Huolehtivainen isä. Huolehtiva isä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huolehtivainen isä. Huolehtiva isä"

Transkriptio

1

2 Huolehtivainen isä On vaikeaa löytää kalaa, joka huolehtisi jälkeläisistään paremmin kuin rasvakala. Nimenomaan rasvakalakoiras on ottanut tehtäväkseen valvoa ja hoivata kehittyviä mätimunia. Rasvakala (Cyclopterus lumpus), myös vilukalaksi sanottu, on kömpelö, turpea otus, joka elää Atlantin rannikoilla, Pohjanmeressä ja Itämeressä. Sitä tavataan myös meidän vesissämme, mutta täkäläinen rasvakala jää huomattavasti pienemmäksi kuin valtameren lajitoverinsa, joka saattaa kasvaa reilusti puolen metrin mittaiseksi. Rasvakalan paksun ruumiin kyljissä ja selässä on seitsemän luukyhmy riviä, suomuja kalalla ei sen sijaan ole. Rasvakalan pää on silmiinpistävän tylppä. Koiras on naarasta pienempi ja väriltään tummansininen. Sen evät ovat punaiset ja melkein läpikuultavat; vatsa on myös punainen, varsinkin kutuaikana. Naaras on yleisväriltään harmaan vihertävä, ja sen ruumiissa on tummansinerviä täpliä. Kummankin sukupuolen vatsassa on kiinnittymiselin, joka on muodostunut vatsaevistä. Isointa rasvakalalajia sanotaan joskus myös»merikanaksi», koska lajin koiras hautoo sinnikkäästi mätimunia. On olemassa myös ryhmä rasvakaloja, joita nimitetään»etanakaloiksi», koska niillä on pehmeä, limainen ruumis. Luukyhmyjen sijasta näillä kaloilla on pieniä piikkejä. Tiukassa kuin iilimato Rasvakalat viettävät suuren osan ajastaan kiviin kiinnittyneinä. Pienet rasva-kalalajit valitsevat pehmeämmät tarrautumiskohteet, esimerkiksi leväkasvustot. Teoksessaan British Zoology Thomas Pennant kuvaili rasvakalan kiinnittymiselimen voimaa. Kuvaus on peräisin 1700-luvulta, mutta sitä siteerataan yleisesti vielä nykyäänkin.»tämän kohdan (kiinnittymiselimensä) avulla kala tarttuu lujasti mihin haluaa. Osoittaaksemme tämän kalan sitkeyttä palauttakaamme mieleemme, kuinka eräs lajin vastapyydetty yksilö heitettiin täyteen vesisankoon. Kala tarttui niin lujasti sangon pohjaan, että kun sitä yritettiin nostaa pyrstöstä, koko sanko seurasi mukana, vaikka siinä oli useita gallonia (gallona on noin 4,5 l)vettä.» Huolehtiva isä Rasvakalan ravinnonottotapoja ei tunneta kovinkaan hyvin. Todennäköisesti se syö äyriäisiä ja muita selkärangattomia. Kutuaikana ja vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin rasvakala ei käytä minkäänlaista ravintoa. Tuolloin vatsassa on pelkkää vettä. Tohtori J. Travis Jenkis kertoo Brittein saarten kaloja käsittelevässä teoksessaan, että jos kalan vatsa puhkaistaan, vesi purskahtaa ulos, ja vatsan seinämät lysähtävät kokoon. Huhtikuussa naaras laskee liki mätimunaa rantaan nousu- ja laskuveden rajan puoleenväliin. Laskuveden aikana mätimunat siis jäävät joksikin aikaa kuiville. Mäti ei muodosta kiinteää massaa, vaan mätimunat ovat hajallaan kalliorannalla, jossa koiras vartioi niitä. Kun vesi peittää mätimunat, koiras tuulettaa niitä rintaevillään, jotta kiinni tart- jatkuu sivulla 31 Rasvakalan leveiden rintaevien välissä on vatsaevistä muodostunut kiinnittymiselin. Sen avulla rasvakala voi jo pian kuoriutumisensa jälkeen tarttua tiukasti kiviin ja leväkasvustoihin.

3 Ilmasta veteen Maailman kaksi elämän säilymiselle tärkeintä virtaavaa ainetta ovat ilma ja vesi. Maapallon eliöt jopa jaetaan maalla, ilman ympäröiminä ja meressä, veden ympäröiminä eläviin muotoihin. Nämä kaksi ainetta noudattavat paljolti samoja fysiikan lakeja, mutta niiden erilaisen fysikaalisen ja kemiallisen olemuksen vuoksi niiden aiheuttamat seuraukset eroavat suuresti toisistaan. Sekä ilma että vesi esimerkiksi kohdistavat ihmisruumiiseen painetta. Ilman ja veden paineen ero on kuitenkin huikea. Ilmakehän ylärajalle saakka ulottuvan ilmapatsaan paine on noin yksi kilo neliösenttimetriä kohden. Samansuuruisen paineen syntymiseen tarvitaan vain kymmenen metrin korkuinen vesipatsas. Ero mahdollistaa uinnin ja sukeltamisen. Veden hydrostaattinen paine näet lisää kelluvuutta ja työntää ihmisruumista ylöspäin voimalla, joka on suorassa suhteessa ruumiin syrjäyttämän vesimäärän tilavuuteen. On tärkeää muistaa, että ilma on kaasuseos. Se sisältää runsaasti happea ja typpeä ja vähäisiä määriä argonia, hiilidioksidia, vesihöyryä, vetyä, heliumia ja neonia. Kiinteiden aineiden molekyylit ovat järjestyneet tiiviisti, ja niiden liikkeillä on fysikaaliset rajansa. Virtaavien aineiden molekyylit ovat vapaampia, ja ne voivat liikkua toistensa seassa. Neste voi liuottaa toisen aineen, joka sekoittuu siihen tasaisesti. Lopulta kuitenkin päädytään liukenemis-rajaan, jota nimitetään nesteen kyllästyspisteeksi. Liukenevan aineen määrä on riippuvainen näiden kahden aineen rakenteesta ja lämpötilasta. Niinpä tutkijat ovat voineet laatia kahden saman lämpöisen aineen liukenevuus-taulukot. Kaasut, joiden tiheys on hyvin erilainen, sekoittuvat sen sijaan paljon hitaammin. Toisiinsa sekoittuneilla kaasuilla on ainoalaatuinen ominaisuus. Kukin niistä ei ainoastaan täytä koko ympäröivää astiaa, vaan myös kohdistaa astiaan itselleen tyypillisen paineen. Toisin sanoen kukin kaasuseoksen kaasu synnyttää paineen, joka on riippumaton kaikista muista kaasuista. Kaasuseoksen yksittäisen kaasun muodostamaa voimaa nimitetään osapaineeksi. Koko seoksen muodostama voima, jota nimitetään kokonaispaineeksi, on yksittäisten kaasujen osapaineiden summa. Esimerkiksi ilma koostuu enimmäkseen hapesta ja typestä. Mitättömät hiilidioksidi-, vesihöyry- ja jalokaasumäärät (yhteensä noin l %) voidaan tässä jättää huomiotta. Happea on noin 21 prosenttia ja typpeä noin 78 prosenttia ilmasta. Jos ilmaa suljettaisiin astiaan ja siitä poistettaisiin kaikki happi, ilman paine laskisi 1033 grammasta 809 grammaan neliösenttimetriä kohden. Jos ilmasta sen sijaan poistettaisiin typpi, paine laskisi 217 grammaan neliösenttimetriä kohden. Hapen osapaine on siis 217 g/cm 2, typen 809 g/cm 2 ja ilman 1033 g/cm 2, joka on merenpinnan tasolla vallitseva absoluuttinen ilmanpaine. Kaasu, aineen kolmas perusmuoto, sekoittuu aina jossain määrin toiseen aineeseen joutuessaan yhteyteen sen kanssa. Kaksi toistensa yhteyteen joutunutta kaasua käyttäytyvät kuin molemmat olisivat yksin, ja kumpikin leviää koko ympäröivään astiaan. Kaksi yhtä tiheää kaasua sekoittuu toisiinsa melkein hetkessä. Ilmakehän ylärajalle saakka ulottuvan ilmapatsaan paine on noin yksi kilo neliösenttimetriä kohden. Samansuuruisen paineen syntymiseen tarvitaan vain kymmenen metrin korkuinen vesipatsas.

4 paineeseen. Toisin sanoen mitä enemmän painetta astiassa olevaan kaasuun kohdistetaan, sitä pienempi on kaasun tilavuus, ja mitä vähemmän painetta kaasuun kohdistuu, sitä suurempi on sen tilavuus. Kun esimerkiksi heliumilla täytetty ilmapallo nousee ilmakehään, se laajenee ilmanpaineen pienetessä, kunnes se lopulta halkeaa. Toisen havaintoesimerkin tarjoavat ihmisen keuhkot. Sukeltaja vetää syvään henkeä ennen mereen sukeltamista. Hänen keuhkonsa puristuvat kokoon sitä mukaa, kuin hän menee alemmaksi ja hänen ruumiinsa sisällä olevaan ilmaan kohdistuva veden paine suurenee. Hänen rintakehänsä painuu kasaan ja hänen vatsansa menee kuopalle aivan kuin uloshengityksessä. Kun hän ui takaisin pintaan, hänen rintakehänsä ja vatsansa palautuvat normaalitilaan. Kiinteät aineet, nesteet ja kaasut koostuvat molekyyleistä, joiden välillä vallitsee keskinäinen vetovoima. Lämpötilan noustessa molekyylien liikenopeuskin nousee. Kun vettä lämmitetään astiassa kiehuvaksi, molekyylit pakenevat ja muuttuvat kaasumaiseksi vesihöyryksi. Jos astia suljettaisiin tiiviisti ja lämpötila kohoaisi riittävän korkeaksi, astia murtuisi räjähtäen. Kaasut laajenevat aina täyttäen koko säiliön. Jos säiliö on joustava, kuten ilmapallo tai keuhkot, kaasu laajentaa myös säiliötä. Kaasulla ei sinänsä ole tiettyä tilavuutta, joten paine, jonka kaasu kohdistaa säiliön seinämiin, on suhteessa kaasumolekyylien nopeuteen ja määrään. Tätä painetta nimitetään kineettiseksi paineeksi. Kun tämä muovinen laskuvarjo nousee pintaan päin, sen alle sulkeutuneen ilman tilavuus kasvaa, koska ympäröivä hydrostaattinen paine alenee. Paineen lait Paineen fysikaaliset lait muotoili ensimmäisenä Robert Boyle 1660-luvulla. Nämä lait koskevat kaikkia kaasuja. Muilla tutkijoilla, sukeltajilla ja vuorikiipeilijöillä saattoi olla käytännön tietoa näistä laeista jo ennen Boylea, mutta he eivät osanneet antaa niille tieteellisesti hyväksyttävää sanamuotoa. Painovoima vetää kaikkien maanpinnan aineiden kaikkia molekyylejä pystysuoraan maapallon keskustaa kohti. Maata ympäröivä ilmakehä ei ole suljettu minkäänlaiseen säiliöön, mutta se pysyy maapallon ympärillä painovoiman ansiosta. Kiinteän aineen paino on esineen kaikkiin molekyyleihin kohdistuvan painovoiman suuruus. Kun on kysymys nesteestä, painovoima määrää hydrostaattisen paineen, joka mitataan painekohdan yläpuolella olevan nestepatsaan painon avulla. Nesteen pinnassa hydrostaattinen paine on siis nolla. Kokoon puristumattomien nesteiden, kuten veden, tiheys pysyy lähes vakiona. Syvemmälle mentäessä veden paine kohoaa tasaisesti ja nopeasti. Boylen laki toteaa, että kaasun tilavuus tietyssä lämpötilassa on kääntäen verrannollinen kaasun

5 Me olemme niin tottuneita meitä ympäröivään ilmaan, ettemme aina edes huomaa sen tiheyttä ja painetta. Merenpinnan tasolla ilman paine on 1033 grammaa yhtä neliösenttimetriä kohden. Merenpinnan tasolta korkeammalle mentäessä meitä painava ilmapatsas lyhenee ja ilmakehän paine laskee. Noin 5000 metrin korkuisen vuoren huipulla vallitseva paine on vain puolet merenpinnassa vallitsevasta paineesta. Vastaavasti ilmakehän paine on normaalia suurempi niillä maa-alueilla, jotka sijaitsevat merenpintaa alempana. Vesi on 800 kertaa ilmaa tiheämpää. Niinpä veden paine suurenee hyvin nopeasti mentäessä merenpinnasta alaspäin. Jo noin kymmenen metrin syvyydessä veden paine on 1033 grammaa neliösenttimetriä kohden, ja koska yläpuolella olevan ilman paine on samansuuruinen, vesi ja ilma yhdessä kohdistavat kalaan, kallioon tai ihmiseen»kahden ilmakehän» paineen eli noin 2066 g/ cm 2. Laskeuduttaessa vielä kymmenen metriä syvemmälle paine suurenee taas yhden ilmakehän verran. Noin 20 metrin syvyydessä sukeltajaan kohdistuva paine on siis normaaliin ilmanpaineeseen verrattuna kolminkertainen. Ilma, joka vedenpinnassa täyttää ylösalaisin käännetyn sangon tai ihmisen keuhkot, puristuu kymmenen metrin syvyydessä puoleen alkuperäisestä tilavuudestaan. Tässä syvyydessä paine on kaksinkertainen pinnassa vallitsevaan paineeseen verrattuna. 20 metrin syvyydessä paine on kolminkertainen ja ilman tilavuus kolmannes alkuperäisestä. 30 metrin syvyydessä paine on nelinkertainen ja tilavuus laskenut neljännekseen. Keuhkot eivät näy piirroksessa oikeissa mittasuhteissa, koska ne ovat muodoltaan epäsäännölliset ja kolmiulotteiset.

6 Hän päätteli, että nesteeseen upotettua kappaletta kannattava voima on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän vesimäärän paino. Jos nesteeseen upotetun kappaleen tiheys on pienempi kuin veden, kappale jää kellumaan. Jos tiheys on suurempi kuin veden, kappale uppoaa. Jos esimerkiksi sukeltajan vasara särkyy, sen pää uppoaa ja varsi nousee pintaan. Koska vesi on lähes kokoon puristumatonta, sen tiheys pysyy vakiona kaikissa syvyyksissä. Kelluvuutta aiheuttava noste ei ole riippuvainen kiinteiden esineiden tai kokoon puristamattomien kappaleiden upotussyvyydestä. Jos kysymyksessä on joustavassa säiliössä oleva kaasu, sen tilavuus pienenee paineen suuretessa. Kelluvuus heikkenee vastaavasti tilavuuden pienetessä. Joustava säkki saattaa olla tietyllä kohtaa tasapainossa ja jäädä kellumaan veden alle. Tämä johtuu siitä, että nesteen kelluvuus on tarkalleen riittävä kumotakseen painovoiman, joka vetää esinettä alaspäin. Tämä tasapaino on kuitenkin epävakaa. Jos esine nousee jonkin verran ylemmäksi, se pullistuu, noste kasvaa, ja esine työntyy vieläkin ylemmäksi. Tällöin tilavuus jonkin verran suurenee, ja ketjureaktio jatkuu, koska noste on käynyt suuremmaksi kuin esineen paino. Esine kohoaa laajetessaan yhä ylemmäksi, kunnes se päätyy pintaan ja jää sinne kellumaan. Kuten odottaa saattaa, seuraus on päinvastainen, mikäli tasapainossa oleva ilmapussi vajoaa jonkin verran alemmaksi. Se uppoaa yhä nopeammin tilavuuden ja samalla nosteen pienetessä, kunnes se saavuttaa pohjan. Ylhäältä suodattuvien auringonsäteiden valossa Frederic Dumas näyttää liitelevän vaivattomasti rosoisten kivien peittämän pohjan yläpuolella Veden voima Ihmisruumis on muodostunut kiinteistä aineista, nesteistä ja suuhun ja nenään johtavista ilmakanavista. Ihmisen mennessä syvemmälle veteen lihan ja luiden tiheys muuttuu vain vähän. Ilmatiehyet ja ontelot sen sijaan ovat joustavia. Ilman hengityslaitetta liikkuva sukeltaja kelluu vedenpinnassa, mutta metrin syvyydessä hän alkaa vajota, koska paine on alentanut hänen ruumiinsa kaasujen tilavuutta ja hänen kelluvuutensa on pienentynyt. Muinainen kreikkalainen matemaatikko, fyysikko ja keksijä Arkhimedes antoi sanamuodon hydrostaattisen paineen periaatteelle, joskaan hän ilmeisesti ei vielä tiennyt siitä kaikkea. Todennäköisesti Arkhimedes arveli vain selvittäneensä, miksi esineet kelluvat.

7 Tärkeimpiä tekijöitä ihmisruumiin kelluvuuden määrittelyssä on keuhkojen ilmamäärä. Täydellisen sisään hengityksen aikana keuhkojen ilmamäärä on noin 5700 kuutiosenttimetriä suurempi kuin täydellisen uloshengityksen aikana. Tämä merkitsee noin 5,5 kilon eroa kelluvuudessa. Suolattomassa vedessä samaan 68-kiloiseen mieheen kohdistuu 67 kilon noste, joten hän uppoaa jonkin verran. Suolavesi on kuitenkin suolatonta vettä tiheämpää. Niinpä valtameressä samaa miestä kannattelee 70 kilon noste, ja hän jää pintaan kellumaan. Nämä laskelmat perustuvat teoriaan ihanteellisesta virtaavasta aineesta. Teorian ja käytännön välillä on eroja. Esimerkiksi ilmassa ihmiseen kohdistuva noste on hyvin vähäinen. Jos mies painaa 68 kiloa, häneen kohdistuu merenpinnan tasolla 85 gramman noste ja 5000 metrin korkeudessa noste on puolet siitä. Kun sukeltajan hengityslaitteesta lähtevä ilma syrjäyttää veden ja lietteen, hänen pitelemänsä amforan kelluvuus suurenee ja ruukku kohoaa pintaan päin.

8 Luonnolliset rajat Tihennettyään ensin pitkän aikaa hengitystään puhtaalla hapella ihminen on kyennyt pidättelemään henkeään vedessä 15 minuuttia 13 sekuntia. Tämä saavutus lähentelee tavallisen delfiinin ennätystä. Ilman tällaista happituuletusta aikaansaatu ennätys on kuitenkin vain kuusi minuuttia. Taitavimmittakin apuvälineittä liikkuvat sukeltajat kykenevät pysyttelemään veden alla vain neljä minuuttia, tämänkin ajan ainoastaan lämpimässä vedessä. Toista ihmisruumiin luonnollista rajoitusta on kokeiltu useita kertoja, nimittäin syvyyttä, johon ihminen voi sukeltaa hengityslaitteitta ja saamatta pysyviä vaurioita. Enzo Maiorca tovereittensa keskellä sukellettuaan 80 metrin ennätyssyvyyteen ilman hengityslaitteen apua. Elokuun 18. päivänä 1973 Sisilian Syrakusasta kotoisin oleva sukeltaja Enzo Maiorca, 42-vuotias kahden lapsen isä, tihensi hengitystään kahdeksan minuutin ajan, tarttui 23 kilon painoon ja vaipui nopeasti veteen Portoveneren rannikolla. Hän ei käyttänyt räpylöitä, naamaria, suojalaseja eikä hengityslaitetta. Suojana kylmää vastaan hänellä oli vain neljän millimetrin paksuinen, vaahtokumista valmistettu märkäpuku. Maiorca pääsi 80 metrin syvyyteen, otti sieltä tarkistusliuskan, irrotti painon ja nousi nopeasti pintaan. Hänen ennätyssukelluksensa oli kestänyt vain 2 minuuttia 18 sekuntia. Hän oli rasittunut, mutta toipui pian.

9 Kuinka monet tuntemattomat sukeltajat ovat päässeet samaan syvyyteen? Joulukuussa 1913 italialainen risteilijä Regina Margherita menetti ankkurinsa Kreikan vesillä. Paikallinen sienen-pyytäjä Haggi Statti, 35-vuotias neljän lapsen isä, sukelsi useita kertoja 80 metrin syvyyteen ja sai ankkurin nostetuksi. Hän käytti upotus-apuna 13 kilon painoa. Statti väitti käyneensä aikaisemmin syvemmälläkin. Menettelyn yksityiskohdat saattavat jonkin verran vaihdella, mutta ennen hyvin syvälle ulottuvia sukelluksia kaikki sukeltajat tihentävät hengitystään. Tämä kohottaa veren ja lihasten happipitoisuutta ja alentaa hiilidioksidin määrää. Hengityksen tihentäminen auttaa kiistämättä sukeltajia pidättelemään hengitystään kauemmin veden alla. Samalla ihon verisuonet supistuvat, ääreisverenkierto salpautuu, ja ruumiin uloimmat kerrokset viilenevät ja muodostavat puskurivyöhykkeen. Tämä auttaa eläintä säilyttämään ruumiin sisäosien lämmön tasaisena. Maiorca lähestyy pintaa käytyään 80 metrin syvyydessä. Kun ihminen tai eläin sukeltaa, elimistö automaattisesti hidastaa sydämen toimintaa hapentarpeen vähentämiseksi. Merileguaani kykenee jopa pysäyttämään koko ruumiin verenkierron aivoverenkiertoa lukuun ottamatta. Aivosolut vaurioituvat herkimmin hapenpuutteesta. Kun veren hiilidioksidipitoisuus kohoaa tiettyyn määrään, ruumis antaa varoitusmerkin, joka itse asiassa sanoo:»vedä uudelleen henkeä.» Valitettavasti, kuten nykyään tiedämme, syväsukellusten aikana ilmenevä hapen korkea osapaine ehkäisee tätä refleksiä. Lisäksi keuhkojen happipitoisuus saattaa samasta syystä laskea pitkäaikaisten syväsukellusten aikana hyvin alhaiseksi. Tämä ei ole vaarallista, koska hapen osapaine on vielä kyllin korkea vastatakseen vedenpinnassa vallitsevaa keuhkojen painetta. Pintaan nousun aikana tämä paine kuitenkin äkkiä laskee (esimerkiksi 80 metrin syvyydestä noustaessa yhdeksännekseen normaalista) ja jää liian pieneksi elvyttääkseen verta. Tällöin sukeltaja saattaa menettää tajuntansa ennen pintaan pääsyä. Ihmisen tai minkä hyvänsä vaihto- tai tasalämpöisen eläimen sukeltaessa ruumiissa ilmenee automaattisesti vielä eräs kiinnostava reaktio. Hapenkulutuksen alentamiseksi verenkierto hidastaa sydämen lyöntinopeutta. Ihmissydämen lyöntinopeus laskee vain hieman, merinisäkkäiden jonkin verran enemmän. Merileguaanin sydämen lyöntinopeuden lasku on erittäin huomattava, sillä sukelluksen aikana eläimen koko verenkierto pysähtyy aivoverenkiertoa lukuun ottamatta.

10 Hengitys veden alla Saadakseen sukeltamisesta käytännön hyötyä ihmisen täytyi keksiä jokin keino pidentää oleskeluaikaansa veden alla. Hän ei voinut kalojen tavoin ottaa happea suoraan vedestä. Hänen kykynsä pidätellä hengitystään oli hyvin rajoittunut, eikä hän sukellustaidoltaan vetänyt läheskään vertoja nisäkässukulaisilleen delfiineille ja valaille. Jotkut hyönteiset ovat onnistuneet ratkaisemaan saman pulman muodostamalla pintaan ulottuvan hengitysputken tai vedenalaisen ilmasäiliön, joka täyttyy eläimen sujahtaessa lammikon pintaan. Likakärpäsen (Eristalis tenax) kahden ja puolen sentin pituisen siimahäntäisen toukan sisään vedettävä hengitysputki saattaa olla useita kertoja toukan itsensä pituinen. Sen avulla toukka voi imeä ilmaa jopa 15 senttimetrin syvyydessä. Kylpevät norsut kävelevät usein pohjassa, kunnes ne ovat kokonaan veden alla. Ne käyttävät kärsäänsä hengittämiseen.»hengitysputken» vaatimattoman Silkkimäinen verkko kehrätään veden alla ja on ilmeisesti aluksi täynnä vettä. Sitten hämähäkki ryhtyy kuljettamaan pesään ilmaa vedenpinnasta. Toistuvien sukellusten aikana vesihämähäkki pyydystää ilmaa ruumiinsa takaosassa sijaitseviin hoikkiin koukkujalkoihinsa. Se pitelee ilmakuplia paikallaan, kunnes asettuu suoraan verkon alle. Se hieroo jalkojaan yhteen, jolloin kupla irtoaa ja nousee verkon yläosaan. Kupla toisensa jälkeen syrjäyttää pienen vesimäärän. Hämähäkki jatkaa puuhaansa, kunnes pesä on aivan täynnä ilmaa. Silloin naarashämähäkki laskee sinne munansa. Koiras on kutonut verkkonsa naaraan verkon viereen, ja nyt sen on aika kaivaa pohjaan kuiva käytävä, joka helpottaa parittelua. Hämähäkkien hengityselimistö eroaa jonkin verran ihmisen hengityselimistöstä. Niinpä hämähäkit kykenevät säilyttämään tasapainon vedenalaisessa asumuksessaan, koska uloshengitetty hiilidioksidi liukenee veteen ja sen tilalle saadaan puhdasta happea. Ihmisen sukellusmahdollisuudet olivat vähäiset ennen pumpun keksimistä. pituuden vuoksi norsuille ei aiheudu suurtakaan haittaa veden paineesta. Myöhemmin näemme, miksi ihminen kykenee jäljittelemään norsua vain muutaman metrin syvyyteen saakka. Vesihämähäkin kupolimainen pesä on hyvinkin saattanut innoittaa ihmistä kehittämään sukelluskellon. Ennen pumpun keksimistä ihmisen mahdollisuudet hengittää veden alla olivat kuitenkin vähäiset. Heikkojen keuhkojemme apuna käytetyt pumput mahdollistivat kypäräsukelluksen. Tämän jälkeen sukellus-tekniikka alkoi kehittyä nopeasti. Joillakin hyönteisillä on uskomaton sukelluskyky. Ne ottavat ilma varaston mukaan ruumiinsa ulkopuolella, pyydystävät ilmakuplia jalkojensa ja ruumiinsa karvoihin ja vievät ne mukanaan veteen. Joskus ilma varasto käytetään heti, joskus se päästetään vedenalaiseen onkaloon ja jätetään sinne myöhempää tarvetta varten. Vesihämähäkki käyttää jälkimmäistä menetelmää. Kuvan sukeltaja tukehtuisi, ellei hänen hengitysputkensa olisi yhdistetty pumppuun. Ihmisen keuhkot kykenevät ottamaan ilmaa pinnasta vain aivan matalalla. Vesihämähäkki (Argyroneta) kutoo pinnan alle verkon ja kiinnittää kupolin muotoisen pesänsä matalien lampien pohjalla oleviin esineisiin.

11

12 Putkellahengittäjät Ontto ruoko tai putki on varmaankin ollut maailman varhaisimpia hengityslaitteita. Esihistorialliset metsästäjät saattoivat käyttää sitä vaaniessaan joen tai järven rannalla juovia eläimiä. Ajatus tällaisen apuneuvon käyttämisestä juolahti kenties kivikauden miehen mieleen, kun hän oli nähnyt norsujen seisovan upoksissa ja ojentavan kärsäänsä vedestä hengittääkseen. ilmaa veden yläpuolelta ja näin pysyä pitkään veden alla, luonto on varustanut norsutkin pidentyneellä sieraimella. Aina kun niiden täytyy ylittää vesiä, ne nostavat tämän elimen pinnan yläpuolelle ja hengittävät sen läpi.» Noin 400 vuotta myöhemmin elänyt roomalainen Plinius kertoo, että uimarit käyttivät hengitysputkia pitkillä vedenalaisilla tutkimusretkillä. Aristoteles, joka eli 4. vuosisadalla ekr., kertoi, että sukeltajat, joita hän oli nähnyt tai joista hän oli kuullut puhuttavan, olivat käyttäneet korkealle pinnan yläpuolelle ulottuvia onttoja putkia. Hyttystoukat elävät veden alla ottamalla pinnasta ilmaa putken kautta. Tätä menetelmää jäljiteltiin sukelluslaitteiden varhaisissa luonnoksissa, mutta käytännön tulokset olivat huonot. Aristoteles myös tunnusti ihmisen kiitollisuudenvelan paksunahkaisille kirjoittaessaan:»aivan kuten sukeltajilla on apunaan hengitysvälineitä, joilla he voivat ottaa

13 Keskiajalla julkaistu kirja, jonka tekijäksi arvellaan roomalaista Flavius Vegetius Renatusta ja jonka arvellaan olevan kirjoitetun noin vuonna 375 jkr., käsittelee sukelluslaitteiden käyttöä sodankäynnissä. Yksi tutkielman kuvista esittää veden alla olevaa ihmistä, joka ottaa ilmaa pinnasta ja jonka pää, kaula ja hartiat ovat tiiviin nahkapussin sisällä. Taipuisan putken pää pysyy vedenpinnalla lautan avulla, joka näyttää olevan jonkinlainen täyteen puhallettu rakko tai pussi. Kuvasta on olemassa muunnelma, jossa nahkakypärään on tehty silmäaukot. Todellisuudessa kumpikaan näistä laitteista ei olisi toimintakykyinen. Leonardo da Vinci, joka varmastikaan ei itse ollut sukeltaja, luonnosteli laitteen, jota käyttävä ihminen hengitti veden alla taipuisan putken läpi. Levyn muotoinen puinen lautta kannatteli putken päätä veden pinnalla. Joustava suukappale oli kiinnitetty sukeltajan niskaan ja avautui suussa pidettävään putkeen. Toisessa Leonardon luonnoksessa näkyy niskasta vedenpintaan ulottuva putki. Nähtävästi Leonardo pyrki tällä tavoin laajentamaan vedessä liikkuvan sukeltajan näkökenttää. Muut 1500-luvulta peräisin olevat luonnokset ovat Valion ja Lorinin laatimia. Valion sukelluslaite muistutti Leonardon luonnosta. Lorinin hengitysputki oli taipumaton ja halkaisijaltaan noin 30 senttimetriä. Kaikki nämä putket toimivat vain vajaan puolen metrin syvyydessä, koska sukeltajan keuhkot ja rintakehän lihakset joutuvat syvemmälle niin suureen paineeseen, että hän kykenee vetämään ilmaa keuhkoihinsa vain muutaman hengenvedon ajan. Ihminen voi hengittää kerran tai kahdesti putken läpi enintään kahden ja puolen metrin syvyydessä. Leonardo da Vinci laati useita vedenalaisten hengitys-putkien luonnoksia. Kuvissa A ja B näkyviä taipuisia putkia voitaisiin käyttää hyvin matalassa vedessä. Kuvassa C näkyvä monimutkaisempi laite niskaosineen ja suojalaseineen ei sen sijaan toimisi kuvan osoittamassa syvyydessä. Likakärpäsen (Eristelis tenax) toukalla on erikoinen vedenalainen hengityslaite, jota se tarvitsee asuessaan hapettomissa likavesissä. Toukalla on sisään vedettävä putki, jonka se voi ojentaa jopa 15 senttimetrin pituiseksi saadakseen ilmaa vedenpinnasta.

14 Ilmapussit Joko ottamalla oppia luonnosta muita sukeltavia olentoja tarkkaillen tai luottamalla omaan kekseliäisyyteensä ihminen alkoi jo hyvin varhain kehitellä menetelmiä oman vähäisen sukelluskykynsä avuksi. Käytännöllisimmältä ajatukselta tuntui viedä ilma mukana pinnalta. Mikäli assyrialaiseen korkokuvaan on uskomista, tätä ajatusta kokeiltiin jo noin vuonna 9000 ekr. On kuitenkin epävarmaa, käytettiinkö ilmapusseja todella sukeltamiseen vai pelkästään kellukkeina tai pelastusliiveinä. Ilma-pussin kelluvuuden vastapainoksi tarvittaisiin hyvin raskaita painoja, ennen kuin sukeltaja saadaan upoksiin. Kuva, jonka arvellaan olevan peräisin vuodelta 375 jkr., esittää miestä, joka hengittää veden alla jonkinlaisesta täyteen puhalletusta pussista. Kyseessä saattaa olla härän rakko tai jokin muu kokoon puristuva vesitiivis pussi. Alaston sukeltaja harppoo tässä kuvassa merenpohjaa pussi kädessään. Siinä näkyy myös pohjassa kasvava lehtevä puu, jonka yläoksat rikkovat vedenpinnan levollisesti uiskentelevien joutsenten vieressä. Tällaista pussia voitaisiin käyttää vain hyvin matalassa vedessä, jossa veden paine ei purista sitä kokoon yhtä paljon kuin ihmisen keuhkoja. Paineen fysikaalisten lakien keksimiseen oli kuitenkin pitkä taival pussimiehen ajoista. Koska sukelluslaitteiden suunnittelijat eivät itse useinkaan olleet sukeltajia, monet keksinnöt ja välineet olivat yhtä kummallisia kuin käyttökelvottomiakin. Vaikka paineen lakeja ei vielä tunnettu, yritykset ja erehdykset osoittivat, ettei kimmoisan pussin käyttö ollut paras keino viedä ilmaa pinnan alle. Jos ihminen hengitti pussin kautta jonkin aikaa, hän saattoi äkkiä saada hiilidioksidimyrkytyksen ja menettää tajuntansa. Vanhat uskomukset elävät kuitenkin sinnikkäästi. Vielä 1600-luvun lopulla Giovanni Alfonso Borelli suunnitteli nahkapussin, jota sukeltaja kuljettaisi selässään. Sukeltajan kelluvuutta säädeltäisiin männän avulla. Laite ei toiminut, mutta ehkäpä se innoitti myöhempiä keksintöjä, jotka lopulta johtivat paineilmalaitteen rakentamiseen. Toinen Borellin keksintö oli itsenäisesti toimiva kierrätyslaite, joka puhdisti uloshengitetyn ilman viileällä vedellä. Vuonna 1772 Sieur Freminet suunnitteli nahkaisen sukelluspuvun, joka muistutti Borellin sadan vuoden takaista luonnosta. Laitteessa, jota käytettiinkin heikoin tuloksin, oli kaksi kypärään kiinnitettyä putkea sekä jousimekanismi ja palkeet, joilla pumpattiin ilmaa säiliöstä. Joustavat säiliöt eivät antaneet ihmiselle mahdollisuutta hengittää veden alla, koska vielä ei ollut keksitty ilmanpuhdistuslaitetta eikä säiliöön saatu uutta happea. Nämä kaksi sukelluslaiteluonnosta julkaistiin Vegetiuksen De re militari -teoksen vuoden 1511 laitoksessa.

15

16

17 Nämä vaikeudet eivät estäneet keskiajan sukeltajia suunnittelemasta erilaisia sukelluskello-tyyppejä. Useimpia niistä käytettiin ilmavarastoina, jotta sukeltajan ei tarvinnut yhtenään uida pintaan ja taas takaisin luvun alussa Guglielmo de Lorena suunnitteli pienen sukelluslaitteen, joka laskettiin kellumaan emäaluksesta. Laite oli lieriömäinen ja varustettu olka-tuilla, joten sukeltaja saattoi tasapainottaa laitteen ja pitää samalla kätensä vapaina. Havainnointia varten laitteessa oli lasi-ikkuna. Lorenan laitetta käytettiinkin uponneiden alusten etsinnöissä Nemijärvellä Roomasta etelään. Vuonna 1616 Franz Kessler suunnitteli kelloperiaatteeseen pohjautuvan sukelluslaitteen, joka ulottui sukeltajan nilkkoihin. Kesslerin luonnos muistutti melkoisesti kirkonkelloa, olipa sen sisäpuolella sijaitseva painolastikin kellonkielen kaltainen. Edmund Halleyn sukelluskello (yllä) sai puhdasta ilmaa pinnasta lasketuissa pienissä tynnyreissä. Toinen muunnelma Halleyn sukelluskellosta (vasemmalla) on kolmijalan varassa sukeltajien nostaessa laivahylyn lastia. Kello ilmapyydyksenä Jäykkäseinäinen sukelluskello on hyvin vanha laite, jota on käytetty menestyksekkäästi etenkin matalassa vedessä. Sukelluskellon kelluvuus aiheuttaa ongelmia, koska tällainen kello pulpahtaa pintaan, ellei sitä kiinnitetä johonkin tai asenneta siihen raskasta painolastia. Ongelma voidaan ratkaista valmistamalla kello raskaasta metallista, mutta jos kelloa käytetään helpottamaan pohjassa työskentelyä, se on ripustettava johonkin, jotta sukeltajat pääsevät sieltä ulos. Luonnollisin ratkaisu on kiinnittää kello köydellä emäalukseen. Heikko näkyvyys on toinen este, mikäli kelloa ei valmisteta lasista. Suurin vaikeus on kuitenkin siinä, että syvemmälle mentäessä veden paine tiivistää kellon sisällä olevan ilman. Kymmenen metrin syvyydessä ilman tilavuus on laskenut puoleen alkuperäisestä. Sukeltajan hengitys pilaa ilman nopeasti, koska ilmaa ei saada mitenkään vaihdetuksi. Sukeltajan täytyy piankin nousta pintaan joko kellon kanssa tai sukeltamalla sen reunan alitse ja uimalla ylös. Samoihin aikoihin Francis Bacon kuvaili toista tuohon aikaan käytettyä sukelluslaitetta.»se oli ontto metallista valmistettu alus, joka laskettiin vedenpinnan tasoon ja vei meren pohjalle koko sisällään olevan liinavaraston.» Laite oli tuettu kolmijalalla. Sen kupu oli noin puolentoista metrin korkeudella pohjasta. Bacon selitti:»kun sukeltaja ei enää kyennyt pidättelemään hengitystään, hän saattoi työntää päänsä alukseen ja täytettyään keuhkonsa palasi taas työhön.» Alkeellisen kelloperiaatteen tehokkuus todistettiin käytännössä vuonna 1687, jolloin William Phips käytti sukelluskelloja runsaan kymmenen metrin syvyyteen uponneen espanjalaisen kaljuunan Nuestra Senora de la Concepcionin tarunomaisen aarteen pelastamiseen. Onnistuneimmat sukelluskellot rakensi vuonna 1690 Edmund Halley, tähtitieteilijä, joka keksi hänen mukaansa nimetyn pyrstötähden syklisen liikkeen. Raskaalla painolastilla varustetun puisen kellon sisällä oleva ilma vaihdettiin lähettämällä kelloon pinnasta uutta ilmaa pienissä tynnyreissä.

18 Sukelluspuvun synty Ihmisen varhaisten merenpaluuyritysten kestoa ja syvyyttä rajoitti suuresti hänen kyvyttömyytensä toimittaa sukeltajalle runsaasti ilmaa, joka olisi sallinut sukeltajan työskennellä turvallisesti ja tehokkaasti. Vuonna 1660 Robert Boyle määritteli paineen alaisia kaasuja koskevat fysikaaliset lait. Tämän seurauksena keksijä Denis Papin, höyrykoneen suunnittelun uranuurtaja, kehitti vuonna 1689 alkeellisen ilmapumpun, jonka avulla sukelluskelloon oli mahdollista saada jatkuvasti ilmaa. Pumpun avulla voitiin ilmaa työntää kelloon missä syvyydessä tahansa, eikä ilma enää noussut kellon sisällä syvyyden määräämälle tasolle. Jatkuva puhtaan ilman saanti pitkitti huomattavasti sukelluksen kestoa. Vuonna 1772 Sieur Freminet keksi nahkapuvusta ja kuparikypärästä koostuvan sukelluslaitteen. Sukeltaja sai ilmaa selässään kantamastaan säiliöstä, joka oli yhdistetty kypärään kahdella putkella. Tämä keksintö tuli mullistamaan koko sukellus-tekniikan. Noin sata vuotta myöhemmin John Smeaton rakensi sukelluskellon, joka oli Papinin ehdotuksen ensimmäinen käytännön toteutus. Kello ei uponnut kokonaan veteen, ja siihen pumpattiin ilmaa katon kautta. Uutinen levisi nopeasti, ja pian Ranskassa, Englannissa ja Saksassa syntyi oikea keksintöjen tulva. Näissä maissa tehtiin joukoittain valmiita laitteita ja epätäydellisten, mutta käyttökelpoisten laitteiden kokeiluja. Sieur Freminet väitti tehneensä onnistuneita sukelluksia Seinessä, K.H. Klingert Oderissa

19 ja William Forder Thamesissa. Heidän laitteensa erosivat suuresti toisistaan, mutta kaikissa oli jäykkä, tähystysaukoin varustettu ja nahkapukuun kiinnitetty kypärä. Niihin saatiin ilmaa palkeisiin liitetystä putkesta, josta ilma työntyi ilmakehässä vallitsevaa suuremmalla paineella. Toista putkea käytettiin pilaantuneen ilman poistamiseen. Vuonna 1809 Frederic de Dreiberg suunnitteli edellisiä kekseliäämmän laitteen, jossa käytettiin vedenalaisesta varastosta saatavaa paineilmaa. Sukeltajan piti kantaa selässään vesitiivistä säiliötä ja pitää päässään kruunumaista kapinetta. Kruunu oli yhdistetty ilmasäiliöön vivuilla, jotka vuorostaan liikuttivat säiliön palkeita, puristivat ilman kokoon ja työnsivät sen hengitysputken kautta sukeltajan suuhun. Tällainen kapistus ei vain valitettavasti toiminut. Vedenalainen taiteilija työskentelee rauhassa maalaustelineensä ääressä. Hänen pukunsa on nykyaikainen muunnelma Augustus Sieben 1800-luvulla valmistamasta alkuperäismallista. Sukeltaja saa puhdasta ilmaa pintaan ulottuvasta ilmasuuttimesta. Sieben ensimmäinen avoin sukelluskypärä. Bma pumpattiin kypärään pinnasta ja poistui nahkaisen jakun alaosasta sukeltajan vyötärön kohdalta. Kymmenen vuotta sen jälkeen kun Dreiberg julkisti Le Tritoniksi nimittämänsä keksinnön, Augustus Siebe esitteli avoimen sukelluspukunsa. Siihen kuului kova sukelluskypärä ja nahkainen jakku. Ilmaa pumpattiin kypärään, ja uloshengitetty kaasu ja ylimääräinen ilma poistuivat jakun alaosasta sukeltajan vyötärön kohdalta. Tämä hyvin yksinkertainen puku antoi sukeltajalle mahdollisuuden pitää päänsä eräänlaisessa yhdenmiehen sukelluskellossa. Laite oli kohtalaisen käytännöllinen ja kaikkia aikaisempia paljon turvallisempi. Sitä voitiin käyttää missä syvyydessä tahansa, kunhan ilmapumppu oli tarpeeksi tehokas. Pukua kokeiltiinkin monissa onnistuneissa nostotoimissa.

20 Sukelluskypärät lasisen sukelluskypärän käyttöä näkyvyyden parantamiseksi. Campbellin sukelluspuku oli vyötäröön saakka jäykkä ja siitä alaspäin kimmoisa. Poistoputken aukko sijaitsi vyötärön kohdalla. Runsas vuosisata sitten sukeltajan vakiovarustuksena oli sukelluskypärä, joka oikeastaan oli eräänlainen pienoissukelluskello. Kypärästä johti letku pinnassa olevaan ilmapumppuun. Raskaiden painojen takia sukeltaja oli melkein pystysuorassa asennossa ja joutui kävelemään kömpelösti pohjaa pitkin luvun alkupuoliskolla sukelluskypäriin ja -pukuihin alettiin tehdä runsaasti muutoksia ja parannuksia. Vuonna 1834 amerikkalainen L. Norcross valmisti sukelluspuvun, joka verhosi sukeltajan kokonaan. Kypärän yläosassa oli ylösalaisin käännetyn imuputken muotoinen ilmaläppä, joka poisti käytetyn ilman. Vuonna 1837 Augustus Siebe esitteli suljetun sukelluspukunsa, joka itse asiassa oli hänen aikaisemman avoimen sukelluspukunsa muunnelma. Kypärä ja ilmapumppu olivat periaatteessa samanlaiset kuin Sieben aikaisemmassa mallissa. Uuteen kypärään oli tosin asennettu poistoläppä, eikä sukeltajan tarvinnut enää kastua. Sieben suljetusta sukelluspuvusta tuli Seuraavana vuonna J.R. Campbell ehdotti Augustus Sieben suljetusta sukelluspuvusta, joka valmistui vuonna 1837, tuli kaikkien myöhempien sukelluspukujen perusmalli. Pumpulla toimitettiin sukeltajille ilmaa.

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT sivu 1/6 PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT LUOKKA-ASTE/KURSSI Soveltuu ala-asteelle, mutta myös yläkouluun syvemmällä teoriataustalla. ARVIOTU AIKA n. 1 tunti TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 8 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 010 Jukka Maalampi LUENTO 9 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Lehden nro 83 mukana sait

Lehden nro 83 mukana sait RAKENNUSOHJE Bensiinisäiliö, silikoniputki, kaksi O-rengasta ja kaksi ruuvia 357 Lehden nro 83 mukana sait kuusi uutta osaa radio-ohjattavaan pienoismalliisi. Osat kuuluvat pienoismallisi polttoainejärjestelmään.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien

Lisätiedot

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + = Mikä X? Esimerkki: Merkitse yhtä puuta kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3 + 2 = 5 + = 5 + = 1. Merkitse yhtä päärynää kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi? Mikä tulee vastaukseksi?

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? Ideaalikaasut 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? 2. Auton renkaan paineeksi mitattiin huoltoasemalla 2,2 bar, kun lämpötila oli + 10 ⁰C. Pitkän ajon jälkeen rekkaan

Lisätiedot

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Jos käytät jatkojohtoa, jatkojohdon pistorasian on oltava suodattimen verkkokytkennän yläpuolella.

Jos käytät jatkojohtoa, jatkojohdon pistorasian on oltava suodattimen verkkokytkennän yläpuolella. JBL CristalProfi e701, e901, e1501 greenline Turvallisuusohjeet: Jos käytät jatkojohtoa, jatkojohdon pistorasian on oltava suodattimen verkkokytkennän yläpuolella. Laitteen magneettikenttä saattaa vaikuttaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN SISÄLLYS 1. Laitetoimituksen sisältö s.2 2. Turvaohjeet s.2 3. Varotoimenpiteet s.2 3.1 Toimenpiteet ennen laitteen liittämistä sähköverkkoon s.3 4. Merkkivalot s.4 5.

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

2. Varoituslipukkeiden selostus ja kuvat 3902 Luokkien aineille ja esineille määrätyt varoituslipukkeet (ks. taulukkoa lopussa) tarkoittavat:

2. Varoituslipukkeiden selostus ja kuvat 3902 Luokkien aineille ja esineille määrätyt varoituslipukkeet (ks. taulukkoa lopussa) tarkoittavat: 200 N:o 65 LISÄYS A.9 1. Varoituslipukkeita koskevat määräykset HUOM: Kolleille, ks. myös reunanumero 200. 3900 (1) Kolleihin kiinnitettävien lipukkeiden 1, 1.4, 1.5, 1.6, 01, 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1,

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

STIGA ST 1200 8219-3204-08

STIGA ST 1200 8219-3204-08 STIGA ST 1200 8219-3204-08 B A D C 1. 2 E F 2. 3. H I 4. G M J 5. 6. 3 K 7. 8. L 9. 10. 11. 12. 4 SUOMALAINEN FI SYMBOLIT TURVAMÄÄRÄYKSET Koneessa on seuraavat symbolit, jotka muistuttavat käytössä vaadittavasta

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

ESITTELYSSÄ KURT ARRIGO

ESITTELYSSÄ KURT ARRIGO ESITTELYSSÄ KURT ARRIGO Olet kuuluisa merenalaisen valokuvauksen asiantuntija. Koska ja kuinka alkoi tämä sinun "urasi" merten salaperäisen luonnon vangitsijana? En oikeastaan koskaan varsinaisesti päättänyt

Lisätiedot

Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten.

Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten. 1 PROMOOTIOTANSSIT 2012, LAPIN YLIOPISTO POLONEESI Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten. Poloneesiaskel:

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Opin ja osaan koko perheen tapahtuma 16.8.2015 Tiheyden tutkiminen - Korkea ja kapea lasiastia (juomalasi tai pilttipurkki) - Siirappia, ruokaöljyä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE 110003091

KÄYTTÖOHJE 110003091 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 Käyttöönotto... 2 Huolto... 3 Häiriötilanteet... 4 Turvallisuus... 5 Takuuehdot... 6 Tekniset tiedot... 7 1. JOHDANTO Tämä vihkonen sisältää ne tiedot, jotka tarvitset

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kenguru Benjamin, ratkaisut (1 / 6) luokka

Kenguru Benjamin, ratkaisut (1 / 6) luokka Kenguru Benjamin, ratkaisut (1 / 6) 3 pisteen tehtävät 1. Kuinka monta kokonaislukua on lukujen 19,03 ja,009 välissä? (A) 14 (B) 15 (C) 16 (D) 17 (E) enemmän kuin 17 Luvut 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11,

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot