VALTUUTETTU ELINA ERIKSSONIN YM. ALOITE ENTISTÄ SUUREMMAN DEMOKRATIAN PUOLESTA. Kaupunginvaltuusto päätti merkitä tiedoksi seuraavan aloitteen:

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto VALTUUTETTU ELINA ERIKSSONIN YM. ALOITE ENTISTÄ SUUREMMAN DEMOKRATIAN PUOLESTA 361/01/010/2007 KVALT 45 / Kaupunginvaltuusto päätti merkitä tiedoksi seuraavan aloitteen: "Nykyisellä valtuustokaudella on saanut huomata yhä useampien asioi den päätöstenteon tapahtuvan muualla kuin valtuustossa. Valtuustoon tuodaan vain sellaisia asioita, jotka lain mukaan pitää tuoda valtuuston päätettäväksi. Demokratia on yhä enemmän näennäistä. Päätöksentekoon tuntuu olevan yhä vähemmän mahdollisuuksia myös lautakunnassa, koska muutaman kuukauden sisällä kaupunginhallitus on kahdesti marssinut lautakunnan päätöksen yli. Valtuuston budjettikokouksissa vannotetaan luottamusmiehiä pitämään kiinni toimialoille myönnetyistä budjeteista, mutta tiettyjen asioiden päättämisessä ei tunnu budjettiraameilla olevan mitään merkitystä, vaikka lautakunta tiukasti halusi noudattaa annettuja ohjeita. Viimeisin ympäristölautakunnan tekemä kielteinen päätös, joka tehtiin kävelysillan rakentamisesta 6-1 budjettikehystä noudattaen, mitätöitiin kaupunginhallituksessa vedoten mm. siihen, että Suntinrannan kaupunginosan rakentaminen voi viivästyä ja että kustannukset voivat nousta vielä entisestään. Budjetin ylitys on huomattava. Alkuperäinen kustannusarvio on kolminkertaistunut. Nyt valtuustolle ollaan tuomassa valmista budjetinylitysehdotusta. Jos kaupunginhallitus on tyytymätön lautakunnan päätökseen, niin mielestä näin taloudellisissa suurissa asioissa pitäisi olla mahdollista valtuustossa pohtia muutakin kuin mahdollista määrärahan ylitystä. Sitä paitsi kun jo urakoitsijakin on valittu kaupunginhallituksessa, niin oletetaan, että päätös menee keskustelun jälkeen nuijan kopautuksella läpi. Mitä kauemmin hoitaa luottamustointaan, sitä turhautuneemmaksi itsensä tuntee. Lautakuntatyötä ei arvosteta ja valtuustokokoukset ovat pelkkiä muodollisuuksia. Kuitenkin aina sopivissa käänteissä huomautetaan, että luottamusmiehet kantavat vastuun varsinkin taloudellisista päätöksistä. Miten voi kantaa vastuuta toisten tekemistä päätöksistä? Miten voi selittää valitsijoilleen toisten tekemisiä? Kun on aikaisemmin maininnut siitä, että valtuustolta on viety valta, niin on sanottu, että se pitää ottaa. Miten valta voidaan ottaa virkamiehiltä ja kaupunginhallitukselta, jos kummatkaan eivät esittele asioitaan luottamusmiehille? Kenenkään työssä käyvän aika ei riitä tutkimaan kaikkia päätöksiä ja toimia, joita kaupungissa tehdään. Kokopäiväiseksi luottamusmieheksikään ei ole varaa, koska palkkiot ovat sen verran nimellisiä, ettei niiden turvin elä. Ehdotamme nyt, että kaupunginhallituksesta tuodaan valtuustoon

2 päätettäväksi taloudellisesti merkittäviä päätöksiä ennen kuin kaupunginhallitus tai ratkaisevassa asemassa oleva virkamies on tehnyt jo ratkaisevia sopimuksia tai päätöksiä asiasta. Vaadimme, että valtuustossa voidaan rehellisesti keskustella asioista ennen todellista päätöksentekoa. Vas tuun voi kantaa vain omista teoistaan!" KHALL 145 Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus päättää nimittää talousjohtaja Göran Peltosen asian valmistelun vastuuhenkilöksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL 343 Talousjohtaja: Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto (kuntalain 1 2 mom.). Kuntalaki perustuu periaatteeseen valtuuston yleisestä päätösvallasta; valtuustolla on päätösvalta aina, jollei muuta nimenomaisesti ole säädetty tai jollei valtuusto itse ole kuntalain 14 :n tai jonkin erityissäännöksen nojalla siirtänyt päätösvaltaa jollekin toiselle kunnan viranomaiselle. Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Valtuuston päätösvalta määritellään tarkemmin kuntalain 13 :ssä. Kyseisessä pykälässä on nimetty joukko asioita, jotka edellyttävät aina valtuuston päätöstä. Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille (kuntalain 14 ). Hallinnossa on sääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaista oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä kutsutaan toimivaltarajojen jäykkyyden periaatteeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Valtuusto ei esimerkiksi voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen ratkaistaviin. Kunnanhallitus ei voi myöskään omasta aloitteestaan siirtää itselleen kuuluvaa toimivaltaa valtuustolle. Se voi kyllä saattaa asian valtuuston käsiteltäväksi siten, että valtuusto tekee asiassa periaatepäätöksen, jota hallitus sitten omassa päätöksenteossaan noudattaa. Valtuuston periaatekannanotto sitoo hallitusta kuitenkin vain poliittisesti, ei oikeudellisesti. Kuntalain 16 :n mukaan valtuusto

3 hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt. Lain 50 :n mukaan kaikilla kunnilla tulee olla hallintosääntö, jossa annetaan tarvittavat määräykset kunnan hallinto- ja päätösprosessista. Tärkein poikkeussäännös toimivaltarajojen jäykkyyden periaatteesta on kuntalain 51, jossa säädetään ylemmän toimielimen oikeudesta ottaa asia käsiteltäväksi. Kunnanhallitus tai lautakunta voi omalla tehtäväalueellaan ottaa käsiteltäväkseen yksittäisen asian, joka on siirretty sen alaiselle viranomaiselle ja jossa tämä viranomainen on tehnyt päätöksen. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Tähän vastuuseen kuuluu mm. vastuu kunnanhallituksen alaisen hallinnon koordinoinnista sekä vastuu kunnan käytännön hallinnosta. Tärkeä kunnanhallituksen käytettävissä oleva keino hallinnon ja talouden koordinoinnissa on oikeus ottaa asioita käsiteltäväkseen kuntalain 51 :n nojalla. Paraisten kaupungin hallinto-organisaatiota on vuosien mittaan virtaviivaistettu ja tehostettu. Lautakuntien määrä on vähennetty minimiin, kuten myös hallintotasot. Päätösvaltaa on samalla yleisestikin siirretty kaupungin hallinnossa, kaupunginvaltuustolta kaupunginhallitukselle ja kaupungin muille monijäsenisille toimielimille ja kaupungin monijäsenisiltä toimielimiltä kaupungin virkamiehille, silloin kun päätösvallan siirtäminen on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Kaupungin hallintosääntö sisältää kaikki määräykset, jotka hallintosäännössä kuntalain 50 :n mukaan tulee olla. Lisäksi hallintosäännössä on muita määräyksiä, jotka aikaisemmin ovat sisältyneet muihin johtosääntöihin ja sääntöihin. Paraisten kaupungilla on pakollisen kaupunginvaltuuston työjärjestyksen lisäksi ainoastaan yksi johtosääntö, ja se on hallintosääntö. Hallintosäännössä on tarkemmat määräykset kaupunginhallituksen ja lautakuntien oikeudesta ottaa asioita käsiteltäväkseen sekä ottokelpoisten päätösten ilmoittamisesta. Laajalla päätösvallan siirtämisellä on lisätty ennen kaikkea lautakuntien tehtäviä ja vahvistettu niiden päätösvaltaa. Tämä koskee erityisesti ympäristölautakuntaa. Kaupunginvaltuusto on siirtänyt päätösvaltaansa alaisilleen viranomaisille myös kaupungin taloutta koskevissa kysymyksissä. Kysymykset, jotka kuntalain mukaan on ratkaistava valtuustossa, eivät ole enää niin yksityiskohtaisia. Esimerkiksi talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttiin hyvin yleisellä tasolla. Tämä koskee sekä talousarvion ja taloussuunnitelman tekstejä että määrärahoja. Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto päättää myös talousarvion sitovuustasosta. Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille vuoden 2007 talousarvion määrärahat on sidottu käyttötalouden osalta nettotasolle toiminnoittain, ja investointiosassa määrärahat ovat sitovia nettomäärältään hankkeittain. Kaupunginhallitus voi anomuksesta siirtää määrärahoja toimialan eri hankkeiden välillä. Mikäli jonkin hankkeen määrärahat eivät riitä senkään jälkeen kun määrärahojen siirtomahdollisuus on selvitetty, lisämääräraha-anomus tulee käsitellä valtuustossa ennen kuin hanke saatetaan valmiiksi talousarviovuoden aikana.

4 Ympäristölautakunnalle on talousarvion investointiosassa myönnetty yhteensä euroa netto ja euroa brutto, ja tulot ovat euroa. Ympäristölautakunnan nettomenoja laskettaessa vuoden 2007 tilinpäätöksessä ei tulla ottamaan huomioon kiinteistöjen myynnistä kertyneitä tuloja, vaan ainoastaan myydyn omaisuuden yhteenlaskettu kirjanpitoarvo, kuten asia oli myös vuoden 2006 tilinpäätöksessä kiinteistöjen myynnistä kertyneiden tulojen kohdalla. Ympäristölautakunnalla on näin ollen vuonna 2007 käytettävissään euroa talousarvion investointiosassa vähennettynä myytyjen kiinteistöjen kirjapitoarvolla. Lisäksi ympäristölautakunta vastaa vesihuollon määrärahoista, jotka talousarviossa ovat euroa netto. Aloitteessa tarkoitetaan kaupunginhallituksen (122 ja 123 ) tekemää päätöstä ottaa päätösvalta koskien Kirkkosalmenrannan puusillan rakennusurakoitsijan valintaa ja päätöstä palauttaa asia lisämäärärahan myöntämisestä puusiltaa varten ympäristölautakunnalle sen selvittämiseksi, voidaanko rakentaminen rahoittaa määrärahasiirroin vai onko kaupunginvaltuuston myönnettävä rakentamiseen lisämäärärahaa joko vuoden 2007 tai vuoden 2008 talousarviossa.. Kuten edellä käy ilmi, kaupunginhallituksella on oikeus ottaa asioita lautakunnilta käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa. Puusillan rakentaminen ei automaattisesti johda ympäristölautakunnan määrärahojen ylittymiseen sillan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten suuruisella määrällä, vaan mahdollinen ylitystarve konkretisoituu myöhemmin syksyllä, kun käytössä on tarkemmat tiedot budjetoitujen hankkeiden määrärahatarpeista. Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunginhallituksesta tuodaan valtuustoon päätettäväksi taloudellisesti merkittäviä päätöksiä ennen kuin kaupunginhallitus tai ratkaisevassa asemassa oleva virkamies on tehnyt jo ratkaisevia sopimuksia tai päätöksiä asiasta. Tällainen menettely on täysin mahdollinen, mutta valtuuston kannanotto sitoo kaupunginhallitusta kuitenkin vain poliittisesti, ei juridisesti. Ottaen huomioon määräajat ja muut muodollisuudet, jotka liittyvät asian käsittelyyn ylemmässä toimielimessä (kuntalain 51 ja hallintosäännön ), ei käytännössä pääsääntöisesti ole mahdollista saattaa aloitteessa tarkoitettuja asioita valtuuston käsiteltäviksi, vaan päätös on vietävä ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään siihen ajankohtaan mennessä, jonka sisällä oikaisuvaatimus on kuntalain 89 :n mukaan tehtävä. Kuntalain 93 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Mitä lopulta tulee valtuuston valtaan, on todettava, että kaupunginvaltuuston käsittelemien asioiden määrä on laajan delegoinnin seurauksena vuosien mittaan vähentynyt, mutta kaikki valtuuston toimivaltaan kuuluvat asiat viedään kaupunginvaltuuston päätettäviksi. Kyse on usein hyvin laajoista asioista, joissa käsiteltäviksi ja hyväksyttäviksi vietävät asiakirjat ovat usein suhteellisen yleisellä tasolla; asiat ovat usein hyvin monisäikeisiä ja niissä on tärkeää, että kaupunginvaltuusto nykyistä laajemmassa määrin osallistuu koko valmisteluprosessiin.

5 Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee saaneensa tiedoksi edellä esitetyn. Aloite merkitään samalla loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVALT 11 Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen.