TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Toimintalukujen toteutuma vuonna Henkilöstö... 5 Talous... 6 Toimintatuottojen toteutuma... 7 Toimintakulujen toteutuma... 8 Investointien toteutuma... 9 Rahoitus... 9 Kuntayhtymän tase Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelukeskuksen tulosalue Kuntayhtymän hallintoelimet

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Toimintavuosi oli jännittävä kun suuria lainsäädäntömuutoksia odotettiin. Sote - järjestämislakiesityksen sisältö saatiin joulukuussa, kiireellisen hoidon asetuksen uusin versio annettiin syyskuussa. Näiden lainsäädäntömuutosten odottelu koetteli kaikkien kärsivällisyyttä ja teetti paljon työtä sekä luottamushenkilöille että virkamiehille. Lausuntoja annettiin, seminaareissa istuttiin, asioista tiedotettiin aina sen verran kuin tietoa oli saatavissa. Kiireellisen hoidon asetuksen voimaantulo jo vuoden vaihteessa aiheutti paljon työtä päivystävissä yksiköissä. Joulukuussa saatiin tieto siitä, että synnytystoiminnan jatkamiseen on myönnetty kahden vuoden poikkeuslupa. Kaiken odottaminen ja epävarmuus on kuormittanut henkilökuntaa. Vuosi 2014 oli sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kannalta onnistunut. Menot pysyivät toiminnan osalta budjetoidussa, lievä ylitys tuli Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta kirjata uudella laskentatavalla tehdyt potilasvakuutusvastuut osittain tulosvaikutteisesti. Tämä aiheutti reilun miljoonan euron menoylityksen. Menojen kokonaiskasvuprosentti jäi kuitenkin 1,1 %:n. Toiminta on ollut vilkasta. Sekä avohoidon (toteutuma 109,4 %) että vuodeosastohoidon (toteutuma 102,8 %) suoritteet ylittivät budjetoidun. Tulokertymä on 6, 5 milj. euroa budjetoitua suurempi. Tulokseen vaikuttavat myös ulkomaalaisten hoidosta ja ulkokuntamyynnistä saatujen tulojen kasvu budjetoitua suuremmaksi. Tilinpäätöksen ylijäämä 4,8 milj. euroa tarvitaan aiempien vuosien alijäämän kattamiseen. Vuoden 2014 hyvän tuloksen jälkeen alijäämä supistui 3 miljoonaan euroon. Toimintavuoden alussa tuli voimaan uusi hallintosääntö, jossa valtaa ja vastuuta siirrettiin aiempaa enemmän lähiesimiehille. Ratkaisu vaikuttaa onnistuneelta. Uusi henkilöstöhallinnon sähköinen järjestelmä käyttöönotettiin loppuvuodesta. Uusi järjestelmä vähentää moninkertaista asioiden kirjaamista ja nopeuttaa prosesseja. Koko vuoden 2014 toimintaan voi olla tyytyväinen. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille. Riitta Luosujärvi, sairaanhoitopiirin johtaja 3

4 Toimintalukujen toteutuma vuonna 2014 Suoritteet TP 2013 TP 2014 Vrt % TA 2014 TOT % Poliklinikkakäynnit, omat , ,4 Poliklinikkakäynnit, osto , ,1 Poliklinikkakäynnit yhteensä ,2 Hoitopäivät, omat , ,6 Hoitopäivät, osto , ,5 Hoitopäivät yhteensä ,9 Hoitojaksot, omat , ,1 Hoitojaksot, osto , ,9 Hoitojaksot yhteensä , ,9 Keskimääräinen hoitoaika, omat 4,3 4, ,5 Keskimääräinen hoitoaika, osto 7,1 6,7-5, ,7 Sairaansijat Kuormitus % vuoden alusta Leikkaukset 1) josta päiväkirurgia Kirurgia Naistentaudit/Synnytykset ,6 Silmätaudit ,7 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,5 Hammas- ja suusairaudet Plastiikkakirurgiset ,5 Kaihileikkaukset ,4 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ,8 Sepelvaltimoiden angiografiat ,5 Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset ,1 Sairaanhoidolliset palvelut Radiologian tutkimukset yhteensä , ,4 Patologian tutkimukset lausuntoineen , ,4 4

5 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 813, joista kokoaikatyötä teki 765 ja osa-aikatyötä teki 48. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 255, josta kokoaikatyössä 231 ja osaaikatyössä 24. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 53,2 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 83,7 % ja miehiä 16,3 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,3 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla (2013 keskimäärin 45,7 vuotta). Vakinaisesta henkilökunnasta 53,5 % sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 45,4 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2014 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 24 henkilöä ja 28 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 97,5 % (vuonna ,4 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen täyttöaste on 85,5 % ja työpanos 83 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot kasvoivat 0,4 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Henkilöstökertomus vuodelta 2014 annetaan erikseen. Koko henkilökunta ammattiluokittain

6 Talous Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2014 Tili TP 2013 TP 2014 Vrt % TA 2014 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

7 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 107,6 milj. euroa, jossa on nousua 7,1 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 86,7 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 80,6 %. Muut myyntituotot kasvoivat 11,9 %. Suuri kasvu johtui ulkokuntamyynnin lisääntymisestä ja apuvälinelaskutuksen kasvusta, joka aiheutui laskutusperusteiden muutoksesta. Muita toimintatuottoja kertyi 0,70 miljoonaa euroa, joka on 0,6 % toimintatuotoista. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,3 %:a. Maksutuottoja kertyi 3,8 miljoonaa euroa eli 10,3 % enemmän kuin vuonna Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 3,5 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. 7

8 Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 99,2 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 1,1 %. Ilman potilasvahinkovastuun lisäkirjausta menojen kasvu oli 0 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,3 milj. eurolla. Suurin ylitys oli muiden palvelujen ostoissa 2,3 miljoonaa euroa, johon kirjattiin potilasvahinkovastuun lisäystä 1,1 miljoonaa euroa. Hoitopalvelujen ostot laskivat vuoden 2013 tilinpäätöksen 18,1 milj. eurosta 16,2 milj. euroon eli 10,3 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot alenivat 10,4 %. Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot alenivat myös. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta ja muilta yliopistosairaaloilta, joiden osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroa TP 2012 TP 2013 TP2014 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui lähinnä potilasvahinkovastuukirjauksesta ja atkpalvelusten kasvusta. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä aiheutui tutkimus- ja hoitotarvikkeissa. Tarvikemenot kasvoivat 2,6 % vuoteen 2013 verrattuna. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. 8

9 Investointien toteutuma Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona olivat 3,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 87,8 %:sti. Rakennushankkeisiin käytettiin euroa. Suurimmat kohteet olivat hissien peruskorjaus ja atk-osaston uudet tilat. ATK -ohjelmisto hankintoihin käytettiin euroa ja kalustohankintoihin euroa. INVESTOINTIMENOJEN TOTEUTUMA VUONNA 2014 Toteutunut Talousarvio Tot % Ylitys/Alitus Atk-ohjelmat , , ,39 Rakennukset , , ,97 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,24 Koneet ja kalusto , , ,20 Investoinnit yhteensä , , ,40 Valtionosuudet 0 Investoinnit netto , , ,40 Rahoitus Kassan riittävyys parani vuoden mittaan ja vuoden lopussa ei enää ollut maksuvalmiuden ylläpitämiseen käytettyjä kuntatodistuksia käytössä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa ei otettu. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa euroa. 9

10 Kuntayhtymän tase V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,00 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,98 *Taseryhmä yhteensä , ,98 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet , ,68 2. Rakennukset , ,22 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,05 4. Koneet ja kalusto , ,63 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,16 *Taseryhmä yhteensä , ,74 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet , ,26 *Taseryhmä yhteensä , ,26 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,98 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,96 *Taseryhmä yhteensä , ,96 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,41 3. Muut saamiset , ,08 4. Siirtosaamiset , ,45 *Taseryhmä yhteensä , ,94 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset , ,03 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS , ,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,91 10

11 V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,00 III Muut omat rahastot , ,93 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,69 V Tilikauden yli-/alijäämä , ,46 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,78 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 *Taseryhmä yhteensä , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,17 *Taseryhmä yhteensä , ,17 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 *Taseryhmä yhteensä , ,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 5. Saadut ennakot , ,67 6. Ostovelat , ,46 7. Muut velat , ,19 8. Siirtovelat , ,64 *Taseryhmä yhteensä , ,96 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,96 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,91 11

12 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Yleishallinto Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja hankintatoimi, tietohallinto, arkisto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Perusterveydenhuollon yksikkö on yleishallinnon kustannuspaikka Yleishallinnossa on hallintokeskuksen lisäksi perusterveydenhuollon yksikkö. Hallinnossa vuoden 2014 työllistävimmät asiat liittyivät lainsäädännön muutoksiin eli sote-järjestämislakiin ja kiireellisen hoidon asetukseen. Molemmista tehtiin lausuntoja ja käytiin kuulemistilaisuuksissa sekä monissa erva-alueen yhteisissä tapaamisissa. Kehittämishankkeet saatiin eteenpäin hallintokeskuksen yhteisellä työllä kun sekä talous- että henkilöstöhallinnon ohjelmistoja uudistettiin ja päivitettiin. Perusterveydenhuollon yksikkö vei eteenpäin palvelujen järjestämissuunnitelmaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Myös perusterveydenhuollon yksikköä on työllistänyt sote-lainsäädäntötyö ja loppuvuodesta aloitettu Länsi-Pohjan tuotantoalueen valmistelutyö. Johdon katselmukset toteutetaan tulosalueittain joka vuosi. Hoitotyön hallinto Terveyden edistämiseksi kirurgian yksiköissä on otettu käyttöön päivitetyt potilasohjeet. Potilasohjauksen merkitystä on korostettu prosessin eri vaiheessa operatiivisella tulosalueella. Terveyden edistämisen johtoryhmässä on työstetty yhdessä kuntien ja ammattikorkeakoulun edustajien kanssa alueellista hyvinvointisuunnitelmaa ja mietitty eri ikäkausittain terveyden edistämisen painopistealueita ja tavoitteita. Rafaela-hoitoisuusluokituksen käyttöönotto etenee ajanvarauspoliklinikoilla. Hoitoisuusluokitusten kuukausiraportteja on käyty yhdessä läpi kuukausikokouksissa osastonhoitajien ja ylihoitajien kanssa. Raportteja käydään läpi myös johtoryhmässä osavuosikatsauksien yhteydessä. Radiologian yksikössä ja leikkaus- ja anestesiaosastolla hoitoisuus-/kuvattavuusluokitukseen käyttöön otto siirtyy seuraavalle vuodelle. Päivystyspoliklinikalla on valmistauduttu aitoon yhteispäivystykseen, jossa Esko otetaan yhteiseksi potilastietojärjestelmäksi. Rakenteisen kirjaamisen koulutukset aloitetaan earkiston käyttöönottokoulutusten yhteydessä keväällä Medisiinisen hoidon tulosalueella on ollut syksyyn asti kokeilu, jossa useampi yksikkö on yhden osastonhoitajan alaisuudessa. Kokeilun avulla nähtiin miten henkilöstöresurssien liikkuvuus ja työkierto eri yksiköiden välillä toteutuu. Operatiivisella ja medisiinisellä tulosalueilla on valmistauduttu tuleviin osastonhoitajien toiminta-alueiden muutoksiin vuonna Psykiatrian tulosalueella on yhdistetty kesällä kaksi poliklinikkaa yhden osastonhoitajan alaisuuteen. Vuoden lopulla päivitettiin osastonhoitajien tehtäväkuvaukset ja suoritettiin työn vaativuuden arviointi. 12

13 Kiinnostuksesta työaika-autonomiaan on tehty kysely, mutta siihen saatiin hyvin vähän vastauksia. Tavoitteena on saada uusia yksiköitä mukaan. Työaikapankin pilotointi aloitettiin loppukeväästä. Työaikapankin laajentaminen useampiin yksiköihin siirtyy vuodelle Hoitohenkilöstön sijaismenot kasvoivat loppuvuodesta. Kotiuttamisprosessin kehittäminen on jatkunut kuntien kanssa ja työ alkaa olla loppusuoralla. Sekä erikoissairaan- että perusterveydenhoidon kotiutusprosessi on mallinnettu. Uula hankkeessa luotua virtuaaliympäristöä hyödynnetään tiedonkulun parantamiseksi. Sähköistä hoitajan lähetettä on testattu ja sen käytön laajentaminen siirtyy keväälle Hoitotyön osaajien riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Hyvinvointialan klusteriin on nimetty puheenjohtajaksi medisiinisen tulosalueen ylihoitaja. Klusterin kokouksissa on käsitelty työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä. Loppukeväästä saatiin päätös, että ammattikorkeakoulu Metropolia on saanut 30 aloituspaikkaa sekä bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien koulutuksen toteuttamiseen vuoden 2015 alusta. Koulutuksen toteuttamisen suunnittelu aloitettiin elokuussa pohjoisten ammattikorkeakouluyksikköjen ja sairaanhoitopiirien kesken. Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuksen keskeisenä tavoitteena pidettiin edelleenkin organisaation strategisten linjausten ja kulloinkin ajankohtaisten kehittämistoimien toteutumisen edistämistä. Täydennyskoulutus suunniteltiin kaikilla organisaatiotasoilla siten, että toteutuessaan se lisäsi juuri sitä osaamista, mikä vastasi mahdollisimman hyvin todellisiin osaamistarpeisiin. Kunnat ja kuntayhtymät olivat Kunta YTL 4 a :n nojalla vuonna 2014 velvollisia laatimaan koulutussuunnitelman. Sairaanhoitopiirissä on laadittu vuosittaiset koulutussuunnitelmat aiemminkin, mutta nyt se laadittiin lain edellyttämään muotoon ja hyväksytettiin Yhteistyötoimikunnassa. Koska sairaanhoitopiirin organisaatio varautui jo sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin muutoksiin, joiden sisältö ei ollut tarkalleen tiedossa, koulutussuunnitelmakin laadittiin periaatteelliseksi asiakirjaksi. Sellaisenakin se täyttää ne vaatimukset, joita on asetettu työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen saamiselle. Yksityiskohtaisena koulutusten toteuttamissuunnitelmana toimi aiempien vuosien tapaan sähköinen HRM-/ Kaisla koulutuskalenteri, jota päivitettiin jatkuvasti. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri järjesti itse vuonna 2014 kaikkiaan 17 alueellista täydennyskoulutustilaisuutta. Runsainta alueellisen koulutuksen tarjonta oli toukokuussa ja syyskuussa. Keskitettyjä sisäisiä koulutustilaisuuksia toteutettiin vuoden mittaan kolmisenkymmentä. Osastotuntityyppisiä yksikköjen sisäisiä koulutuksia järjestettiin varsinkin hoitoa tuottavissa yksiköissä varsin säännöllisesti. Täydennyskoulutustilaisuuksia välitettiin videoneuvotteluteitse eri organisaatioista edellistä vuotta enemmän. Kestoltaan nämä koulutukset olivat muutamasta tunnista yhteen kokonaiseen työpäivään. Vuoden 2014 aikana videokoulutuksia tarjosivat aiempaa useammat tahot. OYS erityisvastuu- alueen sisällä tapahtuva kouluttautuminen videoneuvotteluteitse jatkui edelleen vilkkaana. Etäyhteydellä osallistumista suosittiin aina, kun koulutuksen järjestäjä sen mahdollisti, sillä se on työaikaa, vaivaa ja rahaa säästävä tapa osallistua monipuolisesti täydennyskoulutuksiin. Myös verkkokoulutukset ovat viime vuosina vakiinnuttaneet asemansa ja tarjonta on laajentunut. Verkkokurssien suorittajamäärä oli vuonna 2014 useita satoja henkilöitä. 13

14 Koulutustyöryhmä toimi periaatteellisena kannanottajana ja koulutusjärjestelyt toteutettiin hajautetusti, tulosalueiden ja yksiköiden toimesta, kuten aiemminkin. Koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen oli edelleen käytettävissä liian vähän henkilöstöresursseja. Tästä syystä erikoissairaanhoito ei juurikaan pystynyt vastaamaan perusterveydenhuollon yksikön kautta jäsenkunnista vuoden mittaan tulleisiin koulutustoiveisiin. Laadunhallinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laatutyön yleisenä tavoitteena pidettiin organisaation perustehtävän mukaisten prosessien asiakaslähtöisyyden, sujuvuuden, turvallisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden kehittämistä. Ydinprosessien, hoitoketjujen ja niihin liittyvien osa- ja tukiprosessien mallintamista jatkettiin QPR ohjelmalla organisaation yhtenäistä prosessien hallintamallia noudattaen. Laadunhallinnassa noudatettiin edelleen SHQS laatuohjelmaa, johon olennaisena osana kuuluvien laatukriteerien pitkään odotettu päivitystyö valmistui. Sähköisen Laatuportti palvelun käyttöönotto aloitettiin sairaanhoitopiirissä toimittamalla laaduntunnustuksen ylläpitoauditoinnin ennakkomateriaali ensimmäistä kertaa Laatuportin kautta. Ylläpitoauditoinnissa tarkasteltiin erityisesti Hallintoa ja Medisiinistä ydinprosessia sekä prosessityön etenemistä yleisellä tasolla. Puolueettoman tahon laatimassa auditointiraportissa laatutyön todettiin edenneen riittävästi vuotta aiemmin tehdystä laaduntunnustuksen uusintaauditoinnista, eikä lisänäyttöjä pyydetty. Vuoden 2014 sisäinen auditointi kohdennettiin medisiinisen ja operatiivisen tulosalueen potilasturvallisuusmenettelyihin ja yleisiin turvallisuusnäkökohtiin. Sisäisten auditointien aikataulussa pysyttiin varsin hyvin. Tietohallinto Sähköinen lääkärintodistus ja yhteisrekisteri -hankkeessa pilotoitiin A-todistuksen välittäminen Kanta:an. Hankkeessa toteutettiin myös Länsi-Pohjan terveyskeskusten earkistoon liittyminen ja yhteisrekisteri. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta eli 56 % kokonaiskustannuksista. Yhteisrekisterin, A-todistuksen ja earkistoon liittymisen testaukset toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja tuloksista on raportoitu sosiaali- ja terveysministeriötä. Omana hankkeenaan laajennettiin aluepegasosta kotihoidon mobiili -sovelluksella. Kaikki kunnat osallistuvat kotihoidon sovelluksen käyttöönottoon. Erikoissairaanhoidon Oberon ja Esko -ohjelmistoihin rakennettiin valmiuksia earkistoon liittymiseksi. Perustettiin akuuttiklinikka ja vuodenvaihteesta lähtien siellä siirrytään käyttämään Pegasoksen sijaan Esko-Oberonia. Hankittiin yhteinen alueellinen röntgenkuvien tietovarasto kuntien ja sairaanhoitopiirin käyttöön. Kaikki alueella otetut lääketieteelliset kuvat ja käyrät tullaan keskittämään tähän tietokantaan. Anestesiaosaston käytössä ollut tietojärjestelmä oli liki 20 vuotta vanha. Hankittiin uusi tietojärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja aloitettiin sen käyttöönotto. Taloushallinnon tietojärjestelmä uudistettiin. 14

15 Tietohallintoyksikön henkilöstö muutti remontoituihin entisiin patologian tiloihin. Ensimmäisen kerran kaikki kymmenen työntekijää ovat saman käytävän varrella. Myös uusi konesalitila saatiin käyttöön. Hallintokeskus Tili TP 2013 TP 2014 Vrt % TA 2014 TOT % Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä

16 Medisiinisen hoidon tulosalue Medisiiniseen tulosalueeseen kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien, neurologian, ihotautien ja lastentautien polikliininen toiminta ja vuodeosastohoito sekä päivystyspoliklinikka ja ensihoito. Vuodeosastotoiminta tapahtuu osastoilla 1B (10 lastentautien sairaansijaa), SyKe 4A (12 sisätautien ja 8 keuhkosairauksien sairaansijaa), 5A (15 sisätautien ja ihotautien sairaansijaa) ja 5B (9 sisätautien ja 8 neurologian sairaansijaa). Medisiinisen tulosalueen omien poliklinikkakäyntien määrä lisääntyi 4 % vuoteen 2013 verrattuna vastaten 107 %:n toteumaa. Lisäksi vuodeosastojen hoitopäivät lisääntyivät 2 % vastaten 102 %:n toteumaa. Lisääntyneen oman toiminnan myötä ostopalvelun määrä on vähentynyt ennakoitua enemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna polikliinisen hoidon ostopalvelu väheni 4 % ja vuodeosastohoidon ostopalvelu peräti 21 %. Tulosalueen toimintatuotot lisääntyivät 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, mikä vastaa 102 %:n toteumaa talousarvioon nähden. Toimintakulut puolestaan vähenivät 1 %, mikä vastaa 98 %:n toteumaa. Näin ollen vuosikate jäi vahvasti ylijäämäiseksi. Vuodeosastotoiminnan vakiintumisen myötä jatkettiin henkilökunnan yhteiskäytön tehostamista. Lisäksi aloitettiin skopiayksikön uusien tilojen ja toiminnan suunnittelu ja sydänpotilaan hoitoprosessin tehostaminen suunnittelemalla uusia tiloja ja kilpailuttamalla telemetrialaitteisto. Sisätautien poliklinikka Sisätautien poliklinikan käyntejä skopiatoiminta ja dialyysiosasto mukaan lukien oli vuoden 2014 aikana 12 % enemmän kuin vuonna Poikkileikkauspäivänä sisätautien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 204 potilasta, joista 7 oli odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Hoitotakuun ongelmat vähenivät kardiologiassa ja gastroenterologiassa työn uudelleen organisoinnin ja gastroenterologiassa myös lisätyön avulla. Sekä kardiologiassa että gastroenterologiassa kiinnitettiin huomiota kontrolliaikojen viivästymiseen ja pyrittiin hoitotakuun ohella huolehtimaan myös tämän potilasryhmän turvallisuudesta. Muilla sisätautialoilla hoitotakuu ja kontrollit toteutuivat ongelmitta. Vuonna 2014 sisätaudeilla erikoislääkärien saatavuus oli kohtalaisen hyvä ja kaikki erikoisalat olivat edustettuina. Loppuvuodesta lääkäritilanne huononi äkillisesti. Lisäksi apulaisylilääkärin virka oli edelleen täyttämättä. Erikoislääkärityövoiman vajetta paikkasi erikoistuvien lääkärien hyvä saatavuus ja gastroenterologian ostopalvelu. Poliklinikka- ja osastotyöhön osallistui ajankohdasta riippuen 3-5 erikoistuvaa lääkäriä, jotka osallistuivat myös etupäivystyksen hoitamiseen. Hoitajaja sihteerityövoiman saannissa sisätautien poliklinikalle ei ollut ongelmia. Keuhkosairauksien poliklinikka Keuhkosairauksien poliklinikan toiminnassa ei tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliklinikkakäyntien määrä nousi 9 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkileikkauspäivänä keuhkosairauksien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 25 potilasta, joista yksikään ei ollut odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Hoitojono kasvoi uniapnean osalta. Lääkärityövoiman saatavuus oli hyvä. Keuhkofunktiotoiminnan erityisosaajien kouluttamiseen ja sihteerityön sijaisjärjestelyihin on kiinnitettävä jatkossakin huomiota toiminnan turvaamiseksi. 16

17 Neurologian poliklinikka Neurologian poliklinikan käyntien määrä kasvoi 6 %:lla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Poikkileikkauspäivänä neurologian poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 32 potilasta, joista 1 oli odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Lääkärityövoimatilanne oli neurologialla vuonna 2014 hyvä. Ylilääkärin virka täytettiin. Erikoistuvia lääkäreitä oli hyvin saatavana vuoden 2014 aikana. Muun henkilökunnan saatavuudessa ei ollut ongelmia. Poliklinikan työnjakoa uudistamalla pyrittiin tehostamaan poliklinikan toimintaa. Ihotautien poliklinikka Ihotautien poliklinikan toiminta jatkui entisen laajuisena sekä käyntien että henkilöstön osalta. Poikkileikkauspäivänä ihotautien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 71 potilasta, joista 1 oli odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Keväällä 2014 poliklinikalla otettiin käyttöön uusi valohoitolaite. Medisiiniset vuodeosastot Medisiinisten vuodeosastojen SyKe 4A, 5A ja 5B hoitopäivien määrä kaikki neljä erikoisalaa huomioiden lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Vertailtavuus edelliseen vuoteen on jossain määrin vaikeaa, koska vuodeosaston 5B neurologiset sairaansijat olivat ikkunaremontin takia kuuden viikon ajan osaston 3B tiloissa sisätautien sairaansijojen ollessa puolestaan suljettuina. Vuoden 2014 vuodeosastojen yhteinen kuormitus 82 % oli edellistä vuotta korkeampi ja keskimääräinen hoitoaika 3.4 vrk eli edellistä vuotta vastaava. Siirtoviivepotilaiden määrä oli koko vuoden vähäinen, mutta aivan loppuvuodesta ilmiötä alkoi jälleen esiintyä. Potilaiden hoitoisuusaste lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, mikä lisäsi henkilökunnan työn kuormittavuutta. Henkilökunnan saatavuudessa osastoille ei ollut ongelmia, mutta yhteiskäyttöä pyrittiin edelleen tehostamaan, koska osastohoito on muuttunut monialaisemmaksi ja toisaalta hoitohenkilökunnan saatavuudessa ennustetaan esiintyvän jatkossa ongelmia. Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikan käynnit lisääntyivät 6 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä lastenneurologisen toiminnan lisääntymisen myötä. Vuodeosaston hoitopäivät puolestaan vähenivät 20 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna rauhallisen infektiotilanteen takia. Toisaalta myös polikliininen ostopalvelu ja erityisesti hoitopäivien osto vähenivät reilusti. Poikkileikkauspäivänä lastentautien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 30 potilasta, joista 2 oli odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Suurimpana haasteena lastentaudeilla on edelleen lääkärityövoiman saannin turvaaminen. Hoitajatyövoiman saannissa lastentaudeille ei ollut ongelmia. Päivystyspoliklinikka Päivystyspoliklinikan terveyskeskusyhteispäivystyksen käynnit vähenivät 5 %:lla ja erikoissairaanhoidon käynnit puolestaan lisääntyivät 7 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkkailun käyttöaste on ollut tavoitteiden mukaisesti yli 90 %. Läpimenoajan mediaani oli 2.45 h vuonna 2014 eli entistä tasoa. Terveyskeskuspäivystyksen lääkäripalvelut hankittiin aiempaan tapaan ostopalveluna kilpailutuksen perusteella. Voimavaroja kului runsaasti vuoden 2015 alusta toimintansa aloittaneen akuuttiklinikan toiminnan suunnitteluun. Lisäksi hoitohenkilöstön sairasloma- ja eläkejärjestelyiden takia sijaistarve oli ennakoitua suurempi. 17

18 Ensihoito Ensihoidon toiminta vakiintui vuoden 2014 aikana. Tehtävämäärät olivat vuonna 2014 edellisen vuoden tasolla. Tehtävistä kiireellisyydeltään luokkaan A kuului 749 tehtävää, luokkaan B tehtävää, luokkaan C tehtävää ja luokkaan D tehtävää eli yhteensä tehtävää. Laitossiirtoja toteutettiin 570 kpl ja turvapuhelintehtäviä 284 kpl. Tavoittamisprosentit toteutuivat hyvin lukuun ottamatta 1, 2 ja 3 riskialueluokkien A ja B 8 min tehtäviä. Tavoittamisprosentit paranivat merkittävästi vuoden toisella ja kolmannella kolmanneksella. Yksiköiden tehtäväsidonnaisuus oli korkea eli yli 30 % yksiköiden ML121 ja ML521 osalta. Muiden yksiköiden osalta tehtäväsidonnaisuus valmiuden näkökulmasta oli hyvällä tasolla. Kuudes kenttäjohtajan virka lakkautettiin edellisen vuoden vaihteessa ja keuhkopoliklinikalta siirrettiin osastonhoitajan virka ensihoitoon henkilöstöhallinnon laadun parantamiseksi. Muutos mahdollisti myös ensihoitopäällikön ja kenttäjohtajien työajan suuntaamisen enemmän operatiivisen toiminnan johtamiseen, vastuualuetyöskentelyyn ja laadunhallintaan. ERVA alueen sairaanhoitopiirien palvelutasopäätösten muutokset ja erityisesti varallaoloyksiköiden muuttaminen 24/7 välittömään lähtövalmiuteen lisäsi ensihoidon henkilöstön tarvetta erityisesti hoitotasolla, mikä johti hoitohenkilöstön vaihtuvuuteen vuoden 2014 aikana. 18

19 Medisiinisen hoidon tulosalue Tili TP 2013 TP 2014 Vrt % TA 2014 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

20 Operatiivisen hoidon tulosalue Operatiivinen tulosalue on tuottanut aiempien vuosien mukaisesti erikoisalojensa potilaille tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut yhteistyössä alueen kuntien perusterveydenhuollon ja muiden ERVA -alueen sairaanhoitopiirien kanssa. ERVA -tasolla on valmistauduttu kiireellisen hoidon asetuksen mukanaan tuomiin toiminnan muutoksiin. Palveluja on tarjottu myös sairaanhoitopiirin ulkopuolisille potilasryhmille (PPSHP:n endoproteesipotilaat ja selkäpotilaat). Vapaa liikkuvuus ei ole näkyvästi vaikuttanut potilasmääriin operatiivisella tulosalueella. Leikkaustoiminnan kehittämisprojektin osalta on laajennettu kirurgisten leikkauspotilaiden pre-poliklinikkatoimintaa sekä kouluttauduttu kivunhoidossa. Syksyllä aloitettiin väistyvän anestesiatietojärjestelmän muutoshanke, mutta leikkaustoiminnanohjausjärjestelmäohjelman hankintaprosessin aloitus siirrettiin vuodelle Yhteistyö ja työnjako /vaikuttavuus Palvelut on pyritty tuottamaan kilpailukykyisinä ja kannattavina ja niiden hinnoittelua on verrattu muiden palveluntuottajien hintoihin. Oikeaan kirjaamiseen palveluketjun eri vaiheissa eri yksiköissä ja eri tapahtumien osalta kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Asiakas Hoitotakuu toteutui eri erikoisaloilla hyvin sekä avo- että leikkaushoidon osalta. Operatiivinen tulosalue oli näkyvästi esillä tiedotusvälineissä synnytysten ja päivystyksen osalta sekä osallistui sairaanhoitopiirin tiedotuskampaajaan lehdistössä kirjoittamalla eri erikoisaloilta artikkeleita. Monikanavaista potilasohjausmallia kehitettiin uudistamalla ja yhtenäistämällä kirjallisia potilasohjeita Prosessit Keskeisiä hoitoprosesseja (akuutin ja elektiivisen leikkauspotilaan hoitoprosessia) työstettiin edelleen. Rintasyöpäpotilaan hoitoprosessin päivitys toteutettiin keväällä ja syksyllä aloitettiin alueellinen selkäkipupotilaan hoitoprosessin moniammatillinen kehittäminen. Tulosalueen tiloissa tehtiin pienimuotoisia remontteja; naistentautien poliklinikalla, silmätaudeilla sekä leikkaus- ja anestesiaosastolla. LEAN -ajattelumallia jalkautettiin sekä kouluttautumalla että osastologistiikan toteutuessa vuodeosastoilla. Henkilöstö/resurssit Operatiivisen tulosalueen toiminnan pitkäaikaissuunnittelulla ja toiminnan yhteensovittamisella pyrittiin henkilöstöresurssien tehokkaampaan kohdentamiseen mm. suunnittelemalla yksiköiden sulkuajat yhdessä, kohdentaen henkilöstön lomat ja yhteiset koulutukset sekä koordinoimalla leikkaus- ja anestesiaosastolla tapahtuvien toimenpiteiden suunnittelua kirurgian yksikön leikkaushoidon suunnittelussa. Operatiiviseen tulosalueeseen kuuluvat: kirurgia, synnytys- ja naistentaudit, silmätaudit, korvanenä ja kurkkutaudit, syöpätaudit, hammas- ja suusairaudet sekä leikkaus- ja anestesiayksikkö, välinehuolto ja teho-osasto. Elektiivisten lähete- ja kontrollipotilaiden lisäksi ajanvarauspoliklinikoilla hoidetaan päivystyspotilaita ja vuodeosastoilla on perinteisen vuodeosastotoiminnan lisäksi polikliinista toimintaa. 20

21 Kirurginen tulosyksikkö Kirurgisessa tulosyksikössä on 2 vuodeosastoa ortopedis-traumatologinen osasto 3B ja pehmytkirurginen osasto 4B sekä leiko-yksikkö (os 2B) ja ajanvarauspoliklinikka (käsittäen kaikki kirurgiset erikoisalat lapset ja aikuiset). Kirurgiset päivystyspotilaat hoidetaan päivystyspoliklinikalla ja maha -suolikanavan tähystykset tähystyspoliklinikalla. Lastenkirurginen vuodeosastohoito on osasto 1B:llä. Kehittämisen painopiste oli prepoliklinikka- ja vuodeosastotoiminnassa. Oma toiminta oli vilkasta ostopalveluiden vähetessä. Vuonna 2010 aloitettua totaaliendoproteesileikkausten myyntiä OYS:n alueen potilaille jatkettiin laajentaen myyntiä selkäortopedisten potilaiden leikkaushoitoon. Tulevaan kirurgian poliklinikan tilojen remonttiin liittyen suunniteltiin yhdessä Medisiinisen tulosalueen kanssa tähystyspoliklinikan siirtoa erilliseen, ko. toimintaa varten remontoitavaan yksikköön. Synnytys- ja naistentautien tulosyksikkö Synnytys- ja naistentautien tulosyksikköön kuuluvat vuodeosasto (2C), synnytyssalit sekä poliklinikka (äitiys- gynekologinen poliklinikka). Perinteinen vuodeosastotoiminta on muokkautunut avohoitopainotteisemmaksi poliklinikkatoiminnaksi. Kiireellisen hoidon asetuksen vaatima LPKS:n synnytystoiminnan jatkumisen varmistava poikkeuslupa saatiin STM:ltä. Parantuneen lääkäritilanteen myötä yhteistoimintaa perusterveydenhuollon kanssa kehitettiin edelleen. Naistentautien ja äitiyspoliklinikan tiloja remontoitiin toiminnan mukaiseksi. Silmätautien yksikkö Silmätautien yksikköön kuuluu toimenpideyksikkö ja poliklinikka. Leikkauspotilaat hoidetaan päiväkirurgisina. Tarvittaessa vuodeosastohoito toteutetaan osastolla 3B. Hoitajavastaanottotoiminnot ovat vakiintuneet toimintatapojen tarkastelun myötä. Alueelliset diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset toteutettiin silmätautien poliklinikan toimesta. Korva-, nenä- ja kurkkutautien tulosyksikkö Korva-, nenä- ja kurkkutautien tulosyksikköön kuuluu poliklinikka- ja leiko-toiminta sekä vuodeosastohoito (2 ss aikuispotilaita varten osastolla 3B ja lapsipotilaiden hoito 1B:llä). Poliklinikalla tuotetaan myös kuulontutkimus ja kuulovammaisten kuntoutuspalvelut. Hyvän lääkäritilanteen vuoksi hoitotakuu toteutui. Uusina toimintamuotoina aloitettiin korvatorvien ja sylkirauhasten tähystystoimenpiteet. Syöpätautien poliklinikka Syöpätautien poliklinikalla hoidetaan syöpäpotilaiden lisäksi eri erikoisalojen avohoitona infuusiohoitoja saavia potilaita. Tarvittava vuodeosastohoito tapahtuu erikoisalakohtaisesti. Poliklinikan käyntimäärät kasvoivat 8 % vuodesta 2013 vuoteen

22 Suu- ja hammassairauksien poliklinikka Suu- ja hammassairauksien poliklinikka tuottaa hammas- ja suusairauksien erikoissairaanhoidon palveluja omana toimintana sekä yhteistyössä Lapin keskussairaalan ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Hammas- ja suusairauksien poliklinikka toimii sekä sairaalan omana konsultoivana ja hoitavana yksikkönä että lähetepoliklinikkana. Oulun AMK:n kanssa käynnistettiin koulutusyhteistyö ja hammaslääkärien erikoistumiskoulutus jatkui. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan ja toiminta on ollut vilkasta. Leikkaus- ja anestesian tulosyksikkö Leikkaus- ja anestesian tulosyksikköön kuuluvat leikkaus- ja leiko - toiminnan (7+ 1 leikkaussalia ja 2 heräämöä) lisäksi kipupoliklinikka (lähete ja konsultaatio poliklinikka) sekä välinehuolto. Leikkaus- ja anestesiaosastolla tehdään kirurgisten, naistentautien ja KNK -potilaiden leikkaukset ja sinne keskitetyt muiden erikoisalojen yleisanestesiaa vaativat toimenpiteet. Välinehuollossa huolletaan koko sairaalan sterilointia vaativat välineet. Leikkaus- ja anestesian tulosyksikössä prepoliklinikkatoiminnan kehittäminen jatkui. ANTTI - anestesiatietojärjestelmästä Eskon laajennusosana tehtiin hankintapäätös ja projekti käynnistyi teknisten valmisteluiden osalta. Kiireellisen hoidon asetuksen velvoittamana aloitettiin valmistelut hoitohenkilökunnan kolmivuorotyöhön siirtymisestä. Tätä varten päätettiin 2,5 lisätoimen perustamisesta. Kipupoliklinikan toiminta on ollut yleislääkäripainotteista ja hoitajan osuus vastaanottotoiminnassa on korostunut aiempaan verrattuna. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen eteni suunnitellusti. Tehostetun hoidon osasto Teho-osastolla hoidetaan eri erikoisalojen teho ja valvontahoitoa vaativia potilaita (5+ 3 ss). Osaston hoitohenkilökunta osallistuu lisäksi kardiologisiin toimenpiteisiin (angiografiat ja tahdistimien laitot) ja sairaalansisäisen elvytystoiminnan operatiiviseen koordinointiin. Tehohoitaja konsultaatio -toimintaa tarjotaan kaikille vuodeosastoille. Teho-osastolla hoitojaksojen määrä lisääntyi edelleen. Konsultaatiohoitajatoiminta sekä sairaalan sisäisen elvytystoiminnan koordinointi ja toteutus vakiintuivat. Yhteistyö OYS ERVA -alueen tehohoidon ja kiertävän professuurin osalta jatkui. 22

23 Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2013 TP 2014 Vrt % TA 2014 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

24 Psykiatrian tulosalue Aikuis- ja nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Avainsanat: Mielenterveyden edistäminen Keroputaan hoitomalli; tarpeenmukaisuus, nopeus, joustavuus, perhe- ja verkostokeskeisyys sekä hoidon jatkuvuus, lähetteettömyys Moniammatillinen tutkimus, hoito ja kuntoutus Osastohoito yhteistyössä verkostojen ja avohoidon kanssa Osaava ja riittävä henkilöstö Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen Yhteiskunnallinen Koulutus ja työnohjaus vaikuttavuus Osaava ja riittävä henkilöstö Toiminta on toteutunut periaatteiden mukaisesti kohdistuen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen, tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Väestölle on tarjottu laadukkaita ja vaikuttavia psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita ihmisten omassa elinympäristössä. Edelleen on toimittu avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti nopeasti, joustavasti, perhe- ja verkostokeskeisesti sekä pyrkimyksenä hoitojen jatkuvuus. Alueen perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle sekä työvoimahallinnolle on tarjottu konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Hoitoon pääsy on mahdollistunut helposti ns. matalan kynnyksen periaatteella ilman lähetettä. Kokemusasiantuntijakouluttajakoulutuksen on hankkinut kolme työntekijää. Ensimmäinen omana toimintana järjestetty kokemusasiantuntijakoulutus käynnistettiin. Tavoitteena on lisätä kokemusasiantuntijoiden osallisuutta kehittämistyössä, koulutuksessa sekä vertaisohjaajana hoito- ja kuntoutusprosesseissa. Tehtiin päätös osallistua Mielenterveystalo.fi valtakunnallisen projektiin, jonka tavoitteena on mm. mielenterveyden edistäminen ja mahdollisimman varhainen hoitoon ohjautuminen. Kaste hankkeessa kehitetty alueellinen toimintamalli ei ole toteutunut suunnitellusti. Psykiatristen laitospaikkojen siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen - em. toimintamallin, MIELI 2009, THL:n esitysten mukaisesti ja uuden päivystysasetuksen hengen mukaisesti - on edelleen valmisteluasteella. Uuden valmisteilla olevan Sote-lain tuomiin muutoksiin valmistautuminen on alueella aloitettu ja tulosalueen edustaja on valittu mukaan mielenterveyden- ja riippuvuuksien hoidonydinprosessiryhmään. Valmistauduttiin uuden päivystysasetuksen tuomiin muutoksiin. Yhteistyön lisääminen kouluterveydenhuollon kanssa on aloitettu suunnitellusti ja ns. koulupsyykkari -toiminta on toteutunut. Tavoitteena psyykkaritoiminassa on ollut lisätä matalaa kynnystä opiskelijoiden hoitoon hakeutumisessa ja lisätä kouluterveydenhoitajien osaamista. Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemista pyrittiin lisäämään vauvaperhetyön, koulutuksen, työnohjauksen ja konsultaation keinoin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian toiminnassa jatkettiin tiivistä yhteistyötä terveydenhoitajien, sosiaali- ja koulutoimen kanssa ja tarjotaan helposti saatavia konsultaatiota. Osastohoitoa OYS:sta ostettiin edellistä vuotta vähemmän. Ostopalvelut ovat edelleen vähäisiä. 24

25 Asiakkuusnäkökulma Tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta on toteutettu huomioiden potilaiden hyvä ja tasa-arvoinen kohtelu. Päivystys- ja kriisityötä on tarjottu psykiatrian poliklinikoilla tarvittaessa yhteistyössä eri poliklinikoiden henkilökunnan kanssa sekä yhteistyössä kuntien eri toimijoiden kanssa. Avohoidon tehostamisella on voitu vähentää psykiatrisen osastohoidon tarvetta. Asiakkaiden kuntoutumissuunnitelmien tekemistä on pyritty tehostamaan ja tekemään niitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tavoitteena edistää kuntoutumista ja työhön / opiskeluun palaamista. Nykytekniikan mahdollisuuksia, esim. videoneuvotteluja on pyritty hyödyntämään. Hoitotakuu on toteutunut kaikissa yksiköissä. Asiakaspalautteita on saatu suullisesti ja kirjallisina kaikissa yksiköissä olevien palautelaatikoiden kautta. Kaikki palautteet on pyritty käsittelemään. Sairaanhoitopiirissä tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä tulos oli hyvä. Keroputaan sairaalassa on kuluvana vuonna ollut 30 paikkaa. Osaston sairaansijat ovat riittäneet. Psykiatrian osasto tarjosi aikuisikäisille psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita, joiden tavoitteena oli terveyttä edistävä ja laadukas hoito Sairaalan ja avohoidon yhteistyötä pyrittiin joka tasolla kehittämään. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla yhteistyöneuvotteluja on pidetty suunnitellusti eri somaattisten yksiköiden kanssa. Päivystyskonsultaatioihin on pyritty vastaamaan saman päivän aikana. Perheitä ja verkostoja on aktiivisesti kutsuttu konsultaatiotapaamisiin mukaan. Vanhuspsykiatrinen työryhmä on tarjonnut konsultaatioita kotiin tai perusterveydenhuollon hoitopaikkoihin varhaisessa vaiheessa. Neuropsykiatrinen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja se on pyrkinyt kehittämään ja vakiinnuttamaan toimintamallejaan. Osittain neuropsykiatrinen työ on tavoitteiden mukaisesti integroitunut osaksi psykiatrista poliklinikkatyötä. ECT-hoitoja toteuttavan työryhmän työ on vakiintunut yhteistyössä anestesiatyöryhmän kanssa. Mielenterveyspotilaiden mielekästä päivä- ja työtoimintaa on järjestetty Torniossa Meän talolla. Ryhmätoimintaa on edelleen kehitetty. Mieliala- ja liikuntaryhmien lisäksi on aloitettu hyvinvointija painonhallinta ryhmät sekä kehitysvammaisten keskusteluryhmä. Hoitoprosessien kuvauksien tekemistä on hidastanut työntekijöiden vaihtumiset. Prosessien ja talouden näkökulma Loppuvuodesta 2014 päihdepotilaat toivat aikaisempaa enemmän haasteellisia tilanteita hoitoprosesseihin, mm. uhka- ja väkivaltatilanteet lisääntyivät. Erityistilanteiden (mm. eristys, väkivaltatilanteet) pyrittiin arvioimaan ja käsittelemään tapauskohtaisesti. Lisäksi aloitettiin omaa työtä arvioivaa ja kehittävää tutkimusta eristystilanteista. Huone-eristykseen tehtiin täydellinen remontti, jonka toteutuksessa huomioitiin tuvallisuus, eettisyys ja toimivuus. Yhteistyökokouksia pidettiin poliisin ja päivystyspoliklinikan kanssa. Henkilöstön näkökulma Henkilöstön osaamisesta on pyritty huolehtimaan monipuolisella koulutuksella. Lapin shp:n kanssa yhteinen erityistason perheterapiakoulutus ja Lapin Yliopiston kautta järjestetty yksilöpsykoterapiakoulutus päättyivät loppuvuodesta. Vuoden mittainen omana toiminta järjestetty traumaterapiakoulutus päättyi syyskuussa. Lisäksi on valmistunut työntekijöitä vanhustyön erikoistumisopinnoista, opiskelijaohjaajakoulutuksesta ja kokemusasiantuntijakouluttaja koulutuksesta. Henkilöstöresurssien kohdentaminen lasten- ja nuorten poliklinikoille on kannattanut ja vastannut palvelujen tarpeeseen. Avohoitokäynnit ovat lisääntyneet ja sairaalahoidon tarve on vähentynyt. 25

26 Jokaiselle työntekijälle on tarjottu mahdollisuus työnohjaukseen ryhmätyönohjausta suosien. Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin joudutaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota haasteellisten hoitotilanteiden lisääntyessä. Polikliinisiä työtiloja on lisätty Kemissä ja Torniosta saatiin oppilaitoksesta työhuoneita käyttöön. Tornion psykiatrian poliklinikalla työhuoneiden yhteiskäyttöä on tehostettu varausjärjestelmällä ja Keroputaan poliklinikan hoitokokoushuoneita on järjestetty toimivimmiksi. Lastenpsykiatrian nykyiset tilat ovat, yksikön tarpeet huomioon ottaen, epätarkoituksenmukaiset. Uuden johtamismallin mukaisesti uudet yhteistyöryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti. Psykiatrian tulosalueen toimintaan on tuonut viimeisten kahden vuoden aikana muutosta ja haasteita useiden kokeneiden työntekijöiden siirtyminen eläkkeelle. Pitkään työssä olleet ylilääkäri ja osastonhoitaja jäivät eläkkeelle. Erva-alueella on perustettu psykiatrian yhteinen professuuri ja toimintavuonna uusi professori vastasi erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta. Tavoitteena on saada Länsi-Pohjaan psykiatrian erikoislääkäreitä. Käyntien määrä avohoidossa on edellisvuoteen hieman laskenut. Sairauslomien määrä on yhdessä yksikössä kasvanut huomattavasti. Tähän on aktiivisesti monin tavoin kiinnitetty huomioita. Lääkäreiden vaje heijastuu avohoitotyöhön. 26

27 Psykiatrian tulosalue Tili TP 2013 TP 2014 Vrt % TA 2014 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä