kehittämistarveselvitys valtatie 10:n osuudella Kaarina Lieto

Transkriptio

1 Vuorovaikutteinen pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kehittämistarveselvitys valtatie 10:n osuudella Kaarina Lieto Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Marja Tommola 2017

2 Sisällys Johdanto... 3 Selvityksen toteutus... 3 Sähköinen kysely... 4 Perustiedot... 5 Nykytilanne... 6 Jalankulku- ja pyöräilyreitit... 8 Bussipysäkit ja liityntäpysäköinnit... 9 Karttapalaute Kehittämisehdotukset ja avoin palaute Haastattelut Haastatteluissa esiin nousseita asioita Yhteenveto Liitteet Liite 1 Sähköisen kyselyn tulokset Liite 2 Karttapalaute Liite 3 Haastattelujen yhteenveto Liite 4 Haastattelu: Auranlaakson koulu Liite 5 Haastattelu: Posti Liite 6 Haastattelu: Pompon päiväkeskus Liite 7a Haastattelu: Omakotitaloyhdistys Kausela Kultanummi Kalttasuo Liite 7 b Omakotitaloyhdistyksen ehdotukset kuvina Liite 8 Haastattelu: Shellin risteys non-stop haastattelu Liite 9 Haastattelu: Föli Liite 10 Haastattelu: Liedon keskuskoulu Liite 11 Haastattelu: Liedon omakotiyhdistys Liite 12 Haastattelu: Loukinaisten päiväkoti... 15

3 Johdanto Laaja vuorovaikutus on osa asiakaslähtöistä toimintaa, jonka yhtenä tavoitteena on kohdistaa toimenpiteitä sinne, missä niistä on asiakkaille eniten hyötyä. Vuorovaikutteisen suunnittelun avulla, kuuntelemalla alueen käyttäjiä saadaan lisättyä myös ihmisten positiivisia kokemuksia alueesta. Toimivien liikennejärjestelyjen avulla voidaan jopa vähentää koettua stressiä ja lisätä arjen hyvinvointia. Alueen käyttäjiltä voidaan saada hyvin yksinkertaisia korjausehdotuksia, joilla on kuitenkin alueen käyttökokemukseen suuri merkitys. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämän, valtatie 10 Turku Lieto yhteysvälin kehittämishankkeiden ympärille kootun työryhmän keskusteluissa nousi syksyllä 2016 esiin tarve vuorovaikutteiselle kehittämistarvesuunnitelmalle. Laajemman vuorovaikutuksen lisääminen onkin yhtenä tavoitteena muun muassa seudullisessa liikennejärjestelmätyössä. Keskusteluja jatkettiin ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian vetämässä Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön viisaan liikkumisen alatyöryhmässä ehdotettiin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen hakemista vuorovaikutteisen kehittämistarveselvityksen tekoon. Liedon kunta, Kaarinan kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä Valonian kanssa valmistelivat ehdotuksen osahankkeeksi Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hankkeeseen. Rahoitusta hankkeeseen haettiin Varsinais-Suomen liiton toimesta Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen valtionavustushausta. Osahanke sisälsi kestävää liikkumista edistävän vuorovaikutteisen kehittämistarveselvityksen tekemisen valtatie 10:n osuudella Kaarina Liedon Nuolemo. Työ jakaantui kahteen osaan, jotka ovat sähköinen kysely alueen asukkaille ja toimijoille sekä haastattelut avaintoimijoille. Työn toteutuksesta vastasi Valonia. Osahankkeen budjetti oli , josta Kaarinan omarahoitusosuus oli ja Liedon omarahoitus oli Kehittämistarveselvitystä toteutettaessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Varsinais-Suomen ELY-keskus teetti valtatie 10 alueelle kevään 2017 aikana toimenpideselvityksen tien kehittämiseksi. Toimenpideselvityksen toteutti konsulttitoimisto A-Insinöörit Oy. Valonian toteuttama osallistava kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistarveselvitys tuki vahvasti A-Insinöörien toteuttamaa toimenpideselvitystä. Kehittämistarveselvityksen avulla pyritään edistämään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä valtatie 10:n alueella. Kehittämistarveselvityksen tulokset huomioidaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimenpideselvityksessä. Lisäksi Kaarina ja Lieto hyödyntävät tuloksia omassa liikennesuunnittelutyössään esimerkiksi huomioiden selvityksessä esiin tulleita korjaustarpeita, -ehdotuksia ja epäkohtia. Selvityksen toteutus Kehittämistarveselvityksessä kerättiin vuorovaikutteisin keinoin tietoa kehittämisalueen (esitetty kuvassa 1) asukkailta ja muilta toimijoilta alueen palveluiden saavutettavuudesta ja liikenneturvallisuudesta liikuttaessa kestävillä kulkumuodoilla. Kehittämisalueeseen valittiin kuntien alueelta Hämeentien välitön läheisyys, tien läheisyydessä olevat suuremmat asumiskeskittymät sekä Avanti suurena työssäkäyntialueena. Kehittämisalue päättyy Liedon Nuolemoon, sillä resurssien rajallisuuden vuoksi selvitykseen ei voinut sisällyttää Liedon puolella sijaitsevaa Hämeentien aluetta kokonaisuudessaan.

4 Kehittämistarveselvitys toteutettiin sähköisen kyselyn (kysymyksiä ja karttapalaute) ja haastattelujen avulla. Kysely oli avoinna Haastatteluja toteutettiin helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana alueen avaintoimijoille, kuten asukasyhdistyksille, työpaikoille, liikennöitsijöille sekä koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle, jotka toivat myös ja toivat lasten näkemyksiä esiin. Tavoitteena oli saada esiin sellaisia syventäviä huomioita, joita ei pelkän sähköisen kyselyn avulla saataisi. Lisäksi haastatteluilla tavoitettiin kohdennetusti ryhmiä, joiden mahdollisuudet sähköisen kyselyn täyttämiseen ovat rajalliset. Haastateltavat valittiin yhteistyössä Liedon ja Kaarinan kuntien edustajien kanssa. Kuva 1. Kehittämisalueen rajaus: Hämeentien lähialue Kaarinan ja Turun rajalta Liedon Loukinaisiin. Sähköinen kysely Sähköinen kysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla, joka mahdollistaa karttapohjaisen kyselyn toteuttamisen. Kyselyn tavoitteena oli selvittää mm. alueen palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta ja turvallisuutta liikuttaessa kestävin kulkumuodoin. Lisäksi kartoitettiin toiveita, epäkohtia ja mahdollisia kehitysehdotuksia pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen näkökulmasta. Kysely suunnattiin Liedon ja Kaarinan kuntien asukkaille sekä VT 10:n varrella toimivien työpaikkojen henkilökunnille. Kysely laadittiin yhteistyössä Liedon ja Kaarinan kuntien edustajien kanssa. Kyselyn tiedotus ja levittäminen tapahtuivat kuntien nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta. sekä Valonian tiedotuskanavien kautta. Lisäksi Valonia tiedotti erikseen kehittämisalueen työpaikkoja kyselystä sähköpostitse.

5 Perustiedot Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 306 henkilöä, joista miehiä on 121, naisia 184 ja määrittelemättömiä 1. Yleisimmin kehittämisaluetta käytettiin asumiseen (184 valintaa), vapaa-aikaan (167 valintaa) ja työssäkäyntiin (115 valintaa). Vastaajista eniten (n. 43 %) kuului ikäluokkaan vuotta, yli puolet (n. 56 %) vastaajista asui Liedossa ja noin 30 % Kaarinassa. Noin 75 % vastaajista oli työelämässä. Työssäkäyntialueina Avanti ja Liedon keskusta olivat yleisimmät. Avantissa ilmoitti työskentelevänsä 54 vastaajaa ja Liedon keskustassa 50. Vastaajista 41 eivät asuneet eivätkä käyneet työssä alueella. Kuva 2. Vastaajien ikäjakauma Kuva 3. Vastaajien asuinkunta

6 Kuva 4. Alueella asuvien ja työssäkäyvien jakautuminen Nykytilanne Kulkumuototottumuksia kysyttäessä vastauksen antoi 237 henkilöä. Henkilöautoilu on selkeästi suosituin kulkumuoto vastaajien kesken. Lähes 90 % vastaajista ilmoitti kulkevansa päivittäin, lähes päivittäin tai vähintään kerran viikossa autolla. Luku pysyy vakiona kesä- ja talvikauden. Ainoastaan pieni muutos syntyy vähintään kerran viikossa kesäkaudella autoa käyttävien siirtyessä käyttämään omaa autoa talvikaudella lähes päivittäin. Kävely ja pyöräily ovat myös melko suosittuja kulkumuotoja. Pyöräilyn osuus vähenee talvikaudella huomattavasti ja pyöräilijät siirtyvät melko tasaisesti käyttämään omaa autoa tai linja-autoa. Tarkasteltaessa ihmisten pääsääntöisen kulkumuodon perusteella vastauksia, ei ollut merkittäviä poikkeavaisuuksia siinä, mitä toivottiin eniten liityntäpysäkeiltä, bussipysäkeiltä tai jalankulku- ja pyöräreittien kunnossapidolta. Sen sijaan kulkutapaeroa oli havaittavissa alueella työssäkäyvien ja kaikkien vastaajien kesken sekä iän perusteella. Alueella työskentelevistä noin 77 % ajaa päivittäin tai lähes päivittäin omalla autollaan kesäaikana kun kaikista vastaajista sama luku oli noin 69 %. Vastaavasti työssä käyvät käyttivät muutaman prosenttiyksikön vähemmän pyörää tai jalankulkua kulkumuotona päivittäin tai lähes päivittäin kuin koko vastaajien ryhmä vuotiaista vastaajista noin 74 % ilmoitti ajavansa omalla autolla päivittäin tai lähes päivittäin ja vain noin 9 % vastaajista ilmoitti pyöräilevänsä päivittäin tai lähes päivittäin kun kaikista vastaajista sama luku oli noin 19 %.

7 Kuva 5. Kulkumuodot kesäkaudella Kuva 6. Kulkumuodot talvikaudella

8 Jalankulku- ja pyöräilyreitit Kysyttäessä tyytyväisyydestä jalankulkureitteihin, vastaajia oli 220. Yleisesti jalankulkureittien kuntoon oltiin tyytyväisiä. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat alikulkutunnelit, reittien liikenneturvallisuus sekä talvikunnossapito. Pyöräreittien tyytyväisyyttä kysyttäessä mielipiteensä antoi 216 vastaajaa. Pyöräteiden kuntoon oltiin kauttaaltaan melko tyytyväisiä. Tyytymättömimpiä oltiin liikenneturvallisuuteen. Lisäksi talvikunnossapito, päällysteiden kunto ja pyöräreittien yhteneväisyys koettiin puutteelliseksi. Liikenneturvallisuus (25 vastausta) ja pyöräteiden talvikunnossapito (24 vastausta) keräsivät myös eniten erittäin tyytymätön vastauksia. Talvikunnossapitoon oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä vain 43 kun muiden vaihtoehtojen vastaavia vastauksia oli yli 60. Pyöräreittien talvikunnossapitoon on vastattu myös en osaa sanoa vaihtoehtoa huomattavasti enemmän (75 vastausta) kuin muihin vaihtoehtoihin. Kuva 7: Tyytyväisyys jalankulkureitteihin

9 Kuva 8. Tyytyväisyys pyöräreitteihin Bussipysäkit ja liityntäpysäköinnit Kysyttäessä tyytyväisyyttä bussipysäkkien kuntoon, vastaajia oli 216. Yleisesti bussipysäkkien kuntoon oltiin tyytyväisiä. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat niin polkupyörä- kuin autoliityntäpysäköintien puutteellisuus. Liityntäpysäköintimahdollisuuksiin keräsivät huomattavasti vähemmän myös tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä vastauksia kuin muut vaihtoehdot. Autojen liityntäpysäköintimahdollisuuteen oli tyytyväisiä vain 31 vastaajaa ja pyörien liityntäpysäköintiin vain 48 vastaajaa kun muissa vaihtoehdoissa tyytyväisiä oli vähintään 80 vastaajaa.

10 Kuva 9. Tyytyväisyys bussipysäkkeihin Kyselyssä kysyttiin eniten käytetyimpiä linja-autopysäkkejä Hämeentien varrella. Eniten käytetyt bussipysäkit olivat 5024 (29 valintaa) ja 5023 (21 valintaa). Pysäkit 5008, 5012 tai 6016 olivat seuraavaksi suosituimpia. Jokainen oli valittu yleisimmin käytetyksi pysäkiksi yli 10 kertaa. Yli puolet kysymykseen vastaajista ilmoitti, ettei oman käyttämänsä pysäkin poisto vaikuttaisi heidän joukkoliikenteen käyttöön. Noin 20 % kysymykseen vastaajista ilmoitti, että pysäkin poisto vähentäisi heidän joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti ja noin 19 % ilmoitti poiston hankaloittavan, muttei vaikuttavan joukkoliikenteen käyttöön. Kysyttiin myös viittä tärkeintä asiaa bussipysäkillä sekä liityntäpysäköinnissä. Viisi tärkeintä asiaa bussipysäkillä olivat järjestyksessä katos, valaistus, roskis, bussiaikataulut ja reaaliaikainen aikataulunäyttö. Kuudenneksi eniten kannatusta saivat bussipysäkin tiedot ja vasta seitsemäntenä penkki. Viisi tärkeintä asiaa liityntäpysäköinnissä oli vastaajien mukaan, järjestyksessä tarpeeksi tilaa pyörille, valaistus, aikataulunäyttö, runkolukittavat pyörätelineet ja tarpeeksi tilaa autoille. Kuudenneksi tärkeimpänä pidettiin roskista ja seitsemäntenä näköyhteyttä pysäkille. Kuudes ja seitsemäs vaihtoehto olivat valittu lähes yhtä monta kertaa kuin viidenneksi suosituin. Lukittava varustekaappi ja pyörien lainausmahdollisuus olivat saaneet vähiten kannatusta, molemmat alle 10 valintaa

11 Karttapalaute Karttapalautteessa pystyi antamaan aluemaisen palautteen, pistemäisen palautteen ja viivamaisen palautteen, jonka avulla pystyi merkitsemään esimerkiksi yleisimmin kulkemiaan reittejä. Pistemäiset palautteet olivat jaettu erikseen teemoihin, joita olivat mm. valaistus, esteettömyys, talvikunnossapito, suojatiet ja alikulut. Vastauksia purkaessa kävi kuitenkin ilmi että teemakohtaista jaottelua ei oltu noudatettu kuin osin. Lisäksi osassa palautteista oli tehty karttaan merkintä, mutta varsinaista palautetta ei oltu kirjoitettu. Karttapalautteiden yleisin toive oli teiden ylityksiin liittyvää. Toivottiin lisää alikulkutunneleita tai muuta ratkaisua, joka turvaa tien ylityksen. Etenkin Auranlaakson koulun läheisyydessä ja koulureiteillä koettiin olevan hyvin vaarallisia tienylityspaikkoja. Karttapalaute liitteenä 2. Kehittämisehdotukset ja avoin palaute Kyselyssä oli mahdollisuus valita suosituimpia kehittämistoimenpiteitä sekä jättää avoin palaute ja kehittämisideat kyselyn lopussa. Kehittämistoimenpidevaihtoja oli 18 kävely- ja pyöräreittien talvikunnossapidosta robottiautoihin. Kuva 10: Kehittämistoimenpiteiden vaikutus

12 Suosituin kehittämistoimenpide oli viihtyisä ja maisemallinen pyöräreitti Liedon ja Turun välillä. 197 kysymykseen vastaajasta 64 ilmoitti että toimenpide lisäisi heidän pyöräilyä huomattavasti ja 70 mielestä toimenpide olisi tarpeellinen vaikka sillä ei omaan käytökseen olisikaan vaikutusta. Muita suosittuja toimenpiteitä olivat alikulkujen korjaaminen, päällysteiden parantaminen ja sujuvammat ja yhtenäisemmät pyörä-ja kävelyreitit. Kysyttäessä maksuvalmiutta kutsuliikenteen, lukittavan kaapin tai parkkipaikkavaraus mahdollisuuksista, kysymykseen vastasi 190. Valtaosa heistä ei olisi valmis maksamaan palveluista. Vastaajista 70 ilmoitti että olisi ehkä valmis maksamaan kutsuliikennepalvelusta, 58 vastaajaa olisi ehkä valmis maksamaan lukittavasta kaapista liityntäpysäköinnin yhteydessä ja 30 vastaajista oli ehkä valmis maksamaan autoparkin varausmahdollisuudesta. Avoimissa vastauksissa kehittämisehdotukset ja huomiot koskevat melko tarkkoja, yksittäisiä alueita tai kohtia. Vastauksista on kuitenkin poimittavissa selkeitä kokonaisuuksia, jotka toistuvat usein. Näitä ovat Turvallisuustekijät: piennarten leventäminen, turva-aitojen rakentaminen, pyörä- ja jalankulkureittien lisääminen Alikulkutunneli: lisäys tai kunnostaminen Viihtyisyys: meluhaittojen vähentämien, maisemalliset jalankulku- ja pyöräilyreitit, etenkin Aurajokirannan hyödyntäminen Kisat, palkitsemiset ja kampanjat Liityntäpysäköintimahdollisuuksien lisääminen Pyöräteiden päällysteiden kunnostaminen Vastauksista kävi ilmi että jo korjaamisella ja nykyisten olosuhteiden parantamisella saataisiin käyttöastetta paremmaksi. Uudet innovaatiot, kuten kauppakassipalvelut liityntäpysäkkien yhteyteen, lainapyörämahdollisuudet tai robottiautot syöttöliikenteen hoitajina eivät saaneet lähes ollenkaan kannatusta ja toimenpiteitä pidettiin tarpeettomina. Sähköisen kyselyn tulokset, jossa on myös avoimet vastaukset, on liitteenä 1. Haastattelut Sähköisen kyselyn lisäksi toteutettiin haastatteluja alueen avaintoimijoille, kuten asukasyhdistyksille, työpaikoille, liikennöitsijöille, kouluille ja päiväkodeille. Haastatteluja toteutettiin perinteisen face to face - haastatteluin, työpajoissa, sähköpostikyselyillä sekä ns. non-stop haastattelulla. Haastatteluihin osallistuivat seuraavien toimijoiden henkilökunta. Kaarinasta Auranlaakson Citymarket Auranlaakson ABC Pompon päiväkeskus (Turun kaupungin alainen kehitysvammaisten toimintakeskus) Trafotek Oy Kausela-Kultanummi-Kalttassuon omakotiyhdistys ( Auranlaakson koulu Kultanummen päiväkoti / Auranlaakson esiopetus

13 Liedosta Postin logistiikka (Avanti) Keskon logistiikka (Avanti) Lihatukku Jouni Partanen Oy (Avanti) Härkätien terveyskeskus (Keskusta, tiedote myös sosiaalialan toimijoihin terveyskeskuksen kautta) Carrus (Nuolemo) Liedon Omakotiyhdistys LOY r.y. Loukinaisten koulu Liedon Keskuskoulu Loukinaisten päiväkoti Fölin edustajia tavattiin erikseen ja Fölin järjestämässä kuntatilaisuudessa Liedossa tehtiin havaintoja asukkaita mietityttäneistä aiheista. Lisäksi Liedon Shellin risteyksessä toteutettiin non-stop-haastattelu ohikulkijoille huhtikuussa. Turun Polkupyöräilijät ry:ltä kysyttiin myös kantaa kehitysalueeseen, mutta valitettavasti he eivät osanneet antaa selkeitä kehittämisehdotuksia, sillä yhdistys on perehtynyt tällä hetkellä enemmän Turun pyöräilyolosuhteisiin. Haastatteluissa esiin nousseita asioita Haastatteluissa, kuten kyselyn avoimissa vastauksissa, kehittämisehdotukset ja huomiot koskevat melko tarkkoja, yksittäisiä alueita tai kohtia. On huomautettu vaarallisesta risteyksestä, huonosta talvikunnossapidosta ja niinkin yksinkertainen pyyntö kuin roskakorin lisääminen bussipysäkille saatiin Loukinaisten päiväkodista. Yleisesti toivottiin liikenteen sujuvuutta. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden pitäisi kulkea erikseen ja etenkin mopoille haluttiin oma kaista. Vilkas liikennöinti risteysalueilla ja ylinopeudet huolestuttivat, (esimerkiksi Shell, Neste, Ravattula ja Auranlaakson koulun läheisyys). Huomiota toivottiin kiinnitettävän erityisesti kevyen liikenteen väylien jatkuvuuteen. Teiden ylityksiä saataisiin ainakin vähennettyä sillä, että jalka- ja pyörätiet kulkisivat autotien molemmin puolin tai edes samalla puolella koko matkan. Lisäksi alikulkutunnelien tai ylikulkusiltojen rakentaminen ja olemassa olevien asianmukainen kunnossapito oli suosittu toimenpide-ehdotus. Heikko näkyvyys koettiin selkeänä turvallisuutta heikentävänä asiana. Läpinäkyvien bussikatoksien hankkiminen, jotka pitävät tuulta, mutta jotka eivät ole näköesteenä, ehdotettiin yhdeksi parannukseksi. Savijoen ylitystä, jossa on jyrkkä alamäki ja huono näkyvyys Liedon keskustaan päin ajaessa, koettiin erittäin vaaralliseksi. Kummasteltiin hieman käytäntöä, jossa kallioiden ja harjanteiden leikkaukset tehdään liikenneväylille, mutta useasti kevyen liikenteen väylät viedään taas kallioiden ja harjanteiden päälle. Tämä ei paranna kävelyn ja pyöräilyn esteettömyyttä tai miellyttävyyttä. Etenkin Sillilän notkon koettiin olevan rankka. Valoja ja penkkejä pitäisi lisätä reittien varrella ja liikennevalojen liian nopeista vaihdoista huomautettiin muun muassa Pompon päiväkeskuksesta. Pompon päiväkeskuksen henkilökunta toivoi myös hidasteita keskusta lähellä olevalle suojatielle ja huomautettiin että hiekkainen mäkitie päiväkeskukselle aiheuttaa pyörätuoliasiakkaille saavutettavuushaasteita. Esiin tuotiin myös huoli, että Liedon palvelut voivat kärsiä, jos VT 10 muutetaan kiertotieksi. Pienituloiset ovat riippuvaisia kauppojen ja bussien aikatauluista, joten niitä toivottiin yhteensopivimmiksi. Lisäksi bussivuorojen sovittaminen yritysten aikatauluihin oli toivottavaa, esimerkiksi Avantin alueella. Aikatauluihin toivottiin myös tarkkuutta. Ohikulkutietä toivottiin nelikaistaiseksi Ravattulan kohdalta Helsingin moottoritielle asti ja meluaitoja toivottiin matkan varrelle.

14 Haastattelujen yhteenveto sekä liitteet jokaisesta haastatteluista erikseen ovat liitteinä 3 12 Yhteenveto Vuoropuhelu kehitettävien alueen asukkaiden tai toimijoiden kanssa on tärkeää ja vuorovaikutteiselle ja osallistavalle liikennesuunnittelulle on suuri tarve. Alueiden käyttäjiä kuunneltaessa osataan kohdistaa toimenpiteitä sinne, missä niistä on asiakkaille eniten hyötyä. Valonian toteuttama Vuorovaikutteisen ja osallistavan kehittämistarvesuunnitelman laatiminen palvelee seudullisesti sovitun valtatie 10 Turku Lieto yhteysvälin kehittämisen alkuvaiheen vuorovaikutuksen toteutumista sekä Kaarinan ja Liedon omaa liikennesuunnittelutyötä. Kehittämistarvesuunnitelma toteutettiin sähköisen kyselyn ja erilaisten haastattelujen avulla. Yleisesti ottaen vastaajat olivat melko tyytyväisiä bussipysäkkien sekä kävely- ja pyöräreittien tilaan. Tyytymättömyyttä eniten aiheuttivat liityntäpysäköintien puute, liikenneturvallisuus ja talvikunnossapito. Sähköiseen kyselyyn vastanneiden kesken autoilu oli ehdottomasti suosituin kulkumuoto. Autoilun suosio korostui alueella työssäkäyvien sekä vuotiaiden kohdalla. Lisäksi vuotiaat valitsivat päivittäiseksi tai lähes päivittäiseksi kulkumuodokseen huomattavasti harvemmin pyöräilyn kun osuutta verrattiin kaikkiin vastaajiin. Kehittämisideoiden, parannusehdotusten, kunnossapidon tai pysäkkien varusteiden toiveeseen ei huomattavasti vaikuttanut vastaajan kulkumuoto tai ikä. Sähköisen kyselyn avoimissa vastauksissa, karttapalautteessa sekä haastatteluissa tulleet vastaukset ja kommentit, kehittämisehdotukset ja huomiot koskevat melko tarkkoja, yksittäisiä alueita tai kohtia. Ne ovat alueita, joita ihmiset käyttävät lähes päivittäin ja niiden toimivuus on hyvin olennaista arjen sujumisen ja hyvinvoinninkin kannalta. Korjausehdotukset voivat olla pieniä, hyvinkin helposti korjattavia asioita, joilla on kuitenkin alueen käyttökokemukseen suuri merkitys. Tuloksista on poimittavissa selkeitä kokonaisuuksia, jotka toistuvat usein. Tällaisia ovat muun muassa Turvallisuustekijät: piennarten leventäminen, turva-aitojen rakentaminen, pyörä- ja jalankulkureittien lisääminen Alikulkutunneli: lisäys tai kunnostaminen Viihtyisyys: meluhaittojen vähentämien, maisemalliset jalankulku- ja pyöräilyreitit, etenkin Aurajokirannan hyödyntäminen Kisat, palkitsemiset ja kampanjat Liityntäpysäköintimahdollisuuksien lisääminen Pyöräteiden päällysteiden kunnostaminen Korjaamistoimenpiteillä ja nykyisten olosuhteiden melko kevyelläkin parantamisella saataisiin käyttöastetta paremmaksi ja ihmisten kokemusta alueesta miellyttävämmäksi. Uudet innovaatiot, kuten robottiautot tai kauppakassipalvelut eivät ole kovinkaan houkuttelevia vaan halutaan että perusasiat ja toimivuus ovat ensin kunnossa.

15 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7a Liite 7 b Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Sähköisen kyselyn tulokset Karttapalaute Haastattelujen yhteenveto Haastattelu: Auranlaakson koulu Haastattelu: Posti Haastattelu: Pompon päiväkeskus Haastattelu: Omakotitaloyhdistys Kausela Kultanummi Kalttasuo Omakotitaloyhdistyksen ehdotukset kuvina Haastattelu: Shellin risteys non-stop haastattelu Haastattelu: Föli Haastattelu: Liedon keskuskoulu Haastattelu: Liedon omakotiyhdistys Haastattelu: Loukinaisten päiväkoti Valonia toimii osana maakunnan liittoa