Huolehtivainen isä. Huolehtiva isä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huolehtivainen isä. Huolehtiva isä"

Transkriptio

1

2 Huolehtivainen isä On vaikeaa löytää kalaa, joka huolehtisi jälkeläisistään paremmin kuin rasvakala. Nimenomaan rasvakalakoiras on ottanut tehtäväkseen valvoa ja hoivata kehittyviä mätimunia. Rasvakala (Cyclopterus lumpus), myös vilukalaksi sanottu, on kömpelö, turpea otus, joka elää Atlantin rannikoilla, Pohjanmeressä ja Itämeressä. Sitä tavataan myös meidän vesissämme, mutta täkäläinen rasvakala jää huomattavasti pienemmäksi kuin valtameren lajitoverinsa, joka saattaa kasvaa reilusti puolen metrin mittaiseksi. Rasvakalan paksun ruumiin kyljissä ja selässä on seitsemän luukyhmy riviä, suomuja kalalla ei sen sijaan ole. Rasvakalan pää on silmiinpistävän tylppä. Koiras on naarasta pienempi ja väriltään tummansininen. Sen evät ovat punaiset ja melkein läpikuultavat; vatsa on myös punainen, varsinkin kutuaikana. Naaras on yleisväriltään harmaan vihertävä, ja sen ruumiissa on tummansinerviä täpliä. Kummankin sukupuolen vatsassa on kiinnittymiselin, joka on muodostunut vatsaevistä. Isointa rasvakalalajia sanotaan joskus myös»merikanaksi», koska lajin koiras hautoo sinnikkäästi mätimunia. On olemassa myös ryhmä rasvakaloja, joita nimitetään»etanakaloiksi», koska niillä on pehmeä, limainen ruumis. Luukyhmyjen sijasta näillä kaloilla on pieniä piikkejä. Tiukassa kuin iilimato Rasvakalat viettävät suuren osan ajastaan kiviin kiinnittyneinä. Pienet rasva-kalalajit valitsevat pehmeämmät tarrautumiskohteet, esimerkiksi leväkasvustot. Teoksessaan British Zoology Thomas Pennant kuvaili rasvakalan kiinnittymiselimen voimaa. Kuvaus on peräisin 1700-luvulta, mutta sitä siteerataan yleisesti vielä nykyäänkin.»tämän kohdan (kiinnittymiselimensä) avulla kala tarttuu lujasti mihin haluaa. Osoittaaksemme tämän kalan sitkeyttä palauttakaamme mieleemme, kuinka eräs lajin vastapyydetty yksilö heitettiin täyteen vesisankoon. Kala tarttui niin lujasti sangon pohjaan, että kun sitä yritettiin nostaa pyrstöstä, koko sanko seurasi mukana, vaikka siinä oli useita gallonia (gallona on noin 4,5 l)vettä.» Huolehtiva isä Rasvakalan ravinnonottotapoja ei tunneta kovinkaan hyvin. Todennäköisesti se syö äyriäisiä ja muita selkärangattomia. Kutuaikana ja vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin rasvakala ei käytä minkäänlaista ravintoa. Tuolloin vatsassa on pelkkää vettä. Tohtori J. Travis Jenkis kertoo Brittein saarten kaloja käsittelevässä teoksessaan, että jos kalan vatsa puhkaistaan, vesi purskahtaa ulos, ja vatsan seinämät lysähtävät kokoon. Huhtikuussa naaras laskee liki mätimunaa rantaan nousu- ja laskuveden rajan puoleenväliin. Laskuveden aikana mätimunat siis jäävät joksikin aikaa kuiville. Mäti ei muodosta kiinteää massaa, vaan mätimunat ovat hajallaan kalliorannalla, jossa koiras vartioi niitä. Kun vesi peittää mätimunat, koiras tuulettaa niitä rintaevillään, jotta kiinni tart- jatkuu sivulla 31 Rasvakalan leveiden rintaevien välissä on vatsaevistä muodostunut kiinnittymiselin. Sen avulla rasvakala voi jo pian kuoriutumisensa jälkeen tarttua tiukasti kiviin ja leväkasvustoihin.

3 Ilmasta veteen Maailman kaksi elämän säilymiselle tärkeintä virtaavaa ainetta ovat ilma ja vesi. Maapallon eliöt jopa jaetaan maalla, ilman ympäröiminä ja meressä, veden ympäröiminä eläviin muotoihin. Nämä kaksi ainetta noudattavat paljolti samoja fysiikan lakeja, mutta niiden erilaisen fysikaalisen ja kemiallisen olemuksen vuoksi niiden aiheuttamat seuraukset eroavat suuresti toisistaan. Sekä ilma että vesi esimerkiksi kohdistavat ihmisruumiiseen painetta. Ilman ja veden paineen ero on kuitenkin huikea. Ilmakehän ylärajalle saakka ulottuvan ilmapatsaan paine on noin yksi kilo neliösenttimetriä kohden. Samansuuruisen paineen syntymiseen tarvitaan vain kymmenen metrin korkuinen vesipatsas. Ero mahdollistaa uinnin ja sukeltamisen. Veden hydrostaattinen paine näet lisää kelluvuutta ja työntää ihmisruumista ylöspäin voimalla, joka on suorassa suhteessa ruumiin syrjäyttämän vesimäärän tilavuuteen. On tärkeää muistaa, että ilma on kaasuseos. Se sisältää runsaasti happea ja typpeä ja vähäisiä määriä argonia, hiilidioksidia, vesihöyryä, vetyä, heliumia ja neonia. Kiinteiden aineiden molekyylit ovat järjestyneet tiiviisti, ja niiden liikkeillä on fysikaaliset rajansa. Virtaavien aineiden molekyylit ovat vapaampia, ja ne voivat liikkua toistensa seassa. Neste voi liuottaa toisen aineen, joka sekoittuu siihen tasaisesti. Lopulta kuitenkin päädytään liukenemis-rajaan, jota nimitetään nesteen kyllästyspisteeksi. Liukenevan aineen määrä on riippuvainen näiden kahden aineen rakenteesta ja lämpötilasta. Niinpä tutkijat ovat voineet laatia kahden saman lämpöisen aineen liukenevuus-taulukot. Kaasut, joiden tiheys on hyvin erilainen, sekoittuvat sen sijaan paljon hitaammin. Toisiinsa sekoittuneilla kaasuilla on ainoalaatuinen ominaisuus. Kukin niistä ei ainoastaan täytä koko ympäröivää astiaa, vaan myös kohdistaa astiaan itselleen tyypillisen paineen. Toisin sanoen kukin kaasuseoksen kaasu synnyttää paineen, joka on riippumaton kaikista muista kaasuista. Kaasuseoksen yksittäisen kaasun muodostamaa voimaa nimitetään osapaineeksi. Koko seoksen muodostama voima, jota nimitetään kokonaispaineeksi, on yksittäisten kaasujen osapaineiden summa. Esimerkiksi ilma koostuu enimmäkseen hapesta ja typestä. Mitättömät hiilidioksidi-, vesihöyry- ja jalokaasumäärät (yhteensä noin l %) voidaan tässä jättää huomiotta. Happea on noin 21 prosenttia ja typpeä noin 78 prosenttia ilmasta. Jos ilmaa suljettaisiin astiaan ja siitä poistettaisiin kaikki happi, ilman paine laskisi 1033 grammasta 809 grammaan neliösenttimetriä kohden. Jos ilmasta sen sijaan poistettaisiin typpi, paine laskisi 217 grammaan neliösenttimetriä kohden. Hapen osapaine on siis 217 g/cm 2, typen 809 g/cm 2 ja ilman 1033 g/cm 2, joka on merenpinnan tasolla vallitseva absoluuttinen ilmanpaine. Kaasu, aineen kolmas perusmuoto, sekoittuu aina jossain määrin toiseen aineeseen joutuessaan yhteyteen sen kanssa. Kaksi toistensa yhteyteen joutunutta kaasua käyttäytyvät kuin molemmat olisivat yksin, ja kumpikin leviää koko ympäröivään astiaan. Kaksi yhtä tiheää kaasua sekoittuu toisiinsa melkein hetkessä. Ilmakehän ylärajalle saakka ulottuvan ilmapatsaan paine on noin yksi kilo neliösenttimetriä kohden. Samansuuruisen paineen syntymiseen tarvitaan vain kymmenen metrin korkuinen vesipatsas.

4 paineeseen. Toisin sanoen mitä enemmän painetta astiassa olevaan kaasuun kohdistetaan, sitä pienempi on kaasun tilavuus, ja mitä vähemmän painetta kaasuun kohdistuu, sitä suurempi on sen tilavuus. Kun esimerkiksi heliumilla täytetty ilmapallo nousee ilmakehään, se laajenee ilmanpaineen pienetessä, kunnes se lopulta halkeaa. Toisen havaintoesimerkin tarjoavat ihmisen keuhkot. Sukeltaja vetää syvään henkeä ennen mereen sukeltamista. Hänen keuhkonsa puristuvat kokoon sitä mukaa, kuin hän menee alemmaksi ja hänen ruumiinsa sisällä olevaan ilmaan kohdistuva veden paine suurenee. Hänen rintakehänsä painuu kasaan ja hänen vatsansa menee kuopalle aivan kuin uloshengityksessä. Kun hän ui takaisin pintaan, hänen rintakehänsä ja vatsansa palautuvat normaalitilaan. Kiinteät aineet, nesteet ja kaasut koostuvat molekyyleistä, joiden välillä vallitsee keskinäinen vetovoima. Lämpötilan noustessa molekyylien liikenopeuskin nousee. Kun vettä lämmitetään astiassa kiehuvaksi, molekyylit pakenevat ja muuttuvat kaasumaiseksi vesihöyryksi. Jos astia suljettaisiin tiiviisti ja lämpötila kohoaisi riittävän korkeaksi, astia murtuisi räjähtäen. Kaasut laajenevat aina täyttäen koko säiliön. Jos säiliö on joustava, kuten ilmapallo tai keuhkot, kaasu laajentaa myös säiliötä. Kaasulla ei sinänsä ole tiettyä tilavuutta, joten paine, jonka kaasu kohdistaa säiliön seinämiin, on suhteessa kaasumolekyylien nopeuteen ja määrään. Tätä painetta nimitetään kineettiseksi paineeksi. Kun tämä muovinen laskuvarjo nousee pintaan päin, sen alle sulkeutuneen ilman tilavuus kasvaa, koska ympäröivä hydrostaattinen paine alenee. Paineen lait Paineen fysikaaliset lait muotoili ensimmäisenä Robert Boyle 1660-luvulla. Nämä lait koskevat kaikkia kaasuja. Muilla tutkijoilla, sukeltajilla ja vuorikiipeilijöillä saattoi olla käytännön tietoa näistä laeista jo ennen Boylea, mutta he eivät osanneet antaa niille tieteellisesti hyväksyttävää sanamuotoa. Painovoima vetää kaikkien maanpinnan aineiden kaikkia molekyylejä pystysuoraan maapallon keskustaa kohti. Maata ympäröivä ilmakehä ei ole suljettu minkäänlaiseen säiliöön, mutta se pysyy maapallon ympärillä painovoiman ansiosta. Kiinteän aineen paino on esineen kaikkiin molekyyleihin kohdistuvan painovoiman suuruus. Kun on kysymys nesteestä, painovoima määrää hydrostaattisen paineen, joka mitataan painekohdan yläpuolella olevan nestepatsaan painon avulla. Nesteen pinnassa hydrostaattinen paine on siis nolla. Kokoon puristumattomien nesteiden, kuten veden, tiheys pysyy lähes vakiona. Syvemmälle mentäessä veden paine kohoaa tasaisesti ja nopeasti. Boylen laki toteaa, että kaasun tilavuus tietyssä lämpötilassa on kääntäen verrannollinen kaasun

5 Me olemme niin tottuneita meitä ympäröivään ilmaan, ettemme aina edes huomaa sen tiheyttä ja painetta. Merenpinnan tasolla ilman paine on 1033 grammaa yhtä neliösenttimetriä kohden. Merenpinnan tasolta korkeammalle mentäessä meitä painava ilmapatsas lyhenee ja ilmakehän paine laskee. Noin 5000 metrin korkuisen vuoren huipulla vallitseva paine on vain puolet merenpinnassa vallitsevasta paineesta. Vastaavasti ilmakehän paine on normaalia suurempi niillä maa-alueilla, jotka sijaitsevat merenpintaa alempana. Vesi on 800 kertaa ilmaa tiheämpää. Niinpä veden paine suurenee hyvin nopeasti mentäessä merenpinnasta alaspäin. Jo noin kymmenen metrin syvyydessä veden paine on 1033 grammaa neliösenttimetriä kohden, ja koska yläpuolella olevan ilman paine on samansuuruinen, vesi ja ilma yhdessä kohdistavat kalaan, kallioon tai ihmiseen»kahden ilmakehän» paineen eli noin 2066 g/ cm 2. Laskeuduttaessa vielä kymmenen metriä syvemmälle paine suurenee taas yhden ilmakehän verran. Noin 20 metrin syvyydessä sukeltajaan kohdistuva paine on siis normaaliin ilmanpaineeseen verrattuna kolminkertainen. Ilma, joka vedenpinnassa täyttää ylösalaisin käännetyn sangon tai ihmisen keuhkot, puristuu kymmenen metrin syvyydessä puoleen alkuperäisestä tilavuudestaan. Tässä syvyydessä paine on kaksinkertainen pinnassa vallitsevaan paineeseen verrattuna. 20 metrin syvyydessä paine on kolminkertainen ja ilman tilavuus kolmannes alkuperäisestä. 30 metrin syvyydessä paine on nelinkertainen ja tilavuus laskenut neljännekseen. Keuhkot eivät näy piirroksessa oikeissa mittasuhteissa, koska ne ovat muodoltaan epäsäännölliset ja kolmiulotteiset.

6 Hän päätteli, että nesteeseen upotettua kappaletta kannattava voima on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän vesimäärän paino. Jos nesteeseen upotetun kappaleen tiheys on pienempi kuin veden, kappale jää kellumaan. Jos tiheys on suurempi kuin veden, kappale uppoaa. Jos esimerkiksi sukeltajan vasara särkyy, sen pää uppoaa ja varsi nousee pintaan. Koska vesi on lähes kokoon puristumatonta, sen tiheys pysyy vakiona kaikissa syvyyksissä. Kelluvuutta aiheuttava noste ei ole riippuvainen kiinteiden esineiden tai kokoon puristamattomien kappaleiden upotussyvyydestä. Jos kysymyksessä on joustavassa säiliössä oleva kaasu, sen tilavuus pienenee paineen suuretessa. Kelluvuus heikkenee vastaavasti tilavuuden pienetessä. Joustava säkki saattaa olla tietyllä kohtaa tasapainossa ja jäädä kellumaan veden alle. Tämä johtuu siitä, että nesteen kelluvuus on tarkalleen riittävä kumotakseen painovoiman, joka vetää esinettä alaspäin. Tämä tasapaino on kuitenkin epävakaa. Jos esine nousee jonkin verran ylemmäksi, se pullistuu, noste kasvaa, ja esine työntyy vieläkin ylemmäksi. Tällöin tilavuus jonkin verran suurenee, ja ketjureaktio jatkuu, koska noste on käynyt suuremmaksi kuin esineen paino. Esine kohoaa laajetessaan yhä ylemmäksi, kunnes se päätyy pintaan ja jää sinne kellumaan. Kuten odottaa saattaa, seuraus on päinvastainen, mikäli tasapainossa oleva ilmapussi vajoaa jonkin verran alemmaksi. Se uppoaa yhä nopeammin tilavuuden ja samalla nosteen pienetessä, kunnes se saavuttaa pohjan. Ylhäältä suodattuvien auringonsäteiden valossa Frederic Dumas näyttää liitelevän vaivattomasti rosoisten kivien peittämän pohjan yläpuolella Veden voima Ihmisruumis on muodostunut kiinteistä aineista, nesteistä ja suuhun ja nenään johtavista ilmakanavista. Ihmisen mennessä syvemmälle veteen lihan ja luiden tiheys muuttuu vain vähän. Ilmatiehyet ja ontelot sen sijaan ovat joustavia. Ilman hengityslaitetta liikkuva sukeltaja kelluu vedenpinnassa, mutta metrin syvyydessä hän alkaa vajota, koska paine on alentanut hänen ruumiinsa kaasujen tilavuutta ja hänen kelluvuutensa on pienentynyt. Muinainen kreikkalainen matemaatikko, fyysikko ja keksijä Arkhimedes antoi sanamuodon hydrostaattisen paineen periaatteelle, joskaan hän ilmeisesti ei vielä tiennyt siitä kaikkea. Todennäköisesti Arkhimedes arveli vain selvittäneensä, miksi esineet kelluvat.

7 Tärkeimpiä tekijöitä ihmisruumiin kelluvuuden määrittelyssä on keuhkojen ilmamäärä. Täydellisen sisään hengityksen aikana keuhkojen ilmamäärä on noin 5700 kuutiosenttimetriä suurempi kuin täydellisen uloshengityksen aikana. Tämä merkitsee noin 5,5 kilon eroa kelluvuudessa. Suolattomassa vedessä samaan 68-kiloiseen mieheen kohdistuu 67 kilon noste, joten hän uppoaa jonkin verran. Suolavesi on kuitenkin suolatonta vettä tiheämpää. Niinpä valtameressä samaa miestä kannattelee 70 kilon noste, ja hän jää pintaan kellumaan. Nämä laskelmat perustuvat teoriaan ihanteellisesta virtaavasta aineesta. Teorian ja käytännön välillä on eroja. Esimerkiksi ilmassa ihmiseen kohdistuva noste on hyvin vähäinen. Jos mies painaa 68 kiloa, häneen kohdistuu merenpinnan tasolla 85 gramman noste ja 5000 metrin korkeudessa noste on puolet siitä. Kun sukeltajan hengityslaitteesta lähtevä ilma syrjäyttää veden ja lietteen, hänen pitelemänsä amforan kelluvuus suurenee ja ruukku kohoaa pintaan päin.

8 Luonnolliset rajat Tihennettyään ensin pitkän aikaa hengitystään puhtaalla hapella ihminen on kyennyt pidättelemään henkeään vedessä 15 minuuttia 13 sekuntia. Tämä saavutus lähentelee tavallisen delfiinin ennätystä. Ilman tällaista happituuletusta aikaansaatu ennätys on kuitenkin vain kuusi minuuttia. Taitavimmittakin apuvälineittä liikkuvat sukeltajat kykenevät pysyttelemään veden alla vain neljä minuuttia, tämänkin ajan ainoastaan lämpimässä vedessä. Toista ihmisruumiin luonnollista rajoitusta on kokeiltu useita kertoja, nimittäin syvyyttä, johon ihminen voi sukeltaa hengityslaitteitta ja saamatta pysyviä vaurioita. Enzo Maiorca tovereittensa keskellä sukellettuaan 80 metrin ennätyssyvyyteen ilman hengityslaitteen apua. Elokuun 18. päivänä 1973 Sisilian Syrakusasta kotoisin oleva sukeltaja Enzo Maiorca, 42-vuotias kahden lapsen isä, tihensi hengitystään kahdeksan minuutin ajan, tarttui 23 kilon painoon ja vaipui nopeasti veteen Portoveneren rannikolla. Hän ei käyttänyt räpylöitä, naamaria, suojalaseja eikä hengityslaitetta. Suojana kylmää vastaan hänellä oli vain neljän millimetrin paksuinen, vaahtokumista valmistettu märkäpuku. Maiorca pääsi 80 metrin syvyyteen, otti sieltä tarkistusliuskan, irrotti painon ja nousi nopeasti pintaan. Hänen ennätyssukelluksensa oli kestänyt vain 2 minuuttia 18 sekuntia. Hän oli rasittunut, mutta toipui pian.

9 Kuinka monet tuntemattomat sukeltajat ovat päässeet samaan syvyyteen? Joulukuussa 1913 italialainen risteilijä Regina Margherita menetti ankkurinsa Kreikan vesillä. Paikallinen sienen-pyytäjä Haggi Statti, 35-vuotias neljän lapsen isä, sukelsi useita kertoja 80 metrin syvyyteen ja sai ankkurin nostetuksi. Hän käytti upotus-apuna 13 kilon painoa. Statti väitti käyneensä aikaisemmin syvemmälläkin. Menettelyn yksityiskohdat saattavat jonkin verran vaihdella, mutta ennen hyvin syvälle ulottuvia sukelluksia kaikki sukeltajat tihentävät hengitystään. Tämä kohottaa veren ja lihasten happipitoisuutta ja alentaa hiilidioksidin määrää. Hengityksen tihentäminen auttaa kiistämättä sukeltajia pidättelemään hengitystään kauemmin veden alla. Samalla ihon verisuonet supistuvat, ääreisverenkierto salpautuu, ja ruumiin uloimmat kerrokset viilenevät ja muodostavat puskurivyöhykkeen. Tämä auttaa eläintä säilyttämään ruumiin sisäosien lämmön tasaisena. Maiorca lähestyy pintaa käytyään 80 metrin syvyydessä. Kun ihminen tai eläin sukeltaa, elimistö automaattisesti hidastaa sydämen toimintaa hapentarpeen vähentämiseksi. Merileguaani kykenee jopa pysäyttämään koko ruumiin verenkierron aivoverenkiertoa lukuun ottamatta. Aivosolut vaurioituvat herkimmin hapenpuutteesta. Kun veren hiilidioksidipitoisuus kohoaa tiettyyn määrään, ruumis antaa varoitusmerkin, joka itse asiassa sanoo:»vedä uudelleen henkeä.» Valitettavasti, kuten nykyään tiedämme, syväsukellusten aikana ilmenevä hapen korkea osapaine ehkäisee tätä refleksiä. Lisäksi keuhkojen happipitoisuus saattaa samasta syystä laskea pitkäaikaisten syväsukellusten aikana hyvin alhaiseksi. Tämä ei ole vaarallista, koska hapen osapaine on vielä kyllin korkea vastatakseen vedenpinnassa vallitsevaa keuhkojen painetta. Pintaan nousun aikana tämä paine kuitenkin äkkiä laskee (esimerkiksi 80 metrin syvyydestä noustaessa yhdeksännekseen normaalista) ja jää liian pieneksi elvyttääkseen verta. Tällöin sukeltaja saattaa menettää tajuntansa ennen pintaan pääsyä. Ihmisen tai minkä hyvänsä vaihto- tai tasalämpöisen eläimen sukeltaessa ruumiissa ilmenee automaattisesti vielä eräs kiinnostava reaktio. Hapenkulutuksen alentamiseksi verenkierto hidastaa sydämen lyöntinopeutta. Ihmissydämen lyöntinopeus laskee vain hieman, merinisäkkäiden jonkin verran enemmän. Merileguaanin sydämen lyöntinopeuden lasku on erittäin huomattava, sillä sukelluksen aikana eläimen koko verenkierto pysähtyy aivoverenkiertoa lukuun ottamatta.

10 Hengitys veden alla Saadakseen sukeltamisesta käytännön hyötyä ihmisen täytyi keksiä jokin keino pidentää oleskeluaikaansa veden alla. Hän ei voinut kalojen tavoin ottaa happea suoraan vedestä. Hänen kykynsä pidätellä hengitystään oli hyvin rajoittunut, eikä hän sukellustaidoltaan vetänyt läheskään vertoja nisäkässukulaisilleen delfiineille ja valaille. Jotkut hyönteiset ovat onnistuneet ratkaisemaan saman pulman muodostamalla pintaan ulottuvan hengitysputken tai vedenalaisen ilmasäiliön, joka täyttyy eläimen sujahtaessa lammikon pintaan. Likakärpäsen (Eristalis tenax) kahden ja puolen sentin pituisen siimahäntäisen toukan sisään vedettävä hengitysputki saattaa olla useita kertoja toukan itsensä pituinen. Sen avulla toukka voi imeä ilmaa jopa 15 senttimetrin syvyydessä. Kylpevät norsut kävelevät usein pohjassa, kunnes ne ovat kokonaan veden alla. Ne käyttävät kärsäänsä hengittämiseen.»hengitysputken» vaatimattoman Silkkimäinen verkko kehrätään veden alla ja on ilmeisesti aluksi täynnä vettä. Sitten hämähäkki ryhtyy kuljettamaan pesään ilmaa vedenpinnasta. Toistuvien sukellusten aikana vesihämähäkki pyydystää ilmaa ruumiinsa takaosassa sijaitseviin hoikkiin koukkujalkoihinsa. Se pitelee ilmakuplia paikallaan, kunnes asettuu suoraan verkon alle. Se hieroo jalkojaan yhteen, jolloin kupla irtoaa ja nousee verkon yläosaan. Kupla toisensa jälkeen syrjäyttää pienen vesimäärän. Hämähäkki jatkaa puuhaansa, kunnes pesä on aivan täynnä ilmaa. Silloin naarashämähäkki laskee sinne munansa. Koiras on kutonut verkkonsa naaraan verkon viereen, ja nyt sen on aika kaivaa pohjaan kuiva käytävä, joka helpottaa parittelua. Hämähäkkien hengityselimistö eroaa jonkin verran ihmisen hengityselimistöstä. Niinpä hämähäkit kykenevät säilyttämään tasapainon vedenalaisessa asumuksessaan, koska uloshengitetty hiilidioksidi liukenee veteen ja sen tilalle saadaan puhdasta happea. Ihmisen sukellusmahdollisuudet olivat vähäiset ennen pumpun keksimistä. pituuden vuoksi norsuille ei aiheudu suurtakaan haittaa veden paineesta. Myöhemmin näemme, miksi ihminen kykenee jäljittelemään norsua vain muutaman metrin syvyyteen saakka. Vesihämähäkin kupolimainen pesä on hyvinkin saattanut innoittaa ihmistä kehittämään sukelluskellon. Ennen pumpun keksimistä ihmisen mahdollisuudet hengittää veden alla olivat kuitenkin vähäiset. Heikkojen keuhkojemme apuna käytetyt pumput mahdollistivat kypäräsukelluksen. Tämän jälkeen sukellus-tekniikka alkoi kehittyä nopeasti. Joillakin hyönteisillä on uskomaton sukelluskyky. Ne ottavat ilma varaston mukaan ruumiinsa ulkopuolella, pyydystävät ilmakuplia jalkojensa ja ruumiinsa karvoihin ja vievät ne mukanaan veteen. Joskus ilma varasto käytetään heti, joskus se päästetään vedenalaiseen onkaloon ja jätetään sinne myöhempää tarvetta varten. Vesihämähäkki käyttää jälkimmäistä menetelmää. Kuvan sukeltaja tukehtuisi, ellei hänen hengitysputkensa olisi yhdistetty pumppuun. Ihmisen keuhkot kykenevät ottamaan ilmaa pinnasta vain aivan matalalla. Vesihämähäkki (Argyroneta) kutoo pinnan alle verkon ja kiinnittää kupolin muotoisen pesänsä matalien lampien pohjalla oleviin esineisiin.

11

12 Putkellahengittäjät Ontto ruoko tai putki on varmaankin ollut maailman varhaisimpia hengityslaitteita. Esihistorialliset metsästäjät saattoivat käyttää sitä vaaniessaan joen tai järven rannalla juovia eläimiä. Ajatus tällaisen apuneuvon käyttämisestä juolahti kenties kivikauden miehen mieleen, kun hän oli nähnyt norsujen seisovan upoksissa ja ojentavan kärsäänsä vedestä hengittääkseen. ilmaa veden yläpuolelta ja näin pysyä pitkään veden alla, luonto on varustanut norsutkin pidentyneellä sieraimella. Aina kun niiden täytyy ylittää vesiä, ne nostavat tämän elimen pinnan yläpuolelle ja hengittävät sen läpi.» Noin 400 vuotta myöhemmin elänyt roomalainen Plinius kertoo, että uimarit käyttivät hengitysputkia pitkillä vedenalaisilla tutkimusretkillä. Aristoteles, joka eli 4. vuosisadalla ekr., kertoi, että sukeltajat, joita hän oli nähnyt tai joista hän oli kuullut puhuttavan, olivat käyttäneet korkealle pinnan yläpuolelle ulottuvia onttoja putkia. Hyttystoukat elävät veden alla ottamalla pinnasta ilmaa putken kautta. Tätä menetelmää jäljiteltiin sukelluslaitteiden varhaisissa luonnoksissa, mutta käytännön tulokset olivat huonot. Aristoteles myös tunnusti ihmisen kiitollisuudenvelan paksunahkaisille kirjoittaessaan:»aivan kuten sukeltajilla on apunaan hengitysvälineitä, joilla he voivat ottaa

13 Keskiajalla julkaistu kirja, jonka tekijäksi arvellaan roomalaista Flavius Vegetius Renatusta ja jonka arvellaan olevan kirjoitetun noin vuonna 375 jkr., käsittelee sukelluslaitteiden käyttöä sodankäynnissä. Yksi tutkielman kuvista esittää veden alla olevaa ihmistä, joka ottaa ilmaa pinnasta ja jonka pää, kaula ja hartiat ovat tiiviin nahkapussin sisällä. Taipuisan putken pää pysyy vedenpinnalla lautan avulla, joka näyttää olevan jonkinlainen täyteen puhallettu rakko tai pussi. Kuvasta on olemassa muunnelma, jossa nahkakypärään on tehty silmäaukot. Todellisuudessa kumpikaan näistä laitteista ei olisi toimintakykyinen. Leonardo da Vinci, joka varmastikaan ei itse ollut sukeltaja, luonnosteli laitteen, jota käyttävä ihminen hengitti veden alla taipuisan putken läpi. Levyn muotoinen puinen lautta kannatteli putken päätä veden pinnalla. Joustava suukappale oli kiinnitetty sukeltajan niskaan ja avautui suussa pidettävään putkeen. Toisessa Leonardon luonnoksessa näkyy niskasta vedenpintaan ulottuva putki. Nähtävästi Leonardo pyrki tällä tavoin laajentamaan vedessä liikkuvan sukeltajan näkökenttää. Muut 1500-luvulta peräisin olevat luonnokset ovat Valion ja Lorinin laatimia. Valion sukelluslaite muistutti Leonardon luonnosta. Lorinin hengitysputki oli taipumaton ja halkaisijaltaan noin 30 senttimetriä. Kaikki nämä putket toimivat vain vajaan puolen metrin syvyydessä, koska sukeltajan keuhkot ja rintakehän lihakset joutuvat syvemmälle niin suureen paineeseen, että hän kykenee vetämään ilmaa keuhkoihinsa vain muutaman hengenvedon ajan. Ihminen voi hengittää kerran tai kahdesti putken läpi enintään kahden ja puolen metrin syvyydessä. Leonardo da Vinci laati useita vedenalaisten hengitys-putkien luonnoksia. Kuvissa A ja B näkyviä taipuisia putkia voitaisiin käyttää hyvin matalassa vedessä. Kuvassa C näkyvä monimutkaisempi laite niskaosineen ja suojalaseineen ei sen sijaan toimisi kuvan osoittamassa syvyydessä. Likakärpäsen (Eristelis tenax) toukalla on erikoinen vedenalainen hengityslaite, jota se tarvitsee asuessaan hapettomissa likavesissä. Toukalla on sisään vedettävä putki, jonka se voi ojentaa jopa 15 senttimetrin pituiseksi saadakseen ilmaa vedenpinnasta.

14 Ilmapussit Joko ottamalla oppia luonnosta muita sukeltavia olentoja tarkkaillen tai luottamalla omaan kekseliäisyyteensä ihminen alkoi jo hyvin varhain kehitellä menetelmiä oman vähäisen sukelluskykynsä avuksi. Käytännöllisimmältä ajatukselta tuntui viedä ilma mukana pinnalta. Mikäli assyrialaiseen korkokuvaan on uskomista, tätä ajatusta kokeiltiin jo noin vuonna 9000 ekr. On kuitenkin epävarmaa, käytettiinkö ilmapusseja todella sukeltamiseen vai pelkästään kellukkeina tai pelastusliiveinä. Ilma-pussin kelluvuuden vastapainoksi tarvittaisiin hyvin raskaita painoja, ennen kuin sukeltaja saadaan upoksiin. Kuva, jonka arvellaan olevan peräisin vuodelta 375 jkr., esittää miestä, joka hengittää veden alla jonkinlaisesta täyteen puhalletusta pussista. Kyseessä saattaa olla härän rakko tai jokin muu kokoon puristuva vesitiivis pussi. Alaston sukeltaja harppoo tässä kuvassa merenpohjaa pussi kädessään. Siinä näkyy myös pohjassa kasvava lehtevä puu, jonka yläoksat rikkovat vedenpinnan levollisesti uiskentelevien joutsenten vieressä. Tällaista pussia voitaisiin käyttää vain hyvin matalassa vedessä, jossa veden paine ei purista sitä kokoon yhtä paljon kuin ihmisen keuhkoja. Paineen fysikaalisten lakien keksimiseen oli kuitenkin pitkä taival pussimiehen ajoista. Koska sukelluslaitteiden suunnittelijat eivät itse useinkaan olleet sukeltajia, monet keksinnöt ja välineet olivat yhtä kummallisia kuin käyttökelvottomiakin. Vaikka paineen lakeja ei vielä tunnettu, yritykset ja erehdykset osoittivat, ettei kimmoisan pussin käyttö ollut paras keino viedä ilmaa pinnan alle. Jos ihminen hengitti pussin kautta jonkin aikaa, hän saattoi äkkiä saada hiilidioksidimyrkytyksen ja menettää tajuntansa. Vanhat uskomukset elävät kuitenkin sinnikkäästi. Vielä 1600-luvun lopulla Giovanni Alfonso Borelli suunnitteli nahkapussin, jota sukeltaja kuljettaisi selässään. Sukeltajan kelluvuutta säädeltäisiin männän avulla. Laite ei toiminut, mutta ehkäpä se innoitti myöhempiä keksintöjä, jotka lopulta johtivat paineilmalaitteen rakentamiseen. Toinen Borellin keksintö oli itsenäisesti toimiva kierrätyslaite, joka puhdisti uloshengitetyn ilman viileällä vedellä. Vuonna 1772 Sieur Freminet suunnitteli nahkaisen sukelluspuvun, joka muistutti Borellin sadan vuoden takaista luonnosta. Laitteessa, jota käytettiinkin heikoin tuloksin, oli kaksi kypärään kiinnitettyä putkea sekä jousimekanismi ja palkeet, joilla pumpattiin ilmaa säiliöstä. Joustavat säiliöt eivät antaneet ihmiselle mahdollisuutta hengittää veden alla, koska vielä ei ollut keksitty ilmanpuhdistuslaitetta eikä säiliöön saatu uutta happea. Nämä kaksi sukelluslaiteluonnosta julkaistiin Vegetiuksen De re militari -teoksen vuoden 1511 laitoksessa.

15

16

17 Nämä vaikeudet eivät estäneet keskiajan sukeltajia suunnittelemasta erilaisia sukelluskello-tyyppejä. Useimpia niistä käytettiin ilmavarastoina, jotta sukeltajan ei tarvinnut yhtenään uida pintaan ja taas takaisin luvun alussa Guglielmo de Lorena suunnitteli pienen sukelluslaitteen, joka laskettiin kellumaan emäaluksesta. Laite oli lieriömäinen ja varustettu olka-tuilla, joten sukeltaja saattoi tasapainottaa laitteen ja pitää samalla kätensä vapaina. Havainnointia varten laitteessa oli lasi-ikkuna. Lorenan laitetta käytettiinkin uponneiden alusten etsinnöissä Nemijärvellä Roomasta etelään. Vuonna 1616 Franz Kessler suunnitteli kelloperiaatteeseen pohjautuvan sukelluslaitteen, joka ulottui sukeltajan nilkkoihin. Kesslerin luonnos muistutti melkoisesti kirkonkelloa, olipa sen sisäpuolella sijaitseva painolastikin kellonkielen kaltainen. Edmund Halleyn sukelluskello (yllä) sai puhdasta ilmaa pinnasta lasketuissa pienissä tynnyreissä. Toinen muunnelma Halleyn sukelluskellosta (vasemmalla) on kolmijalan varassa sukeltajien nostaessa laivahylyn lastia. Kello ilmapyydyksenä Jäykkäseinäinen sukelluskello on hyvin vanha laite, jota on käytetty menestyksekkäästi etenkin matalassa vedessä. Sukelluskellon kelluvuus aiheuttaa ongelmia, koska tällainen kello pulpahtaa pintaan, ellei sitä kiinnitetä johonkin tai asenneta siihen raskasta painolastia. Ongelma voidaan ratkaista valmistamalla kello raskaasta metallista, mutta jos kelloa käytetään helpottamaan pohjassa työskentelyä, se on ripustettava johonkin, jotta sukeltajat pääsevät sieltä ulos. Luonnollisin ratkaisu on kiinnittää kello köydellä emäalukseen. Heikko näkyvyys on toinen este, mikäli kelloa ei valmisteta lasista. Suurin vaikeus on kuitenkin siinä, että syvemmälle mentäessä veden paine tiivistää kellon sisällä olevan ilman. Kymmenen metrin syvyydessä ilman tilavuus on laskenut puoleen alkuperäisestä. Sukeltajan hengitys pilaa ilman nopeasti, koska ilmaa ei saada mitenkään vaihdetuksi. Sukeltajan täytyy piankin nousta pintaan joko kellon kanssa tai sukeltamalla sen reunan alitse ja uimalla ylös. Samoihin aikoihin Francis Bacon kuvaili toista tuohon aikaan käytettyä sukelluslaitetta.»se oli ontto metallista valmistettu alus, joka laskettiin vedenpinnan tasoon ja vei meren pohjalle koko sisällään olevan liinavaraston.» Laite oli tuettu kolmijalalla. Sen kupu oli noin puolentoista metrin korkeudella pohjasta. Bacon selitti:»kun sukeltaja ei enää kyennyt pidättelemään hengitystään, hän saattoi työntää päänsä alukseen ja täytettyään keuhkonsa palasi taas työhön.» Alkeellisen kelloperiaatteen tehokkuus todistettiin käytännössä vuonna 1687, jolloin William Phips käytti sukelluskelloja runsaan kymmenen metrin syvyyteen uponneen espanjalaisen kaljuunan Nuestra Senora de la Concepcionin tarunomaisen aarteen pelastamiseen. Onnistuneimmat sukelluskellot rakensi vuonna 1690 Edmund Halley, tähtitieteilijä, joka keksi hänen mukaansa nimetyn pyrstötähden syklisen liikkeen. Raskaalla painolastilla varustetun puisen kellon sisällä oleva ilma vaihdettiin lähettämällä kelloon pinnasta uutta ilmaa pienissä tynnyreissä.

18 Sukelluspuvun synty Ihmisen varhaisten merenpaluuyritysten kestoa ja syvyyttä rajoitti suuresti hänen kyvyttömyytensä toimittaa sukeltajalle runsaasti ilmaa, joka olisi sallinut sukeltajan työskennellä turvallisesti ja tehokkaasti. Vuonna 1660 Robert Boyle määritteli paineen alaisia kaasuja koskevat fysikaaliset lait. Tämän seurauksena keksijä Denis Papin, höyrykoneen suunnittelun uranuurtaja, kehitti vuonna 1689 alkeellisen ilmapumpun, jonka avulla sukelluskelloon oli mahdollista saada jatkuvasti ilmaa. Pumpun avulla voitiin ilmaa työntää kelloon missä syvyydessä tahansa, eikä ilma enää noussut kellon sisällä syvyyden määräämälle tasolle. Jatkuva puhtaan ilman saanti pitkitti huomattavasti sukelluksen kestoa. Vuonna 1772 Sieur Freminet keksi nahkapuvusta ja kuparikypärästä koostuvan sukelluslaitteen. Sukeltaja sai ilmaa selässään kantamastaan säiliöstä, joka oli yhdistetty kypärään kahdella putkella. Tämä keksintö tuli mullistamaan koko sukellus-tekniikan. Noin sata vuotta myöhemmin John Smeaton rakensi sukelluskellon, joka oli Papinin ehdotuksen ensimmäinen käytännön toteutus. Kello ei uponnut kokonaan veteen, ja siihen pumpattiin ilmaa katon kautta. Uutinen levisi nopeasti, ja pian Ranskassa, Englannissa ja Saksassa syntyi oikea keksintöjen tulva. Näissä maissa tehtiin joukoittain valmiita laitteita ja epätäydellisten, mutta käyttökelpoisten laitteiden kokeiluja. Sieur Freminet väitti tehneensä onnistuneita sukelluksia Seinessä, K.H. Klingert Oderissa

19 ja William Forder Thamesissa. Heidän laitteensa erosivat suuresti toisistaan, mutta kaikissa oli jäykkä, tähystysaukoin varustettu ja nahkapukuun kiinnitetty kypärä. Niihin saatiin ilmaa palkeisiin liitetystä putkesta, josta ilma työntyi ilmakehässä vallitsevaa suuremmalla paineella. Toista putkea käytettiin pilaantuneen ilman poistamiseen. Vuonna 1809 Frederic de Dreiberg suunnitteli edellisiä kekseliäämmän laitteen, jossa käytettiin vedenalaisesta varastosta saatavaa paineilmaa. Sukeltajan piti kantaa selässään vesitiivistä säiliötä ja pitää päässään kruunumaista kapinetta. Kruunu oli yhdistetty ilmasäiliöön vivuilla, jotka vuorostaan liikuttivat säiliön palkeita, puristivat ilman kokoon ja työnsivät sen hengitysputken kautta sukeltajan suuhun. Tällainen kapistus ei vain valitettavasti toiminut. Vedenalainen taiteilija työskentelee rauhassa maalaustelineensä ääressä. Hänen pukunsa on nykyaikainen muunnelma Augustus Sieben 1800-luvulla valmistamasta alkuperäismallista. Sukeltaja saa puhdasta ilmaa pintaan ulottuvasta ilmasuuttimesta. Sieben ensimmäinen avoin sukelluskypärä. Bma pumpattiin kypärään pinnasta ja poistui nahkaisen jakun alaosasta sukeltajan vyötärön kohdalta. Kymmenen vuotta sen jälkeen kun Dreiberg julkisti Le Tritoniksi nimittämänsä keksinnön, Augustus Siebe esitteli avoimen sukelluspukunsa. Siihen kuului kova sukelluskypärä ja nahkainen jakku. Ilmaa pumpattiin kypärään, ja uloshengitetty kaasu ja ylimääräinen ilma poistuivat jakun alaosasta sukeltajan vyötärön kohdalta. Tämä hyvin yksinkertainen puku antoi sukeltajalle mahdollisuuden pitää päänsä eräänlaisessa yhdenmiehen sukelluskellossa. Laite oli kohtalaisen käytännöllinen ja kaikkia aikaisempia paljon turvallisempi. Sitä voitiin käyttää missä syvyydessä tahansa, kunhan ilmapumppu oli tarpeeksi tehokas. Pukua kokeiltiinkin monissa onnistuneissa nostotoimissa.

20 Sukelluskypärät lasisen sukelluskypärän käyttöä näkyvyyden parantamiseksi. Campbellin sukelluspuku oli vyötäröön saakka jäykkä ja siitä alaspäin kimmoisa. Poistoputken aukko sijaitsi vyötärön kohdalla. Runsas vuosisata sitten sukeltajan vakiovarustuksena oli sukelluskypärä, joka oikeastaan oli eräänlainen pienoissukelluskello. Kypärästä johti letku pinnassa olevaan ilmapumppuun. Raskaiden painojen takia sukeltaja oli melkein pystysuorassa asennossa ja joutui kävelemään kömpelösti pohjaa pitkin luvun alkupuoliskolla sukelluskypäriin ja -pukuihin alettiin tehdä runsaasti muutoksia ja parannuksia. Vuonna 1834 amerikkalainen L. Norcross valmisti sukelluspuvun, joka verhosi sukeltajan kokonaan. Kypärän yläosassa oli ylösalaisin käännetyn imuputken muotoinen ilmaläppä, joka poisti käytetyn ilman. Vuonna 1837 Augustus Siebe esitteli suljetun sukelluspukunsa, joka itse asiassa oli hänen aikaisemman avoimen sukelluspukunsa muunnelma. Kypärä ja ilmapumppu olivat periaatteessa samanlaiset kuin Sieben aikaisemmassa mallissa. Uuteen kypärään oli tosin asennettu poistoläppä, eikä sukeltajan tarvinnut enää kastua. Sieben suljetusta sukelluspuvusta tuli Seuraavana vuonna J.R. Campbell ehdotti Augustus Sieben suljetusta sukelluspuvusta, joka valmistui vuonna 1837, tuli kaikkien myöhempien sukelluspukujen perusmalli. Pumpulla toimitettiin sukeltajille ilmaa.

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

Kun voima F on painovoimasta eli, missä m on massa ja g on putoamiskiihtyvyys 9.81 m/s 2, voidaan paineelle p kirjoittaa:

Kun voima F on painovoimasta eli, missä m on massa ja g on putoamiskiihtyvyys 9.81 m/s 2, voidaan paineelle p kirjoittaa: 1 PAINE Kaasujen ja nesteiden paineen mittaus on yksi yleisimmistä prosessiteollisuuden mittauskohteista. Prosesseja on valvottava, jotta niiden vaatimat olosuhteet, kuten paine, lämpötila ja konsentraatiot

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 010 Jukka Maalampi LUENTO 9 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista Suojaimet Yleistä hengityssuojaimista Altistusta ilmateitse voi vähentää käyttämällä erilaisia suojaimia. Suojaimessa on aina omat päästönsä, joten kaikki suojaimet eivät sovellut kaikille hajusteyliherkille.

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

2.11 Väliaineen vastus

2.11 Väliaineen vastus Jokainen, joka on taistellut eteenpäin kohti kovaa vastatuulta tai yrittänyt juosta vedessä, tietää omasta kokemuksestaan, että väliaineella todellakin on vastus. Jos seisoo vain hiljaa paikoillaan vaikkapa

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä.

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Tarkasta aina ennen asennuksen aloittamista, että toimitus sisältää oikean määrän tarvikkeita. Katso tarvikeluettelo seuraavalta sivulta. HUOM! Ruuvit ovat Torx-ruuveja.

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän Repijäuppopumppu Paineviemärijärjestelmän sydän Parhaimmillaan paineen alla Kun korkeuserot ja välimatkat estävät viettoviemärin käytön, jää vain yksi kustannustehokas ja joustava ratkaisu jäljelle. Jopa

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Myös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen.

Myös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen. 12. Muotin lujuus Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Muotti joutuu usein alttiiksi suurille mekaanisille rasituksille sulan metallin aiheuttaman paineen ja painovoiman vaikutuksesta. Jotta

Lisätiedot

Oppilaan tehtävävihko

Oppilaan tehtävävihko maan syvyyksistä Oppilaan tehtävävihko 1 Painovuosi: 2014 Copyright Taloudellinen tiedotustoimisto ry Tekijät: Öljyalan Keskusliitto & Taloudellinen tiedotustoimisto ry Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Laminaatti 2-lock ja T-lock

Laminaatti 2-lock ja T-lock Asennusohje Laminaatti 2-lock ja T-lock 2014 EDELLYTYKSET Uiva asennus tarkoittaa, että lattiaa ei kiinnitetä (ei naulata eikä liimata) alustaan. Lattian pitää päästä liikkumaan vapaasti sisäilman muutosten

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com 3,17$%20%(5,16,'217$ Lohen pintaperhokalastus on mielenkiintoinen menetelmä vaiheessa, jossa lohi on vallannut oman asentopaikkansa joessa ja näyttäytyy kalastajalla asentopaikassaan. Pintaperhokalastuksessa

Lisätiedot

Henny Penny Poistetun öljyn kuljetin ODS-300.02 ODS-300.03. (Finnish) (Käännetyt asiakirjat saatavilla käsikirjan mukana olevalla CD:llä)

Henny Penny Poistetun öljyn kuljetin ODS-300.02 ODS-300.03. (Finnish) (Käännetyt asiakirjat saatavilla käsikirjan mukana olevalla CD:llä) Model ODS-300 Henny Penny Poistetun öljyn kuljetin ODS-300.02 ODS-300.03 (Finnish) FM07-702-B 11-22-10 (Käännetyt asiakirjat saatavilla käsikirjan mukana olevalla CD:llä) KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA REKISTERÖI

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut 12-15. Saa lukea myös kokonaan!

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut 12-15. Saa lukea myös kokonaan! TUNTEMATON KAASU KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukiolaisille, erityisesti kurssille KE3 ja FY2. KESTO: Noin 60 min. MOTIVAATIO: Oppilaat saavat itse suunnitella koejärjestelyn. TAVOITE: Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. 9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Ennen suodattimen asennusta, liitä mukana tulleet imukupit asennusyksikön taakse. Kiinnitä ilmanottoputki säädettävään venturi-ilmanottoaukkoon.

Ennen suodattimen asennusta, liitä mukana tulleet imukupit asennusyksikön taakse. Kiinnitä ilmanottoputki säädettävään venturi-ilmanottoaukkoon. Tetratec In 300 plus / In 400 plus / In 600 plus / In 800 plus / In 1000 plus Hyvä asiakas, onnittelemme teitä uuden ja tehokkaan Tetratec akvaariosuodattimen valinnasta. Tetratect IN plus sisäsuodatin

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Kulo lumiesteen liimausasennusohje peltikatteelle Kulo1 limalla.

Kulo lumiesteen liimausasennusohje peltikatteelle Kulo1 limalla. Kurikan Lumieste Uusi Hansa Oy Kulo lumiesteen liimausasennusohje peltikatteelle Kulo limalla. Vastaukset kysymyksiin Puh. 06 5 50 00 / 00 90 95 85 info@kulo.eu Tärkeää. Turvalaite määräyksiä on noudatettava

Lisätiedot

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT (lukuun ottamatta tehtävää 12, johon kukaan ei ollut vastannut) RATKAISU TEHTÄVÄ 1 a) Vesi haihtuu (höyrystyy) ja ottaa näin ollen energiaa ympäristöstä

Lisätiedot

Jos käytät jatkojohtoa, jatkojohdon pistorasian on oltava suodattimen verkkokytkennän yläpuolella.

Jos käytät jatkojohtoa, jatkojohdon pistorasian on oltava suodattimen verkkokytkennän yläpuolella. JBL CristalProfi e701, e901, e1501 greenline Turvallisuusohjeet: Jos käytät jatkojohtoa, jatkojohdon pistorasian on oltava suodattimen verkkokytkennän yläpuolella. Laitteen magneettikenttä saattaa vaikuttaa

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

Sisäpiirijuttu. The Inside Story

Sisäpiirijuttu. The Inside Story Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Tynnyrisaunan asennusohje (1013)

Tynnyrisaunan asennusohje (1013) Tynnyrisaunan asennusohje (1013) 1 Asenna tynnyri suoralla alustalla Huom: Osa no: 1 ei kuulu toimitukseen. Asenna saunan tukiosa, osat sopivat jyrsittyihin uriin. Ruuvaa kiinni osat (ruuvien reijät merkittyinä,

Lisätiedot

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! - Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET 1. ASENNUKSEEN HANKITTAVAT TARVIKKEET Seuraavat tarvikkeet tarvitaan laitteistotoimituksen lisäksi Aquatron-laitteiston asennukseen: 1.1 Wc-istuin. - 3 L huuhteleva pientalon

Lisätiedot

SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje. SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe

SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje. SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe SingStar -mikrofonipaketti Käyttöohje SCEH-0001 7010524 2010 Sony Computer Entertainment Europe Kiitos siitä, että olet ostanut SingStar -mikrofonipaketin. Lue tämä käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen

Lisätiedot

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta. Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Mikko Marsch Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Suomen Urheilusukeltajain Liiton turvaohje 2000

Suomen Urheilusukeltajain Liiton turvaohje 2000 Suomen Urheilusukeltajain Liiton turvaohje 2000 1. Yleiset ohjeet 1.1 Nämä turvaohjeet koskevat paineilmalla sukeltamista. 1.2 Sukeltajan on tunnettava koulutustasoaan ja sukellusolosuhteita koskevat turvaohjeet.

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

VESIRALLI 3 kurssirunko

VESIRALLI 3 kurssirunko VESIRALLI 3 kurssirunko KERTA ALTAAN REUNALLA ALLAS SUORITUS/OSAAMINEN 1. Tutustuminen Hengitys Asento; ryhti, liukuasento 2. Hengitys 3. Hengitys 4. Hengitys 5. Hengitys VR 2 osaamistavoitteiden kertaus,

Lisätiedot

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus . kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus SCPP 1 Kiertomäntäpumppu Käyttökohde Positiivisten syrjäytyspumppujen SCPP-sarja on suunniteltu käytettäväksi monenlaisissa sovelluksissa meijeri-, elintarvike-,

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

23. Yleistä valumalleista

23. Yleistä valumalleista 23. Yleistä valumalleista Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valumallien yleisin rakenneaine on puu. Sen etuja muihin rakenneaineisiin verrattuna ovat halpuus, keveys ja helppo lastuttavuus.

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi TÄMÄN KIRJAN OMISTAA VÄRIKYNILLÄSI VOIT TEHDÄ TÄSTÄ KIRJASTA VIELÄ KAUNIIMMAN ystävämme DELFIINIT Teksti ja kuvitus: Giovanni Bearzi (1994) Verkkoversio:

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE 1. PAINUMA 2. ULOSVAIMENNUS 3. HIDAS SISÄÄNVAIMENNUS 4. NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 5. MITÄ ISKUNVAIMENNIN ON 6. HIDAS vs NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 1. PAINUMAN ASETTAMINEN

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot