Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmistotuotteet SPIN 2000-2003 -teknologiaohjelma"

Transkriptio

1 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 15/2003 Loppuraportti

2 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 15/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN x Kansi: PP-Viestintä Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Ohjelmistotuoteliiketoiminta on maailmanlaajuisten markkinoiden kautta merkittävän kasvupotentiaalin omaava nouseva teollisuussektori. Ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden koko on noin 250 miljardia euroa. Markkinat ovat kasvaneet prosentin vuosivauhtia ylittäen selvästi yleisen teollisen kasvunopeuden. Viimeaikaisen tietotekniikkapalvelujen ja ohjelmistojen kysynnän heikkenemisen odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi ja kasvuvauhdin palautuvan keskimäärin 10 prosentin tasolle. Suomessa omiin ohjelmistotuotteisiin perustuva kansainvälinen liiketoiminta pääsi 1990-luvulla vauhtiin muutaman kymmenen alan pioneeriyrityksen voimin. Ohjelmistovienti kasvoi 1900-luvun loppuun mennessä lähes 200 miljoonaan euroon. Ohjelmistotuotteita valmistavia yrityksiä oli tuolloin maassamme useita satoja ja niiden osaamisen luoma kasvupotentiaali oli merkittävä. Kaikista ohjelmisto- ja tietojenkäsittelypalvelualan runsaasta 3000 yrityksestä ohjelmistotuoteliiketoimintaa on yli 1000 yrityksellä, alan viennistä ohjelmistotuoteliiketoiminta kattaa kuitenkin yli 80 prosenttia. Ohjelmistoliiketoiminta on siten keskeinen Suomen taloudelliseen kasvuun vaikuttava toimiala luvun lopun teknologiamuutokset ja -haasteet mm. Internetja langattomien verkkojen sovellukset sekä sähköinen kaupankäynti ja -asiointi loivat pohjaa liikevaihdon kasvuodotuksille. Toiminnan painopisteenä on pääsy kansainvälisille markkinoille ja merkittävä kasvu. Alan kasvuennusteissa on päädytty jopa henkilön työllistämiseen vuoteen 2010 mennessä. Tuotetavoitteisen toiminnan lisääntyminen ja erityisesti verkkoteknologian vauhdittamat teknologiamuutokset ovat johtaneet uusien liiketoimintamallien kehittymiseen, joissa keskeistä on partneroitumiseen ja verkostoitumiseen perustuva toimintatapa sekä erityisesti suuntautuminen kansainvälisille markkinoille jo toiminnan alkuvaiheessa. Uudentyyppiset rahoitusjärjestelyt, mm. pääomasijoittajien aktiivinen rooli, ovat myös tyypillisiä alalle. Menestyksekäs ohjelmistotuoteliiketoiminta on osoittautunut haasteelliseksi, monipuolista osaamista, valmiuksia ja asiantuntemusta vaativaksi alaksi. Erityisen haasteen muodostaa liiketoimintamallien, -vaatimusten ja teknologiamahdollisuuksien onnistunut yhdistelmä. Ohjelmistotuoteliiketoiminta on tutkimusalana uusi ja vasta aivan viime vuosina on perustettu ohjelmistotuoteliiketoiminnan professuureja yliopistoihin ja korkeakouluihin. Myös kauppakorkeakouluissa ja yliopistojen taloustieteen yksiköissä on vasta äskettäin aktivoiduttu ohjelmistoliiketoiminnan tutkimukseen. Tekes on koko olemassaolonsa aikana systemaattisesti korostanut tuotetavoitteisen toiminnan tärkeyttä ohjelmistoliiketoiminnassa perustellen sitä erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan vaatimuksilla. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kehityksen ja

5 kehitysedellytysten vauhdittamiseksi Tekesin hallitus päätti käynnistää syksyllä 1999 uuden kolmivuotisen teknologiaohjelman Ohjelmistotuotteet SPIN Ohjelma käynnistyi v Ohjelman volyymiksi arvioitiin 75 milj. euroa ja Tekesin rahoituksen määräksi 34 milj. euroa. SPIN-ohjelman perusajatuksena ja lähtökohtana oli uutta kansainvälistä liiketoimintaa tavoitteleva tuoteorientoitunut lähestymistapa. Teknologianäkökulman ohella ohjelmassa pyrittiin lisäksi kehittämään ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristön valmiuksia ja vuorovaikutusta mm. markkinoinnin, asiantuntijapalveluiden, tutkimuspalveluiden, rahoituksen ja kansainvälistymisen osalta. Ohjelman vastaanotto yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa oli alusta lähtien innostunut ja uusia innovatiivisia hankeideoita syntyi runsaasti. Lisäksi ohjelman päämääriin ja tavoitteisiin sitoutui lukuisia alan eri toimijoita aina pääomasijoittajista ministeriöihin. Ohjelman hankkeiden määrälliset tavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Kolmivuotiskaudella toteutuneen 75,5 milj. euron hankevolyymin lisäksi SPIN-ohjelmassa jouduttiin jättämään ohjelman ja rahoituksen ulkopuolelle hanke-ehdotuksia samana aikana n. 80 milj. euron arvosta. Käynnistyneissä hankkeissa asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita hankkeilla tavoiteltavan liiketoiminnan laajuudesta, summattuna yritykset tavoittelevat hankkeilla lähes miljardiin euron yltävää uutta liikevaihtoa ja pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Alan yritysten ja sidosryhmien kanssa valmistellun ohjelman toteutusta johti aktiivinen johtoryhmä puheenjohtajakaksikkonaan Pekka Ruusunen Ohjelmistoyrittäjät ry.:stä ja Artturi Tarjanne Nexit Venture Oy:stä. Ohjelmapäällikkötoiminnasta vastasi Irmeli Lamberg Innopoli Oy:stä tukenaan Jyväskylän, Oulun ja Tampereen osaamiskeskittymien asiantuntijoita. Tekes kiittää lämpimästi johtoryhmää ja ohjelmapäällikköryhmää avustajineen innostuneesta ja esimerkillisestä toiminnasta ohjelman aikana. Lisäksi Tekes onnittelee yrityksiä ja tutkimuslaitoksia korkeatasoisesta työstä projekteissa. Tekes toivoo, että ohjelman ja sen hankkeiden tulokset ja vaikutukset johtavat ohjelmistotuoteyrityksissä ja niiden sidosryhmissä osaamisen ja liiketoimintavalmiuksien merkittävään parantumiseen ja sitä kautta entistä kilpailukykyisempään ohjelmistotuoteliiketoimintaan ja kasvun vauhdittumiseen. Tekes haluaa myös erityisesti kiittää käsillä olevan loppuraportin koostamisesta ja laadinnasta vastannutta Anne Lankista Innopoli Oy:stä sekä lukuisia raportin laadintaan eri tavoin osallistuneita henkilöitä. Raportin toivotaan yhdessä ohjelman aiempien julkaisujen kanssa palvelevan yhteenvetona ja hakemistona alan toimijoiden, tuotteiden ja liiketoimintavalmiuksien nykytilasta ja mahdollisuuksista. Samalla sen odotetaan toimivan rohkaisijana uusille alan yrityksille ja yritysten sidosryhmille kansainväliseen, tuotetavoitteiseen ohjelmistoliiketoimintaan. Helsingissä huhtikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Alkusanat SPIN-teknologiaohjelman keskeisimpiin tavoitteisiin kuului suomalaisen ohjelmistotuoteteollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Työtä on tehty harvinaisen poukkoilevissa markkinaolosuhteissa. Koko tietoteollisuuden suhdanneperspektiivi teknologiaohjelmaa käynnistettäessä oli huima; vuoden 2000 maaliskuussa se oli sekä Suomessa että kansainvälisestikin ennennäkemättömän nopean nousukehityksen lakipisteessä. Ylilyöntiä seurasi tyypillinen lähes yhtä voimakas vastareaktio, jossa koko teollisuudenala on ollut vaarassa leimautua kuplaksi. Eteenpäin katsottaessa on kuitenkin hyvä ottaa viimeaikojen tapahtumista etäisyyttä ja yrittää tunnistaa kestäviä pitkien aikajaksojen kehitystrendejä. Tietoteollisuuden suhteellinen osuus teollisuusvaltioiden bruttokansantuotteesta jatkaa eri tutkimusten mukaan edelleen kasvuaan. Samalla ohjelmistotuoteteollisuus ja sitä lähellä olevat osaamisalueet toimivat yhä keskeisempinä valkokaulustyöllistäjinä ja korkean teknologian teollisuuden kilpailutekijöinä. IT-kuplan puhjettua myös rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaasti sulkemalla aikaisen vaiheen osaamispohjaisten yritysten rahoitushanat. Kymmenistä Suomessa toimineista teknologiayritysten pääomasijoittajista useimmat ovat käytännössä lopettaneet toimintansa ja jäljelle jääneet keskittyvät lähinnä turvallisempiin myöhemmän vaiheen yrityksiin, jotka ovat jo innovaatiovaiheensa ohittaneet. Edellisen johdosta julkisen tuen merkitys on teknologiaohjelman edetessä merkittävästi kasvanut. Suomen tulevaisuus on osaamisvetoisessa yrittäjyydessä. Ohjelmistotuoteteollisuudella on mahdollisuus kasvaa uudeksi teolliseksi kivijalaksemme, kun jatkamme määrätietoisia ponnistelujamme kilpailukykymme edelleen parantamiseksi. Innovaatiot tehdään pienissä yrityksissä, niiden rooli on toimia katalyyttina tulevaisuuden businekselle. Suuryritysten rooli on globaali liiketoiminta, sopimusjuridiikka ja brandien rakentaminen. Me emme halua jäädä tietoteollisuuden banaanivaltioksi, vaan myös tämän toimialan sisällä meidän on innovoitava korkean jalostusarvon liiketoimintaa. Ilman aktiivista panostusta tuotekehitykseen on vaarana, että jäämme kansainvälisessä kilpailussa alihankkijan rooliin. Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt samanlaiset onnistumisen perusedellytykset, millä Piilakso aikanaan nousi kukoistukseensa. Julkisen sektorin, tutkimuksen ja yritysten yhteistyö on kohentunut, pääomasijoittaminen on ammattimaista, yritystoiminnan asenne on yhä kansainvälisempi ja onnistumiseen uskotaan. Puutteitakin on: businessenkelien ekosysteemi ei vielä ole riittävän kehittynyt ja yrittäjäksi ryhtymisen halukkuus on huolestuttavan alhaisella tasolla. Suunta on kuitenkin oikea. Ohjelmistotuoteteollisuuden pitkäaikainen trendi on voimakkaasti kasvava huolimatta vuosituhannen alun suhdannekuopasta. Onnistumisen avaimet ovat tarjolla, käyttäkäämme tilaisuus hyväksemme. Rahoitusmarkkinoiden muututtua hyytävän kylmiksi, on Tekesin rooli uuden korkean jalostusarvon yritystoiminnan katalysoijana korostunut. Ohjelmistoteollisuus arvostaa sitä, että SPIN-ohjelman ajoitus ja fokus olivat oikeaan osuneita. Haluamme SPIN-ohjelman johtoryhmän puheenjohtajina lausua kiitoksemme myös sekä erittäin aktiiviselle ja innostuneelle johtoryhmälle, että uutteralle ohjelmapäällikköryhmälle. Yhteistyö ja verkottuminen osoittivat taas voimansa. Artturi Tarjanne Pekka Ruusunen

7 Tiivistelmä Suomen ohjelmistomarkkinat olivat vuonna 2001 hieman vajaat 1,1 miljardia euroa (EITO, 2002). Suomalaisten yritysten ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvo oli tuolloin 892 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli jo yli 400 miljoonaa (Teknillinen korkeakoulu, Ohjelmistoyrityskartoitus, 2002). Suomalainen ohjelmistoliiketoiminta on kasvanut erittäin nopeasti, välillä tuoteyritysten liikevaihto on noussut nelinkertaiseksi ja viennin osuus on noussut jopa lähes viisinkertaiseksi. Vuosituhannen alun vähäisen kasvun jälkeen ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden arvioidaan pääsevän yli 10 prosentin vuosikasvuun parin seuraavan vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi noin 250 miljardin euron ohjelmistomarkkinoiden kasvamista lähes 450 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. Ohjelmistoteollisuus kehittyy yhdeksi Suomen teollisuuden tärkeimmistä tukijaloista, kun ohjelmistoteollisuuden myönteistä kehitystä saadaan entisestään vauhditettua. Tuotelähtöinen liiketoiminta tarjoaa korkeatasoisen teknologiaosaamisen yrityksille erinomaisen keinon päästä voimakkaasti kasvaville globaaleille ohjelmistomarkkinoille. Ohjelmistotuotteet SPIN oli Tekesin kolmivuotinen teknologiaohjelma, jonka avulla tuettiin yli 100 suomalaisen pk-yrityksen globaaleille markkinoille tähtäävää tuotelähtöistä liiketoimintaa. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi aktivoitiin yrityksiä ja tutkimusyksikköjä tekemään ohjelman avainalueiden mukaisia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Lisäksi panostettiin ohjelmistoklusterin verkottumista ja kansainvälistymistä edistäviin toimiin. Ohjelman projektit kohdistuivat kärkihankealueisiin sekä muihin painopiste- ja toimintaalueisiin. Kärkihankealueita olivat Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Uuden sukupolven yritys- ja toimialasovelluksiin. Muita painopistealueita olivat tietoturva, viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat, uudet ohjelmistokehityksen tuotteet, uudet käyttöympäristöalustat, uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet, uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet, komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet. SPIN-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 110 yritys- ja 14 tutkimusprojektia. Ohjelman yrityshankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 70 miljoonaa euroa ja Tekesin rahoitusosuus tästä 29,6 miljoonaa euroa. Ohjelmassa panostettiin yliopistojen tutkimusyksikköjen yritysyhteistyössä toteuttamiin tutkimushankkeisiin lisäksi 5,5 miljoonaa euroa. en tulokset on esitetty tiivistetysti hankealuekuvauksissa, joka aloittaa kunkin alueen projektien esittelyn. en yksityiskohtaiset tulokset on esitetty omissa kappaleissaan. Koko ohjelmaa koskevia tuloksia on käsitelty omana kappaleenaan. Ohjelmistoyritysten liiketoimintaympäristön kehittämiseksi panostettiin klusterin kiinteyttämiseen, henkilö- ja yritysverkostojen kehittämiseen sekä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Ohjelman seminaareihin osallistui yhteensä n ohjelmistoklusterin vaikuttajaa ja SPIN-uutiskirjeet saavuttivat kuukausittain yli 800 alan toimijaa. Ohjelman sisäiset toiminnot, kuten ohjelmapäällikkö- ja johtoryhmätoiminta auttoivat myös ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa etenkin verkottumisen ja yhteistyön osalta. Kansainvälistymistä edistettiin yhteistyöllä mm. seminaarien yhteydessä pidettyjen vientiklinikoiden, markkinointimateriaaliksi painetun Software Product Business in Finland -esitteen avulla sekä yhteistyössä erilaisten kansainvälistymisohjelmien kanssa. SPIN-teknologiaohjelman liitännäispro-

8 jekteina toteutettuihin Global Software -ohjelmiin on osallistunut 65 ohjelmistoyritystä pääkaupunkiseudulta, Jyväskylästä, Oulusta ja Tampereelta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että SPIN-teknologiaohjelman ajoitus oli juuri oikea, sillä se auttoi ohjelmistotuoteliiketoiminnan yrityksiä omalta osaltaan selviämään pahimman IT-kuplan vaikutuksista. 90-luvun lamasta selviäminen paljolti oli juuri seurausta siitä, että Suomen kansantalouden kasvun pienentyessä osattiin panostaa maailmanlaajuisen kasvualan t&k-rahoitukseen. Kansainvälisen menestymisen hyvänä edellytyksenä on voimakas Suomen laajuinen yhteistyö ja verkottuminen. SPIN-teknologiaohjelma sai mukaan yhteistyöhön Suomen merkittävimpien ohjelmistoteollisuuden kasvukeskusten yrityksiä, osaamiskeskustoimijoita sekä yliopistoväkeä. Yliopistoyhteistyössä on toteutettu useita ohjelmistoliiketoimintaan liittyviä selvitys- ja tutkimusprojekteja sekä järjestetty professoritapaamisia. Samalla alueella tuotekehitystä tekevien yritysten kannattaa muutenkin hyötyä toistensa kokemuksista ja osaamisesta. Tässä teknologiaohjelma on ollut erinomainen väline. Samalla se on avannut ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterille entistä paremman kanavan Tekesin eri palvelujen hyödyntämiseen.

9 Summary The size of the Finnish software market in 2001 was slightly less than EUR 1.1 billion (EITO, 2002). The value of the software product business of Finnish companies was EUR 892 million for the same period, with the share of exports rising to more than EUR 400 million (Helsinki University of Technology, software company survey, 2002). The growth of Finnish software business has been extremely rapid; between 1997 and 2001, the sales of product companies have quadrupled and the share of export has almost quintupled. It has been estimated that, after the slow growth at the turn of the millenium, the global software market will achieve an annual growth of more than 10% over the next few years. This would mean that the software market, which currently stands at EUR 250 billion, would grow to be nearly EUR 450 billion by The software industry will develop into one of the most important pillars of the Finnish industry, once the positive trend in the software industry speeds up. Product-oriented business offers companies that have high-level technological expertise an excellent means of accessing the rapidly growing global software market. Software products SPIN was a three-year technology programme carried out by Tekes with the aim of supporting the product-oriented business of more than 100 small and medium-sized Finnish enterprises that are aiming for the global market. In order to achieve the objectives set in the programme, active measures were taken to help companies and research units start product development and research projects in accordance with the programme s key areas. In addition, special measures were taken in order to promote the networking and internationalisation of the software cluster. The projects for the programme were divided into core technology areas and other areas of focus and areas of operation. Core technology areas included: Applications for the Internet service infrastructure Applications for mobile communications New enterprise management software for companies operating in the digital economy. Other focus areas included computer security, entertainment software, systems and software development tools, software for mobile and other new platforms, modernisation of existing applications, new media technologies, component-based software products and software component products. A total of 110 industrial and 14 academic R&D projects were accepted into the SPIN technology programme. The total volume of the industrial projects in the programme was nearly EUR 70 million, of which Tekes financed EUR 29,6 million. EUR 5,5 million was invested in academic R&D projects carried out by university research units in co-operation with companies. A summary of the results of these projects is presented in a project area description that begins the project description part of each area. The results of each individual project are presented in more detail in a separate chapter. The results of the entire programme are described in a separate section. In order to develop the business environment of software companies, special emphasis was put on solidifying the cluster, developing the networks of individuals and companies as well as developing the knowledge of international business. All in all, approximately 1,500 influential persons from the software cluster participated in the seminars arranged within the framework of the programme, and the monthly SPIN

10 newsletters reached more than 800 people operating in the sector. The programme s internal activities, such as programme director and management group activities, also helped to achieve the goals of the programme, especially in the fields of networking and co-operation. Measures to promote internationalisation included export workshops in connection with seminars, the Software Product Business in Finland brochure that was used as marketing material and co-operation with various internationalisation programmes. 65 software companies from the Helsinki metropolitan area, Jyväskylä, Oulu and Tampere participated in the Global Software programmes implemented as ancillary projects in connection with the SPIN technology programme. To conclude, it can be stated that the timing of the SPIN technology programme was perfect, since it helped companies operating in the software product business survive the worst of the consequences of the information technology bubble burst. Surviving the depression in the 1990 s can primarily be attributed to the fact that, as the growth of the Finnish national economy was decreasing, a wise decision was made to focus on R&D financing in a global growth industry. One significant prerequisite for international success is strong nationwide co-operation and networking. The SPIN technology programme was able to attract companies, centres of expertise and universities from the major Finnish growth centres in the software industry to start co-operation. Co-operation with universities included several survey and research projects related to the software business and meetings with professors. For that matter, companies carrying out product development in the same line of business should utilise each other s experiences and expertise. The technology programme has been an excellent tool in achieving this. At the same time, it has opened a yet better channel for the software product business cluster to utilise the various services of Tekes.

11 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä Summary 1 Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelman käynnistämisen taustaa Tavoitteet Toteutus Osallistujat ja rahoitus Tiedon ja kokemusten vaihto Ohjelman organisaatio Ohjelman arviointi Tulokset Yleiskuva tuloksista Tuotteet ja tuotteistaminen avainalueille Verkottuminen ja yhteistyö Korkeatasoisen ja kilpailukykyisen osaamisen kehittyminen Toimintaympäristö ja tukipalvelut Kansainvälistyminen Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Tutkimushankkeet Uuden sukupolven yritys- ja toimialasovellukset Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Tutkimushanke...114

12 7 Muut painopiste- ja toiminta-alueet Sisällys Hankealuekuvaus Viihdetuotteet Uudet ohjelmistokehityksen tuotteet Komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristö ja tukipalvelut Ohjelmistotuoteliiketoiminnan tutkimus ja tulevaisuuden kehitys Kansainvälisyyden kehittyminen Global Software -ohjelmistoyritykselle asiakkaita, kumppaneita tai pääomarahoitusta Yhdysvalloista A Look into China s Software Industry and Markets Johtopäätökset Liitteet 1 en aakkosellinen hakemisto Tilaisuudet Linkit ja julkaisut Ohjelman toteutusvaiheen sisäinen vaikuttavuuden arviointi Lyhenteet Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...175

13 1 Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus Ohjelmistotuoteteollisuus on kehittynyt uudeksi toimialaksi Suomessa. Alalla toimivat lähes tuhat yritystä työllistävät noin ohjelmistoalan ammattilaista ja niiden vuosittainen liikevaihto on lähes miljardi euroa *. Kansantalouden kannalta toimialan merkitys on vielä melko pieni noin prosentin luokkaa mutta alan kasvupotentiaali on erittäin suuri. Ohjelmistotuotteilla tarkoitetaan sellaisia ohjelmistoja, jotka myydään sellaisinaan tai vain pienin muutoksin useille asiakkaille. Ohjelmistotuotteisiin pohjautuvien yritysten toiminta poikkeaa muista ohjelmistoyrityksistä mm. siinä, että ohjelmistot tuotteistetaan pidemmälle, yritysten tavoitteena on usein suuret tuotevolyymit, tuotekehitys vaatii huomattavia panostuksia ja jopa vuosien työtä ennen kuin myyntitulot toteutuvat ja tuotteiden jakelukustannukset ovat hyvin pieniä. Näiden syiden takia ohjelmistotuoteyrityksen johtaminen ja kasvattaminen vaatii muista ohjelmistoyrityksistä poikkeavia lähestymistapoja. Yritykset, jotka osaavat hyödyntää näitä ohjelmistotuoteyrityksen menestyksen keskeisiä tekijöitä parhaiten, voivat saada itselleen kilpailuetua markkinoillaan. Ohjelmistotuotetoimiala on kasvanut vahvasti viime vuosien ajan jopa yleisen IT-alan taantuman aikana alan liikevaihto kasvoi 15 % vuonna Samoin Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden vienti on jatkuvasti lisääntynyt: vuoden 2001 aikana lähes 20 %. Kansainvälistyneessä, tietoverkkoihin perustuvassa liiketoimintaympäristössä ohjelmistotuoteteollisuudella on edelleenkin hyvät edellytykset menestyä ja tämän takia on syytä huolehtia siitä, että kasvun edellytykset ovat olemassa sekä kansallisella tasolla että yksittäisissä yrityksissä. Kansallisella tasolla tämä tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, kattavaa yritysverkostoa, riittävien rahoitusmahdollisuuksien tarjoamista sekä kansainvälistymisen tukemista. Yritysten tasolla tämä tarkoittaa sopivia kompetensseja, oikeaa ja ajankohtaista näkemystä markkinoista sekä tehokasta ohjelmistoteknologian hallintaa. Suomalaisilla ohjelmistotuoteyrityksillä on perinteisesti ollut vahva teknologinen pohja, mikä on tuonut hyvän lähtökohdan kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiselle. Markkinat ovat kuitenkin koko ajan kehittyneet entistä nopeammin teknologiavetoisista asiakasvetoisiksi. Tällöin kilpailukykyinen teknologia ei riitä tarjoamaan kilpailuetua, vaan kilpailuetuun tulee pyrkiä asiakkaiden tarpeita parhaiten tyydyttävillä kokonaisratkaisuilla. Tämä korostaa jatkossa asiakasrajapinnan tärkeyttä, mikä vaatii myös yrityksen tuotekehitystoiminnoilta uudenlaista toimintatapaa ja parempaa joustavuutta. Ohjelmistotuoteyritystoimialalla ei toistaiseksi ole omaa toimialaluokitusta, mutta alaa on vuosittain tutkittu laajalla kyselytutkimuksella *. Siinä ohjelmistotuoteyritysten keskeisiksi haasteiksi on havaittu tuotekehitys ja kaupallistaminen, kansainvälinen myynti ja markkinointi, verkottuminen ja yhteistyö sekä johdon kokemuksen puute. Keskisuuret yritykset kokivat ongelmaksi myös strategisen suunnittelun. Jakelua ja tuotteiden lokalisointia puolestaan ei tyypillisesti pidetty keskeisinä ongelmina, joskin nämä ongelmat noussevat keskeisiksi, kun ala kypsyy ja toimitusvolyymit kasvavat. Rahoitus on aiempina vuosina koettu ongelmaksi, mutta tällä hetkellä sitä ei pidetä keskeisenä haasteena, mahdollisesti sen takia, että yritykset ovat * Hietala J., Maula M. V. J., Autere J., Lassenius C., Kari N. and Autio E. (2002). Finnish Software Product Business: Results from the National Software Industry Survey 2002, Centre of Expertise for Software Product Business and Helsinki University of Technology. SPIN Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus 1

14 pienentäneet kasvutavoitteitaan tai keskittyneet ohjelmistoprojektitoimintaan vaikean markkinatilanteen takia. Suuri osa suomalaisista ohjelmistotuoteyrityksistä on pieniä: vuoden 2001 kartoituksessa yritysten liikevaihdon mediaani oli noin puoli miljoonaa euroa ja 70 prosentilla yrityksistä on alle 20 työntekijää. Yritysten pieni koko on merkittävä haaste kansainvälistymiselle, sillä pieniltä yrityksiltä puuttuu usein sekä resursseja ja osaamista että riskinottokykyä kasvaa kansainvälisesti ilman kansainvälistä kasvua yritysten kasvun edellytykset ovat varsin rajalliset. Toisaalta tämä suuri pienten yritysten joukko tuottaa jatkuvasti uusia tuoteideoita ja -konsepteja, mikä luo alalla edellytyksiä jatkuvalle innovoinnille. Vaikka ohjelmistotuotepohjaisissa yrityksissä ohjelmistotuotteella ja tuotelisensoinnilla on keskeinen asema yrityksessä, tuotteisiin liittyvät palvelut ja tukitoiminnot muodostavat monessa yrityksessä keskeisen osan liikevaihtoa ja kannattavuutta. Ohjelmistoalalla on myös mahdollista hyödyntää uusia ja innovatiivisia liiketoimintamalleja, kuten avoimeen lähdekoodiin perustuvaa tuotekehitystä ja sovellusvuokrausta. Ohjelmistotuoteyritystä tulisikin johtaa siten, että liiketoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon nämä erilaiset ansaintamallit ja tuotteiden ja palveluiden muodostama kokonaisuus. Yritykset, jotka pystyvät yhdistämään nämä parhaiten, myös menestyvät parhaiten. Ohjelmistoliiketoiminnan tutkimustoimintaa on käynnistetty monissa suomalaisissa korkeakouluissa. Tästä liiketoiminta-alueen ja teknologian tutkimuksesta saattaakin tulla kilpailuetu suomalaisille yrityksille. Osaltaan tämä tutkimus- ja opetustoiminta lisää myös ohjelmistoyrittäjien määrää, mutta myös jo alalla toimivat yritykset voivat hyötyä alan tutkimuksesta: yritykset saavat uusimmat, ohjelmistoyritysten johtamista koskevat tutkimustulokset käyttöönsä ja tutkijat voivat suunnata tutkimuksensa alueille, joista saadaan konkreettisia tuloksia. Tärkeää olisi myös nykyistä paremmin pyrkiä kaupallisesti hyödyntämään tutkimustyössä tehty ohjelmistotuotteiden innovointi ja kehitystyö. Kirjoittaja Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminnan professori SoberIT/TKK puh. (09) SPIN Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus

15 2 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelmistoteollisuus kasvaa yhdeksi Suomen teollisuuden tärkeimmistä tukijaloista, kun sille syntyy nopeasti kasvavia, kansainvälisiä ohjelmistoyrityksiä. Tuotelähtöinen liiketoiminta tarjoaa yrityksille erinomaisen keinon päästä voimakkaasti kasvaville globaaleille ohjelmistomarkkinoille. Ohjelmistotuotteet SPIN oli Tekesin kolmivuotinen teknologiaohjelma, jonka tehtävänä oli synnyttää ohjelmistoalalle uutta kansainvälistä ja tuotelähtöistä liiketoimintaa. 2.1 Ohjelman käynnistämisen taustaa SPIN (Software Product INdustry) teknologiaohjelma perustui Tekesin syksyllä 1999 julkaisemaan esiselvitykseen (Tekesin raportti 74/99) ja Tekesin hallituksen joulukuussa 1999 tekemään päätökseen. Esiselvitys analysoi Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden nykytilaa, kasvupotentiaalia ja kasvun tiellä olevia ongelmia. Suomalaisten ohjelmistotuotteita valmistavien yritysten kokonaisliikevaihto vuonna 1998 oli 4,5 miljardia markkaa (750 milj. euroa). Ohjelmistotuoteliiketoiminnasta kertyi 1,5 miljardin markan (250 milj. euroa) liikevaihto ja ohjelmistotuotteiden vienti oli 620 miljoonaa markkaa (103 milj. euroa). Teollisuudenala kasvoi nopeasti. Alan yritysten liikevaihto kasvoi 37 % vuonna 1998 verrattuna edellisvuoteen. Esiselvityksessä todettiin tarpeen kansalliselle teknologiaohjelmalle olevan polttava. Tärkeimpinä syinä pidettiin ensinnäkin sitä, että toimiala kasvoi erittäin nopeasti ja normaalit yritystoiminnan tukirakenteet eivät pysyneet kasvun tahdissa. Lisäksi todettiin toimialan vaativan suuria panostuksia yksittäisiin menestystuotteisiin. Tästä johtuen tuli luoda sellainen rahoitusjärjestelmä ja asennemaailma, joka mahdollistaa alan yksittäisten yritysten keskittymisen yhteen, suuren kasvupotentiaalin tarjoamaan liiketoiminta-alueeseen. Kolmanneksi todettiin, että käynnistymässä ollut liiketoimintamallien ja teknologioiden murros kohti neljännen sukupolven ohjelmistoarkkitehtuureja vaati panostuksia teknologia-alueisiin, jotka ovat tärkeitä uuden sukupolven ohjelmistotuotteille. Jotta maamme teollisuus pystyisi vastaamaan muutoksen luomaan haasteeseen, tuli Suomeen luoda kärkihankkeita, joissa kehitetään teknologioita valituilla painopistealueilla. Murrostilanteeseen sopeutumisen nähtiin vaativan lisäksi toimialaklusterin sisäistä ja ulkoista kiinteyttämistä niin, että yritykset löytävät jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa nopeasti tarvittavia uusia resursseja ja osaamista. Teknologiaohjelman luontevaksi pituudeksi nähtiin kolme vuotta, sillä tässä ajassa odotettiin ohjelmistoteollisuuden neljänteen sukupolveen siirtymisen edenneen niin pitkälle, että ehdotettujen painopistealueiden teknologiahankkeiden tulokset saavuttaisivat kaupallisesti tuottavan vaiheen. 2.2 Tavoitteet SPIN-teknologiaohjelman tavoitteina oli: tukea avainalueille kohdistuvia ohjelmistotuotekehitysprojekteja, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotteiden kehittämiseen tukea avainalueille kohdistuvien ohjelmistotuotteiden kehittämisessä tarvittavien menetelmien ja teknologioiden kehittämiseen tähtääviä tavoitetutkimusprojekteja edistää ohjelmistotuoteliiketoiminnan edellyttämää verkottumista ja yhteistyötä kehittää ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöä ja tukipalveluja Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 3

16 4 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma OHJELMAN HALUTUT VAIKUTUKSET KOHDERYHMÄT, JOIDEN TOIMINTAAN HALUTAAN VAIKUTTAA OHJELMAN PAINOALUEET OHJELMAN HALUTUT TULOKSET OHJELMA- PÄÄLLIKÖIDEN JA JOHTORYHMÄN HALUTUT TOIMENPITEET TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN AIKAANSAAMISEKSI Kansainvälinen liiketoiminta kasvaa Mobiilitietoliikenteen ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Jussi Pihlajamaa / IMI, Innovation Management Institute, TKK JOHTAVAN ASEMAN SAAVUTTAMINEN KANSAINVÄLISISSÄ VALITUISSA TUOTEMARKKINOISSA Uusien innovatiivisten toimijoiden mukaan saanti paranee Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet, esimerkiksi WWW-, komponentti- ja agenttiteknologiat sekä palvelujärjestelmät Yritysten kasvu nopeutuu Uuden verkottuneen liiketoimintalogiikan omaksuminen paranee Tulevaisuuden yrityksissä ja organisaatioissa tarvittavat yritys- ja toimialasovellukset Pitkäjänteinen liiketoiminnan suunnittelu paranee Muut painopisteet tietoturva, viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat, ohjelmistokehityksen tuotteet, käyttöympäristöalustat, uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet, uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet Tuotekehitys ja tutkimusprojektien tuottama uusi tieto, kaupalliset tuotteet, palvelut ja menetelmät Järjestelmätuotteet, ohjelmistoalustat, jakelu-kanavat, ohjelmisto- komponenttituotteet, liiketoimintamallit, konsultti-palvelut, koulutusaineisto, koulutuspalvelut Liiketoimintakonseptit, tuoteinnovaatiot, järjestelmäkonseptit, tuotekonseptit Ohjelmapäälliköiden ja johtoryhmän toiminnan tuottamat tulokset: salkku (yritysprojektit, tutkimusprojektit); Yhteistyö-platformit klusterille (seminaarit, foorumit, kotimaiset ja ulkomaiset yritys-,asiantuntija-, tutkija- ja asiakaskontaktit); Viestintäkonsepti yhteistyössä Tekesin kanssa (Newsletter, kotisivu, lehdistötiedotteet); Yhteydet muihin projekteihin Olemassa olevat ja start up vaiheen ohjelmistotuoteyritykset Ohjelmistotuoteyritysten partnerit ja asiakkaat Suurten tuotemarkkinoiden tunnistaminen paranee Tutkimuslaitokset, Korkeakoulut ja oppilaitokset Kansainvälisille markkinoille kohdistuvien ohjelmistotuotekehitysprojektien käynnistäminen Ohjelmistotuotteiden kehittämisessä tarvittavien tavoitetutkimusprojektien käynnistäminen Verkottumisen ja yhteistyön edistäminen Toimintaympäristön ja tukipalvelujen kehittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Tutkijoiden yhteistyön lisääminen Kuva 1. SPIN-teknologiaohjelman tavoiteasetanta. Tukipalveluiden tuottajat: mm. PR-, juridiikka- ja management-palvelut SPIN-teknologiaohjelman tavoiteasetanta Rahoittajat Tukiorganisaatiot Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusteri kiinteytyy Open Source, yhteistyö-foorumit Yritysten aktivointi hankevalmisteluun ja tulosten pitkäjänteiseen hyödyntämiseen Kansainvälinen yhteistyönedellytysten luominen toimialan eri edustajien välillä Ohjelmistoja ostavien toimialojen ja asiakkaiden välisen tuntemuksen lisääminen Ohjelmistoyritysten strategisen t&k-toiminnan edistäminen Rahoitusinstrumenttien hyödyntämisen tehostaminen Uusimpaan tietoon ja kokemuksiin perustuva koulutusmateriaalin tuottaminen Tuodaan Suomeen isoja partnereita tutustumaan kasvuyrityksiin

17 edistää ohjelmistotuoteliiketoiminnan korkeatasoisen ja kilpailukykyisen osaamisen kehittymistä Suomessa kansainvälistymistä nopeuttavien erityyppisten hankkeiden edistäminen. 2.3 Toteutus SPIN-teknologiaohjelman missiona oli tukea suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan merkittävää kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä nopeuttamalla uusien teknologioiden ja menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Tavoitteena oli lisätä merkittävästi alan yritysten liikevaihtoa ja tuotteiden jalostusarvoa. Ohjelman mission toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi aktivoitiin yrityksiä tekemään ohjelman avainalueiden mukaisia tuotekehitys- ja tutkimusprojektien hakemuksia, joita Tekes rahoitti. Lisäksi Tekes rahoitti tavoiteharkinnan perusteella mahdollisesti muita ohjelman tarkoitusta edistäviä toimintoja. Ohjelman sisäiset toiminnot, kuten ohjelmapäällikkö- ja johtoryhmätoiminta, auttoivat myös ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa etenkin verkottumisen ja yhteistyön osalta. SPIN-teknologiaohjelma keskittyi niihin teknologioihin, menetelmiin ja toimintoihin, jotka edistävät nimenomaan kansainvälisille markkinoille suunnattuihin tuotteisiin tai monistettavaan osaamiseen perustuvaa suomalaista ohjelmistotuoteliiketoimintaa. Tarkka rajanveto oli vaikeaa. Rajatapauksia oli arvioitava tapauskohtaisesti. SPIN-teknologiaohjelman keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat: teknologiakeskukset, joissa ohjelmistotuoteliiketoiminta on merkittävässä asemassa osaamiskeskusohjelmat, erityisesti ohjelmistoalueen osa-ohjelmat muut Tekesin teknologiaohjelmat, ohjelman alkaessa erityisesti UTT (Uusi teollinen toimintatapa) -ohjelma TE-keskukset. Hankkeiden käynnistäminen SPIN-teknologiaohjelman ytimen muodostivat kärkihankkeet, jotka olivat tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja erityisesti seuraavilta alueilta: mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet, esimerkiksi www-, komponentti- ja agenttiteknologiat sekä teollisuuden ja pankkien palvelujärjestelmät uuden sukupolven yritys- ja toimialasovellukset. Näiden kärkihankealueiden lisäksi teknologiaohjelmaan otettiin sopivia projekteja myös seuraavilta alueilta: tietoturva viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat uudet ohjelmistokehityksen tuotteet uudet käyttöympäristöalustat uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet. Teknologiaohjelmalla tuettiin ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvuedellytyksiä myös kokonaisvaltaisemmin. Edellä mainittujen teknologiankehittämisprojektien ohella ohjelmassa rahoitettiin toimenpiteitä, joiden avulla: ohjelmistotuotepohjaisten yritysten toimintaympäristö ja tukipalvelut paranevat toimialaklusteri kiinteytyy ja tekee yhteistyötä verkostoidusti ohjelmistotuotepohjaiset yritykset kansainvälistyvät. SPIN-ohjelman ensimmäinen hakukierros julkistettiin Kick-off-tilaisuuksissa Call for Proposals -muodossa yrityshankkeiden aikaansaamiseksi. Ensimmäisen kierroksen hakuaika päättyi Toinen hakukierros oli keväällä 2001, päättymispäivä ja kolmas hakukierros järjestettiin kesällä 2001 päättymispäivän ollessa SPIN-ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 110 yrityshanketta ja 14 tutkimushanketta. Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 5

18 2.4 Osallistujat ja rahoitus Teknologiaohjelman käynnistyttyä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia aktivoitiin laatimaan hanke-ehdotuksia ja hakemaan hankkeille rahoitusta Tekesistä. Ohjelman kohdistumista suunnattiin julkaisemalla aikataulutettuja ehdotuspyyntöjä, jolloin voitiin muuttaa painotuksia eri ehdotuspyyntökierrosten välillä johtoryhmän strategiakannanottojen suuntaan. Hanke-ehdotuskierrosten ohella haku oli vapaa yrityksille koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmaan osoitettiin kolmivuotiskauden aikana n. 200 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta n. 200 milj. euron tutkimus- tai tuotekehityshankkeisiin kaikkiaan yli 100 milj. euroa. Hakemusten perusteella käynnistyi 110 yritysten ja 14 tutkimuslaitosten projektia, joiden yhteenlaskettu laajuus oli 75,5 milj. euroa ja Tekesin rahoitus yhteensä 33,7 milj. euroa. Ohjelman puitteissa käynnistyi myös hankkeita, joiden julkinen rahoitus tuli mm. TE-keskuksista (esim. Global Software-ohjelmat) ja KTM:stä. Näiden volyymejä tai rahoitusta ei ole mukana em. luvuissa. Hankkeiden käynnistymisen painopiste oli v useimpien hankkeiden päättyessä viimeistään keväällä Tekesin ja muun rahoituksen suhdetta hankkeissa on havainnollistettu kuvissa 2 ja 3. Hakemukset ja käynnistyneet hankkeet jakautuivat suhteellisen tasaisesti kärkihankealueille, mobiiliteknologian ollessa kuitenkin selvästi houkuttavin. Hankkeiden ja rahoituksen jakautuma on esitetty kuvassa 4. Yrityshankkeet olivat luonteeltaan tuotekehitystä ja ne keskittyivät selkeästi kärkihankealueille. Tutkimushankkeet taas kohdistuivat yleisemmin koko yrityskenttää hyödyttäviin menetelmiin ja osaamiseen (ryhmä Muut ). Hakijoista valtaosa oli joko pieniä (70 %) tai keskisuuria (15 %) yrityksiä). Näistä 75 % tavoitteli hankkeellaan kokonaan uutta liiketoimintaa, 25 % pyrki parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa uusien teknologioiden ja kansainvälisten markkinoiden kautta. Yritysjoukko painottui vahvasti uusiin, aloittaviin ohjelmistotuoteyrityksiin. Toimialaa palvelevien yritysten tai ohjelmistoklusterin muiden toimijoiden osallistuminen oli odotettua vähäisempää. Hankekanta koostui pääasiassa yksittäisten yritysten hankkeista, yhteishankkeiden määrä jäi niinikään odotettua vähäisemmäksi. 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0 Tekes-rahoitus Oma rahoitus ,6 17,7 8,3 5,2 23,1 10,4 Kuva 2. Yrityshankkeiden rahoitus vuosittain. 6 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

19 4,0 3,0 2,0 1,0 0 Tekes-rahoitus Muu rahoitus ,3 2,1 1,6 0,1 0,8 0,5 Kuva 3. Tutkimushankkeiden rahoitus vuosittain. Muut Uuden sukupolven yrityssovellukset Tekes-rahoitus Volyymi lkm Mobiiliympäristön tuotteet Internet palveluinfrastruktuurin tuotteet kpl/meur Internet palveluinfrastruktuurin tuotteet Mobiiliympäristön tuotteet Uuden sukupolven yrityssovellukset Muut Tekes-rahoitus 6 12,3 7,5 3,7 Volyymi 15,7 29,7 15,6 8,9 lkm Kuva 4. Yrityshankkeet avainalueittain. Eri hankkeiden kautta ohjelmaan osallistui n. 130 yritystä ja 12 yliopistojen tai tutkimuslaitosten yksikköä. Luettelo osallistujista on liitteessä 1 (en aakkosellinen hakemisto). Käynnistyneiden hankkeiden keskimääräinen kesto oli yrityshankkeissa 1 v 2 kk yrityksillä ja tutkimushankkeissa 2 v 3 kk. Valtaosa, n. 75 % yrityshankkeista toteutettiin pääkaupunkiseudulla (kuva 5). Tutkimushankkeiden osalta maantieteellinen jakautuma oli selvästi tasaisempi. Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 7

20 eri toimijaa. Lisäksi mm. lehdistötiedottamista on hoidettu yhteistyössä NetProfile Finland Oy:n ja Tekesin viestinnän, erityisesti tiedottaja Johanna Pellisen, kanssa. Pääkaupunkiseutu Tampere Oulu Jyväskylä Muu Kuva 5. Hankkeiden jakautuma kasvukeskuksittain. Hankkeissa yritykset tavoittelivat merkittävää liiketoiminnan kasvua. Käynnistyneiden hankkeiden liikevaihto-odotukset markkinoilletulovuonna olivat yhteensä 100 MEUR uutta liikevaihtoa ja liikevaihdon huippuvuoden odotukset yhteensä 800 MEUR. Kasvuodotuksissa viennin osuuden odotettiin oleva jopa 80 % liikevaihdosta. Uusia työpaikkoja odotettiin syntyvän markkinoilletulovuonna 1200 ja huippuvuonna yli Tiedon ja kokemusten vaihto Sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa käytettiin ohjelman omia Internet-sivuja. Ohjelman sivut julkaistiin osoitteessa spin ja huhtikuusta 2001 lähtien osoitteessa Tiedottamisessa käytettiin myös sähköpostin välityksellä lähetettyä uutiskirjettä SPIN e-letteriä. E-letter ilmestyi 4 kertaa vuoden 2000, 9 kertaa vuoden 2001 ja 9 kertaa vuoden 2002 aikana. Alkuvuonna 2003 e-letter ilmestyi vielä kolme kertaa. Uutiskirjeen laati viestintätoimisto T-Media Oy yhteistyössä ohjelmapäällikköryhmän kanssa. Uutiskirjeet sisälsivät mm. asiantuntija-artikkeleita sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Uutiskirjeen vastaanotti sähköpostiinsa yli 800 ohjelmistoalan Ohjelman aikana järjestettiin lukuisia erilaisia tilaisuuksia. Ohjelma käynnistettiin kuudella eri paikkakunnalla järjestetyillä Kick-off-seminaareilla, joihin osallistui yhteensä 320 henkilöä. Yleisiä kaikille avoimia seminaareja järjestettiin lisäksi yhteensä viisi kappaletta. Seminaarit käsittelivät mm. avautuvia markkinoita ja ohjelmistoyritysten liiketoimintamalleja esiintyjien ollessa sekä suomalaisia että kansainvälisiä ohjelmistoalan asiantuntijoita. Seminaarien yhteydessä järjestettiin erikoisosioita, kuten esim. vientiklinikka vuosiseminaarin 2002 yhteydessä. Tilaisuudet päättyivät usein jonkun yhteistyökumppanin sponsoroimaan verkottumistilaisuuteen. Kärkihankealueitten sisällä järjestettiin myös tapaamisia. Sen lisäksi, että ohjelmapäälliköt aktivoivat ja neuvoivat yrityksiä niiden hakuprosessin aikana, tehtiin kahdella kärkihankealueella vielä erityisiä toimenpiteitä: Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet -aihealueelle perustettiin yritysten ja tutkimuslaitosten edustajista muodostettu ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Tästä tuloksena saatiin tehtyä mm. mobiiliaihealueen kehittymisen delfoi-skenaario keväällä Siinä kartoitettiin merkittävimpiä toimintaympäristön muutoksia ja mietittiin niille mahdolliset toimenpiteet. Uudet ohjelmistotuotteet -alueella tehtiin yhteistyötä UTT-ohjelman kanssa. Yhteinen seminaari järjestettiin Yleisten seminaarien ohella järjestettiin myös ohjelman sisäisiä seminaareja ns. kutsuseminaareja. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan korkeakoulutuspäivä järjestettiin Tampereella TTY:n tiloissa. Tarkoituksena oli kartoittaa ohjelmistotekniikan koulutuksen tilanne Suomessa, keskustella yhteisistä ongelmista ja välittää tietoa opetusministeriöön evästykseksi seuraavaa hallituskautta 8 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta 11.4.2007 Ohjelmistoliiketoiminta -seminaari Pasi Tyrväinen, Prof. JY Sisältö Ohjelmistoala Pakko kansainvälistyä, mutta miten ja minne? Mihin suomalaiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä - Katsaus Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Risto Setälä Copyright Tekes 02/2010

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Horisontti2020 ohjelma kaupungin kehittämisessä

Horisontti2020 ohjelma kaupungin kehittämisessä Horisontti2020 ohjelma kaupungin kehittämisessä roope.ritvos@forumvirium.fi TEKES 1.9.2015 1.9.2015 Kehitettäiskö teidän virastoa vähän EU-hankkeella Tyypillisiä ensireaktioita: Miksi ihmeessä? Eikös se

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010 EC FP7 SME Programmme: Research for the benefit of Small and Medium size Enterprizes Aarne Oja Eemeli 4 16 August 2010 Sisäpiiritietoa tarjolla: Valmistaudu 7. puiteohjelman syksyn hakuihin nyt! Komiteajäsenet:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

Fiksu kaupunki ohjelma

Fiksu kaupunki ohjelma Fiksu kaupunki ohjelma Tekesin ohjelmat ja Team Finland -ohjelmat Biotalous ja cleantech Digitalisaatio Hyvinvointi ja terveys Uudet liiketoimintaekosysteemit ja markkinoille vienti Arktiset meret 2013-2017

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Jarmo Nykänen, Director, EY Agenda: Tausta Ongelmankentän jäsentäminen Hankkeiden elinkaari ja näkökulmat Esimerkki onnistuneesta

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot