KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kalajoen perusturvakeskus, hallinnon kokoushuone

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Aika klo 16:00-16:55 Paikka Kalajoen perusturvakeskus, hallinnon kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Sopimus eläinlääkäripäivystysten järjestämisestä peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen välillä 93 Sopimus valvontaeläinlääkäriyhteistyöstä Kalajoen kaupungin, peruspalvelukuntayhtymä Kallion, peruspalvelukuntayhtymän Selänteen ja ympäristöpalvelut Helmen kanssa 94 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella 95 Varhaiskasvatuksen palvelusetelit alkaen Erityisliikunta Kalajoella -erityisliikunnan peruskartoitus Tähystystutkimusten hankinta Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lastenpsykiatripalvelujen ostaminen Tiedoksi saatettavat viranhaltijapäätökset Tiedoksi saatettavat asiat

2 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ OSALLISTUJAT Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Murtoniemi Alpo puheenjohtaja Valikainen Esko varapuheenjohtaja Alaranta Juhani jäsen Merijärvi Alho Päivi jäsen Myllylahti Terttu jäsen Saapui klo 16:04. Mäntymäki Ritva jäsen Tallila Ismo jäsen Nivala Kirsti jäsen kh pj. Merijärvi, ympth Merijärvi. Saapui kokoukseen klo 16:04. Rasmus Seppo varajäsen Tilvis Päivi varajäsen Lumijärvi Liisa varajäsen ympth Raahe. Läsnä klo 16:00-16:12 Mäki-Leppilampi Anne perusturvajohtaja POISSA Heikkilä Eeva-Liisa jäsen Nevalainen Tuomas jäsen Peltola Matti jäsen Pekkala Sari jäsen ympth Raahe Pirkola Ari jäsen ympth Pyhäjoki Yrjänä Tarja jäsen ympth Siikajoki Tuliniemi Juha kh:n edustaja Alajoki Roosa nuorisovalt. edustaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KÄSITELLYT ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Alpo Murtoniemi Puheenjohtaja Anne Mäki-Leppilampi Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ritva Mäntymäki ja Esko Valikainen. Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme.

3 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Tarkastusaika Kalajoki Allekirjoitukset Ritva Mäntymäki Esko Valikainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Kalajoen perusturvakeskuksessa laskentasihteerin huoneessa Laskentasihteeri Suvi-Päivi Typpö

4 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PetuLtk 90 (Valmistelija: Anne Mäki-Leppilampi, perusturvajohtaja) Puheenjohtaja to teaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja totesi kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

5 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta PetuLtk 91 (Valmistelija: Anne Mäki-Leppilampi, perusturvajohtaja) Perusturvalautakunta valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Edellisessä kokouksessa pöytäkirjan tarkastajina olivat Päivi Tilvis ja Ismo Tallila. Perusturvalautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ritva Mäntymäki ja Esko Valikainen. Merkittiin tiedoksi, että Kirsti Nivala ja Terttu Myllylahti saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16:04.

6 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Sopimus eläinlääkäripäivystysten järjestämisestä peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen välillä 169/ /2014 PetuLtk 92 (Valmistelija: Inkeri Eronen, ympäristöterveydenhuollon johtaja) Kalajoen kaupungilla ja peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla (ennen vuotta 2008, jolloin peruspalvelu kuntayhtymä Kallio aloitti toimintansa, Vieskan terveydenhuoltokuntayhty mällä) on ollut suullinen sopimus päivystysten järjestämisestä Kalajoen, Ylivieskan ja Alavieskan alueella. Vuoteen 2008 saakka myös Sievi kuului tähän päivystyspiiriin. Vuonna 2009, kun Kalajoen kaupungin ympäristö terveydenhuollon yhteistoiminta-alue (Raahe, Kalajoki, Siikajoki, Pyhäjoki ja Merijärvi) aloitti toimintansa, tätä suullista sopimusta jatkettiin ja päivys tysalueeseen liitettiin kuuluvaksi Merijärven kunta. Eläinlääkintähuoltolain 7 :n 2 mo mentin mukaan kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivalta kuu luu tai voi daan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kun tayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi.tällainen sopimus on ollut tä hän asti olemassa ainoastaan suullisena. Sopimusluonnoksessa esitetään, että sopijaosapuolten toiminta-alue kattaa seuraavat kunnat: Kala joen kaupunki pois lukien entisen Himangan kun nan alue, Merijärven ja Alavieska kunnat ja Ylivieskan kaupunki. Päivystys ten kustannukset esite tään jaettavaksi seuraavasti: Kalajoki 3/5 ja Kallio 2/5. Lisäksi sopimus luonnoksessa esitetään, että mikäli työtilanteet muut tuvat olennaisesti, suhteellisista osuuksista voidaan neuvotella sopimuk sen voimassaoloaikana. Sopimusluonnoksessa esitetään, että sopi muskausi alkaa heti ja jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Sopimuksella on kolmen kuukauden irtisanomisaika. Ympäristöterveydenhuollon johtaja: Perusturvalautakunta hyväksyy päi vystyssopimuksen peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta hyväksyy ympäristöterveydenhuollon johtajan esityksen ja edellyttää neuvottelemaan ppky Kallion kanssa päi vys tyk sen ulottamisesta koskemaan ko ko Ka la joen kaupungin aluetta. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

7 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Sopimus valvontaeläinlääkäriyhteistyöstä Kalajoen kaupungin, peruspalvelukuntayhtymä Kallion, peruspalvelukuntayhtymän Selänteen ja ympäristöpalvelut Helmen kanssa 168/ /2014 PetuLtk 93 (Valmistelija: Inkeri Eronen, ympäristöterveydenhuollon johtaja) Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, peruspalvelukuntayhtymä Selänteen, ympäristöpalvelut Helmen ja Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen johtavat viranhaltijat ovat neuvotelleet yhteistyön mahdollisuuksista ns. valtion viranomaistehtävien (eläinsuojelu, tautivalvonta) hoitamiseen liittyen. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on mahdollis taa sopijaosapuolten valvontaeläinlääkäreiden yhteistyö sopimuksen teh neiden yhteistoiminta-alueiden sisällä. Eläinlääkintähuoltolain 7 :n 2 mo mentin mukaan kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivalta kuuluu tai voi daan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kun tayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Sopimuksen tarkoitus on mahdollistaa valvontaeläinlääkäreille yh teistyössä tehtävät tarkastukset ja pöytäkirjan laatimiset sekä konsultointi. Sopimus ei kuitenkaan velvoita valvontaeläinlääkäriä tekemään eläinsuoje lutai tautivalvontaa muualla kuin omalla toiminta-alueellaan. Valvonta eläinlääkärin poissa ollessa kunkin yksikön omat praktikkoeläinlääkärit vastaavat eläinsuojelu- ja tautivalvonnasta yksikön alueella. Edellä maini tussakin tapauksessa yhteistyö toisen yksikön valvontaeläinlääkärin kans sa olisi mahdollista. Sopimuskausi alkaa ja sopimus on voimassa toistai seksi. Sopimusosapuoli voi irtisanoutua sopimuksesta kalenterivuoden alussa mikäli se ilmoittaa irtisanoutumisestaan muille sopijaosapuolille kir jallisesti viimeistään edellisen vuoden elokuun 31. päivään mennessä. Ympäristöterveydenhuollon johtaja: Perusturvalautakunta hyväksyy valvontaeläinlääkäriyhteistyösopi muksen. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta hyväksyy ympäristöterveydenhuollon johtajan esityksen. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin tiedoksi, että varajäsen Liisa Lumijärvi poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 16:12.

8 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät apuvälinepalvelut ovat osa kansanterveyslain mukaista lääkinnällistä kuntoutusta. Terveydenhuollon apuvälinepalveluista on julkaistu sähköiset ohjeet ( joissa opastetaan toteuttamaan palveluita yhdenmukaisesti ja laadukkaasti. Ohjeet on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä , ja ne on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla. Näin parannetaan apuväline palvelujen käyttäjien asemaa ja potilasturvalli suutta sekä tuetaan apuväli neen käyttäjän itsenäistä selviytymistä ja osalli suutta. Ohjeet sisältävät hyvän apuvälinepalvelun toimintaperiaatteita ja ohjeita prosessin eri vaiheisiin. Ohjeissa esimerkiksi suositellaan yhdenmukaisia käytäntöjä kunnille ja kuntayhtymille apuvälineiden luovutuksessa muuttotilanteessa tai asiakkaan käyttäessä hoitopaikan valinnanvapautta. Samoin ohjeistetaan miten uusi apuväline tai käytöstä palautu nut apu väli ne tarkastetaan, jotta apuvälineen käyttö on turvallista, ja mitä on otet tava huomioon, kun apuväline luovutetaan käyttäjälle. APUVÄLINEPALVELUIDEN TOIMINTAOHJEET JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITO- PIIRISSÄ Tässä sairaanhoitopiirin lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline palveluiden toimintaohjeessa ja apuvälineiden saatavuusperusteissa tar kastellaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon mukaisten apu välineiden arviointia, käyttöönottoa ja hankintaa. Apuvälinepalveluiden vas tuun- ja työnjako perustuu valtakunnalliseen apuvälinepalveluiden laatu suositukseen. Ohjeen rakenne perustuu SFS-EN ISO 9999 "Apuvälineitä vammaisille henkilöille" luokitukseen, jossa apuvälineet luokitellaan käytön mukaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen alueelliset apuvälinepalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut on keskitetty alkaen uuteen Alueelliseen apuvälinekeskukseen. Apu välinekeskus vastaa koko sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon apuväli nepalveluista sekä mukaan liittyneiden kuntien (Hailuoto, Kempele, Limin ka, Lumijoki, Mu hos, Oulu, Tyrnävä) apuvälinepalveluista. Toimintaan liitty neiden kuntien asukkaiden asiointi tapahtuu alueellisessa apuvälinekes kuksessa Rehapo liksessa. Muiden kuntien osalta perusterveydenhuollon apuvälinepalvelu hoidetaan omassa terveyskeskuksessa. Apuvälinepalvelujen järjestäminen ja työnjako Apuvälinepalvelujen järjestäminen on pääasiallisesti kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen lakisääteinen tehtävä. Muita järjestäjiä ovat Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori, työvoimahallinto, työnantaja ja

9 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Valtion työvoima- ja elinkeinokeskus (TEkeskus).Apuvälineen tarvitsija voi hankkia myös itse toimintakykyään edistäviä apuvälineitä. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli nepalveluista, jotka järjeste tään osana kansanterveyslaissa ja erikoissai raanhoitolaissa tarkoitettua sairaanhoitoa. Apuvälinepalvelut ovat lääkinnällistä kuntoutusta, jolla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Apuvälineet, niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat maksuttomia terveydenhuollon palveluja. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön tarvitsemat tavanomaiset välineet kuten potilasnostimet, sängyt, kävelytelineet, pyörätuolit, suihkutuolit ja muut vastaavat apuvälineet hankkii kyseinen laitos. Erityishuoltopiiri vastaa pitkäaikaishoitopäätöksellä erityishuoltopiirin laitoksessa asuvan apuvälineistä. Jos potilas muuttaa erityishuoltopiirin laitokseen, hän saa ottaa yksilölliset apuvälineet mukaansa veloituksetta, mutta käyttötarpeen lakattua ne palautetaan myöntäneelle taholle. Yksityisten laitosten, esim. hoitokotien, pitkäaikaishoidon sopimuksiin tulee kirjata palveluntuottajan vastuulle kuuluvat apuvälineet. Kuntien sosiaalitoimen vastuul la on vammaispalvelulain sekä -asetuksen perusteella lähinnä vammaisen henkilön asumiseen liittyvät välineet ja laitteet, joita ei järjestetä lääkinnälli senä kuntoutuksena sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvit tavat välineet, koneet ja laitteet. Vammaispalvelulain mukaan kunnan tulee vammaisten palveluja ja tukitoimia kehittäessään ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja nä kökohdat. Palvelut ja tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Vammaispalvelulain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhden vertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Laki korostaa vammaisten henkilöiden oi keutta elää ja toimia samassa elinympäristössä kuin muutkin. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vam man tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvista välineis tä ja laitteista korvataan kohtuulliset kustannukset kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoit tamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tar peessa. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiin teästi asennetut henkilönnostolaitteet, kuulovammaisille tarkoitetut valolli set ovikellot tai muut hälytyslaitteet, luiskat ja muut asun non-

10 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta muutostyöt. Harkinnanvaraisesti voidaan korvata vammaiselle henkilölle välineitä, joita hän tarvitsee vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät potilaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta potilaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Vammaisen henkilön vapaa-ajan suoriutumisessa tarvittavat harrastusvälineet ovat vammaispalvelun harkinnanvaraisia välineitä, joita potilas voi hakea oman kuntansa sosiaalitoimelta. Vammaispalvelulaki on toissijainen. Sen mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Vam maispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaisen henkilön taloudellinen asema ei vaikuta palvelujen ja tukitoimien saamiseen. Opetustoimella on velvollisuus järjestää vammaiselle ja muuta erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Perus-opetuslaki koskee myös esikouluopetusta päiväkodissa. Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen välineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen voi anoa tarvittavia vaativia opiskelun apuvälineitä Kelan kautta. Kela järjestää ja korvaa apuvälineet, jotka ovat vaikeavammaiselle välttämättömiä työstä tai opiskelusta suo-riutumisessa. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuväli nettä. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan perus koulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet an netaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälinei den käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua esimerkiksi kor-

11 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta vattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiöllä on oikeus valita apuvälineiden toimittaja. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa julkisessa terveydenhuollossa. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Vakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Apuvälineet korvataan, jos niiden käyttötarve johtuu potilasvahingosta. Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville tai sen tehtävään otetuille henkilöille sekä sotainvalideille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle tietyin perustein haitta-asteen perusteella. Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työ paikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoit tumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäis määrä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätön tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. Työpisteen ergonomiassa on otettava huomioon, että työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein ja terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. Laitoksissa ja tehostetussa palveluasumisen yksiköissä hoitohenkilökunnan ergonomiaan ja kuntouttavaan hoitotyöhön liittyvien apuvälineiden hankinnoista vastaa työnantaja. TE-keskus korvaa kunnalle apuvälineet, jotka on hankittu pakolaiselle terveydenhuollon kautta. Toimitilat (22 ) Suuri osa iäkkäistä henkilöistä tarvitsee ainakin jossakin elämänsä vaiheessa palveluja, jotka järjestetään hänen yksityiskotinsa ulkopuolella. Erityisesti pitkäaikaishoidossa on tärkeää, että iäkäs henkilö voi elää viihtyisässä ympäristössä. Palvelun tuottajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat palveluntuottajan toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden. Palve luyksikössä tulee olla asiakas-ryhmien ja asiakkaiden

12 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta toimintakyvyn ja tar peen mukainen toimintavarustus. Tehostettuun palveluasumisessa asu kas pääsääntöisesti kalustaa huoneensa omilla kalusteil la. Sellaisissa ti lan teissa, jolloin asukkaalla ei ole omia huonekaluja, tulee huoneessa olla toi mintayksikön puolesta tarpeen mukainen ja asukkaan erityistarpeet huo mioonottava kalustus. Asukkaiden saatavilla tulee olla myös riittävästi jo kapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä. Asumispalveluyksiköiden järjestämät varusteet Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 4 :n mukaan toimintayksikössä (kuten asumispalvelu-yksiköissä) tulee olla riittävät ja asianmukaiset varusteet. Kunta voi asumispalveluyksiköitä kilpailuttaessaan ja uusia sopimuksia tehdessään ottaa laatutekijöinä huomioon asumispalveluyksikköjen varustetason. Esimerkiksi, jos kunta edellyttää, että asumispalveluyksiköllä on käytettävissään säädettäviä sänkyjä, tulee tästä olla mainita palveluntuottajan (asumispalveluyksikkö) ja kunnan välisessä sopimuksessa. Kaikilla asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälinease tuksen 1 :n edellytykset, on yksiköiden varustetasosta huolimatta oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnäl lisen kuntoutuksen apuvälineisiin Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää noudattaa yhtenäisiä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laatimia yllä esitettyjä apu vä li nei den saatavuusperusteita Ka la joen sote-yhteistoiminta-alueella. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

13 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Varhaiskasvatuksen palvelusetelit alkaen 178/05.08/2012 PetuLtk 95 (Valmistelija: Tuula Haapala, palvelualuejohtaja / Varhaiskasvatuspalvelu t Palveluseteli on varhaiskasvatuspalveluissa otettu käyttöön Palve lusete lin ar vo on tällöin määritelty ryh mäperhepäivähoitoon ja hoitajan ko dissa ta pah tuvaan perhepäivähoitoon. Yksi tyisiksi palveluntuotta jiksi on toiminta kau delle hyväksytty ryhmäperhepäiväkoti Halinalle ja ryh mäper hepäiväkoti Onnenapila. Palvelutarjonnan lisäämiseksi palvelusetelin arvo määritellään myös päiväkotihoitoon. Kalajoen kau punki yhdessä Kalajoen kristillisen opiston kanssa on perustanut kiinteistöosake yhtiön päiväkodin ra kentamista varten. Päiväkodin valmistumisaikataulu on a toimin takauden 2015 alkuun mennes sä. Palveluseteli voidaan myöntää lain mukaan joko tasasuuruisena tai tulosidonnai sena. Tasasuuruinen palveluseteli voidaan rinnastaa yksityisen hoidon tu keen ja tulosidonnainen palveluseteli ostopalve luun. Kummassakin ta pauksessa kunnan tehtävänä on asiakkaan ohjaus ja neuvonta, palvelun tuotta jien hyväksyntä, palvelusetelin myöntäminen ja toiminnan valvonta. Mikäli perhe on päätynyt päivähoidon vaihtoehdoista palvelusetelillä hankit tavaan yksityiseen päivä hoitoon, perhe ottaa yhteyttä päivähoitotoi mistoon. Päivähoitopalveluissa tehdään päätös myönnettä västä palve lusetelistä, määritetään sen arvo ja huolehditaan sen maksatuksesta. Tarvittaessa perheelle voidaan suositella palveluseteliä tai esittää vaihtoehtona kun nan omaa tuotta maa päivähoitoa. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia palveluseteliä, vaan asiakkaalle tarjot tavasta palvelusta päättää kunta. Palveluseteli myönnetään Kalajoen kaupungin ja yhteistoi minta-alueella toimivaan hyväksyttyyn yksi tyiseen päiväkotiin, ryhmäperhe päiväkotiin tai hoitajan kodissa tapahtuvaan perhepäivähoitopaikkaan hoi dettavaksi menevästä lapsesta, joka on oikeutettu lasten päivähoidosta annetun lain mukaiseen päivähoitoon. Palvelusetelin arvo määritellään koko- ja osapäivä hoitoon ja porrastetaan päivähoitomaksujen mukai sesti kolmeen luokkaan. Osapäivähoidon ( hoitoaika alle 5h/pv) palvelusetelin kattohinta on 60% enimmäismäärästä. Perheelle myönnettävän palvelusetelin suuruus on euromäärä, joka saadaan, kun hyväksytystä katto hinnasta vähennetään asiakasmaksu, jonka perhe maksaisi lapsen kunnallisesta päivähoidosta. Pal veluntuottaja perii per heen kanssa sopimansa asiakasmaksun.

14 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Palvelusetelin kattohinta päiväkotihoidossa on 3-6 vuotiaasta 765 /kk ja alle 3 vuotiaasta 1147,50 /kk. Ryhmäperhepäivähoidossa palvelusetein arvo on 834 /kk ja hoitajan kodissa tapahtuvassa perhe päivähoidossa 585 Sovitut hoitopäivät / kk enintään Osapäivähoidosta ja epäsäännöllisessä hoi dossa olevan lapsen palvelusetelin määrä päiväkodissa 3-6 -vuotias: Maksu-% palvelusetelin kokonaismäärästä kokopäivähoito Maksu-% palvelusetelin osapäi vähoidon setelin ko konaismää rästä osapäivähoito % / 382,50 /kk 30 % / 229,50 /kk % / 573,75 /kk 45 % / 344,25 /kk yli % / 765,00 /kk 60 % / 459,00 /kk alle 3 vuotias päiväkodissa: Sovitut hoitopäivät / kk enintään Maksu-% palvelusetelin kokonaismäärästä kokopäivähoito Maksu-% palvelusetelin osapäivähoidon setelin ko konaismäärästä osapäivähoito % / 573,75 /kk 30 % / 342,00 /kk % / 860,65 /kk 45 % / 516,40 /kk yli % / 1147,50 /kk 60% / 688,50 /kk Sovitut hoitopäivät / kk enintään Osapäivähoidosta ja epäsäännöllisessä hoidossa olevan lapsen palvelusetelin määrä ryhmäperhepäiväkodissa: Maksu-% palvelusetelin kokonaismäärästä kokopäivähoito Maksu-% palvelusetelin osa päivähoidon setelin kokonais määrästä osapäivähoito % / 417,50,00 /kk 30 % / 250,20 /kk % / 627,00 /kk 45 % / 375,30 /kk yli % / 834,00 /kk 60 % / 500,40 /kk Sovitut hoitopäivät / kk enintään Osapäivähoidon ja epäsäännöllisessä hoidossa olevan lapsen palvelusetelin määrä hoitajan kodis sa tapahtuvassa perhepäivähoidossa Maksu-% palvelusetelin kokonaismääräs tä kokopäivähoito Maksu-% palvelusetelin osa päivä hoidon setelin kokonais määrästä osapäivähoito % / 308,00 /kk 30 % / 184,80 /kk % / 462,00 /kk 45 % / 277,20 /kk yli % / 616,00 /kk 60 % / 369,60 /kk Palveluseteli myönnetään niiltä kuukausilta, jolloin lapsi tosiasiallisesti käyttää päivähoito paikkaa. Pal veluseteliä ei myönnetä, jos perhe sanoo päivähoitopaikan irti esim. kesälo man ajaksi. Palvelun tuot taja ei voi laskut taa palvelusete-

15 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta liä, jos hoitopaikka on suljettu. Jos asiakas ei käytä hänelle myönnettyä päivä hoitopaikkaa kuuteenkym meneen (60) kalen teripäi vään, menettää asiakas oi keuden palveluseteliin. Oikeus palveluseteliin lakkaa kun asiakas irtisanoo päivähoitopaikkansa tai lapsi siirtyy oppi velvollise na perusopetuksen piiriin. Palvelusetelin kattohinta sidotaan vuotuiseen sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin ja se tarkiste taan vuosittain 1.8 alkaen. Palvelualuejohtaja: Perusturvalautakunta päättää 1) ottaa käyttöön palvelusetelin laajennettuna myös päiväkotihoitoon 2) hyväksyä yllä esitetyt palveluseteleiden arvot ja myöntämisperusteet 3) että palveluseteli on käytössä vain Kalajoen yhteistoiminta-alueella sijaitsevissa yksityi sissä yrityksissä Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta hyväksyy palvelualuejohtajan esityksen. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

16 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Erityisliikunta Kalajoella -erityisliikunnan peruskartoitus 105/ /2013 SivLtk (Valmistelija: liikuntasihteeri Jouko Moilanen) Kalajoen kaupunki on mukana Liikuntatieteellisen Seuran käynnistämässä erityisliikunnan kehittämishankkeessa. Sivistyslautakunnan nimeämän työryhmän johdolla on valmistunut Kalajoen kaupungin erityisliikunnan peruskartoitus. Kartoituksessa selvitettiin erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä, oh jaajaresurssit, erityisliikunnan nykyiset ryhmät, erityisryhmille soveltuvat lii kuntatilat ja liikuntapalveluiden sisäinen kehittämistarve. Valtakunnallisesti hankkeen tavoitteena on: - Kehittää kunnissa erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnanohjaajien määrää ja vahvistaa tuntiohjaajien osaamista. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteet resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja hyviä toimintatapoja erityisliikuntaan. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä muiden liikunnan kehittämishankkeiden, kuten Liikkuva koulu - hankkeen kanssa. Ensi syksynä hanketyöryhmä on päättänyt järjestää Erityisliikunnan kehittämisillan, johon ovat tervetulleita kaikki luottamushenkilöt, yhdistykset, yksityiset toimijat, viranhaltijat ja työntekijät. Kehittämistyötä jatketaan laatimalla tämän kartoitustyön pohjalta Kalajoen erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. 'Erityisliikunta Kalajoella 2014' erityisliikunnan peruskartoitus on tämän esi tyslistan oheismateriaalina. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Sivistyslautakunta päättää - käydä periaatekeskustelun erityisliikunnan tilasta ja sen kehittämistarpeista Kalajoella - pyytää hankkeeseen oleellisesti vaikuttavien toimialojen lausunnot perusturva- ja tekniseltä palvelulta Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta päättää asian kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan esityksen mukaisesti. Sivistyslautakunta: Hyväksyttiin.

17 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta PetuLtk 96 (Valmistelija: vastaava fysioterapeutti Minna Sipilä, palveluohjaaja Sanna Ta vasti, vammaispalvelut palvelupäällikkö Päivi Siironen) Sivistyslautakunta on pyytänyt Erityisliikuntaa kuntiin hankkeeseen oleellisesti vaikutta vien toimialojen lausunnot. Erityisliikunnan peruskartoituksen (Moilanen, J. & Rikala, S. 2014) yhteenvedossa on todettu erityislii kunnanohjaajan tarve ja esteettömän sekä turvallisen liikkumisen kehittä minen Kalajoella. Perustur vapalvelut näkevät kartoituksessa mainitut teki jät tärkeänä ja jatkossa tulevien rakennushankkeiden suunnittelussa sekä peruskorjattavissa kohteissa tulee huomioida esteettömyys. Palveluliikenteen kehittämisessä tulee huomioida erityislii kunnan kuljetustarpeet, kuten peruskartoi tuksessa on todettu. Erityisliikuntakalenterin käyttöönotto ja tiedottaminen nähdään tärkeäksi. Perusturvapalvelut esittä vät, että Kalajoen kaupungin internet -sivuilla olisi mahdollisuus kuntalais ten antaa mielipiteitä palveluista, tämä mahdollistaa myös erityisliikuntaa tarvit sevien ja järjestöjen kuulluksi tulemisen. Perusturvapalvelut näkevät, että Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen jatkossa laatima kehit tämissuunnitelma on perusteltu ja se tulee osoitta maan Kalajoen erityislii kunnan kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Perustur vapalvelut esittävät, et tä kehittämissuunnitelma tullaan esittämään hyvin vointityöryhmälle ja liittä mään osaksi Kalajoen kaupungin valtuustokausit taista hyvinvointisuunni telmaa sekä toivotaan jatkossakin erityisliikuntapal veluiden kehittämis suunnitelmia laadittaessa olevan mukana perusturva palveluista edustaja. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta hyväksyy yllä olevan lausunnon ja antaa sen tiedoksi sivistyslautakunnalle. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Perusturvalautakunta haluaa kiinnittää erityisesti huomiota esteettömyyteen.

18 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Tähystystutkimusten hankinta 136/ /2014 PetuLtk 97 (Valmistelija: Anne Mäki-Leppilampi, perusturvajohtaja) Perusturvapalvelut on käynnistänyt kilpailutuksen tä hys tys tut ki mus ten hankin nasta. Hankintamuotona on käytetty avointa menettelyä. Kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankinnasta on ilmoitettu Hilma -palvelussa julkaistulla hankintailmoituksella osoitteessa ja Kalajoen kaupungin internetsivuilla on liitteenä. Hankinnan kohteena on gastro-, colono- ja sigmoideo-, proktosskopia sekä polypectomiapalvelujen tuottaminen (jäljempänä lyhennettynä tähystystutkimukset) Kalajoen terveyskeskukselle ajalla Tähystykseen tulevilla potilailla on kiireetön skopiatutkimuksen tarve. Tähystystutkimukset suoritetaan Kalajoen terveyskeskuksen tiloissa tilaajan kanssa sovittavina ajankohtina. Palvelun tuottaja vastaa tutkimusten avustavasta työstä eikä tilaajan avustava henkilöstö osallistu tutkimusten tekemiseen ja siinä avustamiseen. Palvelun tuottaja voi käyttää alihankkijoita, joiden toiminnasta palveluntuottaja vastaa kuten omasta tuotannostaan. Alihankkijoiden käytöstä on ilmoitettava tarjouksessa. Alihankkijoita koskevat samat pätevyysvaatimukset ja kriteerit kuin palveluntuottajaakin. Laitteiden puhdistuksesta ja toimintaympäristön hygieniasta muun kuin normaalin laitossiivoustoiminnan osalta vastaa palveluntuottaja. Arvioidut määrät ovat vuoden 2013 toteutumaan perustuvia, eivätkä siten ole palvelun tilaajaa sitovia. Gastroskopiatutkimukset Colonoskopiatutkimukset Polypectomiatutkimukset Proktosskopiatutkimukset Sigmoideusskopiatutkimukset 140 kpl 150 kpl 10 kpl 15 kpl 10 kpl Tarjouksessa olevat hinnat tulee ilmoittaa arvonlisäverottomina. Ilmoitetut hinnat tulee olla voimassa Hintaa voidaan tarkistaa aikaisintaan alkaen. Hintoja voidaan tarkistaa enintään kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Erillisiä laskutus-, matkakorvaus-, tai muita vastaavia lisiä ei hyväksytä. Hankinta-asiakirjojen julkisuutta säätelee laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Hankintaan osallistuvan tarjoajan toimittamat tarjousasiakirjat ja tiedot tulevat pääsääntöisesti julkisiksi hankintamenette lyn

19 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta yhteydessä. Tarjousasiakirjat tulevat julkisiksi asianosaisille, kun han kin taa koskeva päätös on tehty. Tarjoajan on merkittävä toimittamansa aineistoon sel keästi, mitkä tiedot se katsoo kuuluvan liike- tai ammattisalaisuuden piiriin ja merkittävä nämä asiakirjat "salainen" merkinnällä. Vertailuhinta ei kui tenkaan voi olla liike- tai ammattisalaisuus. Tilaaja toteuttaa hankinnan sille varattujen määrärahojen puitteissa. Tilaaja pidättää oikeuden hylätä tarjoukset, mikäli ne ylittävät hankintaan varatun määrärahan. Hyväksytyksi tulee tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin. Palveluntuottajan on sitouduttava tuottamaan erikoislääkäripalvelu ja tut kimukset ammattitaitoisella henkilö kunnalla. Tilaajaa sitova sopimus ei synny hankintapäätöksellä, vaan vasta erikseen tehtävällä kirjallisella sopimuksella. Sopimukseen kirjataan sopimuksen irtisanomista ja purkamista koskevat ehdot. Sopimus on ajalle Tarjousten tulee olla voimassa saakka. Tarjoukset pyydetään toimittamaan klo mennessä ensi sijaisesti sähköpostitse osoitteeseen tai postitse osoitteeseen Kalajoen kaupun ki, Perusturvapalvelut/hallinto, Kala joentie 5, Kalajoki. Kirjekuoren päälle merkintä "tarjous tähystystutkimuksista". Määräajan jälkeen saapu neet tarjoukset suljetaan tarjouskilpailun ulkopuo lelle ja palautetaan avaa mattomina lähettäjille. Tarjouksen liitteellä 2 tarjoajan on vastattava seuraaviin kysymyksiin: - Tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin, ennakkoperintälain mukaiseen en nakonperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonli säverolain mu kaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ennen hankintapäätöksen te kemistä, mikäli lainsäädäntö edellyttää rekisteröitymistä - Tarjoaja on suorittanut lainsäädännön mukaiset verot ja sosi aaliturvamaksut - Tarjoaja on suorittanut työntekijöiden ja yrittäjän eläkevakuu tusmaksut - Tarjoajalla on voimassa oleva potilasvakuutus - Erikoislääkäri/lääkärit ja avustava henkilöstö ovat Valviran hyväksymiä ammatinharjoittajia Hyväksyttävä tarjous edellyttää, että ehdot täyttyvät kaikilta osin. Hyväksytyksi valitun palveluntuottajan tulee ennen sopimuksen tekemistä esittää em. tiedot ja selvitykset kirjallisena. Selvitysten tulee olla alle kolme kuukautta vanhoja. Määräaikaan mennessä saapui yksi tarjous. Tarjous täyttää tarjouspyynnössä esi tetyt vaatimukset. Tarjous on liitteenä, se sisältää liikesa laisuuksia, jotka on erikseen merkittyjä eivätkä siis julkisia. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä Tmi Matti Ranniston tarjouksen tä-

20 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta hystystutkimuksista ajalle Tuottajan ja Kalajoen kaupungin vä lil le laaditaan sopimus. Tuottajan on esi tet tä vä tar jous pyyn nös sä mai ni tut do ku mentit en nen sopi muk sen al le kir joitta mista. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Avauspöytäkirja 2 Tarjous 3 Tarjouspyyntö

21 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Lääkkeiden koneellinen annosjakelu 450/ /2011 PetuLtk (Valmistelija: Merja Gronoff, palveluohjauspäällikkö) Eduskunnan oikeusasiamies antoi ratkaisun (Dnro 809/4/11) lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta avohoidossa. Oikeusasiamies linjasi, ettei koneellisessa annosjakelusta saa aiheutua asiakkaalle lisäkustan nuksia ver rattuna kunnan itse järjestämään vastaavaan palveluun. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antaman kuntainfon mukaisesti lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä osana terveydenhuoltolain (1326/2010) tarkoittamaa sairaanhoitoa. Kunta voi kuntalain (365/1995) ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksista annetun lain (733/1992) perusteella esimerkiksi hoitaa lääkkeiden jakelun itse tai hankkia lääkkeiden annosjakelupalvelun apteekilta. Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palvelun ostopalveluna, palvelun käyttäjältä on sosiaali- ja terveydenhuollon asia kasmaksuista annetun lain (734/1992, asiakasmaksulaki) 12 :n 1 mo mentin mukaan perittävä samat maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kun tayhtymän itse järjestämästä vastaavasta palvelusta. Kuntainfossa todetaan edelleen, jos kunta hankkii lääkkeiden annosjakelun ostopalveluna, kunta vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. Jos kotihoitoon kuuluu hoitosuunnitelman mukaisesti lääkkeiden jako annosteli jaa, kunta vastaa lisäkustannuksistaan ulkoistaessaan annosjakelun ap teekeille. Tästä ei siis saa aiheutua asiakkaalle lisäkustannuksia. Sosiaalihuoltolain 22 :n mukaisessa palveluasumisessa on noudatettava samaa käytäntöä. Asumispalveluissa lääkkeiden koneellisen annosjakelun kus tannukset huomioidaan palvelumaksua määriteltäessä vähentämällä asiakkaan tuloista. Kotihoidossa tilapäisiltä ja säännöllisen tilapäisiltä asiakkailta ei ole pe rit ty käyn ti mak sua an nosjakelulääkkeiden toimittamisesta asiakkaalle. Ap teekit ovat las kutta neet asiakkailta noin 7,00-7,50 euroa viikossa annosjakelusta. Asiak kailla on ollut mahdollisuus saada annosjakelusta Kela-korvaus, joka on 1,26 euroa, jos asiakkaalla on ollut 6 Kela-korvattavaa lääkettä ja ikää on ollut vähintään 75 vuotta. Kotihoidon ja palveluasumisen lääkehoito Kotihoidon ja palveluasumisen lääkehoidon toteuttamisen tapa on määritelty Kalajoen sote yhteistoiminta-alueen lääkehoitosuunnitelmassa Lää kehoidosta vastaa asiakasta hoitava lääkäri. Henkilökunnan lää ke hoidon osaamiseen kuuluu asiakkaan kokonaislääkityksen selvittämi-

22 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta nen, lääkityk sen asianmukainen arviointi yhdessä lääkärin kanssa, lääkkeiden vaiku tusten ja turvallisuuden seuranta sekä neuvonta ja ohjaus. Tämän li säksi kokonaisvaltaiseen lääkehoitoon kuuluu lääkkeiden annostelu ja tar vit taessa ottamisessa avustaminen, reseptien uusiminen sekä apteekki asioiden huolehtiminen. Kotihoito huolehtii myös lääkkeiden asianmukai sesta säilytyksestä asiakkaiden kodeissa yhteistyössä asiakkaan ja omais ten kanssa sekä varmistaa lääkkeenottoon liittyvää hygieniaa kotiloissa. Apteekkien tuottamassa lääkkeiden koneellisessa annosjakelupalvelussa mekaaninen lääkkeiden jakaminen kerta-annoksiin toteutetaan koneellisesti. Koneellisessa annosjakelupalvelussa jakeluvirheitä ei juuri esiinny, toisin kuin käsin suoritettavassa jakelussa. Lisäksi se on asiakkaalle yleensä edullisempaa, koska lääkkeistä veloitetaan vain ne, joita todellisuudessa käytetään. Jos asiakas haluaa järjestää annosjakelupalvelun itse suoraan apteekin kanssa, se on myös edelleen mahdollista. Siltä osin kuin lääkkeiden annosjakeluun liittyminen on avohoidon asiakkaalle tosiasiallisesti vapaaehtoista ja asiakas valitsee annosjakelun, asiakkaan tulee vastata itse kustannuksista. Taulukko 1. Kotihoidon annosjakelupalvelun järjestäminen alkaen. Kotihoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma Annosjakelupalvelun kustannukset säännöllisen kotihoidon asiakkaille Annosjakelupalvelun kustannukset tilapäisen koti- Kotihoidon asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa on oltava maininta, että lääkehoito kuu luu suunnitelmaan. Suunnitelmassa sovitaan, miten kotihoito toteuttaa asiakkaan lääkehoitoa. Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu ostetaan asiakkaalle apteekista, mikäli muuta vaihtoehtoa toteuttaa turvallista lääkehoitoa ei ole. Palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesta palvelusta veloitetaan asiakkaalta asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 3 :n mukainen kuukausimaksu. Lääkkeiden annosjakelupalvelu huomioidaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan perustuvassa asiakasmaksussa asiakkaan lääkehoidon toteutukseen käytetty aika tai käynnit arvioidaan kuin se toteutuisi, mikäli kunta itse järjestäisi kokonaan lääkehoidon toteutuksen. Eril listä mak sua ap tee kin an nos ja ke lus ta ei tu le, vaan asiak kaan aika-/käyntikustannus mää räytyy tulo jen mu kaan asia kas maksu asetuk sen kriteerien pe rusteella. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään asetuksessa määrätyn suuruinen

23 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta hoidon asiakkaille käyntimaksu. Tilapäisen kotisairaanhoidon maksu on alkaen 9,30 euroa kotikäynnistä. Tilapäisenä kotisairaanhoitona toteutetusta apteekin annosjakelusta peritään asiakkaalta 9,30 e muun hoitohenkilökunnan (esim. sairaanhoitaja) suorittama kotikäyntimaksu. Palvelun hankinta Nyt tarvitaan päätös hankinnasta ja sopimusten solmimisesta suo ra han kintana (HankL 27 3 kohta). Asiakkaiden lääkkeiden saanti on au kotto masti turvattava. Päätös tehtäneen alkaen ja kauintaan siihen saakka kunnes kilpailutuksen mukaiset sopimukset ovat tulleet voimaan. Arvioi han kin nan ar vos ta ko ti hoi dos sa ja pal ve lu asu mi ses sa on tulee perustua tarkkaan kustannuslaskentaa, myös vaikutus asiakasmaksuihin tulee arvioida tarkemmin. Terveysvaikutusten arviointi Oikein toteutetulla lääkehoidolla on myönteisiä terveysvaikutuksia asiakkaille. Aptee kin annosjakelupalvelu lisää potilasturvallisuutta, koska koneellisesti suori tettu annosjakelu on virheettömämpää kuin käsin suoritettu annosjakelu. Lisäksi apteekin annosjakelupalvelu vähentää lääkejätettä. Palveluohjauspäällikkö: Perusturvalautakunta päättää, että 1) alkaen lääkkeiden annosjake lu on yk si vaih toehto toteuttaa asiakkaiden turvallinen lääkehoito kotihoi dos sa ja palveluasumisessa 2) lääkkeiden annosjakelu järjestetään apteekkien tuottamana annosjakelupalveluna 3) koti hoi dolle ja palve lu asumi selle vara taan jär jes te ly ai kaa asia kas koh taisiin palve lutarpeiden ar viointei hin ja tar kem pien kus tannus ten las ken taan saakka. 4) suorahankintaa käyttäen (HankL 27 3 koh ta) hankitaan ko ti hoi don ja pal veluasumisen lääkkeiden annosjakelupal velun os to pal veluna al kaen ja korkeintaan siihen saakka kunnes kilpailu tuk sen mukai set so pimukset ovat tulleet voimaan. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta hyväksyy palveluohjauspäällikön esistyksen. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin tiedoksi, että perusturvalautakunnan jäsen Tuomas Nevalainen ilmoitti esteellisyytensä ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. PetuLtk 98

24 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta (Valmistelija: Merja Gronoff, palveluohjauspäällikkö) Kalajoen kaupungin hyvinvointipalveluiden palvelualueella on asiakkaita koneellisen lääkkeiden annosjakelun piirissä tehostetussa palveluasumisessa tällä hetkellä noin 57 asiakasta, valvotussa kotihoidossa noin 25 asiakasta ja kotihoidossa noin 18 asiakasta. Koneellisen annosjakelun palvelun on tuottanut Kalajoen apteekki ja Himangan apteekki. Koneellisen annosjakelun kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin euroa vuodessa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti palveluasuminen noin eu roa, valvottu kotihoito noin euroa ja kotihoito noin euroa. Hyvinvointipalveluiden moniammatillinen työryhmä (SAS) on käsitellyt lääkkeiden koneellista annosjakelua kokouksessaan Kokouksessa on ollut esillä kotihoidon ja palveluasumisen esittämiä perusteluja koneellisen annosjakelun jatkamiseksi. Perusteluina on esitetty mm. koneellisen an nos jakelun turvallisuutta, hygieenisyyttä, hoitajien ja lääkärin työajan sääs töä, puut teel li sia lääkkeiden säilytystiloja, viimeaikaisia lääkkeenantovirheitä niille, joiden lääkkeet ovat dosetissa eikä annospusseissa. Kotihoidossa välitön asiakasaika on matala, jo ten koti hoi dos sa on ajallisesti mahdollista hoi tajien jakaa lääkkeet do set tiin. Valvo tun koti hoi dossa ja pal ve luasu mi sessa ha luttaisiin kuitenkin jat kaa koneellista lääk keiden an nos ja kelua. Lääkkeiden koneellista annosjakelua on ollut käytössä kotihoidossa ja palve lu asu mi ses sa niillä asiakkailla, joilla on käytössä vähintään viisi (5) lääkettä ja hei dän lääkkeet soveltuvat koneelliseen annosjakeluun. Palveluohjauspäällikkö: Perusturvalautakunta päättää, että 1. Kotihoidon asiakkaat siirtyvät takaisin hoitajien toteuttamaan käsin tapahtuvaan lääkkeiden jakeluun dosettiin, jolloin asiakkaat maksavat koti hoidon käynneistä ja alkaen palveluun käytetystä ajasta asiakas maksun. Mikäli asiakas itse vapaaehtoisesti valitsee lääkkeiden koneelli sen annosjakelun apteekista, on se edelleen mahdollista ja tällöin asiakas vastaa itse kustannuksista. Jatkossa kotihoidossa lääkkeiden koneellinen an nos ja kelu voidaan ostaa asiakkaalle vain erittäin perustellusta syystä kuten lääkkeiden väärinkäyttö. 2. Palveluasumisessa ja valvotussa kotihoidossa asiakkaiden lääkkeiden ko neel linen annosjakelupalvelu ostetaan niille asiakkaille, joilla on käytös sä vä hintään viisi (5) lääkettä ja joiden lääkkeet soveltuvat koneelliseen an nos jakeluun. Muille asiakkaille hoitajat jakavat käsin lääkkeet dosettiin. 3. Kilpailuttaa koneellisen lääkkeenjaon ja päätös palveluntuottajasta teh dään kilpailutuksen perusteella. 4. palveluasuminen ja valvottu kotihoito toi mivat annetun talousarvion puit teissa ja etsivät itse määrärahan koneelli seen annosjakeluun. Perusturvajohtaja:

25 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta hyväksyy palveluohjaus päällikön esityksen. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

26 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Lastenpsykiatripalvelujen ostaminen PetuLtk 99 (Valmistelija: Anne Mäki-Leppilampi, perusturvajohtaja) Perheneuvolan lastenpsykiatrikonsultaatiot on järjestetty OYS:n etäpoliklinikkatoi mintana. OYS ei tällä hetkellä pysty järjestämään etäpoliklinikkatoimintaa ja on lopettanut lastenpsykiatrikäynnit Kalajoella tässä vaiheessa. Perheiden tukeminen kokonaisvaltaisesti edellyttää moniammatillista työskentelyä, johon kuuluu myös lastenpsykiatrin konsultaatiomahdollisuudet. Polartask oy on aiemmin tuottanut näitä palveluita Kalajoelle ja yhtiöllä on nyt mah dollisuus jatkaa käyntejä perheneuvolassa. Konsultaatio sisältää perheneuvolan työntekijöiden valmistelun pohjalta asiakaskohtaisia paperikonsultaatioita, asiakaskäyntejä tai asiakasryhmäkohtaista työnohjausta. Kyseessä on erikoislääkärin työn vuokraus. Konsultaatioita toteutetaan siinä laajuudessa, kuin kulloinenkin tarve edellyttää. Konsultaatioiden vähimmäismäärä on kaksi konsultaatiopäivää kevätkaudella ja kaksi konsultaatiopäivää syyskaudella, palvelun tuottaja sitoutuu järjestämään konsultaation enimmillään 8 kertaa vuodessa. Konsultaatiopäivän pituus on tarpeen mukaan 5-9 työtuntia ilman matka-aikoja. Työssä käytetään tilaajan tiloja, välineitä sekä asiakas- ja potilasasiakirjoja. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää ostaa lastenpsykiatrin konsultaatiot perheneuvolaan Po lartask Oy:ltä ja hyväksyy sopimuksen Po lar task Oy:n kanssa. Perusturvalautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

27 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Tiedoksi saatettavat viranhaltijapäätökset PetuLtk 100 Perusturvalautakunnalle annetaan seuraavat viranhaltijapäätökset tiedoksi. Viranhaltijapäätökset ajalta ovat liitteenä. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi ja päättää ettäei se käytä ottooi keutta Perusturvalautakunta: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 4 Viranhaltijapäätösluettelo

28 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Tiedoksi saatettavat asiat PetuLtk 101 Seuraavat asiat ovat saapuneet perusturvalautakunnalle tiedoksi: 1. Aluehallintoviraston ilmoitus : Yksityisen terveydenhuollon pal ve lu jen tuot ta jan lu van lo pet ta mi nen / Instru Optiikka Oy. 2. Sopimus hyväksytyn palveluntuottajan palvelutoiminnan ehdoista / Ryhmäperhepäiväkoti Onnenapila Ay. 3. Aluehallintoviraston ilmoitus : Ilmoituksenvaraisten yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteröinti / Hieronta- ja hoivapalvelu Euforia. 4. Kalajoen kaupungin tekniset palvelut : Kuulutus Kalajoen kes kustan osayleiskaava 5. Marjatar -kodin toimintakertomus ajalta Kalajoen sote-yhteistoiminta-alueen lääkehoitosuunnitelma Kalajoen kaupunginhallituksen päätös : Potilas- ja so siaaliasiamieskertomus Aluehallintoviraston ilmoitus : Ilmoituksen varaisten yksityistn sosiaalipalvelujen rekisteröinti / Ryhmäperhepäiväkoti Halinalle Ay. 9. Aluehallintoviraston ilmoitus : Ilmoituksenvaraisten yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteröinti / Tmi Touche. 10. Aluehallintoviraston ilmoitus : Ilmoituksenvaraisten yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteröinti / Hieronta ja Hoivapalvelu Euforia. 11. Valviran päätös : Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskevan luvan muuttaminen / Tohtorinpalvelu Ltu Oy. 12. Raumankarin koulun vanhempainyhdistyksen vetoomus Kuntaliiton yleiskirje : Laki hallintolain muuttamisesta. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi. Perusturvalautakunta: Merkittiin tiedoksi.