TIIMITYÖNÄ. JUSSI PESONEN: Jalostetaan puu mahdollisimman monipuolisesti. Yhteismetsänomistusta. AVAINYRITTÄJÄT puhaltavat yhteen hiileen Utajärvellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIMITYÖNÄ. JUSSI PESONEN: Jalostetaan puu mahdollisimman monipuolisesti. Yhteismetsänomistusta. AVAINYRITTÄJÄT puhaltavat yhteen hiileen Utajärvellä"

Transkriptio

1 [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2010 ] henki Yhteismetsänomistusta TIIMITYÖNÄ AVAINYRITTÄJÄT puhaltavat yhteen hiileen Utajärvellä Satelliittisääksi JUKKA TALVEHTII Afrikan lämmössä JUSSI PESONEN: Jalostetaan puu mahdollisimman monipuolisesti

2 metsäjohtaja ROHKEASTI TULEVAISUUTEEN UPM teki viime vuonna olosuhteisiin nähden hyvän tuloksen. Tilanne parani loppuvuotta kohti merkittävästi, ja lopputuotteiden toimitusmäärien arvioidaan tänä vuonna nousevan. Valitettavasti paperipuolella on Euroopassa edelleen ylikapasiteettia, minkä takia paperin hintojen odotetaan alenevan edelleen. Viime vuosi meni UPM Metsälläkin olosuhteisiin nähden hyvin. Tänä vuonna puukaupan pitää Suomessa käydä aivan toisella tasolla kuin viime vuonna, mikä Teillä lukijoilla on nyt ensimmäistä kertaa kädessänne Metsän henki -lehti. on suuri haaste sekä metsänomistajille että puun ostajille. Tiiviit kontaktit metsänomistajiin ja suora kaupanteko ovat UPM:n vahvuudet. UPM:n puukauppaan kuuluu sekä puun ostaminen että metsäomaisuuspalveluiden myynti. Kilpailukykyisestä puukaupasta ja hyvistä palveluista muodostuu kokonaisuus, jonka takia metsänomistajan kannattaa tehdä yhteistyötä UPM:n kanssa. Metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa on erittäin hyvä, kunhan osaamme luoda niille hyvät toimintaedellytykset. Puurakentamiseen liittyvien säädösten uudistaminen on yksi konkreettinen tapa edistää toimintaedellytyksiä. Ja jos haluamme biopolttoainetta valmistavia laitoksia Suomeen, on huolehdittava siitä, etteivät muut maat aja ohi tarjoamillaan tuilla ja muilla eduilla. Metsäteollisuus on kovaa vauhtia uudistumassa, ja UPM onkin perustellusti määritellyt itsensä biometsäyhtiöksi. Olemme merkittävä paperiyhtiö, joka tuoreen puukuidun käytön ohella on maailman suurin keräyskuidun käyttäjä. UPM on myös Suomen toiseksi suurin energiayhtiö ja sen energiantuotannosta huomattava osa on vähäpäästöistä. Yhtiön biodiesel-, bioetanoli- ja bioöljyhankkeet ovat pilotointivaiheessa ja kehitämme uusia biokomposiittituotteita. Olemme myös erittäin merkittävä puutuotteiden valmistaja. Suomessa on edelleen kysyntää puulle, joten siltä osin metsätalouden toimintaedellytykset ovat hyvät. Suomessa pystytään jalostamaan kaikki puu, mikä metsistämme on kestävästi saatavissa. Puun energiakäyttö tulee edelleen kasvamaan, samoin metsien muihin arvoihin, esimerkiksi kaupalliseen virkistykseen, liittyvä toiminta. Kun teollisuuden puun saanti ja puun kilpailukykyinen hinta ovat varmalla pohjalla lähikilpailijamaihin verrattuna, voimme olla varmoja metsätalouden tulevaisuudesta. Metsän muiden arvojen hyödyntämisen kannalta on tärkeää huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Nykyaikainen talousmetsien luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu antavat tähän hyvät mahdollisuudet. Kaiken kaikkiaan meidän täytyy huolehtia siitä, että metsätalouden aktiivinen harjoittaminen on yleisesti hyväksyttyä. Siksi metsien käsittelyssä on syytä olla enemmän vaihtoehtoja kuin nykyisin. Vaihtoehtojen seurauksista pitää myös muistaa kertoa, ettei kenellekään jää väärä käsitys lopputuloksista. Suurin haaste metsätalouden tulevaisuudelle Suomessa on metsien pirstaloituminen. Suomen tilakoko on puolta pienempi kuin tärkeimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa. Suurin ero on yli sadan hehtaarin tiloissa. Suomessa tällaisia on vain 5 prosenttia, Ruotsissa noin 20 prosenttia. Merkittävä syy tilanteeseen on se, että Ruotsissa on jo pitkään harrastettu aktiivista metsätalouden rakennepolitiikkaa. Näin on tilanne Suomessakin maatalouden osalta, mutta ei metsätaloudessa. Siksi maataloudessa pystyttiin muuttumaan 1990-luvulla, kun ulkoiset olosuhteet muuttuivat EU:n myötä. Viime aikoina on puhuttu paljon metsätaloudesta elinkeinona ja metsätalousyrittämisestä. Näihin panostaen meillä Suomessa on mahdollisuus uudistaa metsätalouden rakenteita. Nyt tarvitaan vain yhteinen tahto rakenteiden uudistamiseen. Teillä lukijoilla on nyt ensimmäistä kertaa kädessänne Metsän henki -lehti. Lehdessä pyritään tarjoamaan UPM:n sidosryhmille mielenkiintoista metsäasiaa metsän ammattilaisten ja muidenkin kannanottoja ajankohtaisiin asioihin uudella tavalla. 2 Metsän henki 1/2010

3 Med gott mod framåt Med beaktande av förutsättningarna gjorde UPM i fjol ett gott resultat. Skogsindustriprodukternas levererade mängder kommer att öka i år enligt prognoserna, men tyvärr ser det ut som om priserna skulle sjunka ytterligare. En stor utmaning både för skogsägarna och virkesköparna är att få ordentligt igång virkeshandeln. Betydligt mera virke behövs än i fjol. Konkurrenkraftiga virkesaffärer och kvalitativ skogsägandeservice bildar den helhet som gör det lönsamt för skogsägarna att samarbeta med UPM. Skogsbrukets och skogsindustrins framtid i Finland är trygg, om vi kan skapa goda verksamhetsförutsättningar för näringarna. Skogsindustrin förnyas med fart. Ett konkret exempel där vi snabbt kan förbättra verksamhetsförutsättningarna med ändrade bestämmelser för byggande i trä. Förutsättningarna för investeringar i biobränsletillverkning borde också snabbt förbättras, så att inte andra länder kör förbi oss med olika stödformer och andra fördelar. Verksamhetsförutsättningarna för det finska skogsbruket är ännu goda. Största utmaningen är splittringen av skogsfastigheterna. Fastigheterna är redan hälften mindre än i Sverige. I Finland finns det endast 5 procent över 100 hektar stora fastigheter. I Sverige är motsvarande andel 20 procent. Finland har inte idkat aktiv strukturpolitik inom skogsbruket såsom Sverige. Under den senaste tiden har det varit mycket tal om skogsbruk som näringsgren och om skogsbruksföretag. Med dessa som bas är det möjligt att bygga en sund struktur för skogsbruket, ifall det finns tillräcklig vilja. Ni har nu det första numret av tidningen Metsän henki i er hand. Tidningen kommer att erbjuda intressant skogsinformation och ställningstaganden i aktuella ämnen på ett modernt sätt. Hyviä uuden Metsän hengen mukaisia lukuhetkiä! Trevlig läsning med nya Metsän henki i skogens anda! Kuva Rami lappalainen METSÄN henki 1/ Uutiset 6 6 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen: Koko Suomi hyötyy puun monipuolisesta jalostamisesta 10 metsänomistaja: Riku ja Oskari Räsänen etämetsänhoitoa Helsingistä 15 metsävinkki: Panosta taimihuoltoon! 16 Metsäluonto & ympäristö: Satelliittisääksen seikkailut 17 lehesvirta 18 VUODEN NAISMETSÄNOMISTAJA: Minna Jalo 20 metsäntutkimus: Metsänomistajien keski-ikä on noussut 60 vuoteen 22 maastossa: Avainyrittäjyys on nykyaikaa 25 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Hyödynnä verohuojennus 26 Innovaatio: Hyvännäköinen ja säänkestävä puumuovikomposiitti tuli jäädäkseen 28 metso suojelee vapaaehtoisesti etelä-suomen metsiä 31 kirja: Kaikki kirveestä 32 vuosirenkaat: Arbor ja Tapio ensimmäiset kotimaiset moottorisahat 33 kalvila 34 ajassa Sixten Sunabacka Metsäjohtaja/Skogsdirektör, UPM Metsän henki 1/2010 3

4 uutiset Tehdas ja kaupunki hyötyvät KAUKAAN VOIMAN UUDESTA BIOVOIMA- LAITOKSESTA Lappeenrantaan UPM:n Kaukaan tehdasalueelle rakennettu uusi biovoimalaitos hyödyttää sekä tehdasta että Lappeenrannan kaupunkia. Laitos tuottaa höyryä ja sähköä UPM:n tehtaille sekä sähköä ja kaukolämpöä kaupunkilaisille. Energia tuotetaan polttamalla laitoksen kattilassa tehdasalueella syntyvää kuorta, metsäenergiapuuta ja turvetta. Rakentaminen ja asennustyöt sujuivat hyvin ja laitoksen koekäyttö aloitettiin suunniteltua aikaisemmin. Laitos aloitti kaupallisen toiminnan lokakuun lopussa 2009 ja sen vihkiäisiä vietetään toukuussa 2010, projektin johtaja Erkki Repo toteaa tyytyväisenä. Päätös rakentamisesta tehtiin keväällä Laitoksen käyttöönottoon valmistautuminen on näkynyt laajasti myös kaupungilla, kun vanhaa kaukolämpöputkiverkostoa on uusittu ja liitäntöjä uuteen voimalaitokseen on rakennettu. Kaukaan Voiman uusi laitos korvaa jo 30 vuotta kaupunkilaisille kaukolämpöä tuottaneen maakaasuvoimalaitoksen ja Kaukaan tehdasalueella toimineen kuorikattilalaitoksen. Vastaavanlainen yhteistyömalli, jossa paikallinen voimalaitos tuottaa energiaa sekä tehdasalueelle että paikalliselle yhteisölle, on käytössä myös UPM:n Rauman, Kymin, Ristiinan, Savonlinnan ja Pietarsaaren tehtailla. METSUREISTA MESTAREITA Viisitoista UPM Silvestan metsuria on saanut todistuksen metsämestarin erikoisammattitutkinnosta. Koulutus järjestettiin UPM Silvestan ja Porin ammattiopiston yhteistyönä, ja siihen sisältyi teorian lisäksi käytännön harjoittelua ja näyttötutkinnot. Nykyajan jätkän tarvitsee osata muutakin kuin kaataa puu, kertoo tutkinnon suorittanut metsuri Anssi Jokinen Valkeakoskelta. Opintojen aikana perehdyttiin metsänja ympäristönhoidon toteuttamiseen monentyyppisissä vaativissa kohteissa. Erityisesti harjaannuttiin ongelmapuiden kaatoihin. Opintoihin kuului myös asiakaslähtöinen toiminta ja vuorovaikutustaidot. UPM:n sahatavaran ja jalostetuotteiden JAKELUVERKKO SUOMESSA LAAJENEE UPM:n sahaliiketoiminta on tehnyt alkuvuodesta jakelusopimukset kahden kotimaisen rakennustarvikeketjun, Starkin ja Puumerkin kanssa. Tuotteet tulevat myyntiin eri toimipisteissä vaiheittain. Starkin ja Puumerkin lisäksi UPM:n tuotteita myyvät Suomessa muun muassa Puukeskukset ja K-Raudat. UPM:n sahaliiketoiminta valmistaa mänty- ja kuusisahatavaraa sekä sisustusja rakennetuotteita teolliseen jatkojalostukseen ja rakentamiseen. Metsämestari Heikki Nupponen näyttää mallia haastavan kohteen käsittelystä. UPM Silvesta -yrittäjäketju vastaa tulevaisuuden tarpeisiin UPM:n metsätyöpalveluihin erikoistunut tytäryhtiö UPM Silvesta rakentaa metsänhoitotöihin erikoistuneen franchising-ketjun Suomeen. Tulevaisuudessa UPM Silvesta -ketjun yrittäjät vastaavat yhtiön omien metsureiden lisäksi metsänhoitotöistä UPM:n koko toiminta-alueella Suomessa. Yhtenäisen toimintamallin mukaisesti toimiva itsenäisten yritysten ketju palvelee kehittyvän metsätalouden tulevaisuuden tarpeita. Yhä suurempi osa metsänomistajista asuu kaukana metsätilastaan, ja usein heidän aikansa ei riitä tilan omatoimiseen hoitamiseen, toteaa UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Korkealaatuiset, selkeästi kuvatut metsänhoitopalvelut tekevät töiden tilaamisesta ja toteutuksen seurannasta metsänomistajalle helppoa. Metsänhoitotöiden toteuttaminen oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti lisää metsäomaisuuden arvoa ja tuottoa. 4 Metsän henki 1/2010

5 Vaneri- ja Sahaliiketoimintojen KILPAILUKYKY TEHOSTUU Puiset hotellihuoneen avainkortit VÄHENTÄVÄT MUOVIJÄTETTÄ Puuviilu yhdistetään perinteisesti vaneri- ja huonekaluteollisuuteen, mutta materiaalia voidaan käyttää hyvinkin luovasti. Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikana viime vuoden lopulla 30 hotellia käytti hotellihuoneiden muovisten avainkorttien sijaan UPM:n viilusta valmistettuja kierrätettäviä avainkortteja. Kortit valmistaa yhtiö nimeltä Sustainable Cards, jolla on vireillä tuotteelleen patenttihakemus. Puiset hotellihuoneen avainkortit ovat UPM:n vaaleaa WISA-viilua. Erikoispinnoitettu koivuviilu säilyttää hyvin muotonsa ja kestää käyttöä. Pinnoitus mahdollistaa myös painamisen tavanomaisilla painotekniikoilla. Täysin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuna materiaali voidaan hyödyntää käytön jälkeen esimerkiksi energiaraaka-aineena tai kompostoida. Suomalainen koivuviilu on näyttävä ja kädelle miellyttävä materiaali. Olemme UPM investoi noin 25 miljoonaa euroa Savonlinnan vaneritehtaan laajennukseen sekä Kaukaan sahan ja Parkanossa sijaitsevan Aureskosken jalostetehtaan tuotannon kehittämiseen. Investoinnin myötä Savonlinnan tehtaasta tulee maailman tehokkain koivuvaneriyksikkö. UPM:n puunhankinnan kannalta tämä tarkoittaa, että puuntarpeen maantieteellinen painopiste muuttuu hieman, ja että UPM jalostaa hyvää koivutukkia Suomessa jatkossakin. UPM päätti alkuvuonna keskittää vaneri- ja sahaliiketoimintansa Suomessa kilpailukykyisempiin yksiköihin. Kaukaan (Lappeenranta) ja Heinolan vaneritehtaiden, Heinolan sahan ja Parkanon jalostetehtaan toiminta päättyy kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Vaneriliiketoiminta työllistää tällä hetkellä Suomessa noin henkilöä ja Sahaliiketoiminta noin 900 henkilöä. Toimenpiteiden jälkeen henkilöstö vähenee Vaneriliiketoiminnassa noin 680 henkilöllä ja Sahaliiketoiminnassa noin 150 henkilöllä. Arviolta noin 200 henkilöllä on mahdollisuus siirtyä erilaisten eläkejärjestelyjen piiriin. UPM on käynnistänyt Työstä työhön -ohjelman lievittämään sulkemisten vaikutuksia. Ohjelmaan sisältyy työllistämistä ja uudelleenkoulutusta edistäviä toimenpiteitä Vastaavaa ohjelmaa on aiemmin toteutettu Kajaanin ja Voikkaan paperitehtaiden sulkemisten yhteydessä. Paikkakunnilla, joissa suljettavat yksiköt sijaitsevat, käynnistettiin heti sulkemissuunnitelmien julkistamisen jälkeen yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön, kaupunkien johdon, ELY-keskusten, työvoimatoimistojen ja kehitysyhtiöiden kanssa. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja. luonnollisesti ylpeitä, että tuotteemme monikäyttöisyys ja ympäristöystävällisyys on mahdollistanut tämän uuden tuoteinnovaation syntymisen, UPM Vaneriliiketoiminnan teollisen liiketoimintayksikön myyntijohtaja Panu Anttila sanoo. Kööpenhaminaan toimitettiin puusta tehtyjä avainkortteja kappaletta. Tyypillinen 200 huoneen hotelli käyttää noin avainkorttia vuodessa. Vaihtamalla muoviset avainkortit puusta valmistettuihin vähennetään huomattavia määriä muovijätettä. Puiset avainkortit ovat yksi esimerkki ohutpintaviilun uusista käyttökohteista. Korkealaatuisen ohutpintaviilun tuotanto on UPM:llä keskitetty Lohjan viilutehtaalle, jossa on alan parasta osaamista. Lopputuotteiden laadun takaamiseksi tuotantoon kelpaavat vain parhaat koivutukit. NYT ON AIKA... kaivaa esiin tämän vuoden viljelytöissä tarvittavat puunistutusvälineet eli istutusputki ja taimivakka sekä tarkistaa, että ne ovat kunnossa. Jos teet itse istutustöitä ja sinulla ei ole istutusvälineitä, ne kannattaa hankkia omaksi. Välineiden hinta on verovähennyskelpoinen kulu. Metsäblogi puukauppa.comissa Olethan käynyt kurkkaamassa metsäblogia UPM:n puukauppasivustolla osoitteessa Eri kirjoittajat ottavat blogissa kantaa metsäisiin asioihin metsäpolitiikasta ympäristöasioihin. Tutustu niin tiedät! Kaksi uutta englanninkielistä nettisivustoa sivustolla on tietoa UPM:n tuotteista, kierrätyksestä, metsästä, puurakentamisesta ja energian käytöstä ja tuotannosta. sisältää tietoa uudesta metsäteollisuudesta ja UPM:n roolista siinä TULI TÄYTEEN! UPM on myynyt Bonvesta-tuotenimellä jo yli rantatonttia raja ylittyi viime vuonna. Bonvesta-tontteja on myyty 1970-luvulta lähtien. Bonvestan tuotevalikoimaan kuuluvat myös metsäpalstat ja suuret tilakokonaisuudet, joihin sisältyy metsänhoidosta huolehtiminen. Bonvestalla on laaja valikoima rantatontteja myynnissä tänäkin vuonna erityisesti Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, mutta myös muualla Suomessa. Lisätietoja myytävistä kohteista: Metsän henki 1/2010 5

6 Metsäalalla on valoisa tulevaisuus Suomessa, kun metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat kunnossa ja metsätaloutta harjoitetaan aktiivisesti, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo hyvin painokkaasti. METSÄLLÄ TERVE TULEVAISUUS Teksti Mauri Kaarre Kuvat Rami Lappalainen Jussi Pesonen korostaa, että suomalaisten hyvinvoinnille on elintärkeää käyttää metsiä mahdollisimman kattavasti ja jalostaa puu mahdollisimman pitkälle. Suomi hyötyy, metsänomistaja hyötyy ja metsäteollisuus hyötyy, kun uusiutuvaa raakaainetta, puuta, jalostetaan monipuolisesti erilaisiksi tuotteiksi. Metsäteollisuus pystyy jalostamaan Suomessa kaiken sen puun, mikä on taloudellisesti järkevää. Turha vastakkainasettelu johtaa vain hitaaseen näivettymiseen. Metsäteollisuus tutkii nyt aktiivisesti mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta entistä monipuolisemmin. Metsäsektori on jo biometsäteollisuutta, sillä myös paperi ja puutuotteet ovat biotuotteita. Me kuitenkin haluamme kehittää jalostusarvoa vielä pidemmälle. Uudessa metsäteollisuudessa, jota olemme alkaneet kutsua Bioforeksi, perinteinen teollisuus ja uusi, ennennäkemätön paiskaavat kättä me suuntaamme tulevaisuuteen kestävin ratkaisuin, edelläkävijänä. Puusta valmistetaan paitsi perinteisiä metsäteollisuustuotteita ja energiaa, myös biopolttoaineita, biokomposiitteja, rfid-älytarroja ja biokemikaaleja, Jussi Pesonen sanoo. Hän korostaa, että Suomessa on reilut 250 puuta jalostavaa laitosta huolimatta alan lopputuotteiden ylitarjonnan aiheuttamasta rakennemuutoksesta. Liiketoimintaympäristön muutoksesta johtuvat toiminnan uudelleenjärjestelyt UPM aloitti jo yli viisi vuotta sitten. Sulkemalla kannattamattomia tehtaita niin Suomessa kuin muissa maissa ja tehostamalla myös muilla tavoin toimintaansa yhtiö on pystynyt parantamaan kannattavuuttaan. >> 6 Metsän henki 1/2010

7 Metsän antamien mahdollisuuksien jatkuva hyödyntäminen antaa paremman kokonaistuoton kuin mottihinnalla spekulointi. Metsän henki 1/2010 7

8 Päämarkkinat ovat etäällä ja etäisyydestä johtuvat lisäkustannukset, noin prosenttia, on pystyttävä kuromaan umpeen koko hankintaketjun tuottavuutta parantamalla. >> UPM on kompensoinut korkeaa kustannustasoa ja etäisyyttä markkinoilta tehostamalla omaa toimintansa. Sama pitäisi tapahtua myös koko hankintaketjussamme. LUOTTAVAISESTI TULEVAISUUTEEN Nyt selvitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen, Jussi Pesonen kuvaa. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi toisen sukupolven biopolttoaineita, pääasiallisesti biodieseliä, valmistavan biojalostamon rakentamiseksi Raumalle tai Kouvolaan on jo tehty. Tutkimme myös biojalostamon rakentamista muissa maissa sijaitsevien tehtaiden yhteyteen. Ympäristövaikutusten arviointi on aloitettu Ranskassa, Pesonen sanoo. Pesosen mukaan biojalostamoinvestointi maksaa saman verran kuin yhden koneen paperitehdas ja sen työllistävä vaikutus on samaa luokkaa. Biojalostamo valmistaa polttoaineita puunhankinnan sivuvirroista eikä paperi- tai sellupuista tai tukeista. Palaan aina tähän samaan, että puu pitää jalostaa mahdollisimman pitkälle, Pesonen sanoo. Tuotannon kehittämisinvestoinneista Pesonen mainitsee esimerkkinä Savonlinnan vaneritehtaan noin 25 miljoonan euron laajennuksen ja Kaukaan sahan sekä Parkanossa sijaitsevan Aureskosken jalostetehtaan tuotannon kehittämisen. Investoinnin myötä Savonlinnan tehtaasta tulee maailman tehokkain koivuvaneriyksikkö. UPM:n vaneriteollisuudella on jo kokemusta myös komposiiteista, ja yhtiön Lahden tutkimuskeskuksessa etsitään uusia mahdollisuuksia yhdistää vaneria muihin materiaaleihin. Työtä ja tulovirtoja moneen suuntaan Pesosen mukaan ydinkysymys on, miten saamme puusta eniten hyvää irti. Maalaisjärjellä annettu vastaus on: ensin tehokkaasti ja pitkälle jalostamalla, sitten kierrättämällä ja viimeksi polttamalla energiaksi. Matkalla syntyy työtä ja tulovirtoja moneen suuntaan. Minun järkeeni ei mahdu, että aloitettaisiin puun polttamisesta. Tätä käytännössä tarkoittaisivat syöttötariffit, eli valtion tuotantotuki puuta käyttäville sähköntuottajille. Ne ohjaisivat puuraaka-aineen suoraan polttokattilaan, ilman muuta lisäarvon tuottoa tai ilman syntyviä työpaikkoja. Suomen pitää olla kilpailukykyinen, Pesonen sanoo. Tällä hän summaa yhteen niin sähköntoimituksen varmuuden, sähkön hinnan kuin puuraaka-aineen saatavuuden ja puun hinnan. Hän muistuttaa, että metsäteollisuuden uudet innovaatiot ja prosessit tarvitsevat lähes yhtä paljon energiaa kuin paperikoneet. Ilman sähköä puusta ei valmisteta teollisesti mitään. UPM tuottaa nyt kolmanneksen Suomen uusiutuvasta energiasta me olemme energiatehokkuuden ja bioenergian eturintamassa. Aiomme edelleen jatkaa investointeja matalapäästöisiin energiamuotoihin. Huomattavana bioenergian tuottajana me hyödynnämme puubiomassasta risut, latvukset, pienpuut ja kannot, joista metsänomistaja saa myös tuottoa. Meillä on Suomessa kymmenen ja muualla Euroopassa kolme tehdasvoimalaitosta, Pesonen kertoo. Lyömättömät kilpailuedut Biometsäteollisuudella on lyömättömät kilpailuedut, Pesonen hehkuttaa. Metsänomistajan myymä puu korvaa uusiutumattomia materiaaleja tuotannossa ja kulutuksessa. Tuotteemme perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin ja ovat kierrätettäviä. Tuotteet toimivat ensin hiilivarastoina ja korvaavat fossiilisia polttoaineita bioenergian lähteinä. Korvaamalla puulla energia- ja hiilidioksidi-intensiivisiä tuotteita saavutetaan merkittäviä ilmastohyötyjä. Mikä muu teollisuudenala pystyy samaan? Suomalaisen metsäteollisuuden päätuotteet ovat toki tulevaisuudessakin paperit, pakkausmateriaalit sekä sahojen ja vaneritehtaiden jalostamat puutuotteet, ja uutta kehitetään koko ajan. Puutuotteiden merkityksen Pesonen uskoo kasvavan nykyisestä huomattavasti. UPM YHDISTÄÄ BIO- JA METSÄTEOLLISUUDEN UPM rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteet perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin ja ovat kierrätettäviä. Liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. Palveluksessa on noin henkilöä ja yhtiöllä on tuotantolaitoksia 15 maassa. Liikevaihto vuonna 2009 oli 7,7 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. 8 Metsän henki 1/2010

9 METSÄORGANISAATIO- UUDISTUS TEHOSTAA PALVELUJA Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten uudistusesitys on tervetullutta uutta ajattelua, Jussi Pesonen sanoo. Yksimielisesti hyväksytyssä metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeessa ehdotettiin viime joulukuussa, että 13 alueellisesta metsäkeskuksesta ja osasta metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota muodostetaan yksi valtakunnallinen valtionapuorganisaatio. Alueellista toimintaa toteuttavat asiakaslähtöiset alueyksiköt. Mahdollisuudet Tapion muiden osien yhdistämiseen Metsäntutkimuslaitoksen kanssa selvitetään, samoin kehittämistoimintojen yhtiöittämistä. Kilpailun lisäämiseksi metsäkeskusten liiketoiminta eriytetään julkisista hallintotehtävistä. Myös metsänhoitoyhdistysten liiketoiminta ja metsänhoitomaksulla rahoitettava toiminta eriytetään entistä selkeämmin. Muutoksia varten perustetaan lainsäädäntöhanke. Sen lisäksi metsänhoitoyhdistysten varojen käyttöä täsmennetään valtioneuvoston asetuksella sekä esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kirjanpitoa, metsänhoitomaksuvarojen käytön julkisuutta ja ajankäytön seurantaa koskevilla toimenpiteillä. Uusi metsäkeskuslaki lausuntokierroksineen pyritään valmistelemaan ensi vuoden aikana niin, että uusi organisaatio voisi käynnistyä vuoden 2012 alusta. Osa metsänhoitoyhdistyksiä koskevista toimenpiteistä voidaan toteuttaa jo tätä ennen. Hän näkee myös puurakentamisella olevan suuria kasvumahdollisuuksia, kunhan eurooppalaiset alan standardit saadaan yhtenäisiksi. Kokonaisuus ratkaisee ei päivän mottihinta Pesosen mukaan metsäteollisuus pärjää Suomessa erinomaisesti, jos niin vain halutaan. Meillä on hyvä infrastruktuuri ja erinomaiset raaka-ainevarat sekä osaaminen. Peräänkuulutan Suomeen strategisempaa ajattelua ja toimia, joilla luodaan pitkäjänteistä varmuutta puumarkkinoille sekä myyjien ja ostajien eduksi. Päivän mottihinnasta on syytä siirtyä keskustelemaan metsänomistajan kokonaistuotosta pidemmällä aikavälillä. Metsänomistamisesta pitää tehdä kiinnostavaa elinkeinotoimintaa, jonka edellytys on, että metsänomistaja saa hyvää tuottoa omaisuudelleen, Pesonen sanoo. Hän lisää, että tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös metsien kestävän käytön lisääminen ja koko ketjun läpinäkyvyys sekä tehokkuus. Aivan samoin kuin fakta, että tilakokoja on kasvatettava. Pesonen jatkaa tyytyväisenä, että viime vuoden lopussa hyväksytty metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten laaja uudistusesitys tuo tervetullutta uutta ajattelua. Se luo edellytyksiä edistää kilpailua ja tehostaa palvelutarjontaa metsänomistajille sekä koko metsäelinkeinolle. Metsän henki 1/2010 9

10 Teksti Timo Sormunen Kuvat Tommi Tuomi Metsän todellinen rakenne selviää vasta maastokäynnillä. UPM:n metsäpalveluasiantuntija Eija Kuusisto opastaa Riku (vas.) ja Oskari Räsästä puuston arvioimisessa. MODERNIA METSÄN- OMISTUSTA Perityt metsäpalstat satojen kilometrien päässä omalta asuinpaikkakunnalta voivat äkkiseltään kuulostaa omistusongelmalta. Riku ja Oskari Räisänen ajattelivat kuitenkin toisin. Myynnin ja kertarahastuksen sijasta veljesten metsät ovat nyt UPM:n ammattilaisten pitkäjänteisessä hoidossa. Tavoitteena on, että ne tuottavat aikanaan tuloa myös seuraavalle omistajapolvelle. 10 Metsän henki 1/2010

11 Takavuosina maaseudun humisevat metsähehtaarit olivat kiinteä osa maatilojen pinta-alaa ja tulonmuodostusta, mutta tänä päivänä tilanne on tyystin toinen. Entistä useampi suomalainen metsätila on kaupungissa tai toisella paikkakunnalla asuvan omistajan hoteissa. Selitys on lopulta yksinkertainen. Metsät toki vaihtavat edelleen omistajiaan perheen sisällä sukupolvelta toiselle, mutta muuttovirta maalta kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin on lennättänyt perilliset usein hyvinkin kauas vanhalta kotipaikkakunnalta. >> Metsän henki 1/

12 METSÄPALVELUSOPIMUS PANEE PALSTAN TUOTTAMAAN Kaupunkilaismetsänomistajien satojen kilometrien päässä sijaitsevat ja vähälle hoidolle jääneet metsäpalstat ovat tuttu juttu UPM:n metsäpalveluasiantuntijalle Eija Kuusistolle. Entistä useammin tuosta ovesta tulee asiakas, joka on perinyt esimerkiksi pari-kolmekymmentä hehtaaria metsää aivan toiselta puolelta Suomea ja miettii, mitä ihmettä sille voisi tehdä, Helsingin ydinkeskustan metsäpalvelutoimistossa työskentelevä Kuusisto kertoo. Monilla voi oven avatessaan olla ensimmäisenä ajatuksena pelkkä hintaarvio ja palstan nopea myynti. Valtaosalla mieli kuitenkin muuttuu jo puolen tunnin palaveeraamisen jälkeen. Samalla heille selviää, ettei peritty palsta välttämättä olekaan rasite, vaan sen hoito ja järkevä omistus onnistuu UPM:n tarjoaman palvelupaketin ja MetsäSoppiverkkopalvelun avulla myös etätyönä. Metsäpalvelusopimuksessa UPM voi ottaa hoitaakseen koko ketjun pitkäjänteisten hoitosuunnitelmien laadinnasta aina puukauppoihin, hakkuisiin, harvennuksiin ja istutuksiin asti. Lopullisen päätöksen toimenpiteistä tekee kuitenkin aina asiakas. Useimmille on todella suuri yllätys, millaista tuottoa hyvin hoidetusta ja sopivasti eri-ikäistä puustoa sisältävästä metsästä on saatavissa. Samalla herää myös oma kiinnostus sen hoitamiseen, mikä on tietysti kaikkein tärkeintä, muistuttaa Kuusisto. Kokenut asiantuntija antaakin kosolti kehuja Räisästen perheen tavalle toimia. Metsäomistuksista on tehty perillisille Miten se menikään? Relaskoopilla mitataan puuston määrä eli tarkemmin puuston pohjapinta-ala. 12 Metsän henki 1/2010

13 tarkkaan selkoa ja mikä tärkeintä, omistus on siirretty hyvissä ajoin seuraavalle polvelle. Rikun ja Oskarin tapauksessa jo heidän ollessaan kouluikäisiä. On paljon tapauksia, joissa metsänhoito on ollut iäkkään isännän käsissä hänen kuolemaansa asti, eivätkä tilukset perineellä leskellä ole ollut mitään kuvaa koko omistuksen arvosta. Niinpä metsät ovat voineet jäädä hoitamatta ja niiden tarjoamat tuotot saamatta jopa vuosikymmenten ajaksi. Se ei ole kenenkään etu, Kuusisto tähdentää. Omaa metsää voi hoitaa missä tahansa. Eija Kuusisto ja Oskari Räsänen suunnittelevat Helsingistä käsin Räsästen veljesten yhteismetsän tulevaisuutta. >> Parhaimmassa tapauksessa tuore metsätilallinen on hyvinkin motivoitunut omaisuutensa hoitamiseen. Silloin metsästä ei haeta pikavoittoja, vaan rakennetaan siitä yksi oman talouden tukipilari myös seuraaville polville. Valitettavan moni metsäpalsta jää kuitenkin omistus- tai sukupolvenvaihdoksen jälkeen lähes täysin oman onnensa nojaan. Metsänhoidosta ei välttämättä ole minkäänlaista kokemusta ja pitkä välimatka tuo sekin omat rajoitteensa. Joissakin tapauksissa metsäomistuksen todellisesta arvosta ja varsinkaan sen kasvattamismahdollisuuksista ei vaivauduta ottamaan edes selvää. Metsänhoito vaatii aikaa ja osaamista Kuopiosta töiden ja opiskelujen perässä pääkaupunkiseudulle muuttaneet veljekset, Oskari ja Riku Räisänen, lukeutuvat niihin etämetsänomistajiin, jotka ovat ottaneet omaisuudenhoidon vakavasti. Äidiltä jo vuosia sitten perityt ja Itä- Suomessa sijaitsevat metsätilukset ovat veljesten puoliksi omistaman metsäyhtymän hallussa, jolloin niiden tuottoa ja toisaalta myös hoitokuluja on helppo seurata. Varsinaiset metsänhoitotyöt ja -suunnitelmat on annettu suosiolla UPM:n ammattilaisille. Siihen oli perusteena ihan järkisyyt. Tällaisten matkojen päästä palstoja on mahdotonta hoitaa, kun siihen ei ole aikaa eikä oikein osaamistakaan. Satunnaisista käynneistä paikan päällä ei olisi paljon hyötyä, kun hoitotöistä ei ole käytännön kokemusta, selvittää 29-vuotias, it-yrittä- Pitkien matkojen päästä palstoja on mahdotonta hoitaa, kun siihen ei ole aikaa eikä oikein osaamistakaan. Kun hoidamme metsään liittyviä asioita kotoa Helsingistä käsin, olemme paremmin ajan tasalla. Malliesimerkki tästä oli viime vuoden lopulla toteutettu puukauppa, Riku Räsänen kertoo. jän taipaleelle päätynyt Oskari Räisänen. Muutamaa vuotta nuorempi velipoika Riku on puolestaan kääntymässä opintojensa loppusuoralle Otaniemessä. Metsäyhtymässä roolit on jaettu niin, että päävastuu paperityöstä ja muusta käytännön pyörittämisestä on tässä vaiheessa Oskarilla. Rooleja kuitenkin vaihdetaan, kunhan Riku saa opintonsa loppuun ja aikaa alkaa löytyä nykyistä paremmin myös metsäasioille. Pääasia tällaisessa yhtymämallissa kuitenkin on, että joku kantaa vastuuta ja tekee tarvittavia päätöksiä, Oskari painottaa. Metsä osana sijoitussalkkua Räisäsen veljeksille metsätilat eivät langenneet käsiin yllätysperintönä, sillä pojat olivat saaneet pientä tuntumaa kaupunkilaismetsänomistuksesta jo alakouluiässä. Perheelle oli kertynyt metsäomaisuutta äidin puolelta paitsi vuosien varrella saatuina perintöinä myös itse tehtyinä maakauppoina. Kotona oli sijoittamisen ohjenuorana hajauttaminen eli kannattaa satsata metsään, kiinteistöihin ja osakkeisiin, Oskari muistelee. Varsinkin metsään suhtauduttiin selkeästi sillä periaatteella, että omistus on pitkäjänteistä ja palstat siirtyvät suvussa aina polvi polvelta eteenpäin. Tällä periaatteella veljeksistä tuli metsänomistajia jo kouluikäisinä. Kävimme aina kesäisin katsomassa noita tiluksia ja kuinka metsä on siellä kasvanut. Oppia tuli siitäkin, kun talvisin väännettiin keittiön pöydällä veroilmoituksia, Riku ja Oskari kertovat. >> Metsän henki 1/

14 Oma kiinnostus näitä metsiä kohtaan on nyt aivan eri luokkaa kuin vielä pari vuotta sitten. Ammattilaiset avuksi Vastaus löytyi pienen miettimisen jälkeen Helsingin keskustasta UPM:n Metsäpalvelutoimiston oven takaa. Siellä veljesten metsätilojen tilanne kartoitettiin ja niille laadittiin pitkän aikavälin hoitosuunnitelma, jota noudattamalla metsistä oli mahdollista saada tasaista tuottoa kohtuullisin kustannuksin. Teimme metsäpalvelusopimuksen, jossa käytiin asiat ja suunnitelmat todella tarkasti läpi. Ja täytyy tunnustaa, että omakin kiinnostus näitä metsiä kohtaan on nyt aivan eri luokkaa kuin vielä pari vuotta sitten. Kaiken lisäksi asioita voi hoitaa paitsi sähköisesti myös täällä paikalliskonttorissa. Se on iso etu, Oskari ja Riku sanovat. Moottori- tai raivaussahan varteen veljekset eivät silti usko tarttuvansa ja istutushommatkin jätetään kuulemma suosiolla alan ammattilaisille. Omissa metsissä aiotaan kuitenkin käydä samoilemassa hieman aiempaa useammin. Ja varmasti myös 6-vuotias tytär saa tulla mukaan niitä katsomaan, Oskari lupaa. Satunnainen matkailija ei välttämättä uskoisi törmäävänsä Helsingin ydinkeskus- tassa alle kolmekymppisiin metsänomistajiin. Fakta kuitenkin on, että tätä vihreää kultaa on entistä useamman pääkaupunkiseudulla asuvan omistussalkussa. Yllättävän monella tuntuu olevan joku kosketus metsänomistukseen. Ja varsinkin niillä, jotka ovat tulleet tänne päin Savosta tai Pohjois-Karjalasta, Oskari huomauttaa. Lisämaista ja uusista metsäkaupoista veljekset eivät ainakaan vielä puhu, vaikka palstojen osto ja hoito onnistuu UPM:n metsäpalvelusopimuksen avulla vaivattomasti ympäri Suomea. Katsotaan nyt ensin, millaista tuloa näistä nykyisistä metsistä kertyy. Muutaman vuoden päästä tuo lisämaiden hankinta voi olla ihan kiinnostava vaihtoehto, Oskari pohtii. >> Samaan hengenvetoon isoveli tunnustaa, että todellinen herätys metsän omistukseen ja sen vaatimaan työaikaan tuli vasta siinä vaiheessa, kun Räisästen palstojen metsänhoidosta vastanneen paikallisen osaajan päivät tulivat täyteen. Siihen asti homma oli meidän kannaltamme helppoa, olivathan metsänhoitohommat ja ehdotukset siitä, mitä kulloinkin kannattaisi tehdä kokeneen ammattilaisen käsissä. Viime kesän jälkeen meidän oli kuitenkin pakko miettiä vakavasti, miten tästä jatketaan. Vastaavia yhteistyökontakteja ei tuonne Heinäveden ja Polvijärven suuntaan enää ollut, Riku muistelee. Leimikkoa rajatessa tilan rajat, säästöpuut, luontokohteet ja muut mahdolliset korjuussa huomioitavat seikat merkitään selvästi. 14 Metsän henki 1/2010

15 METSÄVINKKI Teksti Pentti Väisänen TAIMIHUOLTO VARMISTAA KASVUUNLÄHDÖN Matka tarhalta istutuspaikkaan on vaarallisin vaihe metsäpuiden taimille. Taimien kuljetuksen, varastoinnin ja kastelun onnistuminen ratkaisevat suurelta osin sen, miten hyvin ne lähtevät maastossa kasvuun. Suomen metsiin istutetaan vuosittain noin kaksisataa miljoonaa tainta. Valtaosa niistä on kuusta. Nykyiset paakkutaimet ovat taimihuollon kannalta huomattavasti parempia kuin aiemmin käytetyt avojuuriset. Paakkutaimikin tarvitsee oikeanlaista huolenpitoa, jotta se lähtee nopeasti kasvuun. Eniten vahinkoja tehdään päästämällä taimet kuivahtamaan ja varastoimalla niitä liian pitkiä aikoja. Varjoa ja kosteutta Oikea paikka taimien välivarastointiin ennen metsään vientiä on varjoinen, tasainen ja vettä läpäisevä paikka. Laatikot pitää saada tiiviisti maata vasten, ettei liikkuva lämmin ilma pääse alta ja sivuilta niitä kuivattamaan. Erityisesti uloimpien taimilaatikoiden reunat on syytä suojata esimerkiksi maalla, mikä varmistaa kosteuden säilymisen. Taimia pitää kastella, jos ne joutuvat odottamaan istutusta enemmän kuin päivän tarhalta tuonnin jälkeen. Hyvä nyrkkisääntö taimien kosteudelle on, että paakun tulee olla jatkuvasti niin märkä, että siitä kevyesti puristettaessa tirahtaa vettä. Sulat taimet lämpimään maahan Koivut tarvitsevat eniten vettä ja ne kannattaa istuttaa keväällä ensimmäisenä. Seuraavaksi istutetaan männyt; ne lähtevät kasvuun aikaisin. Kuusentaimienkin istutus kannattaa aloittaa heti, kun maa on sula ja hieman lämminnyt. Vaikka maan pinta olisikin sula, alla oleva routa hidastaa taimien juurtumista ja kasvuunlähtöä. Kuusentaimia voi istuttaa keväästä syyskuun loppuun. Maalaji vaikuttaa istutusajankohtaan siten, että routivat maat pitää istuttaa keväällä. Syksyllä taimet eivät ehdi riittävästi juurtua kohteilla, joissa routa liikuttelee maata voimakkaasti. Tämän vuoksi esimerkiksi hiesupitoiset maat eivät sovellu syysistutuksiin. Jos taimet tulevat tarhalta pakastettuina, ne on ehdottomasti sulatettava varjoisassa paikassa 3 5 vuorokautta ennen metsään vientiä. Jäinen paakku ei pysty ottamaan vettä, vaan haihduttaa itsensä kuviin. Pakkausten ilmankierto pitää aina varmistaa avaamalla säkin suut ja tekemällä pahvilaatikoihin kunnolliset tuuletusreiät. Pakastetaimien vastaanottotarkastus on syytä tehdä erityisen huolellisesti; pelkkä kurkistus laatikon raosta ei riitä. Kesällä istutettu juurtuu nopeasti Istutusten koneellistaminen on lisääntynyt ripeästi. Oikein valituilla kohteilla taimet saa koneella maahan laadukkaasti. Erityisesti kuusentaimille tärkeä riittävä istutussyvyys toteutuu parhaiten koneellisessa istutuksessa. Koneet istuttavat taimia keväästä syksyyn, ja UPM:n Joroisten taimitarha kasvattaa myös kesä- ja syysistutuksiin sopivia taimia. Kesällä istutuksesta on etuna, että taimet juurtuvat lämpimässä maassa nopeasti ja kasvavat alkuvaiheessa paremmin kuin kevätkylmään maahan istutetut. Kesätaimet vaativat sekä käsittelyltä että kastelulta erityistä huolellisuutta. Kasvu on tuolloin kiihkeimmillään ja veden haihdunta voimakasta. Taimilla on paakussa ravinteita kasvukaudella vain alle viikon ajaksi, ja tuulisena hellepäivänä avoimella paikalla olevat taimet haihduttavat itsensä kuiviin jo vuorokaudessa. Sen takia kasteluun on varauduttava joka päivä. UPM Silvestan yrittäjät ja metsurit onkin koulutettu huolehtimaan taimista ja niiden riittävästä kastelusta myös kesäaikaisissa istutuksissa. Yrittäjillä on käytössään taimiterminaalit, jossa jatkuva vedensaanti on varmistettu. Taimierän hoidossa auttaa, jos tekee niille keinotekoisen varjon vaikkapa harsosta. Sen käytössä on huomattava, että kasvussa olevien taimien uudet versot vaurioituvat kovin herkästi. Taimet ovat elävää materiaalia. Niiden vedensaanti kannattaa aina varmistaa ja niitä on syytä käsitellä hellästi ja hoitaa hyvin. Taimien versot kasvavat nopeimmin toukokuun lopulta juhannukseen. Juuret aloittavat kasvunsa selvästi versoja myöhemmin, mutta keväällä pakattujen taimien juuret voivat kasvavaa paakuissa yhteen jo ennen juhannusta. METSÄNVILJELYN AIKATAULU KESÄKUU Pakastetut taimet istutetaan kesäkuun puoliväliin mennessä. HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU Männynkylvöt tehdään juhannukseen mennessä. Kevätlähetyksen taimet istutetaan kesäkuun loppuun mennessä. Heinäkuu on kesäistutuskautta. Elo-syyskuu on syysistutuskautta. Syyskuussa istutetaan vain routimattomille maille. Syyskuun lopussa istutuskausi päättyy ja alkaa taimituhoja ennalta torjuva hirvenmetsästys. Pentti Väisänen on UPM Metsän metsänhoidon laatuasiantuntija Metsän henki 1/

16 metsäluonto & ympäristö Satelliittisääksi-projektin pääosassa LUONNON MONI- MUOTOISUUDEN HYVÄKSI Jukka-sääksi on pieni, mutta tärkeä osa UPM:n tekemästä työstä luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, tarkoittaa meitä ympäröivää elämän kirjoa. Se tarkoittaa lajien runsautta sekä elinympäristöjen monipuolisuutta ympärillämme. Syvällisesti ja inhimillisesti ajatellen kyse on luonnon ja ihmisten hyvinvoinnista, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa sanoo. Ensimmäisen virallisen monimuotoisuusohjelman UPM laati omille metsilleen Suomessa vuonna Maailmanlaajuisesti UPM omistaa yli miljoona metsähehtaaria. Vuonna 2007 UPM julkisti globaalin monimuotoisuusohjelman omille metsilleen, jonka tavoitteisiin pyritään eri maissa omilla kansallisilla toimenpideohjelmilla, ympäristöpäällikkö Sami Oksa kertoo. Yksi tapa tarkastella metsien monimuotoisuutta on puntaroida asiaa kolmesta eri näkövinkkelistä: elinympäristöt, metsien rakenne sekä lajisto. Metsämaisemassa elinympäristöjen ja niiden sisäinen vaihtelu luo Suomen yli metsässä elävälle lajille niiden tarvitseman ympäristön, konkretisoi Oksa metsien monimuotoisuutta. UPM:n kansainvälisessä monimuotoisuusohjelmassa on kuusi pääaihealuetta, joihin kiinnitetään erityishuomio metsäluonnon monimuotoisuutta vaalittaessa: luontaiset puulajit, lahopuu, arvokkaat elinympäristöt, metsien rakenne, vesiekosysteemit ja luonnonmetsät. Teksti Hannu Ylönen KuvaT Hannu Vainiopekka Kalasääski nimeltä Jukka Uhanalainen sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja meren rannikolla. Komean täysikasvuisen linnun siipien kärkiväli on juhlavat puolitoista metriä. Suomessa pesii noin tuhat sääksiparia. UPM:n tukemassa Satelliittisääksi-projektissa on seurattu kahden sääksen edesottamuksia vuodesta Peteksi ristitty sääksi sai satelliittilähettimen selkäänsä heinäkuussa Lintu kuoli muuttomatkallaan Afrikasta Suomeen huhtikuussa 2008 Marokossa ilmeisesti jouduttuaan vuorikotkan kynsiin. Saatujen satelliittipaikannusten ja BirdLifen organisoiman etsintäpartion avulla Peten jäännökset ja lähetin löydettiin autiomaasta. Abu Dhabin kruununprinssin hovin ylläpitämä organisaatio (Emirates Center for Wildlife Propagation) ja järjestön tekninen koordinaattori Eric Le Nuz palauttivat lähettimen Suomeen elokuussa 2008, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa kertoo. 16 Metsän henki 1/2010

17 LEHESVIRTA Jukka talvehtii Lagdo-tekojärvellä Pohjois- Kamerunissa. Jukan talvehtimista voi seurata osoitteessa fmnh.helsinki. fi/elainmuseo/ satelliittisaakset/ jukka/ Peten seuraajaksi haluttiin koirassääksi. Lisäksi sääksen pesän tuli sijaita noin 20 kilometrin etäisyydellä Kangasalalla sijaitsevasta Pohtiolammen sääksikeskuksesta. Näin siksi, että tutkimuksella haluttiin selvittää sääksien pesintävaiheen ravinnon hakumatkoja, ja Pohtiolammen merkitystä sääksien ravintolähteenä, ympäristöpäällikkö Oksa sanoo. Viime kesänä projektin asiantuntijat löysivät valintakriteerit täyttävän sääksen Pälkäneen Mallasvedeltä. Seurantaan otettu kalasääski ristittiin Jukaksi. Lintuun kiinnitettiin kevyt satelliittilähetin, joka antaa tarkkaa reaaliaikaista tietoa sen liikkeistä. Jukka-sääksi lähti pesäreviiriltään syyskuussa 2009 kohti Afrikan lämpöä kilometrin muuttomatka Kameruniin kesti 33 vuorokautta. Päivittäin lentokilometrejä kertyi yli kaksisataa. Nyt lintu talvehtii Kamerunin pohjoisosissa. Korvaamatonta faktatietoa Satelliittisääksi-projekti antaa luotettavaa tietoa sääksen pesimäaikaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi tutkimus tuottaa mielenkiintoista faktatietoa lintulajin pitkistä muuttomatkoista. Projekti on UPM:n, Sääksisäätiön ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteishanke. UPM aloitti nykyisenkaltaisen yhteistyön Sääksisäätiön kanssa vuonna Yhteistyölle asetettiin neljä tavoitetta: sääksien pesiin liittyvän paikkatiedon lisääminen, pesäpaikkojen metsänkäsittelyohjeiden ja tekopesäverkoston kehittäminen sekä lintujen pesimä- ja muuttokäyttäytymisen satelliittiseuranta, Oksa kertoo luvun alussa alkaneen satelliittisääksi-projektin tieteellinen johtaja on Helsingin Yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Pertti Saurola. Sääksien lisäksi satelliittiseurannalla on tutkittu kurkien, kotkien ja kiljuhanhien elämää, Saurola sanoo. ASKELEITA ASFALTIN ULKOPUOLELLA Musta piikkikorko uppoaa suomalaiseen kangashumukseen. Vieressä kantajaansa huomattavasti suurempi huppari takertuu auttamattomasti kuusen kuivuneisiin alaoksiin. Toukokuu ja kevätaurinko tuovat nuorten ryhmään tavallistakin enemmän elämänvimmaa ja ihmisen ääntelyä. Reviirinsä valinnut pajulintu hiljenee ryhmän edessä ja väistyy hetkeksi kuusitaimikkoon jätettyyn koivusekoitukseen. UPM Silvestan metsuri esittelee arvokasta työtään: taimen laadun ja taimikonhoidon merkitystä, metsäluontoa työympäristönä. Metsänhoito on hyvin pitkäjänteistä, ylisukupolvista toimintaa. Kasvatettava puu elää sille luontaisella paikallaan vuorovaikutuksessa muun metsäluonnon kanssa. Puu on uusiutuva luonnonvara. Se sitoo kasvaessaan ilmakehän hiiltä, siitä valmistettavat monipuoliset tuotteet toimivat hiilivarastoina, ovat kierrätettäviä, ja tuotteet voidaan lopulta hyödyntää bioenergiana. Ympäristöteesit ovat saaneet aikaan keskittymistä ja hiljentäneet ryhmän, kunnes kuuluu metsäinen äänimerkki: KUK-KUU! Säästöpuuhun kapsahtanut käki saa kaikki jälleen levottomiksi. Mistä ääni tuli? Onko radio päällä? Tyhmä kännykän soittoääni! Kuka matkii? Ei, katsokaa puuhun, mikä se on täytetty, radio-ohjattava voiko se olla aito? Ympäristökasvatuksen merkitys on valtaisa. Edes jonkinlainen suhde luontoon edistää nuorten hyvinvointia ja luo tasapainoa varttuvan ihmismielen haasteisiin. Metsätalouden näkökulmasta nuorille tarjoutuu upeita mahdollisuuksia kestävän luonnonvaran alalla uudet innovaatiot, nykyaikaisimmat laite- ja tietotekniikan sovellukset ja ympäristökysymykset yhdistyvät. Teemme monenlaista yhteistyötä nuorten metsä- ja ympäristökasvatuksessa. Yhden tavallisen koulupäivän korvautuminen metsäpäivällä ei varmasti mene hukkaan. Sitä vain helposti häkeltyy, kun eläviä luontokappaleita epäillään radio-ohjattaviksi, ja leiritulilla itse paistettu makkara on monelle kasiluokkalaiselle elämän ensimmäinen. Timo Lehesvirta, johtaja, kestävä metsätalous, UPM Metsän henki 1/

18 Vuoden 2009 naismetsänomistaja Minna Jalo AKTIIVINEN MONIOSAAJA PUDASJÄRVELTÄ 18 Metsän henki 1/2010

19 Teksti Hannu Ylönen Kuvat Aleksi Makkonen / Studio Timo Heikkala Oy Vuoden 2009 naismetsänomistajaksi on valittu Pudasjärvellä asuva Minna Jalo. Valinnan tekevät vuosittain UPM Metsä, Nordea ja Suomen metsäkeskukset. Jalo on järjestyksessään kahdeksas vuoden naismetsänomistaja. Virallinen lista valintakriteereistä on pitkä, mutta mitä miettii Minna Jalo itse. Uskon, että valinta perustui aktiivisuuteeni yhdistystoiminnassa, itse tekemiini metsänhoitotöihin, sekä hyvään yhteistyöhön eri metsäalan toimijoiden kanssa. 39-vuotias Jalo on tällä hetkellä Oulun Seudun Metsätilanomistajat ry:n ja Pohjolan Mehiläishoitajat ry:n sihteeri. Valintani vuoden 2009 naismetsänomistajaksi merkitsee vastuuta, jonka arvoinen haluan olla. Teen kaikissa asioissa aina parhaani, mutta voin elää vain omaa elämääni niin hyvin kuin mahdollista läheisistäni huolehtien. Olen tyytyväinen, jos valintani lisää edes vähän hyvää metsänhoitoa ja metsänomistajien aktiivisuutta oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Ne ovat minulle tärkeitä asioita, Jalo sanoo. Minnan motto: Juuret Pohjois-Suomessa Minna Jalo syntyi Oulussa Isän palattua meriltä maihin perhe muutti Turkuun, jossa Minna vietti varhaisnuoruutensa. Äitini kotipaikka, Pudasjärvellä sijaitseva Piikkikangas, oli minulle ja sisarelleni tärkeä lapsuusaikojen kesälomien viettopaikka. Hoidimme eläimiä, teimme polttopuita, poimimme marjoja ja olimme mummin apuna kotitöissä. Tunsin jo silloin, että minulla on juuret Pohjois-Suomessa, Jalo kuvaa hymyillen. Hän kertoo myös, että Piikkikankaan sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi 2000-luvun puolivälissä, kun isovanhemmat ikääntyivät. Heille oli tärkeää, että tila jää sukuun, ja että kaikki tapahtuu sovussa. Ensisijaisesti toivoin yhteismetsää tai metsäyhtymää, mutta päädyimme lahjoitukseen, koska en saanut tarpeeksi lainaa tilan ostoon. Menetin metsävähennysoikeuden, mutta muuten ratkaisu oli paras mahdollinen, Jalo sanoo. Piikkikankaan metsätila siirtyi Minna Jalon nimiin tammikuussa Muutin tilalle asumaan viime toukokuussa. Käyn muualla töissä. Työmatkat ovat pitkät, yli sata kilometriä suuntaansa. Kesät olen viherrakennusalan töissä Jokainen maanantai on uusi mahdollisuus tehdä viikosta edellistä parempi. Oulun seudulla. Talvella olen töissä ravintolassa Syötteellä Pudasjärvellä tai henkilöstöravintolassa Oulussa. Opiskelen parhaillaan catering-alan palveluvastaavaksi. Hän kertoo, että Piikkikankaan kokonaispinta-ala on 140 hehtaaria, joista metsää on lähes sata hehtaaria. Pääosin metsä on nuorta kasvatusmetsää, mutta tilalla on myös uudistuskypsää puustoa ja taimikoita. Metsäsuunnitelma ohjaa tilan käytännön töitä. Vastaan talosta ja metsistä itsenäisesti, sillä asun yksin. Vanhempani, sisareni ja hänen tyttärensä asuvat Liedossa. Miesystäväni asuu eri paikkakunnalla. Tarvittaessa olen noussut aamukolmelta tekemään lumityöt ja lämmittämään talon ennen töihin lähtöä, Jalo mainitsee kuin ohimennen aamurutiineistaan. Omistan metsäpalstan myös Yli-Iissä. Se on perintömaita isän puolelta. Metsäpalstan pinta-ala on yli 20 hehtaaria, josta metsää alle puolet, Jalo sanoo. Metsän merkitys? Minna Jalo pysähtyy hetkeksi miettimään, mitä kaikkea metsä merkitsee hänelle. Metsä on minulle virkistysja lepopaikka. Se on myös työpaikka ja marjapaikka. Metsä on maapallon keuhkot, täynnä monimuotoisuutta ja elämää, hän kuvaa kauniisti. Toivon, että metsätalous on minulle joskus sivuelinkeino. Toivon, että tuleva sukupolvi sanoo: kyllä jätti Jalon Minna Piikkikankaalle hyvät metsät, vuoden 2009 naismetsänomistaja selvittää ajatuksiaan. Erityisen tärkeää Minna Jalon elämässä on hyvä metsänhoito. Oikeat työt on tehtävä oikeaan aikaan. Teen taimikon raivaukset ja ojalinjojen aukaisut itse. Huolehdin istutuksista ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Myös pienet harvennushakkuut teen tarvittaessa itse. Otan täyden vastuun metsissäni tehtävistä hoitotoimenpiteistä, Jalo kertoo hymyillen. Laajamittaiset energiapuun korjuut sekä isot harvennus- ja päätehakkuut teetän tarjousten perusteella vierailla. Luontoarvot huomioiva korjuutyön jälki ja hyvä taloudellinen tuotto ovat ratkaisevat tekijät päätösten teossa, Jalo sanoo. Metsän henki 1/

20 metsäntutkimus Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tekemän selvityksen mukaan sekä Suomi että sen metsänomistajat eläköityvät vauhdilla. Tuore Metsänomistaja tutkimusaineisto kertoo, että metsänomistajien keski-ikä on noussut nopeasti 60 vuoteen. Vuonna 1990 keski-ikä oli 54 vuotta. Ellei metsien omistusjärjestelyjä saada aikaistettua, on luvulla odotettavissa perintösuma, tutkija Harri Hänninen sanoo. Yli puolet Suomen metsistä on yksityisomistuksessa. Metsäntutkimuslaitos tutkii yksityismetsien omistusrakenteessa tapahtuvia muutoksia kymmenen vuoden välein. Nyt uusi Metsänomistaja tutkimusaineisto on kasassa. Yllättävin tieto on, että metsänomistajien keski-ikä on noussut 60 vuoteen, ja että jo 45 prosenttia kaikista yksityismetsänomistajista on päätoimisesti eläkeläisiä. Palkansaajien osuus metsänomistajista on 30 prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjien 16 prosenttia ja muiden 9 prosenttia, kertoo tutkija Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitokselta. Alle 40-vuotiaita yksityismetsien omistajista on tutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia. Metsänomistaja tutkimuksen kohderyhmään kuului pinta-alaltaan yli viiden hehtaarin suuruiset suomalaiset metsälöt, joita on maassamme kaikkiaan Kysely kohdistettiin yhteensä metsälölle tasapuolisesti ympäri Suomea. Metsänomistajien keski-iän nousu korreloi koko Suomen ikärakenteen kehitystä. Suomalaisista oli 19 prosenttia yli 60-vuotiaita vuonna Nyt jo joka neljäs suomalainen on yli 60-vuotias. Teksti Hannu Ylönen Kuva Arto Wiikari Koko Suomen ikärakenne eläköityy vauhdilla METSÄNOMISTAJIEN KESKI-IKÄ 60 VUOTTA Haasteena metsätilakoon suurentaminen Tutkija Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitokselta toteaa, että pienmetsänomistajia on lukumääräisesti paljon, mikä omalla tavallaan takaa metsien hyödyntämisen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Monella suomalaisella on omakohtainen tuntuma metsien käyttöön. Mutta vain joka viides metsänomistaja hallinnoi yli 50 hehtaarin metsätilaa. Näiltä tiloilta kertyy kuitenkin reilusti yli puolet teollisuuden vuosittain tarvitsemasta yksityismetsien markkinapuusta, Hänninen selvittää. Kaiken kaikkiaan Suomen metsät ovat pirstaloituneet itsenäisyytemme aikana. Yli kahden hehtaarin metsälöitä on maassamme jo noin Nykyisissä virallisissa tilastoissa Suomen yksityismetsien keskipinta-ala on 24 hehtaaria. Todellisuudessa yksityismetsien keskikoko on suurempi tilastoinnin epätarkkuuksista johtuen. Uudet tarkat luvut metsiä omistavien kotitalouksien määrästä ja metsätilojen keskikoosta Metla julkistaa huhtikuussa 2010, Hänninen lupaa. Metsiemme pirstaloitumisen estämi- 20 Metsän henki 1/2010

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ?

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puu sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, tuo n. 20 % vientituloista. Suomesta

Lisätiedot

Miten suomalainen metsäteollisuus pärjää tänään ja tulevaisuudessa? Stefan Sundman Johtaja, Yhteiskunta- ja mediasuhteet

Miten suomalainen metsäteollisuus pärjää tänään ja tulevaisuudessa? Stefan Sundman Johtaja, Yhteiskunta- ja mediasuhteet Miten suomalainen metsäteollisuus pärjää tänään ja tulevaisuudessa? Stefan Sundman Johtaja, Yhteiskunta- ja mediasuhteet UPM Suomessa (2014 luvut) 27 tuotantolaitosta Henkilöstöä n. 8000 Maksetut palkat

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä Tutkimuksella hyvinvointia metsästä Metsätieteen päivä 2016 Sixten Sunabacka Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä On johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot