TILINPÄÄTÖS 2012 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto. 2013

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto. 2013

2 Sisällysluettelo 1. TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen TOIMINTAKERTOMUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN OSASTOITTAIN Keskusosasto Hailuodon kunnan kaavoituskatsaus Vireillä olevat kaavahankeet Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Investoinnit Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet

3 7. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden arvostus Sijoitusten arvostus Vaihto-omaisuuden arvostus Rahoitusomaisuuden arvostus Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedostot Tuloslaskelman liitetiedot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien sijoitukset Vastuut ja vakuudet Henkilöstöä koskevat liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 4 HAILUODON KUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 2. TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt, liitetietojen erittelyt.

5 5 3. TOIMINTAKERTOMUS 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kokonaistarkastelussa esitetään olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa sekä tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus, rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Talousarvion toteutumisvertailu on olennainen osa toimintakertomusta. 3.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kulunut vuosi painottui sote sekä kuntarakennelain uudistuksen valmisteluun ja siihen liittyvään epävarmuuteen ja odotuksiin. Vuodelle kuvaavaa on ollut uudistuksen toteutustavan ja tavoitteen epäselvyys sekä jatkuvasti muuttuneet aikataulut. Ennakko-odotuksista huolimatta kansantalouden kasvu jäi epävakaaksi. Kuluneena vuonna euroalueen talouskehitys kääntyi lievään taantumaan. Talouden ennustetaan supistuvan edelleen ja ostovoiman heikkenemisen myötä yksityistaloudet ovat siirtyneet ostopäätöksissään varovaiselle linjalle, suuria investointeja ja velkaantumista pyritään välttämään tai siirtämään. Yksilötason investointihalukkuuden lasku näkyy yritystoiminnan kannattavuuden heikkenemisenä. Omakotirakentamisen väheneminen yhdistettynä yhteisöverotuoton vähenemiseen huononsivat ja huonontavat edelleen yleistä kuntataloutta. Hailuodossa tätä kehitystä on tasapainottanut vuonna 2012 julkisen ja matkailua tukevien rakennusten rakentamisen merkittävä kasvu. Sumpun leirintäalueen matkailua tukeva uudisrakentaminen sekä Haiuluodon kunnan uuden yhtenäiskoulun rakentaminen on luonut työllisyytta saareen sekä osaltaan lisää kiinteistöverokertymää. Yleisesti kuntien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden ennakkotietojen ja alustavien tilinpäätösten mukaan kuntatalouden tila on huonontunut ennakoitua nopeammin: vuosikate laski, eikä se riittänyt poistojen ja nettoinvestointien kattamiseen. Manner-Suomen kunnista vain sadan vuosikate riitti poistojen kattamiseen. Negatiivisen katteen kuntien lukumäärä kääntyi selvään kasvuun. Samanaikaisesti toteutetut valtionosuusleikkaukset ovat vahvistaneet tätä kehitystä. Valitettavasti tämä suuntaus vaikuttaa edelleen tulevina vuosina kuntatalouden tulopohjaa heikentäen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2012 selvästi toimintatuloja enemmän ja kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Verotulot kasvoivat vuodesta ,4 prosenttia. Verotulojen 260 miljoonan ja valtionosuuksien 41 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden heikkenemistä 1,57 miljardin euron verran, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden 810 miljoonan euron heikkenemisenä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2012 lopussa vajaa 13,91 miljardia euroa, eli 1.61 miljardia enemmän kuin vuonna

6 (kasvu 2012: 13 % ja 2011: 7,5%) eli kuntien ja kuntayhtymien velkaantuminen on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen Hailuodon kunnan tilivuosi 2012 oli tulokseltaan positiivinen. Positiivista tulosta voidaan sinänsä pitää hyvänä lopputuloksena. Poikkeamista merkittävin oli sosiaali- ja terveystoimen kustannusten merkittävä kasvu. Kuntatalouden tulevaisuus on edelleen epävarma kuntarakenneuudistuksen edetessä sekä kuntien ja valtion tehtävien ja rahoitusmekanismien ja lainsäädännön muuttuessa tulevina vuosina. Hailuodon kunnan vuoden 2012 talousarvio oli alun perin laadittu tasapainoiseksi, ja tavoitteena oli saavuttaa vuosikate euroa. Vuoden aikana talousarvioon tehtiin noin euron määrärahalisäykset (kulujen kasvu). Kunta on määrätietoisella kustannuspolitiikalla, sijoituksia kotiuttamalla sekä arvioituja suurempien verotulojen ja valtionosuuksien avulla pysynyt tavoitteissa eikä tasapainotustoimenpiteitä ole tarvittu. Hailuodon kunnan toimintatuotot olivat vuonna 2012 noin euroa ja ylittivät talousarvion 4,3 %-yksikköä ( euroa). Toimintatuotoissa ei ollut merkittävää muutosta vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 henkilöstökulut kasvoivat noin 5,5 % vuoteen 2011 verrattuna ja alittivat talousarvion 3,5 %-yksikköä (ta-alitus noin euroa) ja palveluiden ostot kasvoivat noin 32,5 % vuositasolla ja ylittivät talousarvion 31,7 %-yksikköä (ta-ylitys noin euroa). Toimintakulut kokonaisuutena vuonna 2012 olivat euroa, mikä oli 11 %-yks. arvioitua suurempi (toimintakulujen kasvu oli euroa talousarvioon nähden ja euroa enemmän kuin vuonna 2011). Toimintakate huononi euroa eli noin 21,5 % vuoteen 2011 verrattuna ja ylitti budjetin 12,4 %-yksikköä (noin euroa kulujen kasvua). Hailuodon kunnan toimintakate euroa eli noin euroa asukasta kohden. Verotulot kasvoivat 9,6 % vuositasolla ja 15,1 %-yksikköä ( euroa) talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet kasvoivat 1.1 % vuoteen 2011 verrattuna ja 6,6 %-yks. ( euroa) talousarvioon verrattuna. Yhteensä verotulot ja valtionosuudet olivat n euroa eli noin euroa asukasta kohden (vuonna 2011: euroa/asukas). Rahoitustuotot vuonna 2012 olivat euroa. Rahoitustuottoja ei ollut sisällytetty talousarvioon ja ne realisoituvat loppuvuodessa tehdyin investointien purkupäätöksin. Tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa poistojen ja arvonalentumisten jälkeen noin euron ylijäämäistä tulosta. Mikäli sijoitusten kotiutusta ei olisi vuonna 2012 tehty olisi kunnan tilikauden tulos ollut noin euroa pienempi (vuodelle 2012 kirjatut kurssivoitot). Kunnan talous on edelleen vakavarainen. Tulevaisuuden suhteen on lisääntyvää epävarmuutta johtuen valtionosuusjärjestelmän muutoksista ja verotulokertymän kehityksestä. Hailuoto tarvitsee uusia veronmaksajia ja yrityksiä, jotka aktiivisesti kehittävät ja investoivat saareemme. Liikenneyhteyden kehittämisen suhteen vuonna 2013 tehtävät päätökset ovat edelleen kuntamme tulavaisuuden kannalta erittäin merkittäviä.

7 7 Kunnan taseen loppusumma on noin 13.9 milj. euroa. Merkittävin kunnan omaisuuserä ovat rakennukset, joiden tasearvo oli vuoden lopussa noin 4,4 milj. euroa. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden lopussa noin milj. euroa eli n euroa asukasta kohden (vuonna 2011 vastaava luku oli euroa asukasta kohden). Hailuodon kunnan peruspääoma on noin 3,288 milj. euroa ja edellisten tilikausien ylijäämä on noin 2,995 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksen oma pääoma on noin 6,609 milj. euroa. Lahjoitusrahastojen (Sipilä Hakulisen, Saranivan ja Hällin rahastojen) arvo oli noin 0,639 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 käynnistettiin Hailuodon historian toistaiseksi merkittävin investointi Hailuodon uuden koulun rakentaminen. Koulun rakentamisen myötä Hailuodon sivistystoimen toimintaedellytykset ovat varmistetut ja koulukkailla sekä opettajilla on käytössään erittäin laadukkaat tilat pitkälle tulevaisuuteen tästä voimme kaikki olla ylpeitä. Hailuoto menetti väestöään (1,5 %) ja vuoden lopussa kuntalaisia oli 989. Merkittävää on huomioida, että Hailuodon väestön kehittyminen ja ikärakenne poikkeaa merkittävästi Oulun seutukunnan väestön kehityksestä eikä vuoden 2012 perusteella tule noudattamaan tilastokeskuksen väestöennustetta. Laadukkaan kaavoituksen, kiinteän liikenneyhteyden ja uusien työpaikkojen myötä väestökehitys on edelleen muutettavissa nousujuhdanteiseksi. Kiitän kunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöjohtoa kuluneesta vuodesta. Kuntamme yhteisten asioiden hoito on ollut vastuullista, luottamuksellista, avointa ja kuntalaisten etua ajavaa. Yhteistyöllä olemme saavuttaneet paljon. Erityisesti haluan kiittää luottamusmiestoiminnasta vetäytyneitä, pitkään palvelleita luottamusmiehiä ja naisia, teidän työnne ja perintönne kunnan asioiden avoimeen ja luottamusta herättävään politiikkaan on esimerkkinä tuleville luottamishenkilöpolville. Yhteisen työmme tuloksena Hailuoto sijoittui Apu-lehden lukijaäänestyksessä 10 parhaan paikan joukkoon vuonna 2012 ja oli Matkailulehti Mondon vuoden 2012 kotimaan matkailukohde. Hailuodossa 25. huhtikuuta 2013 Ari Nurkkala kunnanjohtaja

8 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston jäsenmäärä on 17. Kertomusvuosi oli kunnanvaltuuston kolmas toimintavuosi. Valtuuston poliittiset voimasuhteet kaudella ovat: 8 Suomen Keskusta r.p. 4 Vasemmistoliitto r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Rantapirkola Kaarlo siirtyi Perussuomalaisiin Vasemmistoliitosta v.2012 Valtuuston jäsenet kaudella ovat: Iljana Jorma, Isola Paavo, Louhimaa Raili, Merilä Eino (k ), Nieminen Kirsti, Parrila Maarit, Paulamäki Susanna, Pramila Sauli, Ranta Timo, Rantasuo Toni, Rantapirkola Kaarlo, Stöckell Kaisamarja, Suomela Lauri, Tanskanen Oiva, Tönkyrä Kalevi, Vuorinen Sari, Vuotikka Jussi. Valtuuston puheenjohtaja on Kalevi Tönkyrä Sdp,I varapuheenjohtaja Jussi Vuotikka kesk., ja II varapuheenjohtaja Eino Merilä Sdp saakka, alkaen II varapuheenjohtaja Leo Sauvola Sdp. Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Hallituksen poliittiset voimasuhteet kertomusvuonna olivat: Suomen Keskusta 3 jäsentä, Vasemmistoliitto 2 jäsentä ja Kansallinen Kokoomus 2 jäsentä Kunnanhallituksen jäsenet kaudella ovat: Suomela Lauri, Isola Paavo, Pramila Sauli, Stöckell Kaisamarja, Tanskanen Oiva, Parrila Maarit, Nieminen Kirsti.. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Lauri Suomela, kesk. ja varapuheenjohtaja Paavo Isola, vas. Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta kaudella on seuraava: Louhimaa Raili puheenjohtaja, Maikkola Minna varapuheenjohtaja,kalaja Matti, Siekkinen Teija, Tanskanen Oiva, Sauvola Leo, Tuhkanen Raija. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kaudella on seuraava: Merilä Eino puheenjohtaja saakka, alkaen puheenjohtaja Tönkyrä Kalevi,Stöckell Kaisamarja varapuheenjohtaja, Vuorinen Sari, Rantasuo Toni, Paulamäki Susanna, Ruonala Jukka, Nieminen Kirsti. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta kaudella on seuraava: Ranta Timo puheenjohtaja, Parrila Maarit varapuheenjohtaja, Iljana Jorma, Krekilä Marja- Leena, Holappa Lauri, Rantapirkola Kaarlo, Kangas Laila.

9 9 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta kaudella on seuraava: Sipola Paavo puheenjohtaja, Laurila Ritva varapuheenjohtaja, Haapala Tuomo, Hassi Riitta, Isola Päivi Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta kaudella on seuraava: Louhimaa Raili puheenjohtaja, Paulamäki Susanna varapuheenjohtaja, Iljana Jorma Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet kansainvälisen finanssikriisin myötä. Valtioiden velkaongelmat ja niihin kytkeytynyt epävarmuus rahoitusjärjestelmän tilasta etenkin Euroopassa ovat vaimentaneet Suomen viennin näkymiä. Kokonaistuotanto kasvoi Suomessa vuonna ,3 %, vuonna 2011 kokonaistuotannon kasvun arvoidaan olevan 2,7 prosenttia ja vuonna 2012 kokonaistuotannon kasvun on arvioitu kääntyvän laskusuhdanteiseksi 0,1 prosenttia. Vuonna 2013 kokonaistuotannon kasvun arvioidaan jäävän 0,5 prosenttiin. Työttömyysaste oli vuonna ,4 prosenttia, vuonna ,7 prosenttia, vuonna ,7 prosenttia ja vuonna 2013 työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1%:iin. Työllisyys on hieman parantunut viime vuoden aikana. Inflaatio oli vuonna ,2 prosenttia, vuonna ,4 prosenttia, vuonna ,8 prosenttia ja inflaation arvioidaan olevan vuonna ,3 prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin kasvu vuonna 2010 oli 2,6 prosenttia, vuonna 2011 noin 2,7 prosenttia, vuonna 2012 noin 3,5 prosenttia ja vuonna 2013 inflaation arvioidaan olevan 2,4 prosenttia. Matala korkotaso on vallinnut vuodesta 2009 lähtien. Rahamarkkinoiden tilan vuoksi korkokehityksen ennustettavuus on heikentynyt huomattavasti. Talousennusteisiin sisältyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan kuntien rahoitukseen jatkossakin. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta uudistetaan valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Uudistus on vielä keskeneräinen ja sen aikataulu ja toimeenpano selviää kuluvan vuoden aikana.

10 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntakenne- ja soteuudistusta koskevan lakien valmistelu jatkui edelleen vuonna Kunnan visio: Hailuoto on muista Oulun seudun kunnista erottuva kasvava saaristokunta, joka tarjoaa vapaa-ajan ja vakituisille asukkailleen laadukkaat yksilölliset palvelut sekä puhtaan ja turvallisen elinympäristön kansallismaisemassa. Hailuodon kunnan strategiset päämäärät ja tavoitteet: Hailuoto on hallitusti kasvava ja vakavarainen kunta Hailuoto on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen kunta Hailuoto on aktiivinen toimija Oulun seudulla Hailuoto tarjoaa laadukkaat julkiset ja yksityiset palvelut Hailuoto on luontoarvoja kunnioittava, viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka sekä kotikuntana yettä kakkosasumispaikkana Hailuoto on Oulun seudun vetovoimaisin vapaa-ajan- ja virkistyskohde Hailuoto on ollut vuonna 2012 positiivisessa mielessä erittäin hyvin julkisuudessa. Apulehden lukijaäänestyksessä Hailuoto sijoittui 10 parhaan paikan joukkoon Suomessa. Matkailulehti Mondo nimesi Hailuodon vuoden 2012 kotimaan matkailukohteeksi. Asuminen ja ympäristö Väestön kasvu on toistaiseksi pysähtynyt ja oli vuoden vaihteessa 989 asukasta. Väestönkasvun saaminen kasvu-uralle vaatii merkittäviä toimenpiteitä useilla sektoreilla. Hailuodon kunnan väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus Hailuodon kunnan väkiluku Vuosi Asukasta

11 11 Hailuodon kunnan väestön ikäjakauma vuonna 2012 Yrittäjyys ja elinkeinot Hailuodon kunta on tehnyt sopimuksen Uusyrityskeskuksen kanssa alkavien yritysten palvelutarjonnasta. Muut yritysopalvelut ostetaan tarpeen mukaan sopivaksi katsotulta palveluntuottajalta.

12 12 Elinkeinoelämän tunnnuslukuja Koko maa Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,0 60,7 Työttömyysaste, % ,7 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä ,1 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,6 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,9 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,9 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,6 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,76 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,5 23,9 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä Lähde: Kuntaliitto

13 13 Kunnallinen toimipaikkajako Toimipaikkojen lukumäärä yhteensä Henkilöstön suuruusluokka ei vielä tiedossa 0-4 henkeä 5-9 henkeä henkeä henkeä henkeä 072 Hailuoto A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliike- toiminta E Viemäri- ja jätevesihuolto; muu ympäristön puh- taanapito F Rakentaminen G Tukku- ja väh. kaup., moott.ajoneuv. ja -pyör. kaup. ja korj H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkishallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toim kotitaloustyöntekijöiden työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus. Kohderyhmälaskurin lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat.

14 14 Hailuodon elinkeinorakenne Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti, Seutunet Kuntatalous Kunnan talous vuonna 2012 on ylijäämäinen. Toimintakulut ylittävät huomattavasti talousarvioon arvioidun määrän. Kunnan verotulojen ylittyminen, valtionosuuksien ylittyminen sekä sijoitusten korkotuottojen ylittyminen keventävät käyttötalouden ylitysten painetta ja veivät tilinpäätöksen ylijäämäiseksi. Kouluinvestoinnin valtionrahoituksen muutokset 50% alkuperäisen investointiavustuspäätöksen peruuntuminen ja sen jälkeen haettu 25% inv. avustus aiheuttivat muutoksen koulun rahoitukseen. Vuodelle 2012 verotulokertymä nousi 9,6 prosenttia eli noin ,52 euroa vuodesta Verotulojen kehitys verolajeittain vuodet YHTEENSÄ KIINTEISTÖVERO YHTEISÖVERO KUNNALLISVERO 0, , , , ,00

15 15 Lainat Hailuodon kunnan lainakanta oli vuoden 2012 alussa euroa ja vuoden 2012 lopussa euroa. Asukasta kohden lainamäärä on (ed. vuonna euroa.) Konsernilainat ovat yhteensä (ed.vuonna 3.867) euroa/asukas. Kunnan taloutta esittäviä lukuja Verotulot euroa Valtionosuudet e TA-lainat euroa TA-lainat euroa/asukas Vuosikate 1000 euroa Vuosikate euroa/asukas Vuosikate %poistoista ,3 264,4 Investointien tulorah % 94,0 62,2 63,3 141,3 141, Lainanhoitokate 2,4 5,2 1,7 4,8 4,8 8,13 3,8 Kassan riittävyys, pv Konsernitaseen tunnusluvut KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus - % Konsernin lainakanta Konsernin lainat euroa/asukas Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon - Asiakaspalvelujen ostot 150,5 % - Kaikki Palvelujen ostot 131,7 % - Aineet tavarat, tarvikkeet 104,4 - Avustukset 98,6 Toimintakulut yhteensä(ml sis.erät) 100,1 % Kunnanhallituksen tulosalueella menot alittuvat ,08 euroa ja tulot alittuvat ,20 euroa.

16 16 Perusturvalautakunnan tulosalueen menot ylittyvät ,71 euroa ja tulot ylittyvät 3.468,75 euroa. Sivistyslautakunnan tulosalueen menot alittuvat ,93 euroa ja tulot alittuvat ,93 euroa. Teknisen lautakunnan tulosalueen menot ylittyvät ,52 euroa ja tulot ylittyvät ,54 euroa. Rahoitusosassa verotulot ylittyvät ,88 ja valtionosuudet ylittyvät ,00 euroa Kunnan henkilöstö Kertomusvuonna johtajana on toiminut Ari Nurkkala. Osastopäälliköt kertomusvuonna: Hallinto- ja kehittämisosasto: Kunnansihteeri Hannu Haapala Perusturvaosasto: vt. perusturvajohtaja Aila Alasalmi ( saakka) Sivistysosasto: Koulutoimenjohtaja Sisko Heikkinen Tekninen osasto: Kunnaninsinööri Markku Maikkola. Kunnan vakinainen henkilökunta (muutos suluissa) Keskusosasto kunnanjohtaja 1 1 kunnansihteeri 1 1 maataloussihteeri 0,5 0,5 kirjanpitäjä-palkanlaskija 1 1 toimistosihteeri-atk-tukihenkilö 1 1 toimistosihteeri 1 1 siivooja 0,52 0,52 Yhteensä 6,02 6,02 Perusturvaosasto perusturvajohtaja 0,56 0,7 (+0,14) vastaava lääkäri 0,8 0,8 sosiaalityöntekijä 0,55 0,55 vanhustyön johtaja 1 0,5 hammaslääkäri 0,574 0,574 suuhygienisti 1 1 terveydenhoitaja 1 1 sairaanhoitaja 3 3 hoitaja hoitoapulainen 3 3

17 17 laitoshuoltaja 1 1 fysioterapeutti 1 1 emäntä-keittäjä 1 1 ravitsemustyöntekijä 1 1 Yhteensä 27,48 27,62 (+0,14) Sivistysosasto koulutoimenjohtaja/rehtori 1 1 opettajat 7 7 opettajat sivutoimiset 1,55 1,55 kirjastonhoitaja/kulttuurisihteeri 0,8 1 (+0,2) vapaa-aikasihteeri 1 1 keittolanhoitaja 1 1 siivooja 1 1 koulunkäyntiavustaja/osa-aik.laitosapul 0,83 1(+0,17) päivähoidon johtaja 1 1 lastentarhanopettaja 1 1 lastenhoitaja 1 1 perhepäivähoitaja 5 5 ryhmäavustaja 1 1 Yhteensä 23,18 23,55(+0,37) Tekninen osasto kunnaninsinööri 1 1 talonmiehet 2 2 rakennusalan ammattimies 1 1 Yhteensä 4 4 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 60,68 61,19 (+0,51)

18 18 Henkilöstökulut Palkat Tp 12 Tp 11 Luottamushenkilöiden palkat , ,45 Viranhaltijoiden kokouspalkkiot 3.300, ,50 Vakinaisten palkat+ esiopetuspalkat , ,86 Tilapäisten palkat+asiantuntijapalkkiot , ,48 Erilliskorvaukset , ,17 Palkkatuella palkatut , ,20 Sijaisten palkat , ,51 Vähennetään henkilöstökorvaukset , ,22 Jaksotetut palkat , ,11 Palkat yhteensä netto , ,06 Henkilösivukulut , ,11 HENKILÖSTÖKULUT TULOSLASKEL , ,17 MAN MUKAAN Investointiosan henkilöstökulut , ,46 Henkilöstökuluissa oli kasvua 5,5 prosenttia Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Vahinkoriskien osalta voidaan todeta, että kunnan ja konserniyhtiöiden omaisuus on vakuutettu vahinkojen varalta. Henkilöstöön liittyvänä tyypillisesti pieneen yksikköön liittyvänä riskinä on tietyn osaamisen keskittyminen yksille henkilöille. Henkilöriski varjosti vuoden 2012 toimintaa mm. lääkärivalinnan pitkittymisenä. Kiinteistöihin liittyy taloteknisiä riskejä sekä taloudellisia riskejä, jotka realisoituvat niiden ollessa tuottamattomana tai tyhjillään. Hailuodon kunnan kiinteistömassa on kunnan väestöön suhteutettuna suuri. Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on valtionosuusjärjestelmä, joka on nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Valtionosuusjärjestelmä pyrkii tasaamaan kuntien kustannuksia, jotka liittyvät peruspalvelujen tuottamiseen mutta normien lisääntyessä yleensä myös kuntien menot kasvavat.

19 19 KONSERNIVALVONTA Konserniohjaukseen liittyen kunnan merkittävimpiä tytäryhtiöitä ovat Mäntyvilikki I ja II sekä Hailuodon Vesihuolto Oy. Konserniohjeet on hyväksytty vuoden 2010 aikana. Konserniohjeissa käsitellään omistajaohjausta, koko kuntakonsernin johtamista, valvonnan järjestämistä ja ohjeistamista tavoitteiden asettamiseen. Vuoden 2012 aikana kunta on hankkinut Mäntyvilikki I:n koko osakekannan omistukseensa ja valmistellut yhtiön purkamista Ympäristötekijät Hailuodon Vesihuolto Oy huolehtii veden jakelusta ja jäteveden käsittelystä. Jätelain mukaiset jätteenkäsittelytehtävät on siirretty Oulun Jätehuolto Oy:lle niin, että asumisessa syntyvän ja julkisen toiminnan jätteet ja hyötyjätteet ovat siirtyneet Oulun Jätehuollon hoidettavaksi. Ympäristösuojeluasiat hoidetaan Oulun Seudun ympäristötoimen organisaatiossa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa sellaisia ympäristöasioita, jotka vaikuttaisivat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. 3.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan varsin kattava perusohjeistus on käytössä ja sähköisesti kaikkien saatavilla. Se kaipaa kuitenkin sekä ajanmukaistamista, täydentämistä että konkretisoimista ja toisaalta vastuiden ja tehtävien selkeyttämistä. Samoin sen avulla voitaneen vielä selvemmin kehittää yhteistyötä ja toiminnan jäntevöittämistä yhdessä tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen, toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen, erehdysten ja virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta on riskien hallintaa sekä operatiivista johtamista. Johtamansa toiminnon sisäisestä tarkkailusta vastaa kukin esimies. Vastuualueen johtaja sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti raportoi asetetuista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa tulleista havainnoista kunnanjohtajalle. Jokainen kunnan palveluksessa oleva henkilö on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevia lakeja, kunnanvaltuuston hyväksymiä toimintaa ohjaavia sääntöjä ja päätöksiä, kunnanhallituksen ja kunnan johdon tekemiä päätöksiä ja antamaan ohjeita sekä omalta osaltaan saavuttamaan yksikölle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

20 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintatulot olivat kertomusvuonna ,21 euroa ja toimintamenot olivat ,90 euroa. Toimintatulot nousivat 0,2 %. Toimintatuloja kertyi ,21 euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintatulojen toteutumaprosentti oli 104,3 %. Toimintamenot kasvoivat 17,5 prosenttia ja ,20 euroa. Toimintakatteeksi muodostui ,69 euroa, jossa oli kasvua 21,5 prosenttia. Verotulot olivat ,88 euroa. Verotulot nousivat 9,6 prosenttia (ed.vuonna laskivat 4,3 prosenttia). Valtionosuudet olivat ,00 euroa. Valtionosuuksien kasvu oli 1,1 prosenttia (ed. vuonna 0,5) prosenttia. Valtionosuuksien toteutuma-aste oli 106,6 prosenttia. Vuosikatteeksi muodostui ,44 euroa. Talousarviossa vuosikatteeksi oli arvioitu euroa. Poistoja kirjattiin yhteensä ,24 euroa. Tilikauden tulos oli ,20 euroa. Poistoerokirjauksen ,37 euron jälkeen ylijäämäksi muodostuu ,57 euroa. Vuosikate asukasta kohden oli 497 euroa (edellisenä vuonna euroa). Vuoden 2012 tulokseen sisältyy ,92 euron Saranivan Lahjoitusrahaston purettua sijoitusvarallisuutta mikä siirretään vuoden 2013 kuluessa ko. lahjoitusrahaston tilille. Muutos vaikuttaa vuoden 2013 tilinpäätökseen.

21 21 TULOSLASKELMA v v Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut v v Toimintatuotot/ Toimintakulut % 16,02 18,86 Vuosikate/ % Vuosikate, euroa/asukas 471, ,06 Asukasmäärä Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Kertomusvuoden investointien tulorahoitus tunnusluku oli 24. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Kertomusvuoden pääomamenojen tulorahoituksen tunnusluku oli 23. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kertomusvuonna lainanhoitokate oli 3,8 (ed.vuonna 8,1).

22 22 Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Vuonna 2012 maksuvalmius oli hyvä ja kassan riittävyys 516 päivää, edellisenä vuonna 312 päivää. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut v v.2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut v v.2011 Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % 22,9 245 Lainanhoitokate 3,8 8,14 Kassan rittävyys, pv Asukasmäärä

23 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Viittäkymmentä prosenttia alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa huomattavaa velkarasitetta. Hailuodon omavaraisuusaste oli kertomusvuonna 53 % (ed. vuonna 86 %) Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötulosta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Hailuodon kunnan suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku on 33,5 %(ed. vuonna 33,46 %) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kertomusvuonna ei nostettu pitkäaikaista lainaa. Pitkäaikaisen lainan lyhennyksiä maksettiin euroa. Lainamäärän kehitys on ollut seuraava: Vuosi Yhteensä Euroa Euroa/asukas

24 24 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maks. ja kesk.er.hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 0 Toimeksiantojen varat yhteensä Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Myyntisaamiset 0 0 Muut saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

25 25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot 0 Edellisten tilikausien ali/ylijäämä Tilikauden ali/ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Investointivaraus TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT v v Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus % 33,5 31 Lainat euroa/asukas Kertynyt yli/alijäämä Kertynyt yli/alijäämä /asukas 329,39 113,46 Lainakanta Lainasaamiset

26 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT 1000 euroa % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,40 Verotulot ,53 Valtionosuudet ,29 Korkotuotot 172 2,11 Muut rahoitustuotot 214 2,63 Satunnaiset tuotot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 321 3,94 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutust. 0,00 Rahoitustoiminta Antolainasaamisen vähennykset 8 0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,00 MENOT 1000 euroa % Varsinainen toiminta Toimintakulut ,41 - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 32 0,33 Muut rahoituskulut 2 0,02 Satunnaiset kulut Investoinnit Investointimenot ,20 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 101 1,04 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,00

27 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kuntakonsernin muodostaa kunta tytäryhteisöineen. Hailuodon Vesihuolto Oy, Asunto Oy Mäntyvilikki I ja II on kunnan tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöt.Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) 3 3 Säätiöt Kuntayhtymät 3 3 Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt YHTEENSÄ Konsernin toiminnan ohjaus Hailuodon kunnan konserniohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Hailuoto-konsernissa. Hailuodon kunta ei ole asettanut Hailuodon Vesihuolto Oy:lle erityisiä tätä talousarviovuotta koskevia tavoitteita Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Hailuodon Vesihuolto Oy:n osakkeiden omistuksessa ei toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia. Hailuodon kunta omistaa kaikki vesiyhtiön osakkeet Hailuodon Vesihuolto Oy:n kokonaistulos oli negatiivinen, mikä johtui korjauksien ja huoltotoimenpiteiden määrästä. Yhtiön liikevaihto kasvoi ja kuluttajaliittymien määrä nousi. Mäntyvilikki I kunnan omistamat asunnot ovat olleet tyhjillään ja yhtiön kaikkiein osakkeiden siirtäminen kunnan hallintaan on toteutettu vuoden 2012 aikana. 0 P-P SAIRAANHOITOPIIRIN KY P-POHJANMAAN LIITTO OULUN SEUDUN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ peruspääomaosuus tilikauden yli-/alijäämä peruspääomaosuus tilikauden yli-/alijäämä peruspääomaosuus tilikauden yli-/alijäämä , , , , , ,45 0,47 % 0,27 % 0,317 %

28 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanjohtaja vastaa konsernin operatiivisesta johtamisesta kunnan osalta sekä seuraa omistajapolitiikan toteutumista ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista kunnanhallitukselle. Konserniohje sisältää konsernijohtamiseen, -ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään, esim. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisöjen tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma v v Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Rahastojen lisäys/vähennys Poistoeron lisäys/vähennys Tilinpäätössiirrot Varausten lisäys/vähennys Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

29 29 Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelman tunnusluvut v v Toimintatuotot/ Toimintakulut % 42,52 30,90 Vuosikate/, % 160,89 121,30 Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antosaamisten lisäykset Antosaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

30 30 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 23,9 189,1 Pääomamenojen tulorahoitus 399,9 245,3 Lainanhoitokate 3,3 6,56 Kassan riittävyys Konsernin henkilöstömäärä Henkilöstömäärä lisääntyi yhdellä konserni huomioiden. 3.8 Keskeiset liitetiedot Toimintakertomuksessa annetaan tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa ja taseessa. Liitetiedoissa on esitetty mm. seuraavat asiat: - Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot o Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista o Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisen investointien vastaavuudesta vuosina Tasetta koskevat liitetiedot o Taseen vastaavia koskevat liitetiedot o Taseen vastattavia koskevat liiteteidot - Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot. 3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Silloin kun kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuoden 2012 tuloksen ,57 euroa käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan ,37 euroa poistoeroa (kohteet) Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilinpäätös osoittaa ylijäämää ,57 euroa ja alijäämää edellisiltä vuosilta ei ole.

31 31 4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 4.2 Seurantaa koskeva sääntely Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan vastaavaa rakennetta. 4.3 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen merkitystä ja noudattamista korostetaan kuntalain eri säännöksissä: valtuusto ylimpänä toimielimenä päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, määrärahan ja tuloarvion on liityttävä tavoitteeseen ja kunnanhallituksen on annettava selvitys tavoitteen toteutumisesta. Vertailut tavoitteiden toteutumisesta on esitetty jäljempänä kohdassa 4.4. Lautakunnat ovat käsitelleet omat kertomuksensa (hallinto- ja kehittämisosaston osalta kunnanhallitus) ja ne on saatettu edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle tiedoksi. Pitemmän aikavälin tavoitteista, koko väestöä koskevista tavoitteista ja kuntastrategian kehittämisalueita koskevista tavoitteista ja niiden toteutumisesta on selostettu edellä kohdassa Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä, euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen määrätyn tehtävän suorittamiseksi tai hankkeen toteuttamiseksi. Kunnan rahankäyttö perustuu valtuuston myöntämään määrärahaan. Tuloslaskelmaosaan ja rahoitusosaan merkittävät rahan lähteet ovat talousarviossa tuloarvioita. Toteutumisvertailussa esitetään sekä budjetoidut että toteutuneet menot ja tulot bruttomääräisinä riippumatta siitä, onko sitovuus talousarviossa määritelty brutto- vai nettoperiaatteen mukaan. Toteutumisvertailussa on esitetty myös alkuperäiseen talousarvioon hyväksytyt muutokset. Toteutumisvertailussa tehdään selkoa merkittävien poikkeamien syistä (selostettu kohdassa Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon). Käyttötalousosan sitovuustaso on tulosaluetaso Käyttötalouden toteutuminen Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Talousarvion käyttötalousosassa on valtuusto asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut määrärahat tehtävien hoitamiseen. Toteutumisvertailun yhteenvedossa on esitetty käyttötalouden toteutuminen tulosaluetasolla nettomääräisenä (toinen taulukko bruttomääräisenä). Käyttötalouden toteutuminen esitetään seuraavaksi toimielimittäin.

32 32 5. TOIMINTAKERTOMUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN OSASTOIT- TAIN Luvuissa Menot-tulot netto on esitetty sekä ulkoiset että sisäiset erät. netto on eritelty sen jälkeen. 5.1 Keskusosasto Toimintamenot ja tulot Keskusosasto TA 2012+muut Toteutuma Käyttö-% Menot ,92 90,82 % Tulot ,8 88,29 % Netto ,12 91,52 % ,07 154,35 % ,4 333,98 % Netto ,52 92,19 % KESKUSOSASTO Yleishallinto tuottaa kunnan hallinto-, talous ja henkilöstöpalvelut sekä osaltaan vastaa elinkeinojen kehittämis- ja neuvontapalveluista. Yleishallinto vastaa myös maaseutuhallinnosta. Yleishallinnon vastuualueet ovat - yleishallinto - taloushallinto - henkilöstöhallinto - vaalit - maaseutuhallinto VAALIT Vaalit TA 2012 Toteutuma Käyttö-% Menot ,28 103,15 % Tulot ,00 % Netto ,28 30,51 % -55,8 Netto ,28 30,51 % Vuonna 2012 järjestettiin kunnallisvaalit.

33 KUNNANVALTUUSTO Yleistavoite Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtäväalueet ovat toiminta-ajatus ja strategia tavoitteiden asettaminen resurssien jako toiminnan arviointi ja seuranta lakisääteiset muut tehtävät Valtuusto totesi syksyllä sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen suunnittelun Lakeuden alueelle rauenneen. Kunnan maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin. Toiminnalliset tunnusluvut Kunnanvaltuusto TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kokousten määrä Muut tilaisuudet 1 3 Valtuustoasiat Kunnanvaltuusto TA 2012 Toteutuma Käyttö-% Menot ,9 63,07 % Tulot Netto ,9 63,07 % Netto ,9 63,07 %

34 TARKASTUSTOIMI Yleistavoite Kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja KPMG Kunta Oy. Vastuullisena tilintarkastajana JHTT Paula Helle n-toivanen. Toiminnalliset tavoitteet 2012 Toteutuma 2012 Talouden tarkastus suoritetaan tehokkaasti ja Toteutunut luotettavasti ja varmistetaan, että kunnan hallinto ja taloudenhoito on laillista ja tuloksellista. Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastustoimi TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarkastuspäivät Tarkastustoimi TA 2012 Toteutuma Käyttö-% Menot ,11 101,90 % Tulot Netto ,11 101,90 % Netto ,11 101,90 %