Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Energiaturpeen tuotantoala Ympäristöturpeen tuotantoala Uuden tuotantoalan tarve Hehtaaria Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä, 2. päivitys, 11/29 Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Flyktman julkinen

2 1 (41)

3 2 (41)

4 3 (41) Alkusanat VTT selvitti Turveteollisuusliitto ry:n toimeksiannosta energia- ja kasvuturpeen kysyntä- ja tarjontatilannetta vuoteen 22 saakka. Selvitys tehtiin vuoden 29 elo- marraskuun aikana ja sen tavoitteena oli selvittää energia- ja ympäristöturpeen kysynnän ja tarjonnan tilanne vuoteen 22 mennessä ottaen huomioon sekä alueelliset että ylimaakunnalliset vaikutukset. Tällä raportilla päivitetään raportti VTT-R Energiaturpeen kysyntä- ja tarjonta vuoteen 22 mennessä 1. päivitys, johon verrattuna on selvitetty mm. uusien voimalaitosten polttoainetarpeet sekä mahdolliset muutokset olemassa olevien laitosten polttoaineen tarpeista. Tämä aineisto on koottu VTT:n tietokantojen, toimeksiantajan, energiantuottajain ja polttoainetoimittajien lähtötietojen perusteella Jyväskylä Martti Flyktman

5 4 (41) Sisällysluettelo Alkusanat JOHDANTO TAVOITE JA TOTEUTUS TURPEEN TUOTANTO SUOMESSA TURPEEN TUOTANTOALAN KEHITYS TURPEEN TUOTANTOALA VUONNA ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTURPEEN TARVE VUOTEEN ENERGIATURPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ ENERGIATURPEEN TUOTANTOALAN TARVE VUONNA YMPÄRISTÖ- JA KASVUTURPEEN KÄYTTÖTARVE JA TUOTANTOALAN TARVE VUONNA YHTEENVETO...19

6 5 (41) 1 JOHDANTO Turve on kasvanut Suomessa merkittäväksi polttoaineeksi lämpö- ja voimalaitoksille sekä raaka-aineeksi teollisuudelle 197-luvulta lähtien. Turveteollisuuden liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Energiaturpeen kokonaistyöllistävyys on arvioitu olevan 1 15 henkilötyövuotta. Kasvu- ja ympäristöturpeen osuus koko turveteollisuuden liiketoiminnasta on noin 15 % ja sen kokonaistyöllistävyys on arvioitu 22 henkilötyövuodeksi. Energiaturpeen käyttö on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi sekä lämpökeskusten, lämmitysvoimalaitosten että teollisuuden polttoaineena. Turve on pääpolttoaineena useissa lämmitysvoimalaitoksissa. Turpeen hinta on ollut varsin vakaa. Turpeen kilpailuasema sen luontaisilla tuotanto- ja käyttöalueilla Sisä-Suomessa on ollut vakaa. Kuvassa 1 esitetään energiaturpeen kulutuksen ja tuotannon kehittyminen vuosina Kuva 1 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain vuosina (Lähde: Pöyry Oy) Teollisuus on investoinut merkittävästi lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksiin sekä pääpolttoaineenaan biopolttoainetta käyttäviin monipolttoainekattiloihin, joissa turve on merkittävä kotimainen polttoaine. Metsäteollisuuden kosteiden sivutuotteiden polton mahdollistamiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan erityisesti talviaikana kuivaa turvetta. Turve onkin tärkeä ja välttämätön puunjalostusteollisuuden kaupallinen polttoaine. Sen käyttö korvaa fossiilisia tuontipolttoaineita ja näin turpeen käyttö tukee Suomen energiajärjestelmän huoltovarmuutta kotimaisena ja pitkäaikaisesti varastoitavissa olevana polttoaineena. Yksittäisen kaupungin tai taajaman kaukolämmön tuotanto on useimmiten yhden pääpolttoaineen varassa. Suuntauksena voimaloissa on nykyään varautuminen käyttämään useampaa polttoainetta. Turpeen osuus kaukolämmityksen polttoaineista on jo pitkään ollut noin viidennes. Puun osuus on kasvanut 199-luvun alun parista prosentista nykyiseen lähes 1 %:iin.

7 6 (41) Pääpolttoaineittain tarkasteltuna Suomi voidaan karkeasti jakaa maakaasu-, kivihiili- tai turvemaakuntiin. Näissä maakunnissa kyseisen pääpolttoaineen käyttö on suuruusluokkaa 8 % tai enemmän. Joitain rannikkoseutuja sekä maakaasuverkoston kattamaa aluetta lukuun ottamatta turve ja puu ovat käytetyimmät polttoaineet. Kymmenessä Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta turve on polttoainemarkkinoiden merkittävin polttoaine. Energiaturvetta on käytetty viime vuosina 2 29 TWh eli 5 8 % Suomen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Turpeen käytön vaihtelua on osaltaan aiheuttanut lauhdesähkön tuotannon tarpeen vuosittainen vaihtelu. Lauhdesähkön tuotannon ja siihen käytettävän turpeen määrän ennakointi on ollut vaikeaa. Lauhdesähkön tuotannon määrään vaikuttaa vuosittain pohjoismaiden sadevesitilanne, säätilojen vaihtelut ja muut sähköntarpeeseen vaikuttavat tekijät. Lauhdesähköä tuottavan voimalan käyttöönottoon vaikuttaa etenkin polttoaineiden hintasuhteet, sähkön markkinahinta ja päästökauppa. Vuoden 27 toukokuun alussa astui voimaan uusi laki, jolla haluttiin turvata turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa. Tällöin otettiin käyttöön määräaikainen syöttötariffijärjestelmä, jossa turvetta käyttävälle lauhdesähkön tuotannolle maksetaan vuoden 21 loppuun saakka lisähintaa, jolla varmistetaan turpeella tuotetun sähkön kilpailukykyisyys fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Järjestely koskee vain suuria, sähköteholtaan yli 12 MW:n tehoisia laitoksia. Laki koskee vain neljää suurta voimalaa, jotka ovat Pietarsaaressa, Oulussa, Seinäjoella ja apavedellä. Polttoturpeesta tuotetun sähkön syöttötariffeja koskevan lain tarkoituksena on polttoturpeen kilpailukyvyn parantamiseksi muuttaa lauhdutusvoimalaitosten ajojärjestystä siten, että kotimaista polttoturvetta käyttävä voimalaitos saisi osittaisen etusijan ajojärjestyksessä ulkomaisia fossiilisia polttoaineita käyttäviin lauhdutusvoimalaitoksiin verrattuna. Käytetyn syöttötariffin merkitys on ollut vähäinen kivihiilen korkeamman hinnan ja päästöoikeuden alhaisemman hinnan vaikutuksesta. Esimerkiksi kun turpeella tuotetaan lauhdesähköä 1,6 TWh ja päästöoikeuden hinta 25 /t, syöttötariffin aiheuttamaksi lisämaksuksi saadaan 7.6 Milj.. Toinen vuoden 27 toukokuun alussa voimaantuleva laki koski turvavarastolakia, jolla Suomeen luodaan turpeen lisävarastoja, joiden ylläpidosta Huoltovarmuuskeskus maksaa polttoturpeen toimittajalle korvauksen huoltovarmuuskeskuksen varoista. Sopimuspohjainen järjestelmä koskee runsasta 2 suurinta turvetuottajaa ja enimmillään noin 12 miljoonaa kuutiometriä polttoturvetta eli 1 TWh. Korvauksena turpeen varastoinnista on säädetty,3 /MWh,kk. Maksimissaan turvavarastolain korvaus on 3,6 Milj.. Tämän lain vaikutus on ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta ollut vähäinen, koska vuosina 27 ja 28 sateisten kesien takia turvetuotannossa jäätiin tuotantotavoitteista eikä turvetta voitu tuottaa varastoon. Päinvastoin turvepulan takia aikaisemmatkin varastot otettiin käyttöön. Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Jos turvetuotantoalue on yli 1 hehtaaria, suon ojittamiseen tai turvetuotantoon on oltava ympäristölupa. Sen myöntää ympäristölupavirasto (Ympäristönsuojeluasetus 2). Luvassa lupaviranomainen ottaa kantaa hankkeen toteutukseen, vesienkäsittelyyn ja vaikutuksiin. Ympäristöluvassa määrätään mm. sallituista päästöistä, suoja-alueista ja puhdistuslaitteista sekä velvoitetarkkailusta että mahdollisista korvausvelvoitteista. Lupaviranomaisia ovat ympäristölupavirastot (3), alueelliset ympäristökeskukset (13) ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Alueelliset ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset antavat lausunnon ympäristölupaviranomaisille tehdystä lupahakemuksesta. Ympäristölupa myönnetään yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta tällöinkin lupavirastolle on jätettävä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus yleensä 1 vuoden välein. Uusien lupien lisäksi myös vanhoja ympäristölupia on uusittava. Uuden luvan hake-

8 7 (41) minen tulee ajankohtaiseksi uuden asetuksen myötä myös hankkeissa, joille ei ole aikoinaan tarvinnut hakea vesienjohtamislupaa vesioikeudelta tai muuta lupaa. Sama koskee myös hankkeita, joilla on vesioikeuden myöntämä vesienjohtamislupa. Suon valmistelu tuotantokuntoon koostuu seuraavista työvaiheista: - Suon hankinta - Suunnittelu ja luvallistaminen - Kuivatus- ja muokkaustyöt - Varastoalueiden, teiden ja rakennusten rakennustyöt - Ympäristönsuojelutyöt kuntoonpano- ja jälkikäyttövaiheessa Suon hankinta turvetuottajan haltuun kestää keskimäärin kolme vuotta, suon luvallistaminen turvetuotantoon ja siinä tarvittavat tarkemmat tutkimukset vievät aikaa kolmesta viiteen vuotta, suon tuotantoon valmistelu kestää noin neljä vuotta eli vuotta. Mikäli turvetuotantoalue on yli 15 hehtaaria, alueelle pitää tehdä ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA ohjelman, 1994) mukaiset selvitykset ennen tuotannon aloittamista. Uusille turvetuotantoon otettaville alueille tehdään luontoselvitys, jossa selvitetään mm. suon kasvillisuutta, linnustoa, pöly- ja meluvaikutuksia, maisemamuutoksia sekä vaikutuksia terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen. YVA-menettely kestää 1 2 vuotta. Turvetuotantoalueet tulisi voida merkitä maakunnalliseen maakuntakaavaan. Turvetuotantoon soveltuvien alojen merkitsemistä maakuntakaavaan hankaloittaa myös, että Suomen suovaroista on kartoitettu vasta kolmasosa.

9 8 (41) 2 TAVOITE JA TOTEUTUS nkkeen tavoitteena on selvittää maakunnittain, kuitenkin ylimaakunnalliset toiminnot huomioon ottaen, turveteollisuuden tuotannon kysynnän ja tarjonnan tilanne vuonna 22. Selvityksessä otetaan huomioon toisaalta käyttökapasiteetin arvioitu kehitys ja toisaalta turvetuotannon resurssit ja muiden polttoaineiden saatavuus. Energia- ympäristö- ja kasvuturpeen vuoden 29 tuotantoalat maakunnittain kokosi Turveteollisuusliitto ry. Turpeen kysyntä arvioitiin käyttäen VTT:n lämpö- ja voimalaitostietokantaa. Laskentaan sisällytettiin polttoaineen tarvearviot myös mahdollisten uusien turvetta käyttävien laitosten osalta. Turpeen käyttötarvearvioita tarkennettiin polttoainetoimittajien kysyntäarvioiden perusteella. Vuonna 28 metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli 8 TWh. Energiaturpeen kysyntäarviota laadittaessa lähtöoletuksena on, että metsähakkeen käytön kasvu toteutuu energia ja ilmastostrategiaa noudattaen, jonka mukaan vuonna 22 metsähakkeen käyttötavoite lämpö- ja voimalaitoksissa. on 21 TWh. vuoteen 28 verrattuna metsähakkeen käytön tulee kasvaa noin 2,6-kertaiseksi. Lisäksi metsästä saatava biomassaa tullaan käyttämään noin 4 TWh liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen. Metsähakkeen käytön oletetaan lisääntyvän siten 25 terawattituntiin asti vuoteen 22 mennessä. Lisäksi on oletettu, että vuoden 21 jälkeen metsäteollisuudessa syntyvä sahanpuru käytetään lähes täysin muualla kuin suoraan polttoaineena energiantuotantolaitoksissa. Perusteena on oletus siitä, että nämä raakaaineet tullaan ensisijaisesti käyttämään sekä sellun valmistukseen että pellettien ja biopolttonesteiden tuotannossa. Lisäksi tarkastellaan turpeen mahdollista käyttöä biodieselin tuotannossa. Tässä selvityksessä biodieselin tuotantoon tarvittava turvemäärä on arvioitu perustuen kolmeen biodieseliä tuottavaan yksikköön. Metsähakkeen ohella kotimaisia polttoaineita ovat peltobiomassat ja jätteet, joiden käyttö energiantuotannossa on vähäistä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisissa ohjelmissa ja maakuntakaavoitusprosesseissa resurssitarpeiden arvioinnin taustaselvityksinä. Tuotettu aineisto toimii myös taustamateriaalina valtakunnassa ja maakunnissa käytäviin keskusteluihin energianhuollosta.

10 9 (41) 3 TURPEEN TUOTANTO SUOMESSA 3.1 TURPEEN TUOTANTOALAN KEHITYS Merkittävimmät turpeentuottajat ovat Vapo Oy ja Turveruukki Oy. Muita Turveteollisuusliitto ry:n jäseninä toimivia tuotannollisia turveteollisuusyrityksiä on noin viisitoista, muiden tuottajien ohella muutamilla turvetta käyttävillä energiantuotantoyhtiöillä on omaa turvetuotantoa. Lisäksi maassamme on noin sata pientä tai keskisuurta turvetuotantoyritystä, jotka ovat Suomen turvetuottajat ry:n jäseniä ja niiden yhteen laskettu tuotanto vastaa Turveruukki Oy:n tuotantoa. Kuvassa 2 esitetään turvetuotantoalan vaihtelu vuosina Ympäristö- ja kasvu turve Palaturve Jyrsinpolttoturve Kuva 2. Turvetuotantoalan vaihtelut vuosina Turveteollisuuden tuotantoala on 199 luvun alusta lisääntynyt 4 hehtaarista nykyiselle 6 hehtaarin tasolle. 3.2 TURPEEN TUOTANTOALA VUONNA 29 Vuonna 29 turvetuotantokauden alussa turvetuotantoalaa Suomessa oli lähes 63 hehtaaria, josta energiaturvetta tuotettiin vajaalla 58 hehtaarin alalla ja ympäristö- ja kasvuturpeita runsaan 5 hehtaarin alalla. Kuvassa 3 esitetään turvetuotantoalueen jakaantuminen maakunnittain vuonna 29.

11 1 (41) Turvetuotantoalat maakunnittain vuonna Tuotantoala runsaat 62 ha Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Uusimaa Itä-Uusimaa Energiaturve Ympäristö- ja kasvuturve Kuva 3. Turpeen tuotantoala maakunnittain vuonna 29 Suurimmat turpeen tuotantoalat ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Näiden kahden maakunnan osuus koko tuotantoalasta on runsaat 45 %:ia. Koko turvetuotantoalan osuus teknisesti käyttökelpoisesta suoalasta on alle 5 %, vastaavasti geologisesta suoalasta noin 1 % ja metsätieteellisestä suoalasta noin,6 %. Aikaisempiin raportteihin verrattuna tässä raportissa on esitetty maakuntien tiedot perustuen kuntien sijaintiin. Aikaisemmissa selvityksissä tuotantoalojen lähtötiedoissa on ollut sekaisin suurimman turvetuottajan Vapo Oy:n käyttämä aluetiimiluokittelu ja maakuntaluokittelu, jonka takia nyt esitetyt pinta-alat poikkeavat huomattavasti edelliseen raporttiin verrattuna. Tuotantoalueiden pinta-alat ovat kummassakin tapauksessa samaa suuruusluokkaa. Vuosina energiaturpeen tuotanto oli keskimäärin hieman yli 4 MWh/ha. Eri maakunnissa tuotannot vaihtelevat MWh/ha. Laskennassa lähtötietoina käytetyt maakuntien energiaturpeen tuotantoalat ja keskimääräiset tuotantoluvut on esitetty taulukossa 1. Vuoden 29 maakuntien tuotantopinta-aloihin ja keskimääräisiin tuotantolukuihin perustuen energiaturpeen tuotannoksi saadaan 23,2 TWh.. Vuonna 29 Turveteollisuusliiton keräämien tietojen mukaan energiaturvetta oli syyskuun loppuun mennessä saatu aumoihin kaikkiaan 28,9 miljoonaa kuutiometriä koko Suomessa. Turvetuotannon valtakunnallisesta kokonaistavoitteesta, 33,6 miljoonasta kuutiometristä jäätiin näin reiluun 86 prosenttiin. Energiaturvetta kaikki yritykset tuottivat arviolta 25,2 terawattituntia. Kasvu- ja ympäristöturpeita tuotettiin kesällä 29 noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä.

12 11 (41) Taulukko 1. Energiaturpeen tuotantoalat maakunnittain vuonna 29 ja keskituotannot vuosilta Maakunta Tuotantoala, ha Tuotanto, MWh/ha Uusimaa 8 43 Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa 44 Yhteensä Vaikka energiaturve tuotetaan mahdollisimman lähellä käyttökohdetta, joudutaan. energiaturvetta kuljettamaan huomattavia määriä maakuntien välillä. Eniten maakuntien välillä turvetta kuljetetaan läntisessä Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan energiaturvetta Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan tarpeisiin. Huomattava osa Keski-Pohjanmaalla tuotetusta turpeesta käytetään Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalta turvetta viedään Pohjois-Savoon ja Pohjanmaalle kuin myös Lapin eteläosiin. Kainuusta turvetta viedään Pohjois-Savoon. Pohjois- Karjalasta turvetta viedään Pohjois-Savoon ja Etelä-Karjalaan.

13 12 (41) 4 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTURPEEN TARVE VUOTEEN ENERGIATURPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Energiaturpeen tarjontaan vaikuttaa olennaisesti millaiset edellytykset turvetuotannolle annetaan. Turpeen tuotantoon vaikuttaa voimakkaasti tuotannon aikaiset sääolosuhteet. Useamman perättäisen heikon tuotantovuoden sattuminen lähekkäin toisiaan johtaa turpeen tarjonnan heikkenemiseen, minkä vuoksi energiaturvetta tulee olla ylivuotisissa varastoissa. Energiaturpeen kysyntään vaikuttavat tekijät ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden hinnat, vuoden 25 alussa käynnistynyt päästökauppa ja erilaiset tuet ja verot. Pohjoismaiden vesitilanne ja päästökauppa ovat vaikuttaneet turpeen käyttöön etenkin lauhdesähkön tuotannossa. Taulukossa 2 esitellään polttoaineille Suomessa käytettävät päästökertoimet / /. Taulukko 2. Kansalliset päästökertoimet Suomessa Ominaispäästö, g CO 2 /MJ Ominaispäästö, t CO 2 / MWh Jyrsinturve 15,9,378 Kivihiili 94,6,341 Maakaasu 55,,198 Raskas öljy 78,8,284 Kevyt Öljy 74,1,267 Puu *) 19.6,395 *) Puupolttoaineen laskennallinen nettohiilidioksidipäästö on sovittu IPCC-paneelissa nollaksi (). Vastaavaa tarkastelua ei turpeen osalta ole tehty. Kotimaisen energiapuun saatavuus on rajallinen. Vaihtoehtoja turpeen korvaamiseksi yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa (CHP) tuontipolttoaineista ovat kivihiili ja maakaasu. Vuoden 211 alussa fossiilisten tuontipolttoaineiden verotus lämmöntuotannossa kiristyy parantaen energiaturpeen kilpailutilannetta Energiantuotannon huoltovarmuuden kannalta turve on merkittävä kansallinen polttoaine. Turve on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa polttoaine, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä. Energiaturpeen kysynnän kasvun myötä sekä muutaman heikon turpeen tuotantokauden takia turpeen varastot tulevia lämmityskausia varten ovat olleet aikaisempaan verrattuna pienemmät. Yhtenä tärkeimmistä syistä varastojen vähyyteen voi pitää myös sitä, että energiaturpeen tuotantoala on ollut riittämätön. Nykyisen kysynnän täyttäminen on edel-

14 13 (41) lyttänyt keskimääräistä parempaa tuotantokesää. Tämä onkin näkynyt ennen muuta siinä, että heikot tuotanto-olosuhteet ovat johtaneet tai johtamassa turpeen niukkuuteen. Turpeen varastointi on viime vuosina perustunut eri toimijoitten ylläpitämiin kaupallisiin varastointivelvoitteisiin, jotka puolestaan ovat rakentuneet turpeen tuottajien ja voima- sekä lämpölaitosten välisiin sopimuksiin. Huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja ovat varastoinnin lisäksi turvetuotannon vaatimat maakuljetukset sekä hyötyajoneuvojen korjaustoiminta ja varaosahuolto. EU:n liikennepolttoaineita käsittelevä direktiivi edellyttää, että liikennepolttoaineeseen lisätään maittain tietty osuus biopolttoainetta. Suomessa on käyty lävitse eri vaihtoehtoja ja raaka-aineita polttonesteiden valmistamiseksi biopolttoaineista. Yhtenä vaihtoehtona liikennepolttoaineen tuottamiseksi biomassasta on Fischer-Tropsch-menetelmä. Menetelmän demonstrointia ollaan toteuttamassa Varkaudessa Stora-Enson tehtailla. Prosessiteollisuuteen integroitu 1 t/a tuottava FT-diesel-laitos tarvitsee lisäpolttoainetta noin TWh./a. 4.2 ENERGIATURPEEN TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22 Liitteessä 1 on esitetty luettelo nykyisistä merkittävistä energiaturvetta käyttävistä laitoksista sekä lähitulevaisuudessa valmistuvista uusista voimaloista sekä arvio vuoteen 22 mennessä toteutettavista uusista ja saneeraushankkeista. Tulevaisuudessa liitteessä 1 esitetyt laitokset ovat myös suurimpien metsähakkeen käyttäjien joukossa. Kaikkiaan tarkastelussa on mukana runsaat 18 turvetta käyttävää voimalaa tai lämpökeskusta. Kaikkiaan noin sadassa lämpö- tai voimalaitoksessa energiaturvetta arvioidaan käytettävän vuosittain 2 GWh tai enemmän Selvityksessä tehtyjen arvioiden ja ottamalla huomioon uusien käyttökohteiden rakentaminen energiaturpeen tarve arvioidaan vuosina olevan TWh, joka sisältää myös biojalostamoiden energiaturpeen käytön. Lauhdesähkön tuotantoon energiaturvetta arvioidaan käytettävän 4-8 TWh. Suomessa on useita, myös energiaturvetta, käyttäviä voimaloita, joissa on mahdollista tuottaa lauhdesähköä. Näissä voimaloissa lauhdesähkön tuotantoa varten on tehty investointeja, jotka voidaan näin hyödyntää. Tulevaisuudessa lauhdesähköä tuottavia tarvitaan nopeiden kuormitustilanteiden hallintaan. Energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen käytöksi biopolttonesteiden valmistuksessa on arvioitu noin 4 TWh. Loput noin 1 TWh on turvetta. Laitosyksiköt on tässä tarkastelussa sijoitettu Pohjois-Savoon, Kymenlaaksoon ja Lappiin. Tarvittava energiaturpeen tuotantoala on kohdistettu kyseiselle maakunnalle. Tällä hetkellä yhdestäkään tehtaasta ei ole vielä tehty rakentamispäätöstä. Laskennassa käytettyjen oletusten, metsähakkeen käytön kasvun, sahauksen vähenemisen ja sahan purujen käytön raaka-aineena, perusteella tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteiden polttoaineiden käyttö kehittyy kuvan 4 mukaisesti.

15 14 (41) GWh 4 3 Metsähake Sivutuote Turve Kuva 4. Metsähakkeen, energiaturpeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käytön kehitys tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa Tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa metsähakkeen käyttö on 2 TWh. Metsähakkeen käytölle asetettu tavoite 21 TWh saavutetaan ottamalla huomioon lämpöyrittäjäkohteiden käyttämä metsähakemäärä. Lämpö- ja voimalaitoksille asetettu käyttötavoite tarkoittaa metsähakkeen käytön lisääntymistä 13 TWh:lla vuoteen 28 verrattuna, jolloin metsähakkeen käyttö oli 8 TWh. Lisäksi metsäbiomassaa tullaan käyttämään liikenteen biopolttonesteiden valmistuksessa noin 4 TWh. Taulukossa 3 esitetään turpeen käyttö- ja tuotantoalan tarve maakunnittain vuoteen 22 mennessä. Laskelma perustuu kunkin maakunnan turpeen käyttötarvearvioon ja lisäksi on otettu huomioon maakuntien välillä tapahtuva turpeen kuljetus. Vuoden 29 tuotantoalaan verrattuna tuotantoalaa tarvitaan selvästi lisää Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Etelä- Savo ja Pohjois-Karjala varataan tuottamaan yli oman maakunnan tarpeen. Näistä maakunnista turvetta viedään lähimaakuntiin, joissa oma tuotantoala ei kata kysyntää.

16 15 (41) Taulukko 3. Energiaturpeen käyttötarve ja tuotantoalan tarve maakunnittain vuoteen 22 mennessä Vuosi Maakunta Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Vuonna 22 energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan runsaat 7 hehtaaria. Kun samalla otetaan huomioon vanhojen tuotantoalueiden poistuminen, uutta energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan lähes 5 hehtaaria. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain uutta energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan runsaat 45 hehtaaria. Taulukon 3 mukaan energiaturpeen kysyntä ei olennaisesti muutu tulevan vuosikymmenen aikana, joten energiaturpeen tuotantoalan lisääminen etupainotteisesti on suotavaa. Näin menetelleen voidaan vähentää tuotantoolosuhteiden vaikutusta turvetuotantoon ja vähentää tuontipolttoaineiden käyttöä. Kuvassa 5 esitetään energiaturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys vuoteen 22 mennessä Suomessa. Kuvassa 5 tuotantoalan tarpeen kasvun on esitetty tapahtuvan lineaarisesti.

17 16 (41) Energiaturpeen tuotantoala - josta uutta tuotantoalaa Kuva 5. Energiaturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys Jotta energiaturpeen kuljetusetäisyydet pysyisivät kohtuullisina, tuotantoalaa tarvitaan lisää etenkin seuraavissa maakunnissa Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa Kymenlaaksossa ja Lapissa. Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan energiaturpeen tuotantoalan kasvun tarve perustuu rakenteilla oleviin voimaloihin, jotka lisäävät energiaturpeen tarvetta siten, että maakuntien nykyinen tuotantoala ei riitä. Liitteessä 3 esitetään maakunnittain energiaturpeen käyttötarve ja energiaturpeen tuotantoalan tarve sekä ylimaakunnalliset tuotantovaraukset. Energiaturpeen tuotanto ja kysyntä vaihtelevat maakunnittain huomattavasti. Turvetta kuljetetaan maakunnista toiseen, jolloin ensisijaisesti määräävänä tekijänä on käyttökohteen ja tuotantosuon läheisyys. Epävarmuutta energiaturpeen kysyntään ja tuotantoalan aiheuttaa lauhdesähkön tuotanto. Nykyisin suurimmat lauhdesähkön tuotantoon soveltuvat voimalat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla (Oulu ja apavesi), Pohjanmaalla (Pietarsaari), sekä Etelä- Pohjanmaalla (Seinäjoki). Näistä ainoastaan apavesi on ainoastaan lauhdesähkön tuotantoon rakennettu voimala, muut voimalat tuottavat kauko- tai prosessilämpöä. Myös Etelä- Savossa Mikkelissä, Pohjois-Karjalassa Joensuussa ja Kainuussa Kajaanissa voidaan tuottaa lauhdesähköä. Lisäksi Keski-Suomeen (Jyväskylä) on valmistumassa voimalaa, joka kykenee tuottamaan merkittävästi myös lauhdesähköä. Rovaniemen Energia Oy suunnittelee voimalaa, jossa tuotettaisiin kaukolämmön ohella myös lauhdesähköä. Rovaniemellä pääpolttoaineeksi on suunniteltu metsähake. 4.3 YMPÄRISTÖ- JA KASVUTURPEEN KÄYTTÖTARVE JA TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22 Vuonna 29 ympäristö- ja kasvuturpeita tuotettiin runsaalla 5 1 hehtaarilla noin 2,2 milj. m 3. Ympäristö- ja kasvuturpeen oletetaan kasvavan aluksi vuoteen 215 saakka 8 % - yksikköä vuosittain, siitä eteenpäin kasvuksi on arvioitu 5 % -yksikköä vuodessa. Vuoden

18 17 (41) 29 ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantopinta-alasta oletetaan poistuvan vuosittain noin 5,4 % (277 ha/v) Taulukossa 4 esitetään yhteenveto maakuntien ympäristö ja kasvuturpeen tuotantoalojen tarpeista vuoteen 22 mennessä. Taulukko 4. Kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalan tarve maakunnissa, Maakunta Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Kaikki Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve enemmän kuin kaksinkertaistuu vuoteen 22 mennessä. Nopeinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Kuvassa 6 esitetään ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve sekä kuinka paljon uutta tuotantoalaa tarvitaan vuoteen 22 mennessä. Vuonna 22 ympäristöturpeen tuotantoalaa arvioidaan tarvittavan noin 1 4 hehtaaria, josta tuotannosta poistuva ala huomioon ottaen uutta tuotantoalaa on runsaat 83 hehtaaria. Tuotantopinta-alan kasvun myötä ympäristö- ja kasvuturvetta tuotetaan tällöin noin 4,5 milj. kuutiometriä. Vuoteen 215 mennessä uutta tuotantoalaa tarvitaan lähes 47 hehtaaria, vuonna 22 tarvitaan uutta tuotantoalaa lisäksi runsaat 36 hehtaaria. Vuoden 22 jälkeen ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan korvaamaan tuotannosta poistuva määräala ja kysynnän mukainen tarve.

19 18 (41) Tuotantoalan tarve - josta uutta tuotantoalaa Kuva 6. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys Kuvassa 7 esitetään vuoden 29 ja vuoden 22 arvioitu ympäristö- ja kasvuturvetuotantoala maakunnittain. Suurimmat tuotantoalat ovat nykyisin Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve maakunnittain Itä-Uusimaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Lappi Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Kuva 7. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve maakunnittain vuosina 29 ja 22

20 19 (41) YHTEENVETO Suomen turvemaiden kokonaispinta-ala on noin 9,4 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti turvetuotantoon käyttökelpoinen suoala on arvioitu runsaaksi 1,2 miljoonaksi hehtaariksi. Turvetuotantoala oli vuonna 29 noin 63 hehtaaria, josta ympäristö- ja kasvuturvetuotannossa oli noin 51 hehtaaria ja energiaturvetuotannossa vajaat 58 hehtaaria. Vuoteen 29 mennessä turvetuotannosta on poistunut suoalaa noin 27 hehtaaria. Selvityksen lähtökohtana pidetään sitä, että metsähakkeen käyttö kasvaa ilmasto- ja energiastrategian mukaan vuoteen 22 mennessä 21 TWh. Lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän liikenteen biopolttonesteiden valmistuksessa 4 TWh. Vuoden 28 metsähakkeen käyttöön, 8 TWh, verrattuna käytön arvioidaan yli kolminkertaistuvan. Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrän arvioidaan pienenevän sahaustuotannon vähetessä sekä toisaalta sahan puru oletetaan lähes täysin käytettävän joko pellettien, liikennepolttoaineiden tai sellun valmistukseen. Vuonna 28 energiaturvetta käytettiin hieman yli 22 TWh. Vuonna 22 energiaturpeen käytön arvioidaan olevan runsaat 28 TWh mukaan lukien turpeen käyttäminen liikennepolttoaineiden valmistuksen tuotannossa eli hieman vähemmän kuin mitä turvetta enimmillään on Suomessa käytetty 2-luvulla. Turpeen kysynnän pysyminen nykytasolla perustuu uusien voimalaitosten käyttöönottoon. Lauhdesähkön tuotantoon energiaturvetta tarvitaan vuosittain 4 8 TWh. Liikenteen biopolttonesteiden valmistukseen energiaturvetta tarvitaan noin 1 TWh. Vuonna 22 energiaturpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan 745 ha. Tuotantopinta-alasta uutta tuotantopinta-alaa on 5 ha, kun otetaan huomioon samaan aikaan tuotannosta poistuva pinta-ala runsas 37 ha. Vuoden 22 energiaturpeen tuotantoalan tarve 7 hehtaaria tarkoittaa, että tuotantoala on vuosittain lisättävä runsaat 45 hehtaaria, kun tuotantoalan poistuma otetaan huomioon. Energiaturpeen tuotantoalan lisääminen etupainotteisesti 7 hehtaariin on tärkeää, jotta energiaturvetta kyetään tuottamaan sateisimpien tuotantokesien aikana kysyntää vastaavasti. Selvityksen tuloksena esitettävät tuotantopinta-alat ovat minimipinta-alamääriä. Mikäli polttoainemarkkinoilla on häiriöitä, tai maakuntien välisessä logistiikassa tapahtuu muutoksia, raportissa esitetyt maakunnalliset/valtakunnalliset turpeen käyttötarvearviot ja tuotantopintaalat eivät ole riittäviä Mikäli metsähakkeen käytössä ei kyetä täyttämään asetettua tavoitetta, energiaturvetta tarvitaan tällöin vastaava määrä lisää. Energiaturpeen vaihtoehtona voi joissain tapauksissa olla kivihiili, mutta huomattavalle osalle energiaturpeen käyttäjistä kivihiili soveltuu heikosti. Mikäli esimerkiksi metsähakkeen käyttötavoitteesta jäädään 1 TWh, niin tämän energiamäärän korvaamiseksi energiaturpeella tuotantopinta-alaa tarvitaan noin 25 hehtaaria. Ympäristöturvetta tuotetaan nykyisin noin 51 hehtaarin alalta. Ympäristöturpeen kysynnän kasvaessa tuotantoalaa tarvitaan vuonna 22 noin 1 4 hehtaaria, josta tuotannosta poistuva ala huomioon ottaen uutta tuotantoalaa on runsaat 83 hehtaaria. Eniten käyttötarve kasvaa maataloudessa ja erilaisina kasvualustoina. Taulukossa esitetään yhteenveto turveteollisuuden tuotantoalan tarpeesta vuonna 22. Kaikkiaan turvetuotantoalaa tarvitaan lähes 81 hehtaaria., josta vähän yli 7 hehtaaria on energiaturpeelle ja runsaat 1 hehtaaria ympäristö- ja kasvuturpeelle. Täysin uutta tuotan-

21 2 (41) toalaa, kun nykyisestä tuotantoalasta poistuva ala otetaan huomioon, tarvitaan runsaat 58 hehtaaria. Vuosi 29 Vuosi 22 Tuotantoala, ha Tuotantoalan tarve, ha Poistunut ala Uutta tuotantoalaa Energiaturve Ympäristö- ja kasvuturve Yhteensä Vuoden 22 jälkeen turpeen tuotantoalaa tarvitaan vähintään tuotannosta poistuvan pintaalan verran. Vuoden 22 jälkeen vuoteen 25 mennessä turveteollisuuden tarvitsema tuotantoala on 12 hehtaaria perustuen siihen, että turvetuotantoalueelta voidaan tuottaa turvetta keskimäärin kahdenkymmenen vuoden ajan.

22 21 (41) Liite 1/1 Turvetta käyttäviä voimalaitoksia, turpeen käyttö yli 2 GWh Laitos Oulun Energia Oy Oy Alholmens Kraft Ab Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen voimalaitos Kanteleen Voima Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Porin Prosessivoima Oy Kuopion Energia Stora Enso Oy, Oulu Stora Enso Oy, Kemi Tampereen Sähkölaitos Oy Rovaniemen Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy Porin Lämpövoima Oy Kainuun Voima Oy, Kajaani PVO-Laanila Voimala M-Real Oy, Simpele Jämsänkosken Voima Oy Tornion Voima Oy UPM-Kymmene Oy, Tervasaari Forssa Energia Oy Mäntän Energia Oy Powerflute Oy Savon Sellu Oy Kokkola Power AB Fortum, Joensuun voimalaitos Kokkolan Voima Oy UPM-Kymmene, Kaipola Kymin Voima Oy Äänevoima Oy Kunta Oulu Pietarsaari Seinäjoki apavesi Jyväskylä Pori Kuopio Oulu Kemi Tampere Rovaniemi Mikkeli Pori Kajaani Oulu Rautjärvi Jämsänkoski Tornio Valkeakoski Forssa Mänttä Kuopio Kokkola Joensuu Kokkola Jämsä Kuusankoski Äänekoski

23 22 (41) Liite 1/2 Nyt rakenteilla olevia voimaloita Laitos Jyväskylän Voima Oy Kaukaan Voima Oy Keravan Energia Oy Nivalan Kaukolämpö Oy Kemijärven Kaukolämpö Oy Keuruun Voima Oy Tammisaaren Energia Kunta Jyväskylä Lappeenranta Kerava Nivala Kemijärvi Keuruu Raasepori 21 - luvulla uusia voimaloita tai voimaloiden saneeraushankkeita Laitos Kunta Kommentti Kuopion Energia Oy Kuopio Uusi voimala korvaa vanhan Järvenpää Järvenpää Uusi voimala Rovaniemen Energia Oy Rovaniemi Uusi voimala, tehon nosto Tampereen Sähkölaitos Oy Tampere Uusi voimala korvaa vanhan Lahti Energia Lahti Jätten kaasutus ja poltto Hämeenkyrö, Metsä-Serla Hämeenkyrö Uusi voimala Mäntän Energia Oy Mänttä Voimalan saneeraus PVO Kristiina Kristiinan kaupunki Uusi monipolttoainekattila Oulun Energia Oulu Voimalan saneeraus Oulu Oulu Jätteenpoltto Turku Turku Uusi voimala Vaskiluodon Voima Oy, Vaasa Vaasa Biomassan kaasutus Biodiesel hankkeet kolme yksikköä eri maakuntiin

24 23 (41) Liite 2: Maakuntien tiedot UUSIMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 76 Teknisesti käyttökelpoinen suo 5382 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tuotantoalan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala - uutta tuotantoalaa

25 24 (41) ITÄ-UUSIMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 129 Teknisesti käyttökelpoinen suo 186 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha 85 2 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha - tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala, ha tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala - uutta tuotantoalaa

26 25 (41) VARSINAIS-SUOMI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 137 Teknisesti käyttökelpoinen suo 2 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

27 26 (41) SATAKUNTA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 195 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha 55 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

28 27 (41) KANTA-HÄME Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 88 Teknisesti käyttökelpoinen suo 1726 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

29 28 (41) PIRKANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 224 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

30 29 (41) PÄIJÄT-HÄME Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 66 Teknisesti käyttökelpoinen suo 4245 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

31 3 (41) KYMENLAAKSO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 96 Teknisesti käyttökelpoinen suo 9344 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

32 31 (41) ETELÄ-KARJALA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 94 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha 658 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

33 32 (41) ETELÄ-SAVO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 283 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 361 Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa 5

34 33 (41) POHJOIS-SAVO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 282 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

35 34 (41) POHJOIS-KARJALA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 437 Teknisesti käyttökelpoinen suo 8124 Vuosi Energiturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 417 Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

36 35 (41) KESKI-SUOMI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 38 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

37 36 (41) ETELÄ-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 444 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

38 37 (41) POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 136 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa 5.

39 38 (41) KESKI-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 238 Teknisesti käyttökelpoinen suo 443 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

40 39 (41) POHJOIS-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 1671 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala,ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

41 4 (41) KAINUU Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 95 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha - uutta tuotantoalaa 5

42 41 (41) LAPPI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 388 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa