Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

Transkriptio

1 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 15/2003 Loppuraportti

2 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 15/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN x Kansi: PP-Viestintä Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Ohjelmistotuoteliiketoiminta on maailmanlaajuisten markkinoiden kautta merkittävän kasvupotentiaalin omaava nouseva teollisuussektori. Ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden koko on noin 250 miljardia euroa. Markkinat ovat kasvaneet prosentin vuosivauhtia ylittäen selvästi yleisen teollisen kasvunopeuden. Viimeaikaisen tietotekniikkapalvelujen ja ohjelmistojen kysynnän heikkenemisen odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi ja kasvuvauhdin palautuvan keskimäärin 10 prosentin tasolle. Suomessa omiin ohjelmistotuotteisiin perustuva kansainvälinen liiketoiminta pääsi 1990-luvulla vauhtiin muutaman kymmenen alan pioneeriyrityksen voimin. Ohjelmistovienti kasvoi 1900-luvun loppuun mennessä lähes 200 miljoonaan euroon. Ohjelmistotuotteita valmistavia yrityksiä oli tuolloin maassamme useita satoja ja niiden osaamisen luoma kasvupotentiaali oli merkittävä. Kaikista ohjelmisto- ja tietojenkäsittelypalvelualan runsaasta 3000 yrityksestä ohjelmistotuoteliiketoimintaa on yli 1000 yrityksellä, alan viennistä ohjelmistotuoteliiketoiminta kattaa kuitenkin yli 80 prosenttia. Ohjelmistoliiketoiminta on siten keskeinen Suomen taloudelliseen kasvuun vaikuttava toimiala luvun lopun teknologiamuutokset ja -haasteet mm. Internetja langattomien verkkojen sovellukset sekä sähköinen kaupankäynti ja -asiointi loivat pohjaa liikevaihdon kasvuodotuksille. Toiminnan painopisteenä on pääsy kansainvälisille markkinoille ja merkittävä kasvu. Alan kasvuennusteissa on päädytty jopa henkilön työllistämiseen vuoteen 2010 mennessä. Tuotetavoitteisen toiminnan lisääntyminen ja erityisesti verkkoteknologian vauhdittamat teknologiamuutokset ovat johtaneet uusien liiketoimintamallien kehittymiseen, joissa keskeistä on partneroitumiseen ja verkostoitumiseen perustuva toimintatapa sekä erityisesti suuntautuminen kansainvälisille markkinoille jo toiminnan alkuvaiheessa. Uudentyyppiset rahoitusjärjestelyt, mm. pääomasijoittajien aktiivinen rooli, ovat myös tyypillisiä alalle. Menestyksekäs ohjelmistotuoteliiketoiminta on osoittautunut haasteelliseksi, monipuolista osaamista, valmiuksia ja asiantuntemusta vaativaksi alaksi. Erityisen haasteen muodostaa liiketoimintamallien, -vaatimusten ja teknologiamahdollisuuksien onnistunut yhdistelmä. Ohjelmistotuoteliiketoiminta on tutkimusalana uusi ja vasta aivan viime vuosina on perustettu ohjelmistotuoteliiketoiminnan professuureja yliopistoihin ja korkeakouluihin. Myös kauppakorkeakouluissa ja yliopistojen taloustieteen yksiköissä on vasta äskettäin aktivoiduttu ohjelmistoliiketoiminnan tutkimukseen. Tekes on koko olemassaolonsa aikana systemaattisesti korostanut tuotetavoitteisen toiminnan tärkeyttä ohjelmistoliiketoiminnassa perustellen sitä erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan vaatimuksilla. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kehityksen ja

5 kehitysedellytysten vauhdittamiseksi Tekesin hallitus päätti käynnistää syksyllä 1999 uuden kolmivuotisen teknologiaohjelman Ohjelmistotuotteet SPIN Ohjelma käynnistyi v Ohjelman volyymiksi arvioitiin 75 milj. euroa ja Tekesin rahoituksen määräksi 34 milj. euroa. SPIN-ohjelman perusajatuksena ja lähtökohtana oli uutta kansainvälistä liiketoimintaa tavoitteleva tuoteorientoitunut lähestymistapa. Teknologianäkökulman ohella ohjelmassa pyrittiin lisäksi kehittämään ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristön valmiuksia ja vuorovaikutusta mm. markkinoinnin, asiantuntijapalveluiden, tutkimuspalveluiden, rahoituksen ja kansainvälistymisen osalta. Ohjelman vastaanotto yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa oli alusta lähtien innostunut ja uusia innovatiivisia hankeideoita syntyi runsaasti. Lisäksi ohjelman päämääriin ja tavoitteisiin sitoutui lukuisia alan eri toimijoita aina pääomasijoittajista ministeriöihin. Ohjelman hankkeiden määrälliset tavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Kolmivuotiskaudella toteutuneen 75,5 milj. euron hankevolyymin lisäksi SPIN-ohjelmassa jouduttiin jättämään ohjelman ja rahoituksen ulkopuolelle hanke-ehdotuksia samana aikana n. 80 milj. euron arvosta. Käynnistyneissä hankkeissa asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita hankkeilla tavoiteltavan liiketoiminnan laajuudesta, summattuna yritykset tavoittelevat hankkeilla lähes miljardiin euron yltävää uutta liikevaihtoa ja pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Alan yritysten ja sidosryhmien kanssa valmistellun ohjelman toteutusta johti aktiivinen johtoryhmä puheenjohtajakaksikkonaan Pekka Ruusunen Ohjelmistoyrittäjät ry.:stä ja Artturi Tarjanne Nexit Venture Oy:stä. Ohjelmapäällikkötoiminnasta vastasi Irmeli Lamberg Innopoli Oy:stä tukenaan Jyväskylän, Oulun ja Tampereen osaamiskeskittymien asiantuntijoita. Tekes kiittää lämpimästi johtoryhmää ja ohjelmapäällikköryhmää avustajineen innostuneesta ja esimerkillisestä toiminnasta ohjelman aikana. Lisäksi Tekes onnittelee yrityksiä ja tutkimuslaitoksia korkeatasoisesta työstä projekteissa. Tekes toivoo, että ohjelman ja sen hankkeiden tulokset ja vaikutukset johtavat ohjelmistotuoteyrityksissä ja niiden sidosryhmissä osaamisen ja liiketoimintavalmiuksien merkittävään parantumiseen ja sitä kautta entistä kilpailukykyisempään ohjelmistotuoteliiketoimintaan ja kasvun vauhdittumiseen. Tekes haluaa myös erityisesti kiittää käsillä olevan loppuraportin koostamisesta ja laadinnasta vastannutta Anne Lankista Innopoli Oy:stä sekä lukuisia raportin laadintaan eri tavoin osallistuneita henkilöitä. Raportin toivotaan yhdessä ohjelman aiempien julkaisujen kanssa palvelevan yhteenvetona ja hakemistona alan toimijoiden, tuotteiden ja liiketoimintavalmiuksien nykytilasta ja mahdollisuuksista. Samalla sen odotetaan toimivan rohkaisijana uusille alan yrityksille ja yritysten sidosryhmille kansainväliseen, tuotetavoitteiseen ohjelmistoliiketoimintaan. Helsingissä huhtikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Alkusanat SPIN-teknologiaohjelman keskeisimpiin tavoitteisiin kuului suomalaisen ohjelmistotuoteteollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Työtä on tehty harvinaisen poukkoilevissa markkinaolosuhteissa. Koko tietoteollisuuden suhdanneperspektiivi teknologiaohjelmaa käynnistettäessä oli huima; vuoden 2000 maaliskuussa se oli sekä Suomessa että kansainvälisestikin ennennäkemättömän nopean nousukehityksen lakipisteessä. Ylilyöntiä seurasi tyypillinen lähes yhtä voimakas vastareaktio, jossa koko teollisuudenala on ollut vaarassa leimautua kuplaksi. Eteenpäin katsottaessa on kuitenkin hyvä ottaa viimeaikojen tapahtumista etäisyyttä ja yrittää tunnistaa kestäviä pitkien aikajaksojen kehitystrendejä. Tietoteollisuuden suhteellinen osuus teollisuusvaltioiden bruttokansantuotteesta jatkaa eri tutkimusten mukaan edelleen kasvuaan. Samalla ohjelmistotuoteteollisuus ja sitä lähellä olevat osaamisalueet toimivat yhä keskeisempinä valkokaulustyöllistäjinä ja korkean teknologian teollisuuden kilpailutekijöinä. IT-kuplan puhjettua myös rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaasti sulkemalla aikaisen vaiheen osaamispohjaisten yritysten rahoitushanat. Kymmenistä Suomessa toimineista teknologiayritysten pääomasijoittajista useimmat ovat käytännössä lopettaneet toimintansa ja jäljelle jääneet keskittyvät lähinnä turvallisempiin myöhemmän vaiheen yrityksiin, jotka ovat jo innovaatiovaiheensa ohittaneet. Edellisen johdosta julkisen tuen merkitys on teknologiaohjelman edetessä merkittävästi kasvanut. Suomen tulevaisuus on osaamisvetoisessa yrittäjyydessä. Ohjelmistotuoteteollisuudella on mahdollisuus kasvaa uudeksi teolliseksi kivijalaksemme, kun jatkamme määrätietoisia ponnistelujamme kilpailukykymme edelleen parantamiseksi. Innovaatiot tehdään pienissä yrityksissä, niiden rooli on toimia katalyyttina tulevaisuuden businekselle. Suuryritysten rooli on globaali liiketoiminta, sopimusjuridiikka ja brandien rakentaminen. Me emme halua jäädä tietoteollisuuden banaanivaltioksi, vaan myös tämän toimialan sisällä meidän on innovoitava korkean jalostusarvon liiketoimintaa. Ilman aktiivista panostusta tuotekehitykseen on vaarana, että jäämme kansainvälisessä kilpailussa alihankkijan rooliin. Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt samanlaiset onnistumisen perusedellytykset, millä Piilakso aikanaan nousi kukoistukseensa. Julkisen sektorin, tutkimuksen ja yritysten yhteistyö on kohentunut, pääomasijoittaminen on ammattimaista, yritystoiminnan asenne on yhä kansainvälisempi ja onnistumiseen uskotaan. Puutteitakin on: businessenkelien ekosysteemi ei vielä ole riittävän kehittynyt ja yrittäjäksi ryhtymisen halukkuus on huolestuttavan alhaisella tasolla. Suunta on kuitenkin oikea. Ohjelmistotuoteteollisuuden pitkäaikainen trendi on voimakkaasti kasvava huolimatta vuosituhannen alun suhdannekuopasta. Onnistumisen avaimet ovat tarjolla, käyttäkäämme tilaisuus hyväksemme. Rahoitusmarkkinoiden muututtua hyytävän kylmiksi, on Tekesin rooli uuden korkean jalostusarvon yritystoiminnan katalysoijana korostunut. Ohjelmistoteollisuus arvostaa sitä, että SPIN-ohjelman ajoitus ja fokus olivat oikeaan osuneita. Haluamme SPIN-ohjelman johtoryhmän puheenjohtajina lausua kiitoksemme myös sekä erittäin aktiiviselle ja innostuneelle johtoryhmälle, että uutteralle ohjelmapäällikköryhmälle. Yhteistyö ja verkottuminen osoittivat taas voimansa. Artturi Tarjanne Pekka Ruusunen

7 Tiivistelmä Suomen ohjelmistomarkkinat olivat vuonna 2001 hieman vajaat 1,1 miljardia euroa (EITO, 2002). Suomalaisten yritysten ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvo oli tuolloin 892 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli jo yli 400 miljoonaa (Teknillinen korkeakoulu, Ohjelmistoyrityskartoitus, 2002). Suomalainen ohjelmistoliiketoiminta on kasvanut erittäin nopeasti, välillä tuoteyritysten liikevaihto on noussut nelinkertaiseksi ja viennin osuus on noussut jopa lähes viisinkertaiseksi. Vuosituhannen alun vähäisen kasvun jälkeen ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden arvioidaan pääsevän yli 10 prosentin vuosikasvuun parin seuraavan vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi noin 250 miljardin euron ohjelmistomarkkinoiden kasvamista lähes 450 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. Ohjelmistoteollisuus kehittyy yhdeksi Suomen teollisuuden tärkeimmistä tukijaloista, kun ohjelmistoteollisuuden myönteistä kehitystä saadaan entisestään vauhditettua. Tuotelähtöinen liiketoiminta tarjoaa korkeatasoisen teknologiaosaamisen yrityksille erinomaisen keinon päästä voimakkaasti kasvaville globaaleille ohjelmistomarkkinoille. Ohjelmistotuotteet SPIN oli Tekesin kolmivuotinen teknologiaohjelma, jonka avulla tuettiin yli 100 suomalaisen pk-yrityksen globaaleille markkinoille tähtäävää tuotelähtöistä liiketoimintaa. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi aktivoitiin yrityksiä ja tutkimusyksikköjä tekemään ohjelman avainalueiden mukaisia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Lisäksi panostettiin ohjelmistoklusterin verkottumista ja kansainvälistymistä edistäviin toimiin. Ohjelman projektit kohdistuivat kärkihankealueisiin sekä muihin painopiste- ja toimintaalueisiin. Kärkihankealueita olivat Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Uuden sukupolven yritys- ja toimialasovelluksiin. Muita painopistealueita olivat tietoturva, viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat, uudet ohjelmistokehityksen tuotteet, uudet käyttöympäristöalustat, uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet, uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet, komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet. SPIN-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 110 yritys- ja 14 tutkimusprojektia. Ohjelman yrityshankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 70 miljoonaa euroa ja Tekesin rahoitusosuus tästä 29,6 miljoonaa euroa. Ohjelmassa panostettiin yliopistojen tutkimusyksikköjen yritysyhteistyössä toteuttamiin tutkimushankkeisiin lisäksi 5,5 miljoonaa euroa. en tulokset on esitetty tiivistetysti hankealuekuvauksissa, joka aloittaa kunkin alueen projektien esittelyn. en yksityiskohtaiset tulokset on esitetty omissa kappaleissaan. Koko ohjelmaa koskevia tuloksia on käsitelty omana kappaleenaan. Ohjelmistoyritysten liiketoimintaympäristön kehittämiseksi panostettiin klusterin kiinteyttämiseen, henkilö- ja yritysverkostojen kehittämiseen sekä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Ohjelman seminaareihin osallistui yhteensä n ohjelmistoklusterin vaikuttajaa ja SPIN-uutiskirjeet saavuttivat kuukausittain yli 800 alan toimijaa. Ohjelman sisäiset toiminnot, kuten ohjelmapäällikkö- ja johtoryhmätoiminta auttoivat myös ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa etenkin verkottumisen ja yhteistyön osalta. Kansainvälistymistä edistettiin yhteistyöllä mm. seminaarien yhteydessä pidettyjen vientiklinikoiden, markkinointimateriaaliksi painetun Software Product Business in Finland -esitteen avulla sekä yhteistyössä erilaisten kansainvälistymisohjelmien kanssa. SPIN-teknologiaohjelman liitännäispro-

8 jekteina toteutettuihin Global Software -ohjelmiin on osallistunut 65 ohjelmistoyritystä pääkaupunkiseudulta, Jyväskylästä, Oulusta ja Tampereelta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että SPIN-teknologiaohjelman ajoitus oli juuri oikea, sillä se auttoi ohjelmistotuoteliiketoiminnan yrityksiä omalta osaltaan selviämään pahimman IT-kuplan vaikutuksista. 90-luvun lamasta selviäminen paljolti oli juuri seurausta siitä, että Suomen kansantalouden kasvun pienentyessä osattiin panostaa maailmanlaajuisen kasvualan t&k-rahoitukseen. Kansainvälisen menestymisen hyvänä edellytyksenä on voimakas Suomen laajuinen yhteistyö ja verkottuminen. SPIN-teknologiaohjelma sai mukaan yhteistyöhön Suomen merkittävimpien ohjelmistoteollisuuden kasvukeskusten yrityksiä, osaamiskeskustoimijoita sekä yliopistoväkeä. Yliopistoyhteistyössä on toteutettu useita ohjelmistoliiketoimintaan liittyviä selvitys- ja tutkimusprojekteja sekä järjestetty professoritapaamisia. Samalla alueella tuotekehitystä tekevien yritysten kannattaa muutenkin hyötyä toistensa kokemuksista ja osaamisesta. Tässä teknologiaohjelma on ollut erinomainen väline. Samalla se on avannut ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterille entistä paremman kanavan Tekesin eri palvelujen hyödyntämiseen.

9 Summary The size of the Finnish software market in 2001 was slightly less than EUR 1.1 billion (EITO, 2002). The value of the software product business of Finnish companies was EUR 892 million for the same period, with the share of exports rising to more than EUR 400 million (Helsinki University of Technology, software company survey, 2002). The growth of Finnish software business has been extremely rapid; between 1997 and 2001, the sales of product companies have quadrupled and the share of export has almost quintupled. It has been estimated that, after the slow growth at the turn of the millenium, the global software market will achieve an annual growth of more than 10% over the next few years. This would mean that the software market, which currently stands at EUR 250 billion, would grow to be nearly EUR 450 billion by The software industry will develop into one of the most important pillars of the Finnish industry, once the positive trend in the software industry speeds up. Product-oriented business offers companies that have high-level technological expertise an excellent means of accessing the rapidly growing global software market. Software products SPIN was a three-year technology programme carried out by Tekes with the aim of supporting the product-oriented business of more than 100 small and medium-sized Finnish enterprises that are aiming for the global market. In order to achieve the objectives set in the programme, active measures were taken to help companies and research units start product development and research projects in accordance with the programme s key areas. In addition, special measures were taken in order to promote the networking and internationalisation of the software cluster. The projects for the programme were divided into core technology areas and other areas of focus and areas of operation. Core technology areas included: Applications for the Internet service infrastructure Applications for mobile communications New enterprise management software for companies operating in the digital economy. Other focus areas included computer security, entertainment software, systems and software development tools, software for mobile and other new platforms, modernisation of existing applications, new media technologies, component-based software products and software component products. A total of 110 industrial and 14 academic R&D projects were accepted into the SPIN technology programme. The total volume of the industrial projects in the programme was nearly EUR 70 million, of which Tekes financed EUR 29,6 million. EUR 5,5 million was invested in academic R&D projects carried out by university research units in co-operation with companies. A summary of the results of these projects is presented in a project area description that begins the project description part of each area. The results of each individual project are presented in more detail in a separate chapter. The results of the entire programme are described in a separate section. In order to develop the business environment of software companies, special emphasis was put on solidifying the cluster, developing the networks of individuals and companies as well as developing the knowledge of international business. All in all, approximately 1,500 influential persons from the software cluster participated in the seminars arranged within the framework of the programme, and the monthly SPIN

10 newsletters reached more than 800 people operating in the sector. The programme s internal activities, such as programme director and management group activities, also helped to achieve the goals of the programme, especially in the fields of networking and co-operation. Measures to promote internationalisation included export workshops in connection with seminars, the Software Product Business in Finland brochure that was used as marketing material and co-operation with various internationalisation programmes. 65 software companies from the Helsinki metropolitan area, Jyväskylä, Oulu and Tampere participated in the Global Software programmes implemented as ancillary projects in connection with the SPIN technology programme. To conclude, it can be stated that the timing of the SPIN technology programme was perfect, since it helped companies operating in the software product business survive the worst of the consequences of the information technology bubble burst. Surviving the depression in the 1990 s can primarily be attributed to the fact that, as the growth of the Finnish national economy was decreasing, a wise decision was made to focus on R&D financing in a global growth industry. One significant prerequisite for international success is strong nationwide co-operation and networking. The SPIN technology programme was able to attract companies, centres of expertise and universities from the major Finnish growth centres in the software industry to start co-operation. Co-operation with universities included several survey and research projects related to the software business and meetings with professors. For that matter, companies carrying out product development in the same line of business should utilise each other s experiences and expertise. The technology programme has been an excellent tool in achieving this. At the same time, it has opened a yet better channel for the software product business cluster to utilise the various services of Tekes.

11 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä Summary 1 Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelman käynnistämisen taustaa Tavoitteet Toteutus Osallistujat ja rahoitus Tiedon ja kokemusten vaihto Ohjelman organisaatio Ohjelman arviointi Tulokset Yleiskuva tuloksista Tuotteet ja tuotteistaminen avainalueille Verkottuminen ja yhteistyö Korkeatasoisen ja kilpailukykyisen osaamisen kehittyminen Toimintaympäristö ja tukipalvelut Kansainvälistyminen Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Tutkimushankkeet Uuden sukupolven yritys- ja toimialasovellukset Sisällys Hankealuekuvaus Yrityshankkeet Tutkimushanke...114

12 7 Muut painopiste- ja toiminta-alueet Sisällys Hankealuekuvaus Viihdetuotteet Uudet ohjelmistokehityksen tuotteet Komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristö ja tukipalvelut Ohjelmistotuoteliiketoiminnan tutkimus ja tulevaisuuden kehitys Kansainvälisyyden kehittyminen Global Software -ohjelmistoyritykselle asiakkaita, kumppaneita tai pääomarahoitusta Yhdysvalloista A Look into China s Software Industry and Markets Johtopäätökset Liitteet 1 en aakkosellinen hakemisto Tilaisuudet Linkit ja julkaisut Ohjelman toteutusvaiheen sisäinen vaikuttavuuden arviointi Lyhenteet Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...175

13 1 Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus Ohjelmistotuoteteollisuus on kehittynyt uudeksi toimialaksi Suomessa. Alalla toimivat lähes tuhat yritystä työllistävät noin ohjelmistoalan ammattilaista ja niiden vuosittainen liikevaihto on lähes miljardi euroa *. Kansantalouden kannalta toimialan merkitys on vielä melko pieni noin prosentin luokkaa mutta alan kasvupotentiaali on erittäin suuri. Ohjelmistotuotteilla tarkoitetaan sellaisia ohjelmistoja, jotka myydään sellaisinaan tai vain pienin muutoksin useille asiakkaille. Ohjelmistotuotteisiin pohjautuvien yritysten toiminta poikkeaa muista ohjelmistoyrityksistä mm. siinä, että ohjelmistot tuotteistetaan pidemmälle, yritysten tavoitteena on usein suuret tuotevolyymit, tuotekehitys vaatii huomattavia panostuksia ja jopa vuosien työtä ennen kuin myyntitulot toteutuvat ja tuotteiden jakelukustannukset ovat hyvin pieniä. Näiden syiden takia ohjelmistotuoteyrityksen johtaminen ja kasvattaminen vaatii muista ohjelmistoyrityksistä poikkeavia lähestymistapoja. Yritykset, jotka osaavat hyödyntää näitä ohjelmistotuoteyrityksen menestyksen keskeisiä tekijöitä parhaiten, voivat saada itselleen kilpailuetua markkinoillaan. Ohjelmistotuotetoimiala on kasvanut vahvasti viime vuosien ajan jopa yleisen IT-alan taantuman aikana alan liikevaihto kasvoi 15 % vuonna Samoin Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden vienti on jatkuvasti lisääntynyt: vuoden 2001 aikana lähes 20 %. Kansainvälistyneessä, tietoverkkoihin perustuvassa liiketoimintaympäristössä ohjelmistotuoteteollisuudella on edelleenkin hyvät edellytykset menestyä ja tämän takia on syytä huolehtia siitä, että kasvun edellytykset ovat olemassa sekä kansallisella tasolla että yksittäisissä yrityksissä. Kansallisella tasolla tämä tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, kattavaa yritysverkostoa, riittävien rahoitusmahdollisuuksien tarjoamista sekä kansainvälistymisen tukemista. Yritysten tasolla tämä tarkoittaa sopivia kompetensseja, oikeaa ja ajankohtaista näkemystä markkinoista sekä tehokasta ohjelmistoteknologian hallintaa. Suomalaisilla ohjelmistotuoteyrityksillä on perinteisesti ollut vahva teknologinen pohja, mikä on tuonut hyvän lähtökohdan kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiselle. Markkinat ovat kuitenkin koko ajan kehittyneet entistä nopeammin teknologiavetoisista asiakasvetoisiksi. Tällöin kilpailukykyinen teknologia ei riitä tarjoamaan kilpailuetua, vaan kilpailuetuun tulee pyrkiä asiakkaiden tarpeita parhaiten tyydyttävillä kokonaisratkaisuilla. Tämä korostaa jatkossa asiakasrajapinnan tärkeyttä, mikä vaatii myös yrityksen tuotekehitystoiminnoilta uudenlaista toimintatapaa ja parempaa joustavuutta. Ohjelmistotuoteyritystoimialalla ei toistaiseksi ole omaa toimialaluokitusta, mutta alaa on vuosittain tutkittu laajalla kyselytutkimuksella *. Siinä ohjelmistotuoteyritysten keskeisiksi haasteiksi on havaittu tuotekehitys ja kaupallistaminen, kansainvälinen myynti ja markkinointi, verkottuminen ja yhteistyö sekä johdon kokemuksen puute. Keskisuuret yritykset kokivat ongelmaksi myös strategisen suunnittelun. Jakelua ja tuotteiden lokalisointia puolestaan ei tyypillisesti pidetty keskeisinä ongelmina, joskin nämä ongelmat noussevat keskeisiksi, kun ala kypsyy ja toimitusvolyymit kasvavat. Rahoitus on aiempina vuosina koettu ongelmaksi, mutta tällä hetkellä sitä ei pidetä keskeisenä haasteena, mahdollisesti sen takia, että yritykset ovat * Hietala J., Maula M. V. J., Autere J., Lassenius C., Kari N. and Autio E. (2002). Finnish Software Product Business: Results from the National Software Industry Survey 2002, Centre of Expertise for Software Product Business and Helsinki University of Technology. SPIN Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus 1

14 pienentäneet kasvutavoitteitaan tai keskittyneet ohjelmistoprojektitoimintaan vaikean markkinatilanteen takia. Suuri osa suomalaisista ohjelmistotuoteyrityksistä on pieniä: vuoden 2001 kartoituksessa yritysten liikevaihdon mediaani oli noin puoli miljoonaa euroa ja 70 prosentilla yrityksistä on alle 20 työntekijää. Yritysten pieni koko on merkittävä haaste kansainvälistymiselle, sillä pieniltä yrityksiltä puuttuu usein sekä resursseja ja osaamista että riskinottokykyä kasvaa kansainvälisesti ilman kansainvälistä kasvua yritysten kasvun edellytykset ovat varsin rajalliset. Toisaalta tämä suuri pienten yritysten joukko tuottaa jatkuvasti uusia tuoteideoita ja -konsepteja, mikä luo alalla edellytyksiä jatkuvalle innovoinnille. Vaikka ohjelmistotuotepohjaisissa yrityksissä ohjelmistotuotteella ja tuotelisensoinnilla on keskeinen asema yrityksessä, tuotteisiin liittyvät palvelut ja tukitoiminnot muodostavat monessa yrityksessä keskeisen osan liikevaihtoa ja kannattavuutta. Ohjelmistoalalla on myös mahdollista hyödyntää uusia ja innovatiivisia liiketoimintamalleja, kuten avoimeen lähdekoodiin perustuvaa tuotekehitystä ja sovellusvuokrausta. Ohjelmistotuoteyritystä tulisikin johtaa siten, että liiketoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon nämä erilaiset ansaintamallit ja tuotteiden ja palveluiden muodostama kokonaisuus. Yritykset, jotka pystyvät yhdistämään nämä parhaiten, myös menestyvät parhaiten. Ohjelmistoliiketoiminnan tutkimustoimintaa on käynnistetty monissa suomalaisissa korkeakouluissa. Tästä liiketoiminta-alueen ja teknologian tutkimuksesta saattaakin tulla kilpailuetu suomalaisille yrityksille. Osaltaan tämä tutkimus- ja opetustoiminta lisää myös ohjelmistoyrittäjien määrää, mutta myös jo alalla toimivat yritykset voivat hyötyä alan tutkimuksesta: yritykset saavat uusimmat, ohjelmistoyritysten johtamista koskevat tutkimustulokset käyttöönsä ja tutkijat voivat suunnata tutkimuksensa alueille, joista saadaan konkreettisia tuloksia. Tärkeää olisi myös nykyistä paremmin pyrkiä kaupallisesti hyödyntämään tutkimustyössä tehty ohjelmistotuotteiden innovointi ja kehitystyö. Kirjoittaja Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminnan professori SoberIT/TKK puh. (09) SPIN Ohjelmistotuoteteollisuus Suomessa -katsaus

15 2 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma Ohjelmistoteollisuus kasvaa yhdeksi Suomen teollisuuden tärkeimmistä tukijaloista, kun sille syntyy nopeasti kasvavia, kansainvälisiä ohjelmistoyrityksiä. Tuotelähtöinen liiketoiminta tarjoaa yrityksille erinomaisen keinon päästä voimakkaasti kasvaville globaaleille ohjelmistomarkkinoille. Ohjelmistotuotteet SPIN oli Tekesin kolmivuotinen teknologiaohjelma, jonka tehtävänä oli synnyttää ohjelmistoalalle uutta kansainvälistä ja tuotelähtöistä liiketoimintaa. 2.1 Ohjelman käynnistämisen taustaa SPIN (Software Product INdustry) teknologiaohjelma perustui Tekesin syksyllä 1999 julkaisemaan esiselvitykseen (Tekesin raportti 74/99) ja Tekesin hallituksen joulukuussa 1999 tekemään päätökseen. Esiselvitys analysoi Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden nykytilaa, kasvupotentiaalia ja kasvun tiellä olevia ongelmia. Suomalaisten ohjelmistotuotteita valmistavien yritysten kokonaisliikevaihto vuonna 1998 oli 4,5 miljardia markkaa (750 milj. euroa). Ohjelmistotuoteliiketoiminnasta kertyi 1,5 miljardin markan (250 milj. euroa) liikevaihto ja ohjelmistotuotteiden vienti oli 620 miljoonaa markkaa (103 milj. euroa). Teollisuudenala kasvoi nopeasti. Alan yritysten liikevaihto kasvoi 37 % vuonna 1998 verrattuna edellisvuoteen. Esiselvityksessä todettiin tarpeen kansalliselle teknologiaohjelmalle olevan polttava. Tärkeimpinä syinä pidettiin ensinnäkin sitä, että toimiala kasvoi erittäin nopeasti ja normaalit yritystoiminnan tukirakenteet eivät pysyneet kasvun tahdissa. Lisäksi todettiin toimialan vaativan suuria panostuksia yksittäisiin menestystuotteisiin. Tästä johtuen tuli luoda sellainen rahoitusjärjestelmä ja asennemaailma, joka mahdollistaa alan yksittäisten yritysten keskittymisen yhteen, suuren kasvupotentiaalin tarjoamaan liiketoiminta-alueeseen. Kolmanneksi todettiin, että käynnistymässä ollut liiketoimintamallien ja teknologioiden murros kohti neljännen sukupolven ohjelmistoarkkitehtuureja vaati panostuksia teknologia-alueisiin, jotka ovat tärkeitä uuden sukupolven ohjelmistotuotteille. Jotta maamme teollisuus pystyisi vastaamaan muutoksen luomaan haasteeseen, tuli Suomeen luoda kärkihankkeita, joissa kehitetään teknologioita valituilla painopistealueilla. Murrostilanteeseen sopeutumisen nähtiin vaativan lisäksi toimialaklusterin sisäistä ja ulkoista kiinteyttämistä niin, että yritykset löytävät jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa nopeasti tarvittavia uusia resursseja ja osaamista. Teknologiaohjelman luontevaksi pituudeksi nähtiin kolme vuotta, sillä tässä ajassa odotettiin ohjelmistoteollisuuden neljänteen sukupolveen siirtymisen edenneen niin pitkälle, että ehdotettujen painopistealueiden teknologiahankkeiden tulokset saavuttaisivat kaupallisesti tuottavan vaiheen. 2.2 Tavoitteet SPIN-teknologiaohjelman tavoitteina oli: tukea avainalueille kohdistuvia ohjelmistotuotekehitysprojekteja, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotteiden kehittämiseen tukea avainalueille kohdistuvien ohjelmistotuotteiden kehittämisessä tarvittavien menetelmien ja teknologioiden kehittämiseen tähtääviä tavoitetutkimusprojekteja edistää ohjelmistotuoteliiketoiminnan edellyttämää verkottumista ja yhteistyötä kehittää ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöä ja tukipalveluja Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 3

16 4 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma OHJELMAN HALUTUT VAIKUTUKSET KOHDERYHMÄT, JOIDEN TOIMINTAAN HALUTAAN VAIKUTTAA OHJELMAN PAINOALUEET OHJELMAN HALUTUT TULOKSET OHJELMA- PÄÄLLIKÖIDEN JA JOHTORYHMÄN HALUTUT TOIMENPITEET TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN AIKAANSAAMISEKSI Kansainvälinen liiketoiminta kasvaa Mobiilitietoliikenteen ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Jussi Pihlajamaa / IMI, Innovation Management Institute, TKK JOHTAVAN ASEMAN SAAVUTTAMINEN KANSAINVÄLISISSÄ VALITUISSA TUOTEMARKKINOISSA Uusien innovatiivisten toimijoiden mukaan saanti paranee Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet, esimerkiksi WWW-, komponentti- ja agenttiteknologiat sekä palvelujärjestelmät Yritysten kasvu nopeutuu Uuden verkottuneen liiketoimintalogiikan omaksuminen paranee Tulevaisuuden yrityksissä ja organisaatioissa tarvittavat yritys- ja toimialasovellukset Pitkäjänteinen liiketoiminnan suunnittelu paranee Muut painopisteet tietoturva, viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat, ohjelmistokehityksen tuotteet, käyttöympäristöalustat, uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet, uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet Tuotekehitys ja tutkimusprojektien tuottama uusi tieto, kaupalliset tuotteet, palvelut ja menetelmät Järjestelmätuotteet, ohjelmistoalustat, jakelu-kanavat, ohjelmisto- komponenttituotteet, liiketoimintamallit, konsultti-palvelut, koulutusaineisto, koulutuspalvelut Liiketoimintakonseptit, tuoteinnovaatiot, järjestelmäkonseptit, tuotekonseptit Ohjelmapäälliköiden ja johtoryhmän toiminnan tuottamat tulokset: salkku (yritysprojektit, tutkimusprojektit); Yhteistyö-platformit klusterille (seminaarit, foorumit, kotimaiset ja ulkomaiset yritys-,asiantuntija-, tutkija- ja asiakaskontaktit); Viestintäkonsepti yhteistyössä Tekesin kanssa (Newsletter, kotisivu, lehdistötiedotteet); Yhteydet muihin projekteihin Olemassa olevat ja start up vaiheen ohjelmistotuoteyritykset Ohjelmistotuoteyritysten partnerit ja asiakkaat Suurten tuotemarkkinoiden tunnistaminen paranee Tutkimuslaitokset, Korkeakoulut ja oppilaitokset Kansainvälisille markkinoille kohdistuvien ohjelmistotuotekehitysprojektien käynnistäminen Ohjelmistotuotteiden kehittämisessä tarvittavien tavoitetutkimusprojektien käynnistäminen Verkottumisen ja yhteistyön edistäminen Toimintaympäristön ja tukipalvelujen kehittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Tutkijoiden yhteistyön lisääminen Kuva 1. SPIN-teknologiaohjelman tavoiteasetanta. Tukipalveluiden tuottajat: mm. PR-, juridiikka- ja management-palvelut SPIN-teknologiaohjelman tavoiteasetanta Rahoittajat Tukiorganisaatiot Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusteri kiinteytyy Open Source, yhteistyö-foorumit Yritysten aktivointi hankevalmisteluun ja tulosten pitkäjänteiseen hyödyntämiseen Kansainvälinen yhteistyönedellytysten luominen toimialan eri edustajien välillä Ohjelmistoja ostavien toimialojen ja asiakkaiden välisen tuntemuksen lisääminen Ohjelmistoyritysten strategisen t&k-toiminnan edistäminen Rahoitusinstrumenttien hyödyntämisen tehostaminen Uusimpaan tietoon ja kokemuksiin perustuva koulutusmateriaalin tuottaminen Tuodaan Suomeen isoja partnereita tutustumaan kasvuyrityksiin

17 edistää ohjelmistotuoteliiketoiminnan korkeatasoisen ja kilpailukykyisen osaamisen kehittymistä Suomessa kansainvälistymistä nopeuttavien erityyppisten hankkeiden edistäminen. 2.3 Toteutus SPIN-teknologiaohjelman missiona oli tukea suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan merkittävää kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä nopeuttamalla uusien teknologioiden ja menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Tavoitteena oli lisätä merkittävästi alan yritysten liikevaihtoa ja tuotteiden jalostusarvoa. Ohjelman mission toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi aktivoitiin yrityksiä tekemään ohjelman avainalueiden mukaisia tuotekehitys- ja tutkimusprojektien hakemuksia, joita Tekes rahoitti. Lisäksi Tekes rahoitti tavoiteharkinnan perusteella mahdollisesti muita ohjelman tarkoitusta edistäviä toimintoja. Ohjelman sisäiset toiminnot, kuten ohjelmapäällikkö- ja johtoryhmätoiminta, auttoivat myös ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa etenkin verkottumisen ja yhteistyön osalta. SPIN-teknologiaohjelma keskittyi niihin teknologioihin, menetelmiin ja toimintoihin, jotka edistävät nimenomaan kansainvälisille markkinoille suunnattuihin tuotteisiin tai monistettavaan osaamiseen perustuvaa suomalaista ohjelmistotuoteliiketoimintaa. Tarkka rajanveto oli vaikeaa. Rajatapauksia oli arvioitava tapauskohtaisesti. SPIN-teknologiaohjelman keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat: teknologiakeskukset, joissa ohjelmistotuoteliiketoiminta on merkittävässä asemassa osaamiskeskusohjelmat, erityisesti ohjelmistoalueen osa-ohjelmat muut Tekesin teknologiaohjelmat, ohjelman alkaessa erityisesti UTT (Uusi teollinen toimintatapa) -ohjelma TE-keskukset. Hankkeiden käynnistäminen SPIN-teknologiaohjelman ytimen muodostivat kärkihankkeet, jotka olivat tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja erityisesti seuraavilta alueilta: mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet, esimerkiksi www-, komponentti- ja agenttiteknologiat sekä teollisuuden ja pankkien palvelujärjestelmät uuden sukupolven yritys- ja toimialasovellukset. Näiden kärkihankealueiden lisäksi teknologiaohjelmaan otettiin sopivia projekteja myös seuraavilta alueilta: tietoturva viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat uudet ohjelmistokehityksen tuotteet uudet käyttöympäristöalustat uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet. Teknologiaohjelmalla tuettiin ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvuedellytyksiä myös kokonaisvaltaisemmin. Edellä mainittujen teknologiankehittämisprojektien ohella ohjelmassa rahoitettiin toimenpiteitä, joiden avulla: ohjelmistotuotepohjaisten yritysten toimintaympäristö ja tukipalvelut paranevat toimialaklusteri kiinteytyy ja tekee yhteistyötä verkostoidusti ohjelmistotuotepohjaiset yritykset kansainvälistyvät. SPIN-ohjelman ensimmäinen hakukierros julkistettiin Kick-off-tilaisuuksissa Call for Proposals -muodossa yrityshankkeiden aikaansaamiseksi. Ensimmäisen kierroksen hakuaika päättyi Toinen hakukierros oli keväällä 2001, päättymispäivä ja kolmas hakukierros järjestettiin kesällä 2001 päättymispäivän ollessa SPIN-ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 110 yrityshanketta ja 14 tutkimushanketta. Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 5

18 2.4 Osallistujat ja rahoitus Teknologiaohjelman käynnistyttyä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia aktivoitiin laatimaan hanke-ehdotuksia ja hakemaan hankkeille rahoitusta Tekesistä. Ohjelman kohdistumista suunnattiin julkaisemalla aikataulutettuja ehdotuspyyntöjä, jolloin voitiin muuttaa painotuksia eri ehdotuspyyntökierrosten välillä johtoryhmän strategiakannanottojen suuntaan. Hanke-ehdotuskierrosten ohella haku oli vapaa yrityksille koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmaan osoitettiin kolmivuotiskauden aikana n. 200 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta n. 200 milj. euron tutkimus- tai tuotekehityshankkeisiin kaikkiaan yli 100 milj. euroa. Hakemusten perusteella käynnistyi 110 yritysten ja 14 tutkimuslaitosten projektia, joiden yhteenlaskettu laajuus oli 75,5 milj. euroa ja Tekesin rahoitus yhteensä 33,7 milj. euroa. Ohjelman puitteissa käynnistyi myös hankkeita, joiden julkinen rahoitus tuli mm. TE-keskuksista (esim. Global Software-ohjelmat) ja KTM:stä. Näiden volyymejä tai rahoitusta ei ole mukana em. luvuissa. Hankkeiden käynnistymisen painopiste oli v useimpien hankkeiden päättyessä viimeistään keväällä Tekesin ja muun rahoituksen suhdetta hankkeissa on havainnollistettu kuvissa 2 ja 3. Hakemukset ja käynnistyneet hankkeet jakautuivat suhteellisen tasaisesti kärkihankealueille, mobiiliteknologian ollessa kuitenkin selvästi houkuttavin. Hankkeiden ja rahoituksen jakautuma on esitetty kuvassa 4. Yrityshankkeet olivat luonteeltaan tuotekehitystä ja ne keskittyivät selkeästi kärkihankealueille. Tutkimushankkeet taas kohdistuivat yleisemmin koko yrityskenttää hyödyttäviin menetelmiin ja osaamiseen (ryhmä Muut ). Hakijoista valtaosa oli joko pieniä (70 %) tai keskisuuria (15 %) yrityksiä). Näistä 75 % tavoitteli hankkeellaan kokonaan uutta liiketoimintaa, 25 % pyrki parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa uusien teknologioiden ja kansainvälisten markkinoiden kautta. Yritysjoukko painottui vahvasti uusiin, aloittaviin ohjelmistotuoteyrityksiin. Toimialaa palvelevien yritysten tai ohjelmistoklusterin muiden toimijoiden osallistuminen oli odotettua vähäisempää. Hankekanta koostui pääasiassa yksittäisten yritysten hankkeista, yhteishankkeiden määrä jäi niinikään odotettua vähäisemmäksi. 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0 Tekes-rahoitus Oma rahoitus ,6 17,7 8,3 5,2 23,1 10,4 Kuva 2. Yrityshankkeiden rahoitus vuosittain. 6 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma

19 4,0 3,0 2,0 1,0 0 Tekes-rahoitus Muu rahoitus ,3 2,1 1,6 0,1 0,8 0,5 Kuva 3. Tutkimushankkeiden rahoitus vuosittain. Muut Uuden sukupolven yrityssovellukset Tekes-rahoitus Volyymi lkm Mobiiliympäristön tuotteet Internet palveluinfrastruktuurin tuotteet kpl/meur Internet palveluinfrastruktuurin tuotteet Mobiiliympäristön tuotteet Uuden sukupolven yrityssovellukset Muut Tekes-rahoitus 6 12,3 7,5 3,7 Volyymi 15,7 29,7 15,6 8,9 lkm Kuva 4. Yrityshankkeet avainalueittain. Eri hankkeiden kautta ohjelmaan osallistui n. 130 yritystä ja 12 yliopistojen tai tutkimuslaitosten yksikköä. Luettelo osallistujista on liitteessä 1 (en aakkosellinen hakemisto). Käynnistyneiden hankkeiden keskimääräinen kesto oli yrityshankkeissa 1 v 2 kk yrityksillä ja tutkimushankkeissa 2 v 3 kk. Valtaosa, n. 75 % yrityshankkeista toteutettiin pääkaupunkiseudulla (kuva 5). Tutkimushankkeiden osalta maantieteellinen jakautuma oli selvästi tasaisempi. Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma 7

20 eri toimijaa. Lisäksi mm. lehdistötiedottamista on hoidettu yhteistyössä NetProfile Finland Oy:n ja Tekesin viestinnän, erityisesti tiedottaja Johanna Pellisen, kanssa. Pääkaupunkiseutu Tampere Oulu Jyväskylä Muu Kuva 5. Hankkeiden jakautuma kasvukeskuksittain. Hankkeissa yritykset tavoittelivat merkittävää liiketoiminnan kasvua. Käynnistyneiden hankkeiden liikevaihto-odotukset markkinoilletulovuonna olivat yhteensä 100 MEUR uutta liikevaihtoa ja liikevaihdon huippuvuoden odotukset yhteensä 800 MEUR. Kasvuodotuksissa viennin osuuden odotettiin oleva jopa 80 % liikevaihdosta. Uusia työpaikkoja odotettiin syntyvän markkinoilletulovuonna 1200 ja huippuvuonna yli Tiedon ja kokemusten vaihto Sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa käytettiin ohjelman omia Internet-sivuja. Ohjelman sivut julkaistiin osoitteessa spin ja huhtikuusta 2001 lähtien osoitteessa Tiedottamisessa käytettiin myös sähköpostin välityksellä lähetettyä uutiskirjettä SPIN e-letteriä. E-letter ilmestyi 4 kertaa vuoden 2000, 9 kertaa vuoden 2001 ja 9 kertaa vuoden 2002 aikana. Alkuvuonna 2003 e-letter ilmestyi vielä kolme kertaa. Uutiskirjeen laati viestintätoimisto T-Media Oy yhteistyössä ohjelmapäällikköryhmän kanssa. Uutiskirjeet sisälsivät mm. asiantuntija-artikkeleita sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Uutiskirjeen vastaanotti sähköpostiinsa yli 800 ohjelmistoalan Ohjelman aikana järjestettiin lukuisia erilaisia tilaisuuksia. Ohjelma käynnistettiin kuudella eri paikkakunnalla järjestetyillä Kick-off-seminaareilla, joihin osallistui yhteensä 320 henkilöä. Yleisiä kaikille avoimia seminaareja järjestettiin lisäksi yhteensä viisi kappaletta. Seminaarit käsittelivät mm. avautuvia markkinoita ja ohjelmistoyritysten liiketoimintamalleja esiintyjien ollessa sekä suomalaisia että kansainvälisiä ohjelmistoalan asiantuntijoita. Seminaarien yhteydessä järjestettiin erikoisosioita, kuten esim. vientiklinikka vuosiseminaarin 2002 yhteydessä. Tilaisuudet päättyivät usein jonkun yhteistyökumppanin sponsoroimaan verkottumistilaisuuteen. Kärkihankealueitten sisällä järjestettiin myös tapaamisia. Sen lisäksi, että ohjelmapäälliköt aktivoivat ja neuvoivat yrityksiä niiden hakuprosessin aikana, tehtiin kahdella kärkihankealueella vielä erityisiä toimenpiteitä: Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet -aihealueelle perustettiin yritysten ja tutkimuslaitosten edustajista muodostettu ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Tästä tuloksena saatiin tehtyä mm. mobiiliaihealueen kehittymisen delfoi-skenaario keväällä Siinä kartoitettiin merkittävimpiä toimintaympäristön muutoksia ja mietittiin niille mahdolliset toimenpiteet. Uudet ohjelmistotuotteet -alueella tehtiin yhteistyötä UTT-ohjelman kanssa. Yhteinen seminaari järjestettiin Yleisten seminaarien ohella järjestettiin myös ohjelman sisäisiä seminaareja ns. kutsuseminaareja. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan korkeakoulutuspäivä järjestettiin Tampereella TTY:n tiloissa. Tarkoituksena oli kartoittaa ohjelmistotekniikan koulutuksen tilanne Suomessa, keskustella yhteisistä ongelmista ja välittää tietoa opetusministeriöön evästykseksi seuraavaa hallituskautta 8 Ohjelmistotuotteet SPIN teknologiaohjelma