PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PUNKAHARJU, ENANNIEMI

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PUNKAHARJU, ENANNIEMI EHDOTUS SELOSTUS Teknisen toimialan kaavoituspalvelut / yleiskaavoitus 2017 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT YLEISTÄ SUUNNITTELUALUE LAADINTAORGANISAATIO SUUNNITTELUVAIHEET SUUNNITTELUTILANNE... 3 Maakuntakaava... 3 Yleiskaava... 4 Rantakaava... 5 Tilanne rantakaavojen osalta kaavamuutosalueella Savonlinnan seudun aluerakennemalli Rakennusjärjestys YMPÄRISTÖN NYKYTILA, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Nykyinen maankäyttö Keskukset ja palvelut Virkistys Liikkuminen ja liikennöinti Yhdyskuntatekninen huolto Rakennetun ympäristön erityispiirteet YMPÄRISTÖN NYKYTILA, LUONNONYMPÄRISTÖ Yleistä Kasvillisuus Luontotyyppien suojelu Suojelualueet Pohjavesialueet RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN MITOITUS KAAVAKARTTA JA SEN MERKINNÄT POHJAKARTTA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET RANTAYLEISKAAVAN RAKENNE...10 Loma-asuntoalue (RA-6)...10 Matkailupalvelujen alue (RM-3)...10 Retkeily- ja ulkoilualue (VR)...10 Muut kaavamerkinnät YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ RANTAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET YLEISTÄ VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN TALOUDELLISET JA SOSIAALISET VAIKUTUKSET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT...13

3 3 1. Johdanto Kaavamuutosalue sijaitsee Savonlinnan kaupungin alueella Punkaharjun Enanniemessä Puruveden rannalla. Punkaharjun keskustaajamaan on matkaa noin kuusi kilometriä. Alueella on Punkaharjun kunnan entinen vanhainkoti, joka on jäänyt tyhjilleen asukkaiden muuttaessa keskustaajamaan. Alue sopisi erinomaisesti matkailuun ja loma-asumiseen tukeutuen osittain valmiiseen kunnallistekniikkaan ja tieverkkoon. Kaavamuutoksen tarkoitus on saattaa alueen maankäyttöä ohjaava yleiskaava ajan tasalle ja vastaamaan syntyneisiin ja arvioitavissa oleviin tuleviin tarpeisiin. 2. Lähtökohdat 2.1 Yleistä Muutoksenalainen Puruveden rantayleiskaava on hyväksytty Punkaharjun kunnanvaltuustossa Tarkemmin Puruveden rantayleiskaavan lähtökohtia, tavoitteita ja kaavaratkaisuja on esitetty alkuperäisessä kaavaselostuksessa ja kaavatyön aikana tehdyissä selvityksissä. Seuraavassa selvityksiä on päivitetty ja tarkasteltu erityisesti nyt muutettavan alueen osalta. 2.2 Suunnittelualue Kaava-alue käsittää Enanniemessä olevan tilan Kotikallio ja osan tilasta Mikkolanmäki Tilat ovat Savonlinnan kaupungin omistuksessa. Muutosalueeseen kuuluvat Kotikallion tilalle sijoittuva vanhainkoti ympäristöineen sekä Mikkolanmäen tilaan kuuluva saari Kyhärä. 2.3 Laadintaorganisaatio Yleiskaavatyö on suoritettu teknisen toimialan kaavoituspalveluissa teknisen lautakunnan johdolla. 2.4 Suunnitteluvaiheet Alueen kaavoittaminen aloitettiin ranta-asemakaavamuutoksen laatimisella, josta Savonlinnan kaupunginhallitus teki päätöksen Asemakaavaehdotus oli nähtävänä ja lausunnoilla Etelä-Savon ELY-keskus totesi antamassaan lausunnossa, että asemakaavaratkaisu edellyttää ensin rantayleiskaavan muuttamista. Kaupunginhallitus päätti käynnistää Puruveden rantayleiskaavan muutoksen Enanniemen osalta. Rantayleiskaavan muutosehdotus oli ensimmäisen kerran nähtävillä Savonlinnan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta sekä Etelä-Savon ELY-keskus antoivat lausuntonsa kaavaehdotuksesta. Nyt uudelleen nähtäville asetettavaa kaavaehdotusta on korjattu lausuntojen pohjalta. Tarkemmin kaavan suunnittelu- ja käsittelyvaiheet käyvät ilmi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Liite 1). 2.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa kaavamuutosalueella ei ole erityismerkintöjä. Kyhäräsaari on kaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Virkistysalueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaa-

4 4 voituksessa on luotava edellytykset alueen kehittämiselle osana seudullista virkistys- ja matkailuverkostoa. Etelä-Savon maakuntakaava. Kaavamuutosalue sijoittuu punaisen ympyrän sisäpuolelle. Yleiskaava Puruveden rantayleiskaavassa Kotikallion tila on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Tilaa ympäröivä alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kaavamuutosalueelle on merkitty myös rantaan kaksi venevalkamaa. Kotikallio-tilan länsipuolella on yleinen venevalkama (LV) ja itäpuolella venevalkama, joka on tarkoitettu jakokunnan tai paikallisten asukkaiden käyttöön (LV-1). Kyhärä-saari on merkitty rantayleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaava-alueen lähiympäristössä on myös erillispientalojen alueita (AO ja AO-2) sekä loma-asuntoalueita (RA ja RA-2). Puruveden rantayleiskaava.

5 5 Rantakaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa vahvistettu Enanniemen rantakaava ja vahvistettu rantakaavan muutos. Rantakaavassa alue on sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten aluetta (YS), maatalousaluetta (M), puistoaluetta (P) ja yleistä venevalkama-aluetta (LV). Kyhärää koskee rantakaavassa merkintä RR eli retkeily- ja leiriytymisalue, joka on säilytettävä luonnonmukaisessa kunnossa ja jolle saa rakentaa ainoastaan leiriytymistä palvelevia laitteita. Tilanne rantakaavojen osalta kaavamuutosalueella. Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030 Savonlinnan seudun aluerakennemallissa (Pöyry ) on tehty kokonaistarkastelu alueen palvelu- ja keskusverkosta, työpaikka-alueista ja matkailuvyöhykkeistä. Mallissa Enanniemi kuuluu Savonlinnan keskustasta Kerimäelle ja Punkaharjulle ulottuvaan monipuolisten palvelujen matkailuvyöhykkeeseen. Tämä tukee rantayleiskaavan muutosehdotuksessa entisen vanhainkodin alueelle esitettyä uutta käyttötarkoitusta matkailupalvelujen ja lomaasumisen alueena. Aluerakennemallissa Punkaharju on seudun kaakkoisosan lähipalvelukeskus. Lähipalvelukeskukset toimivat seudun eri osien pysyvien ja vapaa-ajan asukkaiden kaupallisten ja julkisten peruspalveluiden keskittyminä. Lisääntyvä vapaa-ajan asuminen tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja palvelujen säilymistä. Aluerakennemallissa on osoitettu Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun välille kehitettävä helminauhataajamavyöhyke, jolla kehitetään taajamia ensisijaisesti nykyiseen rakenteeseen, palveluverkkoon ja vahvuuksiin tukeutuen. Asumisen osalta priorisoidaan olemassa olevia keskuksia. Aluerakennemalliratkaisulla luodaan edellytykset ohjata maankäyttöä olemassa olevan rakenteen tiivistämiseksi ja täydentämiseksi nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen. Käsillä oleva kaavamuutos tukee näitä tavoitteita ohjaamalla Enanniemeen loma-asutusta, joka tukeutuu jo rakennettuun kunnallistekniikkaan, tieverkkoon ja Punkaharjun keskustaajaman läheisyyteen.

6 6 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan nykyisen rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan Siinä määrätään muun muassa rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella. 2.6 Ympäristön nykytila, rakennettu ympäristö 2.61 Nykyinen maankäyttö Pääosan kaavamuutosalueesta käsittävä Kotikallion tila on pinta-alaltaan noin 5 ha ja rantaviivaa sillä on noin 370 m. Tilalle sijoittuu Punkaharjun kunnan entinen tyhjillään oleva vanhainkoti sekä rantasauna. Vanhainkodin päärakennus on 3-kerroksinen vuonna 1954 valmistunut kivitalo, johon on tehty peruskorjaus vuonna Rakennus on liitetty kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Rakennus toimi vanhainkotina vuoteen 2007 asti. Vuosina osa tiloista oli Punkaharjun päiväkodin käytössä. Alueella sijaitsi myös kahdeksan huoneiston rivitalo, joka on purettu. Rannassa on veneiden säilytyspaikka. Kotikallion tilaan rajoittuu osa Mikkolanmäen tilasta, jolla on kaupungin omistamia vuokraasuntoina toimivia pientaloja. Tilaan kuuluu laajoja rakentamattomia ranta-alueita ja virkistysalueena toimiva Kyhärän saari. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä on omarantaisia loma-asuntoja ja muutama omakotikiinteistö, jotka eivät sijaitse rannalla. Puruveden rannalla sijaitseva Kotikallion tila. (Ilmakuva Vallas 2014) 2.62 Keskukset ja palvelut Alue tukeutuu yksityisten ja julkisten palvelujen osalta pääosin noin 6 km päässä sijaitsevaan Punkaharjun keskustaajamaan, jossa sijaitsevat myös koulut. Lähimmät seudulliset palvelut ovat Savonlinnan kantakaupungissa Virkistys Punkaharjun harjumaasto ja Puruvesi tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet virkistäytymiseen alueen väestölle ja matkailijoille.

7 Liikkuminen ja liikennöinti Punkaharjun keskustasta on hyvät liikenneyhteydet päällystettyä Kesälahdentietä ja edelleen Enantien paikallistietä pitkin Kotikallion tilalle. Kesälahdentiellä nro 479 on laskettu liikennemääräksi 850 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kesälahden tien varteen Enanniemen tienhaaraan asti on useaan kertaan esitetty kevyenliikenteen rakentamissuunnitelman valmistelua. Ko. tieosuus on kapea jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Koululaiset kulkevat pimeän aikaan taksikyydillä Punkasalmen kouluun ja takaisin Enanniemeen. Enanniemen kylän alueelle ei ole joukkoliikenneyhteyksiä. Talvella Rekilahden yli kulkee jäätie Punkaharjun keskustaan Yhdyskuntatekninen huolto Alueen läpi kulkee kunnan vesijohto- ja viemäriverkosto jatkuen Enantien vieritse etelään. Siirtoviemäri johtaa Salkolahden alitse Punkasalmen keskustaan. Jätevedet ohjautuvat Savonlinnaan Pihlajaniemen puhdistamolle. Suunnittelualueella kulkee 20 kv:n jännitelinja. Muuntaja sijaitsee Kotikallion tilan koillisosassa Rakennetun ympäristön erityispiirteet Kulttuuriympäristö Kaavoitettavalle alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai -kohteita eikä muinaisjäännöksiä. Alueelle ei ole Puruveden rantayleiskaavassa osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai -kohteita. Rakennushistoriallinen arviointi Kotikallion vanhainkodista on tehty rakennushistoriallinen selvitys (Liite 2). Sen mukaan vanhainkoti edustaa tyypillistä ja 1950-lukujen terveys- ja sosiaalihuollon laitosrakentamista. Päärakennukselle on omintakeista talon pitkä harjakattoinen hahmo, joka niveltyy keskeltä kahdeksi samansuuntaiseksi siiveksi. Julkisivut ovat pelkistetyt ja funktionaaliset. Ulkoasussa näkyy käyttämättömyydestä ja ylläpitokorjausten puutteesta johtuvia pinta- ja rakennevaurioita. Vanhainkoti oli ensimmäinen kunnallisen laitostyypin edustaja Punkaharjulla, ja se perustettiin tyypilliseen tapaan maatilalle, taajaman ulkopuolelle ja vesistön äärelle. Selvityksessä todetaan kohteen olevan osa sosiaalihuollon historiaa (maalaiskunnalliskoti-ilmiön myöhäisvaihe). Kohteella on paikallishistoriallista arvoa. Vanhainkodin päärakennus.

8 8 2.7 Ympäristön nykytila, luonnonympäristö 2.71 Yleistä Luonnonympäristöä on selvitetty alkuperäisen Puruveden rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä 1999 ja sen täydennyksessä 2002 sekä Natura-arviointiraportissa Suunnittelualueelta on tehty luontoselvitys kesällä 2013 (Liite 3) Kasvillisuus Entisen vanhainkodin pihapiirissä on nurmikkoa sekä paljon istutettuja koristepuita ja pensaita. Tulotien varressa kasvaa rivi puistolehmuksia ja pihan reunamilla muutama suurempi rauduskoivu. Kohteen läntisin osa on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka itäpuolelta alkaa harvennettu kuusivaltainen kasvatusmetsä. Suuri osa alueesta, rantaan johtavan tien länsipuoli, on tuoretta hakkuuta. Rannan tuntumassa kasvaa harvennettua varttunutta koivu- ja mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Rantavyöhykkeen puustona kasvaa tervaleppää kapeana vyöhykkeenä. Rannat ovat karuja ja kasvillisuudeltaan niukkoja; harvoja vesiruovikoita, rantaluikkaa sekä viiltosaraa pieninä kasvustoina; monin paikoin kasvillisuus on lähinnä hiekkapohjalla kasvavaa pohjaruusukekasvillisuutta. Kohde on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä siellä ole havaittu sellaisia merkittäviä luonnonarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueella Luontotyyppien suojelu 2.74 Suojelualueet 2.75 Pohjavesialueet Natura-luontotyypit Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä I mainitut luontotyypit ovat sellaisia, jotka ovat vaarassa hävitä tai joiden esiintymisalue on pieni tai jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä Euroopan yhteisön alueella. Direktiivin päätavoite on pitää luontotyyppien suojelutaso suotuisana ja säilyttää luontotyypeille luontainen rakenne, toiminta ja levinneisyys sekä tyypillinen lajisto. Kaavamuutosalueella ei esiinny EU:n luontodirektiivin liitteen I mukaista Natura luontotyyppiä. Euroopan yhteisöjen neuvosto päätti 1992 antamallaan luontodirektiivillä perustaa yhtenäisen eurooppalaisen ekologisen verkoston, Natura verkoston. Sen tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Natura verkosto koostuu yhteisön tärkeänä pitämistä alueista (SCI-alueet), joilla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä. Kaavamuutosalue ei sijoitu valtioneuvoston hyväksymän Natura 2000 verkoston alueelle. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee Punkasalmen harjualueella noin 2 km kaava-alueelta lounaaseen.

9 9 3. Rantayleiskaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa Kotikallion tilalle, joka Puruveden rantayleiskaavassa on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), matkailu- ja loma-asuntorakentamista. Kirkasvetisen Puruveden rannalla hyvien kulkuyhteyksien päässä Punkaharjun palveluista sijaitsevan alueen toivotaan houkuttelevan uusia loma-asukkaita ja tuovan siten lisää toimeliaisuutta alueen kehitykselle. Osittain valmista kunnallistekniikkaa ja tieverkkoa voidaan hyödyntää rakentamisessa. Entistä vanhainkodin ympäristöä on yritetty myydä matkailukäyttöön, mutta kauppoja ei ole vielä syntynyt. Alue muutetaan matkailupalvelujen alueeksi (RM-3). Enantiehen ulottuva rantavyöhyke muutetaan loma-asuntoalueeksi (RA-6). Kaavassa määritetään omarantaisten rakennuspaikkojen enimmäismäärä ja rannan yhteiskäyttöisyys osoittamalla venevalkama- ja uimaranta-alueet. Alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten laaditaan rantaasemakaava. Osayleiskaavoissa merkityille varsinaisille retkeilyalueille on määritelty ns. perusrakennusoikeus, joka on maanomistajakohtaisesti siirretty muualle saman maanomistajan omistamalle alueelle. Kaavamuutoksessa on tavoitteena huomioida ja käyttää myös Kyhäräsaaren laskennallinen rakennusoikeus manneralueella ja näin taata Kyhäräsaaren säilyminen rakentamattomana virkistysalueena. Kaavahanke on kaupungin strategian v mukainen. Siinä kaupungin kriittisiksi menestystekijöiksi todetaan vetovoimainen asuinympäristö Saimaan kansallismaisemissa ja monipuolinen järvimaisematonttitarjonta sekä Savonlinnan asema yhtenä johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista. 4. Rantayleiskaavamuutoksen mitoitus Kotikallion entisen vanhainkodin kiinteistö ( ) on lohkottu Entinen vanhainkotirakennus on suuruudeltaan 2755 km 2 ja se sijaitsee rantavyöhykkeellä noin 120 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Lisäksi kiinteistön ranta-alueella noin 50 metrin etäisyydellä rantaviivasta on sijainnut noin 500 km 2 :n suuruinen rivitalo, joka on purettu. Kiinteistön länsiosassa on noin 34 km 2 :n suuruinen rantasaunarakennus. Kaikki rakennukset on rakennettu ennen vuotta Alueelle vuonna 1972 vahvistetussa rantakaavassa ei ole otettu kantaa rakennusoikeuden määrään. Rakennusjärjestyksessäkään ei ole mainintaa rakennusoikeuden määrästä yleisten alueiden osalta. Punkaharjun keskustan Y-tonttien rakennusoikeudet ovat välillä 0,2-0,5. Rakennusjärjestyksen mukaan rantavyöhykkeellä sijaitsevien maatilojen talouskeskusten kokonaisrakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Entisen vanhainkodin kiinteistön pinta-ala on 4,95 hehtaaria, rakennusjärjestystä tulkiten (rakennusoikeuden määräksi 10 % rakennuspaikan pinta-alasta) rakennusoikeudeksi tulisi 4950 km 2. Joka tapauksessa rakennusoikeus alueella vähenee huomattavasti. Kyhäräsaari on Puruveden rantayleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Kyhäräsaaren laskennallista rakennusoikeutta ei ole korvattu, siirretty tai muutoin käytetty. Kyhäräsaaren mitoittavan rantaviivan pituus on 2045 m. Alkuperäisessä Puruveden rantayleiskaavassa määritetyllä rakentamistehokkuudella ( ha saari, maisemaegologinen luokka III) 5 rakennuspaikkaa mitoittavaa kilometriä kohti, Kyhäräsaaren laskennallinen rakennusoikeus on 10 rakennuspaikkaa. Mitoituksessa on suoritettu myös kantatilatarkastelu kaupungin (entisen Punkaharjun kunnan) Enanniemessä omistaman Kotikallion kiinteistön ulkopuolisen ranta-alueen osalta. Ranta-alueen muunnetun rantaviivan määrä on 2360 metriä. Alkuperäisessä Puruveden rantayleiskaavassa määritetyllä rakentamistehokkuudella (kyläkeskusten alueet) 7 rakennuspaikkaa mitoittavaa rantaviivan kilometriä kohti, alueen rakennusoikeus on 17 rakennuspaikkaa. Alueelle on rakennettu 21 rantarakennuspaikkaa. Rakentaminen on tapahtunut Kotikallion kiinteistöä ja Huviniemen tanssilavaa lukuun ottamatta pääasiassa 1970-luvulla.

10 10 Kun Kyhäräsaaren rakennusoikeudesta korvataan kantatilalla tapahtunut ylirakentaminen jää laskennallisesta rakennusoikeudesta käytettäväksi 6 rakennuspaikkaa Kotikallion kiinteistön hyväksi. Edellä olevan ja sen perusteella, että itse Kotikallion alue on rakennettu ennen vuotta 1969, Kotikallio -tilalle voitaisiin osoittaa olemassa olevan saunarakennuksen (rakennettu ennen vuotta 1969) lisäksi 6 rantarakennuspaikkaa. Tämän lisäksi vanha vanhainkoti ja sen pihapiiri osoitetaan matkailupalvelujen alueeksi. Rantaan osoitetaan venevalkama- ja uimarantaalueita. Jos entisen vanhainkodin alueelle osoitetaan vähäinen lisärakentamismahdollisuus (yhteensä 3000 k-m 2 ), edellä olevan mitoituksen mukaan (5x200 k-m 2 ) entisen vanhainkodin kiinteistön rakennusoikeus vähenee lähes 1000 k-m 2 :llä kaavamuutoksen myötä. 5. Kaavakartta ja sen merkinnät 5.1 Pohjakartta Kaavakartta on laadittu mittakaavassa 1:5000. Pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen tuottama peruskartta. 5.2 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Käytetyt merkinnät ovat ympäristöministeriön antaman asetuksen mukaiset. Yleiskaavamerkinnät ovat luonteeltaan yleismerkintöjä, jotka osoittavat alueen pääkäyttötarkoituksen. Yleiskaavamerkinnän osoittamaa maankäyttöä täsmennetään yleiskaavamääräyksillä. 5.3 Rantayleiskaavan rakenne Puruveden rantayleiskaavan muutosalueiden pinta-ala on yhteensä noin 40 ha. Rantayleiskaavaan on merkitty alueita seuraavasti: Loma-asuntoalue (RA-6) Loma-asuntoaluetta on n. 5,2 ha. Rantaviivaa muutosalueella on n. 500 m. Alueelle on laadittava ranta-asemakaava ennen rakentamista. Matkailupalvelujen alue (RM-3) Matkailupalvelujen aluetta on n. 2,0 ha. Alueelle on laadittava ranta-asemakaava ennen rakentamista. Retkeily- ja ulkoilualue (VR) Kyhäräsaari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Sen pinta-ala on noin 32,4 ha. Muut kaavamerkinnät Rantayleiskaavaan on merkitty uudet rakennuspaikat vihreällä ympyrällä. Ympyröiden lukumäärä osoittaa uusien muodostettaviksi sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. Mitoitustarkastelun perusteella alueelle osoitetaan 4 uutta rantarakennuspaikkaa. Olemassa oleva rakennuspaikka (saunarakennus) on merkitty ruskealla ympyrällä. Lisäksi alueelle on merkitty venevalkama ja uimaranta.

11 Yleisiä määräyksiä Rantayleiskaavan muutosehdotuksessa on annettu yleisiä määräyksiä seuraavasti: Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta ovat: - sauna 15 m - asuinrakennukset 40 m ja loma-asunnot 30 m, kun kerrosala alle 120 m 2 ja 40 m, kun kerrosala yli 120 m 2 - muut rakennukset 20 m Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään puolet rakennuksen kerrosalasta, mikäli rakennus sijaitsee 30 m lähempänä rannasta. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, jos ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumista maastoon ja maisemaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. RA-6 -alueella rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen radonhaitta. Mikäli rakennuspaikka tarvitsee liittymän yleiselle tielle, niin rakennuslupavaiheessa on neuvoteltava tiepiirin kanssa liittymäluvasta. Kyläalueilla ja muilla lähekkäin olevilla rakennuspaikkojen alueilla liittymät on ryhmiteltävä ja liittymäluvasta on neuvoteltava tiepiirin kanssa ennen ensimmäisen rakennusluvan toteuttamista. Vesihuoltoa koskevat määräykset Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteutettavat vaihtoehdot: 1. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 2. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 3. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä.

12 12 Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäälle naapurin rajasta, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Maatuvia jätteitä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti, johon kuivakäymälä voidaan tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja talousvesikaivosta. Palamattomat ja maatumattomat sekajätteet tulee toimittaa kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin. 6. Rantayleiskaavan vaikutukset 6.1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- ja asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 6.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Tehtyjen selvitysten ja inventointien perusteella kaavamuutosalueella ei ole suojeltavia luontokohteita, joten kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonarvoihin. Kaavassa määrätään, että rakennuspaikkojen rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakentamisen mitoitus on laadittu siten, että vapaata rantaviivaa jää kaavoitettavan alueen ulkopuolelle riittävästi. Suunniteltu rakentaminen on vähäistä ja se sopeutuu hyvin rantamaisemaan. Kaavassa annetaan tiukat jätevesien käsittelyä koskevat määräykset. Ne ja kaupungin ympäristönsuojelumääräykset takaavat sen, etteivät jätevedet joudu käsittelemättöminä järveen tai pohjaveteen. Rakentaminen ei huononna Puruveden veden laatua. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kotikallion entisestä vanhainkotirakennuksesta teetetyn selvityksen mukaan kohteella on paikallishistoriallista arvoa. Sille ei ole osoitettu suojelumerkintöjä maakuntakaavassa eikä Pu-

13 13 ruveden rantayleiskaavassa. Kohteelle ei anneta kaavamuutoksella suojelumerkintöjä, ja se voidaan muuttaa matkailukäyttöön. Alueella ei ole muita arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Kaavoitettavalla alueella voidaan hyödyntää nykyistä siirtoviemäriä ja vesijohtoa, johon koko kaava-alue liitetään. Tarvittaessa on jätevedet pumpattava tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. Kaavamuutoksen aiheuttamat liikennemäärät ovat pieniä eivätkä kuormita Enanniemeen menevää liikennettä merkittävästi. Liikenne koostuu pääasiassa matkailuun ja lomaasumiseen liittyvästä liikkumisesta. Loma-asunnot eivät tarvitse koulua eikä kevyenliikenteen verkoston rakentaminen ole välttämätöntä. 6.4 Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Kaupunki saa tuloja tonttien myynnistä. Katujen, kunnallistekniikan sekä sähköverkon toteuttamisesta aiheutuu kuluja. Alueen kaavoittamisella tuetaan maaseudun elinvoimaisena säilymistä. Matkailutoiminta ja tonttien rakentaminen tuovat työpaikkoja. Matkailijat ja loma-asukkaat käyttävät lähialueen palveluja, mikä vaikuttaa positiivisesti koko seudun ja Punkaharjun keskustaajaman kehittymiseen. Rakennuspaikkojen mitoitus on laadittu siten, että siinä noudatetaan maanomistajien tasavertaisen kohtelun periaatetta. Myös loma-asumisen viihtyisyys toteutuu, koska rakentaminen on vähäistä ja luonnontilaisia alueita jää ympäristöön riittävästi. Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Alueella säilyy uima- ja veneranta. 6.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rantayleiskaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavilla tavoilla: - Suunniteltu rakentaminen sopeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Alueella valmiina olevaa kunnallistekniikkaa ja rakenteita hyödynnetään. Alue on hyvin saavutettavissa päätieverkolta ja se tukeutuu palvelujen osalta kuuden kilometrin päässä sijaitsevaan Punkaharjun keskustaajamaan. Rakentamisen määrä ja käyttötarkoitus matkailuun ja vapaa-ajan asumiseen sopivat ympäristöön. - Kaavamuutoksella edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueen omiin vahvuuksiin tukeutuen. Kaavalla mahdollistetaan matkailutoiminnan kehittäminen ja palvelujen säilyminen. - Kaavalla ehkäistään ympäristöhaittoja ja turvataan terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. 7. Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Selostuksen liitteet: - Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Liite 2: Rakennushistoriaselvitys - Liite 3: Luontoselvitys - Liite 4: Lausunnot

14 14 - Liite 5: Vastineraportti Puruveden rantayleiskaavan perustaksi on laadittu seuraavat erillisinä raportteina ilmestyneet selvitykset ja suunnitelmat: - Puruveden rantayleiskaavan perusselvitysraportti Puruveden rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys Tarkistettu luontoselvitys Natura-arviointiraportti 2001