Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmistotuotteet SPIN 2000-2003 -teknologiaohjelma"

Transkriptio

1 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 15/2003 Loppuraportti

2 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 15/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN x Kansi: PP-Viestintä Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Ohjelmistotuoteliiketoiminta on maailmanlaajuisten markkinoiden kautta merkittävän kasvupotentiaalin omaava nouseva teollisuussektori. Ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden koko on noin 250 miljardia euroa. Markkinat ovat kasvaneet prosentin vuosivauhtia ylittäen selvästi yleisen teollisen kasvunopeuden. Viimeaikaisen tietotekniikkapalvelujen ja ohjelmistojen kysynnän heikkenemisen odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi ja kasvuvauhdin palautuvan keskimäärin 10 prosentin tasolle. Suomessa omiin ohjelmistotuotteisiin perustuva kansainvälinen liiketoiminta pääsi 1990-luvulla vauhtiin muutaman kymmenen alan pioneeriyrityksen voimin. Ohjelmistovienti kasvoi 1900-luvun loppuun mennessä lähes 200 miljoonaan euroon. Ohjelmistotuotteita valmistavia yrityksiä oli tuolloin maassamme useita satoja ja niiden osaamisen luoma kasvupotentiaali oli merkittävä. Kaikista ohjelmisto- ja tietojenkäsittelypalvelualan runsaasta 3000 yrityksestä ohjelmistotuoteliiketoimintaa on yli 1000 yrityksellä, alan viennistä ohjelmistotuoteliiketoiminta kattaa kuitenkin yli 80 prosenttia. Ohjelmistoliiketoiminta on siten keskeinen Suomen taloudelliseen kasvuun vaikuttava toimiala luvun lopun teknologiamuutokset ja -haasteet mm. Internetja langattomien verkkojen sovellukset sekä sähköinen kaupankäynti ja -asiointi loivat pohjaa liikevaihdon kasvuodotuksille. Toiminnan painopisteenä on pääsy kansainvälisille markkinoille ja merkittävä kasvu. Alan kasvuennusteissa on päädytty jopa henkilön työllistämiseen vuoteen 2010 mennessä. Tuotetavoitteisen toiminnan lisääntyminen ja erityisesti verkkoteknologian vauhdittamat teknologiamuutokset ovat johtaneet uusien liiketoimintamallien kehittymiseen, joissa keskeistä on partneroitumiseen ja verkostoitumiseen perustuva toimintatapa sekä erityisesti suuntautuminen kansainvälisille markkinoille jo toiminnan alkuvaiheessa. Uudentyyppiset rahoitusjärjestelyt, mm. pääomasijoittajien aktiivinen rooli, ovat myös tyypillisiä alalle. Menestyksekäs ohjelmistotuoteliiketoiminta on osoittautunut haasteelliseksi, monipuolista osaamista, valmiuksia ja asiantuntemusta vaativaksi alaksi. Erityisen haasteen muodostaa liiketoimintamallien, -vaatimusten ja teknologiamahdollisuuksien onnistunut yhdistelmä. Ohjelmistotuoteliiketoiminta on tutkimusalana uusi ja vasta aivan viime vuosina on perustettu ohjelmistotuoteliiketoiminnan professuureja yliopistoihin ja korkeakouluihin. Myös kauppakorkeakouluissa ja yliopistojen taloustieteen yksiköissä on vasta äskettäin aktivoiduttu ohjelmistoliiketoiminnan tutkimukseen. Tekes on koko olemassaolonsa aikana systemaattisesti korostanut tuotetavoitteisen toiminnan tärkeyttä ohjelmistoliiketoiminnassa perustellen sitä erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan vaatimuksilla. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kehityksen ja

5 kehitysedellytysten vauhdittamiseksi Tekesin hallitus päätti käynnistää syksyllä 1999 uuden kolmivuotisen teknologiaohjelman Ohjelmistotuotteet SPIN Ohjelma käynnistyi v Ohjelman volyymiksi arvioitiin 75 milj. euroa ja Tekesin rahoituksen määräksi 34 milj. euroa. SPIN-ohjelman perusajatuksena ja lähtökohtana oli uutta kansainvälistä liiketoimintaa tavoitteleva tuoteorientoitunut lähestymistapa. Teknologianäkökulman ohella ohjelmassa pyrittiin lisäksi kehittämään ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristön valmiuksia ja vuorovaikutusta mm. markkinoinnin, asiantuntijapalveluiden, tutkimuspalveluiden, rahoituksen ja kansainvälistymisen osalta. Ohjelman vastaanotto yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa oli alusta lähtien innostunut ja uusia innovatiivisia hankeideoita syntyi runsaasti. Lisäksi ohjelman päämääriin ja tavoitteisiin sitoutui lukuisia alan eri toimijoita aina pääomasijoittajista ministeriöihin. Ohjelman hankkeiden määrälliset tavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Kolmivuotiskaudella toteutuneen 75,5 milj. euron hankevolyymin lisäksi SPIN-ohjelmassa jouduttiin jättämään ohjelman ja rahoituksen ulkopuolelle hanke-ehdotuksia samana aikana n. 80 milj. euron arvosta. Käynnistyneissä hankkeissa asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita hankkeilla tavoiteltavan liiketoiminnan laajuudesta, summattuna yritykset tavoittelevat hankkeilla lähes miljardiin euron yltävää uutta liikevaihtoa ja pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Alan yritysten ja sidosryhmien kanssa valmistellun ohjelman toteutusta johti aktiivinen johtoryhmä puheenjohtajakaksikkonaan Pekka Ruusunen Ohjelmistoyrittäjät ry.:stä ja Artturi Tarjanne Nexit Venture Oy:stä. Ohjelmapäällikkötoiminnasta vastasi Irmeli Lamberg Innopoli Oy:stä tukenaan Jyväskylän, Oulun ja Tampereen osaamiskeskittymien asiantuntijoita. Tekes kiittää lämpimästi johtoryhmää ja ohjelmapäällikköryhmää avustajineen innostuneesta ja esimerkillisestä toiminnasta ohjelman aikana. Lisäksi Tekes onnittelee yrityksiä ja tutkimuslaitoksia korkeatasoisesta työstä projekteissa. Tekes toivoo, että ohjelman ja sen hankkeiden tulokset ja vaikutukset johtavat ohjelmistotuoteyrityksissä ja niiden sidosryhmissä osaamisen ja liiketoimintavalmiuksien merkittävään parantumiseen ja sitä kautta entistä kilpailukykyisempään ohjelmistotuoteliiketoimintaan ja kasvun vauhdittumiseen. Tekes haluaa myös erityisesti kiittää käsillä olevan loppuraportin koostamisesta ja laadinnasta vastannutta Anne Lankista Innopoli Oy:stä sekä lukuisia raportin laadintaan eri tavoin osallistuneita henkilöitä. Raportin toivotaan yhdessä ohjelman aiempien julkaisujen kanssa palvelevan yhteenvetona ja hakemistona alan toimijoiden, tuotteiden ja liiketoimintavalmiuksien nykytilasta ja mahdollisuuksista. Samalla sen odotetaan toimivan rohkaisijana uusille alan yrityksille ja yritysten sidosryhmille kansainväliseen, tuotetavoitteiseen ohjelmistoliiketoimintaan. Helsingissä huhtikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Alkusanat SPIN-teknologiaohjelman keskeisimpiin tavoitteisiin kuului suomalaisen ohjelmistotuoteteollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Työtä on tehty harvinaisen poukkoilevissa markkinaolosuhteissa. Koko tietoteollisuuden suhdanneperspektiivi teknologiaohjelmaa käynnistettäessä oli huima; vuoden 2000 maaliskuussa se oli sekä Suomessa että kansainvälisestikin ennennäkemättömän nopean nousukehityksen lakipisteessä. Ylilyöntiä seurasi tyypillinen lähes yhtä voimakas vastareaktio, jossa koko teollisuudenala on ollut vaarassa leimautua kuplaksi. Eteenpäin katsottaessa on kuitenkin hyvä ottaa viimeaikojen tapahtumista etäisyyttä ja yrittää tunnistaa kestäviä pitkien aikajaksojen kehitystrendejä. Tietoteollisuuden suhteellinen osuus teollisuusvaltioiden bruttokansantuotteesta jatkaa eri tutkimusten mukaan edelleen kasvuaan. Samalla ohjelmistotuoteteollisuus ja sitä lähellä olevat osaamisalueet toimivat yhä keskeisempinä valkokaulustyöllistäjinä ja korkean teknologian teollisuuden kilpailutekijöinä. IT-kuplan puhjettua myös rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaasti sulkemalla aikaisen vaiheen osaamispohjaisten yritysten rahoitushanat. Kymmenistä Suomessa toimineista teknologiayritysten pääomasijoittajista useimmat ovat käytännössä lopettaneet toimintansa ja jäljelle jääneet keskittyvät lähinnä turvallisempiin myöhemmän vaiheen yrityksiin, jotka ovat jo innovaatiovaiheensa ohittaneet. Edellisen johdosta julkisen tuen merkitys on teknologiaohjelman edetessä merkittävästi kasvanut. Suomen tulevaisuus on osaamisvetoisessa yrittäjyydessä. Ohjelmistotuoteteollisuudella on mahdollisuus kasvaa uudeksi teolliseksi kivijalaksemme, kun jatkamme määrätietoisia ponnistelujamme kilpailukykymme edelleen parantamiseksi. Innovaatiot tehdään pienissä yrityksissä, niiden rooli on toimia katalyyttina tulevaisuuden businekselle. Suuryritysten rooli on globaali liiketoiminta, sopimusjuridiikka ja brandien rakentaminen. Me emme halua jäädä tietoteollisuuden banaanivaltioksi, vaan myös tämän toimialan sisällä meidän on innovoitava korkean jalostusarvon liiketoimintaa. Ilman aktiivista panostusta tuotekehitykseen on vaarana, että jäämme kansainvälisessä kilpailussa alihankkijan rooliin. Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt samanlaiset onnistumisen perusedellytykset, millä Piilakso aikanaan nousi kukoistukseensa. Julkisen sektorin, tutkimuksen ja yritysten yhteistyö on kohentunut, pääomasijoittaminen on ammattimaista, yritystoiminnan asenne on yhä kansainvälisempi ja onnistumiseen uskotaan. Puutteitakin on: businessenkelien ekosysteemi ei vielä ole riittävän kehittynyt ja yrittäjäksi ryhtymisen halukkuus on huolestuttavan alhaisella tasolla. Suunta on kuitenkin oikea. Ohjelmistotuoteteollisuuden pitkäaikainen trendi on voimakkaasti kasvava huolimatta vuosituhannen alun suhdannekuopasta. Onnistumisen avaimet ovat tarjolla, käyttäkäämme tilaisuus hyväksemme. Rahoitusmarkkinoiden muututtua hyytävän kylmiksi, on Tekesin rooli uuden korkean jalostusarvon yritystoiminnan katalysoijana korostunut. Ohjelmistoteollisuus arvostaa sitä, että SPIN-ohjelman ajoitus ja fokus olivat oikeaan osuneita. Haluamme SPIN-ohjelman johtoryhmän puheenjohtajina lausua kiitoksemme myös sekä erittäin aktiiviselle ja innostuneelle johtoryhmälle, että uutteralle ohjelmapäällikköryhmälle. Yhteistyö ja verkottuminen osoittivat taas voimansa. Artturi Tarjanne Pekka Ruusunen

7 Tiivistelmä Suomen ohjelmistomarkkinat olivat vuonna 2001 hieman vajaat 1,1 miljardia euroa (EITO, 2002). Suomalaisten yritysten ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvo oli tuolloin 892 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli jo yli 400 miljoonaa (Teknillinen korkeakoulu, Ohjelmistoyrityskartoitus, 2002). Suomalainen ohjelmistoliiketoiminta on kasvanut erittäin nopeasti, välillä tuoteyritysten liikevaihto on noussut nelinkertaiseksi ja viennin osuus on noussut jopa lähes viisinkertaiseksi. Vuosituhannen alun vähäisen kasvun jälkeen ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden arvioidaan pääsevän yli 10 prosentin vuosikasvuun parin seuraavan vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi noin 250 miljardin euron ohjelmistomarkkinoiden kasvamista lähes 450 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. Ohjelmistoteollisuus kehittyy yhdeksi Suomen teollisuuden tärkeimmistä tukijaloista, kun ohjelmistoteollisuuden myönteistä kehitystä saadaan entisestään vauhditettua. Tuotelähtöinen liiketoiminta tarjoaa korkeatasoisen teknologiaosaamisen yrityksille erinomaisen keinon päästä voimakkaasti kasvaville globaaleille ohjelmistomarkkinoille. Ohjelmistotuotteet SPIN oli Tekesin kolmivuotinen teknologiaohjelma, jonka avulla tuettiin yli 100 suomalaisen pk-yrityksen globaaleille markkinoille tähtäävää tuotelähtöistä liiketoimintaa. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi aktivoitiin yrityksiä ja tutkimusyksikköjä tekemään ohjelman avainalueiden mukaisia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Lisäksi panostettiin ohjelmistoklusterin verkottumista ja kansainvälistymistä edistäviin toimiin. Ohjelman projektit kohdistuivat kärkihankealueisiin sekä muihin painopiste- ja toimintaalueisiin. Kärkihankealueita olivat Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Uuden sukupolven yritys- ja toimialasovelluksiin. Muita painopistealueita olivat tietoturva, viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat, uudet ohjelmistokehityksen tuotteet, uudet käyttöympäristöalustat, uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet, uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet, komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet. SPIN-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 110 yritys- ja 14 tutkimusprojektia. Ohjelman yrityshankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 70 miljoonaa euroa ja Tekesin rahoitusosuus tästä 29,6 miljoonaa euroa. Ohjelmassa panostettiin yliopistojen tutkimusyksikköjen yritysyhteistyössä toteuttamiin tutkimushankkeisiin lisäksi 5,5 miljoonaa euroa. en tulokset on esitetty tiivistetysti hankealuekuvauksissa, joka aloittaa kunkin alueen projektien esittelyn. en yksityiskohtaiset tulokset on esitetty omissa kappaleissaan. Koko ohjelmaa koskevia tuloksia on käsitelty omana kappaleenaan. Ohjelmistoyritysten liiketoimintaympäristön kehittämiseksi panostettiin klusterin kiinteyttämiseen, henkilö- ja yritysverkostojen kehittämiseen sekä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Ohjelman seminaareihin osallistui yhteensä n ohjelmistoklusterin vaikuttajaa ja SPIN-uutiskirjeet saavuttivat kuukausittain yli 800 alan toimijaa. Ohjelman sisäiset toiminnot, kuten ohjelmapäällikkö- ja johtoryhmätoiminta auttoivat myös ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa etenkin verkottumisen ja yhteistyön osalta. Kansainvälistymistä edistettiin yhteistyöllä mm. seminaarien yhteydessä pidettyjen vientiklinikoiden, markkinointimateriaaliksi painetun Software Product Business in Finland -esitteen avulla sekä yhteistyössä erilaisten kansainvälistymisohjelmien kanssa. SPIN-teknologiaohjelman liitännäispro-

8 jekteina toteutettuihin Global Software -ohjelmiin on osallistunut 65 ohjelmistoyritystä pääkaupunkiseudulta, Jyväskylästä, Oulusta ja Tampereelta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että SPIN-teknologiaohjelman ajoitus oli juuri oikea, sillä se auttoi ohjelmistotuoteliiketoiminnan yrityksiä omalta osaltaan selviämään pahimman IT-kuplan vaikutuksista. 90-luvun lamasta selviäminen paljolti oli juuri seurausta siitä, että Suomen kansantalouden kasvun pienentyessä osattiin panostaa maailmanlaajuisen kasvualan t&k-rahoitukseen. Kansainvälisen menestymisen hyvänä edellytyksenä on voimakas Suomen laajuinen yhteistyö ja verkottuminen. SPIN-teknologiaohjelma sai mukaan yhteistyöhön Suomen merkittävimpien ohjelmistoteollisuuden kasvukeskusten yrityksiä, osaamiskeskustoimijoita sekä yliopistoväkeä. Yliopistoyhteistyössä on toteutettu useita ohjelmistoliiketoimintaan liittyviä selvitys- ja tutkimusprojekteja sekä järjestetty professoritapaamisia. Samalla alueella tuotekehitystä tekevien yritysten kannattaa muutenkin hyötyä toistensa kokemuksista ja osaamisesta. Tässä teknologiaohjelma on ollut erinomainen väline. Samalla se on avannut ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterille entistä paremman kanavan Tekesin eri palvelujen hyödyntämiseen.

9 Summary The size of the Finnish software market in 2001 was slightly less than EUR 1.1 billion (EITO, 2002). The value of the software product business of Finnish companies was EUR 892 million for the same period, with the share of exports rising to more than EUR 400 million (Helsinki University of Technology, software company survey, 2002). The growth of Finnish software business has been extremely rapid; between 1997 and 2001, the sales of product companies have quadrupled and the share of export has almost quintupled. It has been estimated that, after the slow growth at the turn of the millenium, the global software market will achieve an annual growth of more than 10% over the next few years. This would mean that the software market, which currently stands at EUR 250 billion, would grow to be nearly EUR 450 billion by The software industry will develop into one of the most important pillars of the Finnish industry, once the positive trend in the software industry speeds up. Product-oriented business offers companies that have high-level technological expertise an excellent means of accessing the rapidly growing global software market. Software products SPIN was a three-year technology programme carried out by Tekes with the aim of supporting the product-oriented business of more than 100 small and medium-sized Finnish enterprises that are aiming for the global market. In order to achieve the objectives set in the programme, active measures were taken to help companies and research units start product development and research projects in accordance with the programme s key areas. In addition, special measures were taken in order to promote the networking and internationalisation of the software cluster. The projects for the programme were divided into core technology areas and other areas of focus and areas of operation. Core technology areas included: Applications for the Internet service infrastructure Applications for mobile communications New enterprise management software for companies operating in the digital economy. Other focus areas included computer security, entertainment software, systems and software development tools, software for mobile and other new platforms, modernisation of existing applications, new media technologies, component-based software products and software component products. A total of 110 industrial and 14 academic R&D projects were accepted into the SPIN technology programme. The total volume of the industrial projects in the programme was nearly EUR 70 million, of which Tekes financed EUR 29,6 million. EUR 5,5 million was invested in academic R&D projects carried out by university research units in co-operation with companies. A summary of the results of these projects is presented in a project area description that begins the project description part of each area. The results of each individual project are presented in more detail in a separate chapter. The results of the entire programme are described in a separate section. In order to develop the business environment of software companies, special emphasis was put on solidifying the cluster, developing the networks of individuals and companies as well as developing the knowledge of international business. All in all, approximately 1,500 influential persons from the software cluster participated in the seminars arranged within the framework of the programme, and the monthly SPIN

10 newsletters reached more than 800 people operating in the sector. The programme s internal activities, such as programme director and management group activities, also helped to achieve the goals of the programme, especially in the fields of networking and co-operation. Measures to promote internationalisation included export workshops in connection with seminars, the Software Product Business in Finland brochure that was used as marketing material and co-operation with various internationalisation programmes. 65 software companies from the Helsinki metropolitan area, Jyväskylä, Oulu and Tampere participated in the Global Software programmes implemented as ancillary projects in connection with the SPIN technology programme. To conclude, it can be stated that the timing of the SPIN technology programme was perfect, since it helped companies operating in the software product business survive the worst of the consequences of the information technology bubble burst. Surviving the depression in the 1990 s can primarily be attributed to the fact that, as the growth of the Finnish national economy was decreasing, a wise decision was made to focus on R&D financing in a global growth industry. One significant prerequisite for international success is strong nationwide co-operation and networking. The SPIN technology programme was able to attract companies, centres of expertise and universities from the major Finnish growth centres in the software industry to start co-operation. Co-operation with universities included several survey and research projects related to the software business and meetings with professors. For that matter, companies carrying out product development in the same line of business should utilise each other s experiences and expertise. The technology programme has been an excellent tool in achieving this. At the same time, it has opened a yet better channel for the software product business cluster to utilise the various services of Tekes.

11 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä Summary 1 Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelman käynnistämisen taustaa Tavoitteet Toteutus Osallistujat ja rahoitus Tiedon ja kokemusten vaihto Ohjelman organisaatio Ohjelman arviointi Tulokset Yleiskuva tuloksista Tuotteet ja tuotteistaminen avainalueille Verkottuminen ja yhteistyö Korkeatasoisen ja kilpailukykyisen osaamisen kehittyminen Toimintaympäristö ja tukipalvelut Kansainvälistyminen Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Tutkimushankkeet Uuden sukupolven yritys- ja toimialasovellukset Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Tutkimushanke...114

12 7 Muut painopiste- ja toiminta-alueet Sisällys Hankealuekuvaus Viihdetuotteet Uudet ohjelmistokehityksen tuotteet Komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristö ja tukipalvelut Ohjelmistotuoteliiketoiminnan tutkimus ja tulevaisuuden kehitys Kansainvälisyyden kehittyminen Global Software -ohjelmistoyritykselle asiakkaita, kumppaneita tai pääomarahoitusta Yhdysvalloista A Look into China s Software Industry and Markets Johtopäätökset Liitteet 1 en aakkosellinen hakemisto Tilaisuudet Linkit ja julkaisut Ohjelman toteutusvaiheen sisäinen vaikuttavuuden arviointi Lyhenteet Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...175

13 1 Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus Ohjelmistotuoteteollisuus on kehittynyt uudeksi toimialaksi Suomessa. Alalla toimivat lähes tuhat yritystä työllistävät noin ohjelmistoalan ammattilaista ja niiden vuosittainen liikevaihto on lähes miljardi euroa *. Kansantalouden kannalta toimialan merkitys on vielä melko pieni noin prosentin luokkaa mutta alan kasvupotentiaali on erittäin suuri. Ohjelmistotuotteilla tarkoitetaan sellaisia ohjelmistoja, jotka myydään sellaisinaan tai vain pienin muutoksin useille asiakkaille. Ohjelmistotuotteisiin pohjautuvien yritysten toiminta poikkeaa muista ohjelmistoyrityksistä mm. siinä, että ohjelmistot tuotteistetaan pidemmälle, yritysten tavoitteena on usein suuret tuotevolyymit, tuotekehitys vaatii huomattavia panostuksia ja jopa vuosien työtä ennen kuin myyntitulot toteutuvat ja tuotteiden jakelukustannukset ovat hyvin pieniä. Näiden syiden takia ohjelmistotuoteyrityksen johtaminen ja kasvattaminen vaatii muista ohjelmistoyrityksistä poikkeavia lähestymistapoja. Yritykset, jotka osaavat hyödyntää näitä ohjelmistotuoteyrityksen menestyksen keskeisiä tekijöitä parhaiten, voivat saada itselleen kilpailuetua markkinoillaan. Ohjelmistotuotetoimiala on kasvanut vahvasti viime vuosien ajan jopa yleisen IT-alan taantuman aikana alan liikevaihto kasvoi 15 % vuonna Samoin Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden vienti on jatkuvasti lisääntynyt: vuoden 2001 aikana lähes 20 %. Kansainvälistyneessä, tietoverkkoihin perustuvassa liiketoimintaympäristössä ohjelmistotuoteteollisuudella on edelleenkin hyvät edellytykset menestyä ja tämän takia on syytä huolehtia siitä, että kasvun edellytykset ovat olemassa sekä kansallisella tasolla että yksittäisissä yrityksissä. Kansallisella tasolla tämä tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, kattavaa yritysverkostoa, riittävien rahoitusmahdollisuuksien tarjoamista sekä kansainvälistymisen tukemista. Yritysten tasolla tämä tarkoittaa sopivia kompetensseja, oikeaa ja ajankohtaista näkemystä markkinoista sekä tehokasta ohjelmistoteknologian hallintaa. Suomalaisilla ohjelmistotuoteyrityksillä on perinteisesti ollut vahva teknologinen pohja, mikä on tuonut hyvän lähtökohdan kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiselle. Markkinat ovat kuitenkin koko ajan kehittyneet entistä nopeammin teknologiavetoisista asiakasvetoisiksi. Tällöin kilpailukykyinen teknologia ei riitä tarjoamaan kilpailuetua, vaan kilpailuetuun tulee pyrkiä asiakkaiden tarpeita parhaiten tyydyttävillä kokonaisratkaisuilla. Tämä korostaa jatkossa asiakasrajapinnan tärkeyttä, mikä vaatii myös yrityksen tuotekehitystoiminnoilta uudenlaista toimintatapaa ja parempaa joustavuutta. Ohjelmistotuoteyritystoimialalla ei toistaiseksi ole omaa toimialaluokitusta, mutta alaa on vuosittain tutkittu laajalla kyselytutkimuksella *. Siinä ohjelmistotuoteyritysten keskeisiksi haasteiksi on havaittu tuotekehitys ja kaupallistaminen, kansainvälinen myynti ja markkinointi, verkottuminen ja yhteistyö sekä johdon kokemuksen puute. Keskisuuret yritykset kokivat ongelmaksi myös strategisen suunnittelun. Jakelua ja tuotteiden lokalisointia puolestaan ei tyypillisesti pidetty keskeisinä ongelmina, joskin nämä ongelmat noussevat keskeisiksi, kun ala kypsyy ja toimitusvolyymit kasvavat. Rahoitus on aiempina vuosina koettu ongelmaksi, mutta tällä hetkellä sitä ei pidetä keskeisenä haasteena, mahdollisesti sen takia, että yritykset ovat * Hietala J., Maula M. V. J., Autere J., Lassenius C., Kari N. and Autio E. (2002). Finnish Software Product Business: Results from the National Software Industry Survey 2002, Centre of Expertise for Software Product Business and Helsinki University of Technology. SPIN Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus 1

14 pienentäneet kasvutavoitteitaan tai keskittyneet ohjelmistoprojektitoimintaan vaikean markkinatilanteen takia. Suuri osa suomalaisista ohjelmistotuoteyrityksistä on pieniä: vuoden 2001 kartoituksessa yritysten liikevaihdon mediaani oli noin puoli miljoonaa euroa ja 70 prosentilla yrityksistä on alle 20 työntekijää. Yritysten pieni koko on merkittävä haaste kansainvälistymiselle, sillä pieniltä yrityksiltä puuttuu usein sekä resursseja ja osaamista että riskinottokykyä kasvaa kansainvälisesti ilman kansainvälistä kasvua yritysten kasvun edellytykset ovat varsin rajalliset. Toisaalta tämä suuri pienten yritysten joukko tuottaa jatkuvasti uusia tuoteideoita ja -konsepteja, mikä luo alalla edellytyksiä jatkuvalle innovoinnille. Vaikka ohjelmistotuotepohjaisissa yrityksissä ohjelmistotuotteella ja tuotelisensoinnilla on keskeinen asema yrityksessä, tuotteisiin liittyvät palvelut ja tukitoiminnot muodostavat monessa yrityksessä keskeisen osan liikevaihtoa ja kannattavuutta. Ohjelmistoalalla on myös mahdollista hyödyntää uusia ja innovatiivisia liiketoimintamalleja, kuten avoimeen lähdekoodiin perustuvaa tuotekehitystä ja sovellusvuokrausta. Ohjelmistotuoteyritystä tulisikin johtaa siten, että liiketoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon nämä erilaiset ansaintamallit ja tuotteiden ja palveluiden muodostama kokonaisuus. Yritykset, jotka pystyvät yhdistämään nämä parhaiten, myös menestyvät parhaiten. Ohjelmistoliiketoiminnan tutkimustoimintaa on käynnistetty monissa suomalaisissa korkeakouluissa. Tästä liiketoiminta-alueen ja teknologian tutkimuksesta saattaakin tulla kilpailuetu suomalaisille yrityksille. Osaltaan tämä tutkimus- ja opetustoiminta lisää myös ohjelmistoyrittäjien määrää, mutta myös jo alalla toimivat yritykset voivat hyötyä alan tutkimuksesta: yritykset saavat uusimmat, ohjelmistoyritysten johtamista koskevat tutkimustulokset käyttöönsä ja tutkijat voivat suunnata tutkimuksensa alueille, joista saadaan konkreettisia tuloksia. Tärkeää olisi myös nykyistä paremmin pyrkiä kaupallisesti hyödyntämään tutkimustyössä tehty ohjelmistotuotteiden innovointi ja kehitystyö. Kirjoittaja Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminnan professori SoberIT/TKK puh. (09) SPIN Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus

15 2 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelmistoteollisuus kasvaa yhdeksi Suomen teollisuuden tärkeimmistä tukijaloista, kun sille syntyy nopeasti kasvavia, kansainvälisiä ohjelmistoyrityksiä. Tuotelähtöinen liiketoiminta tarjoaa yrityksille erinomaisen keinon päästä voimakkaasti kasvaville globaaleille ohjelmistomarkkinoille. Ohjelmistotuotteet SPIN oli Tekesin kolmivuotinen teknologiaohjelma, jonka tehtävänä oli synnyttää ohjelmistoalalle uutta kansainvälistä ja tuotelähtöistä liiketoimintaa. 2.1 Ohjelman käynnistämisen taustaa SPIN (Software Product INdustry) teknologiaohjelma perustui Tekesin syksyllä 1999 julkaisemaan esiselvitykseen (Tekesin raportti 74/99) ja Tekesin hallituksen joulukuussa 1999 tekemään päätökseen. Esiselvitys analysoi Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden nykytilaa, kasvupotentiaalia ja kasvun tiellä olevia ongelmia. Suomalaisten ohjelmistotuotteita valmistavien yritysten kokonaisliikevaihto vuonna 1998 oli 4,5 miljardia markkaa (750 milj. euroa). Ohjelmistotuoteliiketoiminnasta kertyi 1,5 miljardin markan (250 milj. euroa) liikevaihto ja ohjelmistotuotteiden vienti oli 620 miljoonaa markkaa (103 milj. euroa). Teollisuudenala kasvoi nopeasti. Alan yritysten liikevaihto kasvoi 37 % vuonna 1998 verrattuna edellisvuoteen. Esiselvityksessä todettiin tarpeen kansalliselle teknologiaohjelmalle olevan polttava. Tärkeimpinä syinä pidettiin ensinnäkin sitä, että toimiala kasvoi erittäin nopeasti ja normaalit yritystoiminnan tukirakenteet eivät pysyneet kasvun tahdissa. Lisäksi todettiin toimialan vaativan suuria panostuksia yksittäisiin menestystuotteisiin. Tästä johtuen tuli luoda sellainen rahoitusjärjestelmä ja asennemaailma, joka mahdollistaa alan yksittäisten yritysten keskittymisen yhteen, suuren kasvupotentiaalin tarjoamaan liiketoiminta-alueeseen. Kolmanneksi todettiin, että käynnistymässä ollut liiketoimintamallien ja teknologioiden murros kohti neljännen sukupolven ohjelmistoarkkitehtuureja vaati panostuksia teknologia-alueisiin, jotka ovat tärkeitä uuden sukupolven ohjelmistotuotteille. Jotta maamme teollisuus pystyisi vastaamaan muutoksen luomaan haasteeseen, tuli Suomeen luoda kärkihankkeita, joissa kehitetään teknologioita valituilla painopistealueilla. Murrostilanteeseen sopeutumisen nähtiin vaativan lisäksi toimialaklusterin sisäistä ja ulkoista kiinteyttämistä niin, että yritykset löytävät jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa nopeasti tarvittavia uusia resursseja ja osaamista. Teknologiaohjelman luontevaksi pituudeksi nähtiin kolme vuotta, sillä tässä ajassa odotettiin ohjelmistoteollisuuden neljänteen sukupolveen siirtymisen edenneen niin pitkälle, että ehdotettujen painopistealueiden teknologiahankkeiden tulokset saavuttaisivat kaupallisesti tuottavan vaiheen. 2.2 Tavoitteet SPIN-teknologiaohjelman tavoitteina oli: tukea avainalueille kohdistuvia ohjelmistotuotekehitysprojekteja, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotteiden kehittämiseen tukea avainalueille kohdistuvien ohjelmistotuotteiden kehittämisessä tarvittavien menetelmien ja teknologioiden kehittämiseen tähtääviä tavoitetutkimusprojekteja edistää ohjelmistotuoteliiketoiminnan edellyttämää verkottumista ja yhteistyötä kehittää ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöä ja tukipalveluja Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 3

16 4 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma OHJELMAN HALUTUT VAIKUTUKSET KOHDERYHMÄT, JOIDEN TOIMINTAAN HALUTAAN VAIKUTTAA OHJELMAN PAINOALUEET OHJELMAN HALUTUT TULOKSET OHJELMA- PÄÄLLIKÖIDEN JA JOHTORYHMÄN HALUTUT TOIMENPITEET TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN AIKAANSAAMISEKSI Kansainvälinen liiketoiminta kasvaa Mobiilitietoliikenteen ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Jussi Pihlajamaa / IMI, Innovation Management Institute, TKK JOHTAVAN ASEMAN SAAVUTTAMINEN KANSAINVÄLISISSÄ VALITUISSA TUOTEMARKKINOISSA Uusien innovatiivisten toimijoiden mukaan saanti paranee Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet, esimerkiksi WWW-, komponentti- ja agenttiteknologiat sekä palvelujärjestelmät Yritysten kasvu nopeutuu Uuden verkottuneen liiketoimintalogiikan omaksuminen paranee Tulevaisuuden yrityksissä ja organisaatioissa tarvittavat yritys- ja toimialasovellukset Pitkäjänteinen liiketoiminnan suunnittelu paranee Muut painopisteet tietoturva, viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat, ohjelmistokehityksen tuotteet, käyttöympäristöalustat, uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet, uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet Tuotekehitys ja tutkimusprojektien tuottama uusi tieto, kaupalliset tuotteet, palvelut ja menetelmät Järjestelmätuotteet, ohjelmistoalustat, jakelu-kanavat, ohjelmisto- komponenttituotteet, liiketoimintamallit, konsultti-palvelut, koulutusaineisto, koulutuspalvelut Liiketoimintakonseptit, tuoteinnovaatiot, järjestelmäkonseptit, tuotekonseptit Ohjelmapäälliköiden ja johtoryhmän toiminnan tuottamat tulokset: salkku (yritysprojektit, tutkimusprojektit); Yhteistyö-platformit klusterille (seminaarit, foorumit, kotimaiset ja ulkomaiset yritys-,asiantuntija-, tutkija- ja asiakaskontaktit); Viestintäkonsepti yhteistyössä Tekesin kanssa (Newsletter, kotisivu, lehdistötiedotteet); Yhteydet muihin projekteihin Olemassa olevat ja start up vaiheen ohjelmistotuoteyritykset Ohjelmistotuoteyritysten partnerit ja asiakkaat Suurten tuotemarkkinoiden tunnistaminen paranee Tutkimuslaitokset, Korkeakoulut ja oppilaitokset Kansainvälisille markkinoille kohdistuvien ohjelmistotuotekehitysprojektien käynnistäminen Ohjelmistotuotteiden kehittämisessä tarvittavien tavoitetutkimusprojektien käynnistäminen Verkottumisen ja yhteistyön edistäminen Toimintaympäristön ja tukipalvelujen kehittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Tutkijoiden yhteistyön lisääminen Kuva 1. SPIN-teknologiaohjelman tavoiteasetanta. Tukipalveluiden tuottajat: mm. PR-, juridiikka- ja management-palvelut SPIN-teknologiaohjelman tavoiteasetanta Rahoittajat Tukiorganisaatiot Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusteri kiinteytyy Open Source, yhteistyö-foorumit Yritysten aktivointi hankevalmisteluun ja tulosten pitkäjänteiseen hyödyntämiseen Kansainvälinen yhteistyönedellytysten luominen toimialan eri edustajien välillä Ohjelmistoja ostavien toimialojen ja asiakkaiden välisen tuntemuksen lisääminen Ohjelmistoyritysten strategisen t&k-toiminnan edistäminen Rahoitusinstrumenttien hyödyntämisen tehostaminen Uusimpaan tietoon ja kokemuksiin perustuva koulutusmateriaalin tuottaminen Tuodaan Suomeen isoja partnereita tutustumaan kasvuyrityksiin

17 edistää ohjelmistotuoteliiketoiminnan korkeatasoisen ja kilpailukykyisen osaamisen kehittymistä Suomessa kansainvälistymistä nopeuttavien erityyppisten hankkeiden edistäminen. 2.3 Toteutus SPIN-teknologiaohjelman missiona oli tukea suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan merkittävää kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä nopeuttamalla uusien teknologioiden ja menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Tavoitteena oli lisätä merkittävästi alan yritysten liikevaihtoa ja tuotteiden jalostusarvoa. Ohjelman mission toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi aktivoitiin yrityksiä tekemään ohjelman avainalueiden mukaisia tuotekehitys- ja tutkimusprojektien hakemuksia, joita Tekes rahoitti. Lisäksi Tekes rahoitti tavoiteharkinnan perusteella mahdollisesti muita ohjelman tarkoitusta edistäviä toimintoja. Ohjelman sisäiset toiminnot, kuten ohjelmapäällikkö- ja johtoryhmätoiminta, auttoivat myös ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa etenkin verkottumisen ja yhteistyön osalta. SPIN-teknologiaohjelma keskittyi niihin teknologioihin, menetelmiin ja toimintoihin, jotka edistävät nimenomaan kansainvälisille markkinoille suunnattuihin tuotteisiin tai monistettavaan osaamiseen perustuvaa suomalaista ohjelmistotuoteliiketoimintaa. Tarkka rajanveto oli vaikeaa. Rajatapauksia oli arvioitava tapauskohtaisesti. SPIN-teknologiaohjelman keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat: teknologiakeskukset, joissa ohjelmistotuoteliiketoiminta on merkittävässä asemassa osaamiskeskusohjelmat, erityisesti ohjelmistoalueen osa-ohjelmat muut Tekesin teknologiaohjelmat, ohjelman alkaessa erityisesti UTT (Uusi teollinen toimintatapa) -ohjelma TE-keskukset. Hankkeiden käynnistäminen SPIN-teknologiaohjelman ytimen muodostivat kärkihankkeet, jotka olivat tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja erityisesti seuraavilta alueilta: mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet, esimerkiksi www-, komponentti- ja agenttiteknologiat sekä teollisuuden ja pankkien palvelujärjestelmät uuden sukupolven yritys- ja toimialasovellukset. Näiden kärkihankealueiden lisäksi teknologiaohjelmaan otettiin sopivia projekteja myös seuraavilta alueilta: tietoturva viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat uudet ohjelmistokehityksen tuotteet uudet käyttöympäristöalustat uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet. Teknologiaohjelmalla tuettiin ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvuedellytyksiä myös kokonaisvaltaisemmin. Edellä mainittujen teknologiankehittämisprojektien ohella ohjelmassa rahoitettiin toimenpiteitä, joiden avulla: ohjelmistotuotepohjaisten yritysten toimintaympäristö ja tukipalvelut paranevat toimialaklusteri kiinteytyy ja tekee yhteistyötä verkostoidusti ohjelmistotuotepohjaiset yritykset kansainvälistyvät. SPIN-ohjelman ensimmäinen hakukierros julkistettiin Kick-off-tilaisuuksissa Call for Proposals -muodossa yrityshankkeiden aikaansaamiseksi. Ensimmäisen kierroksen hakuaika päättyi Toinen hakukierros oli keväällä 2001, päättymispäivä ja kolmas hakukierros järjestettiin kesällä 2001 päättymispäivän ollessa SPIN-ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 110 yrityshanketta ja 14 tutkimushanketta. Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 5

18 2.4 Osallistujat ja rahoitus Teknologiaohjelman käynnistyttyä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia aktivoitiin laatimaan hanke-ehdotuksia ja hakemaan hankkeille rahoitusta Tekesistä. Ohjelman kohdistumista suunnattiin julkaisemalla aikataulutettuja ehdotuspyyntöjä, jolloin voitiin muuttaa painotuksia eri ehdotuspyyntökierrosten välillä johtoryhmän strategiakannanottojen suuntaan. Hanke-ehdotuskierrosten ohella haku oli vapaa yrityksille koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmaan osoitettiin kolmivuotiskauden aikana n. 200 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta n. 200 milj. euron tutkimus- tai tuotekehityshankkeisiin kaikkiaan yli 100 milj. euroa. Hakemusten perusteella käynnistyi 110 yritysten ja 14 tutkimuslaitosten projektia, joiden yhteenlaskettu laajuus oli 75,5 milj. euroa ja Tekesin rahoitus yhteensä 33,7 milj. euroa. Ohjelman puitteissa käynnistyi myös hankkeita, joiden julkinen rahoitus tuli mm. TE-keskuksista (esim. Global Software-ohjelmat) ja KTM:stä. Näiden volyymejä tai rahoitusta ei ole mukana em. luvuissa. Hankkeiden käynnistymisen painopiste oli v useimpien hankkeiden päättyessä viimeistään keväällä Tekesin ja muun rahoituksen suhdetta hankkeissa on havainnollistettu kuvissa 2 ja 3. Hakemukset ja käynnistyneet hankkeet jakautuivat suhteellisen tasaisesti kärkihankealueille, mobiiliteknologian ollessa kuitenkin selvästi houkuttavin. Hankkeiden ja rahoituksen jakautuma on esitetty kuvassa 4. Yrityshankkeet olivat luonteeltaan tuotekehitystä ja ne keskittyivät selkeästi kärkihankealueille. Tutkimushankkeet taas kohdistuivat yleisemmin koko yrityskenttää hyödyttäviin menetelmiin ja osaamiseen (ryhmä Muut ). Hakijoista valtaosa oli joko pieniä (70 %) tai keskisuuria (15 %) yrityksiä). Näistä 75 % tavoitteli hankkeellaan kokonaan uutta liiketoimintaa, 25 % pyrki parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa uusien teknologioiden ja kansainvälisten markkinoiden kautta. Yritysjoukko painottui vahvasti uusiin, aloittaviin ohjelmistotuoteyrityksiin. Toimialaa palvelevien yritysten tai ohjelmistoklusterin muiden toimijoiden osallistuminen oli odotettua vähäisempää. Hankekanta koostui pääasiassa yksittäisten yritysten hankkeista, yhteishankkeiden määrä jäi niinikään odotettua vähäisemmäksi. 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0 Tekes-rahoitus Oma rahoitus ,6 17,7 8,3 5,2 23,1 10,4 Kuva 2. Yrityshankkeiden rahoitus vuosittain. 6 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

19 4,0 3,0 2,0 1,0 0 Tekes-rahoitus Muu rahoitus ,3 2,1 1,6 0,1 0,8 0,5 Kuva 3. Tutkimushankkeiden rahoitus vuosittain. Muut Uuden sukupolven yrityssovellukset Tekes-rahoitus Volyymi lkm Mobiiliympäristön tuotteet Internet palveluinfrastruktuurin tuotteet kpl/meur Internet palveluinfrastruktuurin tuotteet Mobiiliympäristön tuotteet Uuden sukupolven yrityssovellukset Muut Tekes-rahoitus 6 12,3 7,5 3,7 Volyymi 15,7 29,7 15,6 8,9 lkm Kuva 4. Yrityshankkeet avainalueittain. Eri hankkeiden kautta ohjelmaan osallistui n. 130 yritystä ja 12 yliopistojen tai tutkimuslaitosten yksikköä. Luettelo osallistujista on liitteessä 1 (en aakkosellinen hakemisto). Käynnistyneiden hankkeiden keskimääräinen kesto oli yrityshankkeissa 1 v 2 kk yrityksillä ja tutkimushankkeissa 2 v 3 kk. Valtaosa, n. 75 % yrityshankkeista toteutettiin pääkaupunkiseudulla (kuva 5). Tutkimushankkeiden osalta maantieteellinen jakautuma oli selvästi tasaisempi. Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 7

20 eri toimijaa. Lisäksi mm. lehdistötiedottamista on hoidettu yhteistyössä NetProfile Finland Oy:n ja Tekesin viestinnän, erityisesti tiedottaja Johanna Pellisen, kanssa. Pääkaupunkiseutu Tampere Oulu Jyväskylä Muu Kuva 5. Hankkeiden jakautuma kasvukeskuksittain. Hankkeissa yritykset tavoittelivat merkittävää liiketoiminnan kasvua. Käynnistyneiden hankkeiden liikevaihto-odotukset markkinoilletulovuonna olivat yhteensä 100 MEUR uutta liikevaihtoa ja liikevaihdon huippuvuoden odotukset yhteensä 800 MEUR. Kasvuodotuksissa viennin osuuden odotettiin oleva jopa 80 % liikevaihdosta. Uusia työpaikkoja odotettiin syntyvän markkinoilletulovuonna 1200 ja huippuvuonna yli Tiedon ja kokemusten vaihto Sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa käytettiin ohjelman omia Internet-sivuja. Ohjelman sivut julkaistiin osoitteessa spin ja huhtikuusta 2001 lähtien osoitteessa Tiedottamisessa käytettiin myös sähköpostin välityksellä lähetettyä uutiskirjettä SPIN e-letteriä. E-letter ilmestyi 4 kertaa vuoden 2000, 9 kertaa vuoden 2001 ja 9 kertaa vuoden 2002 aikana. Alkuvuonna 2003 e-letter ilmestyi vielä kolme kertaa. Uutiskirjeen laati viestintätoimisto T-Media Oy yhteistyössä ohjelmapäällikköryhmän kanssa. Uutiskirjeet sisälsivät mm. asiantuntija-artikkeleita sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Uutiskirjeen vastaanotti sähköpostiinsa yli 800 ohjelmistoalan Ohjelman aikana järjestettiin lukuisia erilaisia tilaisuuksia. Ohjelma käynnistettiin kuudella eri paikkakunnalla järjestetyillä Kick-off-seminaareilla, joihin osallistui yhteensä 320 henkilöä. Yleisiä kaikille avoimia seminaareja järjestettiin lisäksi yhteensä viisi kappaletta. Seminaarit käsittelivät mm. avautuvia markkinoita ja ohjelmistoyritysten liiketoimintamalleja esiintyjien ollessa sekä suomalaisia että kansainvälisiä ohjelmistoalan asiantuntijoita. Seminaarien yhteydessä järjestettiin erikoisosioita, kuten esim. vientiklinikka vuosiseminaarin 2002 yhteydessä. Tilaisuudet päättyivät usein jonkun yhteistyökumppanin sponsoroimaan verkottumistilaisuuteen. Kärkihankealueitten sisällä järjestettiin myös tapaamisia. Sen lisäksi, että ohjelmapäälliköt aktivoivat ja neuvoivat yrityksiä niiden hakuprosessin aikana, tehtiin kahdella kärkihankealueella vielä erityisiä toimenpiteitä: Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet -aihealueelle perustettiin yritysten ja tutkimuslaitosten edustajista muodostettu ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Tästä tuloksena saatiin tehtyä mm. mobiiliaihealueen kehittymisen delfoi-skenaario keväällä Siinä kartoitettiin merkittävimpiä toimintaympäristön muutoksia ja mietittiin niille mahdolliset toimenpiteet. Uudet ohjelmistotuotteet -alueella tehtiin yhteistyötä UTT-ohjelman kanssa. Yhteinen seminaari järjestettiin Yleisten seminaarien ohella järjestettiin myös ohjelman sisäisiä seminaareja ns. kutsuseminaareja. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan korkeakoulutuspäivä järjestettiin Tampereella TTY:n tiloissa. Tarkoituksena oli kartoittaa ohjelmistotekniikan koulutuksen tilanne Suomessa, keskustella yhteisistä ongelmista ja välittää tietoa opetusministeriöön evästykseksi seuraavaa hallituskautta 8 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004 OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004 Hannu Kuitunen, professori Markku Maula, professori Jyrki Kontio 22.8.2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005 OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005 22.8.2006 professori Jyrki Kontio, tutkija Aki Lassila, professori Markku Maula TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007

OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus 2008 Mikko Rönkkö, Jukka Ylitalo, Nina Koivisto, Olli-Pekka Mutanen, Antti Adamsson TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes 22.11.2011 Kasvuyritykset kiinnostuksen kohteena Suomen tulevaisuus on kasvuyrityksissä! Suuri osa uusista

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Mikko Rönkkö, Eero M. Eloranta, Hanna Mustaniemi, Olli-Pekka Mutanen, professori Jyrki Kontio TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio Mikko Rönkkö, Juhana Peltonen, Jukka Ylitalo, Nina Koivisto, Olli Pekka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö Tekesin innovaatiorahoitus Anne Turula Palvelupäällikkö Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Asiakastarjoaman laajentaminen Teamware Group Oy:ssä Esko Uotila esko.uotila@teamware.fi www.teamware.com Teamware Group lyhyesti Teamwarella on

Lisätiedot