Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Energiaturpeen tuotantoala Ympäristöturpeen tuotantoala Uuden tuotantoalan tarve Hehtaaria Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä, 2. päivitys, 11/29 Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Flyktman julkinen

2 1 (41)

3 2 (41)

4 3 (41) Alkusanat VTT selvitti Turveteollisuusliitto ry:n toimeksiannosta energia- ja kasvuturpeen kysyntä- ja tarjontatilannetta vuoteen 22 saakka. Selvitys tehtiin vuoden 29 elo- marraskuun aikana ja sen tavoitteena oli selvittää energia- ja ympäristöturpeen kysynnän ja tarjonnan tilanne vuoteen 22 mennessä ottaen huomioon sekä alueelliset että ylimaakunnalliset vaikutukset. Tällä raportilla päivitetään raportti VTT-R Energiaturpeen kysyntä- ja tarjonta vuoteen 22 mennessä 1. päivitys, johon verrattuna on selvitetty mm. uusien voimalaitosten polttoainetarpeet sekä mahdolliset muutokset olemassa olevien laitosten polttoaineen tarpeista. Tämä aineisto on koottu VTT:n tietokantojen, toimeksiantajan, energiantuottajain ja polttoainetoimittajien lähtötietojen perusteella Jyväskylä Martti Flyktman

5 4 (41) Sisällysluettelo Alkusanat JOHDANTO TAVOITE JA TOTEUTUS TURPEEN TUOTANTO SUOMESSA TURPEEN TUOTANTOALAN KEHITYS TURPEEN TUOTANTOALA VUONNA ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTURPEEN TARVE VUOTEEN ENERGIATURPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ ENERGIATURPEEN TUOTANTOALAN TARVE VUONNA YMPÄRISTÖ- JA KASVUTURPEEN KÄYTTÖTARVE JA TUOTANTOALAN TARVE VUONNA YHTEENVETO...19

6 5 (41) 1 JOHDANTO Turve on kasvanut Suomessa merkittäväksi polttoaineeksi lämpö- ja voimalaitoksille sekä raaka-aineeksi teollisuudelle 197-luvulta lähtien. Turveteollisuuden liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Energiaturpeen kokonaistyöllistävyys on arvioitu olevan 1 15 henkilötyövuotta. Kasvu- ja ympäristöturpeen osuus koko turveteollisuuden liiketoiminnasta on noin 15 % ja sen kokonaistyöllistävyys on arvioitu 22 henkilötyövuodeksi. Energiaturpeen käyttö on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi sekä lämpökeskusten, lämmitysvoimalaitosten että teollisuuden polttoaineena. Turve on pääpolttoaineena useissa lämmitysvoimalaitoksissa. Turpeen hinta on ollut varsin vakaa. Turpeen kilpailuasema sen luontaisilla tuotanto- ja käyttöalueilla Sisä-Suomessa on ollut vakaa. Kuvassa 1 esitetään energiaturpeen kulutuksen ja tuotannon kehittyminen vuosina Kuva 1 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain vuosina (Lähde: Pöyry Oy) Teollisuus on investoinut merkittävästi lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksiin sekä pääpolttoaineenaan biopolttoainetta käyttäviin monipolttoainekattiloihin, joissa turve on merkittävä kotimainen polttoaine. Metsäteollisuuden kosteiden sivutuotteiden polton mahdollistamiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan erityisesti talviaikana kuivaa turvetta. Turve onkin tärkeä ja välttämätön puunjalostusteollisuuden kaupallinen polttoaine. Sen käyttö korvaa fossiilisia tuontipolttoaineita ja näin turpeen käyttö tukee Suomen energiajärjestelmän huoltovarmuutta kotimaisena ja pitkäaikaisesti varastoitavissa olevana polttoaineena. Yksittäisen kaupungin tai taajaman kaukolämmön tuotanto on useimmiten yhden pääpolttoaineen varassa. Suuntauksena voimaloissa on nykyään varautuminen käyttämään useampaa polttoainetta. Turpeen osuus kaukolämmityksen polttoaineista on jo pitkään ollut noin viidennes. Puun osuus on kasvanut 199-luvun alun parista prosentista nykyiseen lähes 1 %:iin.

7 6 (41) Pääpolttoaineittain tarkasteltuna Suomi voidaan karkeasti jakaa maakaasu-, kivihiili- tai turvemaakuntiin. Näissä maakunnissa kyseisen pääpolttoaineen käyttö on suuruusluokkaa 8 % tai enemmän. Joitain rannikkoseutuja sekä maakaasuverkoston kattamaa aluetta lukuun ottamatta turve ja puu ovat käytetyimmät polttoaineet. Kymmenessä Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta turve on polttoainemarkkinoiden merkittävin polttoaine. Energiaturvetta on käytetty viime vuosina 2 29 TWh eli 5 8 % Suomen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Turpeen käytön vaihtelua on osaltaan aiheuttanut lauhdesähkön tuotannon tarpeen vuosittainen vaihtelu. Lauhdesähkön tuotannon ja siihen käytettävän turpeen määrän ennakointi on ollut vaikeaa. Lauhdesähkön tuotannon määrään vaikuttaa vuosittain pohjoismaiden sadevesitilanne, säätilojen vaihtelut ja muut sähköntarpeeseen vaikuttavat tekijät. Lauhdesähköä tuottavan voimalan käyttöönottoon vaikuttaa etenkin polttoaineiden hintasuhteet, sähkön markkinahinta ja päästökauppa. Vuoden 27 toukokuun alussa astui voimaan uusi laki, jolla haluttiin turvata turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa. Tällöin otettiin käyttöön määräaikainen syöttötariffijärjestelmä, jossa turvetta käyttävälle lauhdesähkön tuotannolle maksetaan vuoden 21 loppuun saakka lisähintaa, jolla varmistetaan turpeella tuotetun sähkön kilpailukykyisyys fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Järjestely koskee vain suuria, sähköteholtaan yli 12 MW:n tehoisia laitoksia. Laki koskee vain neljää suurta voimalaa, jotka ovat Pietarsaaressa, Oulussa, Seinäjoella ja apavedellä. Polttoturpeesta tuotetun sähkön syöttötariffeja koskevan lain tarkoituksena on polttoturpeen kilpailukyvyn parantamiseksi muuttaa lauhdutusvoimalaitosten ajojärjestystä siten, että kotimaista polttoturvetta käyttävä voimalaitos saisi osittaisen etusijan ajojärjestyksessä ulkomaisia fossiilisia polttoaineita käyttäviin lauhdutusvoimalaitoksiin verrattuna. Käytetyn syöttötariffin merkitys on ollut vähäinen kivihiilen korkeamman hinnan ja päästöoikeuden alhaisemman hinnan vaikutuksesta. Esimerkiksi kun turpeella tuotetaan lauhdesähköä 1,6 TWh ja päästöoikeuden hinta 25 /t, syöttötariffin aiheuttamaksi lisämaksuksi saadaan 7.6 Milj.. Toinen vuoden 27 toukokuun alussa voimaantuleva laki koski turvavarastolakia, jolla Suomeen luodaan turpeen lisävarastoja, joiden ylläpidosta Huoltovarmuuskeskus maksaa polttoturpeen toimittajalle korvauksen huoltovarmuuskeskuksen varoista. Sopimuspohjainen järjestelmä koskee runsasta 2 suurinta turvetuottajaa ja enimmillään noin 12 miljoonaa kuutiometriä polttoturvetta eli 1 TWh. Korvauksena turpeen varastoinnista on säädetty,3 /MWh,kk. Maksimissaan turvavarastolain korvaus on 3,6 Milj.. Tämän lain vaikutus on ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta ollut vähäinen, koska vuosina 27 ja 28 sateisten kesien takia turvetuotannossa jäätiin tuotantotavoitteista eikä turvetta voitu tuottaa varastoon. Päinvastoin turvepulan takia aikaisemmatkin varastot otettiin käyttöön. Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Jos turvetuotantoalue on yli 1 hehtaaria, suon ojittamiseen tai turvetuotantoon on oltava ympäristölupa. Sen myöntää ympäristölupavirasto (Ympäristönsuojeluasetus 2). Luvassa lupaviranomainen ottaa kantaa hankkeen toteutukseen, vesienkäsittelyyn ja vaikutuksiin. Ympäristöluvassa määrätään mm. sallituista päästöistä, suoja-alueista ja puhdistuslaitteista sekä velvoitetarkkailusta että mahdollisista korvausvelvoitteista. Lupaviranomaisia ovat ympäristölupavirastot (3), alueelliset ympäristökeskukset (13) ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Alueelliset ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset antavat lausunnon ympäristölupaviranomaisille tehdystä lupahakemuksesta. Ympäristölupa myönnetään yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta tällöinkin lupavirastolle on jätettävä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus yleensä 1 vuoden välein. Uusien lupien lisäksi myös vanhoja ympäristölupia on uusittava. Uuden luvan hake-

8 7 (41) minen tulee ajankohtaiseksi uuden asetuksen myötä myös hankkeissa, joille ei ole aikoinaan tarvinnut hakea vesienjohtamislupaa vesioikeudelta tai muuta lupaa. Sama koskee myös hankkeita, joilla on vesioikeuden myöntämä vesienjohtamislupa. Suon valmistelu tuotantokuntoon koostuu seuraavista työvaiheista: - Suon hankinta - Suunnittelu ja luvallistaminen - Kuivatus- ja muokkaustyöt - Varastoalueiden, teiden ja rakennusten rakennustyöt - Ympäristönsuojelutyöt kuntoonpano- ja jälkikäyttövaiheessa Suon hankinta turvetuottajan haltuun kestää keskimäärin kolme vuotta, suon luvallistaminen turvetuotantoon ja siinä tarvittavat tarkemmat tutkimukset vievät aikaa kolmesta viiteen vuotta, suon tuotantoon valmistelu kestää noin neljä vuotta eli vuotta. Mikäli turvetuotantoalue on yli 15 hehtaaria, alueelle pitää tehdä ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA ohjelman, 1994) mukaiset selvitykset ennen tuotannon aloittamista. Uusille turvetuotantoon otettaville alueille tehdään luontoselvitys, jossa selvitetään mm. suon kasvillisuutta, linnustoa, pöly- ja meluvaikutuksia, maisemamuutoksia sekä vaikutuksia terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen. YVA-menettely kestää 1 2 vuotta. Turvetuotantoalueet tulisi voida merkitä maakunnalliseen maakuntakaavaan. Turvetuotantoon soveltuvien alojen merkitsemistä maakuntakaavaan hankaloittaa myös, että Suomen suovaroista on kartoitettu vasta kolmasosa.

9 8 (41) 2 TAVOITE JA TOTEUTUS nkkeen tavoitteena on selvittää maakunnittain, kuitenkin ylimaakunnalliset toiminnot huomioon ottaen, turveteollisuuden tuotannon kysynnän ja tarjonnan tilanne vuonna 22. Selvityksessä otetaan huomioon toisaalta käyttökapasiteetin arvioitu kehitys ja toisaalta turvetuotannon resurssit ja muiden polttoaineiden saatavuus. Energia- ympäristö- ja kasvuturpeen vuoden 29 tuotantoalat maakunnittain kokosi Turveteollisuusliitto ry. Turpeen kysyntä arvioitiin käyttäen VTT:n lämpö- ja voimalaitostietokantaa. Laskentaan sisällytettiin polttoaineen tarvearviot myös mahdollisten uusien turvetta käyttävien laitosten osalta. Turpeen käyttötarvearvioita tarkennettiin polttoainetoimittajien kysyntäarvioiden perusteella. Vuonna 28 metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli 8 TWh. Energiaturpeen kysyntäarviota laadittaessa lähtöoletuksena on, että metsähakkeen käytön kasvu toteutuu energia ja ilmastostrategiaa noudattaen, jonka mukaan vuonna 22 metsähakkeen käyttötavoite lämpö- ja voimalaitoksissa. on 21 TWh. vuoteen 28 verrattuna metsähakkeen käytön tulee kasvaa noin 2,6-kertaiseksi. Lisäksi metsästä saatava biomassaa tullaan käyttämään noin 4 TWh liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen. Metsähakkeen käytön oletetaan lisääntyvän siten 25 terawattituntiin asti vuoteen 22 mennessä. Lisäksi on oletettu, että vuoden 21 jälkeen metsäteollisuudessa syntyvä sahanpuru käytetään lähes täysin muualla kuin suoraan polttoaineena energiantuotantolaitoksissa. Perusteena on oletus siitä, että nämä raakaaineet tullaan ensisijaisesti käyttämään sekä sellun valmistukseen että pellettien ja biopolttonesteiden tuotannossa. Lisäksi tarkastellaan turpeen mahdollista käyttöä biodieselin tuotannossa. Tässä selvityksessä biodieselin tuotantoon tarvittava turvemäärä on arvioitu perustuen kolmeen biodieseliä tuottavaan yksikköön. Metsähakkeen ohella kotimaisia polttoaineita ovat peltobiomassat ja jätteet, joiden käyttö energiantuotannossa on vähäistä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisissa ohjelmissa ja maakuntakaavoitusprosesseissa resurssitarpeiden arvioinnin taustaselvityksinä. Tuotettu aineisto toimii myös taustamateriaalina valtakunnassa ja maakunnissa käytäviin keskusteluihin energianhuollosta.

10 9 (41) 3 TURPEEN TUOTANTO SUOMESSA 3.1 TURPEEN TUOTANTOALAN KEHITYS Merkittävimmät turpeentuottajat ovat Vapo Oy ja Turveruukki Oy. Muita Turveteollisuusliitto ry:n jäseninä toimivia tuotannollisia turveteollisuusyrityksiä on noin viisitoista, muiden tuottajien ohella muutamilla turvetta käyttävillä energiantuotantoyhtiöillä on omaa turvetuotantoa. Lisäksi maassamme on noin sata pientä tai keskisuurta turvetuotantoyritystä, jotka ovat Suomen turvetuottajat ry:n jäseniä ja niiden yhteen laskettu tuotanto vastaa Turveruukki Oy:n tuotantoa. Kuvassa 2 esitetään turvetuotantoalan vaihtelu vuosina Ympäristö- ja kasvu turve Palaturve Jyrsinpolttoturve Kuva 2. Turvetuotantoalan vaihtelut vuosina Turveteollisuuden tuotantoala on 199 luvun alusta lisääntynyt 4 hehtaarista nykyiselle 6 hehtaarin tasolle. 3.2 TURPEEN TUOTANTOALA VUONNA 29 Vuonna 29 turvetuotantokauden alussa turvetuotantoalaa Suomessa oli lähes 63 hehtaaria, josta energiaturvetta tuotettiin vajaalla 58 hehtaarin alalla ja ympäristö- ja kasvuturpeita runsaan 5 hehtaarin alalla. Kuvassa 3 esitetään turvetuotantoalueen jakaantuminen maakunnittain vuonna 29.

11 1 (41) Turvetuotantoalat maakunnittain vuonna Tuotantoala runsaat 62 ha Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Uusimaa Itä-Uusimaa Energiaturve Ympäristö- ja kasvuturve Kuva 3. Turpeen tuotantoala maakunnittain vuonna 29 Suurimmat turpeen tuotantoalat ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Näiden kahden maakunnan osuus koko tuotantoalasta on runsaat 45 %:ia. Koko turvetuotantoalan osuus teknisesti käyttökelpoisesta suoalasta on alle 5 %, vastaavasti geologisesta suoalasta noin 1 % ja metsätieteellisestä suoalasta noin,6 %. Aikaisempiin raportteihin verrattuna tässä raportissa on esitetty maakuntien tiedot perustuen kuntien sijaintiin. Aikaisemmissa selvityksissä tuotantoalojen lähtötiedoissa on ollut sekaisin suurimman turvetuottajan Vapo Oy:n käyttämä aluetiimiluokittelu ja maakuntaluokittelu, jonka takia nyt esitetyt pinta-alat poikkeavat huomattavasti edelliseen raporttiin verrattuna. Tuotantoalueiden pinta-alat ovat kummassakin tapauksessa samaa suuruusluokkaa. Vuosina energiaturpeen tuotanto oli keskimäärin hieman yli 4 MWh/ha. Eri maakunnissa tuotannot vaihtelevat MWh/ha. Laskennassa lähtötietoina käytetyt maakuntien energiaturpeen tuotantoalat ja keskimääräiset tuotantoluvut on esitetty taulukossa 1. Vuoden 29 maakuntien tuotantopinta-aloihin ja keskimääräisiin tuotantolukuihin perustuen energiaturpeen tuotannoksi saadaan 23,2 TWh.. Vuonna 29 Turveteollisuusliiton keräämien tietojen mukaan energiaturvetta oli syyskuun loppuun mennessä saatu aumoihin kaikkiaan 28,9 miljoonaa kuutiometriä koko Suomessa. Turvetuotannon valtakunnallisesta kokonaistavoitteesta, 33,6 miljoonasta kuutiometristä jäätiin näin reiluun 86 prosenttiin. Energiaturvetta kaikki yritykset tuottivat arviolta 25,2 terawattituntia. Kasvu- ja ympäristöturpeita tuotettiin kesällä 29 noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä.

12 11 (41) Taulukko 1. Energiaturpeen tuotantoalat maakunnittain vuonna 29 ja keskituotannot vuosilta Maakunta Tuotantoala, ha Tuotanto, MWh/ha Uusimaa 8 43 Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa 44 Yhteensä Vaikka energiaturve tuotetaan mahdollisimman lähellä käyttökohdetta, joudutaan. energiaturvetta kuljettamaan huomattavia määriä maakuntien välillä. Eniten maakuntien välillä turvetta kuljetetaan läntisessä Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan energiaturvetta Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan tarpeisiin. Huomattava osa Keski-Pohjanmaalla tuotetusta turpeesta käytetään Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalta turvetta viedään Pohjois-Savoon ja Pohjanmaalle kuin myös Lapin eteläosiin. Kainuusta turvetta viedään Pohjois-Savoon. Pohjois- Karjalasta turvetta viedään Pohjois-Savoon ja Etelä-Karjalaan.

13 12 (41) 4 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTURPEEN TARVE VUOTEEN ENERGIATURPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Energiaturpeen tarjontaan vaikuttaa olennaisesti millaiset edellytykset turvetuotannolle annetaan. Turpeen tuotantoon vaikuttaa voimakkaasti tuotannon aikaiset sääolosuhteet. Useamman perättäisen heikon tuotantovuoden sattuminen lähekkäin toisiaan johtaa turpeen tarjonnan heikkenemiseen, minkä vuoksi energiaturvetta tulee olla ylivuotisissa varastoissa. Energiaturpeen kysyntään vaikuttavat tekijät ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden hinnat, vuoden 25 alussa käynnistynyt päästökauppa ja erilaiset tuet ja verot. Pohjoismaiden vesitilanne ja päästökauppa ovat vaikuttaneet turpeen käyttöön etenkin lauhdesähkön tuotannossa. Taulukossa 2 esitellään polttoaineille Suomessa käytettävät päästökertoimet / /. Taulukko 2. Kansalliset päästökertoimet Suomessa Ominaispäästö, g CO 2 /MJ Ominaispäästö, t CO 2 / MWh Jyrsinturve 15,9,378 Kivihiili 94,6,341 Maakaasu 55,,198 Raskas öljy 78,8,284 Kevyt Öljy 74,1,267 Puu *) 19.6,395 *) Puupolttoaineen laskennallinen nettohiilidioksidipäästö on sovittu IPCC-paneelissa nollaksi (). Vastaavaa tarkastelua ei turpeen osalta ole tehty. Kotimaisen energiapuun saatavuus on rajallinen. Vaihtoehtoja turpeen korvaamiseksi yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa (CHP) tuontipolttoaineista ovat kivihiili ja maakaasu. Vuoden 211 alussa fossiilisten tuontipolttoaineiden verotus lämmöntuotannossa kiristyy parantaen energiaturpeen kilpailutilannetta Energiantuotannon huoltovarmuuden kannalta turve on merkittävä kansallinen polttoaine. Turve on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa polttoaine, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä. Energiaturpeen kysynnän kasvun myötä sekä muutaman heikon turpeen tuotantokauden takia turpeen varastot tulevia lämmityskausia varten ovat olleet aikaisempaan verrattuna pienemmät. Yhtenä tärkeimmistä syistä varastojen vähyyteen voi pitää myös sitä, että energiaturpeen tuotantoala on ollut riittämätön. Nykyisen kysynnän täyttäminen on edel-

14 13 (41) lyttänyt keskimääräistä parempaa tuotantokesää. Tämä onkin näkynyt ennen muuta siinä, että heikot tuotanto-olosuhteet ovat johtaneet tai johtamassa turpeen niukkuuteen. Turpeen varastointi on viime vuosina perustunut eri toimijoitten ylläpitämiin kaupallisiin varastointivelvoitteisiin, jotka puolestaan ovat rakentuneet turpeen tuottajien ja voima- sekä lämpölaitosten välisiin sopimuksiin. Huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja ovat varastoinnin lisäksi turvetuotannon vaatimat maakuljetukset sekä hyötyajoneuvojen korjaustoiminta ja varaosahuolto. EU:n liikennepolttoaineita käsittelevä direktiivi edellyttää, että liikennepolttoaineeseen lisätään maittain tietty osuus biopolttoainetta. Suomessa on käyty lävitse eri vaihtoehtoja ja raaka-aineita polttonesteiden valmistamiseksi biopolttoaineista. Yhtenä vaihtoehtona liikennepolttoaineen tuottamiseksi biomassasta on Fischer-Tropsch-menetelmä. Menetelmän demonstrointia ollaan toteuttamassa Varkaudessa Stora-Enson tehtailla. Prosessiteollisuuteen integroitu 1 t/a tuottava FT-diesel-laitos tarvitsee lisäpolttoainetta noin TWh./a. 4.2 ENERGIATURPEEN TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22 Liitteessä 1 on esitetty luettelo nykyisistä merkittävistä energiaturvetta käyttävistä laitoksista sekä lähitulevaisuudessa valmistuvista uusista voimaloista sekä arvio vuoteen 22 mennessä toteutettavista uusista ja saneeraushankkeista. Tulevaisuudessa liitteessä 1 esitetyt laitokset ovat myös suurimpien metsähakkeen käyttäjien joukossa. Kaikkiaan tarkastelussa on mukana runsaat 18 turvetta käyttävää voimalaa tai lämpökeskusta. Kaikkiaan noin sadassa lämpö- tai voimalaitoksessa energiaturvetta arvioidaan käytettävän vuosittain 2 GWh tai enemmän Selvityksessä tehtyjen arvioiden ja ottamalla huomioon uusien käyttökohteiden rakentaminen energiaturpeen tarve arvioidaan vuosina olevan TWh, joka sisältää myös biojalostamoiden energiaturpeen käytön. Lauhdesähkön tuotantoon energiaturvetta arvioidaan käytettävän 4-8 TWh. Suomessa on useita, myös energiaturvetta, käyttäviä voimaloita, joissa on mahdollista tuottaa lauhdesähköä. Näissä voimaloissa lauhdesähkön tuotantoa varten on tehty investointeja, jotka voidaan näin hyödyntää. Tulevaisuudessa lauhdesähköä tuottavia tarvitaan nopeiden kuormitustilanteiden hallintaan. Energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen käytöksi biopolttonesteiden valmistuksessa on arvioitu noin 4 TWh. Loput noin 1 TWh on turvetta. Laitosyksiköt on tässä tarkastelussa sijoitettu Pohjois-Savoon, Kymenlaaksoon ja Lappiin. Tarvittava energiaturpeen tuotantoala on kohdistettu kyseiselle maakunnalle. Tällä hetkellä yhdestäkään tehtaasta ei ole vielä tehty rakentamispäätöstä. Laskennassa käytettyjen oletusten, metsähakkeen käytön kasvun, sahauksen vähenemisen ja sahan purujen käytön raaka-aineena, perusteella tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteiden polttoaineiden käyttö kehittyy kuvan 4 mukaisesti.

15 14 (41) GWh 4 3 Metsähake Sivutuote Turve Kuva 4. Metsähakkeen, energiaturpeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käytön kehitys tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa Tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa metsähakkeen käyttö on 2 TWh. Metsähakkeen käytölle asetettu tavoite 21 TWh saavutetaan ottamalla huomioon lämpöyrittäjäkohteiden käyttämä metsähakemäärä. Lämpö- ja voimalaitoksille asetettu käyttötavoite tarkoittaa metsähakkeen käytön lisääntymistä 13 TWh:lla vuoteen 28 verrattuna, jolloin metsähakkeen käyttö oli 8 TWh. Lisäksi metsäbiomassaa tullaan käyttämään liikenteen biopolttonesteiden valmistuksessa noin 4 TWh. Taulukossa 3 esitetään turpeen käyttö- ja tuotantoalan tarve maakunnittain vuoteen 22 mennessä. Laskelma perustuu kunkin maakunnan turpeen käyttötarvearvioon ja lisäksi on otettu huomioon maakuntien välillä tapahtuva turpeen kuljetus. Vuoden 29 tuotantoalaan verrattuna tuotantoalaa tarvitaan selvästi lisää Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Etelä- Savo ja Pohjois-Karjala varataan tuottamaan yli oman maakunnan tarpeen. Näistä maakunnista turvetta viedään lähimaakuntiin, joissa oma tuotantoala ei kata kysyntää.

16 15 (41) Taulukko 3. Energiaturpeen käyttötarve ja tuotantoalan tarve maakunnittain vuoteen 22 mennessä Vuosi Maakunta Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Vuonna 22 energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan runsaat 7 hehtaaria. Kun samalla otetaan huomioon vanhojen tuotantoalueiden poistuminen, uutta energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan lähes 5 hehtaaria. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain uutta energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan runsaat 45 hehtaaria. Taulukon 3 mukaan energiaturpeen kysyntä ei olennaisesti muutu tulevan vuosikymmenen aikana, joten energiaturpeen tuotantoalan lisääminen etupainotteisesti on suotavaa. Näin menetelleen voidaan vähentää tuotantoolosuhteiden vaikutusta turvetuotantoon ja vähentää tuontipolttoaineiden käyttöä. Kuvassa 5 esitetään energiaturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys vuoteen 22 mennessä Suomessa. Kuvassa 5 tuotantoalan tarpeen kasvun on esitetty tapahtuvan lineaarisesti.

17 16 (41) Energiaturpeen tuotantoala - josta uutta tuotantoalaa Kuva 5. Energiaturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys Jotta energiaturpeen kuljetusetäisyydet pysyisivät kohtuullisina, tuotantoalaa tarvitaan lisää etenkin seuraavissa maakunnissa Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa Kymenlaaksossa ja Lapissa. Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan energiaturpeen tuotantoalan kasvun tarve perustuu rakenteilla oleviin voimaloihin, jotka lisäävät energiaturpeen tarvetta siten, että maakuntien nykyinen tuotantoala ei riitä. Liitteessä 3 esitetään maakunnittain energiaturpeen käyttötarve ja energiaturpeen tuotantoalan tarve sekä ylimaakunnalliset tuotantovaraukset. Energiaturpeen tuotanto ja kysyntä vaihtelevat maakunnittain huomattavasti. Turvetta kuljetetaan maakunnista toiseen, jolloin ensisijaisesti määräävänä tekijänä on käyttökohteen ja tuotantosuon läheisyys. Epävarmuutta energiaturpeen kysyntään ja tuotantoalan aiheuttaa lauhdesähkön tuotanto. Nykyisin suurimmat lauhdesähkön tuotantoon soveltuvat voimalat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla (Oulu ja apavesi), Pohjanmaalla (Pietarsaari), sekä Etelä- Pohjanmaalla (Seinäjoki). Näistä ainoastaan apavesi on ainoastaan lauhdesähkön tuotantoon rakennettu voimala, muut voimalat tuottavat kauko- tai prosessilämpöä. Myös Etelä- Savossa Mikkelissä, Pohjois-Karjalassa Joensuussa ja Kainuussa Kajaanissa voidaan tuottaa lauhdesähköä. Lisäksi Keski-Suomeen (Jyväskylä) on valmistumassa voimalaa, joka kykenee tuottamaan merkittävästi myös lauhdesähköä. Rovaniemen Energia Oy suunnittelee voimalaa, jossa tuotettaisiin kaukolämmön ohella myös lauhdesähköä. Rovaniemellä pääpolttoaineeksi on suunniteltu metsähake. 4.3 YMPÄRISTÖ- JA KASVUTURPEEN KÄYTTÖTARVE JA TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22 Vuonna 29 ympäristö- ja kasvuturpeita tuotettiin runsaalla 5 1 hehtaarilla noin 2,2 milj. m 3. Ympäristö- ja kasvuturpeen oletetaan kasvavan aluksi vuoteen 215 saakka 8 % - yksikköä vuosittain, siitä eteenpäin kasvuksi on arvioitu 5 % -yksikköä vuodessa. Vuoden

18 17 (41) 29 ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantopinta-alasta oletetaan poistuvan vuosittain noin 5,4 % (277 ha/v) Taulukossa 4 esitetään yhteenveto maakuntien ympäristö ja kasvuturpeen tuotantoalojen tarpeista vuoteen 22 mennessä. Taulukko 4. Kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalan tarve maakunnissa, Maakunta Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Kaikki Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve enemmän kuin kaksinkertaistuu vuoteen 22 mennessä. Nopeinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Kuvassa 6 esitetään ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve sekä kuinka paljon uutta tuotantoalaa tarvitaan vuoteen 22 mennessä. Vuonna 22 ympäristöturpeen tuotantoalaa arvioidaan tarvittavan noin 1 4 hehtaaria, josta tuotannosta poistuva ala huomioon ottaen uutta tuotantoalaa on runsaat 83 hehtaaria. Tuotantopinta-alan kasvun myötä ympäristö- ja kasvuturvetta tuotetaan tällöin noin 4,5 milj. kuutiometriä. Vuoteen 215 mennessä uutta tuotantoalaa tarvitaan lähes 47 hehtaaria, vuonna 22 tarvitaan uutta tuotantoalaa lisäksi runsaat 36 hehtaaria. Vuoden 22 jälkeen ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan korvaamaan tuotannosta poistuva määräala ja kysynnän mukainen tarve.

19 18 (41) Tuotantoalan tarve - josta uutta tuotantoalaa Kuva 6. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys Kuvassa 7 esitetään vuoden 29 ja vuoden 22 arvioitu ympäristö- ja kasvuturvetuotantoala maakunnittain. Suurimmat tuotantoalat ovat nykyisin Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve maakunnittain Itä-Uusimaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Lappi Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Kuva 7. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve maakunnittain vuosina 29 ja 22

20 19 (41) YHTEENVETO Suomen turvemaiden kokonaispinta-ala on noin 9,4 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti turvetuotantoon käyttökelpoinen suoala on arvioitu runsaaksi 1,2 miljoonaksi hehtaariksi. Turvetuotantoala oli vuonna 29 noin 63 hehtaaria, josta ympäristö- ja kasvuturvetuotannossa oli noin 51 hehtaaria ja energiaturvetuotannossa vajaat 58 hehtaaria. Vuoteen 29 mennessä turvetuotannosta on poistunut suoalaa noin 27 hehtaaria. Selvityksen lähtökohtana pidetään sitä, että metsähakkeen käyttö kasvaa ilmasto- ja energiastrategian mukaan vuoteen 22 mennessä 21 TWh. Lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän liikenteen biopolttonesteiden valmistuksessa 4 TWh. Vuoden 28 metsähakkeen käyttöön, 8 TWh, verrattuna käytön arvioidaan yli kolminkertaistuvan. Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrän arvioidaan pienenevän sahaustuotannon vähetessä sekä toisaalta sahan puru oletetaan lähes täysin käytettävän joko pellettien, liikennepolttoaineiden tai sellun valmistukseen. Vuonna 28 energiaturvetta käytettiin hieman yli 22 TWh. Vuonna 22 energiaturpeen käytön arvioidaan olevan runsaat 28 TWh mukaan lukien turpeen käyttäminen liikennepolttoaineiden valmistuksen tuotannossa eli hieman vähemmän kuin mitä turvetta enimmillään on Suomessa käytetty 2-luvulla. Turpeen kysynnän pysyminen nykytasolla perustuu uusien voimalaitosten käyttöönottoon. Lauhdesähkön tuotantoon energiaturvetta tarvitaan vuosittain 4 8 TWh. Liikenteen biopolttonesteiden valmistukseen energiaturvetta tarvitaan noin 1 TWh. Vuonna 22 energiaturpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan 745 ha. Tuotantopinta-alasta uutta tuotantopinta-alaa on 5 ha, kun otetaan huomioon samaan aikaan tuotannosta poistuva pinta-ala runsas 37 ha. Vuoden 22 energiaturpeen tuotantoalan tarve 7 hehtaaria tarkoittaa, että tuotantoala on vuosittain lisättävä runsaat 45 hehtaaria, kun tuotantoalan poistuma otetaan huomioon. Energiaturpeen tuotantoalan lisääminen etupainotteisesti 7 hehtaariin on tärkeää, jotta energiaturvetta kyetään tuottamaan sateisimpien tuotantokesien aikana kysyntää vastaavasti. Selvityksen tuloksena esitettävät tuotantopinta-alat ovat minimipinta-alamääriä. Mikäli polttoainemarkkinoilla on häiriöitä, tai maakuntien välisessä logistiikassa tapahtuu muutoksia, raportissa esitetyt maakunnalliset/valtakunnalliset turpeen käyttötarvearviot ja tuotantopintaalat eivät ole riittäviä Mikäli metsähakkeen käytössä ei kyetä täyttämään asetettua tavoitetta, energiaturvetta tarvitaan tällöin vastaava määrä lisää. Energiaturpeen vaihtoehtona voi joissain tapauksissa olla kivihiili, mutta huomattavalle osalle energiaturpeen käyttäjistä kivihiili soveltuu heikosti. Mikäli esimerkiksi metsähakkeen käyttötavoitteesta jäädään 1 TWh, niin tämän energiamäärän korvaamiseksi energiaturpeella tuotantopinta-alaa tarvitaan noin 25 hehtaaria. Ympäristöturvetta tuotetaan nykyisin noin 51 hehtaarin alalta. Ympäristöturpeen kysynnän kasvaessa tuotantoalaa tarvitaan vuonna 22 noin 1 4 hehtaaria, josta tuotannosta poistuva ala huomioon ottaen uutta tuotantoalaa on runsaat 83 hehtaaria. Eniten käyttötarve kasvaa maataloudessa ja erilaisina kasvualustoina. Taulukossa esitetään yhteenveto turveteollisuuden tuotantoalan tarpeesta vuonna 22. Kaikkiaan turvetuotantoalaa tarvitaan lähes 81 hehtaaria., josta vähän yli 7 hehtaaria on energiaturpeelle ja runsaat 1 hehtaaria ympäristö- ja kasvuturpeelle. Täysin uutta tuotan-

21 2 (41) toalaa, kun nykyisestä tuotantoalasta poistuva ala otetaan huomioon, tarvitaan runsaat 58 hehtaaria. Vuosi 29 Vuosi 22 Tuotantoala, ha Tuotantoalan tarve, ha Poistunut ala Uutta tuotantoalaa Energiaturve Ympäristö- ja kasvuturve Yhteensä Vuoden 22 jälkeen turpeen tuotantoalaa tarvitaan vähintään tuotannosta poistuvan pintaalan verran. Vuoden 22 jälkeen vuoteen 25 mennessä turveteollisuuden tarvitsema tuotantoala on 12 hehtaaria perustuen siihen, että turvetuotantoalueelta voidaan tuottaa turvetta keskimäärin kahdenkymmenen vuoden ajan.

22 21 (41) Liite 1/1 Turvetta käyttäviä voimalaitoksia, turpeen käyttö yli 2 GWh Laitos Oulun Energia Oy Oy Alholmens Kraft Ab Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen voimalaitos Kanteleen Voima Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Porin Prosessivoima Oy Kuopion Energia Stora Enso Oy, Oulu Stora Enso Oy, Kemi Tampereen Sähkölaitos Oy Rovaniemen Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy Porin Lämpövoima Oy Kainuun Voima Oy, Kajaani PVO-Laanila Voimala M-Real Oy, Simpele Jämsänkosken Voima Oy Tornion Voima Oy UPM-Kymmene Oy, Tervasaari Forssa Energia Oy Mäntän Energia Oy Powerflute Oy Savon Sellu Oy Kokkola Power AB Fortum, Joensuun voimalaitos Kokkolan Voima Oy UPM-Kymmene, Kaipola Kymin Voima Oy Äänevoima Oy Kunta Oulu Pietarsaari Seinäjoki apavesi Jyväskylä Pori Kuopio Oulu Kemi Tampere Rovaniemi Mikkeli Pori Kajaani Oulu Rautjärvi Jämsänkoski Tornio Valkeakoski Forssa Mänttä Kuopio Kokkola Joensuu Kokkola Jämsä Kuusankoski Äänekoski

23 22 (41) Liite 1/2 Nyt rakenteilla olevia voimaloita Laitos Jyväskylän Voima Oy Kaukaan Voima Oy Keravan Energia Oy Nivalan Kaukolämpö Oy Kemijärven Kaukolämpö Oy Keuruun Voima Oy Tammisaaren Energia Kunta Jyväskylä Lappeenranta Kerava Nivala Kemijärvi Keuruu Raasepori 21 - luvulla uusia voimaloita tai voimaloiden saneeraushankkeita Laitos Kunta Kommentti Kuopion Energia Oy Kuopio Uusi voimala korvaa vanhan Järvenpää Järvenpää Uusi voimala Rovaniemen Energia Oy Rovaniemi Uusi voimala, tehon nosto Tampereen Sähkölaitos Oy Tampere Uusi voimala korvaa vanhan Lahti Energia Lahti Jätten kaasutus ja poltto Hämeenkyrö, Metsä-Serla Hämeenkyrö Uusi voimala Mäntän Energia Oy Mänttä Voimalan saneeraus PVO Kristiina Kristiinan kaupunki Uusi monipolttoainekattila Oulun Energia Oulu Voimalan saneeraus Oulu Oulu Jätteenpoltto Turku Turku Uusi voimala Vaskiluodon Voima Oy, Vaasa Vaasa Biomassan kaasutus Biodiesel hankkeet kolme yksikköä eri maakuntiin

24 23 (41) Liite 2: Maakuntien tiedot UUSIMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 76 Teknisesti käyttökelpoinen suo 5382 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tuotantoalan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala - uutta tuotantoalaa

25 24 (41) ITÄ-UUSIMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 129 Teknisesti käyttökelpoinen suo 186 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha 85 2 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha - tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala, ha tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala - uutta tuotantoalaa

26 25 (41) VARSINAIS-SUOMI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 137 Teknisesti käyttökelpoinen suo 2 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

27 26 (41) SATAKUNTA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 195 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha 55 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

28 27 (41) KANTA-HÄME Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 88 Teknisesti käyttökelpoinen suo 1726 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

29 28 (41) PIRKANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 224 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

30 29 (41) PÄIJÄT-HÄME Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 66 Teknisesti käyttökelpoinen suo 4245 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

31 3 (41) KYMENLAAKSO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 96 Teknisesti käyttökelpoinen suo 9344 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

32 31 (41) ETELÄ-KARJALA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 94 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha 658 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.

33 32 (41) ETELÄ-SAVO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 283 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 361 Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa 5

34 33 (41) POHJOIS-SAVO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 282 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

35 34 (41) POHJOIS-KARJALA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 437 Teknisesti käyttökelpoinen suo 8124 Vuosi Energiturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 417 Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

36 35 (41) KESKI-SUOMI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 38 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

37 36 (41) ETELÄ-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 444 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

38 37 (41) POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 136 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa 5.

39 38 (41) KESKI-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 238 Teknisesti käyttökelpoinen suo 443 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

40 39 (41) POHJOIS-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 1671 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala,ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

41 4 (41) KAINUU Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 95 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha - uutta tuotantoalaa 5

42 41 (41) LAPPI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 388 Teknisesti käyttökelpoinen suo Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh Energiaturpeen tuotantoala, ha Maakunnan tarve, ha Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Ympäristöturve, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala, ha tuotannosta poistuva uutta tuotantoalaa Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä. Luottamuksellisuus:

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä. Luottamuksellisuus: TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11 Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Flyktman Julkinen 2 (44) 3 (44) ALKUSANAT VTT selvitti Turveteollisuusliitto

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Turpeen käyttö ja tuotantoteknologian mahdollisuudet. Aimo Aalto Helsinki 21.1.2009 Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari

Turpeen käyttö ja tuotantoteknologian mahdollisuudet. Aimo Aalto Helsinki 21.1.2009 Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Turpeen käyttö ja tuotantoteknologian mahdollisuudet Aimo Aalto Helsinki 21.1.2009 Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Aiheeseen liittyviä teemoja Turpeen käyttömuotoja Suomessa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hannu Haavikko 1 Pk-turvetuotannon

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot