Infektiot yleisempiä mätäkuussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infektiot yleisempiä mätäkuussa"

Transkriptio

1 Virve Koljonen, Denise Pipping, Erkki Tukiainen ja Elina Kolho ALKUPERÄISTUTKIMUS Töölön sairaalan leikkausalueinfektiot ja mätäkuumyytti Infektiot yleisempiä mätäkuussa JOHDANTO: Suomalaisessa kansanperinteessä aikaa on kutsuttu mätäkuuksi. Kansanuskomuksen mukaan mätäkuun aikana haavojen paraneminen pitkittyy ja hankaloituu tulehdusten takia. POTILAAT JA MENETELMÄT: Takautuva tutkimus suoritettiin Töölön sairaalan infektiorekisterin avulla ajalta Mätäkuun aikaisia leikkausalueinfektioita verrattiin vuoden muihin infektioihin. TULOKSET: 4957 leikkauksesta 8 % tehtiin mätäkuun aikana. Puhtausluokaltaan kontaminoituneiden ja likaisten leikkausten lukumäärä oli mätäkuun aikana suurempi kuin muulloin: 6 % vs 2 %. Syvien ja elininfektioiden ero mätäkuun ja vuoden muina aikoina suoritettujen toimenpiteiden leikkausalueinfektioissa oli merkitsevä (p < 0,00). PÄÄTELMÄT: Riski saada syvä leikkaushaavainfektio tai elininfektio on mätäkuun aikana tehdyssä leikkauksessa kaksi kertaa suurempi kuin muulloin. Mätäkuu on yleiseurooppalaisessa kansanperinteessä kuukauden mittainen, yleensä vuoden kuumin ajanjakso keskellä kesää. Suomalaisessa kansanperinteessä tätä ajanjaksoa on kutsuttu mätäkuuksi. Suomenkielisen nimityksen yhteys mätään ja mätänemiseen perustuu kuitenkin tanskalaisten muinoin tekemään käännösvirheeseen. Mätäkuuta kutsutaan useissa indoeurooppalaisissa kielissä koiranpäiviksi (lat. dies caniculares, engl. dog day, saks. Hundstage). Nimitys juontaa ikivanhasta tähtitieteellisestä havainnosta, jonka mukaan Ison koiran tähtikuvion kirkkain tähti Sirius eli Koirantähti nousee kyseisenä aikana näkyviin Välimeren ympäristön maissa juuri ennen auringonnousua. Saksan kielen pohjoisista murteista lainattiin sana rodendage aikoinaan tanskaan siten, että yhdyssanan rakenteen takia alkuosaksi tulkittiin väärin sanan rode (koira) sijasta sana roden (mätä). Käännösvirhe siirtyi edelleen ruotsin kieleen (rötmånad) ja siitä käännöslainana suomeen (Forsius 993). Suomessa mätäkuun nimestä ja sen ajoittumisesta kesän lämpimimpään aikaan aiheutuivat automaattisesti mielikuvat mätänemisestä. Nämä mielikuvat ovat vieläkin yllättävän yleisiä. Kansanuskomuksena on ollut, että mätäkuu on terveyden kannalta haitallista ja jopa vaarallista aikaa. Muun muassa mätäkuun aikana saadut haavat eivät kansanuskomuksen mukaan parane normaalisti, vaan paranemisprosessi pitkittyy ja hankaloituu infektion takia. Kollegakunnassakin on edelleen havaittavissa samanlaista taikauskoa (kuulohavainto heinäkuulta 2006): Ei kannata leikata nyt, kun on mätäkuukin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Töölön sairaalan infektiorekisteriin ilmoitettuja leikkausalueinfektioita vuosilta ja verrattiin mätäkuun aikana tehtyjen elektiivisten ja päivystysleikkausten jälkeisiä leikkausalueinfektioita vuoden muina aikoina esiintyviin. 45 Duodecim 2009;25:45 20

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS Aineisto ja menetelmät Tutkimus suoritettiin takautuvasti Töölön sairaalan infektiorekisteriin ilmoitetuista infektioista ajalla Kyseinen ajanjakso valittiin, koska tänä aikana kirjaukset infektiorekisteriin teki vain yksi henkilö (DP), jolloin kirjaaminen oli yhtenäistä. Infektiorekisteristä kerättiin tiedot leikkausalueinfektioista, leikkauspäivästä, leikkauksen puhtausluokituksesta sekä mätäkuun aikaisten toimenpiteiden yhteydessä esiintyneiden infektoiden bakteerilöydöksistä. Töölön sairaala on Pohjoismaiden suurin traumasairaala, jossa erikoisaloina ovat ortopedia ja traumatologia, käsikirurgia, neurokirurgia sekä plastiikkakirurgia. Potilaspaikkoja on 24 ja tehohoitopaikkoja 3. Lisäksi Töölön sairaalan tapaturma-asemalla toimii leukakirurginen päivystys. Töölön sairaala on paitsi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vaikeiden tapaturmien hoidosta vastaava sairaala myös niin sanottu tertiary care sairaala, jonne lähetetään muualta Suomesta vaikeita leikkaushoitoa tarvitsevia tapaturmapotilaita. Mätäkuu ajoitettiin perinteiden mukaan välille , jona aikana leikattujen potilaiden infektiot katsottiin mätäkuuinfektioiksi. Tähän ajanjaksoon verrattiin vuoden aikana ilmoitettuja muita leikkausinfektioita. Leikkausalueen infektion määritelmä perustuu Centers for Disease Controlin vuonna 992 julkaisemiin kriteereihin. Ne jaetaan kolmeen alaluokkaan: ) ihoon tai ihonalaiseen kudokseen ulottuva pinnallinen leikkaushaavainfektio, 2) lihaskalvoon eli fas kiaan tai lihakseen ulottuva syvä leikkaushaavainfektio ja 3) lihaskalvon ja lihaksen alle ulottuva elin infektio. Elininfektio tarkoittaa leikkauksen aikana avatun tai käsitellyn anatomisen alueen tai elimen infektiota. Seuranta-aika on 30 vuorokautta lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa kudokseen on jätetty vierasesine kuten tekonivel. Tällöin seurantaaika on vuosi. Infektiorekisterissä leikkaukset jaetaan puhtausluokituksen mukaan neljään luokkaan: puhdas (PL I), puhdas kontaminoitunut (PL II), kontaminoitunut (PL III) ja likainen (PL IV). Tiedot analysoitiin käyttämällä Epi Info statistical software ohjelmaa (Centers for Disease Control and Prevention). Vertailu eri ryhmien välillä tehtiin χ 2 - testillä ja p:n arvo alle 0,05 määriteltiin merkitseväksi. Tulokset Tutkimusajanjaksona Töölön sairaalassa suoritettiin yhteensä elektiivistä tai päivystysleikkausta, joista (8,0 %) suoritettiin mätäkuun aikana (taulukko ). Puhtausluokaltaan kontaminoituneiden (PL III) ja likaisten (PL IV) leikkausten lukumäärä oli mätäkuun aikana hieman suurempi verrattuna vuoden muina aikoina tehtyihin leikkauksiin, 6 % vs 2 %. Tutkimusjakson aikana leikkaus alue infektion esiintymistaajuus oli,36 %. Jos tarkastellaan ainoastaan syviä leikkausalueinfektioita ja elininfektioita, taajuus on huomattavasti pienempi: vain 0,60 %. Mätäkuun aikana suoritettuihin toimenpiteisiin liittyi enemmän infektioita kuin muulloin suoritettuihin (taulukko ). Taulukko. Leikkausalueinfektioiden määrät mätäkuun aikana ( ) ja vuoden muina aikoina tehdyissä leikkauksissa. Leikkauksia Leikkausinfektioita p-arvo Syviä ja elininfektioita p-arvo n % (LV) n % (LV) Kaikki puhtausluokat Mätäkuu ,6 p = 0, ,7 p = 0,28 (,27 2,07) (0,48,00) Vuoden muut ajat , ,59 (,23,44) (0,53 0,67) Puhtausluokka II Mätäkuu ,72 p = 0, ,77 p < 0,00 (,34 2,24) (0,52,) Vuoden muut ajat , ,35 (,27,49) (0,30 0,4) V. Koljonen ym.

3 Taulukossa 2 esitetään puhtaus luokkien PL I ja PL II leikkausten leikkaushaavainfektiot, jotta tarkastelun ulkopuolelle jäävät haavojen jo ennen leikkausta tapahtuneet kontaminoitumiset. Leikkausalueinfektioita todettiin 58:ssa mätäkuun aikaisessa toimenpiteessä 3 377:stä eli,72 %:ssa tapauksista. Vuoden muina aikoina suoritetuissa toimenpiteissä osuus oli toimenpiteestä eli,36 %. Ero on selkeä ja lähellä merkitsevyyttä (p < 0,049, RR,27, LV 0,97,66). Kun tarkasteltiin vain syviä infektioita ja elininfektioita, ero mätäkuun ja muun ajan leikkausalueinfektioissa oli merkitsevä: 0,77 % verrattuna 0,35 %:iin, p < 0,00, RR 2,8, LV,44 3,3. Vertailun vuoksi mainittakoon, että mätäkuuta edeltävällä kuukauden mittaisella, keskikesään sijoittuvalla ajanjaksolla suoritetuissa puhtausluokaltaan PL I ja PL II -toimenpiteissä infektioiden esiintymistaajuus oli,30 % (LV 0,96,77 %). Leikkausalueinfektioista 52:ssa 58:sta (90 %) puhtaustason PL I tai PL II leik kauksista eristettiin yksi tai useampi bakteeri. Näistä 30:ssä todettiin yksi mikrobi ja 22:ssa useampi (taulukko 2). Akinetobakteeri-infektioita 3 377:ään mätäkuun aikana suoritettuun toimenpiteeseen liittyi viisi (0,5 %). Muuna aikana näiden infektioiden osuus oli (0,2 %) toimenpiteestä. Ero ei ollut merkitsevä. Pohdinta Tätä tutkimusta ryhdyttiin tekemään myytille kyytiä periaatteella. Yllättävän moni kirurgi potilaista ja mediasta puhumattakaan vetoaa edelleen mätäkuumyyttiin infektioiden yhteydessä. Tämän sitkeän uskomuksen haastama tutkimusryhmämme yllättyi, kun tutkimuksen tulokset osoittivat, että myyttiin on kuin onkin kätkeytynyt totuuden siemen. Riski saada syvä leikkaushaava- tai elininfektio tai molemmat on kaksi kertaa suurempi mätäkuun aikana tehdyssä leikkauksessa kuin vuoden muina aikoina suoritetussa. Onnettomuuksien uhreilla on suurempi riski saada leikkausalueinfektio kuin elektiivisillä kirurgisilla potilailla (Wallace ym. 999). Useat tekijät, kuten ihosuojan murtuminen, verenvuoto ja kudosten hypoperfuusio, vai Taulukko 2. Puhtausluokkien I ja II toimenpiteisiin liittyvistä mätäkuuinfektiohaavoista eristetyt mikrobit. Mikrobi Grampositiiviset kokit Staphylococcus aureus Staphylococcus epidermidis Streptococcus agalactiae Enterococcus faecalis Streptococcus milleri G-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki Gramnegatiiviset sauvat Pseudomonas aeruginosa Serratia marcescens Stenotrophomonas maltophilia Acinetobacter sp. Escherichia coli Enterobacter cloacae Proteus sp. Klebsiella pneumoniae Monomikrobiaaliset infektiot (n = 35) 7 2 Polymikrobiaaliset infektiot (n = 4) Muut Aspergillus fumigatus 47 Infektiot yleisempiä mätäkuussa

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 48 YDINASIAT 88Mätäkuu on yleiseurooppalaisessa kansanperinteessä kuukauden mittainen vuoden kuumin ajanjakso keskellä kesää. 88Mätäkuun aikana 6 % aineiston leikkauksista oli puhtausluokitukseltaan kontaminoituneita tai likaisia, muulloin suoritetuista vain 2 %. 88Syviä ja elininfektioita esiintyi mätäkuun aikana suoritettujen toimenpiteiden jälkeen merkitsevästi enemmän kuin muulloin. keat luu- ja pehmytkudospuutokset sekä näistä johtuva pitkä leikkausaika, vaikuttavat leikkausalueinfektioriskin kasvamiseen (Pories ym. 99, Chaudry ym. 993, Jamulitrat ym. 2002, Inigo ym. 2006). Lisäksi suuriener giaiset vammat, kuten moottoripyörä-, maatalous- tai rautatieonnettomuudet, ovat tavallisesti kontaminoituneita jo tapahtumapaikkansa takia. Säätekijät kuten korkea lämpötila ja sade, olivat hyviä ennustetekijöitä onnettomuuksille Risingin ym. (2006) aineistossa. Potilaiden määrä kasvoi keskussairaalatasolla 5,25 % jokaista kymmenen asteen suuruista lämpötilan nousua kohden, ja lisäksi todettiin %:n lisäys onnettomuuksien määrässä jokaista edeltäneiden kolmen tunnin aikaista vesi sadetuumaa kohti. Vastaavuussuhteita infektioriskin ja mätäkuun välillä ei ole tietojemme mukaan tutkittu aikaisemmin. Muutamia tapausselostuksia on julkaistu lähinnä urheilijoiden lämpöhalvauksista (Sinclair 985). Lisäksi on olemassa vain harvoja julkaisuja vuodenajan tai säätilan vaikutuksesta bakteeri-infektioihin. Sepsiksen erityisesti sen vakavan muodon esiintyvyyden on kuitenkin osoitettu olevan suurimmillaan talvikuukausien aikana. Tämän on arveltu johtuvan talvenaikaisten hengitystieinfektioiden suuresta lukumäärästä (Danai ym. 2007). McDonald ym. (999) ovat osoittaneet, että sairaalalähtöisten akinetobakteeri-infektioi den määrä on suurempi heinä lokakuussa verrattuna ajanjaksoon marras kesäkuu. Toisaalta Seifert ym. (995) eivät tutkimuksessaan todenneet mitään eroa eri kuukausien tai vuodenaikojen välillä. Omassa aineistossamme akinetobakteeri oli mätäkuun aikaisten infektioille yleisin aiheuttaja. Vuodenaikojen ja erityisesti lämpimän ajan vaikutuksesta infektoiden esiintymiseen on julkaistu mielenkiintoinen tutkimus (Anderson 2008). Siinä keskityttiin Klebsiella pneumoniaen aiheuttamiin veriviljelypositiivisiin sepsiksiin neljässä sairaalassa, jotka sijaitsivat neljällä eri mantereella. Vuoden neljän kuumimman kuukauden aikana klebsiellainfektioiden esiintyvyys oli suurempi kuin muita vuoden kuukausia: 2,3 vs,5/0 000 potilaspäivää, p = 0,03. Sen sijaan muiden tutkittujen bakteerien osalta (enterobakteeri- ja serratialajit) eroa ei todettu. Szeto ym. (2003) todistivat merkitsevän vastaavuussuhteen peritoneaalidialyysistä aiheutuvan vatsakalvontulehduksen ja kuuman, kostean sään välillä. Vatsakalvontulehduksen esiintyvyys oli suurimmillaan heinäkuussa. Suurimmassa sairastumisvaarassa olivat ne potilaat, joilla oli samanaikainen infektio peritoneaalikatetrin juuressa. Joillain ihotulehduksilla, kuten impetigolla eli märkäruvella, on todettu vuodenaikavaihteluita siten, että potilaiden lukumäärä on suurimmillaan kesäkuukausien aikana (Loffeld ym. 2005). Loffeld ym. spekuloivat vaatetuksen vaikutuksesta ihoinfektioihin. Kesäiset, löysät vaatteet saattavat hankautua ihoa vasten ja aiheuttaa ihosuojan murtumisen ja siten bakteerikontaminaation jälkeen tulehduksen. Voi olla mahdollista, että sama, edellä kuvattu mekanismi voisi johtaa leikkausalueen kontaminoitumiseen kesäiseen aikaan ja siten aiheuttaa myös leikkausalueinfektioita. Nämä tekijät yhdessä kesäinen vaatetus ja vammojen kolonisoituminen jo onnettomuuspaikalla saattavat selittää tässä tutkimuksessa todetun mätäkuun aikaisten leikkausalueinfektioiden suuren lukumäärän. Tutkimus suoritettiin Töölön sairaalassa, jonka vastuuväestön määrä on yli miljoona V. Koljonen ym.

5 Helsingin ja Uudenmaan alueella ja epäsuorana vastuualueena on koko Suomi. Tutkimusajanjakson aikana Töölön sairaalassa suoritettiin lähes leikkaustoimenpidettä, joten tutkimuspopulaatiota voidaan pitää suurena. On epätodennäköistä, että puhtausluokkien PL I ja PL II toimenpiteissä olisi ollut eroa mätäkuun aikaisissa toimenpiteissä vuoden muina aikoina tehtyihin verrattuna. On myös erittäin todennäköistä, että leikkausalueinfektioiden riski-indeksit olisivat olleet samanlaiset molemmissa tutkimusryhmissä. Sairaalassa oloaika on yksi mahdollinen muuttuja, joka olisi saattanut vaikuttaa todettujen leikkausalueinfektioiden määrään. On kuitenkin melko epätodennäköistä, että ero olisi ollut todettavissa. Infektioiden määrä puhtausluokkien PL I ja PL II toimenpiteissä mätäkuuta edeltäneinä kuukauden mittaisena ajanjaksona oli yhteneväinen infektoiden keskimääräisen esiintymisen kanssa. Mätäkuuta edeltävä kuukauden mittainen ajanjakso on suosituinta kesäloma-aikaa Suomessa. Siksi selitys leikkausalueinfektioiden suuremmalla määrälle ei kaiketi ole kirurgin kokemuksessa (suurin leikkausalueinfektiomäärä olisi osunut mätäkuuta edeltäneelle jaksolle, jonka aikana vanhemmat ja kokeneemmat kirurgit ja leikkaussalihenkilökunta viettävät kesälomiaan muiden suomalaisten tavoin). Selityksistä vanhinta eli leikkaussalin ilmastointia tai sen puutetta ei tässä tutkimuksessa arvioitu merkitseväksi selittäväksi tekijäksi. Moderneissa leikkaussaleissa on koneellinen ilmastointi, jota säädellään tarkasti. Töölön sairaalan leikkaussalien ilmastointi on moderni ja huipputasoa. Lopuksi Suurin osa leikkausalueinfektioista johtuu pikemminkin potilaslähtöisistä tekijöistä kuin huolimattomasta kirurgisesta hoidosta (Barie 2002). Tämän tutkimuksen tulokset tähdentävät kirurgisen potilaan huolellisen valmistelun tärkeyttä, hyvää antibioottiprofylaksia ja huolellista käsihygieniaa yhtä lailla mätäkuun aikana kuin vuoden muinakin ajankohtina. VIRVE KOLJONEN, dosentti, erikoislääkäri ERKKI TUKIAINEN, professori Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka PL 266, HUS DENISE PIPPING, hygieniahoitaja Töölön sairaala ELINA KOLHO, LT, erikoislääkäri Meilahden sairaala, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka PL 340, HUS Sidonnaisuudet VIRVE KOLJONEN, DENISE PIPPING, ERKKI TUKIAINEN, ELINA KOLHO: Ei ilmoitusta. Summary Surgical site infections at Töölö hospital and the dog days myth Introduction: In the Finnish folklore, the time from June 23 to August 23 has been called rotten month (dog days), whereupon wound healing is delayed due to infections. Patients and methods: A retrospective comparison was made of surgical infections entered in the infections register at Töölö hospital over the dog days of 2002 to Results: Of surgical operations, 8 % were performed during dog days, during which the number of contaminated and infected surgeries was higher. Conclusions: The risk of deep surgery wound infection of organ infection during dog days is two times higher than at other times. 49 Infektiot yleisempiä mätäkuussa

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS Kirjallisuutta Anderson DJ, Richet H, Chen LF, ym. Seasonal variation in Klebsiella pneumoniae bloodstream infection on 4 continents. J Infect Dis 2008;97: Barie PS. Surgical site infections: epidemiology and prevention. Surg Infect (Larchmt) 2002;3 Suppl :S9 2. Chaudry IH, Ayala A. Mechanism of increased susceptibility to infection following hemorrhage. Am J Surg 993;65 2A Suppl:59S 67S. Consensus paper on the surveillance of surgical wound infections. The Society for Hospital Epidemiology of America; The Association for Practitioners in Infection Control; The Centers for Disease Control; The Surgical Infection Society. Infect Control Hosp Epidemiol 992;3: Danai PA, Sinha S, Moss M, ym. Seasonal variation in the epidemiology of sepsis. Crit Care Med 2007;35:40 5. Forsius A. Mätäkuu. Suom Lääkäril 993; 48:2265. Inigo JJ, Bermejo B, Oronoz B, ym. [Surgical site infection in general surgery: 5-year analysis and assessment of the National Nosocomial Infection Surveillance (NNIS) index]. Cir Esp 2006;79: Jamulitrat S, Narong MN, Thongpiyapoom S. Trauma severity scoring systems as predictors of nosocomial infection. Infect Control Hosp Epidemiol 2002;23: Loffeld A, Davies P, Lewis A, ym. Seasonal occurrence of impetigo: a retrospective 8-year review ( ). Clin Exp Dermatol 2005;30:52 4. McDonald LC, Banerjee SN, Jarvis WR. Seasonal variation of Acinetobacter infections: Nosocomial Infections Surveillance System. Clin Infect Dis 999;29:33 7. Pories SE, Gamelli RL, Mead PB, ym. The epidemiologic features of nosocomial infections in patients with trauma. Arch Surg 99;26:97 9. Rising WR, O Daniel JA, Roberts CS. Correlating weather and trauma admissions at a level I trauma center. J Trauma 2006;60: Seifert H, Strate A, Pulverer G. Nosocomial bacteremia due to Acinetobacter baumannii. Clinical features, epidemiology, and predictors of mortality. Medicine (Baltimore) 995;74: Sinclair RE. Be serious about siriasis. Guidelines for avoiding heat injury during dog days. Postgrad Med 985;77:26 4, , Szeto CC, Chow KM, Wong TY, ym. Influence of climate on the incidence of peritoneal dialysis-related peritonitis. Perit Dial Int 2003;23: Wallace WC, Cinat M, Gornick WB, ym. Nosocomial infections in the surgical intensive care unit: a difference between trauma and surgical patients. Am Surg 999;65:

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan

Lisätiedot

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Leikkausalueen infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN

Lisätiedot

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN

OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN 3119 Alkuperäistutkimus Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005 OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN Lähtökohdat Suomessa ei ole aiemmin tehty kansallista sairaalainfektioiden

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa

Veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi Skogberg LT, infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Jorvin sairaala kirsi.skogberg@hus.fi Jukka Ollgren FM, tilastotutkija -torjunnan osasto, tartuntatautien torjuntayksikkö

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, 1999 2006 Tiivistelmä

Lisätiedot

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2004 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 17/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Akuuttisairaalan potilaista 5

Akuuttisairaalan potilaista 5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 44/2000 VSK 55 4483 Alkuperäistutkimus Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset OUTI LYYTIKÄINEN JUKKA LUMIO HANNU SARKKINEN ELINA

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.

Lisätiedot

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011 tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan

Lisätiedot

Olli Meurman Labquality-päivät

Olli Meurman Labquality-päivät Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab

Lisätiedot

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Paras ratkaisu desinfiointiin esim. seuraavissa ympäristöissä:

Paras ratkaisu desinfiointiin esim. seuraavissa ympäristöissä: Ekologinen ja turvallinen ei kemikaaleja ei UVsäteilyä Ionisoimaton Ei vahingoita herkkiäkään materiaaleja Aina tasalaatuinen desinfiointitulos Läpäisee myös biofilmin Vähentää ilman partikkelimääriä Automatisoitavissa

Lisätiedot

Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta. Päivi Kääriäinen ja Marjatta Linnanvuo

Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta. Päivi Kääriäinen ja Marjatta Linnanvuo Alkuperäistutkimus Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta Päivi Kääriäinen ja Marjatta Linnanvuo Oulussa on hoidettu munuaisen vajaatoimintaa potevia jatkuvalla

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

WiSDOM AiR. -fotonidesinfiointivalaisinsarja. Uusi tehokkaampi, turvallisempi ja edullisempi tapa desinfioida tilat ja pinnat

WiSDOM AiR. -fotonidesinfiointivalaisinsarja. Uusi tehokkaampi, turvallisempi ja edullisempi tapa desinfioida tilat ja pinnat WiSDOM AiR fotonidesinfiointivalaisinsarja Uusi tehokkaampi, turvallisempi ja edullisempi tapa desinfioida tilat ja pinnat INNOVOITU SUUNNITELTU VALMISTETTU Ekologinen ja turvallinen ei kemikaaleja ei

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Dietrich Schlenzka, Timo Yrjönen, Timo Laine, Teija Lund, Heikki

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Johdanto Seitsemänkymmentä vuotta sitten penisilliinihoidon kehittäminen mullisti bakteerien aiheuttamien tulehdusten hoidon. Antibiootit ovat enemmän kuin mikään

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Osastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.

Osastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3. Osastokierron hygieniakysymykset el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Lääkärintakki Staphylococcus aureus 5-32 % Gramnegatiivisia sauvoja

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi tabletti sisältää: Enrofloksasiini... 50,0 mg Apuaineet: Täydellinen

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN TÖÖLÖN SAIRAALA 11.4.2017 2 TÖÖLÖ OSASTO 4 KESÄKUU 2016 Kesäkuun loppu 2016 6 hengen potilashuone: 1 potilaalla kliinisessä näytteessä

Lisätiedot

Aseptiikka haavahoidossa

Aseptiikka haavahoidossa Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1 Mikrobilajien joutuminen

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet

Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö ja rokotukset (TEIR), Terveysturvallisuus -osasto (TETO)

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Quiflox vet 80 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi tabletti sisältää:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Quiflox vet 80 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi tabletti sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Quiflox vet 80 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Marbofloksasiini.80 mg Apuaineet: Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina) VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini

Lisätiedot

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²

Lisätiedot

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,

Lisätiedot