Yhteenveto lausunnoista ehdotuksesta ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto lausunnoista ehdotuksesta ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi"

Transkriptio

1 Rakennetun ympäristön osasto Yhteenveto lausunnoista ehdotuksesta ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Yleistä ohjelmaehdotuksesta Lausunnonantajat olivat yksimielisiä siitä, että kyse on merkittävästä asiasta. Useat pitivät ohjelmaa tarpeellisena ja pääosin kattavana (ARA, THL, Tekes, Valvira, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki, Kouvolan kaupunki, Vantaan kaupunki, Lahti, Eksote, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta., EK Sosiaalialan työnantajat, Ikäinstituutti, Invalidiliitto, Kiinteistöliitto, RAKLI, Muistiliitto, Senioriliike, SOSTE). Lausuntojen mukaan avainasemassa on hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön sitoutuminen. Toimeenpanosuunnitelmassa on selkeästi jaettava vastuu eri toimijatahoille. (Kainuun maakunta- kuntayhtymä, STM.) Ohjelman toteuttaminen edellyttää entistä suunnitelmallisempaa toimijoiden oikea-aikaista yhteistyötä. Tämän yhteistyön kehittämiseen tulee panostaa. Tältä osin myös kuntien strategiatyö tarvitsee ohjausta. (Lahden kaupunki.) Esimerkiksi Kouvolan kaupungin lausunnon mukaan ehdotus on tervetullut keskustelun avaaja kuntakentän eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Se korostaa hyvin yhteistyön ja kokonaisvastuun merkitystä ikääntymisen haasteeseen vastaamisessa. Toimenpideehdotukset tukevat ikääntyvien palvelurakenteen muutoksen toteuttamista kuntatasolla. Valtiovarainministeriö lausui, että: "kotona asumista tukevat palvelut ja niiden kehittäminen tulisi nähdä ensisijaisesti voimaan tulevan ns. vanhuspalvelulain näkökulmasta. Vanhuspalvelulain toteuttamiseen on vuoden 2013 rahoitusta. Kotona asumista tukevien toimenpide-ehdotusten tulisi sisällöllisesti ja ajallisesti olla sellaisia, että ne sopivat hyvin yhteen vanhuspalvelulain sisällön ja vaiheittaisen voimaantulon kanssa." Yksi lausunnonantaja näki ohjelmalla olevan vaikutusta myös muiden liikkumisesteisten tilanteeseen (Invalidiliitto). Lähes jokainen lausunnonantaja totesi esteettömyyden ja hissirakentamisen olevan tärkeää. Muutostarpeita Osa lausunnonantajista piti toimenpide-ehdotusten määrää liian suurena ja ehdotti niiden priorisoimista sekä konkretisoimista. Valtiovarainministeriö lausui, että: "ehdotus on sinänsä hyvä pohja jatkotyölle, mutta sen valmistelu edellyttää vielä kehittämistä. Kehittämisohjelmalla ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voi sitoutua kehyspäätöksen ylittäviin toimenpide-ehdotuksiin, ja mahdolliset budjettivaikutukset käsitellään joka tapauksessa normaalissa talousarvio- ja kehysprosessissa." Toimeenpanosuunnitelmassa tulisi myös priorisoida toimenpiteet, konkretisoida niiden toteutus sekä varata priorisoiduille toimenpiteille myös riittävät resurssit. Muuten voi käydä niin, että osa 1

2 toimenpide-ehdotuksista jää vain yksittäisiksi ja irrallisiksi kehittämishankkeiksi. Liian vähän huomiota Osa lausunnonantajista nosti esille sen, että tietyt näkökulmat ovat jääneet liian vähälle huomiolle tai puuttuvat kokonaan toimenpide-ehdotuksista. Lausunnoissa kaivattiin esimerkiksi psyykkisen toimintakyvyn huomioon ottamista, kotihoidon yhdistämistä asumiseen sekä asumisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, poistumisturvallisuuden ja turvallisuuden tunteen huomioon ottamista. Lisäksi lausunnoissa painotettiin ennaltaehkäisyn, fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisen merkitystä (SLU). Yksi lausunnonantaja toivoi omaishoidon mahdollisuuksien painottamista ja ns. useamman sukupolven asumisvaihtoehtojen ottamista huomioon (Omaishoitajat ja läheiset Ry). Lausunnoissa kaivattiin rohkeampia vaihtoehtoja ja monimuotoisempien asumisratkaisujen hahmottamista heterogeeniselle vanhusväestölle. (Ikäinstituutti) Esimerkiksi valtiovarainministeriö lausui, että: " olisi pyrittävä löytämään innovatiivisia, ennakkoluulottomia ja konkreettisia ratkaisuja, joilla vauhditetaan esteettömän asumisen kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia julkisen sektorin rahoituksesta. Koska kysyntä ikääntyneiden asumista koskevia uudenlaisia ratkaisuja kohtaan kasvaa voimakkaasti, aidon laatu-hintasuhteeseen perustuvan kilpailun aikaansaaminen asunto- ja palvelumarkkinoilla on välttämätöntä " Yhden lausunnonantajan mukaan toimenpiteet eivät vastaa niihin keskeisiin tarpeisiin, joita palvelurakenneuudistuksen läpivienti asuntokannan kehittämiseltä edellyttää. Tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja palvelukonsepteihin, niiden tuotantotapoihin ja rahoitukseen sekä palvelujen tuottavuuden parantamiseen. (TEM Laihon eriävä mielipide). Uusia avauksia on esitetty varsin varovasti alan mittaviin haasteisiin nähden. (Oulun kaupunki). Tekes lausui, että: " tulisi konkreettisesti panostaa sellaiseen tuote- ja palvelukehitykseen, jolla on myös mahdollisuuksia kehittyä kasvavaksi ja kansainvälistyväksi liiketoiminnaksi " Yhdessä lausunnossa painotettiin myös, että yritysten edustus toimenpidesuunnitelman työryhmissä ja vastuutahoissa on otettava huomioon. (TESO) Muutamat toivat esille, että ohjelman toteutus edellyttää vahvaa koordinaatiota ja ehdotuksessa resursointi näyttää alimitoitetulta (Ikäinstituutti, Suomen Muistiasiantuntijat) Aikataulu Muutamat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota siihen, että aikataulut tulee saada realistisiksi suhteessa ehdotettuihin toimenpiteisiin. Toisaalta toivottiin nopeita päätöksiä ohjelman toimeenpanemiseksi. Nähtiin myös, että nyt ehdotettuja toimenpiteitä on liian paljon suunniteltuun aikaan nähden eli vuosille " suurten suunnitelmien ja ehdotettujen toimenpiteiden osittain nopea aikataulutus voi käytännössä asettua haasteelliseksi jo niihin varattavien talous- ym. resurssien näkökulmasta " (Kainuun maakunta -kuntayhtymä). " kehittämisohjelman aikataulu on niin nopea, että toimenpide-ehdotuksille on laitettava selke- 2

3 ät aikamääreet siitä milloin niiden on oltava valmiit. Tämä helpottaa myös kehittämisohjelman toteutuksen seurantaa " (Valli) Resursseista Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota suuriin tarpeisiin ja niukkoihin resursseihin sekä tarvittaviin taloudellisiin lisäresursseihin. Lausunnoissa pidettiin ehdotettua valtion rahoitusta riittämättömänä (STM, Kuntaliitto, Helsingin, Keuruun, Lahden, Oulun ja Vantaan kaupungit, Rakennusteollisuus RY, Muistiliitto, Vanhustyön keskusliito jne.). Kaivattiin myös julkisen sektorin kantokyvystä ja rahoituksesta riippumattomia vaihtoehtoja rahoitukseen. Suurin osa lausunnonantajista painotti kuitenkin valtion vahvaa roolia. Valtiovarainministeriö kuitenkin totesi lausunnossaan, että: määrärahaehdotukset käsitellään joka tapauksessa normaalissa kehys- ja talousarviomenettelyssä olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia julkisesta rahoituksesta Toisaalta merkittävä osa ikääntyvistä tarvitsee yhä kattavampaa yhteiskunnan apua esim. kotona asumiseensa. Tämä johtanee hankalissa taloudellisissa oloissa siihen, että erilaiseen palvelujen ja etuuksien sosiaaliseen tarveharkintaan on pakko kiinnittää entistä enemmän huomiota " Tarvitaan myös uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja palvelukonsepteihin, niiden tuotantotapoihin ja rahoitukseen sekä palvelujen tuottavuuden parantamiseen (Suomen muistiasiantuntijat ry). Ehdotukset koskevat pääosin vuosia Tämän osalta tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei pitkän tähtäimen tavoitteita pidä unohtaa, vaikka kehittämisohjelman aikajänne on näinkin lyhyt. Toimenpide-ehdotusten toteuttamisen tulee jatkua myös tämän jälkeen.ohjelmassa tulisi tarkemmin määritellä, mille ryhmille ja miten valtio aikoo kohdentaa asumisen tuet. (Lahden kaupunki) Muutamat lausunnonantajat toivat esille, että ehdotus ei sisällä riittäviä vaikutusarviointeja (VM ja STM) eikä selkeää rahoitus- ja kustannustarkastelua. (Helsingin ja Lahden kaupungit). 3

4 Yksityiskohtainen tarkastelu toimenpide-ehdotuksittain A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa vuosina STM: Ehdotuksista muodostuu valtion osalta yhteensä 21,5 miljoonan euron vuotuinen (?) kustannusten lisäys ja lisäksi kustannuksia aiheutuisi hissien rakentamisesta 20 miljoonaa euroa vuonna Asiakokonaisuuden mittakaava huomioon ottaen tämä vaikuttaa varsin pieneltä. SM: Turvallisuus huomioon myös. THL: Se, että ikäihmisten asumistilannetta arvioidaan hallituskausittain ja toimenpiteitä tarkennetaan, on kannatettava. Kuntaliitto: Ohjelman toteuttamisosa jää taloudellisesti vaatimattomaksi. Keuruun kaupunki: Valtion asuntopolitiikalla ohjataan toimintaa kunnissa ja taloudellinen tuki suunnitteluvelvoitteineen on hyvä keino asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lahden kaupunki: Ohjelma edellyttää myös julkisten kannustimien kehittämistä. Eksote: Se, että ikääntyneiden asumisen parantaminen otetaan huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa vuosina , on tarpeen pitkäjänteisen kehittämistyön toteuttamiseksi. Kainuun ikäihmisten nvk: Ennusteet asuntojen rakentamisen tulevista tarpeista tulisi purkaa maakunnalliselle tasolle. ARTTU: Esittää, että asumisoikeusjärjestelmää täydennettäisiin ikäihmisten asolla, jota varten varattaisiin erityinen lainanmyöntövaltuus ja joka olisi kohdistettu 55 vuotta täyttäneille. Rakennusteollisuus RT ry: pitää ehdotusta täysin riittämättömänä. Ehdotuksessa tulee ottaa konkreettisemmin kantaa tarvittavista valtion asuntopolitiikan toimista asuntotuotannon lisäämiseksi. Vuokra-asunto- ja asumisoikeusasuntokantaa tarvitaan jatkossa selkeästi lisää täyttämään myös ikääntyvien asumistarpeita. 2. Vahvistetaan ikääntyneiden asumisen, asuinympäristöjen ja palvelujen kokonaisuutta kuntien strategioissa 2.1 Ohjataan kunnissa tehtävää strategista suunnittelua LVM: Katsoo, että ohjelmassa tulisi mainita liikennepalvelut kotona asumisen tukena. SM: Asiaa tulisi kehittää myös turvallisuuden näkökulmasta. TEM: Ikääntyvän väestön palvelujen ja asumisen kehittäminen on keskeinen strateginen linjaus kunnan toimintaa ja taloutta suunniteltaessa. Työryhmän esittämän informaatio-ohjauksen sijasta kuntien palvelustrategioita ja niiden ohjausvaikutusta tulee vahvistaa osana kunnan toiminnan ja 4

5 talouden suunnittelua. On tärkeää tarjota kunnille välineitä väestön ikääntymisen kokonaisvaltaisempaan huomiointiin asumisen ja asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Väestön ikääntymisen huomioiminen edellyttää suunnittelun tulokulman vaihtamista asiakaslähtöiseksi, poikkisektoraaliseksi ja paikallisiin olosuhteisiin perustuvaksi sektorikohtainen tarkastelu ei ole riittävää ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Strategioita laaditaan kuntien ohella myös laajemmalla aluetasolla, muotoiluun voisi siten lisätä kunnissa ja laajemmilla alueilla tehtävää strategista suunnittelua ARA: Erityisesti kunnat ovat merkittävässä asemassa palveluasumisen toteuttamisessa. Kuntien strategista vastuuta pitäisi korostaa enemmän ja tuoda toimenpiteissä voimakkaammin esille niiden keskeinen rooli kaikille väestöryhmille soveltuvan asuinympäristön kehittämisessä ja asumisen järjestämisessä. Kunnilta tulisi edellyttää pitkäjänteistä strategista suunnittelua maankäytöstä, kaavoituksesta ja yhdyskuntasuunnittelusta, jossa on huomioitu kaikkien erityisryhmien asumistarpeet pitkällä aikavälillä. THL: Kuntien varautumisen ikärakenteen muutokseen on oltava kokonaisvaltaista ml. asumisen kehittämisen strategisiin linjauksiin. Velvoite mainitaan myös vanhuspalvelulain luonnoksessa. Kuntaliitto: Esitys korostaa kuntien monialaisen strategisen suunnittelun merkitystä väestön ikääntymisen hallinnassa. Vähemmälle huomiolle jää avainasemassa oleva työ kunnan palveluverkkojen ja maankäytön yhteensovittamiseksi. Helsingin kaupunki: Keskeistä on näiden asukkaiden asumisen tarpeiden ja asumiseen liittyvien muutosten ennakoiminen ja näihin tarpeisiin varautuminen arviointi- ja ennakointityöhön tulee kehittää välineitä kuntien käyttöön. Ennakoinnin ja varautumisen ikääntymisen haasteisiin tulee olla järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista. Asumisvaihtoehtojen kehittämiseen tulee panostaa. Keuruun kaupunki: Valtion ohjausta ja tukea tarvitaan ikääntyville soveltuvan vuokraasuntotuotannon elvyttämiseksi. Ikääntyvien asumisen suunnittelu kunnissa edellyttää kattavaa poikkihallinnollista työskentelyä. Pelkästään ikääntymispoliittisten strategioiden varaan asumisen suunnittelu ei voi jäädä. Kuntien asunto- ja ikääntymispoliittiset ohjelmat voidaan asumisen suhteen sovittaa yhteen valtuustokausittain. Kouvolan kaupunki: Kuntatason kokonaisvaltaisen tarvepohjaisen strategian laadinta ja kytkentä taloussuunnitteluun vaatii uudenlaista yhteistyötä eri toimialojen kanssa ja samalla sitouttaa toimijat yhteisvastuuseen. Oulun kaupunki: Kunnalla tulee olla selkeä strategia ja sen pohjalta valitut toimintatavat niin palvelujen kuin asumisen järjestämiseen. Tämä edellyttää kiinteää ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen, asunto- ja tonttitoimen sekä kunnan kiinteistöjen omistajaorganisaatioiden kesken. Resurssi- ja työvoimapulalla on massiivinen rooli jatkossa vaikuttavuuden kannalta katsottuna. Uusia avauksia tarvitaan. Kainuun ikäihmisten nvk: Vähävaraisten vanhusten asumisolojen parantamista on yhteiskunnan tuettava. Valtion on suunnattava voimakasta normiohjausta kunnille etenkin nykyisessä taloustilanteessa. Vanhusneuvostoilla on haaste saada päätöksiä ikäihmisten tarpeista. Eetu: Kuntien tulee tiedottaa asumisturvallisuudesta ikääntyville kuntalaisilleen ja kertoa toimenpiteistä, joilla asunto saadaan turvallisemmaksi. Lisäksi tiedotetaan valinnoista, jotka edistävät turval- 5

6 lisuutta ja joiden käyttö vähentää riskejä. Kuntiin tulee perustaa vanhusneuvolat, joista tehdään kotikäynti 70 vuotta täyttävän asuntoon, jolloin tehdään arvio asunnon turvallisuudesta ja suunnitelma toimenpiteistä asunnon turvallisuuden parantamiseksi. EK Sosiaalialan työnantajat: Kuntien strategisessa suunnittelussa käsiteltäisiin ikääntyneen väestön asumiseen, asumisratkaisuihin ja niiden ennakointiin sekä palvelurakenteeseen liittyviä kysymyksiä yhdenmukaisin ja vertailun mahdollistavin periaattein. Kiinteistöliitto: Kunnilla on lakeihin perustuva vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Panostus esteettömään korjausrakentamiseen voi olla yksi mahdollisuus kunnan menojen hillitsemiseksi. VTKL: Järjestöjen toiminta ja vapaaehtoistyö tulee ottaa aina mukaan suunniteltaessa vanhusten asumista ja sitä tukevia toimenpiteitä. 3. Lisätään ikääntyneiden asumista koskevaa ennakointia ja ennakoinnin tukea STM: Ikääntyneiden asumisturvallisuutta on käsitelty melko ohuesti ottaen huomioon sen merkitys ikääntyneiden omatoimisen asumisen turvaajana. STM:n työryhmä esitti noin 50 toimenpideehdotusta vuonna Näihin ohjelmassa voitaneen ainakin viitata. Ei kiinnitetä huomiota päihdeja mielenterveysongelmaisten iäkkäiden ihmisten erityistarpeisiin asumiseen liittyvissä asioissa. Valvira: Tietoa erilaisista esteettömyyttä edistävistä ja muista toimenpiteistä tarvitaan, myös konkreettista apua erilaisten korjaustoimien kilpailuttamisessa ja rakennustöiden teettämisessä. Kuntaliitto: Ikääntyneiden asumistarpeet näkyvät jo nykyisessä asuntokysynnässä, sillä ikääntyvän väestön muutto taajamiin ja siirtyminen omakotitaloista asunto-osakeyhtiömuotoiseen asumiseen on selkeästi lisääntynyt. Kansalaisten omaehtoisen ennakoinnin merkitys ja sen julkinen kannustaminen nouseekin ohjelmassa perustellusti toimenpiteiden listalla tärkeimpien joukkoon. Keuruun kaupunki: Erityisesti tulee tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen avulla kiinnittää ikääntyvien huomiota omaehtoiseen varautumiseen koskien mm. asumista, sosiaalisia verkostoja ja toimintakykyä. Vantaan kaupunki: Ehdotusta pitäisi tarkentaa antamalla asumisen ennakointiin kannustamisesta joitakin konkreettisia toteutusesimerkkejä, pelkkä tiedon tuottaminen ei riitä. Kainuun maakunta kuntayhtymä: Erityisesti vanhuuden asumisen ennakointiin tulisi kaikkien kiinnittää osaltaan riittävän ajoissa huomiota. Tänä päivänä kotihoidon toimijat ovat ensimmäisiä, jotka joutuvat avaamaan keskustelun kodinmuutostöistä tai muutosta. EK - Sosiaalialan työnantajat: Ennakointiin tulee panostaa sekä keskushallinnossa että kuntatasolla ja on perusteltua noudattaa yhtenäisiä periaatteita. Muistiliitto: Muistuttaa, ettei vastuu ja pitkälle myös mahdollisuudet ikääntyneiden asumisen parantamiseen voi olla pelkästään heillä itsellään, sillä jopa joka kolmas yli 80-vuotias suomalainen sairastaa etenevää muistisairautta. Jotta mahdollisimman itsenäinen suoriutuminen olisi mahdollista, tarvitaan ennaltaehkäiseviä palveluja sekä tarpeisiin vastaavaa, joustavaa neuvontaa ja ohjausta (esim. riittävä muistikoordinaattorien määrä ja yli 75-vuotiaiden ehkäisevät kotikäynnit ovat hyvä 6

7 esimerkki tästä). Tietoa esimerkiksi asunnon muutostöistä on tarpeen saada jo ennen kuin asia tulee ajankohtaiseksi. Ohjaus- ja neuvontapalvelut voidaan sitoa olemassa oleviin palveluihin, ne resurssoiden, jolloin ei tarvitse synnyttää uusia toimia. SOSTE: Ikäihmisten ja omaisten tietoisuutta liikunnan merkityksestä ja mahdollisuuksista tulee lisätä, vanhuksille suunnattuja liikuntapuistoja, taloyhtiöiden yhteisiin tiloihin pieniä kuntosaleja. Suomen muistiasiantuntijat ry: Asumisen tarpeiden muutokset ennakoidaan riittävän ajoissa ja varaudutaan muutostarpeisiin, etenkin muistisairaan ihmisen näkökulmasta tärkeä asia. Erilaiset apuvälineet ja teknologia on otettava käyttöön varhaisessa vaiheessa. 3.1 Tuotetaan tietoa ikääntyneiden asumisen ennakointiin ja varautumiseen sekä kansalaisille että kunnille. SM: SPEK tekee työtä turvallisuushaasteisiin liittyvässä tiedottamisessa. THL: Iäkkäiden henkilöiden omaa asumisen ennakointia pidetään esityksessä tärkeänä. Esteettömyys ja turvallisuus ovat tärkeitä objektiivisen turvallisuuden kannalta. THL korostaa, että iäkkään henkilön turvallisuudella on myös subjektiivinen puoli. Turvattomuuden tunne voi kasvaa, korostamalla tarpeettomasti mahdollisia tulevia toimintakyvyn puutteita. Hyvä asuminen ja asuinympäristö tukevat itsenäistä suoriutumista. Oma päätäntävalta, sosiaaliset suhteet, luonto, ja esteettiset elämykset ovat keskeisiä koetun hyvinvoinnin tekijöitä. Lahden kaupunki: Ikäihmisten asumiseen liittyvät neuvontapalvelut tulee kytkeä myös nykyistä paremmin osaksi ikääntyneiden palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia. Kainuun ikäihmisten nvk: Edes kaikki olemassa olevat palvelut eivät ole ikäihmisten tiedossa, palveluista tiedottamista on tehostettava. EETU: Kaikille yli 65 vuotta täyttäneille tulee lähettää kotiin kirje, jossa painotetaan asumisturvallisuuteen liittyviä asioita. kerrotaan tärkeimmät yhteystiedot ikääntyvien terveyttä, hyvinvointia ja asumisturvallisuutta koskien. Tiedottamisen on oltava jatkuvaa ja suunnattua vuosittain aina 65 vuotta täyttäville. Pirkanmaan turvallisuusklusteri: Paloturvallisuus ja erityisesti poistumisturvallisuus toimenpideehdotuksiin. VTKL: Painottaa ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn näkökulmia. 4. Parannetaan vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksen saatavuutta STM: Kun toteutetaan putkiremontteja ja jälkikäteen asennettavia hissejä, kustannukset ovat etenkin pienituloisille ikääntyneille usein ylivoimaisen korkeat. Suuret kokonaiskustannukset saattavat pakottaa vanhuksia muuttamaan halvempiin asuntoihin esteettömyyden paranemisen kustannuksella. VM: Ehdotuksessa ei erityisemmin perustella vanhusten ja vammaisten korjausavustusten tulorajojen korottamista ja avustuksen käyttöalueen laajentamista taloyhtiön teettämiin korjauksiin. Näiden 7

8 tarvetta tai vaikuttavuutta ei ehdotuksessa arvioida. VM katsoo, ettei avustusta tule laajentaa taloyhtiöiden teettämiin korjauksiin. ARA: Korjausavustusten määrärahojen osalta (vuonna ,3 miljoonaa euroa) on jo hallitusohjelmassa linjattu niiden ensisijainen kohdentaminen vanhusten- ja vammaisten asuntojen korjaamiseen sekä hissien rakentamisen avustamiseen. Vantaan kaupunki: Korjausavustusten saatavuuden parantaminen, avustusten tulorajojen nostaminen ja käyttöalueen laajentaminen sekä rahoituksen määrän nostaminen ja mahdollisten uusien tukien kehittäminen ovat tärkeitä, jotta perusparannukset saadaan vauhtiin vanhassa asuntokannassa. Tukien vaikuttavuutta lisää se, jos niiden avulla voidaan nostaa laatutasoa ja varmistaa erityisesti esteetön asuinympäristö sekä rakennuksen että asunnon osalta. Oulun kaupunki: Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksiin esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia ja välttämättömiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana avustuksilla korjattujen asuntojen määrä on vähentynyt lähes puoleen. Tulorajojen nosto on perusteltua. Erityisen tärkeää on saada avustuksen piiriin myös taloyhtiöiden teettämistä korjauksista vanhuksille ja veteraaneille tulevat kustannukset. Korjausavustusjärjestelmää on syytä kokonaisuudessaan selkeyttää ja yksinkertaistaa. Kunnille tulee myös antaa enemmän harkintaa avustusten kohdentumisessa, jolloin paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Lappeenrannan vanhusneuvosto: Merkittäväksi epäkohdaksi on todettu asuntojen korjausjärjestelmässä oleva hakuaika ainoastaan kerran vuodessa. Tämä saattaa ääritapauksissa johtaa jopa vuoden odotusviiveisiin. Hakuaika tulee muuttaa jatkuvaksi ja paikallisten asuntoviranomaisten hoitamaksi, takaisinperintäehto tulee tärkeitä korjaustoteutuksia estävänä poistaa, tulorajat tulee saattaa nettoperusteisiksi ja korjausavustusjärjestelmä tulee saattaa myös taloyhtiöiden teettäminä korjausavustusten piiriin. Kuntaliitto: Vanhusväestön korjausavustukset tulisi myöntää ilman tulorajoja, jolloin laitosasumisen säästöt tulisivat maksimaalisesti hyödynnetyksi. Keuruun kaupunki: ARAn osoittamien vanhusten ja vammaisten korjausavustusten saajille asetetut tulorajat ovat nykyisellään aivan liian alhaiset. Toisaalta kunnassa voidaan käyttää vammaispalvelulain mukaisiin vaikeavammaisten asunnonmuutostöihin, missä asiakkaan tuloilla ei ole merkitystä, vuosittain huomattavasti suurempi summa kuin korjausavustuksiin. Kouvolan kaupunki: Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusten saatavuuden ja rahallisen tuen uudistaminen sekä hissien rakentamisen edistäminen olemassa olevaan rakennuskantaan mahdollistaa ikääntyvien asumisen jatkuvuuden fyysisen kunnon heikentyessä. Tulorajojen kohottaminen, käyttöalueen laajentaminen ja rahoituksen lisääminen mahdollistavat paremmin korjausten toteuttamisen. Eksote: Ikääntyneiden mahdollisuudet saada asuntojen korjausavustuksia ovat usein kariutuneet avustusten alhaisiin tulorajoihin. Ehdotus korjausavustusten tulorajojen nostosta ja käyttöalueen laajentamisesta koskemaan myös taloyhtiöiden teettämiä korjaustoimia on erittäin kannatettava. Rakennusteollisuus RT ry: Kannattaa kaikkia edellä esitettyjä toteutusehdotuksia. 8

9 Valli: Katsoo vääränlaiseksi asuntopolitiikaksi sen, ettei esityksessä erityisesti painoteta jo olemassa olevien pientalojen saamista esteettömiksi ja esteettömyyskorjausten tekemistä niissä. VTKL: Taloyhtiön teettämiin korjauksiin ei ole ollut mahdollisuutta saada avustusta. Tämä on saattanut taloyhtiöiden ja toisaalta pientalojen asukkaat eriarvoiseen asemaan ja osittain myös aiheuttanut pienituloisille ikäihmisille taloudellisia vaikeuksia. 5 Kehitetään olemassa olevia ja uusia ikääntyneiden asumista tukevia rahoitusmalleja STM: Työstetään ehdotusta pidemmälle, olemassa olevan tiedon hyödyntämisen pohjalta. Selvityksiä asiasta on olemassa (ETLA, FK). Valvira: Rahoitusmalleja ja/tai asumisen tukimuotoja on syytä kehittää niin, ettei puuttuva varallisuus ole kohtuulaatuisen asumisen este. Selvityksen tekeminen asuntovarallisuuden hyödyntämiseen pohjautuvista ja muista uusista rahoitusmalleista on kannatettava ajatus. Helsingin kaupunki: Ohjelmassa esitetään yhdeksi toimenpiteeksi ikääntyneiden asumista tukevien rahoitusmallien kehittäminen. Ehdotuksessa mainitaan asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen soveltuvuus ikääntyneille, jolloin asumismuotoa vaihtamalla omistusasunnosta vapautuvaa varallisuutta voitaisiin käyttää palveluiden hankkimiseen. Ajatus asumismuodon vapaaehtoisesta vaihtamisesta on kannatettava, mutta vapautuvan varallisuuden kanavoituminen suoraan asumisen palveluihin lienee optimistista. Senioreille tarkoitettu käänteinen asuntolaina ei ole vielä laajasti käytössä, mutta malli saattaa yleistyä tulevaisuudessa ohjelman esittämässä tarkoituksessa. Nurmijärven vanhusneuvosto: Asumisoikeusasuntojen tuotantoa ikäihmiselle lisättävä. Senioriliike: Asumisoikeusasuminen on senioreille erittäin sopiva vaihtoehto. B. Esteettömyyden ja asuntojen korjaamisen lisääminen SM: Enemmän toimenpiteitä ikääntyneiden asumisen turvallisuuteen, erityisesti paloturvallisuus. STM: Asumisen esteettömyyden lisääminen on hyvin tarpeellista, samoin koko väestön tietoisuuden lisääminen omien asumisratkaisujensa ennakoimisesta. Esteettömyyden ja asuntojen korjaamisen lisäämistä esitetään toteutettavaksi edistämällä hissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan (valtakunnallinen hissihanke), tukemalla esteettömyyskorjausten tekemistä ja tuottamalla toimintamalleja, ja työvälineitä esteettömyyden lisäämiseksi ja asuntojen korjaustarpeiden arvioimiseksi, toteuttamiseksi ja käyttöönoton edistämiseksi. ARA: Kotona asumisen mahdollistamiseksi työryhmä ehdottaa asuntojen esteettömyyden lisäämistä turvaamalla avustusten riittävyyden hissien rakentamiseen ja esteettömyyskorjausten tekemiseen. ARA pitää näitä ehdotuksia erittäin merkittävänä ja esittää lainsäädännön tarkennusta tarvittavilta osin mahdollisimman pian. THL: Esteettömyyden lisääminen ja asuntojen korjausrakentaminen ovat hyvin esillä. ohjelman esteettömyyttä ja turvallisuutta koskevan osan tulisi valtavirtaistaa esteettömyys ja turvallisuus Design for All -periaatteen mukaisesti. Tämä merkitsee, että esteettömyyden toteutumista tavoitellaan paitsi asumisen ja asuinympäristöjen esteettömyytenä myös palvelujen saavutettavuutena ja tuotteiden helppokäyttöisyytenä kaikille. 9

10 Helsingin kaupunki: Suurin tarve ikääntyneiden asuinolojen parantamisessa näyttää olevan olemassa olevan asuntokannan esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä erityisesti kun tavoitteena on, että ihmiset asuvat kotonaan pitkään. Tulee huomioida, että asuntojen korjaamisen ja uusien asuntojen rakentamisen suurimmat haasteet, kuten asuntojen muunneltavuus, joustavuus ja esteettömyys nostavat rakennuskustannuksia ja asumiskustannuksia. Keuruun kaupunki: Hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin on tärkeä konkreettinen tavoite, jota valtion tulee tukea suunnitellusti jatkossakin. Kampanjat ja hankkeet asian edistämiseksi ovat tervetulleita. Esteettömyyden lisäämiseen liittyvä moninainen kehitystyö ja tuki on kannatettavaa. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja palotarkastukset voisivat olla ohjauksellisia tilanteita korjausrakentamisen suhteen, mikäli ko. viranhaltijat tähän koulutetaan ja kunnasta löytyy tahoja mihin ohjata. Kunnan vammaispalvelun työntekijät tarvitsisivat myös selkeän toimintamallin asunnon muutostöiden suunnitteluun ja toteutukseen. Kuntien vammaisneuvostot ovat tehneet työtä paikallisen esteettömyyden eteen. Lahden kaupunki: Olemassa olevan asuntokannan osalta panoksia tulee kohdistaa hissittömyyden poistamiseen sekä asuntojen esteettömyyden arviointiin ja niiden perusteella toteutettaviin itsenäistä selviytymistä tukeviin toimenpiteisiin. Näiden ratkaisujen tulee olla luonteva osa asuntojen peruskorjausta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä: Kotihoidon arjessa on tilanteita, jolloin työskentely esimerkiksi kolmessa tasossa olevassa rintamamiestalossa on melkein mahdotonta tilojen epäkäytännöllisyyden, kuten ahtauden ja monikerroksisuuden vuoksi. Oulun kaupunki: Esteettömyys- ja elinkaarinäkökulmat eivät ole vielä vakiintuneet rakennus- ja asuntoalalla. Sen vuoksi tarvitaan toimintamalleja ja työvälineitä vastaamaan esteettömien ja turvallisten asuntojen tarpeeseen. Oulun kaupunki on laatinut esteettömyysstrategian, jossa on määritelty tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut esteettömyyden pitkän tähtäimen kehittämiseksi. Tavoitteena on kaiken rakentamisen esteettömyys. Kaupungilla on monia sopimusteknisiä ja suunnittelun ohjaukseen liittyviä keinoja sekä kannustinmahdollisuuksia myös määräystasoa paremman esteettömyyden saavuttamiseksi. Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt välineitä myös esteettömyyden valvontaan. Esteettömyyden toteamiseksi suunnittelija laatii esteettömyysselvityksen, joka sisältää esteettömyyssuunnitelman ja -tarkastusasiakirjan. Selvitys laaditaan hallinto- ja palvelurakennuksista, liike- ja palvelutiloista, työtiloista ja asuinrakennuksista sekä myös ammattirakentajien pientaloista. Kaupunki on myöntänyt vuodesta 2002 lähtien myös kuntakohtaista lisäavustusta uuden hissin rakentamiseen. Lappeenrannan vanhusneuvosto: Ikääntyneiden lonkkamurtumista 90 % on seurausta kaatumisista joko sisällä tai ulkona. Kunnan asumisen ja asuinympäristön esteettömyyssuunnitelma laadittaisiin valtuustokausittain kunnanvaltuuston vahvistettavaksi, sisällytettäisiin valtakunnallisesti käytettävään sähköisen hyvinvointikertomukseen ja kuntien edellytettäisiin valmistelussa hyödyntävän myös vanhusneuvoston asiantuntemusta. Nurmijärven vanhusneuvosto: Asuinympäristöä kehitettävä esteettömyyden ja turvallisuuden suhteen siten, että lähipalvelujen (mm. kaupat, postit, pankit, apteekit, yhteistilat) saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet olisivat olemassa. Toimintaympäristön, kevyen liikenteen väylät pidettävä ympäri vuoden kunnossa Ikääntyneet tulisi saada mukaan suunnittelemaan omaa asuinaluetta/kotia esteettömäksi ja turvalliseksi. Useinkaan esteettömyys ei toteudu ellei vanhoja asuntoja päivitetä 10

11 nykysäännöksiä vastaaviksi. Koska enemmistö ikääntyvistä asuu pientaloissa, kohdistuu suurimmat muutos- ja korjaustarpeet niihin. Hissittömät vanhat talot ovat eräs suurimpia ja kalliimpia haasteita poistaa esteellisyyttä. Eetu: Kuntien tulisi tarjota korjausneuvontapalvelua, joka kertoo millaisin toimenpitein asunnosta voi tehdä esteettömän, mitä se maksaisi ja mistä voi anoa korjausavustusta. Tarjolla tulisi olla myös esteettömiä asuntoja niitä tarvitseville. EK Sosiaalialan työnantajat: Pitää olevan asuntokannan esteettömyyden lisäämistä ja asuntojen korjaamista välttämättömänä. Invalidiliitto: Esteettömät asuinrakennukset ja -ympäristöt helpottavat kaikkien ihmisten elämää, mutta ne tukevat erityisesti iäkkäitä ja vammaisia. Esteetön ympäristö palvelee arvioiden mukaan suoraan vähintään % väestöä. Esteettömyys koskettaa kuitenkin kaikkia; arvioiden mukaan ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- tai toimimisesteisiä. Sillä on suora merkitys perusoikeuksien toteutumiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ennaltaehkäisevään ja taloudellisesti tehokkaaseen yhteiskunnalliseen vastuunkantoon sekä kestävään kehitykseen. Ikääntyvän väestön esteellisen asumisen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen olisi välttämätöntä lähteä määrätietoisella olemassa olevan asuntokannan peruskorjauksella ja siihen liittyvillä tarvittavilla tukitoimilla. Isännöintiliitto: Sekä uustuotannon että olemassa olevan asuntokannan peruskorjaaminen esteettömyyttä lisäämällä on hyvin merkittävä toimenpide ikääntyvän väestön asumistarpeiden kehittämisessä. On huomioitava, että peruskorjauksessa tulisi aina huomioida asunnon käyttötarkoitus ja asuinkiinteistön toimiala. Siihen on ryhdyttävä ainoastaan tarpeen vaatiessa. Näin ollen samat vaatimukset eivät voi automaattisesti koskettaa ikääntyvälle väestölle tarkoitettua rakennusta, kuten palveluasuntoja kuin esimerkiksi opiskelija-asunnoiksi tarkoitettua rakennusta tai edes tavallista asunto-osakeyhtiötä. Toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät asumiskustannukset nousee kohtuuttomasti asumisen esteettömyyttä ja turvallisuutta kehitettäessä. Samoin huomiota on kiinnitettävä kustannusten ennakoitavuuteen. Yhteiskunnan tuki olisi hyvä säilyttää, jotta esteettömyyskorjauksiin ryhdyttäisiin nykyistä herkemmin. Avustuksia voitaisiin myös priorisoida ja arvioida kohteittain. Olisi vakavasti harkittava kotitalousvähennyksen mahdollistamista myös asunto-osakeyhtiön teettämässä esteettömyyskorjauksessa, jossa rahoitusvastuu on asunnon omistajalla esimerkiksi rahoitusvastikkeen muodossa. Asumisjärjestelyiden kehittämisessä asuntoyhteisöjen esteettömyyskorjaukset näyttelevät suurta osaa. Tästä syystä toivoisimme kehittämisohjelmaan hieman laajempaa esteettömyyskorjauksiin kohdistuvaa kokonaisuutta. Kiinteistöliitto: Esteettömyys-käsite ja -tavoitteet nähdään liiaksi joko-tai-tyylisinä kysymyksinä. Kaikkien talojen ei tarvitse olla kokonaisuudessaan esteettömiä. Esteettömyysratkaisuissa tulee olla monipuolista joustavuutta. Tällä tavoin voidaan säästää myös kustannuksissa. Tärkeintä on se, että esteettömän asumisen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Tämä edellyttää nyt viranomaisilta hyvää harkintaa ja muilta osapuolilta joustavuutta ja innovatiivista suhtautumista esteettömyyden haasteisiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin. RAKLI: Asuntojen esteettömyys on lähtökohtaisesti hyvä tavoite. On kuitenkin mietittävä järkevät toteutustavat ja niistä aiheutuvat kustannukset. Täydelliseen esteettömyyteen pyrkiminen saattaa 11

12 tuottaa kalliita ja osittain epäkäytännöllisiä tilaratkaisuja tavallisille ihmisille. Esteettömyyden osalta on tärkeää muistaa myös se, ettei asunnon esteettömyys yksin riitä. Myös asuinympäristön, mukaan lukien liikenne- ja palveluratkaisut, tulee tukea esteettömyyden toteuttamista. Muistiliitto: Muistisairaus aiheuttaa haasteita hahmottamisen ja siten itsenäisen liikkumisen kannalta. Oppaassa ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin (YM 2007) on koottuna tärkeimmät. Ikääntyvien käyttämiin yleisiin tiloihin, kuten piha-alueille ja muille väylille, on tehtävä selkeät opasteet ja merkinnät. On tärkeää säilyttää kodinomaisuus, ettei ikääntyvillekään tarkoitetuista asuintaloista muodostu laitoksenomaisia. Suomen muistiasiantuntijat ry: Pitää tärkeänä, että muistisairaan ihmisen hyvän arjen sujumista tuetaan ja turvataan asunnon muutostöillä ja asuinolojen parantamisella. Kuten työryhmä mainitsee, yhä iäkkäämmät ihmiset asuvat kotonaan ja usein yksin. Turvallisuuteen sekä asunnon ja lähiympäristön esteettömyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Suomen muistiasiantuntijat ry painottaa, että kodin muutostyöt on tehtävä siten, että muistisairas ihminen voi elää omaa elämää eikä kodin tule muuttua pelkästään hoitoympäristöksi. VTKL: Keskusliitto on valmis jatkamaan ja laajentamaan korjausneuvontaa, jossa nyt on RAY:n tuella 15 työntekijää eri puolilla maata. Keskusliitto painottaa tässä yhteydessä sitä, että maksuton neuvonta on turvattava jatkossakin, jotta muutos- ja korjaustöitä voidaan edistää tarpeellisessa laajuudessa. 6. Edistetään hissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan SM: Joissain tapauksissa hissien jälkiasennuksissa porraskäytävää on kavennettu niin, että pelastustoiminta rakennuksessa on rajoittunut huomattavasti. Tällaisissa tapauksissa keino on asentaa huoneistoihin automaattinen sammutuslaitteisto, joka pienentää kiireellistä pelastustoiminnan tarvetta rakennuksessa huomattavasti. Myös paarikuljetuksen tarpeet tulee huomioida, kun porraskäytävään asennetaan hissi jälkikäteen. SM esittää lisäystä, jossa perustettaisiin kehityshanke joka tehtävänä olisi edistää asumisen turvallisuuden huomioimista, kun hissejä rakennetaan olemassa olevaan rakennuskantaan. (vrt. Sisäisen turvallisuuden ohjelma, kohta 5.6, toimenpide 21) Helsingin kaupunki: On systemaattisesti pyrkinyt vuodesta 2000 lähtien edistämään hissien rakentamista oman hissiprojektin ja hissiasiamiehen toiminnan avulla. Hissiprojektin tehtävänä on lisätä valtion hissiavustuksen käyttöä tiedotuksen ja neuvonnan avulla, kehittämällä hissirakentamiseen liittyviä säännöksiä, hissirakentamisen tekniikkaa sekä erilaisia ratkaisuja hissien sijoittamiseksi vanhaan rakennukseen. Helsinki tulee jatkamaan pitkäjänteistä työtä hissien rakentamisen edistämiseksi. Eksote: Esteettömyyden parantamiseksi kerrostaloissa tarvittavat uudet hissit ja /tai hissien korjaukset eivät ole edistyneet toivotussa aikataulussa eivätkä määrällisesti toivotulla tavalla. Valtakunnallinen hissihanke on kannatettava, mutta ohjelmassa esitetty aikataulu vuosille on haasteellisen lyhyt. Vaikka hissien rakentamisesta ja hissiavustuksista onkin tietoa saatavilla, olisi hyvä saada alueellisesti toimivia hissiasiamiehiä eri puolille Suomea edistämään hanketta. Hissiasiamiehet voisivat tiedottaa asiasta eri keinoin, mm. mediassa, erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Nurmijärven vanhusneuvosto: Hissittömät vanhat talot ovat eräs suurimpia ja kalliimpia haasteita poistaa esteellisyyttä. Hissihankkeeseen on lähivuosina varattava huomattavia summia rahaa. 12

13 Eetu: Hissillisille taloyhtiöille tulee myös antaa tukea korjausratkaisuihin, kuten hissin laajennus tai porrasliuskan rakentaminen, jotta asumista voi jatkaa rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Rakli: Hissien rakentaminen on yksi merkittävä tekijä esteettömyyttä toteutettaessa ja niillä voidaan tukea liikuntarajoitteisten senioreiden mahdollisuutta asua nykyisissä hissittömissä kerrostaloissa sijaitsevissa asunnoissaan mahdollisimman pitkään. Pelkästään hissin rakentaminen ja esteettömän pääsyn turvaaminen asuntoon ei kuitenkaan ole useimmissa tilanteissa riittävä eikä paras ratkaisu. Huonokuntoisiin, elinkaarensa loppuvaiheessa oleviin tai asuntojen kokojakaumalta vääränlaisiin kerrostaloihin ei hissejä kannata asentaa, vaan ennemminkin kannattaa valmistautua purkamaan talot ja korvata ne uusilla, paremmin tarpeita vastaavilla. On myös muistettava, että ikääntyvän ja/tai liikuntarajoitteisen henkilön kannalta muutto paremmin tarpeita vastaavaan, uuteen kotiin, jossa palvelut sijaitsevat lähellä, voi olla toimivampi ratkaisu. Myös tätä vaihtoehtoa tulee tukea ja kannustaa ikääntyviä ihmisiä tekemään ratkaisuja oman asumisensa suhteen riittävän varhaisessa vaiheessa. Senioriliike: Vaihtoehtona hissin hankintaan kerrostaloon, on otettava käyttöön myös hissillisen kerrostaloasunnon tarjoaminen ja muuton konsultointi ikäihmiselle. Tämä vaihtoehto on edullinen ja toimiva ratkaisu monessa tapauksessa. SOSTE: Hissittömät taloyhtiöt ovat suurin liikkumista hankaloittava tekijä ikäihmisten asumisessa. SOSTE on tyytyväinen siihen, että hissien rakentamisen tarve on nostettu erinomaisesti esille kehittämisehdotuksessa. SOSTE toivoo, että tämä lisättäisiin myös kuntien strategisen suunnittelun ohjaukseen. Päättäjien tietoisuutta esteettömän asumisen ja hissien merkityksestä sille on lisättävä esimerkiksi kaavoitusratkaisuissa. SPEK: Toivoo, että poistumisturvallisuuden takaaminen otetaan huomioon (hissirakentamisessa). 6.1 Toteutetaan vuosina valtakunnallinen hissihanke, jonka tavoitteena on hissirakentamisen lisääminen vähintään 500 jälkiasennushissiin vuodessa. ARA: Hissien rakentamisen edistämiseksi perustetun hankkeen "Hissi-Esteetön Suomi 2017" tulee turvata tämän kehittämisohjelman kautta. Oulun kaupunki: Valtakunnallinen hissihanke on kannatettava ja toteutuessaan tukee kuntien aloittamaa työtä. Tarvitsemme valtakunnallisen tiedotuskampanjan, jossa korostetaan hissien rakentamisen ja muun esteettömyyden parantamisen palvelevan kaikkia ja kaikenikäisiä asukkaita, nostavan elämisen laatua ja lisäävän asumismukavuutta. Invalidiliitto: Pitää erityisen kannatettavana tavoitetta rakentaa 500 hissiä vuodessa valtion tukemana. 6.2 Korotetaan vähitellen hissiavustuksen vuosittainen rahoitus tavoitteita vastaavaksi, joka on noin 40 miljoonaa euroa vuonna VM: Hissiavustukset eivät ole sidoksissa sosiaalisiin perusteisiin. Avustukset ovat kiinteistökohtaisia, eivätkä ole sidoksissa siihen, asuuko kyseisessä rakennuksessa yli 65-vuotiaita. VM:n mukaan hissiavustusten todellista vaikutusta kotona asumiseen ei näin ollen ole myöskään voitu seurata. VM:n käsitys on, että hissiavustusten kysyntä on jo nykyisellään varsin alhaista. Hissirakentamisen todellista vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta on tarpeen selvittää tarkemmin. Matala korkotaso 13

14 mahdollistaa edulliset lainat. Hissiavustus todennäköisesti nostaa hintoja, jolloin sillä ei myöskään tästä syystä olisi toivottavaa vaikutusta. Vantaan kaupunki: Pitää erittäin tärkeänä, että nämä toimenpiteet myös toteutuvat. Lappeenrannan vanhusneuvosto: Valtion hissiavustus on merkittävä tuki, mutta monien tämän hetken ikääntyneiden osalta riittämätön. Valtion perusavustus hissien rakentamiseksi vanhoihin kerrostaloihin korotetaan 50 prosentista 60 prosenttiin hissin rakentamisen kokonaiskustannuksista, muut erityisperusteet säilytetään ja myös pientalojen jälkiasennushisseillä tulee mahdollistaa ikääntyneenä asuminen. Isännöintiliitto: Kun esteettömyyden ja turvallisuuden lisääminen nähdään merkittävimpänä ratkaisuna ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa, valtion ja kunnan rahoituksen rooli tulisi entisestään kasvaa. Tarkoittaa mm. hissiavustuksen ja asuntojen korjausavustusten osalta valtion ja kunnan rahoituksen korostumista sekä avustusten kasvattamista nykyisestä tasosta. Rakennusteollisuus RT ry: Kannattaa molempien ehdotusta. Hissin jälkikäteinen rakentaminen on asunto-osakeyhtiölle erittäin kallis ja myös hankalasti päätettävä investointi varsinkin tilanteissa, joissa yhtiön rakennuksilla on taakkanaan ikääntymisestä johtuvaa ns. korjausvelkaa. Ilman nykyisenlaista hissiavustusta ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia päästä lähellekään nykyisiä noin uuden jälkiasennushissin vuotuisia toteutusmääriä. Pelkkä hissiavustuksen korotus ei ole riittävä toimenpide esteettömyyden näkökulmasta. Ongelmana esteettömyyden kannalta ovat myös jo olemassa olevien hissien pieni koko, joiden vaihtamiseen nykyvaatimusten mukaisiksi esteettömiksi hisseiksi ei kuitenkaan nykyisin voi saada avustusta. Tähän täytyy tulla muutos. Lisäksi on huomioitava muut liikkumisesteiden poistamistoimenpiteet, kuten esimerkiksi ulkoovien automatisoinnit ja tarvittavat luiskat. Näiden kohteiden avustamista nimenomaan taloyhtiöiden suuntaan täytyy myös jatkossa voimakkaasti tukea. Näin siitä huolimatta, että vanhusten ja vammaisten korjausavustuksen käyttöaluetta esitetään työryhmäehdotuksessa laajennettavaksi vuonna 2013 myös taloyhtiön teettämiin korjauksiin. Tällaisten hankkeiden toteuttaminen asuntoosakeyhtiötaloissa on taloyhtiön päätösvallan piirissä. 7. Tuetaan esteettömyyskorjausten tekemistä Kainuun ikäihmisten nvk: Esteettömyys on erittäin tärkeä asia ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Vaativa tilanne on muistisairaan asiakkaan oman tahdon kuunteleminen ja tulkitseminen. Niin muistisairaille kuin iäkkäille kuntalaisille tulee tehdä tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. SOSTE: Ehdotus ei huomioi juurikaan omaishoidon määrän lisääntymistä. Kuitenkin asumisen ratkaisut ovat merkittäviä kotihoidon lisääntyessä. Esimerkiksi esteettömyys, asuntoihin tarvittavat kiinteät apuvälineet ja mahdolliset nostolaitteet, tilakysymykset ja mahdolliset asuntojen korjaustarpeet ovat keskeisiä. Kehittämisohjelmassa omaishoito ja sen vaatimukset asumiselle tulee nostaa omaksi kokonaisuudekseen asumisen tukipalveluiden osalta. Asiassa tiivistä yhteistyötä eri vanhusjärjestöjen kanssa. 7.1 Toteutetaan kehittämishanke innovatiivisista, monistettavista hissirakentamis- ja esteettömyyskorjausratkaisuista. Rakennusteollisuus RT ry: Kannattaa esitettyä toteutusehdotusta. 14

15 7.2 Lisätään järjestöjen ja kuntien toteuttamaa korjausneuvontaa sekä järjestörahoituksen että valtion avustuksen kautta. VM: Työryhmän ehdotuksesta ei käy ilmi, millainen on todellinen korjausneuvojien tarve, ja mihin perustuu ehdotus 20 % valtionavustuksesta seudullisille korjausneuvojille. VM kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että ehdotuksen kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Kouvolan kaupunki: Korjausneuvonnan ja erilaisten tietopankkien kehittäminen mahdollistavat ajantasaisen neuvonnan ja ohjauksen niin taloyhtiöille kuin ikääntyville itselleen. Vantaan kaupunki: Esteettömyyskorjaukset ja korjausneuvonnan lisääminen on huomioitava resursoinnissa riittävästi myös kuntataloudessa. Nyt ohjelman toteutukseen tarvittava rahoitus vaikuttaa vähäiseltä suhteessa tavoitteisiin. Tulisi painottaa voimakkaammin tarvetta lisätä yhteistyötä kunnan eri toimialojen ja toimijoiden kesken. vaihtoehtona voisi olla myös korjausneuvonnan keskittäminen valtakunnalliseksi, koska useissa pienemmissä kunnissa neuvonta on satunnaista. Nurmijärven vanhusneuvosto: Kunnissa pitää ehdottomasti olla korjausneuvoja (vain harvassa on), jolta saisi neuvoja korjauksissa ja muutostöissä sekä taloudellisia neuvoja siitä mistä ja miten voi saada avustusta. Rakennusteollisuus RT ry: Kannattaa toteutusehdotusta. VTKL: Esteettömyyden parantamiseen ja asuntojen korjaamiseen tulee liittää luotettava neuvonta. Tällä hetkellä neuvontaa on saatavilla riittämättömästi. Vanhustyön keskusliiton kokemukset veteraanien ja sotainvalidien asuntojen korjausneuvonnasta puoltavat vahvasti sen lisäämistä. Maksuton neuvonta turvaa myös pienituloisemmille vanhuksille oikean tiedon ja ohjaa avustusten hakemista. Kuntien oma korjausneuvonta on vähentynyt, mikä osaltaan lisää järjestöjen neuvonnan tarvetta. 7.3 Esteettömyyttä lisäävien hyvien korjauskäytäntöjen tietopankki korjaustieto.fi sivustolle. Rakennusteollisuus RT ry: Kannattaa toteutusehdotusta. 8. Tuotetaan toimintamalleja ja työvälineitä esteettömyyden ja asuntojen korjausten toteuttamiseksi ja edistetään niiden käyttöönottoa SM: Huomioitava myös turvallisuustarpeiden muuttuminen. Paikalliset pelastuslaitokset voisivat tukea arvioinnissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, toimenpiteessä 34 asia on vastuutettu myös pelastustoimelle. Vantaan kaupunki: Ehdotus on kannatettava ja siihen myös liittyvät tarpeelliset konkreettiset toimenpiteet kohdissa 8.2., 8.3. ja 8.4. Invalidiliitto: Pitää voimassaolevia määräyksiä esteettömän rakentamisen osalta uudistuotannossa kohtuullisina. Esteettömyyssäädökset esimerkiksi MRL:ssä ja asetuksessa säätelevät esteettömyyttä melko yleisluontoisesti, kuten esim. vaatimus elinympäristöjen ja rakennusten soveltuvuudesta myös vammaisille sekä kuvaus millaisten rakennusten on oltava liikkumisesteettömiä. Lakia ja asetusta tarkentavat F1 Esteetön rakennus, F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus ja G1 Asuntosuunnittelu, ovat sisällöltään melko suppeita ja niitä tulisi laajentaa sekä selkeyttää. Monet määräykset 15

16 ovat tulkinnanvaraisia, jolloin niitä valvovat kuntien viranomaiset tekevät erilaisia ratkaisuita samoista määräyksistä. Lupaviranomaisten lyhytnäköisyys ja erilaiset tulkinnat aiheuttavat merkittäviä alueellisia eroja ja epätasa-arvoisuutta eri puolilla Suomea. Määräykset jätetään usein rakentajan taholta noudattamatta. Noudattamatta jättämisestä ei ole säädetty rangaistusta, minkä johdosta määräyksiä ei koeta velvoittaviksi. Esteellinen rakentaminen tulee säätää rangaistavaksi. Suomen tulisi nähdä Ruotsin esimerkin mukaisesti esteellisen rakentamisen salliminen yhtenä syrjinnän muotona. Asuntopolitiikka tuleekin nähdä laajasti kaikkien kansalaisten yhdenvertaisena oikeutena, kategorisoimatta asumista, kansalaisia ja rakentamista tietyille erityisryhmille esim. esteettömyysmääräysten kohdentamista vain tietyille erityisryhmille. Asuntotuotannossa tuleekin huomioida esteettömyyskysymykset elinkaariajatteluun kuuluvaksi normaaliusperiaatteeksi, eikä vain vähemmistöryhmää koskevaksi erityiskysymykseksi. Valli: Katsoo vääränlaiseksi asuntopolitiikaksi sen, ettei esityksessä erityisesti painoteta jo olemassa olevien pientalojen saamista esteettömiksi ja esteettömyyskorjausten tekemistä niissä. 8.1 Luodaan asunto-osakeyhtiöille toimintamalli, jossa esteettömyyskorjaukset sisällytetään pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmiin ja kuntoarviointiin. Oulun kaupunki: Toimintamalli, jossa esteettömyyskorjaukset sisällytetään pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmiin ja kuntoarviointiin, on suosituksena jo nykyisinkin, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvana sitä ei käytännössä noudateta. Toimenpidettä tulisi muuttaa siten, että esteettömyyden arviointi ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden esittäminen ovat ehtona avustuksen saamiselle kuntoarviointiin. Rakennusteollisuus RT ry: Kannattaa toteutusehdotustaa. SOSTE: Putkiremonttien osalta lisätään yhteistyötä rakennuttajien ja esimerkiksi Kiinteistöliiton kanssa. Putkiremonttien yhteydessä on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen ja turvallisuuteen sekä laatta- ja muihin materiaaleihin, jotta kaatumiset voidaan ennaltaehkäistä. Lisäksi remontin yhteydessä voidaan asentaa tarvittavat apuvälineet WC- ja keittiötiloihin. Yhteistyötä lisäämällä saavutetaan synergiahyötyjä sekä remontoinnin että kustannusten osalta. 8.2 Ohjataan kuntia ottamaan käyttöön toimintatapa asunnon korjaustarpeen arvioimiseksi ja korjausten käynnistämiseksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. SM: Ikääntyneelle henkilölle tehdään ennen kotihoitoa palvelutarpeen arviointi. Siihen tulisi kytkeä myös asukkaan turvallisuuden arviointi. Käytännössä alueen pelastusviranomaiset voisivat olla tässä työssä mukana. Vastuutahot: STM, YM, THL, Kuntaliitto, ARA, kunnat, SM STM: Painotetaan kuntien roolia korjaustarpeen arvioinnissa hyvinvointia tukevien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Lakisääteinen palvelutarpeen arviointi (SHL 710/1982, 40a ) on kuitenkin erotettava hyvinvointia tukevista kotikäynneistä; hyvinvointia edistävä kotikäynti on ikäihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, kotona asumisten edellytysten parantamista ja hyvinvointia uhkaavien riskien vähentämistä. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ovat siis hyvin paljon muutakin kuin palvelujen tarpeen arvioimista. Molempien yhteydessä on arvioitava asunnon muutostöiden ja mahdollisten apuvälineiden tarvetta. 16

17 THL: Kunnissa tehtävien hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja myös palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä esitetään otettavaksi käyttöön toimintatapa, jossa myös asunnon korjaustarpeet kartoitetaan. Tässä kartoituksessa on toimittava yhteistyössä asukkaan kanssa ja hänen toiveensa ja tarpeensa huomioiden. Valvira: Kannattaa ajatusta, että ikääntyvien palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä kartoitetaan myös mahdolliset asumisen puutteet. Tämä edellyttää, että palvelutarpeen arvioija saa työparikseen korjausrakentamisen asiantuntijan. Lappeenrannan vanhusneuvosto: Lappeenrannassa on oteutettu menestyksellisesti 75 vuotta täyttäneiden palvelutarvetta kartoittavia kotikäyntejä ja ohjattu etuuksien ja palvelujen piiriin. Tähän on liittynyt myös asunnon muutostarpeiden selvittäminen ikääntyneen omatoimisen suoriutumisen varmistamiseksi. Asukkaita on avustettu korjaustöissä esim. suunnitelmien, hankinnan ja valvonnan toteuttamisessa. 8.3 Kehittämishanke, jossa laaditaan asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden arviointimenetelmä ja tuotetaan asuinrakennusten esteettömyysluokitus. STM: Toimeenpanoon myös THL:n asiantuntemusta, erityisesti turvallisuuden arvioinnin näkökulmasta. Laitoksen tapaturmien ehkäisy-yksikössä on valmistettu kaatumisten ehkäisyn IKINÄmalli, joka tarjoaa tutkitusti tehokkaita käytäntöjä ja menetelmiä ikääntyneiden parissa toimivien ammattilaisten käyttöön. Yksikkö tarjoaa myös koulutusta ammattilaisille. esitetään, että esitetyn luokituksen nimi olisi esteettömyys- ja turvallisuusluokitus. Kiinteistöliitto: Esteettömyys on otettava huomioon korjausrakentamishankkeissa. Lisäksi asuntoyhteisöille voitaisiin kehittää esimerkiksi esteettömyysluokitus, jonka avulla asunnon ostoa tai vuokrausta harkitseva saisi helposti yleiskuvan kohteen soveltuvuudesta. VTKL: Pitää asuntojen esteettömyyden ja turvallisuuden arviointimenetelmän kehittämistä kannatettavana. 8.4 Tehdään ARAn asukasvalintaohjeisiin muutos, jossa toimintakyvyn vaje tai muu esteettömyyttä vaativa tarve katsotaan kiireelliseksi asunnontarpeeksi, näin vuokrataloyhtiöt voivat edistää tarpeellisia muuttoja esteettömiin asuntoihin. SM: Tehdään ARAn asukasvalintaohjeisiin muutos, jossa toimintakyvyn vaje tai muu esteettömyyttä vaativa tarve katsotaan kiireelliseksi asunnontarpeeksi, näin vuokrataloyhtiöt voivat edistää tarpeellisia muuttoja esteettömiin, asukkaan turvallisuustarpeet huomioiviin asuntoihin. Tuetaan vuokrataloyhtiöiden tietoisuutta ikääntyneiden asumiseen liittyvistä turvallisuusriskeistä sekä keinoista, joilla turvallisuusriskeihin voidaan vastata. Vastuutahot: ARA, YM, Rakli, SM Senioriliike: ARA-rahoitteisia asuntoja vuokraavat tulisi velvoittaa nykyistä selkeämmin tarjoamaan asukkainaan oleville vanhuksille aina ensin vapautuvaa asuntoa hissillisestä talosta, nykyisen asunnon läheltä. Hissittömän talon asunnot, varsinkin pienet, sopivat esimerkiksi opiskelijoille. ARAn ohjeistuksen muuttaminen määrittelemällä hissittömän talon vanhus kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevaksi palvelisi ennalta ehkäisevästi kalliiksi tulevien ongelmien syntymistä. 17

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma

Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma Ohjelmapäällikkö, Sari Hosionaho, FT Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013 2017 päätösjuhla 24.11.2017, Hilton Strand, Helsinki

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere

Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari 2017 16.3.2017 Tampere Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille Hissi-Esteetön Suomi hanke

Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille Hissi-Esteetön Suomi hanke Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille 20.12.2017 Hissi-Esteetön Suomi 2017- hanke Toiminnan vakiinnuttaminen hankekauden 2013-2017 jälkeen johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta 2013-2017 Ikä-asuntoseminaari 27.10.2016, Lappeenrannan vanhusneuvosto ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hissillä kotiin. Lahti Valtakunnallinen hissiseminaari

Hissillä kotiin. Lahti Valtakunnallinen hissiseminaari Hissillä kotiin Lahti 8.5.2014 Valtakunnallinen hissiseminaari johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet vuosina 2016-2017 Vanhusneuvostopäivä 6.4.2016, Helsinki, Wanha Satama Sari Hosionaho, FT, ohjelmapäällikkö ympäristöministeriö, Ikääntyneiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen -seminaari 11.2.2016, Jyväskylä Sari Hosionaho, FT, ohjelmapäällikkö ympäristöministeriö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ajankohtaista Ikä-Askesta

Ajankohtaista Ikä-Askesta Ajankohtaista Ikä-Askesta Jyväskylä 14.10.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden asumisoloja

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1246/00.01.03/2014 97 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen katsaus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. 050 344 5190 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 Valtioneuvoston periaatepäätös 18.4.2013 Sisältö 1. Tausta......2 2. Ikääntyneiden asumistilanne...3 3. Lähtökohtia ikääntyneiden asumisen kehittämiseen....4

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista Päiväys Datum Dnro Dnr 9.6.2016 YM003:00/2016 Viite Hänvisning Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista Asia Ärende Yhteenveto annetuista lausunnoista Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET JA NEUVONTA Vanhusneuvostopäivät Hanna Koskela, ARA

KORJAUSAVUSTUKSET JA NEUVONTA Vanhusneuvostopäivät Hanna Koskela, ARA KORJAUSAVUSTUKSET JA NEUVONTA 05.04.2017 Vanhusneuvostopäivät Hanna Koskela, ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa myöntää

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa

VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa Tiivistelmä hankkeesta Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.2017

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Korjausneuvonta. Vanhustyön keskusliitto

Korjausneuvonta. Vanhustyön keskusliitto Korjausneuvonta Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Sotainvalidien ja veteraanien asunnonmuutostöiden

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Olemassa olevan asuntokannan parantaminen Ikääntyneiden asumisratkaisut seminaari

Olemassa olevan asuntokannan parantaminen Ikääntyneiden asumisratkaisut seminaari Olemassa olevan asuntokannan parantaminen Ikääntyneiden asumisratkaisut seminaari 17.5.2017 Juha-Pekka Maijala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriöstä Ympäristöministeriö

Lisätiedot

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 GUIDANCE FOR CUSTOMERS IN ACCESSIBILITY RECONSTRUCTIONS MS. ANNA-LIISA ROMPPANEN, CIVIL ENGINEER, CITY

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,

Lisätiedot

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Esteettömyys ja hyvä asuminen

Esteettömyys ja hyvä asuminen Esteettömyys ja hyvä asuminen Yhteinen koti maalla Jamilahden kansanopisto pe 1.9.2017 Jukka Laakso Korjausneuvonnan päällikkö VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio

Lisätiedot

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN-

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, Scandic Park, Helsinki 18.2.2016 Jaana Huhta, STM Ajankohtaista Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä:

Lisätiedot

Seniorin koti kansan osakkeessa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päätösjuhla Harri Hiltunen

Seniorin koti kansan osakkeessa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päätösjuhla Harri Hiltunen Seniorin koti kansan osakkeessa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 päätösjuhla 24.11.2017 Harri Hiltunen Asuntokanta ja henkilöt rakennustyypeittäin (31.12.2016) Asuntokanta rakennustyypeittäin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 4726/2014 00.01.02 53 Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET /Hanna Koskela, ARA

ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET /Hanna Koskela, ARA ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET 04.10.2016/Hanna Koskela, ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HE uudeksi korjausavustuslaiksi Valmistelussa laki asuinrakennusten ja asuntojen

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot