan? Tehdäänkö tutkimussopimus? Miten haastateltavien anonymiteetti ja tulosten luottamuksellisuus taataan? Mitä haastattelutilaa käytetään? Mitä pitää tehdä ennen kuin haastattelu alkaa? Miten kauan haastattelu enimmillään kestää? Nauhoitetaanko haastattelu? Tehdäänkö muistiinpanoja? Litteroidaanko haastattelu? 27

28 Käytetty kirjallisuus ja viittaukset - Alasuutari, Pertti (2001). Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus. - Atkinson, Paul (2005). Qualitative Research Unit and Diversity. Forum: Qualitative Social Research 6 (3). - Atkinson, Paul & Silverman, David (1997). Kunder s Immortality: The Interview Society and the Invention of Self. Qualitative Inquiry 3 (3): Eskola, Jari & Suoranta, Juha (2000). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. - Gobo, Giampietro (2008). Doing Ethnography. Sage. - Partanen, Jarmo; Lassila, Jukka; Kaipia, Tero; Matikainen, Mika; Järventausta, Pertti; Verho, Pekka; Mäkinen, Antti; Kivikko, Kimmo; Pylvänäinen, Jouni & Nurmi, Veli-Pekka (2006). Sähkönjakeluverkkoon soveltuvat toimitusvarmuuskriteerit ja niiden raja-arvot sekä sähkönjakelun toimitusvarmuudelle asetettavien toiminnallisten tavoitteiden kustannusvaikutukset. KTM 15/464/2006; Lappeenrannan teknillinen korkekoulu, Tampereen teknillinen yliopisto. - Ruusuvuori, Johanna; Haakana, Markku & Raevaara, Liisa (2001). Institutionaalinen vuorovaikutus. SKS. - Salo, Ahti ym. (2008). Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden tehokkuus. Kysymyslomake käynnissä olevasta tutkimusprojektista. - Seale, Clive; Gobo, Giampietro; Gubrium, Jaber & Silverman, David (toim.) (2004). Qualitative Research Practice. Sage. - Silvast, Antti (2006). Keskeytyksestä kritiikkeihin. Sosiologian pro gradu: Helsingin yliopisto. - Silvast, Antti & Nyman, Eini (2009). Infrastructures and their failures: mobilizing various knowledge of risk. Konferenssipaperi European Sociological Associationin kokouksessa Lissabonissa Silverman, David (2000). Doing Qualitatitive Research. Sage. 28

29 Haastattelu: harjoitustehtävän esittely Aihe Miten sosiologian pääaineopiskelija hahmottaa tulevaisuutensa työmarkkinoilla valmistumisensa jälkeen? Tehtävänä on haastatella sosiologian pääaineopiskelijaa teemahaastattelun haastattelurunkoon tukeutuen. Haastattelun voi tehdä yksin tai kahden hengen ryhmätyönä. Haastattelu voidaan tallentaa sähköisesti. Käsin kirjoitettujen muistiinpanojen käyttäminen riittää siinä tapauksessa, että haastattelua ei pureta (litteroida). Jälkimmäisessä tapauksessa haastatteluja tulee tehdä vähintään kaksi. 29

30 Haastattelu: harjoitustehtävän esittely Raportointi Haastatteluista keskustellaan yhdessä luentosarjalla. Haastattelu raportoidaan myös kirjallisesti. Haastattelu tulee tehdä tehtävän esittelyn jälkeisellä viikolla. Kirjallinen raportti haastattelu(i)sta puolestaan palautetaan viimeistään kahden viikon kuluttua tehtävänannosta eli

31 Haastattelu: harjoitustehtävän esittely Kirjallinen raportti koostuu kahdesta osasta: Raporttiin liitetään teemahaastattelun runko eli lista haastattelukysymyksistä, joita on käytetty haastattelun tukena. Haastattelurungon maksimipituus on yksi liuska. Varsinaisen haastattelun raportointi voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Raporttina toimitetaan 1) tehdyn yhden haastattelun purettu (litteroitu) kirjallinen versio, jolloin yhden haastattelun tekeminen ja litterointi ilman erityistä analyysiä riittää suoritukseksi, tai 2) raportoidaan kirjallisesti kahden haastattelun analysoidut tulokset, jolloin raportin tulee olla yli yhden mutta ehdottomasti alle kolmen liuskan mittainen. 31