Tanssissa on voimaa. s. 2-3, 25. Urheilu on oikea ja köyhä EU-laji s Sportti työllistää Sandra Pelkosen. Judokoilla on positiivinen ote

Transkriptio

1 Urheilu on oikea ja köyhä EU-laji s / Tanssissa on voimaa s. 2-3, 25 Sportti työllistää Sandra Pelkosen Ylöjärvellä toimiva Taekwon-do Center haki Sportti työllistää tukea ja sai hyväksynnän palkata seuraan ohjaajan. Mustan vyön Sandra Pelkonen ohjaa 7-13 vuotiaiden ja vuotiaiden ryhmiä sekä tekee toimistotöitä. s. 6 Judokoilla on positiivinen ote TUL:n judotoiminta on laadukasta ja laajaa, vaikka ulospäin ei kehumaan olekaan lähdetty. Judoväki suunnittelee ensi vuoden tammi-helmikuulle TUL:n judomestaruuskilpailut. Kilpailusta halutaan Suomen mittapuun mukaan kovatasoiset. s. 12 Turun Kisa-Veikot liikkuu ja näyttelee Harvalla seuralla on oma näyttämö ja teatteritoimintaa. Turun Kisa-Veikoilla on, mutta 80-vuotiaalla seuralla on paljon muutakin. Jääkiekko oli pitkään aallonharjalla ja voimissaan edelleenkin, mutta jalkapallo on ajanut harrastajamäärissä edelle. s. 21

2 2 Taidokkaita tansseja, Lauritsalan Visan vuotiaiden Tribal Dance oli koko tapahtuman vauhdikkaimpia ja näyttävimpiä esityksiä. Matti Ronkainen TUL Joy Games tapahtuma Joensuussa huipentui TUL:n disco- ja showtanssin mestaruuskilpailuihin. Mukana oli yli 300 tanssin taitajaa 14 seurasta eri puolilta maata. Eniten osanottajia oli Pirkanmaalta sekä Turun ja Kokkolan seuduilta. Vaikka kyse oli liiton mestaruuskilpailusta, ei mitalien kimppuun käyty hampaat irvessä, vaan iloisin ilmein, toistenkin esityksistä nauttien ja kaikkia kannustaen. Jokainen näki, että harjoitussaleilla oli tehty töitä. Kokeneimpien ryhmien esitykset olivat taidokkaita, valmiita esitettäväksi millä estradilla tahansa. Ryhmät olivat tiptop -kunnossa meikkejä ja kampauksia myöten. Paremmuuden selvittämisessä ei käynyt kateeksi tuomariston työtä. Rantakylän urheiluhallin parketilla kisattiin ryhmä- ja parishow -sarjoissa. Muihin lajeihin, kuten sooloesityksiin ei tullut ilmoittautumisia. Ryhmiä oli selvästi pareja enemmän. - Me harjoittelemme kolmesti viikossa. Ryhmässä on 21 tyttöä. Joka vuosi on käyty näissä TUL:n kisoissa. Tämä on neljäs kerta. Kolmesti aiemmin on voitettu kultaa, kertoi Lauritsalan Kuvat Matti Ronkainen Pipsa Ritala seuraa kun Jasmin Vainio kuvaa Porin Pyrinnön Carambolat ryhmää, jota tytöt vetävät. Itse he osallistuivat Mikkinä ja Minninä parishowkisaan. Disco- ja showtanssin mestaruuskilpailussa oli mukana yli 300 tanssijaa 14 seurasta. Nuorin taidetapahtuman osanottaja oli Pormestarinluodon Salamoita edustava Rosanne Nummelin. 6-vuotias Rosanne osallistui tapahtumaan piirustuksella. Viialan Pyryn alle 8-vuotiaiden Keijujen piirileikki Ystäväni, tuttavani... oli tapahtuman hellyttävin esitys.

3 erinomaisia esityksiä Visan Non-stop ryhmän Jenna Immonen. Immonen valmentaa ryhmää yhdessä Henna Karvosen kanssa. Lappeenrantalaisessa seurassa harrastetaan tanssin lisäksi voimistelua. Non-stop ryhmä valmistautui vauhdikkaaseen Tribal dance -esitykseensä niin huolellisesti, että jokaisen tytön hiukset spreijattiin tummiksi ennen esitystä. Porin Pyrinnön Carambolat valmistautui omaan esitykseensä rennosti poseeraamalla toisen vetäjänsä Jasmin Vainion kameran edessä. - Tytöt ovat olleet kahdesti TUL:n kisoissa pronssilla. Ryhmä harjoittelee kerran tai kahdesti viikossa. Seurassa on paljon muutakin toimintaa, kertoo toinen vetäjä Pipsa Ritala. Vetäjät itse osallistuivat parishowkisaan Mikiksi ja Minnaksi pukeutuneena. Porista on pitkä matka Joensuuhun, mutta innokkaasti sieltä itään haluttiin lähteä. Näytelmien, sketsien ja lausunnan sarjoissa oli käynyt osanottajakato. Niinpä Toijalan Valpas kuittasi kultaa ilman vastusta. Sketsiin Nopein isä ja näytelmään Kolme pukkia oli kuitenkin nähty vaivaa, eikä seuran kulttuuririennoissa monipuolisesti ahertavan Arto Lehtisen lausuntaesitys Nalle ollut myöskään tusinatuote. Itse asiassa on hienoa, että seuroissa elää vielä liikunnallisten rientojen rinnalla kulttuurista harrastusta. Koko tapahtuman hellyttävin esitys oli Viialan Pyryn alle 8-vuotiaiden Keijut ryhmän laululeikki Ystäväni, tuttavani... Se ei jättänyt ketään kylmäksi, ja taisi jonkun veteraanin silmäkulma kostua esitystä kuunnellessa ja katsellessa. Tanssikilpailun osanottajat täyttivät Rantakylän hallin lehterit. Jokainen ryhmä sai yleisöltä vahvan kannustuksen. Maastojuoksu ei vetänyt juoksijoita TUL:n nuorisotapahtumaketju TUL Joy Gamesin yhteydessä ratkottiin maastojuoksun liiton mestaruudet. Karjalan piirin seurat Mutalan Riento, Juuan Urheilijat, Lieksan Visa ja Polvijärven Vauhti järjestivät avoimet kilpailut. Savonlinnalainen Ella Kainulainen pinkoi tyttöjen maastomestariksi. Kilpailupaikka on Ilosaarirockista tunnetuksi tullut laulurinteen maasto, jossa juoksuväylillä on sopivasti leveyttä ja korkeuseroja. - Myöhäinen ajankohta, pelko siitä, että metsäpoluilla voisi olla jo lunta toi kisan tänne, selvitti ratamestarina ollut Voitto Parikka. Lunta ei ollut, eikä kylmäkään kangistanut, vaikka osan aikaa vihmoi vähän vettä. Liekö sitten ajankohta ja kelien arvaamattomuus vai mikä ollut syynä, mutta varsin vähän osanottajia kisa keräsi. Vain muutama juoksija oli tullut Pohjois- Karjalan ulkopuolelta. Mestaruuksien tai mitalien arvoa ei tietysti vähäinen osanotto himmennä. Naapurikaupunki Savonlinnaan nuorimpien tyttöjen mestaruuden vei 8-vuotias Ella Kainulainen. - Olen minä voittanut ennenkin. Juoksu on ihan kivaa, monipuolisesti eri urheilulajeja harrastava Ella kertoi. Tyttö kilpailee Riennon riveissä eri yleisurheilulajeissa ja pelaa jääkiekkoa SaPKo:n F-junnuissa poikien mukana. Joensuun juoksua edeltävänä iltana oli viimeksi ollut puolentoista tunnin jääkiekkoharjoitukset. Järjestävään piirin vanhempien poikien mestaruuden juoksi Polvijärven Vauhtia edustava Ismo Partanen. 11-vuotias Ismo Polvijärven Ismo Partanen oli ylivoimainen poikien sarjassa. TUL:n maastomestaruudet ratkottiin laulurinteen maastossa Joensuussa. Yleisten sarjojen yhteislähdön jälkeen letkaa veti ikämiesten Valde Piiroinen Mutalan Riennosta. oli juoksussa kohtuullisen ylivoimainen. Ismo on voittanut piirin mestaruuden myös radalla, metrin juoksussa ja kilpaillut muissakin yleisurheilulajeissa kuten kiekossa ja keihäässä. Lisäksi hän harrastaa kerran viikossa ratsastusta. - Juoksusta tykkään eniten, Ismo Lahjakas poika ei ole varsinaisesti harjoitellut juoksua. Kunto on löytynyt luontevalla tavalla. - Meillä on iso koira, tanskan dogi. Sen kanssa kun joka päivä juoksee, niin sieltä se kunto on löytynyt, Ismo sanoi.

4 4 Pääkirjoitus Urheilupuolue vaalivoittajaksi Tuon päivän jälkeen tiedetään, mikä on suomalaisen yhteiskunnan suunta, kuka päättää ja minkälaisilla arvoilla puolestamme sekä millaista kotimaata meille rakennetaan. Eduskuntavaalit eivät koskaan ole olleet vähäpätöinen asia, mutta sellaiseksi niin ne kuin muutkin vaalit ovat valitettavasti kääntyneet. Kaikkien ääniä tarvitaan. Alhainen äänestysprosentti ei palvele yhdenkään Suomessa asuvan ihmisen etuja. Kansalaisjärjestöjen kannalta olisi ehdottoman välttämätöntä, että eduskunnassa olisi paljon heitä, joilla vapaaehtoinen toiminta esimerkiksi seuroissa on äärimmäisen lähellä sydäntä. Mitenkähän lienee asianlaita tällä kierroksella? Kuinka paljon ehdokkaiden joukossa on heitä, jotka voivat ylpeillä omilla sidoksillaan liikuntaan ja seuratyöhön? Jo edellisissä vaaleissa oli nähtävissä selvästi se, että vain harvalla ehdokkaalla löytyi vaaliteemoistaan sellaisia sanoja, kuin liikunta, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, lähiliikuntapaikat tai tasa-arvoinen liikunta. Ei liikuntataustaansa tarvitse hävetä, eikä ajatella seuratyön olevan niin vähäpätöinen asia, ettei liikunnan puolestapuhujaksi ole mielekästä lähteä eduskuntavaaleissa. Vallan ihmeelliseksi kuvio menee, kun tietää, kuinka moni ihminen vaalien jälkeen julistautuu liikunnan, seurojen ja yksittäisen liikkujan ylimmäksi ystäväksi. Valitettavasti nämä ihmiset ovat yleensä heitä, jotka eivät ole eduskuntaan päässeet. Liikuntaväki kovin mielellään ja aivan oikein korostaa liikunnan sekä urheilun yhteiskunnallista merkitystä ja painoarvoa. Korkein mahdollinen eurooppalainen toteamus yhteiskunnallisesta merkityksestä on luettavissa Euroopan unionin komission Urheilun valkoisesta kirjasta. Jostain syystä päätöksenteossa eduskunnassa ja kunnissa yhteiskunnallinen painoarvo on helposti sivuutettavissa tai pitäisikö todeta siivutettavissa, kun aletaan puhua rahasta. Käykö tälläkin kertaa samoin? Toivottavasti ei. Puheet ja julistukset ovat yleensä vain puheita ja julistuksia. Todellinen painoarvo mitataan niissä vallan kammareissa, joissa pari päivää vaalien jälkeen ryhdytään vääntämään hallitusohjelmaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Pelkkä hallitusohjelmaan vaikuttaminen ei riitä. Nyt pitää ottaa suunta ehdokkaisiin; he ovat nyt se kaikkein tärkein vaikuttamisen kohde. Urheilupuolueen sanotaan olevan eduskunnan suurin puolue tai ainakin suurimpia yhdessä autopuolueen kanssa. Lähempi tarkastelu osoittaa, ettei tällä puolueella ole joko painoarvoa tai sitten puolueella on ristiriitoja. Nimittäin aika vähäiseksi ovat jääneet tämän kauden hyvää tuoneet liikuntapoliittiset päätökset. Tosin ei paljon ääntä ja aloitteellisuuttakaan ole liikunnan ja urheilun suhteen pidetty. Jakosuhdelain jonkinasteinen muuttaminen on esimerkki kiitettävästä työstä. Seurojen ja liikunnan asemaa voidaan parantaa jo eduskuntavaaleissa. Mitä enemmän kansanedustajissa on oikeasti liikunnan painoarvon tiedostavia, sitä paremmin edistetään liikkujien asemaa esimerkiksi hallitusneuvotteluissa. Heidi tuli töihin urheilujärjestöön Ismo Alhoniemi Siinä ei pitkään mennyt. Miettiessä, hakeako Oulun ja Kainuun piirien yhteisen aluepäällikön paikkaa. Heidi Vatja laittoi paperit tulemaan pääsihteerille ja marraskuun ensimmäinen päivä TUL sai hänestä uuden työntekijän. Aiemmin Kuuloliiton järjestösihteerinä Oulussa työskennelleellä Vatjalla ei ole sidettä TUL:ään, mutta tätä hän ei koe ongelmana. - Toki tiedän, millaiseen liittoon laitoin hakupaperini. Siinä, ettei ole sidettä TUL:ään on huonona puolena se, etten tiedä käytäntöjä ja joudun niitä opettelemaan. Hyvänä puolena on sitten se, että minä en tuo tullessani taakkaa menneisyydestä, Vatja Työkokemus ja muu toiminta todistavat Vatjan sanat siitä, että hän on järjestöihminen. - Suurin syy hakea tätä paikkaa oli, että TUL on urheilujärjestö. En ole kyllästynyt järjestötyöhön, mutta koska en ole jatkuvasti hakenut uutta työpaikkaa, ei lähtööni Kuuloliitosta liity mitään sen kummallisempaa, Vatja Uusi aluepäällikkö tietää hyvin, mitkä ovat hänen kaksi ensimmäistä työtehtäväänsä: piirien ihmisiin ja seuroihin tutustuminen sekä TUL Joy Games nuorisotapahtuman järjestelyiden aloittaminen. - Työ on moninaista, kuten aina järjestöissä. TUL on myös kansalaisjärjestö, jonka näkökulma asioihin on laajempi kuin urheilu ja liikunta, Vatja Myös Vatjan edeltäjä vastasi kahden piirin toiminnasta. Edellisen työpaikan kokemusten perusteella Vatja tietää kahden piirin hallinnon pyörittämisen vievän yhtä piiriä enemmän aikaa. Koska aika on rajallinen käsite, on byrokratiaan otettava osuus pois muusta toiminnasta. On selvää, että kipupiste muodostuu siihen, kuinka paljon aikaa hän viettää Oulussa ja kuinka paljon Kajaanissa. Edeltäjä asui Kajaanissa, Vatja Haukiputaalla parinkymmenen kilometrin päässä Oulusta. - Käyn Kajaanissa kuukausittain, mutta en viikoittain, Vatja Kuva Ismo Alhoniemi TUL:n Oulun ja Kainuun piirien aluepäällikkö Heidi Vatja on kokenut järjestöihminen. TUL:ssä yhdistyvä urheilu- ja järjestötoiminta innostivat hakemaan työpaikkaa. Heidi Vatja syntynyt Kemissä naimissa filosofian maisteri Oulun yliopistosta 2004, pääaineena Suomen ja Skandinavian historia Kuuloliiton järjestösihteeri Oulun yliopiston ylioppilaskunta, sosiaalipoliittinen sihteeri Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön hallituksen puheenjohtaja Oulun yliopiston historiatoimikunnan jäsen Kemi Pesiksen johtokunnan jäsen , pesiskoulun ohjaa harrastuksina koiran kanssa ulkoilu, kuntoilu, tietokonepelit, elokuvat ja lukeminen

5 Tokihan sitä voisi nukkua pidempään. Töissä kun tarvitsee olla vasta kahdeksalta. Mikähän siinä lienee? Aamukankeilla jäsenillä ei kuitenkaan ennätyksiä uida. Vesikin tuntuu aina aluksi liian kylmältä. Kuitenkin siitä jo etukäteen riemuitsee. Niin no. Hölmöähän se olisi olla menemättä, kun kerran on mahtava mahdollisuus tarjolla. Veikkauksen tuotosta jaetaan vuosittain lähes 125 miljoonaa euroa liikunnalle. Tukea kohdistetaan muun muassa uimahallien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Vaikka eihän hyvää oloa voi rahassa mitata.

6 6 Sari Virta Kolumni Seurat kaipaavat myös eläkeikäisiä ovat kaikkea muuta kuin harmaita. He ovat hyvinkin trenditietoisia palvelujen käyttäjiä. Seurojen kannattaa olla tässä trendissä mukana. Kuluttajatutkimuskeskus julkisti viime viikolla tuoreimman aineistonsa eläkeikäisten ostokäyttäytymisestä. Sen mukaan hyväkuntoisia ja varakkaita eläkeläisiä on tulevaisuudessa yhä enemmän. Moni eläkeläinen kuitenkin kokee, ettei palveluja ole räätälöity heille. Tutkimuspäällikkö Anu Raijas arvioi, että erityisesti hyvinvointi- ja liikuntapalveluille saattaisi olla kysyntää. Tämän lisäksi eläkeläiset myös matkustavat paljon. Ei tämä niin uutta tietoa ole. Jo vuosia sitten saimme TUL:n seminaarissa kuulla harmaiden panttereiden tulemisesta. Nämä pantterit ovat aktiivisia, hyväkuntoisia ja heillä on aikaa. Ainakin jossain määrin meillä on pohdittu, miten hyödyntää tämä voimavara seuratyössä. Miten saada hyväkuntoiset ja aktiiviset eläkeläiset pysymään seuratoiminnassa, eikä karkaamaan näistäkin tehtävistä eläkkeelle? TUL:n liikuntapoliittisessa ohjelmassa kiinnitetään huomiota ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksista huolehtimiseen. Seuroihin halutaan lisää senioreille suunnattua liikuntaa, enemmän veteraanijaostoja ja ikäihmisten ryhmiä. Olemme siis vuosia sitten olleet ajan hermoilla. Miten on tilanne tällä hetkellä? Olisiko syytä pohtia vähän enemmän? Mitä TUL tarjoaa ikäihmisille? Veteraanitoimintaa? Mitä se on? Toukokuussa liittokokouksessa käytettiin muutama puheenvuoro veteraanitoiminnan nimestä, kun aloitteessa haluttiin muuttaa nimi Ikiliikkujaksi. Ehkä olisi ollut hyvä keskustella vähän lisää. Ikiliikkuja ei ole hyvä nimi hyväkuntoisten eläkeläisten toiminnalle, mutta ei sitä ehkä ole veteraanitoimintakaan. Veteraanisanaan liitetään niin monia muita asioita. Liittokokouksen hyväksymässä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmassa otetaan kantaa ikäryhmien tasa-arvoon ja siellä tunnustetaan muun muassa, että eläkeikäisillä ja veteraaneilla on paljon annettavaa seuratyölle, tämä tulee huomioida ja veteraanien arvostusta tulee lisätä. Seuroissa liikutetaan toki eläkeläisiä, mutta kasvun mahdollisuuksia varmasti on. Tähän koukkuun olisi nyt hyvä kiireesti tarttua: tarjota lisääntyvälle eläkeläisporukalle heidän kaipaamiaan hyvinvointi- ja liikuntapalveluja. Viiskyt plus- liikuntaryhmät voivat olla samoja kuin kolkyt ja risat- ryhmätkin ovat: zumbaa, kuntonyrkkeilyä, joogaa, juoksuja hiihtokouluja. Syksyn Kuntokampanjan aikana voisi tarjota vaikka koko kuukauden monipuolisen kuntokuurin viiskyt plus-ryhmille venyttelyineen ja rentoutuksineen. Hyvä on ainakin havahtua siihen, ettei tarjota pelkästään sauvakävelyä eläkeläisten liikuntamuodoksi. Tulevat harmaat pantterit Sportti työllistää myös YlöjärvelläKuvat Ismo Alhoniemi Mustan vyön omaava Sandra Pelkonen valmistui kokiksi keväällä. Lokakuun alussa hän työllistyi Sportti työllistää tuen avulla omaan seuraansa valmentajaksi ja seuratyöntekijäksi. Ismo Alhoniemi Ylöjärvellä toimiva Taekwon-do Center on tiukasti ajanhermoilla. Sportti työllistää hankkeessa on mahdollisuus palkata nuoria muun muassa seurojen palvelukseen. Määrärahoja on käytettävissä 7,5 miljoonaa. Seura sai peräti kaksi hyväksyttyä tukipäätöstä, jotka molemmat ovat kestoltaan viisi kuukautta. Lokakuun alussa aloitti Sandra Pelkonen ja 1.3 on maailmanmestari Nyyti Korolaisen tarkoitus aloittaa toinen viiden kuukauden tukijakso. - Olemme saaneet lupauksen siitä, että mikäli Nyyti ei aloitakaan meillä, niin Sandra saa olla tuon toisen viiden kuukauden jakson, sanoo varapuheenjohtaja Minna Minkkinen. Idean äidiksi tunnustautuva Minkkinen on jo huomannut omansa työnsä helpottuneen ja sama koskee muitakin seuran toimihenkilöitä. - Nyt meillä on ihminen, joka todellakin tekee töitä. Enää ei tarvitse miettiä, kuka tekee mitäkin talkootyötä, Minkkinen Työllistämishanke tuli Taekwon-do Centerille tarpeeseen ja oikeaan aikaan. Seuralla oli tarve saada täysipäiväinen työntekijä, mutta palkkarahoja ei ollut. Mustan vyön omaava Pelkonen ohjaa 7-13 vuotiaiden ja vuotiaiden ryhmiä. Näiden kahden ryhmän ohjaaminen vie yli puolet Pelkosen työajasta. Toinen puolisko on tähän asti mennyt muun muassa kilpailujen järjestämiseen, palkintojen hankkimisen ja normaaliin seuratyöhön. Pelkonen valmistui kokiksi viime keväänä ja on seuran kasvatteja, joten työn aloittaminen oli helppoa tuttujen ihmisten ja valmennettavien kanssa. Mikäli viime vuonna MM-kilpailuissa kultaa, hopeaa ja pronssia saavuttanut Korolainen aloittaa työnsä, tulee hänen vastuulleen vanhempien urheilijoiden, ylempien vyöarvojen omaavien ja aikuisten valmentaminen. - Näiden kahden nuoren osalta meillä on paljon suunnitelmia. Haluamme tukea kaikkien valmentajiemme kouluttautumista ja niinpä Sandra ja Nyytikin aloittavat Terve Urheilija hankkeen koulutuksessa Varalan urheiluopistolla, Minkkinen Silloin kuunnellaan tarkkaan, kun valmentaja neuvoo ja näyttää liikkeitä. Sportti työllistää Ylöjärven liikuntakeskuksesta vuokratuissa tiloissa toimintaa pyörittävä Taekwon-do Centerillä on 160 jäsentä, kuusi vastuuvalmentajaa ja kolme apuohjaajaa. Minkkisen mukaan ylöspäin mennään koko ajan. - Lasten ja aikuisten alkeiskursseilla on ihan hervoton määrä ihmisiä. sanoo Minkkinen. Liikunnan ja urheilun veikkausvoittovaroja on käytettävissä nuorten työllistämiseen kaikkiaan 7,5 miljoonaa euroa. Suunnitelman ovat tehneet Urheiluopistoyhdistys, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry sekä Nuori Suomi. Tukikelpoisia työntekijöitä ovat oppivelvollisuuden suorittaneet vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alaiset työnhakijat. Nuorelta ei edellytetä työttömyyttä hakuhetkellä. Tukea voivat hakea lajiliitot Your Move -hankkeen edistämiseen, urheiluopistot omiin liikuntaa laajasti edistäviin tehtäviin, seurat, SLU-alueet sekä muut piirijärjestöt aatteellisen toiminnan tehtäviin laajasti sekä yritykset liikunnan ohjauksen ja suunnittelun tehtäviin

7 Hyvin meni, kultaa tuli Matti Ronkainen Joensuussa tehtiin lokakuun lopussa TUL:n historiaa. Sepänsalissa pidettiin ensimmäiset TUL:n veteraanien kulttuurikilpailut. Mitalit jaettiin ryhmätanssissa, lausunnassa sekä naisten ja miesten kuorolaulussa. Osanottajien vähäisyys ei haitannut; jokainen mestaruus oli ansaittu ja tuli vahvan suorituksen myötä. Jatkoakin on luvassa. Veteraanipäällikkö Irja Appelroth totesi, että ensi vuonna kilpailut pidetään Seinäjoella marraskuun alussa ja TUL:n ohella järjestelyissä ovat Eläkkeensaajat ja Eläkeläiset. Karjalan piiriä Appelroth kiitti uuden uran avaamisesta. - Mukavaltahan se tuntuu, mestaruus, sanoi lausunnan voittanut Rantakylän eläkkeensaajia edustanut Matti Nuutinen. Hän esitti vaimonsa Raijan kirjoittaman runon 3-tien ritareista, joka kertoo rekkamiehistä. Runo syntyi, kun Nuutiset asuivat Parkanossa. Kotoa avautui näkymä vilkkaalle tielle. Senioritanssissa vakuutti Mutalan Riennon ja Rantakylän eläkkeensaajien yhteinen ryhmä. syysjärjestö Karjalan Avun Kööri. Kuoro laulaa venäjäksi ja siihen kuuluu Venäjältä Suomeen muuttaneita naisia. - Aluksi meillä oli vain Karjalan Avun työntekijöitä, Nyt mukana on jo muitakin, eri ammateissa työskenteleviä. Harjoittelemme kerran viikossa ja olemme jo esiintyneet useissa tilaisuuksissa. Tulemme mielellään esiintymään, kun vain meidät kutsutaan, sanoi kolme vuotta toiminutta kuoroa johtava Irina Myller. - Tunnelma on hyvä. Tämä oli meidän ensimmäinen kilpailu ja heti tuli voitto. Miesten kuorolaulun voitti Rantakylän Kisällit -ryhmä, jossa vahva panos oli Mutalan Riennon toiminnoista tutuilla veteraaneilla. - Kannatti tulla. Esitykset olivat nautittavia, sanoi kuorolaulun tuomaristoon kuulunut musiikkimies Olavi Leino. Naisten moniäänistä laulua tuomaristo piti tunnelmallisena, Kisällien esitystä rempseän rentona. Senioritanssin voitti Mutalan Riennon ja Rantakylän eläkkeensaajien yhteinen, seitsemän parin ryhmä. - Senioritanssi on ikäihmisille varta vasten suunniteltu liikuntamuoto, kansantanssin ja piirileikin välimuoto. Sitä on harrastettu Suomessa yli 25 vuotta. Tansseja on paljon, meillä Joensuussa osataan yli 200 kappaletta, selvitti lajin tuomarina toiminut Eira Väänänen. Voittanut ryhmä tanssi tuomarin mukaan oikein, eikä sekaannusta sattunut. Hän kaipasi esitykseen hieman enemmän iloisuutta. - Ehkä te vähän jännititte kilpailua, mutta hyvin meni ja kultaa tuli. Naisten kuorolaulun mestariksi lauloi hyväntekeväi- Miesten kuorolaulun paras oli Rantakylän Kisällit rempseällä esityksellään. Kuvat Matti Ronkainen Elämysriipus hopeaketjulla 115 Kalevala Korun on suunnitellut kultaseppä Päivi Harjuhaahto. Elämysriipus taftinauhalla 75 Mestaruusmitalit kaulaan. Naisten kuorolaulun TUL:n mestaruuden voitti Karjalan Avun Kööri, jota johti etualalla hymyilevä Irina Myller. Tilaukset yhteystietoineen ja laskutusosoitteineen: TUL, tul@tul.fi tai puh. (09) Hintoihin lisätään toimituskulut. Halisko-riipus (pronssia) punaisella puuvillanauhalla 35

8 8 Toiminnanjohtaja tuli taloon Itä-Vantaan Urheilijoiden toimistossa aloitti lokakuun lopulla toiminnanjohtajana 34-vuotias Petri Oksanen. Koulutukseltaan Oksanen on sosionomi (amk). Oksanen on kilpaillut tenniksessä ja toiminut myös valmentajana. - Kiinnostuin IVU:n toiminnanjohtajan paikasta, koska näin siinä mielenkiintoisen mahdollisuuden yhdistää valmentajataustani, johtoja kehittämiskokemukseni sekä kiinnostukseni harrasteurheiluun ja sen kehittämi- seen, Oksanen Oksanen on työskennellyt pitkään sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla, erityisesti nuorten parissa. Kuva Hannu Ahonen Kokemusta häneltä löytyy niin käytännön työstä kuin kehittämis- ja johtotehtävistäkin. IVU on Oksasen mielestä jo nyt toimiva ja elinvoimainen, perinteikäs Itä-Vantaan urheiluseura. - Näen edessäni seuran, jolla on mahdollisuus kehittyä edelleen. On hienoa olla mukana tekemässä IVU:sta entistä parempi ja monipuolisempi seura, jossa alueen asukkaiden ja erityisesti lasten sekä nuorten toiveet pyritään ottamaan huomioon, Oksanen Oksasta motivoi erityisesti laajat mahdollisuudet saada IVU:sta Vantaan monipuolisin ja alueen asukkaiden harrastustarpeita entistä paremmin palveleva urheiluseura. Uusi toiminnanjohtaja tutustuu ensin jaostojen toimintaan ja hallinnollisiin asioihin. Työ sisältää muun muassa seuran toimintojen organisointia ja kehittämistä, varainhankintaa, markkinointia, viestintää sekä perinteistä toimistotyötä ja alueelle jalkautumista. - Työltäni odotan monipuolisia ja vaihtelevia tehtäviä, kehittämishaasteita ja myöhemmin uusien toimintojen käynnistämistä. Odotan myös tapaavani seuran aktiivisia toimijoita sekä harrastajia ja pääseväni tekemään hedelmällistä yhteistyötä heidän kanssaan seuran kehittämiseksi, Oksanen Itä-Vantaan Urheilijat Itä-Vantaan Urheilijoiden uusi toiminnanjohtaja Petri Oksanen haluaa yhdistää valmentajataustansa, johto- ja kehittämiskokemuksensa sekä kiinnostuksensa harrasteurheilun kehittämiseen. Itä-Vantaan Urheilijoiden edeltäjä Rajakylän Yritys perustettiin vuonna Vuonna 1990 Yritys ja Länsimäen Pallo yhdistyivät uudeksi seuraksi Itä-Vantaan Urheilijoiksi Lajeina jalkapallo, salibandy, lentopallo, sulkapallo ja monipuolista kuntoliikunta Jäseniä yli 1 000, joista 450 on nuoria PARHAAT EDUT SHELLILTÄ UUDELLA SHELL CARDILLA 2,2 SNT/L Jäsenyys TUL:ssa kannattaa: Lisäedut Shell Card Privatessa Kortissa on TUL:n jäsenille omat mittavat lisäetunsa, jotka toimivat Restelin hallussa olevien Shell HelmiSimpukka-ketjun paikoissa. Näitä asemia on ympäri Suomen kaikkiaan 58. Asemilta löytyvät HelmiSimpukka-ravintolat ja kahvilat, Perfect Pesu-palvelut ja Select-myymälöiden monipuoliset valikoimat. TUL-edut yhdessä ja samassa Shell Card Private -kortissa ovat: polttoainealennus 2,2 snt / litra autopesu 50% autokemikaalit, autotarvikkeet, voiteluaineet 5% ruoka-annokset 5 % kuumat juomat 10% Muista kassalla maksaessasi mainita, että olet TUL:n jäsen, näin varmistat että saat sinulle kuuluvat edut. Asemien yhteystiedot ja muuta tietoa löytyy netistä TUL-jäsenenä saat Shell Card -yksityiskortilla Shelliltä alennusta 2,2 snt/l polttoaineista (ei Shell automaattiasemilta). Korttiin liitettävät kausittaiset kampanjaedut kannattaa tarkistaa sivuilta Hakemus ja korttisopimusehdot löytyvät TUL:n nettisivuilta

9 Formulavauhtia kaukalomahdiksi Ismo Alhoniemi Pohjois-Suomen kolmanneksi suurimman salibandyseuran vauhti on ollut huimaa. Vuonna 2004 salibandy tuli Haukiputaan Heiton lajivalikoimaan yhden juniorijoukkueen myötä ja tällä kaudella joukkueita on jo neljätoista. Pelaajia seuralla on noin 280. TUL:n suurimmaksi seuraksi noussut Heitto on näillä numeroilla myös ylivoimaisesti suurin TUL:n salibandyseura. - Kasvuvauhtiamme voi syystä pitää nopeana myös siltä kantilta katsottuna, ettemme ole paikkakunnan ainoa salibandyseura, sanoo jaoston puheenjohtaja Ilkka Ukkola. Miesten edustusjoukkue nousi täksi kaudeksi toiseen divisioonaan yhtä vauhdikkaasti, kuin seuran koko salibandytoiminta on edennyt. Tahti on nimittäin ollut vuosi per sarjataso viidennestä divisioonasta toiseen. Jatkuvan ylöspäin menemisen meininki on toistaiseksi laitettu jäihin. - Visiomme mukaisesti olemme kasvattajaseura ja koska Haukiputaalla on jo ensimmäisessä divisioonassa pelaaja joukkue, niin tällä hetkellä toinen divisioonaa riittää meille. Tavoite on pysyä sarjassa, eikä suinkaan lähteä putoamaan alaspäin, Ukkola Ukkolan mielestä on täysin realistista puhua joukkueen säilymisestä maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. - Me uskomme omaan tekemiseemme. Juniorimylly alkaa nyt työntää uusia pelaajia edustusjoukkueeseemme, joten joukkuetta on mahdollista uudistaa tarvittaessa omilla pelaajilla, Ukkola Naisten edustusjoukkueella alkaa kolmas kausi ja sarjataso on kolmas divisioonaa. Ukkolan sanoin muutaman vuoden harjoittelu on tuonut tulosta näkyviin. Naisillakin tulevaisuus on valoisa. - Joukkueessa on paljon vuotiaita ja nämä pelaajat muodostavat tulevaisuudessa naisten joukkueen, Ukkola Heitossa on tervehditty ilolla tyttöjen ja naisten salibandytoiminnan käynnistymistä. Ukkola pitää hienona asiana myös yli kolmikymppisten kuntosalibandyä ja kilpailumahdollisuuden järjestämistä 35-vuotiaiden miesten joukkueelle. Kuva Ismo Alhoniemi Haukiputaan Heiton salibandyjaoston puheenjohtaja Ilkka Ukkola on mielissään tyttöjen ja naisten salibandytoiminnan käynnistymisestä muutama vuosi sitten. Kolmannessa divisioonassa alkaa kolmas kausi. Haukiputaan Heitto määrittelee itsensä salibandyn kasvattajaseuraksi. Seurassa uskotaan omaan tekemiseen ja laadukkaaseen valmennustyöhön. OLVIN JUOMILLA VAROJA SEURALLE Myymällä Olvin juomia on seuroilla huippumahdollisuus hankkia lisää varoja. Sopimus on seuroille erittäin edullinen ja kysymys on tuntuvasta alennuksesta. Olvin kulloinkin voimassa olevasta perushinnastosta virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osalta seurat saavat alennusta 18 senttiä/pullon sisältö. Nettohinta on rahanarvoista etua seuroille. Olvin juomia voi hankkia pienempiin seuran tilaisuuksiin, kisatapahtumiin tai säännölliseen kioskimyyntiin. Eikä ay-kilpailuja kannata missään tapauksessa unohtaa. Alkoholijuomia voi tilata vain, jos tilaajalla on alkoholinmyyntilupa. Pienin myyntierä on 10 koria (á 24 pulloa/kori). Tällöin toimitus on rahtivapaa. Olvin Kevyt Olo -logoja saa käyttää vapaasti seuran materiaaleissa. Kuvissa on paljon vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Logot saa ladattua osoitteesta www. olvi.fi. Ota yhteyttä alueesi asiakaspäällikköön, niin homma lähtee pyörimään! Helsinki ja Itä-Uusimaa: Toni Hämäläinen Helsinki, Keski- ja Länsi-Uusimaa: Kimmo Sinivuori Lahti, Kymenlaakso, Kanta-Häme: Timo Takanen Tampere, Turku, Satakunta: Pasi Suoniemi Jyväskylä, Mikkeli, Kokkola: Mika Taponen Joensuu, Kuopio: Jarmo Ruokolainen Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Iisalmi: Antti Alamäki

10 10 Nuoruus on lahja mutta vanheneminen on taidetta Turun Pyrkivän vuotiaat tytöt tarjosivat veteraaneille silmänruokaa. Juhamatti Nieminen Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta. Nämä Juha Vainion laulun sanat osuvat kohdalleen TUL:n veteraaneista puhuttaessa. TUL:n perinteinen veteraaniristeily Turusta Tukholmaan kokosi m/s Isabellalle reilut 300 reipasta ja vetreää veteraania ottamaan ilon irti humpan merkeissä. Risteilijöiden joukossa oli niin nuorempia kuin vanhempia veteraaneja. Ei näiltä risteilyiltä voi jäädä pois. Täällä on mahdollisuus tavata kivaa porukkaa, toteaa risteilyn vanhimpiin osanottajiin 84-vuotiaan Salme-vaimonsa kanssa lukeutunut, Pansion Tähden perustajäsen, 88-vuotias Esko Englund. Risteilyllä veteraanit saivat nauttia Turun Pyrkivän vuotiaiden SikSak-voimisteluryhmän näyttävästä ohjelmasta. Lauluesityksestä vastasi harmonikkataituri Mari Kätkä ja savolaista sananrieskoo tarjosi Eino Törrönen. Yhteislauluun veteraaneja virittivät Elias Raita ja Tero Karvonen. Risteilyllä muistettiin pyöreitä vuosia täyttäneitä veteraanijaoston aktiiveja Irja Appelrothia (60) Hämeenlinnasta ja Ulla Kurkaa (70) Liedosta. Vuoden alussa TUL:n pää- TUL:n pääsihteeri Janne Ollikainen ei voinut kieltäytyä ostamasta veteraanijaoston puheenjohtaja Anja Auviselta arpoja. sihteerinä aloittanut Janne Ollikainen kunnioitti veteraaniristeilyä läsnäolollaan. Veteraanit ovat keskeinen osa TUL:n toimintaa. Kun järjestöllä on historiaa ja perinteitä, siitä täytyy pitää kiinni. Haluamme tarjota veteraaneille mielekkään yhteisön, johon on helppo tulla ja jossa he pystyvät vaihtamaan kuulumisia, Ollikainen kuvaa. Leppoisan ohjelman ohel- la risteilyllä käytiin keskustelua veteraanien tulevaisuudesta. Piiriparlamentissa ykköspuheenaiheeksi nousi yhteistyö eläkeläisjärjestöjen, Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa. Sopimus liittojen kesken allekirjoitetaan virallisesti marraskuun aikana. Olemme avoimin mielin mukana aloittamassa yhteistyötä. Ensi vuoden lokamarraskuussa järjestettävä Seinäjoen kulttuuritapahtuma tulee olemaan päänavaus yhteistyölle, näkee veteraanijaoston puheenjohtaja Anja Auvinen. Näyttöä yhteistyöstä saatiin, kun TUL:n veteraanijaosto päätti yksintuumin siirtää ensi kesänä Joensuussa pidettävien veteraanipäivien ajankohtaa muutamalla päivällä. Uudet päivämäärät ovat Näin veteraaneille suodaan mahdollisuus Kuvat Juhamatti Nieminen Mari Kätkän harmonikkaesitys oli veteraanien mieleen.

11 Ay-sporttifestarit lähtee liikkeelle Lappeenrannasta osallistua myöhemmin samalla viikolla ( ) Savonlinnassa järjestettävälle Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäiville. Veteraanit tykkäävät matkustella, joten Joensuusta pääsee hyvin Savonlinnaan, Auvinen Valtakunnalliset Ay-sporttifestarit järjestetään ensimmäisen kerran ensi vuonna Lappeenrannassa. Festarit kokoaa ay-väkeä mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin, kokouksiin ja lajikokeiluihin koko perheen voimin. Talvikisat 2012 järjestetään Pohjanmaalla. Kesällä 2013 kokoonnutaan Kotkaan ja talvella 2014 Kainuuseen. Mestaruuksista kilpaillaan muun muassa jalkapallossa, lentopallossa, petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Ay-mestaruuskisoihin on osallistumisoikeus SAK:n ja Akavan alaisten ammattiliittojen sekä osastojen jäsenillä. Lajitutustumiset ja -kokeilut ovat avoimia myös paikkakunnan väestölle. Liikuntapoliittisen tai työmarkkina-aiheisen seminaari järjestely vastuun kantaa SAK. Ay-sporttifestarit antaa tilaa iltaliikunnalle mm tanssien merkeissä. Ammattiliitoista on mukana SAK:n lisäksi AKT, Metalli, Paperiliitto, Puuliitto, Rakennusliitto, JHL, PAM, TEAM, TU. TUL:n jäsenkortti on monta monessa Salme ja Esko Englund (takana) sekä Eeva-Liisa ja Into Heinonen laittoivat risteilyn aikana korttipelin pystyyn. Jumpassa vanhakin nuortuu Säännöllisen liikunnan merkitys on ikääntyvälle ihmiselle kiistaton. Vanhusväestön liikunta-aktiivisuuden ja liikkumisen lisääminen parantaa ikääntyvien omatoimisen selviytymisen mahdollisuuksia sekä vähentää heidän sairaanhoidon tarvetta. Ennaltaehkäisevät toimet, kuten jumppien järjestäminen, nähdään tärkeänä myös veteraanitoimintaa harjoittavissa TUL:n seuroissa. Liikunnan harrastaminen on ikäihmisille tärkeää. Se pitää ajattelukyvyn tallessa, Haukiputaan Heiton vahva mies Mauno Ukkola, 74, tunnustaa. Suosittuja liikuntamuotoja TUL:n veteraanitapahtumissa ovat petanque, boccia ja saappaanheitto. TUL:n tehtävänä on luoda ikääntyville ihmisille virikkeitä tapahtumien ja retkien kautta. Kilpaurheilua ei veteraanijaostoilla ole, vaan se tapahtuu lajiliittojen kautta, Ukkola kuvaa. Sekä Haukiputaan Heitossa että Karkkilan Urheilijoissa on panostettu yhteistyöhön naapuriseurojen kanssa. Heiton veteraanit ovat tehneet vierailuja Kemiin ja Raaheen. Karkkilalaisilla on ollut tiivistä yhteistyötä paitsi Hyvinkään Pontevan, myös helsinkiläisten kanssa. Viimeksi olimme vie- railulla Hyvinkäällä. Siellä sauvakävelimme, voimistelimme ja uimme yhdessä, hymyilee Aino Kokkonen, 63, Karkkilasta. Karkkilan Urheilijoissa veteraaneja on peräti 150. Heitossa on 30. Veteraanien ikähaitari vaihtelee yli 63-vuotiaista aina yli 80-vuotiaisiin, Ukkola toteaa. Kokkonen ja Ukkola tervehtivät ilolla yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kun ollaan veteraaneja, on tärkeää olla yhtä ja samaa joukkoa. Mitä sitä tässä iässä enää karsinoitua, Kokkonen tuumaa. (JMN) Mauno Ukkola Haukiputaalta ja Aino Kokkonen Karkkilasta vaihtoivat ajatuksia TUL:n veteraaniristeilyllä. Oulun Tarmon Pohjan Akat osallistui lokakuun alussa kansainväliseen Golden Age -tapahtumaan Portugalin Portimaossa. Huoltojoukkojen saattelemassa tarmolaisryhmässä oli lähes kolmekymmentä osanottajaa. Portugalin Portimao sijaitsee maan eteläosassa. Lähes asukkaan merikaupunki otti tarmolaiset ja yli sata muuta suomalaista lämpöiseen kesäsyleilyyn. Tapahtumaan osallistui yli ihmistä 21 maasta. Tapahtumapäivien aikana Portugali vietti kanssallispäivää Tuo päivä juhlisti hienosti kultaiseen ikään ehtineiden ihmisten iloista liikuntajuhlaa. TUL:n jäsenkortti on nykyaikaisen seuran tuote. Säästät aikaa, vaivaa ja jopa rahaa. Saat jäsenistölle muovisen kortin kotiin postitettuna. Samassa kuoressa, samalla postimaksulla lähetät jäsenmaksun, jäsenkortin ja halutessasi muuta jäsentietoa. Kortin etupuoli on kuvan mukainen vielä ensi vuonna. Korttiin seura voi myös painattaa omat yhteistyökumppanilogonsa. Kustannukset ovat 1,30 1,65 euroa korttia kohti jäsenmäärästä, kortin seurakohtaisesta personoinnista ja lisäliitteiden määrästä riippuen. Kortin tarkkaa hintaa ei voi määritellä, koska seura saa kortin haluamillaan palveluilla ja teksteillä. TUL:n yhteistilauksella kortin toteuttaminen & saatavuus on mahdollista pienillekin seuroille. Korttia voi tilata myös könttätilauksena jäsenluvun mukaisesti. Tällöin kustannuksista jää pois palvelupaketti (saate, kirjekuori, postimaksu, jäsenmaksupaperi). Kortin hinta tällöin on alle euron. Esimerkiksi 200 jäsenen seuralle korttikohtainen kustannus on noin 1,65 euroa ja 600 jäsenen seuralle noin 1,35 euroa. Esimerkkihinnat sisältävät yksilöidyn jäsenkortin (kortin takaosa yhteistyökumppanilogoineen), saatekirjeen ja jäsenmaksukeräyksen, kirjekuoren ja postimaksun. Toimita TUL:n internetsivuilla oleva - Tarmolaisille tapahtuma on vanha tuttu. Kahden vuoden välein pidettävä tapahtuma vetää meidät aina mukaansa, kertoo Tarmon voimistelujaoston puheenjohtaja Maija-Liisa Tihinen. - Parin vuoden päästä menemme varmasti Italiaan, jossa seuraava tapahtuma järjestetään. Pohjan Akat olivat pohjoisin ryhmä Portugalissa. Ryhmä sai hyvän palautteen esityksistään, joita järjestettiin eri puolilla kaupunkia. Akat olivat lauteilla suuren yleisön edessä kaksi kertaa paikallisen TV:n suorassa lähetyksessä. jäsenkorttisitoumus liittoon mennessä. Tarkemmat toimenpiteet, ohjeet ja hinnat lähetämme suoraan jäsenkortin tilaaville seuroille. Kortit tekee ja koko palvelun tuottaa Aventra. Lisätietoja ja tiedustelut: kehittämisjohtaja Sari Virta p. (09) tai TUL ei vastaa esimerkkihintojen pitävyydestä, koska seuran tilaama palvelu ja logomäärä vaikuttavat lopulliseen hintaan. Pohjan Akat -ryhmä pohjoisin Portugalissa Ryhmän ohjaaja Elisa Piippo säteili ilosta saatuaan myönteistä palautetta ryhmälleen eri kansakuntien edustajilta. Uusi TV-kasvo Portimaossa on muun muassa tarmolainen kannustusjoukkojen jäsen Osmo Komulainen, jonka veikeää hymynaamaa Suomen lipun kanssa kuvattiin pitkään TV-kameralla ruudun täydeltä. Oululaista osaamista Pohjan Akat veivät maailmalle. Kaikki tarmolaiset pitivät matkaa erittäin onnistuneena ja täynnä liikunnan iloa sekä riemua, jota ihmisten ikääntyminen vain vahvistaa.

12 12 TUL:llä on useita vahvoja judoseuroja Hannu Saarinen Viime vuosina TUL:n judotoiminnassa ovat vahvasti olleet mukana Keravan Bodonos, Raision Ryhti, Laukaan Kisa-Veljet ja Maskun Tempo. Liiton judotoiminta on kehittynyt vuosien varrella ja menestystäkin löytyy aina SM-tasoa myöten. - Useiden TUL:n seurojen alajaostoissa harrastetaan judoa, sanoo TUL:n judojaoston vetäjä Helka Maltolahti. doon. Raisiossa on noin 80 judonharrastajaa. Lajin kehittymisen kannalta harrastajia voisi olla enemmänkin, pohtii Raision Ryhdin judojaoston vetäjä Kari Kota-aho. Hän sanoo, että harrastajista osa on kuntojudon harrastajia. - Moni heistä on tullut lasten mukana salille ja löytänyt pehmeämmän judon. Pääpaino toiminnassamme on kuitenkin nuorten toiminta. Kuten muissakin seuroissa, myös Raisiossa toimintaan kuuluu junnujudo ja kilpa- Kuvat Hannu Saarinen Keravan Martti Jaakkola, Laukaan Helka Maltolahtii, Raision Kari Kota-aho ovat tehneet vakuuttavaa työtä paikkakunnillaan judon eteen. Seuroihin on tullut yhteensä kymmenittäin SM-kisojen mitaleja. Keravan Bodonoksen judolupaus 15-vuotias Susanna Sairanen ja valmentaja Martti Jaakkola ovat laatineet pitkäntähtäimen ohjelman, kohden vuoden 2016 olympialaisia. judo. - Vuosien aikana seuramme on saavuttanut yli 20 SM-tason mitalia. Lajin kehittymisen kannalta rahanpuute on yksi suurimmista ongelmistamme, Kota-aho Bodonoksen valmentaja Martti Jaakkola muistuttaa, että kovat kansainväliset kilpailut käydään Etelä-Euroopassa. Jos halutaan kansainvälisesti menestyä, on siellä myös kilpailtava, ja siihen tarvitaan rahaa. Jaakkola tietää, mistä puhuu, sillä hänen poikansa Tomi on kiertänyt kansainvälisiä kilpailuja. Bodonoksen piiristä on noussut monta judokaa maamme parhaimmiston joukkoon. Tällä hetkellä seuran harjoituksissa käy noin 130 lajin harrastajaa. - Meillä on siinä suhteessa positiivinen tilanne, että meidän juniorikurssimme ovat täynnä, sanoo Jaakkola. Bodonoksen lahjakkaimpiin kilpailijoihin kuuluu vasta 15-vuotias Susanna Sairanen. Maaliskuussa hän voitti alle 20-vuotiaiden tyttöjen SM-finaalin. - Huhtikuun naisten Suomen mestaruuskisassa Sairanen jäi hopealle, mutta harva 15-vuotias edes voittaa lajissaan aikuisten SM-mitaleita, Jaakkola Hän kaipaakin näiden piiloseurojen tulemista vahvemmin mukaan TUL:n judotoimintaan. - Meidän judoseurojen kesken ollaan kuin yhtä perhettä tai yhtä seuraa. Esimerkiksi valinnat Kansainvälisen Työväen Urheiluliitto CSIT:n Maailman kisoihin tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä, sanoo Maltolahti, Hänen mukaansa CSIT:n mestaruuskilpailut ovat olleetkin TUL:n judokoille menestyksekkäitä. Viime kesän Tallinnassa käydyssä kisassa parhaasta suorituksesta vastasi Bodonoksen Tomi Jaakkola voittamalla kultaa sarjassa M -100kg. Judoväki suunnittelee ensi vuoden tammi-helmikuulle TUL:n judomestaruuskilpailut. Maltolahti uskoo, että kisoista tulee Suomen mittapuun mukaan kovatasoiset. Omasta seurastaan hän saa kisoihin monta edustajaa. - Laukaan Darma-kai on Laukaan Kisa-Veljien judojaos. Seurassa on judon harrastajia noin 75, joista yli puolet on juniori-ikäisiä. Nuorimmat harrastajat ovat 6-vuotiaita. Nuorista löytyy kilpailijoita, kun taas aikuiset ovat mieltyneet kuntoju- Raision vaaleatukkainen Riku Merisaari ja Laukaan Tommi Vehviläinen punnertavat kohden maamme judokärkeä.

13 Aprilliristeily on 23 tunnin miniristeily Turku- Tukholma-Turku (ei maihinnousua Tukholmassa). Viking Line m/s Isabella lähtee Turun satamaterminaalista pe klo ja palaa Turun satamaan la 2.4. klo Risteilyn hinnat: PALAAMME ASIAAN Risteilyn hinnat sisältävät hytin valitussa hyttiluokassa sekä monipuolisen ja mielenkiintoisen ohjelman. A-hytti 65 (1-4 hlöä) B-hytti 50 (1-4 hlöä) B2P-hytti 32 (1-2 hlöä) C-hytti 30 (1-4 hlöä) Ruokailut: * Buffet-illallinen klo 21 ruokajuomineen 26 /hlö, 6-17-vuotiaat 13 /hlö Matkustajien on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä viranomaisten hyväksymällä henkilöllisyystodistuksella. Alle 21- vuotiaat pääsevät laivaan vain vanhemman/huoltajan mukana. Ilmoittautumiset viimeistään mennessä. Yhteyshenkilön nimen ja osoitteen lisäksi on ilmoitettava kaikkien lähtijöiden osalta syntymäaika (pv, kk, vuosi). Ilmoittautumiset: TUL/Maj-Lis Forsblom-Piskonen, Kauppakartanonkatu 7 A 4, Helsinki, puh. (09) , sähköposti maj-lis.forsblom-piskonen@tul.fi, faksi (09) * Buffet-lounas klo 12 ruokajuomineen 21 /hlö, 6-17-vuotiaat 11 /hlö * Buffet-päivällinen klo 15 ruokajuomineen 26 /hlö, 6-17-vuotiaat 13 /hlö * Meriaamiainen 9 /hlö, 6-17 vuotiaat 4,50 /hlö Alle 6-vuotiaiden ruokailut ovat ilmaisia.

14 EU-urheilu ei ole se 14 Ismo Alhoniemi Puhuminen Euroopan unionin toimivallasta tai oikeusperusteisuudesta urheilussa ei ole kovinkaan mediaseksikästä. Eikä edes vain seksikästä, sillä aiheen esille ottaminen saa ihmiset nopeasti vaihtamaan puheenaiheen vaikkapa säähän. EU:n toimintaa uudistaneeseen Lissabonin sopimukseen lisättiin myös urheilu, joka automaattisesti tietää Toimivallan ulottumista myös urheiluasioihin. Urheilun aseman virallistaminen on merkittävä asia, vaikka sitä ei sellaisena välttämättä osata nähdäkään. Urheilu oli viimeinen niistä politiikan lohkoista, jotka saivat oikeusperusteisen aseman Euroopan unionissa. Euroopan parlamentin keskustalainen jäsen Hannu Takkula oli tiiviisti mukana valmistelemassa sekä Lissabonin sopimuksen urheiluasioiden osiota että komission urheilun valkoista kirjaa. Edellisellä parlamenttikaudella Takkula toimi kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan varapuheenjohtajana ja oli sen vuoksi näkyvästi mukana valmisteluissa. - Lopputulos, mikä näkyy Lissabon sopimuksessa on kompromissi kaikista niistä neuvotteluista, joita aikoinaan käytiin EU:n toimival- Hannu Takkula ihmettelee itsekin, miksi hän on profiloitunut jalkapalloihmiseksi. Suurimmat urheilusaavutukset hän on saanut kilpapyöräilijänä TUL:n seuran Oulun Tarmon riveissä. - Olen ollut paljon jalkapallon kanssa tekemisissä, entinen Oulun Palloseuran puheenjohtaja ja edelleen olen seuran toiminnassa mukana. Tausta on kuitenkin enemmän järjestöpuolella kuin jalkapalloilijana, Takkula Takkulan pyöräilijän ura alkoi sattumasta. Vuonna 1977 Takkula oli ostanut marjanpoimintarahoilla polkupyörän, jolla hän teki lenkkejä Oulu- Kuusamo maantiellä. Erään lenkin aikana hän kohtasi joukon punaisiin lan rajoista. Ajatus oli nostaa sopimuksessa ja komission urheilun valkoisessa kirjassa urheilun merkitys voimakkaammin esille, Takkula Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula pitää ruohonjuuritason työn tukemista tärkeänä. Takkula ja neljä muuta parlamentaarikkoa ovat laatineet kirjallisen kannanoton lisätuen saamiseksi seuratoiminnan tukemiseen. Oulun Tarmon aika oli todella hienoa verryttelyasuihin pukeutuneita pyöräilijöitä, joiden mukaan hän liittyi. - Minulta kysyttiin lenkin aikana, että kiinnostaisiko minua ryhtyä harjoittelemaan kunnolla. Innostuin melko voimallisesti ajatuksesta ja näin ollen aloin kulkemaan lenkeillä heidän kanssaan, Takkula Tarmon ykkösajasta Erkki Plantingista tuli Takkulan valmentaja. Nykyisen europarlamentaarikon ja entisen Keskustan kansanedustajan kilpailijan ura kesti neljä vuotta. - Kiertelin tietysti eri puolilla maata kilpailuissa, saavutin Kalottimaaottelussa pronssia ja voitin TUL:n Pohjois-Suomen sekä piirin mestaruuksia, Takkula Vuodet Tarmossa olivat Takkulalle erittäin tärkeitä. - Nuo vuodet olivat minulle todella hienoa aikaa. Muistan iäti sen hienon ystävällisen ja toverillisen hengen sekä kaiken kannustuksen, jota Tarmon joukoissa esiintyi. Minulle on jäänyt hyviä muistoja yhteenkuuluvuuden tunteesta ja vahvasta lämmöstä, jotka osaltaan veivät minua eteenpäin. Takkulan mukaan yhteisöllisyys oli vahvana mukana kaikessa toiminnassa. Muutto toiselle paikkakunnalle laittoi pisteen kilpapyöräilijän uralle. Lisäksi työelämä vei oman aikansa ja soittaminen sekä laulaminen alkoivat kiinnostaa entistä enemmän. Urheilun nouseminen EU:n toimivallan piiriin ja oikeusperustan saaminen ovat Takkulalle tärkeitä Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallinen merkitys on nyt EU-tasolla tunnustettu, mutta se ei riitä. - Välillä minua harmittaa se, että urheilu nähdään ennen muuta välineellisenä arvona parantamassa ihmisten työkykyä. Tietysti terveysvaikutukset ovat valtavan suuret ja eikä liikalihavuus tai toisen asteen diabetes ole vain suomalaisten ongelmia. Oikeusperusteisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että urheilun maailmassa toimivat järjestöt pystyvät hakemaan EU:lta erilaisia hankerahoja. Budjettivaliokuntaan lähti aikoinaan esitys kymmenen miljoonan euron osuudesta urheilun määrärahaksi sen ensimmäisellä ohjelmakaudella, mutta summa on jäämässä vain kolmeen miljoonaan. - Tällä rahalla ei reilun kahden vuoden aikana saada juurikaan mitään aikaiseksi, Takkula Kolmella miljoonalla eurolla saataisiin Takkulan mielestä rakennettua korkean näkyvyyden tapahtumia. Suomalaisuuteen tuotuna yksi projekti voisi olla Kunnossa kaiken ikää tyyppinen. Näistä rahoista ei sen sijaan voi hakea tukea esimerkiksi seuran oman liikuntapaikan rakentamiseen. Paperissa, kuten Takkula asiakirjaa nimittää on paljon hyviä asioita. Takkulan sanoin kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Iso kysymys on päästä tekemään konkreettisia asioita urheilun ja liikunnan hyväksi. - Harmittaa vietävästi, kun heti alkumetreillä on tullut ongelmia rahan kanssa. Tässä alkuvaiheessa rahaa ei muutenkaan paljoa suotu. Urheilun rahoitusohjelmaan seuraavalle ohjelmakaudelle ei ole helppo saada riittävästi rahaa, Takkula Kolme miljoonaa euroa on vaatimaton summa verrattuna siihen 400 miljoonaan euroon, joka kulttuurilla on käytettävissä. Parlamentin käytävillä puhutaan puheenjohtajan huvittelurahasta, jota halutaan nostaa vuosittaisesta miljoonasta kahteen miljoonaan euroon. Asiaa on julkisesti ihmetellyt muun muassa RKP:n nousukiidossa oleva Carl Haglund Lissabonin sopimusta valmisteltaessa muun muassa ministeri Stefan Wallin piti tärkeänä sitä, että suomalaisille tärkeä terveysliikunta huomioidaan valkoisessa kirjassa. Myös Takkula pitää tärkeänä, että ihmisten hyvinvointiin pystyttäisiin panostamaan. - Uskon, että terveysliikunnan merkitys hyväksytään kaikkialla. Yhteiskunnan rakennemuutosten myötä ihmisten oma vastuu kasvaa ja kun esimerkiksi terveydenhuollon menot ovat kasvussa, niin ihmisiä kannattaa rohkaista ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan. - Terveydenhuollon ennaltaehkäisevä merkitys on tärkeä ja tätä kautta terveysliikunnan rooli korostuu. Uskoakseni EU-tasolla järjestetään erilaisia porkkanoita työntekijöille ja työnantajille, jotta ihmiset liikkuisivat enemmän, Takkula Terveysliikunnan ohella Takkula haluaa korostaa ruohonjuuritason eli seurojen merkitystä. Takkula yhdessä neljän muun parlamentin jäsen kanssa on laatinut kirjallisen kannanoton lisätuen saamiseksi ruohonjuuritason urheilulle. Yli 40 prosenttia eurooppalaisista osallistuu säännöllisesti urheiluseuran toimintaan, joten kysymys ei ole pienestä yhteiskunnallisesta ilmiöstä. - Toivomme kannanoton olevan parlamentin poliittinen ilmaus, jonka mukaan parlamentin jäsenet pitävät ruohonjuuritason urheilua tärkeänä ja odottavat, että siihen liittyvät toimet otetaan vakavasti huomioon komission työssä ja tulevassa urheilua koskevassa tiedonannossa, Takkula Pelkät sanat eivät Takkulalle riitä, vaan hän odottaa komission haluavan varmistaa riittävän rahoituksen jokamiehen liikuntaharrastuksia varten. Kuva Ismo Alhoniemi

15 ksikäs aihe Painoarvon kasvu ei olisi paha asia Komission aloitteet ovat viivästyneet Kävelyn maailmanmestarin, kristillisdemokraatteihin lukeutuvan europarlamentaarikko Sari Essayahin mielestä urheilun osio on kirjoitettu Lissabonin sopimukseen väljästi. Vielä on vaikea sanoa, mitä oikeusperusteisuus käytännössä tarkoittaa. - Jo aiemmin on puhuttu vapaasta liikkuvuudesta ja silloin on otettu kantaa muun muassa ammattilaisurheilijoiden sopimuksiin ja managerointiin. Toivon urheilun painoarvon kasvavan kaiken kaikkiaan ja sen saavan näkyväisyyttä EUpolitiikassa, Essayah Komissio on tehnyt selkeästi selväksi sen, että seurojen tukeminen on täysin jäsenvaltioiden oma asia. - Sen sijaan komissio voisi olla lisäämässä määrärahoja poikkihallinnollisiin tai vertaileviin tutkimuksiin jäsenmaiden kesken, Essayah Urheilun yhteiskunnallisen merkityksen ja arvon tunnustamista Essayah pitää yhtenä suuremmista asioista, joita Lissabonin sopimus tuo tullessaan. Myös kansalaisjärjestöjen kansainvälisten yhteyksien vahvistuminen paranee ja virallistuu EU:n myötä. Heinäkuussa järjestetyssä kuulemisessa EU:n keskeisiksi tehtäviksi urheilun saralla nousivat liikunnan painoarvon nostaminen kasvatustyössä, urheilun omaleimaisuuden tunnustaminen sekä liikunnan merkitys kansanterveystyössä. - Urheilulla on paljon annettavaa yhteiskunnalle ja se yhdistää ihmisiä. Kansalaisjärjestötoiminta tai yleishyödyllisyys on vaikeita määritellä, sillä monissa maissa järjestötoiminta takertuu toisenlaiselle pohjalle kuin Pohjoismaissa. Kovin pitkälle säädeltyyn kansalaistoimintaa ei auta lähteä, Essayah Urheilu on noussut parlamentissa esille myös keskusteluissa rahapelien sääntelystä. Urheiluihmiset ovat olleet huolissaan, ettei urheilusta tule esimerkiksi rahanpesukohdetta. - Minusta on ollut hyvä huomata, että kilpailukomissaarikin on painottanut, ettei urheilun koskemattomuutta saa uhata eikä välineistää, Essayah Luonnollisesti Essayahkin on kiinnittänyt huomioita vähäiseen rahamäärään, jolla urheiluasioita pitäisi tällä ohjelmakaudella hoitaa. - Kolme miljoonaa jaettuna 27 jäsenvaltion kesken antaa kuvan siitä, kuinka matalalla tasolla tässä oikeastaan liikutaan. Parhainta toimintaa olisi kansalaisjärjestöjen kohtaaminen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen. Edes pienimuotoisen ohjelman toimeenpano ainakin vuonna 2012 käynee mahdottomaksi. Alkuperäinen suunnitelman mukaan valmistelutoimia toteutettaisiin vuosina , sen jälkeen vuorossa olisi pienimuotoinen urheiluohjelma ja vuonna 2014 julkistettaisiin varsinainen ohjelma. Kaikki voisi olla hyvin ilman unionia vaivaa talouskriisiä. - Valmistelutoimien osalta tilanne näyttää melko hyvältä, mutta komission esitys ensimmäiseksi urheiluohjelmaksi on viivästynyt viivästymistään ja nyt puhutaan, että sitä olisi turha odottaa ennen vuodenvaihdetta, Essayah Kuva Sonja Saarentola Sari Essayahin mukaan kolme miljoonaa euroa jaettuna 27 jäsenvaltion kesken antaa kuvan siitä, millainen asema urheilulla on nyt EU-politiikassa. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei ole aivan yhtä huolestunut kuin Sari Essayah ja Hannu Takkula urheilua koskevien toimien rahoittamisesta. - Urheilun EU-toimien rahoitustilanne vaikuttaa haastavalta. Itse pitäisin kuitenkin tärkeimpänä, että nyt tehdään hyvin pohjatyöt vuonna 2014 alkavalle uudelle budjetti- ja ohjelmakaudelle, Wallin Ongelmana on, että urheilun EU-toimivalta tuli voimaan kesken budjettikehyksen voimassaolon. Toisin sanoen EU:n talousarviossa ei ollut varauduttu urheilua koskevien toimien rahoittamiseen. Tämä tilanne on mahdollista korjata vasta seuraavassa budjettikehyksessä vuonna EU:ssa ei tapahdu mitään ilman komissiota. Tämä huomattiin hyvin nopeasti urheilussa. - Taloudelliset vaikeudet ovat vaikuttaneet myös EUkomissioon, jonka aloitteet ovat viivästyneet. Olemme odottaneet komission ehdotusta urheiluohjelmaksi sekä tiedonantoa urheilupolitiikan sisällöstä. Tiedonanto saataneen ennen joulua, mutta urheiluohjelman osalta komission valmistelut ovat ilmeisesti tästäkin viivästyneet, Wallin Rahoitukseen liittyvistä ongelmista huolimatta tämän vuoden aikana on pystytetty rakenteet ja valmiudet EU:n päätöksenteolle urheilun alalla. - Urheiluministerit kokoontuivat ensimmäistä kertaa omassa EU-neuvostokokoonpanossaan toukokuussa, ja sopivat ensisijaisista prioriteeteista tulevien EU-toimien osalta. Suomi on ajanut terveysliikuntaa EU-yhteistyön prioriteetiksi, ja olikin positiivista, että kaikki jäsenvaltiot seisovat nyt tämän tavoitteen takana, Wallin Lähiaikoina pidettävässä seuraavassa urheiluneuvostossa päätetään uudenlaisesta EU-tason yhteistyöstä eli jäsennellystä vuoropuhelusta urheiluliikkeen ja EU:n toimielinten välillä. Samoin urheiluneuvosto antaa linjauksen urheilusta sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Wallin muistuttaa, että merkittävä osa liikuntaa koskevista EU-tason päätöksistä tehdään jatkossakin muilla politiikanaloilla, kuten sisämarkkinoiden alalla. Tästä hyvänä esimerkkinä on rahapelipolitiikka. - Liikuntasektorin kannattaa seurata EU:n kehitystä hyvin horisontaalisesti, tähän pyrimme ministeriössäkin. Yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa on olennaista silloin, kun analysoidaan eri politiikanalojen aloitteiden vaikutuksia liikuntaan ja esimerkiksi liikuntapalveluiden järjestämisen edellytyksiin, Wallin Kuva Ismo Alhoniemi Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mukaan suomalaiset liikuntajärjestöt ovat aktiivisesti hakeneet rahoitusta liikunnan alan EU-pilottiohjelmasta.

16 16 NELJÄ KERTAA SATA Ismo Alhoniemi Tänä ja viime vuonna on vietetty useita juhlia, joissa TUL:n seura on täyttänyt 80, 90 tai sata vuotta. Kysymys ei ole sattumasta, vaan syyt seurojen perustamisille kiinnittyvät vahvasti yhteiskunnallisiin ja poliittisiin ajanjaksoihin. TUL:n historian kirjoittaneen professori Seppo Hentilän mukaan muutaman vuoden aikana on ollut poikkeuksellisen paljon 90 tai 100 vuotta täyttäneiden seurojen juhlia. Hentilä arvelee kovimman juhlabuumin olevan käsillä ja parin seuraavan vuoden aikana isoja pyöreitä vuosi viettävien seurojen juhlien määrä vähenee. - Yhteiskunnallisia ja poliittisia syitä TUL:n seurojen perustamisiin ei löydy vain 1900-luvun alkuvuosilta, vaan perustamisajankohtiin liittyviä ilmiöitä on olemassa yllättävän monella vuosikymmenellä. Itse asiassa jokaisella vuosikymmenellä 1960-luvulle asti on tapahtunut jotain sellaista yhteiskunnassa, mikä on synnyttänyt uusia seuroja ja vastaavasti lopettanut joidenkin seurojen toiminnan, Hentilä Näillä kahdella sivulla esiteltävät neljä 100-vuotiasta seuraa on perustettu vuonna Nelikko ei ole TUL:n seurojen vanhimpia, mutta vuosisadan alussa synnytetyillä seuroilla on valtaosaltaan sama tausta. - Ensimmäisen sortokauden aikana vuodesta 1902 alkaen seuroja perustettiin työväenyhdistysten alaisuuteen. Suomen senaatilla ei ollut Venäjän lupaa vahvistaa uusien yhdistysten tai seurojen perustamisia, joten työväenliikkeen urheiluihmiset hakeutuivat toiminnassa olevien työväenyhdistysten toimintaan mukaan, Hentilä Näin perustettiin muun muassa oululainen Koskelankylän Riento, jonka riveissä Hentilä Tainionkosken Tähti Kuvat Jukka Riikonen nuorukaisena urheili. Hentilän mukaan osa urheilijoista oli työväenyhdistysten jäseniä, joille toiminta yhdistyksessä ja sen jäsenet olivat tuttuja luvulla lähes kaikki työväenyhdistysten alaisuudessa tapahtunut urheilu oli eriytynyt omiksi seuroikseen. Hentilän mukaan toinen merkittävä ajanjakso TUL:n seurojen perustamiselle ajoittuu vuosiin Työväen urheiluseurat kuuluivat ennen vuoden 1918 sisällissotaa Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon, mutta SVUL erotti syksyllä 1918 seurat ja niiden jäsenet, jotka olivat taistelleet punaisten puolella, Hentilä TUL perustettiin TUL:n sisäiset riidat synnyttivät 1920 ja 1930 lukujen taitteessa uusia seuroja ja vanhoja lopetettiin. Kysymys oli Spartakiadiriidasta eli TUL:n urheilijoiden ja seurojen osallistumisesta kansainvälisiin kilpailuihin. Niin sanottu kommunistilaki puolestaan kielsi muun muassa kommunistijohtoisten seurojen toiminnan. - Kommunistijohtoisia seuroja erotettiin TUL:stä, mutta tilalle perustettiin uusia seuroja, jotka sitten liittyivät TUL:ään, Hentilä Hentilän mielestä ensimmäiset erikoisseurat syntyivät näiden tapausten myötä. Hajaannus jätti monet urheilijat ilman seuraa ja joillakin paikkakunnilla aiemmin eri seuroissa toimineet saman lajin urheilijat perustivat uuden seuran lajin ympärille. Kuusankosken Puhti Veijo Riivari Tainionkosken Tähti hakee lentopallossa uutta nousua juniorityön kautta. Naisten edustusjoukkue luopui ykkössarjan paikastaan toissa kaudella. Jukka Riikonen Imatralainen Tainionkosken Tähti muistetaan ennen kaikkea Ossi Karttusesta ja hänen vaaleanpunaisesta reikäpaidastaan. Takavuosien maaottelujuoksijan perinne elää edelleen lokakuussa 100-vuotisjuhliaan viettäneessä Tähdessä, sillä yleisurheilu on yksiyleisseuran tämän päivän kantavista lajeista. Yleisurheilussa Tainionkosken tämän päivän kirkkain tähti on vielä tulevaisuuden lupaus. Kuulantyöntäjä Martti Rasimus pukkasi kesällä hopealle 19-vuotiaiden SM-kisoissa ennätyksellään Tähden värit olivat Rasimuksen yllä edustettuna pitkästä aikaan myös Kalevan kisoissa. Pyöräilyssä Tähden Pasi Hotinen ja Juho Suikkari dominoivat maantiepyöräilyn SM-kisoja 1990-luvulla. Tänä päivänä Tähden pyöräilijöitä on nähty maastopyöräilyssä, missä nuoret Juho ja Jaakko Hänninen ovat yltäneet SM-mitaleille asti. Tähden 16-vuotiaat tytöt voittivat viime kesänä tempoajon SM-hopeaa joukkueella Jasmin Ojalainen, Milma Ainasoja ja Venla Lehtonen. - On hienoa huomata, että pyöräily on edelleen vahva laji omassa kasvattajaseurassani. Omaa uraa muistellessa korostuu aina oman seuran rooli ja sitä osaa arvostaakin eri tavalla kuin silloin aktiiviaikoina, Pasi Hotinen 1970-luvun maajoukkueluistelija Kari Hujanen korostaa yleisseuran kasvatuksellista merkitystä omallakin urallaan. Suomea kahdesti sprinttereiden MM-kisoissa edustanut luistelija voitti Suomen mestaruuden kotikisoissaan Vuoksenniskan urheilukentällä vuonna Hujanen oli lähellä päästä Sapporon olympialaisiin vuonna Kisakoneeseen nousivat kuitenkin Seppo Hänninen ja maailmanennätyksen tuolloin tehnyt Leo Linkovesi. Kisalippu oli lähellä, sillä olimme kaikki karsinnoissa saman sekunnin kynnyksellä. Pääsin myöhemmin kahdesti MM-kisoihin, mutta kaaduin molemmissa kisoissa. Kesäisin Hujanen kilpaili pyöräilyssä. Kilometrin aikaajossa hän kellotti parhaimmillaan silloisen Suomen ennätyksen Yhteiskunta on muuttunut, mutta Hujanen pitää yleisseuran roolia lasten kasvattajana silti edelleen tärkeänä. - Tähti on auttanut minua elämässä eteenpäin. Arvostan seuran kasvatuksellisen merkityksen äärimmäisen korkealle. Ilman urheilua ja urheiluseuraa elämä olisi voinut lipsahtaa vääräänkin suuntaan, Hujanen Kuusankosken Puhdin pesäpallon kulta-aika alkoi jo 1930-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä seura nousi SM-sarjaan. Visiitti jäi ranskalaiseksi, mutta uudelleen puhtilaiset tahkosivat pääsarjassa Sen jälkeen Puhti pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla niin miehissä kuin naisissa, mutta nousu jäi aina haaveeksi, kommentoi seuraa kolme viimeistä kautta johtanut Jouni Nurminen. Tänään Puhti tekee vahvaa ja hedelmällistä yhteistyötä naapuriseura Kouvolan Pallonlyöjien kanssa. Puhdin vastuulla ovat nuoret tytöt. KPL hoitaa miesten ja naisten kilpailutoiminnan, sekä poikajuniorit. - Tyttöryhmät paisuvat kuin pullataikina. Joukkueet löytyvät jo kaikista muista ikäryhmistä A- ja B-tyttöjä lukuun ottamatta. Kohta on sellainen pelko, että tulee vetäjäpula, Nurminen Kuusankosken pesäpallon Grand Old Man Erkki Hussi johdatti kesällä joukkueensa kiilaan Kuusankosken pesäpallostadionille Muun Suomen joukkuetta vastaan. Tapahtuma oli yksi osa Puhdin juhlavuoden tarjonnasta. - Toinen merkittävä laji Puhdin pitkässä historiassa on jääkiekko. Sen alkutahdit on luisteltu 1950-luvun vaihteessa. Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla jatkunut taivallus hiipui vasta 1980-luvulla. - Siihen vaikutti erityisesti jäähallin puute. Luonnonjäällä me olimme aina olosuhteiden uhreja. Vasta 1998 Kuusankoski sai jäähallin, Kuusankosken Puhdin puheenjohtaja Jouni Nurminen on mielissään seuran tekemästä hyvästä juniorityöstä pesäpallossa. Nurminen painottaa. Viisi vuotta sitten Kouvolan Kiekko ja Puhti perustivat Pohjois-Kymenlaakson Liikunta ry:n. Myöhemmin siihen ovat liittyneet myös Kouvolan Pallonlyöjät, Valkealan Kiekko ja koripalloseura Kouvot. - Uusi yhdistys syntyi tarpeeseen. 20 kilometrin säteellä oli esimerkiksi kolme jääkiekkoseuraa. Hallinnon kuluihin uudella yhdistyksellä oli pienentävä vaikutus. Pelaajat pystyvät siirtymään seurasta toiseen ilman kirjaamismaksuja, Nurminen Poklin alle tulivat valmennuspäällikkö ja rahastonhoitaja. Seurojen tarkoituksena oli hoitaa vain käytännön työt kentällä. Mutta puurot ja vellit tuntuvat sopivasti sekoittuneen. - Nyt kaikki kilpailutoiminta ja pelaajat ovat Poklin alla. Harrastajaporukat on unohdettu kokonaan. Me emme saa käyttää omia paitoja, vaikka hankimme niitä omalla kustannuksella, Nurminen Yhteistyön ja vuoropuhelun puuttuminen on aivan konkreettista: Puhdin edustajaa ei ole enää Poklin hallituksessa. Lokakuussa Puhti järjesti 100-vuotisjuhlat Kuusankoski-talolla. Elokuussa oli kaupunkifestivaali Kuusankosken keskustassa. Iitin Urajärvellä seura järjesti 100-pilkkikisat Puhtilan toimiessa kisakeskuksena. - Perinteinen talkooristeily suuntautui Tallinnaan. Talkootyö on meidän seuran elinehto. Ei voi kuin kiittää ja kumartaa jäsenistön suuntaan, sanoo Nurminen.

17 Koskelankylän Riento Ismo Alhoniemi Kuvat Ismo Alhoniemi Oulun seudun ainoa toimiva työväentalo on paitsi iso ja hienossa kunnossa, niin ennen kaikkea ahkerassa käytössä. Talon käyttäjänä oleva Koskelankylän Riento toimii hiljattain 100 vuotta täytettyään edelleen kotitalossa. Työväenyhdistys Koskelankylän Walo omistaa talon, jossa oman kylän seura on iät ja ajat järjestänyt monipuolista toimintaa. Jos on talo hienossa kunnossa, niin sama voi sanoa tätä nykyään seurastakin. Lasse Qvist tuli puheenjohtajaksi 12 vuotta sitten, mutta mies ei suostu ottamaan yksin kunniaa siitä, että noista alkuhetkistä alkoi seuran uusi nousu. - Riennon kuolemaa ennusteltiin, mutta enää vuosiin ei kukaan ole ennustellut seuran toiminnan loppumista. Jos seura puhuisi, niin se voisi sanoa, että puheet kuolemastani ovat suuresti liioiteltuja, Qvist 12 vuoden aikana on salibandy laajentunut ja taso noussut. Seuran edustusjoukkue pelaa kuudetta Koskelankylän Riento, puheenjohtaja Lasse Qvist ja Koskelankylän työväentalo. Vankka kolmikko on elänyt tiiviisti yhteistä elämää, sillä Qvist asui nuorukaisena perheensä kanssa vahtimestarin asunnossa. kauttaan 4. divisioonassa ja kuntosalibandyssä käy paljon pelaajia. Junioritoimintaa ei seuralla ole ja se on tietoinen valinta. - Junioreita olisi meillekin tulossa, mutta meillä ei ole valmentajia. Jos etsimällä etsisi, niin varmaan löytyisi, mutta näin on menty, Qvist Myös suunnistus on saanut uusia harrastajia vuosikymmenessä. Kilpailuissa käy kolmisenkymmentä ja aktiivisia talkoolaisia on parikymmentä. Suunnistusjaoston toimintaan kuuluu myös pyöräsuunnistus. 100-vuotisjuhlatapahtuma seura järjesti TUL:n mestaruuskilpailut, jossa oli yli 150 osallistujaa. Jukolan viestiin Riennosta on lähdetty vuodesta 2000 alkaen ja Venlojen kilpailuun naiset ovat osallistuneet muutaman vuoden ajan. - Meidän tavoitteenamme on järjestää joka vuosi yksi kansallinen kilpailu. Monelle seuralle kilpailujen järjestäminen on ylivoimainen tehtävä, mutta kiitos hienojen talkooihmisten, olemme voineet pitää kiinni tavoitteestamme, Qvist Painijoilla on oma harjoitussali työväentalon alakerrassa. Omasta salista on muun muassa se hyöty, ettei painimattoa tarvitse siirrellä ennen ja jälkeen harjoitusten. Antero Mikkonen näyttää, kuinka kerran opitut painiliikkeet pitävät nuoremman puheenjohtajan otteessa. Salin reunoilla on kuntoiluvälineitä. - Painissa meillä on ollut ylä- ja alamäkeä. Nyt harjoituksissa käy reilut kymmenen painijaa, Qvist Koskelankylän Riennon menestynein painija on Mikael Lindgren, joka vuonna 1993 voitti Euroopan mestaruuden ja ensimmäisen Suomen mestaruuteensa. Lindgren oli Painiliiton päävalmentaja vuosina Lentopallossa elo on ollut tasaista. Kuntoilumielessä harjoitellaan ja pelataan kolmasti viikossa. Seuran nuorin laji on jalkapallo, jossa päättyneellä kaudella pelattiin puulaakisarjaa. Puheenjohtaja on ensimmäisenä nostamassa kätensä ylös, jos joku tiedustelee seuralta halukkuutta laajentaa toimintaansa. - Meidän on oltava ajan hermoilla toimintamme kehittämisessä. Olemme puhuneet muun muassa zumbasta, mutta ongelma on siinä, että työväentalolla on jo yksityisen tanssikoulun järjestämiä zumbatunteja. Niinpä meidän olisi haettava vuoro jostain muualta, Qvist Koskelankylän Riento ottaa Qvistin mukaan varmasti uusia lajeja, jos niille ilmenee tarvetta ja tulijoita. Loviisan Riento Veijo Riivari Sen verran kovaa oli viime vuosisadan alun poliittinen vääntö, että tullilaisuus ja tukkilaisuus eivät sopineet urheiluseurassa saman pöydän ääreen. Näin oli myös Loviisassa. Vuonna 1910 tullilaiset marssivat Kaivokadun päähän metsikköön ja loivat 27 henkilön voimin alkusanat Loviisan Riennon historialle. Kokouksen edetessä ilta pimeni ja viimeiset puumerkit pöytäkirjaan saatiin vasta kynttilän valossa. Tänä päivänä Riento on rakentanut työläisurheilua jo vuosisadan. Välillä on oltu aallonpohjassa, mutta aina on seura jaksanut nousta uudelleen pinnalle. Puheenjohtaja Patrick Häggman kuvaa seuran elinkaarta elämäntavaksi. 30 vuotta seuran hallinnossa puurtanut Häggman uskoo tulevaisuuteen. - Seuran perinteiset lajit nyrkkeily ja paini ovat taas nousussa. Nyrkkeilijät ovat kautta vuosikymmenien olleet Riennon urheilun peruspilareina luvun alussa Loviisan nuoratun kehäneliön sankari oli Teuvo Mankonen, josta myöhemmin tuli Loviisan pitkäaikainen demarivaltuutettu luvun alussa Riennon nyrkkeily painui 40 vuodeksi unhon yöhön, kunnes nousi taas uudelleen pinnalle uuden vuosituhannen alussa. Vahvana tekijänä oli Raul Öhberg. Naisten jalkapallojoukkue on kahdesti voittanut Suomen cupin pikkufinaalin. Muistona seuran toimiston seinällä on shekki vuodelta Laivasilta Open ja Degerby Open avasivat uuden nyrkkeilykauden 2000-luvun alkuvuosina. Degerbyhotellin takapihalla lankkuaidan takana illan päätähti oli ex-loviisalainen Robert Helenius. - Sen jälkeen me olemme järjestäneet naisten ja nuorten SM-kisat sekä 2007 Pohjoismaiden mestaruuskisat, Häggman Viime maaliskuussa ammattilaiskehään ensimmäisen kerran noussut rientolainen Eva Wahlström on voittanut EM-hopeaa (2004 ja 2005) ja -pronssia (2001). Silti hänen arvostuksessaan omat kisat nousevat niiden edelle. Kuvat Veijo Riivari Loviisan Riennon puheenjohtaja Patrick Häggman on mielissään perinteisten lajien nyrkkeilyn ja painin uudesta tulemisesta. Jalkapalloilu on ollut yksi Riennon vahva laji. Naiset ovat esittäneet tällä saralla pääosaa luvun puolivälissä naiset tavoittelivat tosissaan paikkaa pääsarjassa. - Valitettavasti se jäi yhden maalin päähän Seinäjoella, Häggman Vuosina 2003 ja 2004 naiset voittivat Suomen Cupin pikkufinaalin. Voitosta tulleet euron shekit koristavat seuran kerhomajan seinää. Yhtenä tuplavoiton avaimena oli toppari Mikaela Ahlgren, seuran nykyinen rahastonhoitaja. Myöhemmin jalkapallo on vaihtunut futsaliin, jossa seuran naiset saavuttivat vuonna 2004 SM-pronssia. Riento on myös luotettava yhteistyökumppani vihreällä veralla. Seura anoi yhtä alle 19-vuotiaiden naisten EM-lopputurnauksen ottelua, mutta sai peräti neljä. - Puoli vuotta me ramppasimme Hesassa ja opiskelimme turnausjärjestelyjä liiton kanssa, Häggman Menestyvän seuran yksi perusvahvuus on seuraihmisten uskollisuus. Keijo Lappalainen tuli Riennon johtokuntaan vuonna 1968 vain 18-vuotiaana. Sen jälkeen mies on ollut pois johtokuntatyöskentelystä vain yhden kauden. - Se oli 1970-luvun taitteessa, kun olin armeijassa. Alussa seuran vuosikokoukset olivat jännää touhua, kun ehdokkaita oli enemmän kun paikkoja. Tänä päivänä asiat ovat täysin päinvastoin, Lappalainen Riennon talouden vankka selkäranka on rakennettu 1970-luvun alussa käynnistyneestä bingosta, joka loppui vuonna Liikuntahallilla pidetyt diskot ja Tähtitanssit toivat myös kermaa kakun päälle. Perinteinen rientolaisten rahanhankintamuoto on ollut jo vuosia Loviisan maanantairavien talkootyöt. - Me järjestämme raveihin omat järjestyksenvalvojat, liikenteenohjaajat ja hoidamme myös lipunmyynnin. Loviisan kavioura on käytössä vain viidesti kesän aikana. Muutoin se palvelee harjoitusratana, Häggman

18 18 MesTo mielii liigaan Ismo Alhoniemi Messukylän Toverit pelasi 2000-luvun alussa kaksi kautta lentopallon naisten SM-liigassa. Takaisin samaan sarjaan oli mieli jo viime kaudella, mutta liigakarsintaan pääseminen jäi yhden erävoiton päähän. Nousu Mestaruusliigaan olisi ollut myönteinen yllätys, vaikka se tavoitteena olikin. Uusiutuneella joukkueella oli uusi valmentaja, joten viime kauteen ei lähdetty kovin suurin odotuksin. Tällä 1-sarjakaudella ajatukset ovat hivenen toisenlaiset. - Oman eli etelälohkon kärkipaikkaan on kaikki mahdollisuudet. LP Kangasala nousi liigaan, joten lohkon taso heikkeni ja lisäksi lohkossa pelaa keski-iältään nuoria joukkueita, sanoo valmentaja Jukka Leppänen. Pohjoislohkoa Leppänen pitää eteläistä vaikeampana. Lohkojen neljä parasta pelaavat ristiin ja välierien voittajat pelaavat 1-sarjan finaalin kahtena otteluna. Kumpikin joukkue menee liigakarsintaan. MesTolla oli kauteen lähdettäessä mielessä vain yksi tavoite. - Ensin haemme oman lohkon kärkipaikkaa ja sitten katse käännetään liigakarsintaan. Lohkovoitolla on iso merkitys ja pohjoislohkon voittaja on lyötävissä, Leppänen Valmentajan silmin katsottuna joukkueessa on nuorta energiaa höystettynä muutamalla kokeneella pelaajalla. Nuoruudesta huolimatta monella pelaajalla on takanaan paljon otteluja eli kokemusta ei voi määrittää yksinomaan katsomalla syntymävuosia. Nuoruus ja into ovat Leppäsen mielestä vahvuuksia; hitsautuminen joukkueeksi heikkous. - Olen painottanut pelaajille sitä, että tässä lohkossa kaikki joukkueet ovat lyötävissä. Meidän on ihan turha lähteä muuttamaan harjoitteluamme kauden aikana, Leppänen MesTo täyttää sata vuotta Messukylän Toverit on viihtynyt naisten lentopallon Ykkösen kärkisijoilla. Tällä kaudella tavoitteena on etelälohkon piikkipaikka ja sitä myöten hyvät asemat lähdettäessä pelaamaan Mestaruusliigan paikasta. vuonna Jos nousua Mestaruusliigaan ei ole enemmin tapahtunut, niin viimeistään kaudella Kaukajärvellä pitäisi taas pelata naisten liigaotteluita ja 100-vuotisjuhlaottelu keväällä Seuralta vaaditaan Leppäsen mielestä paljon, koska pelkillä puheilla ei liigaan mennä. - Jos nousu tapahtuu keväällä 2014, on sinne paljon aikaa. Mitä vain voi tapahtua ja kukaan ei tänään tiedä, kuinka moni näistä pelaajista on vielä mukana, Leppänen Seuran puheenjohtaja Olli Lindroos tietää, kuinka kovan työn ja panostuksen takana nousu liigaan on, mutta ei pidä ajatusta mahdottomana toteuttaa. - Messukylän Toverit naisten Mestaruusliigassa on seuran visio, jota koko ajan pyrimme muuttamaan konkreettiseksi tulokseksi. Emme siis pelkästään puhu liigaan noususta, vaan tämänkin kauden joukkuetta rakennettiin pitäen liiga mielessä, Lindroos Kuvat Ismo Alhoniemi Nämä Cumulus-hotellit palvelevat Sinua jouluna: Helsinki, Hakaniemi Joensuu Kemi Lappeenranta Oulu Tampere, Hämeenpuisto ja Koskikatu Turku Vantaa, Airport Kahden hengen huone alk. 80,- Huonevaraukset: Hinta sisältää majoituksen yhdeksi yöksi 2 hengen huoneessa, buffet-aamiaisen ja asiakassaunan. Valmentaja Jukka Leppäsen mukaan joukkueessa on nuorta energiaa höystettynä muutamalla kokeneella pelaajalla.

19 Kiminkisen sydämen asia Ismo Alhoniemi TUL:n painijaosto on aina halunnut kannustaa ja tukea painijoita osallistumaan Kansainvälisen Työväen Urheiluliitto CSIT:n painin mestaruuskilpailuihin. Nuoret painijat saavat kokemusta kansainvälisistä otteluista ja saavat mahdollisuuden edustaa TUL:n mestaruuskilpailuissa. Painijaoston periaate ja mestaruuskilpailujen merkityksen arvostaminen korkealle ovat tehneet TUL:stä järjestön, jonka joukkue on aina suuri ja joka osallistuu kilpailuihin vuodesta toiseen. CSIT:n painitoiminnan uudelleen käynnistyminen on itse asiassa TUL:n ansiota. - Vuonna 1997 esitin liiton painijaostolle sen olemista aktiivinen CSIT:n painitoiminnan käynnistämiseksi uudelleen. Aloitimme yhteistyön Eestin Kalevin kanssa ja teimme yhdessä aloitteen CSIT:n hallituksen, sanoo painikomission presidentti Hannu Kiminkinen. Lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen pai- nin mestaruuskilpailut tulivatkin uudelleen CSIT:n kilpailuohjelmistoon. Luonnollisesti myös lajin päättävä elin eli komissio herätettiin henkiin ja sen ensimmäiseksi presidentiksi tuli Juha Virtanen. Virtasen jälkeen vuonna 2006 presidentiksi valittiin Kiminkinen. - Olemme erittäin aktiivinen järjestö CSIT:n painikomissiossa. Vaikka joukkueen kokoaminen on työlästä johtuen painijoiden loukkaantumisriskistä, haluamme jatkossakin antaa nuorille painijoille mahdollisuuden edustaa TUL:ää kansainvälisissä kilpailuissa, Kiminkinen Painin mestaruuskilpailuissa on vuosien mittaan nähty maailman huippupainijoita. Maailman kisoissa Tallinnassa mukana oli virolainen maailmanmestari. Kiminkisen mukaan olennaisempaa on kuitenkin antaa osallistuvien maiden lupauksille ja maajoukkuepaikkaa tavoitteleville mahdollisuus kansainvälisiin kilpailuihin. - Maiden kakkos- ja kolmospainijoille sekä junioreille CSIT:n kilpailut ovat hyviä paikkoja. Ongelmaksi on nousemassa arvokilpailubuumin syntyminen tyttöjen, poikien ja juniorisarjoihin, sillä kesä- ja heinäkuut leirityksineen alkavat olla täynnä, Kiminkinen Painin mestaruuskilpailut ovat perinteisesti ajoittuneet kesälle. Painikomissiossa ei vielä ole kunnolla avattu keskustelua mestaruuskilpailujen ajankohdan siirtämisestä, mutta Kiminkinen pitää keskustelun käynnistymistä varmana. - Eri ikäluokkien arvokilpailuja on niin paljon, että CSIT:n painikomissiossa on oltava rohkeutta tarkastella uutta ajankohtaa kesän ulkopuolelle. Painissa mestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi. Tänä kesänä kilpailtiin Tallinnassa osana Maailman kisoja ja vuodelle 2012 hakemus on tulossa ainakin Itävallasta. Kiminkinen sanoo pyrkivänsä siihen, että Itävallan Askö on seuraava järjestäjä. - Vuosi 2013 on mielenkiintoinen. Hiljattain CSIT:n kolmannet Maailman kisat myönnettiin Brasiliaan, mutta sikäläisellä järjestöllä Sensillä ei ole painitoimintaa. Painia ei näin ollen varmaankaan nähdä kilpailuohjelmistossa, Kiminkinen Kiminkinen aloitti vuonna 1986 TUL:n Keski-Suomen piiritoimistossa ja saman vuoden syyskuussa hän aloitti Savon piirin toiminnanjohtajana. Tuosta tehtävästä Kiminkinen on virkavapaalla, mutta vastaa edelleen otona. painin lajitoiminnasta. Hän on myös Painiliiton tiedotuspäällikkö. Hannu Kiminkinen on toiminut Kansainvälisen Työväen Urheiluliitto CSIT:n painikomission presidenttinä vuodesta 2006 alkaen. Sitä ennen tehtävää hoiti Juha Virtanen Holiday Inn Oulu Kirkkokatu 3, Oulu Seurapäivät 2010 suuntaa tulevaisuuteen TUL:n Seurapäivillä pääsevät osanottajat alustusten jälkeen takomaan ja muotoilemaan lukuisissa työpajoissa uusia linjoja TUL:n toimintaan. Seurapäivien päätyttyä kokoontuu liittokokouksessa valittu uusi TUL:n valtuusto ensimmäiseen sääntömääräiseen kokoukseensa. Osanottomaksut: 170 euroa/henkilö yhden hengen huoneessa (majoitus, ruokailut ja koulutus) 130 euroa/henkilö kahden hengen huoneessa (majoitus, ruokailu ja koulutus) 80 euroa/henkilö ilman majoitusta (ruokailu ja koulutus) Ilmoittautuminen: Kysy lisäpaikkoja mahdollisimman pikaisesti TUL:sta Pia Reutsalolta puh. (09) tai sähköposti pia.reutsalo@tul.fi tai Ilmoita myös mahdolliset erikoisruokavaliot. Lauantai Lounas Avaus puheenjohtaja Sirpa Paatero, TUL Liikunnan ja urheilun visio 2020 seuratoiminnan asiantuntija Sirpa Korkatti, SLU Seura terveysliikunnan toteuttajana johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti Yleiskeskustelua alustuksista ja valmistautuminen työpajoihin Kahvitauko Työpajat 1. Joy Games linjaa lasten ja nuorten toimintaa 2. Mikä on TULlilainen urheilujärjestelmä? 3. Haloo, CSIT kutsuu liittojoukkueita - mitä evääksi? 4. Aikuisliikunta seurojen voimavarana 5. Löytääkö työyhteisöliikunta paikkansa? 6. Kuntoviikot uusiutuu Työpajojen terveiset (á 5 min) Illallinen Sunnuntai TUL:n suunta - strategiasta toimintaan pääsihteeri Janne Ollikainen, TUL Ilmoittautumisaikaa jatkettu. Kysy lisäpaikkoja! 9.30 Kunta liikuntakumppanina vs. liikuntajohtaja Niina Epäilys, Oulun kaupunki Yleiskeskustelua alustuksista ja valmistautuminen työpajoihin Työpajat 1. Seurapalvelut - mitä tulossa? 2. Koulutuksella lisää tekijöitä 3. Yrityskumppanuus lisää mahdollisuuksia 4. TUL seurojen edunvalvojana 5. Jääkö viestintä verkkoon? 6. Liikuntalaki velvoittaa - kokeeko seura kunnan kumppaniksi? Työpajojen terveiset (á 5 min) Yhteenveto ja päätössanat kehittämisjohtaja Sari Virta, TUL Lounas TUL:n valtuuston kokous, eri työryhmien kokouksia

20 20 Naiskaksikko toi painin Mynämäen Tovereihin Mattias Poutanen (oik.) sijoittui kolmanneksi Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailuissa. Painijatoverit katsovat liikettä, joka toi nuorukaiselle pronssia. Lisää Laineita. Marika näyttää taitonsa yksipyöräisellä ja Jenni, Mika sekä Nikke katsovat. Ismo Alhoniemi Mynämäen Toverien puheenjohtajaksi vuonna 1993 valitun Kirsti Kirveennummi-Artiolan laji oli pyöräily. Yhdeksän Suomen mestaruutta ja nipun muita mitaleita voittaneena hän on marraskuun lopussa 80 vuottaan juhlivan seuran paras urheilija. Saavutus on merkittävä, mutta yhtä mielenkiintoinen on Kirveennummi-Artiolan rooli painin tulemisesta seuran ohjelmaan luvun lopulla painin toi Mynämäen Tovereiden ohjelmaan kaksi naista, seuran silloinen sihteeri ja minä puheenjohtajana. Taakseen katsoen voi sanoa painin pelastaneen tämän Kimmo (vas.) ja Immo Laine ovat osa Laineen suvun pyöräilijöitä. seuran, sanoo Kirveennummi-Artiola. Naiskaksikko mietti aikansa lajia, joka sopii sisällä harrastettavaksi, on helppo aloittaa, on edullinen ja jonka pariin voi tuoda kaverinkin. Mietintöjen jälkeen lopputulemaksi saatiin paini. Entinen mahtilaji pyöräily oli osoittanut ensimmäiset taantuman merkit, joten painista tuli uusi piristysruiske seuratoimintaan. Painin käynnistyminen ei olisi onnistunut ilman TUL:n painiseurojen apua. Turusta tuli alussa vuoroilloin painivalmentajat auttamaan ja iso merkitys oli myös Painiliiton aluevalmentajalla. - Edelleen tunnen suurta kiitollisuutta ja kunnioitusta seuroja kohtaa, koska niistä oltiin valmiita auttamaan tulokasta. Ensimmäisten painipoikien isiä lähti saman tien valmennuskurssille, sanoo Kirveennummi-Artiola. Nyt seuran valmentajina on miehiä, jotka poikasina olivat seuran ensimmäisiä painijoita. Mynämäen Tovereilla on noin kaksikymmentä kilpapainijaa, mikä 200 jäsenen seurassa on hyvä määrä. Paini on palloilulajien puristuksessa säilyttänyt asemansa Mynämäen liikuntakartalla. - Täällä on peräti 21 lajiseuraa ja monissa niistä harrastetaan nuorten suosimia palloilulajeja, sanoo Kirveennummi-Artiola. Pyöräilyn suuruudenpäivät ovat ainakin toistaiseksi takana. Seurassa on kymmenkunta lisenssipyöräilijää. Kirveennummi-Artiola näkee yhdeksi ongelmaksi pyöräilystä syntyvät kustannukset. - Laji vaatii lasten vanhemmilta nykyisin isoja investointeja, koska seura ei enää kykene antamaan pyöriä lainaksi ja näin tukemaan harrastuksen aloittamista. - Tilanne pahenee entisestään, jos Pyöräilyunionin tavoite kehittää vain huippu-urheilua toteutuu. Junioritoiminta heikkenee tällaisten päätösten myötä, sillä jatkossa seurat joutuisivat itse panostamaan kaiken uusien juniorien saamiseksi lajin pariin, sanoo Kirveennummi-Artiola. Painin ja pyöräilyn ohella Mynämäen Tovereilla on kerran viikossa kuntopiiri ja aktiivista veteraanitoimintaa. Työväentalo on ääriään myöten täynnä silloin, kun kuntopiiriläiset saapuvat huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Myös painijat harjoittelevat työväentalolla. Tulevaisuus voi tuoda terveysliikunnan seuran uudeksi toimintamuodoksi. Kirveennummi-Artiola toivoo seuraan löytyvän ihminen, joka ryhtyisi liikuttamaan sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät halua harrastaa kilpaurheilua. Mynämäelläkin on nuoria, jotka eivät halua ottaa urheilua tosissaan. Tällaisten nuorten ja myös aikuisten liikuttamiselle olisi täällä tilaus, kunhan vain olisi vetäjä. - Kuntopiiri on hyvä ja kannustava esimerkki siitä, että terveysliikuntaa kannattaisi jatkaa. Aina ei tarvitse liikkua veren maku suussa ja tähän tarjoaa vastauksen mielekkäästi järjestetty terveysliikunta, Kirveennummi-Artiola Kuvat Ismo Alhoniemi Pyöräilymuoto tämäkin. Nikke Laine harrastaa