TIIMITYÖNÄ. JUSSI PESONEN: Jalostetaan puu mahdollisimman monipuolisesti. Yhteismetsänomistusta. AVAINYRITTÄJÄT puhaltavat yhteen hiileen Utajärvellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIMITYÖNÄ. JUSSI PESONEN: Jalostetaan puu mahdollisimman monipuolisesti. Yhteismetsänomistusta. AVAINYRITTÄJÄT puhaltavat yhteen hiileen Utajärvellä"

Transkriptio

1 [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2010 ] henki Yhteismetsänomistusta TIIMITYÖNÄ AVAINYRITTÄJÄT puhaltavat yhteen hiileen Utajärvellä Satelliittisääksi JUKKA TALVEHTII Afrikan lämmössä JUSSI PESONEN: Jalostetaan puu mahdollisimman monipuolisesti

2 metsäjohtaja ROHKEASTI TULEVAISUUTEEN UPM teki viime vuonna olosuhteisiin nähden hyvän tuloksen. Tilanne parani loppuvuotta kohti merkittävästi, ja lopputuotteiden toimitusmäärien arvioidaan tänä vuonna nousevan. Valitettavasti paperipuolella on Euroopassa edelleen ylikapasiteettia, minkä takia paperin hintojen odotetaan alenevan edelleen. Viime vuosi meni UPM Metsälläkin olosuhteisiin nähden hyvin. Tänä vuonna puukaupan pitää Suomessa käydä aivan toisella tasolla kuin viime vuonna, mikä Teillä lukijoilla on nyt ensimmäistä kertaa kädessänne Metsän henki -lehti. on suuri haaste sekä metsänomistajille että puun ostajille. Tiiviit kontaktit metsänomistajiin ja suora kaupanteko ovat UPM:n vahvuudet. UPM:n puukauppaan kuuluu sekä puun ostaminen että metsäomaisuuspalveluiden myynti. Kilpailukykyisestä puukaupasta ja hyvistä palveluista muodostuu kokonaisuus, jonka takia metsänomistajan kannattaa tehdä yhteistyötä UPM:n kanssa. Metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa on erittäin hyvä, kunhan osaamme luoda niille hyvät toimintaedellytykset. Puurakentamiseen liittyvien säädösten uudistaminen on yksi konkreettinen tapa edistää toimintaedellytyksiä. Ja jos haluamme biopolttoainetta valmistavia laitoksia Suomeen, on huolehdittava siitä, etteivät muut maat aja ohi tarjoamillaan tuilla ja muilla eduilla. Metsäteollisuus on kovaa vauhtia uudistumassa, ja UPM onkin perustellusti määritellyt itsensä biometsäyhtiöksi. Olemme merkittävä paperiyhtiö, joka tuoreen puukuidun käytön ohella on maailman suurin keräyskuidun käyttäjä. UPM on myös Suomen toiseksi suurin energiayhtiö ja sen energiantuotannosta huomattava osa on vähäpäästöistä. Yhtiön biodiesel-, bioetanoli- ja bioöljyhankkeet ovat pilotointivaiheessa ja kehitämme uusia biokomposiittituotteita. Olemme myös erittäin merkittävä puutuotteiden valmistaja. Suomessa on edelleen kysyntää puulle, joten siltä osin metsätalouden toimintaedellytykset ovat hyvät. Suomessa pystytään jalostamaan kaikki puu, mikä metsistämme on kestävästi saatavissa. Puun energiakäyttö tulee edelleen kasvamaan, samoin metsien muihin arvoihin, esimerkiksi kaupalliseen virkistykseen, liittyvä toiminta. Kun teollisuuden puun saanti ja puun kilpailukykyinen hinta ovat varmalla pohjalla lähikilpailijamaihin verrattuna, voimme olla varmoja metsätalouden tulevaisuudesta. Metsän muiden arvojen hyödyntämisen kannalta on tärkeää huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Nykyaikainen talousmetsien luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu antavat tähän hyvät mahdollisuudet. Kaiken kaikkiaan meidän täytyy huolehtia siitä, että metsätalouden aktiivinen harjoittaminen on yleisesti hyväksyttyä. Siksi metsien käsittelyssä on syytä olla enemmän vaihtoehtoja kuin nykyisin. Vaihtoehtojen seurauksista pitää myös muistaa kertoa, ettei kenellekään jää väärä käsitys lopputuloksista. Suurin haaste metsätalouden tulevaisuudelle Suomessa on metsien pirstaloituminen. Suomen tilakoko on puolta pienempi kuin tärkeimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa. Suurin ero on yli sadan hehtaarin tiloissa. Suomessa tällaisia on vain 5 prosenttia, Ruotsissa noin 20 prosenttia. Merkittävä syy tilanteeseen on se, että Ruotsissa on jo pitkään harrastettu aktiivista metsätalouden rakennepolitiikkaa. Näin on tilanne Suomessakin maatalouden osalta, mutta ei metsätaloudessa. Siksi maataloudessa pystyttiin muuttumaan 1990-luvulla, kun ulkoiset olosuhteet muuttuivat EU:n myötä. Viime aikoina on puhuttu paljon metsätaloudesta elinkeinona ja metsätalousyrittämisestä. Näihin panostaen meillä Suomessa on mahdollisuus uudistaa metsätalouden rakenteita. Nyt tarvitaan vain yhteinen tahto rakenteiden uudistamiseen. Teillä lukijoilla on nyt ensimmäistä kertaa kädessänne Metsän henki -lehti. Lehdessä pyritään tarjoamaan UPM:n sidosryhmille mielenkiintoista metsäasiaa metsän ammattilaisten ja muidenkin kannanottoja ajankohtaisiin asioihin uudella tavalla. 2 Metsän henki 1/2010

3 Med gott mod framåt Med beaktande av förutsättningarna gjorde UPM i fjol ett gott resultat. Skogsindustriprodukternas levererade mängder kommer att öka i år enligt prognoserna, men tyvärr ser det ut som om priserna skulle sjunka ytterligare. En stor utmaning både för skogsägarna och virkesköparna är att få ordentligt igång virkeshandeln. Betydligt mera virke behövs än i fjol. Konkurrenkraftiga virkesaffärer och kvalitativ skogsägandeservice bildar den helhet som gör det lönsamt för skogsägarna att samarbeta med UPM. Skogsbrukets och skogsindustrins framtid i Finland är trygg, om vi kan skapa goda verksamhetsförutsättningar för näringarna. Skogsindustrin förnyas med fart. Ett konkret exempel där vi snabbt kan förbättra verksamhetsförutsättningarna med ändrade bestämmelser för byggande i trä. Förutsättningarna för investeringar i biobränsletillverkning borde också snabbt förbättras, så att inte andra länder kör förbi oss med olika stödformer och andra fördelar. Verksamhetsförutsättningarna för det finska skogsbruket är ännu goda. Största utmaningen är splittringen av skogsfastigheterna. Fastigheterna är redan hälften mindre än i Sverige. I Finland finns det endast 5 procent över 100 hektar stora fastigheter. I Sverige är motsvarande andel 20 procent. Finland har inte idkat aktiv strukturpolitik inom skogsbruket såsom Sverige. Under den senaste tiden har det varit mycket tal om skogsbruk som näringsgren och om skogsbruksföretag. Med dessa som bas är det möjligt att bygga en sund struktur för skogsbruket, ifall det finns tillräcklig vilja. Ni har nu det första numret av tidningen Metsän henki i er hand. Tidningen kommer att erbjuda intressant skogsinformation och ställningstaganden i aktuella ämnen på ett modernt sätt. Hyviä uuden Metsän hengen mukaisia lukuhetkiä! Trevlig läsning med nya Metsän henki i skogens anda! Kuva Rami lappalainen METSÄN henki 1/ Uutiset 6 6 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen: Koko Suomi hyötyy puun monipuolisesta jalostamisesta 10 metsänomistaja: Riku ja Oskari Räsänen etämetsänhoitoa Helsingistä 15 metsävinkki: Panosta taimihuoltoon! 16 Metsäluonto & ympäristö: Satelliittisääksen seikkailut 17 lehesvirta 18 VUODEN NAISMETSÄNOMISTAJA: Minna Jalo 20 metsäntutkimus: Metsänomistajien keski-ikä on noussut 60 vuoteen 22 maastossa: Avainyrittäjyys on nykyaikaa 25 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Hyödynnä verohuojennus 26 Innovaatio: Hyvännäköinen ja säänkestävä puumuovikomposiitti tuli jäädäkseen 28 metso suojelee vapaaehtoisesti etelä-suomen metsiä 31 kirja: Kaikki kirveestä 32 vuosirenkaat: Arbor ja Tapio ensimmäiset kotimaiset moottorisahat 33 kalvila 34 ajassa Sixten Sunabacka Metsäjohtaja/Skogsdirektör, UPM Metsän henki 1/2010 3

4 uutiset Tehdas ja kaupunki hyötyvät KAUKAAN VOIMAN UUDESTA BIOVOIMA- LAITOKSESTA Lappeenrantaan UPM:n Kaukaan tehdasalueelle rakennettu uusi biovoimalaitos hyödyttää sekä tehdasta että Lappeenrannan kaupunkia. Laitos tuottaa höyryä ja sähköä UPM:n tehtaille sekä sähköä ja kaukolämpöä kaupunkilaisille. Energia tuotetaan polttamalla laitoksen kattilassa tehdasalueella syntyvää kuorta, metsäenergiapuuta ja turvetta. Rakentaminen ja asennustyöt sujuivat hyvin ja laitoksen koekäyttö aloitettiin suunniteltua aikaisemmin. Laitos aloitti kaupallisen toiminnan lokakuun lopussa 2009 ja sen vihkiäisiä vietetään toukuussa 2010, projektin johtaja Erkki Repo toteaa tyytyväisenä. Päätös rakentamisesta tehtiin keväällä Laitoksen käyttöönottoon valmistautuminen on näkynyt laajasti myös kaupungilla, kun vanhaa kaukolämpöputkiverkostoa on uusittu ja liitäntöjä uuteen voimalaitokseen on rakennettu. Kaukaan Voiman uusi laitos korvaa jo 30 vuotta kaupunkilaisille kaukolämpöä tuottaneen maakaasuvoimalaitoksen ja Kaukaan tehdasalueella toimineen kuorikattilalaitoksen. Vastaavanlainen yhteistyömalli, jossa paikallinen voimalaitos tuottaa energiaa sekä tehdasalueelle että paikalliselle yhteisölle, on käytössä myös UPM:n Rauman, Kymin, Ristiinan, Savonlinnan ja Pietarsaaren tehtailla. METSUREISTA MESTAREITA Viisitoista UPM Silvestan metsuria on saanut todistuksen metsämestarin erikoisammattitutkinnosta. Koulutus järjestettiin UPM Silvestan ja Porin ammattiopiston yhteistyönä, ja siihen sisältyi teorian lisäksi käytännön harjoittelua ja näyttötutkinnot. Nykyajan jätkän tarvitsee osata muutakin kuin kaataa puu, kertoo tutkinnon suorittanut metsuri Anssi Jokinen Valkeakoskelta. Opintojen aikana perehdyttiin metsänja ympäristönhoidon toteuttamiseen monentyyppisissä vaativissa kohteissa. Erityisesti harjaannuttiin ongelmapuiden kaatoihin. Opintoihin kuului myös asiakaslähtöinen toiminta ja vuorovaikutustaidot. UPM:n sahatavaran ja jalostetuotteiden JAKELUVERKKO SUOMESSA LAAJENEE UPM:n sahaliiketoiminta on tehnyt alkuvuodesta jakelusopimukset kahden kotimaisen rakennustarvikeketjun, Starkin ja Puumerkin kanssa. Tuotteet tulevat myyntiin eri toimipisteissä vaiheittain. Starkin ja Puumerkin lisäksi UPM:n tuotteita myyvät Suomessa muun muassa Puukeskukset ja K-Raudat. UPM:n sahaliiketoiminta valmistaa mänty- ja kuusisahatavaraa sekä sisustusja rakennetuotteita teolliseen jatkojalostukseen ja rakentamiseen. Metsämestari Heikki Nupponen näyttää mallia haastavan kohteen käsittelystä. UPM Silvesta -yrittäjäketju vastaa tulevaisuuden tarpeisiin UPM:n metsätyöpalveluihin erikoistunut tytäryhtiö UPM Silvesta rakentaa metsänhoitotöihin erikoistuneen franchising-ketjun Suomeen. Tulevaisuudessa UPM Silvesta -ketjun yrittäjät vastaavat yhtiön omien metsureiden lisäksi metsänhoitotöistä UPM:n koko toiminta-alueella Suomessa. Yhtenäisen toimintamallin mukaisesti toimiva itsenäisten yritysten ketju palvelee kehittyvän metsätalouden tulevaisuuden tarpeita. Yhä suurempi osa metsänomistajista asuu kaukana metsätilastaan, ja usein heidän aikansa ei riitä tilan omatoimiseen hoitamiseen, toteaa UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Korkealaatuiset, selkeästi kuvatut metsänhoitopalvelut tekevät töiden tilaamisesta ja toteutuksen seurannasta metsänomistajalle helppoa. Metsänhoitotöiden toteuttaminen oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti lisää metsäomaisuuden arvoa ja tuottoa. 4 Metsän henki 1/2010

5 Vaneri- ja Sahaliiketoimintojen KILPAILUKYKY TEHOSTUU Puiset hotellihuoneen avainkortit VÄHENTÄVÄT MUOVIJÄTETTÄ Puuviilu yhdistetään perinteisesti vaneri- ja huonekaluteollisuuteen, mutta materiaalia voidaan käyttää hyvinkin luovasti. Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikana viime vuoden lopulla 30 hotellia käytti hotellihuoneiden muovisten avainkorttien sijaan UPM:n viilusta valmistettuja kierrätettäviä avainkortteja. Kortit valmistaa yhtiö nimeltä Sustainable Cards, jolla on vireillä tuotteelleen patenttihakemus. Puiset hotellihuoneen avainkortit ovat UPM:n vaaleaa WISA-viilua. Erikoispinnoitettu koivuviilu säilyttää hyvin muotonsa ja kestää käyttöä. Pinnoitus mahdollistaa myös painamisen tavanomaisilla painotekniikoilla. Täysin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuna materiaali voidaan hyödyntää käytön jälkeen esimerkiksi energiaraaka-aineena tai kompostoida. Suomalainen koivuviilu on näyttävä ja kädelle miellyttävä materiaali. Olemme UPM investoi noin 25 miljoonaa euroa Savonlinnan vaneritehtaan laajennukseen sekä Kaukaan sahan ja Parkanossa sijaitsevan Aureskosken jalostetehtaan tuotannon kehittämiseen. Investoinnin myötä Savonlinnan tehtaasta tulee maailman tehokkain koivuvaneriyksikkö. UPM:n puunhankinnan kannalta tämä tarkoittaa, että puuntarpeen maantieteellinen painopiste muuttuu hieman, ja että UPM jalostaa hyvää koivutukkia Suomessa jatkossakin. UPM päätti alkuvuonna keskittää vaneri- ja sahaliiketoimintansa Suomessa kilpailukykyisempiin yksiköihin. Kaukaan (Lappeenranta) ja Heinolan vaneritehtaiden, Heinolan sahan ja Parkanon jalostetehtaan toiminta päättyy kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Vaneriliiketoiminta työllistää tällä hetkellä Suomessa noin henkilöä ja Sahaliiketoiminta noin 900 henkilöä. Toimenpiteiden jälkeen henkilöstö vähenee Vaneriliiketoiminnassa noin 680 henkilöllä ja Sahaliiketoiminnassa noin 150 henkilöllä. Arviolta noin 200 henkilöllä on mahdollisuus siirtyä erilaisten eläkejärjestelyjen piiriin. UPM on käynnistänyt Työstä työhön -ohjelman lievittämään sulkemisten vaikutuksia. Ohjelmaan sisältyy työllistämistä ja uudelleenkoulutusta edistäviä toimenpiteitä Vastaavaa ohjelmaa on aiemmin toteutettu Kajaanin ja Voikkaan paperitehtaiden sulkemisten yhteydessä. Paikkakunnilla, joissa suljettavat yksiköt sijaitsevat, käynnistettiin heti sulkemissuunnitelmien julkistamisen jälkeen yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön, kaupunkien johdon, ELY-keskusten, työvoimatoimistojen ja kehitysyhtiöiden kanssa. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja. luonnollisesti ylpeitä, että tuotteemme monikäyttöisyys ja ympäristöystävällisyys on mahdollistanut tämän uuden tuoteinnovaation syntymisen, UPM Vaneriliiketoiminnan teollisen liiketoimintayksikön myyntijohtaja Panu Anttila sanoo. Kööpenhaminaan toimitettiin puusta tehtyjä avainkortteja kappaletta. Tyypillinen 200 huoneen hotelli käyttää noin avainkorttia vuodessa. Vaihtamalla muoviset avainkortit puusta valmistettuihin vähennetään huomattavia määriä muovijätettä. Puiset avainkortit ovat yksi esimerkki ohutpintaviilun uusista käyttökohteista. Korkealaatuisen ohutpintaviilun tuotanto on UPM:llä keskitetty Lohjan viilutehtaalle, jossa on alan parasta osaamista. Lopputuotteiden laadun takaamiseksi tuotantoon kelpaavat vain parhaat koivutukit. NYT ON AIKA... kaivaa esiin tämän vuoden viljelytöissä tarvittavat puunistutusvälineet eli istutusputki ja taimivakka sekä tarkistaa, että ne ovat kunnossa. Jos teet itse istutustöitä ja sinulla ei ole istutusvälineitä, ne kannattaa hankkia omaksi. Välineiden hinta on verovähennyskelpoinen kulu. Metsäblogi puukauppa.comissa Olethan käynyt kurkkaamassa metsäblogia UPM:n puukauppasivustolla osoitteessa Eri kirjoittajat ottavat blogissa kantaa metsäisiin asioihin metsäpolitiikasta ympäristöasioihin. Tutustu niin tiedät! Kaksi uutta englanninkielistä nettisivustoa sivustolla on tietoa UPM:n tuotteista, kierrätyksestä, metsästä, puurakentamisesta ja energian käytöstä ja tuotannosta. sisältää tietoa uudesta metsäteollisuudesta ja UPM:n roolista siinä TULI TÄYTEEN! UPM on myynyt Bonvesta-tuotenimellä jo yli rantatonttia raja ylittyi viime vuonna. Bonvesta-tontteja on myyty 1970-luvulta lähtien. Bonvestan tuotevalikoimaan kuuluvat myös metsäpalstat ja suuret tilakokonaisuudet, joihin sisältyy metsänhoidosta huolehtiminen. Bonvestalla on laaja valikoima rantatontteja myynnissä tänäkin vuonna erityisesti Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, mutta myös muualla Suomessa. Lisätietoja myytävistä kohteista: Metsän henki 1/2010 5

6 Metsäalalla on valoisa tulevaisuus Suomessa, kun metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat kunnossa ja metsätaloutta harjoitetaan aktiivisesti, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo hyvin painokkaasti. METSÄLLÄ TERVE TULEVAISUUS Teksti Mauri Kaarre Kuvat Rami Lappalainen Jussi Pesonen korostaa, että suomalaisten hyvinvoinnille on elintärkeää käyttää metsiä mahdollisimman kattavasti ja jalostaa puu mahdollisimman pitkälle. Suomi hyötyy, metsänomistaja hyötyy ja metsäteollisuus hyötyy, kun uusiutuvaa raakaainetta, puuta, jalostetaan monipuolisesti erilaisiksi tuotteiksi. Metsäteollisuus pystyy jalostamaan Suomessa kaiken sen puun, mikä on taloudellisesti järkevää. Turha vastakkainasettelu johtaa vain hitaaseen näivettymiseen. Metsäteollisuus tutkii nyt aktiivisesti mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta entistä monipuolisemmin. Metsäsektori on jo biometsäteollisuutta, sillä myös paperi ja puutuotteet ovat biotuotteita. Me kuitenkin haluamme kehittää jalostusarvoa vielä pidemmälle. Uudessa metsäteollisuudessa, jota olemme alkaneet kutsua Bioforeksi, perinteinen teollisuus ja uusi, ennennäkemätön paiskaavat kättä me suuntaamme tulevaisuuteen kestävin ratkaisuin, edelläkävijänä. Puusta valmistetaan paitsi perinteisiä metsäteollisuustuotteita ja energiaa, myös biopolttoaineita, biokomposiitteja, rfid-älytarroja ja biokemikaaleja, Jussi Pesonen sanoo. Hän korostaa, että Suomessa on reilut 250 puuta jalostavaa laitosta huolimatta alan lopputuotteiden ylitarjonnan aiheuttamasta rakennemuutoksesta. Liiketoimintaympäristön muutoksesta johtuvat toiminnan uudelleenjärjestelyt UPM aloitti jo yli viisi vuotta sitten. Sulkemalla kannattamattomia tehtaita niin Suomessa kuin muissa maissa ja tehostamalla myös muilla tavoin toimintaansa yhtiö on pystynyt parantamaan kannattavuuttaan. >> 6 Metsän henki 1/2010

7 Metsän antamien mahdollisuuksien jatkuva hyödyntäminen antaa paremman kokonaistuoton kuin mottihinnalla spekulointi. Metsän henki 1/2010 7

8 Päämarkkinat ovat etäällä ja etäisyydestä johtuvat lisäkustannukset, noin prosenttia, on pystyttävä kuromaan umpeen koko hankintaketjun tuottavuutta parantamalla. >> UPM on kompensoinut korkeaa kustannustasoa ja etäisyyttä markkinoilta tehostamalla omaa toimintansa. Sama pitäisi tapahtua myös koko hankintaketjussamme. LUOTTAVAISESTI TULEVAISUUTEEN Nyt selvitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen, Jussi Pesonen kuvaa. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi toisen sukupolven biopolttoaineita, pääasiallisesti biodieseliä, valmistavan biojalostamon rakentamiseksi Raumalle tai Kouvolaan on jo tehty. Tutkimme myös biojalostamon rakentamista muissa maissa sijaitsevien tehtaiden yhteyteen. Ympäristövaikutusten arviointi on aloitettu Ranskassa, Pesonen sanoo. Pesosen mukaan biojalostamoinvestointi maksaa saman verran kuin yhden koneen paperitehdas ja sen työllistävä vaikutus on samaa luokkaa. Biojalostamo valmistaa polttoaineita puunhankinnan sivuvirroista eikä paperi- tai sellupuista tai tukeista. Palaan aina tähän samaan, että puu pitää jalostaa mahdollisimman pitkälle, Pesonen sanoo. Tuotannon kehittämisinvestoinneista Pesonen mainitsee esimerkkinä Savonlinnan vaneritehtaan noin 25 miljoonan euron laajennuksen ja Kaukaan sahan sekä Parkanossa sijaitsevan Aureskosken jalostetehtaan tuotannon kehittämisen. Investoinnin myötä Savonlinnan tehtaasta tulee maailman tehokkain koivuvaneriyksikkö. UPM:n vaneriteollisuudella on jo kokemusta myös komposiiteista, ja yhtiön Lahden tutkimuskeskuksessa etsitään uusia mahdollisuuksia yhdistää vaneria muihin materiaaleihin. Työtä ja tulovirtoja moneen suuntaan Pesosen mukaan ydinkysymys on, miten saamme puusta eniten hyvää irti. Maalaisjärjellä annettu vastaus on: ensin tehokkaasti ja pitkälle jalostamalla, sitten kierrättämällä ja viimeksi polttamalla energiaksi. Matkalla syntyy työtä ja tulovirtoja moneen suuntaan. Minun järkeeni ei mahdu, että aloitettaisiin puun polttamisesta. Tätä käytännössä tarkoittaisivat syöttötariffit, eli valtion tuotantotuki puuta käyttäville sähköntuottajille. Ne ohjaisivat puuraaka-aineen suoraan polttokattilaan, ilman muuta lisäarvon tuottoa tai ilman syntyviä työpaikkoja. Suomen pitää olla kilpailukykyinen, Pesonen sanoo. Tällä hän summaa yhteen niin sähköntoimituksen varmuuden, sähkön hinnan kuin puuraaka-aineen saatavuuden ja puun hinnan. Hän muistuttaa, että metsäteollisuuden uudet innovaatiot ja prosessit tarvitsevat lähes yhtä paljon energiaa kuin paperikoneet. Ilman sähköä puusta ei valmisteta teollisesti mitään. UPM tuottaa nyt kolmanneksen Suomen uusiutuvasta energiasta me olemme energiatehokkuuden ja bioenergian eturintamassa. Aiomme edelleen jatkaa investointeja matalapäästöisiin energiamuotoihin. Huomattavana bioenergian tuottajana me hyödynnämme puubiomassasta risut, latvukset, pienpuut ja kannot, joista metsänomistaja saa myös tuottoa. Meillä on Suomessa kymmenen ja muualla Euroopassa kolme tehdasvoimalaitosta, Pesonen kertoo. Lyömättömät kilpailuedut Biometsäteollisuudella on lyömättömät kilpailuedut, Pesonen hehkuttaa. Metsänomistajan myymä puu korvaa uusiutumattomia materiaaleja tuotannossa ja kulutuksessa. Tuotteemme perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin ja ovat kierrätettäviä. Tuotteet toimivat ensin hiilivarastoina ja korvaavat fossiilisia polttoaineita bioenergian lähteinä. Korvaamalla puulla energia- ja hiilidioksidi-intensiivisiä tuotteita saavutetaan merkittäviä ilmastohyötyjä. Mikä muu teollisuudenala pystyy samaan? Suomalaisen metsäteollisuuden päätuotteet ovat toki tulevaisuudessakin paperit, pakkausmateriaalit sekä sahojen ja vaneritehtaiden jalostamat puutuotteet, ja uutta kehitetään koko ajan. Puutuotteiden merkityksen Pesonen uskoo kasvavan nykyisestä huomattavasti. UPM YHDISTÄÄ BIO- JA METSÄTEOLLISUUDEN UPM rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteet perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin ja ovat kierrätettäviä. Liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. Palveluksessa on noin henkilöä ja yhtiöllä on tuotantolaitoksia 15 maassa. Liikevaihto vuonna 2009 oli 7,7 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. 8 Metsän henki 1/2010

9 METSÄORGANISAATIO- UUDISTUS TEHOSTAA PALVELUJA Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten uudistusesitys on tervetullutta uutta ajattelua, Jussi Pesonen sanoo. Yksimielisesti hyväksytyssä metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeessa ehdotettiin viime joulukuussa, että 13 alueellisesta metsäkeskuksesta ja osasta metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota muodostetaan yksi valtakunnallinen valtionapuorganisaatio. Alueellista toimintaa toteuttavat asiakaslähtöiset alueyksiköt. Mahdollisuudet Tapion muiden osien yhdistämiseen Metsäntutkimuslaitoksen kanssa selvitetään, samoin kehittämistoimintojen yhtiöittämistä. Kilpailun lisäämiseksi metsäkeskusten liiketoiminta eriytetään julkisista hallintotehtävistä. Myös metsänhoitoyhdistysten liiketoiminta ja metsänhoitomaksulla rahoitettava toiminta eriytetään entistä selkeämmin. Muutoksia varten perustetaan lainsäädäntöhanke. Sen lisäksi metsänhoitoyhdistysten varojen käyttöä täsmennetään valtioneuvoston asetuksella sekä esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kirjanpitoa, metsänhoitomaksuvarojen käytön julkisuutta ja ajankäytön seurantaa koskevilla toimenpiteillä. Uusi metsäkeskuslaki lausuntokierroksineen pyritään valmistelemaan ensi vuoden aikana niin, että uusi organisaatio voisi käynnistyä vuoden 2012 alusta. Osa metsänhoitoyhdistyksiä koskevista toimenpiteistä voidaan toteuttaa jo tätä ennen. Hän näkee myös puurakentamisella olevan suuria kasvumahdollisuuksia, kunhan eurooppalaiset alan standardit saadaan yhtenäisiksi. Kokonaisuus ratkaisee ei päivän mottihinta Pesosen mukaan metsäteollisuus pärjää Suomessa erinomaisesti, jos niin vain halutaan. Meillä on hyvä infrastruktuuri ja erinomaiset raaka-ainevarat sekä osaaminen. Peräänkuulutan Suomeen strategisempaa ajattelua ja toimia, joilla luodaan pitkäjänteistä varmuutta puumarkkinoille sekä myyjien ja ostajien eduksi. Päivän mottihinnasta on syytä siirtyä keskustelemaan metsänomistajan kokonaistuotosta pidemmällä aikavälillä. Metsänomistamisesta pitää tehdä kiinnostavaa elinkeinotoimintaa, jonka edellytys on, että metsänomistaja saa hyvää tuottoa omaisuudelleen, Pesonen sanoo. Hän lisää, että tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös metsien kestävän käytön lisääminen ja koko ketjun läpinäkyvyys sekä tehokkuus. Aivan samoin kuin fakta, että tilakokoja on kasvatettava. Pesonen jatkaa tyytyväisenä, että viime vuoden lopussa hyväksytty metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten laaja uudistusesitys tuo tervetullutta uutta ajattelua. Se luo edellytyksiä edistää kilpailua ja tehostaa palvelutarjontaa metsänomistajille sekä koko metsäelinkeinolle. Metsän henki 1/2010 9

10 Teksti Timo Sormunen Kuvat Tommi Tuomi Metsän todellinen rakenne selviää vasta maastokäynnillä. UPM:n metsäpalveluasiantuntija Eija Kuusisto opastaa Riku (vas.) ja Oskari Räsästä puuston arvioimisessa. MODERNIA METSÄN- OMISTUSTA Perityt metsäpalstat satojen kilometrien päässä omalta asuinpaikkakunnalta voivat äkkiseltään kuulostaa omistusongelmalta. Riku ja Oskari Räisänen ajattelivat kuitenkin toisin. Myynnin ja kertarahastuksen sijasta veljesten metsät ovat nyt UPM:n ammattilaisten pitkäjänteisessä hoidossa. Tavoitteena on, että ne tuottavat aikanaan tuloa myös seuraavalle omistajapolvelle. 10 Metsän henki 1/2010

11 Takavuosina maaseudun humisevat metsähehtaarit olivat kiinteä osa maatilojen pinta-alaa ja tulonmuodostusta, mutta tänä päivänä tilanne on tyystin toinen. Entistä useampi suomalainen metsätila on kaupungissa tai toisella paikkakunnalla asuvan omistajan hoteissa. Selitys on lopulta yksinkertainen. Metsät toki vaihtavat edelleen omistajiaan perheen sisällä sukupolvelta toiselle, mutta muuttovirta maalta kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin on lennättänyt perilliset usein hyvinkin kauas vanhalta kotipaikkakunnalta. >> Metsän henki 1/

12 METSÄPALVELUSOPIMUS PANEE PALSTAN TUOTTAMAAN Kaupunkilaismetsänomistajien satojen kilometrien päässä sijaitsevat ja vähälle hoidolle jääneet metsäpalstat ovat tuttu juttu UPM:n metsäpalveluasiantuntijalle Eija Kuusistolle. Entistä useammin tuosta ovesta tulee asiakas, joka on perinyt esimerkiksi pari-kolmekymmentä hehtaaria metsää aivan toiselta puolelta Suomea ja miettii, mitä ihmettä sille voisi tehdä, Helsingin ydinkeskustan metsäpalvelutoimistossa työskentelevä Kuusisto kertoo. Monilla voi oven avatessaan olla ensimmäisenä ajatuksena pelkkä hintaarvio ja palstan nopea myynti. Valtaosalla mieli kuitenkin muuttuu jo puolen tunnin palaveeraamisen jälkeen. Samalla heille selviää, ettei peritty palsta välttämättä olekaan rasite, vaan sen hoito ja järkevä omistus onnistuu UPM:n tarjoaman palvelupaketin ja MetsäSoppiverkkopalvelun avulla myös etätyönä. Metsäpalvelusopimuksessa UPM voi ottaa hoitaakseen koko ketjun pitkäjänteisten hoitosuunnitelmien laadinnasta aina puukauppoihin, hakkuisiin, harvennuksiin ja istutuksiin asti. Lopullisen päätöksen toimenpiteistä tekee kuitenkin aina asiakas. Useimmille on todella suuri yllätys, millaista tuottoa hyvin hoidetusta ja sopivasti eri-ikäistä puustoa sisältävästä metsästä on saatavissa. Samalla herää myös oma kiinnostus sen hoitamiseen, mikä on tietysti kaikkein tärkeintä, muistuttaa Kuusisto. Kokenut asiantuntija antaakin kosolti kehuja Räisästen perheen tavalle toimia. Metsäomistuksista on tehty perillisille Miten se menikään? Relaskoopilla mitataan puuston määrä eli tarkemmin puuston pohjapinta-ala. 12 Metsän henki 1/2010

13 tarkkaan selkoa ja mikä tärkeintä, omistus on siirretty hyvissä ajoin seuraavalle polvelle. Rikun ja Oskarin tapauksessa jo heidän ollessaan kouluikäisiä. On paljon tapauksia, joissa metsänhoito on ollut iäkkään isännän käsissä hänen kuolemaansa asti, eivätkä tilukset perineellä leskellä ole ollut mitään kuvaa koko omistuksen arvosta. Niinpä metsät ovat voineet jäädä hoitamatta ja niiden tarjoamat tuotot saamatta jopa vuosikymmenten ajaksi. Se ei ole kenenkään etu, Kuusisto tähdentää. Omaa metsää voi hoitaa missä tahansa. Eija Kuusisto ja Oskari Räsänen suunnittelevat Helsingistä käsin Räsästen veljesten yhteismetsän tulevaisuutta. >> Parhaimmassa tapauksessa tuore metsätilallinen on hyvinkin motivoitunut omaisuutensa hoitamiseen. Silloin metsästä ei haeta pikavoittoja, vaan rakennetaan siitä yksi oman talouden tukipilari myös seuraaville polville. Valitettavan moni metsäpalsta jää kuitenkin omistus- tai sukupolvenvaihdoksen jälkeen lähes täysin oman onnensa nojaan. Metsänhoidosta ei välttämättä ole minkäänlaista kokemusta ja pitkä välimatka tuo sekin omat rajoitteensa. Joissakin tapauksissa metsäomistuksen todellisesta arvosta ja varsinkaan sen kasvattamismahdollisuuksista ei vaivauduta ottamaan edes selvää. Metsänhoito vaatii aikaa ja osaamista Kuopiosta töiden ja opiskelujen perässä pääkaupunkiseudulle muuttaneet veljekset, Oskari ja Riku Räisänen, lukeutuvat niihin etämetsänomistajiin, jotka ovat ottaneet omaisuudenhoidon vakavasti. Äidiltä jo vuosia sitten perityt ja Itä- Suomessa sijaitsevat metsätilukset ovat veljesten puoliksi omistaman metsäyhtymän hallussa, jolloin niiden tuottoa ja toisaalta myös hoitokuluja on helppo seurata. Varsinaiset metsänhoitotyöt ja -suunnitelmat on annettu suosiolla UPM:n ammattilaisille. Siihen oli perusteena ihan järkisyyt. Tällaisten matkojen päästä palstoja on mahdotonta hoitaa, kun siihen ei ole aikaa eikä oikein osaamistakaan. Satunnaisista käynneistä paikan päällä ei olisi paljon hyötyä, kun hoitotöistä ei ole käytännön kokemusta, selvittää 29-vuotias, it-yrittä- Pitkien matkojen päästä palstoja on mahdotonta hoitaa, kun siihen ei ole aikaa eikä oikein osaamistakaan. Kun hoidamme metsään liittyviä asioita kotoa Helsingistä käsin, olemme paremmin ajan tasalla. Malliesimerkki tästä oli viime vuoden lopulla toteutettu puukauppa, Riku Räsänen kertoo. jän taipaleelle päätynyt Oskari Räisänen. Muutamaa vuotta nuorempi velipoika Riku on puolestaan kääntymässä opintojensa loppusuoralle Otaniemessä. Metsäyhtymässä roolit on jaettu niin, että päävastuu paperityöstä ja muusta käytännön pyörittämisestä on tässä vaiheessa Oskarilla. Rooleja kuitenkin vaihdetaan, kunhan Riku saa opintonsa loppuun ja aikaa alkaa löytyä nykyistä paremmin myös metsäasioille. Pääasia tällaisessa yhtymämallissa kuitenkin on, että joku kantaa vastuuta ja tekee tarvittavia päätöksiä, Oskari painottaa. Metsä osana sijoitussalkkua Räisäsen veljeksille metsätilat eivät langenneet käsiin yllätysperintönä, sillä pojat olivat saaneet pientä tuntumaa kaupunkilaismetsänomistuksesta jo alakouluiässä. Perheelle oli kertynyt metsäomaisuutta äidin puolelta paitsi vuosien varrella saatuina perintöinä myös itse tehtyinä maakauppoina. Kotona oli sijoittamisen ohjenuorana hajauttaminen eli kannattaa satsata metsään, kiinteistöihin ja osakkeisiin, Oskari muistelee. Varsinkin metsään suhtauduttiin selkeästi sillä periaatteella, että omistus on pitkäjänteistä ja palstat siirtyvät suvussa aina polvi polvelta eteenpäin. Tällä periaatteella veljeksistä tuli metsänomistajia jo kouluikäisinä. Kävimme aina kesäisin katsomassa noita tiluksia ja kuinka metsä on siellä kasvanut. Oppia tuli siitäkin, kun talvisin väännettiin keittiön pöydällä veroilmoituksia, Riku ja Oskari kertovat. >> Metsän henki 1/

14 Oma kiinnostus näitä metsiä kohtaan on nyt aivan eri luokkaa kuin vielä pari vuotta sitten. Ammattilaiset avuksi Vastaus löytyi pienen miettimisen jälkeen Helsingin keskustasta UPM:n Metsäpalvelutoimiston oven takaa. Siellä veljesten metsätilojen tilanne kartoitettiin ja niille laadittiin pitkän aikavälin hoitosuunnitelma, jota noudattamalla metsistä oli mahdollista saada tasaista tuottoa kohtuullisin kustannuksin. Teimme metsäpalvelusopimuksen, jossa käytiin asiat ja suunnitelmat todella tarkasti läpi. Ja täytyy tunnustaa, että omakin kiinnostus näitä metsiä kohtaan on nyt aivan eri luokkaa kuin vielä pari vuotta sitten. Kaiken lisäksi asioita voi hoitaa paitsi sähköisesti myös täällä paikalliskonttorissa. Se on iso etu, Oskari ja Riku sanovat. Moottori- tai raivaussahan varteen veljekset eivät silti usko tarttuvansa ja istutushommatkin jätetään kuulemma suosiolla alan ammattilaisille. Omissa metsissä aiotaan kuitenkin käydä samoilemassa hieman aiempaa useammin. Ja varmasti myös 6-vuotias tytär saa tulla mukaan niitä katsomaan, Oskari lupaa. Satunnainen matkailija ei välttämättä uskoisi törmäävänsä Helsingin ydinkeskus- tassa alle kolmekymppisiin metsänomistajiin. Fakta kuitenkin on, että tätä vihreää kultaa on entistä useamman pääkaupunkiseudulla asuvan omistussalkussa. Yllättävän monella tuntuu olevan joku kosketus metsänomistukseen. Ja varsinkin niillä, jotka ovat tulleet tänne päin Savosta tai Pohjois-Karjalasta, Oskari huomauttaa. Lisämaista ja uusista metsäkaupoista veljekset eivät ainakaan vielä puhu, vaikka palstojen osto ja hoito onnistuu UPM:n metsäpalvelusopimuksen avulla vaivattomasti ympäri Suomea. Katsotaan nyt ensin, millaista tuloa näistä nykyisistä metsistä kertyy. Muutaman vuoden päästä tuo lisämaiden hankinta voi olla ihan kiinnostava vaihtoehto, Oskari pohtii. >> Samaan hengenvetoon isoveli tunnustaa, että todellinen herätys metsän omistukseen ja sen vaatimaan työaikaan tuli vasta siinä vaiheessa, kun Räisästen palstojen metsänhoidosta vastanneen paikallisen osaajan päivät tulivat täyteen. Siihen asti homma oli meidän kannaltamme helppoa, olivathan metsänhoitohommat ja ehdotukset siitä, mitä kulloinkin kannattaisi tehdä kokeneen ammattilaisen käsissä. Viime kesän jälkeen meidän oli kuitenkin pakko miettiä vakavasti, miten tästä jatketaan. Vastaavia yhteistyökontakteja ei tuonne Heinäveden ja Polvijärven suuntaan enää ollut, Riku muistelee. Leimikkoa rajatessa tilan rajat, säästöpuut, luontokohteet ja muut mahdolliset korjuussa huomioitavat seikat merkitään selvästi. 14 Metsän henki 1/2010

15 METSÄVINKKI Teksti Pentti Väisänen TAIMIHUOLTO VARMISTAA KASVUUNLÄHDÖN Matka tarhalta istutuspaikkaan on vaarallisin vaihe metsäpuiden taimille. Taimien kuljetuksen, varastoinnin ja kastelun onnistuminen ratkaisevat suurelta osin sen, miten hyvin ne lähtevät maastossa kasvuun. Suomen metsiin istutetaan vuosittain noin kaksisataa miljoonaa tainta. Valtaosa niistä on kuusta. Nykyiset paakkutaimet ovat taimihuollon kannalta huomattavasti parempia kuin aiemmin käytetyt avojuuriset. Paakkutaimikin tarvitsee oikeanlaista huolenpitoa, jotta se lähtee nopeasti kasvuun. Eniten vahinkoja tehdään päästämällä taimet kuivahtamaan ja varastoimalla niitä liian pitkiä aikoja. Varjoa ja kosteutta Oikea paikka taimien välivarastointiin ennen metsään vientiä on varjoinen, tasainen ja vettä läpäisevä paikka. Laatikot pitää saada tiiviisti maata vasten, ettei liikkuva lämmin ilma pääse alta ja sivuilta niitä kuivattamaan. Erityisesti uloimpien taimilaatikoiden reunat on syytä suojata esimerkiksi maalla, mikä varmistaa kosteuden säilymisen. Taimia pitää kastella, jos ne joutuvat odottamaan istutusta enemmän kuin päivän tarhalta tuonnin jälkeen. Hyvä nyrkkisääntö taimien kosteudelle on, että paakun tulee olla jatkuvasti niin märkä, että siitä kevyesti puristettaessa tirahtaa vettä. Sulat taimet lämpimään maahan Koivut tarvitsevat eniten vettä ja ne kannattaa istuttaa keväällä ensimmäisenä. Seuraavaksi istutetaan männyt; ne lähtevät kasvuun aikaisin. Kuusentaimienkin istutus kannattaa aloittaa heti, kun maa on sula ja hieman lämminnyt. Vaikka maan pinta olisikin sula, alla oleva routa hidastaa taimien juurtumista ja kasvuunlähtöä. Kuusentaimia voi istuttaa keväästä syyskuun loppuun. Maalaji vaikuttaa istutusajankohtaan siten, että routivat maat pitää istuttaa keväällä. Syksyllä taimet eivät ehdi riittävästi juurtua kohteilla, joissa routa liikuttelee maata voimakkaasti. Tämän vuoksi esimerkiksi hiesupitoiset maat eivät sovellu syysistutuksiin. Jos taimet tulevat tarhalta pakastettuina, ne on ehdottomasti sulatettava varjoisassa paikassa 3 5 vuorokautta ennen metsään vientiä. Jäinen paakku ei pysty ottamaan vettä, vaan haihduttaa itsensä kuviin. Pakkausten ilmankierto pitää aina varmistaa avaamalla säkin suut ja tekemällä pahvilaatikoihin kunnolliset tuuletusreiät. Pakastetaimien vastaanottotarkastus on syytä tehdä erityisen huolellisesti; pelkkä kurkistus laatikon raosta ei riitä. Kesällä istutettu juurtuu nopeasti Istutusten koneellistaminen on lisääntynyt ripeästi. Oikein valituilla kohteilla taimet saa koneella maahan laadukkaasti. Erityisesti kuusentaimille tärkeä riittävä istutussyvyys toteutuu parhaiten koneellisessa istutuksessa. Koneet istuttavat taimia keväästä syksyyn, ja UPM:n Joroisten taimitarha kasvattaa myös kesä- ja syysistutuksiin sopivia taimia. Kesällä istutuksesta on etuna, että taimet juurtuvat lämpimässä maassa nopeasti ja kasvavat alkuvaiheessa paremmin kuin kevätkylmään maahan istutetut. Kesätaimet vaativat sekä käsittelyltä että kastelulta erityistä huolellisuutta. Kasvu on tuolloin kiihkeimmillään ja veden haihdunta voimakasta. Taimilla on paakussa ravinteita kasvukaudella vain alle viikon ajaksi, ja tuulisena hellepäivänä avoimella paikalla olevat taimet haihduttavat itsensä kuiviin jo vuorokaudessa. Sen takia kasteluun on varauduttava joka päivä. UPM Silvestan yrittäjät ja metsurit onkin koulutettu huolehtimaan taimista ja niiden riittävästä kastelusta myös kesäaikaisissa istutuksissa. Yrittäjillä on käytössään taimiterminaalit, jossa jatkuva vedensaanti on varmistettu. Taimierän hoidossa auttaa, jos tekee niille keinotekoisen varjon vaikkapa harsosta. Sen käytössä on huomattava, että kasvussa olevien taimien uudet versot vaurioituvat kovin herkästi. Taimet ovat elävää materiaalia. Niiden vedensaanti kannattaa aina varmistaa ja niitä on syytä käsitellä hellästi ja hoitaa hyvin. Taimien versot kasvavat nopeimmin toukokuun lopulta juhannukseen. Juuret aloittavat kasvunsa selvästi versoja myöhemmin, mutta keväällä pakattujen taimien juuret voivat kasvavaa paakuissa yhteen jo ennen juhannusta. METSÄNVILJELYN AIKATAULU KESÄKUU Pakastetut taimet istutetaan kesäkuun puoliväliin mennessä. HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU Männynkylvöt tehdään juhannukseen mennessä. Kevätlähetyksen taimet istutetaan kesäkuun loppuun mennessä. Heinäkuu on kesäistutuskautta. Elo-syyskuu on syysistutuskautta. Syyskuussa istutetaan vain routimattomille maille. Syyskuun lopussa istutuskausi päättyy ja alkaa taimituhoja ennalta torjuva hirvenmetsästys. Pentti Väisänen on UPM Metsän metsänhoidon laatuasiantuntija Metsän henki 1/

16 metsäluonto & ympäristö Satelliittisääksi-projektin pääosassa LUONNON MONI- MUOTOISUUDEN HYVÄKSI Jukka-sääksi on pieni, mutta tärkeä osa UPM:n tekemästä työstä luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, tarkoittaa meitä ympäröivää elämän kirjoa. Se tarkoittaa lajien runsautta sekä elinympäristöjen monipuolisuutta ympärillämme. Syvällisesti ja inhimillisesti ajatellen kyse on luonnon ja ihmisten hyvinvoinnista, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa sanoo. Ensimmäisen virallisen monimuotoisuusohjelman UPM laati omille metsilleen Suomessa vuonna Maailmanlaajuisesti UPM omistaa yli miljoona metsähehtaaria. Vuonna 2007 UPM julkisti globaalin monimuotoisuusohjelman omille metsilleen, jonka tavoitteisiin pyritään eri maissa omilla kansallisilla toimenpideohjelmilla, ympäristöpäällikkö Sami Oksa kertoo. Yksi tapa tarkastella metsien monimuotoisuutta on puntaroida asiaa kolmesta eri näkövinkkelistä: elinympäristöt, metsien rakenne sekä lajisto. Metsämaisemassa elinympäristöjen ja niiden sisäinen vaihtelu luo Suomen yli metsässä elävälle lajille niiden tarvitseman ympäristön, konkretisoi Oksa metsien monimuotoisuutta. UPM:n kansainvälisessä monimuotoisuusohjelmassa on kuusi pääaihealuetta, joihin kiinnitetään erityishuomio metsäluonnon monimuotoisuutta vaalittaessa: luontaiset puulajit, lahopuu, arvokkaat elinympäristöt, metsien rakenne, vesiekosysteemit ja luonnonmetsät. Teksti Hannu Ylönen KuvaT Hannu Vainiopekka Kalasääski nimeltä Jukka Uhanalainen sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja meren rannikolla. Komean täysikasvuisen linnun siipien kärkiväli on juhlavat puolitoista metriä. Suomessa pesii noin tuhat sääksiparia. UPM:n tukemassa Satelliittisääksi-projektissa on seurattu kahden sääksen edesottamuksia vuodesta Peteksi ristitty sääksi sai satelliittilähettimen selkäänsä heinäkuussa Lintu kuoli muuttomatkallaan Afrikasta Suomeen huhtikuussa 2008 Marokossa ilmeisesti jouduttuaan vuorikotkan kynsiin. Saatujen satelliittipaikannusten ja BirdLifen organisoiman etsintäpartion avulla Peten jäännökset ja lähetin löydettiin autiomaasta. Abu Dhabin kruununprinssin hovin ylläpitämä organisaatio (Emirates Center for Wildlife Propagation) ja järjestön tekninen koordinaattori Eric Le Nuz palauttivat lähettimen Suomeen elokuussa 2008, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa kertoo. 16 Metsän henki 1/2010

17 LEHESVIRTA Jukka talvehtii Lagdo-tekojärvellä Pohjois- Kamerunissa. Jukan talvehtimista voi seurata osoitteessa fmnh.helsinki. fi/elainmuseo/ satelliittisaakset/ jukka/ Peten seuraajaksi haluttiin koirassääksi. Lisäksi sääksen pesän tuli sijaita noin 20 kilometrin etäisyydellä Kangasalalla sijaitsevasta Pohtiolammen sääksikeskuksesta. Näin siksi, että tutkimuksella haluttiin selvittää sääksien pesintävaiheen ravinnon hakumatkoja, ja Pohtiolammen merkitystä sääksien ravintolähteenä, ympäristöpäällikkö Oksa sanoo. Viime kesänä projektin asiantuntijat löysivät valintakriteerit täyttävän sääksen Pälkäneen Mallasvedeltä. Seurantaan otettu kalasääski ristittiin Jukaksi. Lintuun kiinnitettiin kevyt satelliittilähetin, joka antaa tarkkaa reaaliaikaista tietoa sen liikkeistä. Jukka-sääksi lähti pesäreviiriltään syyskuussa 2009 kohti Afrikan lämpöä kilometrin muuttomatka Kameruniin kesti 33 vuorokautta. Päivittäin lentokilometrejä kertyi yli kaksisataa. Nyt lintu talvehtii Kamerunin pohjoisosissa. Korvaamatonta faktatietoa Satelliittisääksi-projekti antaa luotettavaa tietoa sääksen pesimäaikaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi tutkimus tuottaa mielenkiintoista faktatietoa lintulajin pitkistä muuttomatkoista. Projekti on UPM:n, Sääksisäätiön ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteishanke. UPM aloitti nykyisenkaltaisen yhteistyön Sääksisäätiön kanssa vuonna Yhteistyölle asetettiin neljä tavoitetta: sääksien pesiin liittyvän paikkatiedon lisääminen, pesäpaikkojen metsänkäsittelyohjeiden ja tekopesäverkoston kehittäminen sekä lintujen pesimä- ja muuttokäyttäytymisen satelliittiseuranta, Oksa kertoo luvun alussa alkaneen satelliittisääksi-projektin tieteellinen johtaja on Helsingin Yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Pertti Saurola. Sääksien lisäksi satelliittiseurannalla on tutkittu kurkien, kotkien ja kiljuhanhien elämää, Saurola sanoo. ASKELEITA ASFALTIN ULKOPUOLELLA Musta piikkikorko uppoaa suomalaiseen kangashumukseen. Vieressä kantajaansa huomattavasti suurempi huppari takertuu auttamattomasti kuusen kuivuneisiin alaoksiin. Toukokuu ja kevätaurinko tuovat nuorten ryhmään tavallistakin enemmän elämänvimmaa ja ihmisen ääntelyä. Reviirinsä valinnut pajulintu hiljenee ryhmän edessä ja väistyy hetkeksi kuusitaimikkoon jätettyyn koivusekoitukseen. UPM Silvestan metsuri esittelee arvokasta työtään: taimen laadun ja taimikonhoidon merkitystä, metsäluontoa työympäristönä. Metsänhoito on hyvin pitkäjänteistä, ylisukupolvista toimintaa. Kasvatettava puu elää sille luontaisella paikallaan vuorovaikutuksessa muun metsäluonnon kanssa. Puu on uusiutuva luonnonvara. Se sitoo kasvaessaan ilmakehän hiiltä, siitä valmistettavat monipuoliset tuotteet toimivat hiilivarastoina, ovat kierrätettäviä, ja tuotteet voidaan lopulta hyödyntää bioenergiana. Ympäristöteesit ovat saaneet aikaan keskittymistä ja hiljentäneet ryhmän, kunnes kuuluu metsäinen äänimerkki: KUK-KUU! Säästöpuuhun kapsahtanut käki saa kaikki jälleen levottomiksi. Mistä ääni tuli? Onko radio päällä? Tyhmä kännykän soittoääni! Kuka matkii? Ei, katsokaa puuhun, mikä se on täytetty, radio-ohjattava voiko se olla aito? Ympäristökasvatuksen merkitys on valtaisa. Edes jonkinlainen suhde luontoon edistää nuorten hyvinvointia ja luo tasapainoa varttuvan ihmismielen haasteisiin. Metsätalouden näkökulmasta nuorille tarjoutuu upeita mahdollisuuksia kestävän luonnonvaran alalla uudet innovaatiot, nykyaikaisimmat laite- ja tietotekniikan sovellukset ja ympäristökysymykset yhdistyvät. Teemme monenlaista yhteistyötä nuorten metsä- ja ympäristökasvatuksessa. Yhden tavallisen koulupäivän korvautuminen metsäpäivällä ei varmasti mene hukkaan. Sitä vain helposti häkeltyy, kun eläviä luontokappaleita epäillään radio-ohjattaviksi, ja leiritulilla itse paistettu makkara on monelle kasiluokkalaiselle elämän ensimmäinen. Timo Lehesvirta, johtaja, kestävä metsätalous, UPM Metsän henki 1/

18 Vuoden 2009 naismetsänomistaja Minna Jalo AKTIIVINEN MONIOSAAJA PUDASJÄRVELTÄ 18 Metsän henki 1/2010

19 Teksti Hannu Ylönen Kuvat Aleksi Makkonen / Studio Timo Heikkala Oy Vuoden 2009 naismetsänomistajaksi on valittu Pudasjärvellä asuva Minna Jalo. Valinnan tekevät vuosittain UPM Metsä, Nordea ja Suomen metsäkeskukset. Jalo on järjestyksessään kahdeksas vuoden naismetsänomistaja. Virallinen lista valintakriteereistä on pitkä, mutta mitä miettii Minna Jalo itse. Uskon, että valinta perustui aktiivisuuteeni yhdistystoiminnassa, itse tekemiini metsänhoitotöihin, sekä hyvään yhteistyöhön eri metsäalan toimijoiden kanssa. 39-vuotias Jalo on tällä hetkellä Oulun Seudun Metsätilanomistajat ry:n ja Pohjolan Mehiläishoitajat ry:n sihteeri. Valintani vuoden 2009 naismetsänomistajaksi merkitsee vastuuta, jonka arvoinen haluan olla. Teen kaikissa asioissa aina parhaani, mutta voin elää vain omaa elämääni niin hyvin kuin mahdollista läheisistäni huolehtien. Olen tyytyväinen, jos valintani lisää edes vähän hyvää metsänhoitoa ja metsänomistajien aktiivisuutta oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Ne ovat minulle tärkeitä asioita, Jalo sanoo. Minnan motto: Juuret Pohjois-Suomessa Minna Jalo syntyi Oulussa Isän palattua meriltä maihin perhe muutti Turkuun, jossa Minna vietti varhaisnuoruutensa. Äitini kotipaikka, Pudasjärvellä sijaitseva Piikkikangas, oli minulle ja sisarelleni tärkeä lapsuusaikojen kesälomien viettopaikka. Hoidimme eläimiä, teimme polttopuita, poimimme marjoja ja olimme mummin apuna kotitöissä. Tunsin jo silloin, että minulla on juuret Pohjois-Suomessa, Jalo kuvaa hymyillen. Hän kertoo myös, että Piikkikankaan sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi 2000-luvun puolivälissä, kun isovanhemmat ikääntyivät. Heille oli tärkeää, että tila jää sukuun, ja että kaikki tapahtuu sovussa. Ensisijaisesti toivoin yhteismetsää tai metsäyhtymää, mutta päädyimme lahjoitukseen, koska en saanut tarpeeksi lainaa tilan ostoon. Menetin metsävähennysoikeuden, mutta muuten ratkaisu oli paras mahdollinen, Jalo sanoo. Piikkikankaan metsätila siirtyi Minna Jalon nimiin tammikuussa Muutin tilalle asumaan viime toukokuussa. Käyn muualla töissä. Työmatkat ovat pitkät, yli sata kilometriä suuntaansa. Kesät olen viherrakennusalan töissä Jokainen maanantai on uusi mahdollisuus tehdä viikosta edellistä parempi. Oulun seudulla. Talvella olen töissä ravintolassa Syötteellä Pudasjärvellä tai henkilöstöravintolassa Oulussa. Opiskelen parhaillaan catering-alan palveluvastaavaksi. Hän kertoo, että Piikkikankaan kokonaispinta-ala on 140 hehtaaria, joista metsää on lähes sata hehtaaria. Pääosin metsä on nuorta kasvatusmetsää, mutta tilalla on myös uudistuskypsää puustoa ja taimikoita. Metsäsuunnitelma ohjaa tilan käytännön töitä. Vastaan talosta ja metsistä itsenäisesti, sillä asun yksin. Vanhempani, sisareni ja hänen tyttärensä asuvat Liedossa. Miesystäväni asuu eri paikkakunnalla. Tarvittaessa olen noussut aamukolmelta tekemään lumityöt ja lämmittämään talon ennen töihin lähtöä, Jalo mainitsee kuin ohimennen aamurutiineistaan. Omistan metsäpalstan myös Yli-Iissä. Se on perintömaita isän puolelta. Metsäpalstan pinta-ala on yli 20 hehtaaria, josta metsää alle puolet, Jalo sanoo. Metsän merkitys? Minna Jalo pysähtyy hetkeksi miettimään, mitä kaikkea metsä merkitsee hänelle. Metsä on minulle virkistysja lepopaikka. Se on myös työpaikka ja marjapaikka. Metsä on maapallon keuhkot, täynnä monimuotoisuutta ja elämää, hän kuvaa kauniisti. Toivon, että metsätalous on minulle joskus sivuelinkeino. Toivon, että tuleva sukupolvi sanoo: kyllä jätti Jalon Minna Piikkikankaalle hyvät metsät, vuoden 2009 naismetsänomistaja selvittää ajatuksiaan. Erityisen tärkeää Minna Jalon elämässä on hyvä metsänhoito. Oikeat työt on tehtävä oikeaan aikaan. Teen taimikon raivaukset ja ojalinjojen aukaisut itse. Huolehdin istutuksista ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Myös pienet harvennushakkuut teen tarvittaessa itse. Otan täyden vastuun metsissäni tehtävistä hoitotoimenpiteistä, Jalo kertoo hymyillen. Laajamittaiset energiapuun korjuut sekä isot harvennus- ja päätehakkuut teetän tarjousten perusteella vierailla. Luontoarvot huomioiva korjuutyön jälki ja hyvä taloudellinen tuotto ovat ratkaisevat tekijät päätösten teossa, Jalo sanoo. Metsän henki 1/

20 metsäntutkimus Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tekemän selvityksen mukaan sekä Suomi että sen metsänomistajat eläköityvät vauhdilla. Tuore Metsänomistaja tutkimusaineisto kertoo, että metsänomistajien keski-ikä on noussut nopeasti 60 vuoteen. Vuonna 1990 keski-ikä oli 54 vuotta. Ellei metsien omistusjärjestelyjä saada aikaistettua, on luvulla odotettavissa perintösuma, tutkija Harri Hänninen sanoo. Yli puolet Suomen metsistä on yksityisomistuksessa. Metsäntutkimuslaitos tutkii yksityismetsien omistusrakenteessa tapahtuvia muutoksia kymmenen vuoden välein. Nyt uusi Metsänomistaja tutkimusaineisto on kasassa. Yllättävin tieto on, että metsänomistajien keski-ikä on noussut 60 vuoteen, ja että jo 45 prosenttia kaikista yksityismetsänomistajista on päätoimisesti eläkeläisiä. Palkansaajien osuus metsänomistajista on 30 prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjien 16 prosenttia ja muiden 9 prosenttia, kertoo tutkija Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitokselta. Alle 40-vuotiaita yksityismetsien omistajista on tutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia. Metsänomistaja tutkimuksen kohderyhmään kuului pinta-alaltaan yli viiden hehtaarin suuruiset suomalaiset metsälöt, joita on maassamme kaikkiaan Kysely kohdistettiin yhteensä metsälölle tasapuolisesti ympäri Suomea. Metsänomistajien keski-iän nousu korreloi koko Suomen ikärakenteen kehitystä. Suomalaisista oli 19 prosenttia yli 60-vuotiaita vuonna Nyt jo joka neljäs suomalainen on yli 60-vuotias. Teksti Hannu Ylönen Kuva Arto Wiikari Koko Suomen ikärakenne eläköityy vauhdilla METSÄNOMISTAJIEN KESKI-IKÄ 60 VUOTTA Haasteena metsätilakoon suurentaminen Tutkija Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitokselta toteaa, että pienmetsänomistajia on lukumääräisesti paljon, mikä omalla tavallaan takaa metsien hyödyntämisen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Monella suomalaisella on omakohtainen tuntuma metsien käyttöön. Mutta vain joka viides metsänomistaja hallinnoi yli 50 hehtaarin metsätilaa. Näiltä tiloilta kertyy kuitenkin reilusti yli puolet teollisuuden vuosittain tarvitsemasta yksityismetsien markkinapuusta, Hänninen selvittää. Kaiken kaikkiaan Suomen metsät ovat pirstaloituneet itsenäisyytemme aikana. Yli kahden hehtaarin metsälöitä on maassamme jo noin Nykyisissä virallisissa tilastoissa Suomen yksityismetsien keskipinta-ala on 24 hehtaaria. Todellisuudessa yksityismetsien keskikoko on suurempi tilastoinnin epätarkkuuksista johtuen. Uudet tarkat luvut metsiä omistavien kotitalouksien määrästä ja metsätilojen keskikoosta Metla julkistaa huhtikuussa 2010, Hänninen lupaa. Metsiemme pirstaloitumisen estämi- 20 Metsän henki 1/2010

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa Suomi Puukauppaa ja metsäpalveluja metsänomistajille Noin 700 UPM-metsäammattilaista

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä Puunhankinta Kuitua vai Energiaa? Metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät Bioenergia

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot