Työn ja perheen tasapaino: sääntelyä, tutkimusta ja kehittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn ja perheen tasapaino: sääntelyä, tutkimusta ja kehittämistä"

Transkriptio

1 Työn ja perheen tasapaino: sääntelyä, tutkimusta ja kehittämistä Toimittanut Anna-Maija Castrén Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina -hankkeen julkaisuja Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 2007

2 Ulkoasu Sky Advertising Oy Taitto Mari Soini Paino Yliopistopaino, Helsinki ISBN

3 Esipuhe Työn ja perheen laajemmin ymmärrettynä työn ja muun elämän - yhteensovittamisen kysymykset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Työn ja perheen tasapainon rakentamisen edellytysten selvittäminen ja turvaaminen on yksi tämän ajan yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden keskeisimpiä tehtäviä. Tämä käsillä oleva artikkelijulkaisu on valmistunut osana kolmivuotista ( ) sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston EQUAL -ohjelman tutkimus- ja kehittämishanketta Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian johtaman hankkeen tehtävänä on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, hyvinvointia ja perheystävällisyyttä työpaikoilla, perheissä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kolmen toisiaan tukevan oppimisverkoston toiminnan avulla kehitetään, kokeillaan ja parannetaan työkäytäntöjä ja -malleja työpaikoilla sekä kehitetään erilaisten perheiden tukiverkostoja ja -palveluja työn ja perheen tasapainon rakentamiseksi. Tutkimus kulkee hankkeessa vahvasti kehittämistyön rinnalla. Työn ja perheen tutkimuksen oppimisverkosto kokosi yhteen tutkijoita ja opettajia yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Verkoston tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä eri tieteenalojen ja oppilaitosten kesken, tutustuttaa opiskelijoita työn ja perheen yhteensovittamisen tematiikkaan, kehittää verkoston jäsenten tutkimusja opetustyötä sekä levittää tutkimustietoa hankkeen muiden oppimisverkostojen käyttöön sekä laajempaan yhteiskunnalliseen tietoisuuteen. Oppimisverkostotoiminnan ohella toteutettiin myös 12 työn ja perheen yhteensovittamisen teemaan liittyvää tilaustutkimusta, joiden tekijöinä toimivat eri oppiaineiden opiskelijat Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoista. Tämä artikkelijulkaisu sisältää sekä verkoston toimintaan osallistuneiden tutkijoiden ja opettajien kirjoittamia työ-perhe -artikkeleita että tilaustutkimuksen tekijöiden tutkimusraporttien tiivistelmät. Kokoelma valottaa monipuolisesti työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiä ja tuo näin monitieteisen tutkimuksen äänen niin hankkeen toimijoiden kuin muiden aiheesta kiinnostuneiden tahojen käyttöön. Tuula Piensoho projektin johtaja 3

4 Sisältö Esipuhe Anna-Maija Castrén Johdanto: Työn ja perheen tasapainon rakentamista jännitteisellä kentällä....6 Anita Haataja Suomalainen äitiys-, isyys ja vanhempainrahajärjestelmä: ylistämisestä alistamiseen? Anu Pylkkänen Oikeus hoiva-aikaan Kirsi Eräranta ja Marja Känsälä Tutkimuksen näkökulmia työn ja perheen yhteensovittamiseen Charlotta Niemistö Onko työn ja perheen yhteensovittamisesta suomalaiseksi menestystarinaksi? Katsaus tasa-arvopolitiikkaan, perhepolitiikkaan ja työelämään Jaana Poikolainen Lapsiperheen ja työn yhteensovittaminen: Diskurssianalyyttinen katse ongelmalähtöiseen keskusteluun Anna-Maija Castrén Muuttuvan perheen, vanhemmuuden ja työelämän sidokset Eeva Tast Osallistava toiminta perhe- ja työelämän tasapainon rakentajana: sosiaalipedagoginen näkökulma hyvän arjen tuottamiseen Päivi Marjanen Hankkeet ammattikorkeakouluopetuksessa Tuula Piensoho Perheystävällinen työpaikka avaintekijä työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumisessa Kirjoittajat

5 Tilaustutkimusten tiivistelmät Emma Häivälä Liukuvan työajan käyttöönotto Päivi Heiskanen Joustavien työjärjestelyiden käyttöönotto: Tapaustutkimus hammaslääkäriasemalta Hanna-Mari Liikaluoma Ympärivuorokautisen päiväkodin työaikajoustot ja työssä viihtyminen Lasse Laitinen Perheenjäsenistään erillään asumisen vaikutus työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen Ulkoministeriön työntekijöillä Satu Matinlauri Työn ja perheen yhteensovittaminen ja sosiaalinen verkosto naisyrittäjien näkökulmasta Mette Sundblad Tasapainoilua ja vuorovaikutusta elämänviivojen rajapinnalla: Vaativissa työtehtävissä työskentelevien henkilöiden työuran ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet ja strategiat eri elämänvaiheissa Kaisa Tuuteri Työ, muu elämä sekä niiden yhdistämisen haasteet yksineläjänaisten näkökulmasta Satu-Tuulia Vuoksenranta Vanhenevista vanhemmistaan huolehtivien henkilöiden työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen Minna Ahola Tuen merkitys perheelle, jossa on vammainen lapsi: Perheiden kokema tuentarve ja tukiverkostot Jussi Kajander Isäryhmätoiminnan tarkastelua Johanna Valkama Tuusulalaiset yhdistykset lapsiperheiden palveluita tuottamassa Sanna Otranen Oppimisverkostot ja oppiminen

6 Anna-Maija Castrén Johdanto: Työn ja perheen tasapainon rakentamista jännitteisellä kentällä Uuden vuosituhannen alkua suomalaisessa yhteiskunnassa ovat leimanneet monet perhettä ja työelämää sivuavat keskustelut. Virikkeinä ovat olleet erityisesti 1990-luvun laman jäljet hyvinvointivaltion rakenteissa, työelämässä ja perheissä sekä tiivistynyt yhteys eurooppalaiseen yhteisöön, jossa kannetaan huolta työllisyysasteesta, väestön ikääntymisestä ja alhaisesta lapsiluvusta. Työn ja perheen yhteensovittaminen on kiteytynyt erääksi tärkeäksi kansalliseksi ja eurooppalaiseksi teema-alueeksi. Stakesin laajan tutkimushankkeen mukaan (Salmi ja Lammi Taskula 2004) työn ja perheen yhteensovittaminen on eräs nyky-yhteiskunnan kehityksen solmukohdista, jossa nivoutuu yhteen kolmen yhteiskunnallisen kentän prosessit. Nämä kentät ovat työelämä ja työpolitiikka, perhe-elämä ja perhepolitiikka sekä sukupuolen rakentuminen ja tasa-arvopolitiikka (emt., 2-3). Eri kentillä käynnissä olevien muutosprosessien keskinäisten vaikutussuhteiden ja riippuvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen on välttämätön edellytys mille tahansa yhteiskuntapoliittiselle pyrkimykselle, jonka tavoitteena on lisätä kokonaisvaltaisesti kansalaisten hyvinvointia. Ja juuri hyvinvoinnista työn ja perheen yhteensovittamisessa on pitkälti kysymys: ihmisten, perheiden, yhteisöjen, organisaatioiden, työpaikkojen ja yhteiskunnan hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin lisäämisen asettaminen työn ja perheen yhteensovittamispyrkimysten tavoitteeksi on vaivatonta mutta pyrkiminen päämäärään ongelmallisempaa, sillä joidenkin tahojen intresseihin keskittyminen heikentää helposti toisten tahojen tilannetta. Jos keskitymme edistämään hyvinvointia vaikkapa työorganisaatiossa, saatamme tarkoituksettomasti vähentää sen edellytyksiä työntekijöiden perhe-elämän piirissä. Hyvätkin tarkoitukset yhdellä alueella saattavat aiheuttaa vakavia ongelmia toisaalla, mistä esimerkiksi voidaan nostaa Raija Julkusen ja Jouko Nätin arvio siitä, että 1990-luvun alkupuolella toteutetut perhevapaat kääntyivät naisten työmarkkina-asemaa heikentäväksi naisansaksi, joka jähmetti työmarkkinoiden tasa-arvokehitystä (Julkunen ja Nätti 2002, 255). Työn ja perheen yhteensovittaminen ja pyrkimys näiden elämänalueiden väliseen tasapainoon on siis vähintäänkin potentiaalisesti jännitteinen kenttä, johon kohdistuvissa pyrkimyksissä on herkistyttävä miettimään erilaisten toimenpiteiden vaikutusta monesta näkökulmasta. Tärkeä ja suomalaisessa yhteiskunnassa myös hyvin ajankohtainen ulottuvuus työn ja perheen tasapainossa on sukupuolten välinen tasa-arvo ja mahdollisuus vanhemmuuteen sukupuolesta ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Naisten ja miesten tasa-arvo sekä molempien 6

7 sukupuolten oikeus vanhemmuuteen ovat merkittäviä hyvinvoinnin edellytyksiä, joita ei pidä sivuuttaa yksilöllisiin valintoihin ja valinnanvapauteen perustuvan argumentoinnin nojalla. Tämä tarkoittaa, että vaikka yksittäiset ihmiset voivat luopua esimerkiksi taloudellisesta riippumattomuudestaan parisuhteessa tai perheet valita vahvasti sukupuolittuneen vanhemmuuden hoivavastuun jakamisen sijaan, yhteiskunnan tai yhteiskunnan varoin tapahtuvan toiminnan ei pidä olla ohjaamassa käytäntöjä suuntaan, joka ohjaa eriarvoisuutta kasvattaviin valintoihin. Suomalainen yhteiskunta ei ole tässä suhteessa pärjännyt vain hyvin, vaikka mieluusti näemme itsemme eurooppalaisena mallimaana. Anneli Anttosen ja Liina Soinnun (2006) laatima vertaileva tutkimus hoivajärjestelyistä 12 Euroopan maassa on tässä suhteessa ajatuksia herättävä. Tutkijoiden mukaan perhe- ja hoitovapaakäytäntömme on suuren remontin tarpeessa, sillä äitiys- ja vanhempainvapaan aikaisen tulonmenetyksen kompensaatio on eurooppalaisittain matala ja vapaiden käyttöä säätelevä järjestelmä erityisesti muihin Pohjoismaihin nähden joustamaton. Tutkijoiden mukaan Suomesta on tullut viimeisen 15 vuoden aikana julkisen vallan tukema pikkulapsiperheiden kotiäitiyhteiskunta, jonka seurausvaikutukset saattavat olla hyvinkin ongelmalliset: kotiin jäävän vanhemman taloudellinen riippuvuus puolisosta kasvaa, kotitöiden jakautuminen vinoutuu, työmarkkina-asema heikkenee ja eläke jää kertymättä. (Anttonen ja Sointu 2006.) Asia muuttuu entistäkin monimutkaisemmaksi, kun ydinperhekeskeisen tarkastelun sijaan otetaan huomioon myös perhesuhteiden muutoksenalaisuus, joka aiheutuu muun muassa korkeasta eronneisuudesta. Yksinhuoltajaperheiden kokema köyhyys (ks. Hakovirta 2006) sekä etävanhemmuuteen ja uusperheisiin liittyvät taloudelliset haasteet, joihin yhteiskunnalla ei toistaiseksi ole ollut välineitä tarttua, kerryttävät eriarvoisuutta. Nykyisellään suomalainen julkisen hoivan järjestelmä ei onnistu tukemaan kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia hyvään vanhemmuuteen sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai perherakenteeseen katsomatta. Seurauksena on myös lasten keskinäisen eriarvoisuuden lisääntyminen. On olemassa historialliset syyt siihen, miksi työn ja perheen yhteensovittaminen on aika ajoin leimautunut naiskysymykseksi (ks. Salmi 1996). Kuitenkin yhteiskunnassa, jossa miehet ja isät ovat voimakkaasti aktivoitumassa ja vaatimassa oikeutta hoivan antamiseen esimerkiksi eron jälkeen, ei tällaista sukupuolittunutta käsitystä voi enää ylläpitää. Ajatus kaikkien yhtäläisistä mahdollisuuksista hyvään vanhemmuuteen kantaa mukanaan ideaa siitä, että päivähoito ei ole tarkoitettu helpottamaan naisten työssäkäyntiä kuten maan päälehdessä Helsingin Sanomissa kirjoitettiin vielä joulukuussa 2006 ( ) vaan vanhempien työssäkäyntiä; sitä, että ihmiset sukupuoleen katsomatta voivat perustaa perheitä, saada lapsia, toimia vanhempina ja hoivaajina, osallistua työelämään ja yhteiskunnan rakentamiseen. 7

8 Tässä artikkelikokoelmassa nostetaan esiin näkökulmia muun muassa hoivajärjestelyihin, yhteiskunnan sääntelyyn ja sen historialliseen kehitykseen, perheen muutoksiin ja erilaisten politiikkojen keskinäisiin jännitteisiin työn ja perheen tasapainon rakentamisessa. Kokoelma on syntynyt tutkijaverkoston yhteistoiminnan tuloksena, joskin siten, että kukin kirjoittaja vastaa vain oman artikkelinsa sisällöstä. 1 Verkoston kokoamisesta ja toiminnan organisoimisesta on vastannut Euroopan Sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama EQUALhanke ( ) Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina, jonka toteuttaja on Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hankkeen johtaja on KT Tuula Piensoho. Tutkijavuoropuhelua oppimisverkostossa Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen tavoitteena on ollut edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, hyvinvointia ja perheystävällisyyttä työpaikoilla, perheissä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Toimintaa on organisoitu kolmessa oppimisverkostossa. Työn ja perheen tutkimuksen oppimisverkosto, johon tämän kokoelman kirjoittajat kuuluvat, on koonnut yhteen tutkijoita ja opettajia lähinnä pääkaupunkiseudun yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Tavoitteena on ollut herättää poikkitieteellistä keskustelua työn ja perheen yhteensovittamisen teemoista ja siihen liittyvistä tutkimuksellisista kysymyksistä. Lisäksi tämän oppimisverkoston yhteydessä toteutettiin 12 tilaustutkimusta, joiden tekijöinä oli eri oppiaineiden perustutkinto-opiskelijoita Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoista. Tutkijaverkosto koottiin kutsumalla mukaan eri alojen tieteentekijöitä ja korkeakouluopettajia, joiden toimintakenttää työn ja perheen teemojen yhteensovittaminen jollakin tavalla sivusi ja jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan tieteenalakohtaisesta tutkimusverkostoitumisesta poikkeavaan työskentelyyn. Toiminta jäsentyi seitsemän oppimisverkostopäivän ympärille, joiden teemat valikoituivat verkoston ensimmäisten kokoontumisten työskentelyssä. Kevään 2006 tapaamisissa työstettiin työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä käsitteitä aihealueen moni-ilmeisyyden avaamiseksi. Pienryhmätyöskentelyssä nostettiin esiin sidoksia yhteiskunnallisten rakenteiden, politiikkojen, oikeudellisen sääntelyn, arvojen, sosiaalisten suhteiden ja arkikäytäntöjen välillä. Tapaamisissa sovittiin myös ne teemat, joiden äärellä oppimisverkosto syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana kokoontuisi. Seminaaripäivissä on käsitelty seuraavia aihepiirejä: monitieteinen yhteistyö, elämänalueitten yhteensovittaminen, työn ja perheen teemat opetuksessa, perhe ja vanhemmuus, työelämä ja tasa-arvo, lapsiperheiden arki ja lapsuus hallinnan 1 Johdannosta vastaa sen kirjoittaja, joka on toiminut tutkijaverkoston koordinaattorina. 8

9 kohteena, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä asenteiden muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa. On merkille pantavaa, että tutkijaverkoston jäsenet edustavat osin hyvin erilaisia näkemyksiä ja keskittyvät varsinaisessa tutkimustyössään eri kysymyksiin. He eivät välttämättä jaa kaikkia mielipiteitä ja hyödyntävät hyvin erilaisia tieteenalakohtaisia lähestymistapoja. Verkostolaiset edustavat hoito-, kasvatus-, kauppa-, oikeus-, psykologia- ja yhteiskuntatieteitä. Yhteistä on ollut halu jakaa ajatuksia ja paneutua myös omasta näkökulmasta poikkeaviin lähestymistapoihin, jotka pääsääntöisesti on koettu verkostossa rikkautena. Parhaimmillaan verkostokokoontumiset ovat mahdollistaneet hedelmällisen monitieteisen kommunikaation, jollaiseen on tarjolla tilaisuuksia liian vähän. Sääntelystä tutkimukseen, koulutuksesta kehittämiseen Artikkelit on järjestetty siten, että kirja etenee yhteiskunnallisen sääntelyn makrotasolta ensin työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvään tutkimukseen, sitten politiikkojen ja diskurssien jännitteisiin suhteisiin. Perhemuotojen moninaistumista koskevan artikkelin jälkeen on vuorossa aihepiiriin liittyvän kehittämis- ja koulutustoiminnan tarkastelua ja kirjan lopussa päädymme työpaikoille pohtimaan perheystävällisen työkulttuurin piirteitä. Kuten edellä mainitussa vertailututkimuksessa (Anttonen ja Sointu 2006) kävi ilmi, toisin kuin Norja, Tanska ja Ruotsi, Suomi ei kuulu perhevapaiden ja erityisesti pienten lasten hoivajärjestelyn aateliin: äitiys- ja vanhempainvapaa-ajalta maksetaan matalampaa etuutta kuin muissa Pohjoismaissa eikä vapaan käytössä ole juuri mitään joustoja. Kirjan ensimmäinen artikkeli, Anita Haatajan Suomalainen äitiys-, isyys ja vanhempainrahajärjestelmä: ylistämisestä alistamiseen?, tarjoaa kiinnostavan kuvauksen joistakin keskeisistä historiallisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista, joiden vaikutuksesta tilanne on muotoutunut nykyisen kaltaiseksi. Siinä tulee kuvatuksi, miten vielä 1990-luvun vaihteessa sekä päivärahakauden pituus että päivärahan korvaustaso Suomessa oli Pohjoismaiden kärjen tuntumassa ja miten sen jälkeen vanhempainvapaan kehittäminen pysähtyi. Haatajan mukaan viime vuosien monet, usein vaikeaselkoiset pikkuremontit vanhempainvapaaseen ovat hämärtäneet niitä visioita, joita äitien, isien ja lasten oikeuksille syntymän ja hoidon yhteyteen alun perin suunniteltiin. Nykyinen vanhempainrahajärjestelmä on lisäksi jäykkä ja syrjii yksinhuoltajia sekä rekisteröityjä parisuhteita. Toisessa artikkelissa, Anu Pylkkäsen Oikeus hoiva-aikaan, tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta hoivan sääntelyä. Tarkoituksena on esitellä ja arvioida kriittisesti sitä, millaiseksi hoivaaminen oikeutena säännösten perusteella muodostuu. Miten sääntely luo ja suuntaa hoivaa ja millaisia tasa-arvovaikutuksia sillä on? Millaisia valintoja järjestelmän puitteissa voidaan tehdä ja mitkä ovat valintojen vaikutukset? Lainsäädännön taustalla on sekä poliittisia ja taloudellisia prioriteetteja 9

10 että kulttuurista välittyviä käsityksiä sukupuolenmukaisesta työnjaosta, ja vaikka laki lähtee ihmisten vapaudesta tehdä valintoja, lainsäädännön muoto ohjaa niitä ainakin välillisesti. Yhteiskunnallisen sääntelyn ulottuvuuksien jälkeen kirja etenee työn ja perheen yhteensovittamista käsittelevän tutkimuskirjallisuuden tarkasteluun. Kirsi Erärannan ja Marja Känsälän artikkelissa Tutkimuksen näkökulmia työn ja perheen yhteensovittamiseen tuodaan esiin, minkälaisiin aiheisiin työn ja perheen yhteensovittamista käsittelevä tutkimus on kohdistunut, minkälaisia näkökulmia ja käsitteitä siinä on käytetty sekä minkälaisia menetelmiä hyödynnetty. Artikkelissa keskitytään muutamaan vahvaan tutkimustraditioon, jotka tieteenaloiltaan edustavat psykologiaa, organisaatiotutkimusta ja yhteiskuntatieteitä. Tutkimuskatsauksen jälkeen on vuorossa Charlotta Niemistön ja Jaana Poikolaisen artikkelit, joissa avataan jälleen uusi näkökulma keskusteluun työn ja perheen yhteensovittamisesta. Niemistön artikkelissa Onko työn ja perheen yhteensovittamisesta suomalaiseksi menestystarinaksi? Katsaus tasa-arvopolitiikkaan, perhepolitiikkaan ja työelämään nostetaan esiin työn ja perheen yhdistämiseen liittyvät erilaiset lähestymistavat ja kilpailevat intressit. Artikkelissa keskustellaan tasa-arvo- ja perhepolitiikan välisistä suhteista ja pohditaan, mitä vaikutuksia näiden politiikan alojen kehityksellä on yritysten toimintaan. Poikolainen käsittelee artikkelissaan Lapsiperheen ja työn yhteensovittaminen: Diskurssianalyyttinen katse ongelmalähtöiseen keskusteluun työn ja perheen yhteensovittamisesta käytyä keskustelua diskurssina, jossa aihealue nähdään usein jo lähtökohdiltaan dikotomisena ja ongelmallisena. Artikkelissa arvioidaan kriittisesti yhteensovittamisdiskurssissa esiintyviä vakiintuneita käsityksiä, tarkastellaan tutkimuskirjallisuutta tästä näkökulmasta sekä analysoidaan verkkokeskusteluaineistoa. Anna-Maija Castrénin artikkelissa Muuttuvan perheen, vanhemmuuden ja työelämän sidokset paneudutaan perheen moniin muotoihin ja vanhemmuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Artikkelin tarkoituksena on valottaa sitä, mistä tai minkälaisesta ihmissuhteiden muodostelmasta oikeastaan puhumme, kun puhumme perheestä nyky-suomessa. Eeva Tastin ja Päivä Marjasen artikkeleissa teemaan tartutaan jälleen uudesta näkökulmasta, jonka keskiössä on ammattikorkeakoulu toimintaympäristönä. Tast esittelee artikkelissaan Osallistava toiminta perhe- ja työelämän tasapainon rakentajana: Sosiaalipedagoginen näkökulma hyvän arjen tuottamiseen lapsiperhetutkimuksen osalta sitä orientaatiota ja teoreettista viitekehystä työn ja perheen yhteensovittamiseen, johon Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma ja sen tutkimus- ja kehittämistyö kiinnittyvät. Artikkelissa esitellään sosiaalipedagogista lähestymistapaa ja kartoitetaan lyhyesti sen muotoutumista. Marjasen artikkeli Hankkeet ammattikorkeakouluopetuksessa kuvailee konkreettisella tavalla, miten Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina -hanke on ollut osa ammattikorkeakouluopetusta Järvenpään Laureassa. 10

11 Kirjan viimeinen artikkeli päättää kokoelman juonellisen kaaren, joka lähtee yhteiskunnallisen sääntelyn tasolta ja etenee tutkimuksellisten tekstien kautta koulutukseen ja kehittämiseen. Kehittämistoiminta on työn ja perheen yhteensovittamisesta käytävän keskustelun kenties voimakkain alue, johon on viime vuosina suunnattu paljon voimavaroja. Tuula Piensohon artikkelissa Perheystävällinen työpaikka avaintekijä työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumisessa tarkastellaan perheystävällisen työpaikan erityispiirteitä ja niitä haasteita, joita liittyy työpaikkojen perheystävällisten toimintatapojen kehittämistyöhön. Artikkeleiden lomassa on 12 tiivistelmää tilaustutkimuksista, joita eri alojen perustutkinto-opiskelijat tekivät hankkeessa. Aiheet vaihtelivat joustavista työajoista naisyrittäjien kohtaamiin pulmiin työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tilaustutkimusraportit ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Kirjallisuus Anttonen, Anneli ja Sointu, Liina (2006). Hoivapolitiikka muutoksessa. Julkinen vastuu pienten lasten ja ikääntyneiden hoivasta 12:ssa Euroopan maassa. Helsinki: Stakes. Hakovirta, Mia (2006). Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat. Väestöntutkimuslaitos D 45/2006. Helsinki: Väestöliitto. Helsingin Sanomat Työelämän kiireet ja epävarmuus lykkäävät nuorten parien lastentekoa. Julkunen, Raija ja Nätti, Jouko (2002). Sukupuolijaot taloudellisessa nousussa. Teoksessa Piirainen Timo ja Saari, Juho (toim.) Yhteiskunnalliset jaot luvun perintö. Helsinki: Gaudeamus. Salmi, Minna (1996). Työelämän ja perhe-elämän yhdistämisen palapelit. Teoksessa Kinnunen, Merja ja Korvajärvi, Päivi (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Tampere: Vastapaino. Salmi, Minna ja Lammi-Taskula, Johanna (toim.) (2004). Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea. Helsinki: Stakes. 11

12 Liukuvan työajan käyttöönotto: Henkilöstön näkemyksiä Emma Häivälä Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia liukuvan työajan käyttöönoton vaikutuksia henkilöstön näkökulmasta suuren suomalaisen kaupan alan yrityksen eräässä yksikössä, jossa liukuva työaika otettiin käyttöön porrastetusti vuoden 2006 alkupuolella. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä mieltä työntekijät ovat liukuvaan työaikaan perustuvasta työaikajärjestelmästä, käyttävätkö he liukuvan työajan tarjoamia mahdollisuuksia ja mitä vaikutuksia he ovat kokeneet sillä olevan. Tutkimus toteutettiin yrityksen pääkonttorissa talous- ja henkilöstöosastolla sekä yhdessä liiketoimintayksikössä. Valituilla osastoilla oli aineistonkeruuhetkellä yhteensä 89 työntekijää. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen saatiin 51 vastausta, eli vastausprosentti oli 57 %. Aineiston pienestä koosta johtuen aineistoa analysoitiin ainoastaan suorien jakaumien avulla. Yrityksen työntekijät suhtautuvat tämän tutkimuksen perusteella liukuvaan työaikaan yleisellä tasolla myönteisesti ja siitä nähdään aiheutuvan hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijät ovat tyytyväisiä siihen, että liukuva työaika on otettu käyttöön ja suurin osa heistä on tyytyväinen nykyisen työaikajärjestelmän mahdollistamaan työajan joustavuuden tasoon. Työaikajärjestelmän yksityiskohtiin kaivataan kuitenkin muutoksia. Työntekijät toivovat työajanseurannan tuntien tallentumisen aikarajaa iltaisin nykyistä myöhäisemmäksi ja järjestelmään tallentuvaa maksimisaldon rajaa nykyistä suuremmaksi. Tällä hetkellä päätoimisesti matkatyötä tekevien sekä muita suuremman työmäärän kanssa työskentelevien työntekijöiden koetaan olevan huonommassa asemassa muihin nähden. Koetaan, että järjestelmä ei huomioi matkatyössä vaihtelevia tuntimääriä ja että työmäärän eroavaisuuksien vuoksi kaikki työntekijät eivät voi hyödyntää liukuvan työajan tarjoamia mahdollisuuksia yhtä hyvin. Lähes kaikki työntekijät käyttävät liukuvaa työaikaa, mutta kohtalaisen suuri osa työntekijöistä käyttää joustomahdollisuuksia vain muutaman kerran kuukaudessa tai harvemmin. Työntekijät kokevat joustavansa paljon työnantajan tarpeista lähtöisin ja kaipaisivat työaikajoustoihin enemmän vastavuoroisuutta. Suurin osa työntekijöistä on kokenut liukuvan työajan helpottaneen työn ja vapaa-ajan yhdistämistä sekä parantaneen työn hallinnan tunnetta ja mahdollisuutta organisoida töitänsä. Toisaalta merkittävä osa ei ole todennut liukuvan työajan aiheuttaneen vielä suuria muutoksia työhön omalla kohdalla eikä työyhteisön tasolla. 12

13 Joustavien työjärjestelyiden käyttöönotto: Tapaustutkimus hammaslääkäriasemalta Päivi Heiskanen Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä joustavien työjärjestelyjen käyttöönottoon ja työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseen eräällä hammaslääkäriasemalla. Aihe on ajankohtainen, sillä erilaiset joustot työelämässä yleistyvät koko ajan, ja samalla yritetään kehittää perheystävällisyyttä työpaikoilla. Tutkimusongelmana oli selvittää, mitä mieltä kohdeyrityksen henkilökunta on joustavien työaikojen käyttöönotosta. Tutkimuskysymyksenäni oli myös, helpottaisivatko joustavat työajat työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi tutkin, millaisiin joustoihin henkilökunta olisi suostuvainen, ja millaisiin ei. Ja halusin selvittää, miten he perustelevat mielipiteensä. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Kohdeyrityksenä oli pääkaupunkiseudulla toimiva hammaslääkäriasema, jossa haastateltiin kolmeatoista työntekijää. Haastateltavina oli omistaja-hammaslääkäreitä, hammaslääkäreitä, toimistonhoitajia, hammashoitajia ja suuhygienisteja. Pääpaino oli hammashoitajissa ja suuhygienisteissa. Analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla aineistosta muodostettiin luokkia, joita yhdistäen saatiin selville keskeisimmät asiat tutkimusongelmaan liittyen. Nämä yhdistävät luokat olivat tässä aineistossa työaikajoustoihin liittyen elämää helpottavat tekijät, elämää hankaloittavat tekijät ja keskustelun puute. Hammashoitajat ja suuhygienistit vastustivat työaikajoustoja, koska niiden koettiin haittaavan vapaa-aikaa ja ajan käyttöä. He eivät perheettöminä kokeneet hyötyvänsä joustoista. Mitä kauemmas perinteisestä työajasta siirryttiin, sitä epämiellyttävämpänä hoitajat asian kokivat. Hammaslääkärit sitä vastoin pitivät työaikajoustoja erittäin hyvinä erityisesti työn ja perheen yhdistämiseen. Hammaslääkäreillä on enemmän valtaa päättää itse työajoistaan, ja he vaikuttavat muiden työaikoihin. Hoitajat joutuvat joustamaan. Ristiriita lääkäreiden ja hoitajien työaikatoiveiden välillä on haasteellinen työaikoja suunniteltaessa ja perheystävällisyyttä luotaessa. 13

14 Anita Haataja Suomalainen äitiys-, isyys ja vanhempainrahajärjestelmä: ylistämisestä alistamiseen? Johdanto Suomalaiset äidit tulivat äitiysvakuutuksen piiriin vuonna Äitiyssuojelun ja äitien taloudellisen aseman järjestämisestä lapsen syntymän yhteyteen oltiin periaatteessa oltu jo pitkään yhtä mieltä ja yleensä siitäkin, että äitiysvakuutus olisi sijoitettava sairausvakuutuksen yhteyteen, mutta ei siitä, miten ja millä nopeudella tavoitteet tulisi toteuttaa (Sulkunen 1989; Kuusipalo 1994; Lähteenmäki 1995). Ennen yleistä sairaus- ja äitiysvakuutusta säädettiin 1940-luvulla yleisestä äitiysavustuksesta sekä äideille maksettavista lapsilisistä, jälkimmäisistä tosin vasta epäonnistuneen perhepalkkakokeilun jälkeen (Bergholm 2003). Ansiotyössä käyvien äitien taloudellisen toimeentulon turvaaminen lapsen syntymän yhteydessä ja siihen liittyvien lomien johdonmukainen järjestely kestivät, Islantia lukuun ottamatta, pidempään kuin muissa Pohjoismaissa (Haataja 2004). Kun yhdeksän viikon äitiyspäivärahakausi tuli voimaan vuonna 1964, määräytyi äitien lakisääteinen synnytysloma yhä vuosilta 1917 ja 1919 peräisin olevien, äitiysrahakautta lyhyemmän synnytysloman turvaavien työsopimuslakien perusteella. Teollisuustyöntekijöiden ja eräiden muiden ammattiryhmien loma oli vain neljä viikkoa ja kauppa-, konttori- ym. alojen työntekijöillä kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Toisaalta osa äideistä kuului työehtosopimusten kautta lakisääteisiä pidempien ja paremmin korvattujen synnytyslomien piiriin. (Dahlström 1993, 81; Kivimäki 1998.) Lakisääteinen synnytysloma pidennettiin vasta vuonna 1971 koko äitiysrahan maksukaudelle luvulla käynnistyi myös isien oikeuksien valmistelu. Yhtäältä tavoiteltiin parempaa äitiysajan turvaa ja toisaalta pyrittiin isien lomien avulla vahvistamaan isä-lapsisuhteita. Äitien ja isien kohtelun tasa-arvoisina sekä lastaan hoitavina että työssä käyvinä vanhempina arvioitiin tukevan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämistä, mistä 1970-luvun vaihteessa oli tullut tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite. Tämän artikkelin tavoitteena on taustoittaa suomalaista äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan sekä niihin liittyvien vapaiden kehitystä. Niiden reilun 40 vuoden aikana, jona äitiysvakuutus on ollut voimassa, monet aikanaan epätavallisina pidetyt asiat ovat tulleet täysin hyväksytyiksi ja itsestään selviksi. Toisaalta ajan- 14

15 kohtaisessa keskustelussa ja nykyisen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahajärjestelmän kehittämiskysymyksissä monet ongelmat ovat yhtä ajankohtaisia kuin järjestelmää luotaessakin: Miksi isät käyttävät niin vähän heille kohdennettuja vapaita? Miten vapaiden kohdentuminen äideille vaikuttaa heidän asemaansa työmarkkinoilla? Miten vapaista aiheutuvat kustannukset tulisi jakaa ja tasoittaa niiden työnantajien kesken, joiden työntekijöillä vapaiden käyttö on yleistä ja niiden, joille vanhempainvapaasta ei juuri kustannuksia seuraa? Artikkelin rakenne on seuraava. Ensin käsitellään äitien oikeuksien kehittämistä ja nykyjärjestelmän syntyä. Tämän jälkeen kuvataan, miten isien lastenhoito-oikeuksia perusteltiin ja miten ne lopulta toimeenpantiin. Seuraavaksi tarkastellaan lähemmin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan viimeaikaista kehitystä. Äitiyslomien kehittäminen ei tapahtunut vain lainsäädäntöteitse, sillä usein työehtosopimukset toimivat tiennäyttäjänä myös lainsäädännölle. Siksi artikkelissa käsitellään myös tämän puolen historiaa. Viimeisenä jaksona kuvataan päivärahan maksuperiaatteiden kehitys. Synnytyslomasta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen Vuonna 1964 lakisääteiset synnytyslomat kohdentuivat synnytyksen jälkeiseen aikaan, mutta äitiysrahaa maksettiin jo kolme viikkoa ennen laskettua synnytysaikaa. Jos työntekijä oli raskauteen tai synnytykseen liittyvän sairauden aikana estynyt tekemästä työtä, hän saattoi olla oikeutettu sairausajan korvaukseen tai palkkaan. Siihen, miten paljon ennen synnytystä äidit jäivät pois työstä, vaikutti asuinpaikka ja se suunnitteliko äiti palaavansa työhön vai jäävänsä kotiin. Työhön paluuta synnytyksen jälkeen suunnittelevat pysyttelivät pidempään työssä kuin kotiin jäävät. Esimerkiksi 1950-luvun lopulla Helsingissä ja muissa kaupungeissa asuvista äideistä noin neljännes lopetti työnteon vasta neljän synnytystä edeltävän päivän aikana (Visuri 1962, ). Äitiysrahan maksukausi ja synnytysloman pituus harmonisoitiin vuonna 1971 ensin yhdeksään ja pian 12 viikkoon eli kolmeen kuukauteen (72 arkipäivää, josta 24 arkipäivää oli tarkoitettu pidettäväksi ennen laskettua synnytysaikaa). Loman pituus vastasi nyt ILO:n suositusta no 103 vuodelta Synnytysloman vähimmäispituudeksi, eli pakolliseksi lomaksi synnytyksen yhteydessä, säädettiin 6 viikkoa (36 arkipäivää). Äiti sai kuitenkin halutessaan palata aikaisemmin kevyeen työhön, jos työnantaja suostui tähän. Työsopimuslaissa irtisanomissuoja ulotettiin synnytysloman lisäksi myös raskausaikaan (L 320/1970). Kevään 1973 vuosilomalaissa (272/1973) synnytysloma-aika alettiin lukea työssäolopäivien veroiseksi, joten loma alkoi nyt kasvattaa myös palkallisia vuosilomapäiviä. 15

16 1970-luvulta lähtien sairausvakuutuksen ja äitiyspäivärahan reaaliarvo laskivat mutta synnytysloman pituutta kasvatettiin. Vuonna 1974 lomakautta pidennettiin (72:sta 174 arkipäivään 1 ) kolmesta seitsemään kuukauteen, vuonna 1978 lomaa pidennettiin vielä kahdella viikolla ja vuosina noin kuukaudella kunakin vuonna. Vuonna 1981 koko synnytysloma oli 258 arkipäivää (noin 10 kuukautta), josta kuukausi oli tarkoitettu lapsen syntymää edeltävälle ajalle. Äitien synnytysloman pidentäminen 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun vaihteessa liittyi isien lomaoikeuksien käyttöön ottamiseen: Kun isien oikeuksia lisättiin, laajennukset tehtiin äitien synnytyslomaan. Isät eivät saaneet omia oikeuksia vaan uudistukset tehtiin äidin synnytyslomaan. Isän lomaan ja tältä ajalta maksettavaan päivärahaan vaadittiinkin äidin suostumus. Pisimmillään vain äideille varattu synnytysloma oli vuosina , jolloin se oli 198 arkipäivää (lähes 8 kuukautta), jos isä käytti omat lomamahdollisuutensa. Vuodesta 1982 lähtien isien mahdollisuutta jakaa lomaa alettiin pidentää lyhentämällä äideille kiintiöityä aikaa. Vuodesta 1987 lähtien äideille varatun lomajakson pituus on ollut 105 arkipäivää eli nelisen kuukautta. Lapsen hoitoon käytettävissä oleva aika syntymän jälkeen on pysynyt käytännössä samana vuosina , lukuun ottamatta kahden vuoden jaksoa 1990-luvun alussa. Lapsen hoitoaika syntymän jälkeen on pisimmillään hieman yli yhdeksän kuukautta (233 arkipäivää), jos äiti aloittaa äitiysrahakauden 30 arkipäivää ennen lapsen syntymää. Termin synnytysloma tilalle alkoi äitiysrahan myötä levitä arkikielessä termi äitiysloma. Kun isät saivat isyysloman ja myös adoptioäidit luettiin lomaoikeuksien piiriin vuonna 1978, lomia nimitettiin äitien synnytyslomaksi tai sitä vastaavaksi lomaksi. Vasta vuonna 1985 termit muutettiin vastaamaan virallisestikin arkikieltä. Äitiysraha korvattiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahatermeillä sekä synnytysloma ja sitä vastaava loma termeillä äitiys-, isyys- ja vanhempainloma. Vuonna 1998 loma sana muutettiin vapaaksi. Työsopimuslaki tuntee siis nykyisin käsitteet äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Vuodesta 2003 lähtien laki on tuntenut myös termin isäkuukausi. Kun synnytysloma ja päivärahan maksukausi harmonisoitiin vuonna 1971, tuli synnytystä edeltävän loman pituudeksi 24 arkipäivää. Vuonna 1981 pituus oli 25 arkipäivää ja 30 arkipäivää vuonna Vuodesta 1991 lähtien äitiysrahakauden on voinut aloittaa joko 30 tai 50 arkipäivää ennen laskettua syntymäaikaa (L 1324/1990). Äitiysrahakauden jousto toimii siten, että mitä aikaisemmin äiti aloittaa lomansa sitä lyhyemmäksi jää lapsen hoitoon käytettävä aika. Suomessa on Pohjoismaiden pisin raskautta edeltävä äitiysvapaa. Islannissa ja Ruotsissa synnytystä edeltävää äitiysvapaata ei ole erikseen määritelty, mutta vapaan voi aloittaa ennen lapsen syntymää. Ruotsissa on lisäksi raskasta työtä (mm. opetta- 1 Sairaus- ja vanhempainrahaa maksetaan vain arkipäiviltä, viikossa kuudelta ja kuukauden ajalta keskimäärin 25 päivältä. 16

17 jat) tekevien mahdollisuus saada raskausajan päivärahaa. Sitä on käyttänyt noin viidennes kaikista äideistä (Haataja 2006, 28). Näiltä äideiltä säästyy äitiys- ja vanhempainvapaa kokonaan lapsen syntymän jälkeiseen aikaan. Raskaana olevien naisten terveydelle tai sikiön kehitykselle vaarallisissa töissä olevien äitien avuksi säädettiin vuonna 1990 erityisäitiysraha. Ellei äitiä voida sijoittaa turvallisimpiin tehtäviin on hänellä oikeus jäädä pois työstä ja saada erityisäitiysrahaa siihen asti, kunnes varsinainen äitiysrahakausi alkaa. Näitä äitejä on vuodessa muutama sata (Haataja 2006, 28). Keskosena lapsensa synnyttäneet äidit olivat pitkään muita heikoimmassa asemassa, sillä äitiysrahakausi alkoi lapsen syntymästä. Vuonna 1997 ennenaikaisesti synnyttäneiden äitien ja lapsiperheiden asema parannettiin siten, että vanhempainrahakautta jatkettiin sillä aikamäärällä, joka kului lapsen ennenaikaisesta syntymästä siihen aikaan, joka oli 30 arkipäivää lasketusta synnytysajasta. Jatkoaika turvasi saman hoitoajan kotona keskosena syntyneiden lasten vanhemmille kuin muillekin perheille, kun äiti ja lapsi pääsivät kotiin laitokselta. Uudistuksessa joustavoitettiin myös isyysvapaan käyttö lapsen syntymän yhteydessä siten, että isä saattoi jäädä kotiin vasta kun äiti ja lapsi tulivat sairaalasta (L 1210/1996). Tavoitteeksi naisten ja miesten sekä työnantajien välinen tasa-arvo Isien oikeuksista osallistua lastenhoitoon tehtiin eduskunta-aloitteita jo 1960-luvulla. Ensimmäisen aloitteen teki silloin Liberaalisen kansanpuolueen ja sittemmin Sosialidemokraattien kansanedustaja Pirkko Aro (Kivimäki 1998, 6-7). Naisten asemaa pohtinut komitea asetti vuonna 1970 pidemmän tähtäyksen tavoitteeksi kuuden kuukauden loman synnytyksen jälkeen. Komitea kuitenkin arvioi, että äitiyden perusteella maksettaviin etuuksiin voi liittyä myös haitallisia vaikutuksia naisten asemalle työelämässä. Siksi se esitti, että loman pidennys tehtäisiin siten, että molemmat vanhemmat voisivat sopia, miten he jakaisivat 12 viikon jälkeisen loman, jonka äiti tarvitsisi synnytyksestä toipumiseen ja lapsen imettämiseen. Komitea korosti myös loman merkitystä isän ja lapsen välisen suhteen kehittymiselle, sillä miehen ja lapsen suhteen köyhyydestä kärsivät molemmat (KM 1970:A8, 88). Synnytysloman kehittäminen kohti vanhempainlomaa käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kolmikantaisessa toimikunnassa 1970-luvun puolivälissä (KM 1975:92). Ruotsissa oli vuotta aikaisemmin (1974) säädetty ensimmäisenä maailmassa vanhempainvapaasta. Entinen kuuden kuukauden äitiysloma korvattiin vanhempainvapaalla siten, että puolet ajasta kuului äidille ja puolet isälle. Kumpikin saattoi kuitenkin luovuttaa lomansa osittain tai kokonaan toiselle vanhemmalle. Isien vanhempainlomasta tuli Ruotsissa alusta alkaen isien oma oikeus, mutta isien päivärahan suuruus perustui 1980-luvulle asti äitien ansiotasoon 17

18 (Haataja 2006). Ruotsin lainsäädäntö toimi monella tavoin keskustelun pohjana suomalaisessa valmistelutyössä. Kolmikantatoimikunnan aloittaessa työnsä vuonna 1974 äitiysloma oli juuri pidennetty 3 kuukaudesta 7 kuukauden pituiseksi, joten loma-ajan välitöntä pidentämistä ei esitetty. Äitiysloma esitettiin jaettavaksi siten, että äidin loma olisi kuukausi ennen ja kolme kuukautta syntymän jälkeen ja jaettavaksi vanhempainlomaksi jäisi loput 3 kuukautta. Työryhmän kuulemien asiantuntijoiden mukaan 3 kuukautta syntymän jälkeen oli riittävä aika lapsen imetykseen. Toisiakin näkökohtia imetysloman sopivasta pituudesta oli esitetty. Niihin vedoten työnantajapuolen eriävässä mielipiteessä ehdotettiin jaettavaksi vain kahta viimeistä kuukautta. Lyhyempää vanhempainvapaata työnantajien edustajat perustelivat myös sillä, että laajaan käyttöön tulevana isien loma aiheuttaisi huomattavia järjestelyongelmia elinkeinoelämässä ja julkisessa hallinnossa. Päiväraha esitettiin määräytyväksi isien omien tulojen eikä äidin tulojen mukaan, kuten Ruotsissa. Työnantajat olisivat kuitenkin tukeneet joko Ruotsin mallia tai kaikille maksettavaa tasaetuutta. Lisäksi toimikunta esitti, että isän vanhempainlomaan tarvittaisiin äidin suostumus tämän etujen suojelemiseksi. Toimikunta esitti myös, että myöhemmässä vaiheessa harkittaisiin isyysloman kehittämistä syntymän yhteyteen, eli osa lomasta voitaisiin pitää yhtäaikaisesti. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla vuoden mittainen loma syntymän jälkeen. Muina kehittämisehdotuksina esitettiin äidin lomaoikeuksien siirtämistä isälle siinä tapauksessa, jos äiti sattuisi kuolemaan synnytyksen yhteydessä tai synnytysloman aikana, sekä myös niissä tapauksissa, joissa äiti ei sairauden vuoksi voisi hoitaa lasta. Oikeudet vanhempainlomaan tulisi ulottaa myös avoliitossa asuville lasten vanhemmille sekä ottovanhemmille, kunnes lapsi on saman ikäinen kuin biologisten vanhempien loman loppuessa, tai vähintään ehdotetun vanhempainloman pituinen ottoäidille ja tämän suostumuksesta ottoisille. (KM 1975:92, ) Toimikunnan perustelut vanhempainvapaan kehittämiseksi olivat tasa-arvopoliittiset, kuten Ruotsin hallituksenkin sen perustellessa vanhempainvapaata (Kivimäki 1998, 9; KM 1975:92, 9-13; Haataja 2006, 19). Työvoimapoliittisten näkökohtien mukaan perhepoliittiset toimenpiteet tulisi kohdentaa mahdollisimman tasapuolisesti sekä nais- että miespuolisiin työntekijöihin. Mikäli etuuksia myönnetään vain naisille, se saattaa vaikuttaa haitallisesti heidän asemaansa työmarkkinoilla. Toimikunnan mukaan äitiyslomajärjestelmästä kohdistuvat haitat ja kustannustekijät kohdistuivat jo tuolloin eniten naisvaltaisille talouden aloille. (KM 1975:92,18 ja 31, kursivoinnit kirjoittajan.) Toimikunnan ehdotuksista toteutui lopulta ensimmäisenä isyysloma (1978) ja vasta sitten vanhempainloma (1980). Isyysloman uranuurtaja on Norja, jossa kahden viikon isyysvapaa tuli voimaan vuonna Sen ajalta ei kuitenkaan makseta päivärahaa, mutta loma on useimmissa työehtosopimuksissa sovittu palkalliseksi. 18

19 Ruotsiin isyysvapaa tuli vuonna Äitiysraha on kuoleman tapauksen johdosta voitu siirtää isälle vuodesta 1985 lähtien, mutta äidin vakavan sairauden johdosta vasta vuodesta 2003 alkaen. Lapsi on yhä alle vuoden ikäinen kun vanhempainvapaa päättyy. Vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten epätasaisesta jakautumisesta työnantajien kesken on 2000-luvun alussa tullut päivänpoliittinen kysymys. (Haataja 2004; 2006; Metsämäki 2005.) Isien hoivaoikeuksien ja vanhemmuuden jakamisen toteuttaminen Vanhempainvapaan valmistelut eivät johtaneet heti toimenpiteisiin eivätkä ne myöskään toteutuneet toimikunnan kaavailujen mukaan. Isien hoivaoikeuksille oli tehtävä jotain. Kesäkuussa 1976 tasa-arvoasian neuvottelukunta teki sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen isyysvapaasta ( , Dno. 15/51/76). Aloitetta perusteltiin äidin levon tarpeena lapsen syntymän jälkeen. Lepo ei onnistuisi, ellei joku muu hoitaisi vanhempia sisaruksia ja tekisi kotitöitä äidin palattua synnytyslaitokselta. Avun tarvetta kotona lisäsi se, että sairaalahoidon aikaa synnytyksen yhteydessä oli jouduttu lyhentämään. Koska kunnallista kodinhoitoapua ei ollut läheskään aina saatavana, olisi isän loma tähän tarkoitukseen perusteltu. Isyysvapaata on sittemmin muissakin maissa perusteltu ensisijaisesti äidin avun tarpeena heti lapsen syntymän jälkeen. Sen sijaan vanhempainvapailla tavoiteltiin erityisesti lastenhoidon itsenäisiä jaksoja äideille ja isille sekä ansiotyön tasapuolisempaa jakautumista naisten ja miesten kesken. (ks. Rostgaard 2002; Haataja ja Nyberg 2006). Myös neuvottelukunta piti tärkeänä isän ja lapsen varhaisen suhteen kehittymistä: Vanhempainloman myöntäminen isälle lapsen syntymän yhteydessä tukisi isän ja lapsen välisen myönteisen suhteen kehittymistä ja olisi omiaan korostamaan isän merkitystä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Uudistuksen uskottiin edistävän naisten ja miesten tasa-arvoa työmarkkinoilla, koska lastenhoidosta aiheutuvat kustannukset jakautuisivat nyt tasaisemmin nais- ja miespuolisten työntekijöiden kesken. Neuvottelukunta ehdotti erityyppisiä isyyslomaratkaisuja erityyppisille perheille. Isän oikeuden päivärahaan tulisi olla 12 arkivuorokautta synnytyksestä lukien, jos perheessä on ennestään alle 10-vuotias lapsi ja kuusi vuorokautta, jos lapsi on ensimmäinen. Isyyslomaoikeudet tulisi ulottaa avoliitossa lapsen ja äidin kanssa asuville, jos isät olivat tunnustaneet lapsensa. Johdonmukaisena jatkona perustella isyysvapaan tarvetta neuvottelukunta otti huomioon myös yksinhuoltajat. Heille tulisi myöntää hoitoavun turvaamiseksi ylimääräiset, enimmäispäivärahan mukaan lasketut etuudet, joilla yksinhuoltaja voisi palkata kotitalous- ja lastenhoitoapua. 19

20 Hallitus tekikin seuraavana vuonna esityksen isyyslomasta ja samalla äitien synnytysloman pidentämisestä. Esitystä perusteltiin paitsi äidin avun tarpeella kotona ja isä-lapsi suhteen tärkeydellä myös työllisyyspolitiikalla (HE 207/1977). Pidennyksen arvioitiin yhtäältä parantavan äitien taloudellisia mahdollisuuksia jäädä kotiin hoitamaan lasta nykyistä pidempään. Toisaalta lomien ajaksi vapautuvat työpaikat tarjoaisivat uusia työtilaisuuksia ilman niihin liittyviä perustamiskustannuksia ja sijoituksia. Arvioita uudistuksen vaikutuksista naisten asemaan työelämässä ei esitetty. Isyyslomaa ei myöskään esitetty eripituiseksi erikokoisiin ja erityyppisiin lapsiperheisiin, ei avoisille eikä yksinhuoltajien erityisasemaa huomioon ottavaksi. Sen sijaan alle 2-vuotiaiden lasten ottoäidit saivat oikeuden synnytyslomaa vastaavaan lomaan (HE 221/1977). Isyysloma tuli lapsen syntymän yhteyteen 12 arkipäivän pituisena , mutta ei isien omana lomana vaan osana äitien synnytyslomaa. Jos isä piti loman, lyheni synnytysloma vastaavasti. Tästä näkökulmasta oli johdonmukaista, että isyysloma edellytti äidin suostumuksesta. Hallituksen ennakkoarvio oli, että noin 10 prosenttia isistä tulisi käyttämään isyyslomaa. Käytännössä vain noin isälle maksettiin äitiysrahaa vuosina (kuvio 2). Myös isien oikeus vanhempainrahaan ja -lomaan toteutettiin osana äitien synnytyslomaa. Isät saivat mahdollisuuden jakaa äitiysrahakautta yhden kuukauden lähtien äidin suostumuksella (HE 131/1979 ja L 1007/1979). Uudistuksen ulkopuolelle jätettiin yhä avoisät, mutta ottoisät saivat samat oikeudet kuin biologiset isät. Kun hallitus perusteli esitystään vanhempainvapaasta, ei esitykseen juuri sisältynyt sukupuolten välisiä tasa-arvotavoitteita. Perustelut olivat osittain jopa ristiriitaisia (HE 131/1979). Yhtäältä ajateltiin, että lapsenhoidon kannalta ja työmarkkinapoliittisista syistä äitiysrahajärjestelmää on kehitettävä siten, että perheellä olisi mahdollisuus päättää nykyistä pidemmältä ajalta, kummalle vanhemmista äitiysraha suoritetaan. Toisaalta sitä, että isät voisivat jakaa vain lyhyen ajan koko lomasta, perusteltiin sillä, että äidin terveyttä ja lapsen kehitykselle tarpeellisena pidettävää rintaruokintaa silmällä pitäen äitiysrahan suorittaminen yksinomaan lapsen äidille ensimmäisten elinkuukausien aikana on perusteltua. Yhtenä käytännön perusteluna vanhempainlomalle oli se, etteivät kaikki äidit käyttäneet tuolloin jo suhteellisen pitkää lomaansa. Äitiysrahakauden pidentämisellä oli alun perin tarkoitus parantaa lapsen äidin mahdollisuutta hoitaa itse lastaan. Äitiysrahakauden pidentymisen myötä on yleistynyt tilanne, jossa äiti menee takaisin ansiotyöhönsä äitiysrahaa saadessaan (HE 131/1979). Koska äitiysrahaa maksettiin koko äitiysrahakausi riippumatta siitä oliko äiti työssä vai ei, hallitus piti parempana vaihtoehtona sitä, että isä käyttäisi tämän rahan jäämällä kotiin, kuin sitä, että äiti käy työssä ja saa päivärahan. Hallituksen esityksessä ei viitata tilastoihin äitien työhön paluun yleisyydestä äitiysrahakauden aikana. Virallisia tilastoja ei ollut, koska työssäkäynti ei vaikuttanut päivärahan tasoon. Kun päivärahasta tuli ansiosidonnainen vuonna 1982, 20

21 äitiysrahakauden jälkeistä vanhempainrahaa alettiin maksaa minimipäivärahana työssäolon ajalta. On mahdollista, että varsinkin ennen päivärahauudistusta äidit palasivat töihin lomansa aikana, eivätkä isät käyttäneet vapaita, koska päivärahan reaalitaso oli alentunut merkittävästi 1970-luvulla (Haataja 1989). Kansaneläkelaitoksen kyselyn mukaan vielä 1980-luvun puolivälissä noin kahdeksan prosenttia äideistä oli työssä vanhempainrahakaudella, ja keskimäärin noin kaksi kuukautta. Työhön palaajista oli suurin osa palkansaajia, mutta yrittäjiä oli suhteellisesti eniten. Työhön palaavat olivat useammin myös pienituloisempia kuin äidit keskimäärin (Pajunen 1985). Ensimmäinen vanhempainvapaa toteutettiin siis suojelemalla äitiyttä ja äitien oikeuksia, koska äitien lomaoikeus ei lyhentynyt ja isien oikeus lomaan ehdollistettiin äidin suostumukselle. Vanhempien valinnanvapauden lisäämisen taustalla vanhempainrahan käytössä ei ollut niinkään isien kannustaminen lastenhoidon jakamiseen ja äitien kannustaminen työhön, kuten aikaisemmissa vanhempainvapaatavoitteissa, vaan se, osa äideistä palasi työhön ennen loman päättymistä, jolloin he saivat sekä palkkaa että äitiysrahaa. Käytännössä vanhempainvapaata jakavien isien määrä jäi niin pieneksi, että vanhempainlomauudistus lisäsi lähinnä äitien synnytysloma-aikaa (kuvio 2). Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma 1980-luvun jälkeen 1980-luku ja 1990-luvun alku olivat äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden kehittämisen kulta-aikaa. Suomalaiset vanhempainvapaat olivat lähes samaa tasoa kuin Ruotsin, eikä näiden maiden tasoa juuri ylitetty muualla. Sen jälkeen vanhempainvapaan kehittämistyö pysähtyi Suomessa, mutta muut Pohjoismaat ottivat 1990-luvulla huomattavia uudistusaskeleita (Haataja 2004). Suomessa isompia muutoksia tehtiin vain päivärahan tasoihin ja isyyslomasääntöihin. (Kuvio 1.) 21

22 Kuvio 1. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahajärjestelmän kehitys vuosina : pisin mahdollinen arkipäivien määrä, joiden aikana voi hoitaa lasta kotona syntymän jälkeen. Lähde: Haataja Vuoteen 1992 asti 2 viikon isyysloma lyhensi ensin äitiys- ja sitten vanhempainrahakautta, kuviossa äiti pitää isyyslomat. Isien isyys- ja vanhempainvapaaoikeudet ovat Suomessa maailman vanhimpia, mutta ne riippuivat äidin suostumuksesta senkin jälkeen kun nimitykset isyys- ja vanhempainraha otettiin vuonna 1985 käyttöön. Isyysvapaa lyhensi myös lapsenhoitoon käytettävää aikaa kotona. Vuoden 1991 uudistuksessa isyysvapaata pidennettiin kahdesta kolmeen viikkoon. Kolmannesta viikosta tuli isien oma oikeus, joka ei lyhentänyt vanhempainvapaata. Kahden vanhan isyysviikon lyhennysvaikutus lievennettiin siten, että jaettavaa vanhempainvapaata pidennettiin kahdella viikolla. Samassa uudistuksessa vanhemmat tehtiin myös tasa-arvoisiksi vanhempainvapaan ja kahden viikon isyysvapaan käyttöön nähden. Äidin suostumuksesta siirryttiin yhteiseen sopimiseen: lähtökohtana on pidettävä, että nainen ja mies ovat oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan lastensa tasavertaisia huoltajia (HE 208/1990). Vanhempien tasavertaisuutta vanhempainvapaan jakajina ei kuitenkaan ole viety käytäntöön. Kelassa, jonne vanhempainrahahakemukset jätetään, ei vielä 2000-luvun alkuun mennessä kysytty systemaattisesti isän hyväksyntää, jos äiti piti koko vanhempainvapaan. Sen sijaan, jos isä piti vanhempainvapaata, äidin suostumus kysyttiin. Vanhempainrahahakemuksessa on kuitenkin allekirjoituspaikat molemman vanhemman hyväksynnälle. (Haataja 2005a, 92.) Onko siis niin, että viran puolesta vanhempainvapaa tulkitaan yhä ensisijaisesti äidin oikeudeksi? Vuosina vanhempainvapaan pituus ja lapsen hoitoaika vanhempainrahan turvin oli siihenastisen historiansa pisin (kuvio 1). Samaan päästiin seuraavan kerran vasta vuonna Selitys löytyy siitä, että isien omia oikeuksia 22

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

KESKENERÄINEN, ei jatkettu valmistelua

KESKENERÄINEN, ei jatkettu valmistelua Aktuaari- ja talouspalveluryhmä 17.12.2017 Alustavia kustannuslaskelmia perhevapaamalleista Oheiset laskelmat ovat vielä alustavia ja tulokset saattavat muuttua merkittävästi mallien yksityiskohtien ja

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi. SAK:n malli perhevapaiksi

Perhepalikat uusiksi. SAK:n malli perhevapaiksi Perhepalikat uusiksi SAK:n malli perhevapaiksi Perhepalikat uusiksi SAK:n malli perhevapaiksi 1. Joustavoittaa perhevapaita 2. Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista 3. Kannustaa isiä perhevapaille

Lisätiedot

Raha seuraa lasta. Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli

Raha seuraa lasta. Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Lähtökohdat: Raha seuraa lasta. Jokaista syntyvää tai perheeseen adoptoitavaa

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen

Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen 5.4.2011 Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isyys mahdollisuutena ja haasteena KT Tuula Piensoho Lahden ammattikorkeakoulu Tänään käsittelemme Mistä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia. Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat

Lisätiedot

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT YLEISKIRJEEN 1/2005 LIITE 5

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT YLEISKIRJEEN 1/2005 LIITE 5 ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT YLEISKIRJEEN 1/2005 LIITE 5 Virka-/ Äitiysvapaa Äitiysvapaa 105 arkipv, joka alkaa 30 (-50) arkipv ennen laskettua synnytysaikaa. Mikäli

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

PERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA

PERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA PERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU 16.-17.4.2016 SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA UUDET PERHEVAPAAPALIKAT TASA-ARVO OLETUKSENA, MUTTA VANHEMMAT VOIVAT SIIRTÄÄ ETUUKSIA KESKENÄÄN

Lisätiedot

Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli

Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Puheenvuoro 1(6) Raha seuraa lasta -verkoston perhevapaamalli Tärkeimmät korjattavat asiat -verkosto katsoo, että perhevapaita uudistettaessa tulee huomioida ja korjata ne puutteet, jotka havaittiin Sosiaali-

Lisätiedot

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tutkimuksen tavoite tutkia työpaikkatasolla minkälaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia perhevapaista aiheutuu työnantajalle

Lisätiedot

Millainen on perheystävällinen työpaikka?

Millainen on perheystävällinen työpaikka? Millainen on perheystävällinen työpaikka? Lapsifoorumi 2019 Eija Koivuranta Väestöliitto 10.1.2019 1 Miten perheystävällisyys hyödyttää työpaikoilla ja yhteiskunnassa? 1. Konkreettiset teot vaikuttavat

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT 30.10.2014 1 (12)

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT 30.10.2014 1 (12) ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAIN SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOT 30.10.2014 1 (12) ÄITIYS- Äitiysvapaa 105 arkipäivää, alkaa 30 ( 50) arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. KVTES V luku 6 TSL 4:1 3a SVL 9:3

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Akavan perhevapaamalli. Tasa-arvoa ja joustavuutta

Akavan perhevapaamalli. Tasa-arvoa ja joustavuutta Akavan perhevapaamalli Tasa-arvoa ja joustavuutta 1 Sisällys Tasa-arvoa ja joustavuutta 3 Akavan malliin kuuluu vanhempainvapaa- ja joustovapaa-osio 5 Vanhempainvapaa-osio 6 Joustovapaa-osio 8 Joustovapaan

Lisätiedot

1990 vp. - HE n:o 77. Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 77. Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1990 vp. - HE n:o 77 Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi pienten lasten vanhempien mahdollisuutta

Lisätiedot

6+6+6 -malli vanhempainvapaan uudistamiseksi

6+6+6 -malli vanhempainvapaan uudistamiseksi PÄÄTÖSTEN TUEKSI 1 2010 6+6+6 vanhempainvapaan uudistamiseksi Vanhempainvapaata ollaan parhaillaan uudistamassa. Vanhempainvapaiden tavoitteena on turvata lasten hyvinvointi ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 133/2006 vp Laki sairausvakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Suomalainen yhteiskunta ikääntyy nopeaan tahtiin, ja vanhusväestön

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2009 vp Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 18

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 111/2009 vp. Laki vanhempainvapaasta. LA 111/2009 vp Minna Sirnö /vas ym.

Eduskunnalle. LAKIALOITE 111/2009 vp. Laki vanhempainvapaasta. LA 111/2009 vp Minna Sirnö /vas ym. LAKIALOITE 111/2009 vp Laki vanhempainvapaasta Eduskunnalle Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa nykyisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista. Ehdotamme nykyisen äitiys-, isyys-

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija

Lisätiedot

Asiantuntijapaja. Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin

Asiantuntijapaja. Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin Asiantuntijapaja Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin HENRY FORUM 7.11.2006 Erilaiset yhdessä työtä tehdessä Projektin johtaja, KT Tuula Piensoho HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Asiantuntijapajan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Päivi Salminen JÄSENKIRJE Y/1/2007 20.2.2007 1(7) PERHEVAPAAT Oheen on koottu määräykset perhevapaiden pituuksista, jaksotuksista, työntekijän

Lisätiedot

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT (10)

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT (10) ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAIN SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOT 8.6.2017 1 (10) TYÖ ÄITIYS- Äitiysvapaa 105 arkipäivää, alkaa 30 ( 50) arkipäivää ennen laskettua synnytys-aikaa. KVTES V luku 6 TSL 4:1 3a SVL

Lisätiedot

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp Hallituksen esitys vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vanhempainpäivärahoja

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Oikeus sijaisapuun vp. - HE n:o 172. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista

Oikeus sijaisapuun vp. - HE n:o 172. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista 1990 vp. - HE n:o 172 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi maatalousyrittäjän

Lisätiedot

PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE. - STM:n, TEM:in hanke

PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE. - STM:n, TEM:in hanke PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE - TM:n, TEM:in hanke HANKKEEN TAVOITE Perhevapaalta työllistyminen -hanke Toiminkausi 14.1.2019 31.12.2020 Hankkeen tavoitteena on tukea perhevapaalla olevien joustavaa siirtymistä

Lisätiedot

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät hallitusohjelmissa Lipponen2 1999: Selvitetään mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka takaa isälle oikeuden omaan kuukauden kestävään vanhempainlomaan.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

ARTIKKELIT Anita Haataja Pohjoismaiset vanhempainvapaat kahden lasta hoitavan vanhemman tukena Naisten kaksoisrooli työntekijänä ja lastenhoitajana sekä se, että naiset joutuivat tekemään lapsen syntymän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 22.1.2009 TYÖASIAKIRJA Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, jolla muutetaan neuvoston direktiiviä 92/85/ETY

Lisätiedot

Perhevapaat, tasa-arvo, samapalkka. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Perhevapaat, tasa-arvo, samapalkka. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Perhevapaat, tasa-arvo, samapalkka Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 14.5.2019 EK:n perhevapaamalli: 7 + 6 / 18 Miksi? 25-45 -vuotiaiden naisten työllisyysaste on Suomessa huomattavasti

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 6/43/09 4.6.2009 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2008 (K 1/2009 vp), naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu lasten

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/8/2012 12.9.2012 1(8) PERHEVAPAAT Tässä jäsentiedotteessa on päivitetty lakisääteisiä perhevapaita koskevat

Lisätiedot

1994 vp -- FIE Nykytila ja ehdotetut muutokset

1994 vp -- FIE Nykytila ja ehdotetut muutokset 1994 vp -- FIE 209 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain säännöksiä muutettaviksi siten, että

Lisätiedot