Lainan saanti tiukkenee

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lainan saanti tiukkenee"

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Keksikää parempi idea nuorten työllistämiseksi 3 6/ yrittäjää Kuntavaalit lähestyvät ja Suomen Yrittäjät on asettanut tavoitteekseen saada läpi yrittäjää valtuustoihin. 4 5 Lainan saanti tiukkenee Pankit ovat vääntäneet kevään jälkeen rahahanojaan entistä tiukemmalle pk-yritysten lainoissa. uutiset: kalliita kansalaisia 6 uutiset: LUOTTOTIETOIHIN LISÄÄ KILPAILUA 7 arjessa: jukka jokiniemi ARVOSTaa ERILAISUUTTA 24 25

2 2 YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Mielestämme kunnilla pitää olla oma unelma siinä missä yrityksilläkin. Ilman sitä tekemisellä ja päätöksillä ei ole suuntaa. Yrittäjinä olemme tottuneet arvioimaan nykyisyyttä ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Siksi on hyvä valita valtuustoon yrittäjä. Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät. Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi/kunta Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat SUOMEN YRITTÄJIEN VAIKUTTAJAKIERTUE: Ma 3.9. Tampere Ti 4.9. Tornio Ke 5.9. Oulu Ma Kokkola ja Ylivieska Ti Seinäjoki To Pori Ma Turku Ti Helsinki To Kajaani Ma Espoo Ti Joensuu Ke Mikkeli Ma Kouvola Ti Hämeenlinna Ke Lahti Ke Rovaniemi Ti Jyväskylä Ke Vantaa Tervetuloa! Vapaa pääsy! Katso lisää yrittajat.fi/kunta YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA

3 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Pitäisikö joskus kuunnella yrittäjää Pääministerin ehdotus oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä nosti myrskyn. Suomen Yrittäjät on ajanut samaa asiaa jo puolitoista vuotta. Kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että suomalaiset pitää saada mahdollisimman tehokkaasti mukaan työelämään. Tai ainakin melkein kaikki. Valtiovarainministeriöhän esittää budjettiesityksessään leikkauksia oppisopimuskoulutukseen. Ehdotus on kummallinen, vaikka leikkaus kohdistuneekin vain aikuisten jo työssä olevien koulutukseen. Yhtä kummallinen ilmiö on voimakas vastustus pääministeri Jyrki Kataisen esittämästä ajatuksesta nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Oppisopimuskoulutuksessa on vain noin 200 alle 18-vuotiasta opiskelijaa. Pääministerin mukaan opiskelijan Älykäs keskustelu lienee Suomessa mahdottomuus. pitäisi voida tehdä töitä ammattilaisen palkkaa pienemmällä palkalla. Näin saataisiin työllistymistä helpotettua. Idean isä on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna, joka ehdotti niin sanotun kisällijärjestelmän käyttöönottoa jo keväällä Kataisen keskustelunavaus tyrmättiin samalta seisomalta. Varsinaisia rimanalituksiakin on kuultu esimerkiksi AKT:n suunnalta. Palkansaajajärjestöt puhuvat mieluusti palkkaalesta ja Kansan Uutisten pääkirjoituksessa todettiin, että työnantajat etsivät keinoja saada halpaa tai lähes ilmaista työvoimaa. Älykäs keskustelu lienee Suomessa mahdottomuus. Kannattaisiko oppisopimusjärjestelmästä kysyä joskus ihan tavalliselta yrittäjältä? Yrittäjä on kuitenkin viime kädessä se, joka maksaa työntekijän palkan ja ylipäätään työllistää. On varsin helppo vastustaa kaikkea mahdollista, jos itsellä ei ole mitään käsitystä yrittäjyydestä tai palkkauksen riskeistä. Eli suomeksi sanottuna, omat rahat eivät ole pelissä. Oppisopimus on luonteva tapa kouluttaa nuori työelämän taitoihin ja sitä kautta nuori saa jalkansa työpaikan oven väliin. Pelkästään koulunpenkillä työelämän taitoja ei opi. Samalla oppisopimuskoulutus on tehtävä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi yrittäjille. Koska pk-yrittäjän taloudelliset resurssit ovat rajalliset, pitäisi työkokemusta vailla olevan nuoren palkkaamisen kustannukset olla kohtuulliset. Varsinkin oppisopimusjakson alussa niiden tulisi olla merkittävästi alle minimipalkkatason. Sen jälkeen palkka luonnollisesti nousee. Myös byrokratiaa on syytä purkaa. Yrittäjien pikakysely yrityksille osoittaa, että näillä toimilla olisi mahdollista syntyä jopa uutta työpaikkaa. Ainaisen vastustamisen sijaan olisi mukava kuulla muiltakin tahoilta rakentavia ehdotuksia, miten vastaaviin lukuihin voidaan yltää. Vai onko suotavampaa, että nuorten työttömyys kasvaa entisestään ja yritykset pakkaavat laukkunsa ja etsivät työntekijät muualta. UUTISET: 8 YRITTÄJÄT VAIKUTTAVAT KUNNANVALTUUSTOISSA 10 Seppä ja sepän pojat 12 Odottajan aika on pitkä Tampereella 14 Jokilaivassa herkutellaan debatti: 22 PAULA AIKIO-TALLGREN vs. JUHA SIPILÄ 23 PS: Uusikaupunki voi paksusti arjessa: VAMMA EI OLE ESTE Osakassopimus tuo turvaa VIENTI: 28 ÄLÄ YLENKATSO LUKSUSTA 30 ZEF Solutions ei pelkää maailmaa vapaalla: NAM, RAPUJA! 32 Resumé: Nyheter på svenska 35 yrittajat.fi: Kysymys: Miten vanhemmuuden kustannukset pitää jakaa? Ota kantaa verkossa! Kolumni MIKKO SIMOLINNA Tavoitteemme on saada Yle-vero samaan kategoriaan kirkollisveron kanssa. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna: Haastava laji Mikko, nytpä tempun teit, kun suosittelit eurosta luopumista, minun lainakorot hyppäävät taivaisiin. Tuttu yrittäjäkollega soittaa ja antaa palautetta luettuaan Ilkassa olleen haastatteluni tosin vain otsikon Ero eurosta ei olisi maailmanloppu. Yrittäjä rauhoittuu, kun kerron, että en suinkaan ehdottanut eurosta luopumista. Vastasin vain toimittajan esittämään kysymykseen, miten yrittäjät selviävät, jos Suomi luopuu eurosta. Tämä esimerkki osoittaa kuinka vaativa laji viestintä on. Hallitukselle ja eduskunnalle täytyy antaa tunnustusta siitä, että Suomen Yrittäjien esittämä muutos myös toteutettiin Yle-veroa koskevassa päätöksessä. On erittäin harvinaista, että hallituksen esitykset muuttuvat. Yle-verosta olimme alun perin sitä mieltä, että veroa ei saisi periä pk-yrityksiltä lainkaan, koska yrittäjä perheineen jo maksaa täyden veron. Vastustimme ehdottomasti sitä, että veroa perittäisiin yritysten liikevaihdon perusteella, koska liikevaihto ei millään muotoa kerro yrityksen maksukyvystä. Intensiivisen vaikuttamistyömme tuloksena syntyi nyt hyväksytty malli, jossa veroa peritään vain osakeyhtiöiltä, joiden tulos ylittää euroa. Yhteisöveron yleisen alentumisen myötä kustannusrasite tulosta tekeville yh- tiöille on tässä mallissa jotenkin siedettävä, varsinkin kun 90 prosenttia jäsenkunnastamme jää veron kannon ulkopuolelle. Tavoitteemme on kuitenkin saada Ylevero samaan kategoriaan kirkollisveron kanssa, eli että se rahastoidaan suoraan yhteisöveron tuotosta. Jotain vastinetta yritysten maksamalle Yle-verolle pitää myös saada. Olemmekin esittäneet, että nyt olisi aika käynnistää Y-radio. Kanava, joka esimerkiksi kerran viikossa kertoisi positiivisia tarinoita pkyrittäjien arjesta. Tämä hetki tarvitsee positiivista viestintää ja omia arjen sankareita, joiden esimerkki kannustaa ja rohkaisee myös muita yrittäjiä entistä kovempiin ponnisteluihin menestyksen eteen.

4 4 Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Ikäviä signaaleja Tältä näyttää vuosi 2013 ilmassa Pankit ovat kiristäneet kevään jälkeen lainaehtojaan pk-yrityksille. Kimmo Koivikko Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja säätelyn tiukkeneminen näkyy jo käytännössä yrittäjien hakiessa lainaa pankeilta investointeja tai käyttöpääomaa varten. Yrittäjäsanomien eri lähteistä keräämien tietojen mukaan osa pankeista on hyvin valikoivia ja hinnoittelussaan jopa kriittisiä pk-yritysten rahoituksessa. Muutos ikävämpään suuntaan on tapahtunut kevään jälkeen. Käytännössä pankit eivät suostu antamaan rahaa tai sitten tarkoituksella antavat tarjouksia, jotka eivät ole kilpailukykyisiä. Kovempien marginaalien ja vakuusehtojen lisäksi pankit arvioivat tiukalla seulalla yrityksen luottokelpoisuutta. Lainansaannin vaikeudet osuvat huonoon saumaan, sillä ensi vuonna alv:n Epävarmuutta horisontissa Riikka Koskenranta > Arvonlisäveron hilaus jälleen vuodenvaihteessa ylöspäin syö palveluyrittäjän uskoa tulevaisuuteen. Teollisuudessa mennään eri tahtia riippuen toimialasta. Helsingissä Haagan Suutari Oy:ssä liikkeen ovi käy liian harvaan. Suutariyrittäjä Jouko Kauppala kertoo asiakkaiden vähentyneen selvästi. Kauppala työllistää yhden osa-aikaisen työntekijän. Hän on pettynyt hallituksen päätökseen korottaa alv-kantoja yhdellä prosenttiyksiköllä. Pienyrittäjät joutuvat koville tällä alvilla. Ei ole varaa pitää työntekijöitä. Kauppala penää käsityöaloille pienempää arvonlisäveroa. Suutarit olivat mukana vuoden 2011 lopussa päättyneessä alennetun verokannan kokeilussa. Maksut verottajalle ovat nousseet huimasti, mikä näkyy jo nyt hinnoissa. Kovemmat kannustimet. Ensi vuonna koittavat kasvukannustimet, kuten korotus yhdellä prosenttiyksiköllä lisää pk-yrittäjien käyttöpääoman tarvetta. Toisaalta investointien poisto-oikeuden tuplaaminen uhkaa jäädä torsoksi, jos rahaa ei tipu. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm toivoo, että pankit jaksaisivat käydä yritysten liiketoimintasuunnitelmat läpi, eivätkä tuijottaisi vain yksittäisen vakuuden päivän hintaa. Rahoituksen sujuvuus on tässä tilanteessa entistä tärkeämpää, Lindholm sanoo. Tilitoimisto huomannut saman. Tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola on kiinnittänyt niin ikään huomiota pankkien tiukentuneeseen linjaan. Hänen mukaansa useat pankit ovat ilmoittaneet tilitoimiston asiakkaille, että uusia asiakkaita ei oteta. Nämä yritykset ovat vieläpä hyviä yrityksiä. Vakuusvaatimukset ja korkomarginaalit ovat rajut. Pahimmillaan on käynyt niin, että rahaa ei ole saanut investointiin ja koko kauppa on jäänyt saamatta, Tahkola sanoo. Tämä on ihan joka päiväinen ongelma ja meillä on lainansaannin vaikeuksista lukuisia esimerkkejä, hän jatkaa. Suutari-yrittäjä. Jouko Kauppalan liikkeen ovi käy liian harvaan. t&k-verokannustin ja investointien poistomahdollisuuksien kaksinkertaistaminen, eivät erikoislaivojen potkurikoneistoja valmistavan Steerprop Oy:n toimitusjohtajan Jarmo Savikurjen mukaan ole riittäviä kotimaisen tuotannon ja tuotekehityksen piristämiseksi. Kannustimilla ei ole vaikutusta investointeihimme. Alihankintaverkostossamme on kuitenkin useita yrityksiä, joissa kannustimet vaikuttavat. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskanta ovat vähentyneet Huomio tähän! Alv:n nousun haitallisia vaikutuksia yrittäjille pitää kompensoida nostamalla arvonlisäveron liukuva alaraja nykyisestä eurosta euroon. Tämä koskee noin yritystä Suomessa. Laskujen maksuajat ovat pidentyneet. Yrittäjille olisi hyvä antaa mahdollisuus siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilittämiseen, jolloin vero maksettaisiin vasta silloin, kun yrittäjä on saanut suorituksen laskustaan. Tämä mahdollisuus rajattaisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on alle euroa. Ammattiliikenteelle suunnattu polttoaineveron palautusjärjestelmä käyttöön. viime kuukausina. Tosin Teknologiateollisuus ry:n mukaan esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttialalla sekä koneteollisuudessa on esimerkkejä positiivisesta kehityksestä. Raumalla toimivassa Steerprop Oy:ssä on tilausten puolesta pitkän aikavälin normaali tilanne. Markkinoilla on kuitenkin havaittavissa epävarmuutta, mikä rajoittaa kasvuamme, Savikurki kertoo. Potkurikoneistovalmistaja työllistää suoraan 40 henkilöä. Epävarmuutta. Jarmo Savikurjen mukaan markkinoiden huolet rajoittavat kasvua. Verotus Alv:n prosenttiyksikön korotus ja muut kulutusverojen korotukset syövät ostovoimaa. Yksityinen kulutus kokonaisuudessa ei juuri kasva ensi vuonna. Liikevaihdon kasvua ei kannata budjetoida. Investoinnit eivät kasva, vaikka poisto-oikeudet tuplaantuvat. Kysyntä Teollisuus rämpii ensi vuonna alamäessä. Asunto- ja toimitilarakentaminen vähenee, vaikka matala korkotaso pitää asuntorakentamista vauhdissa vielä toistaiseksi. Kaupan kohdalla odotettavissa nollakasvua, koska kuluttajien luottamus on laskenut. Palveluissa on yleisellä tasolla odotettavissa nollakasvua, mutta toisaalta toimialan sisältä voi löytyä kasvusektoreita. Melko tasaista. Vedenkäsittelyn asiantuntemukselle on yhä kysyntää, Pauli Takko kertoo. Juonessa mukana. Yritysten tilanne on tässä matalasuhdanteessa epäyhtenäinen. Vedenkäsittelyn insinööritoimisto Vesi-Pauli Oy:ssä hymyillään kuitenkin yhä, vaikka ahdasta tuotantohallia ei vielä lähdetäkään uusimaan. Meillä on näköpiirissä kohtalaisesti tilauksia. Olemme juonessa mukana, toimitusjohtaja Pauli Takko tähyää Keravalla konttorissaan. Insinööritoimiston projektit ovat pitkäkestoisia, ja työt yrityksen kahdeksalla työntekijällä jatkuvat, vaikka muualla hiipuisikin. Vesi-Pauli Oy:n liiketoiminnasta yli puolet on tänä vuonna vientiä, kotimaan rooli on pienenemässä. Edellisen talouskriisin aikaan pkyritykset kärsivät isojen yksipuolisista maksuaikojen pidentämisistä. Savikurjen ja Takon mukaan tämä trendi ei ole vielä yleistynyt, mutta yksittäisiä tapauksia on ollut.

5 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 5 Faktaa vai fiktiota: T&k-kannustinta tulisi laajentaa suurempiin yrityksiin. Metson patenteista vastaavan johtaja Jouko Yli-Kauppila Kauppalehdessä. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: Juuri nyt: Kannattaako nyt investoida? Suurten investointien kanssa on syytä olla varovainen, mutta nyt voisi olla hyvä aika investoida tietotekniikkaan ja henkilöstön osaamiseen. Investoinnin pohjaksi on syytä tehdä erityisen hyvät investointilaskelmat. Pelkästään vero- tai tukikannustimien takia ei kannata investoida. Miten yrittäjä turvaa kasvun ja kannattavuuden? Myyntiin ja markkinointiin tehoa. Omia hankintoja kannattaa tarkastella, taantumassa voi pystyä neuvottelemaan edullisempia sopimuksia. Hyvä ajantasainen tilinpäätöstasoinen kuukausiraportointi pitää yrittäjän parhaiten kartalla yrityksen taloustilanteesta. Kannattaako palkata uusia työntekijöitä? Hyvää työvoimaa voi olla tarjolla tavallista enemmän ja myös kohtuullisilla ehdoilla, kun työmarkkinat ovat kiristyneet. Tällä hetkellä on helpompi löytää osaavaa työvoimaa kuin 5 10 vuoden kuluttua. Katainenkin huolestui nuorista Pääministeri Jyrki Katainen on Suomen Yrittäjien kanssa samoilla linjoilla nuorten työllistämisestä. Katainenkin on valmis kehittämään oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa on Suomessa tällä hetkellä vain noin 200 nuorta, mikä kertoo SY:n mukaan nykyisen järjestelmän ongelmista. Yrittäjäjärjestön mukaan yrittäjät olisivat valmiita palkkaamaan nuoria töihin aiempaa enemmän, mikäli nuoren työsuoritteen arvo ja palkka saadaan lähemmäksi toisiaan. Nyt myös Katainen on lämmennyt järjestön ehdotukselle. Pääministeri on sanonut, että opiskelijan pitäisi voida tehdä töitä ammattilaisen palkkaa pienemmällä rahalla. Saako pankista rahaa ja mihin hintaan? Rahaa saa tällä hetkellä nihkeästi toimitilarakentamiseen ja yrityskauppoihin. Lainan ehdot voivat olla myös raskaat. Pk-yritysten rahoituskustannukset ja muut lainaehdot ovat kiristymään päin, vaikka viitekorot ovat alhaalla. Pankkien näkökulmasta taloustilanne on haastava. Ne pyrkivät vaalimaan omaa kannattavuuttaan marginaaleja korottamalla. Pankista saa kuitenkin lainaa hankkeisiin, jotka voi perustella hyvin. Arviot perustuvat Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Timo Lindholmin, tilitoimisto Talenomin toimitusjohtajan Harri Tahkolan, Sampopankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen ja Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin näkemyksiin. Kommentti KIMMO KOIVIKKO Katse oleelliseen Kahden päähallituspuolueen edustajista on varmasti mukavaa sanailla nokkelasti eri tiedotusvälineissä vanhustenhoidosta ja puuttua jokaiseen nyanssiin, mikä siihen aiheeseen liittyy. Kuntavaalien paine näkyy, mutta se ei saisi estää järkevien päätösten tekemistä sellaisista asioista, joilla on oikeasti vaikutusta Suomen talouden tilaan. Varsinkin demarileirissä tuntuu olevan oikein kiima päällä veronkorotuksista. Pankkiveroa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ahneuden suitsimiseksi. Toisaalta puututaan kilometrikorvauksiin ja otetaan käyttöön solidaarisuusvero. Tätä sitten kutsutaan oikeudenmukaisuudeksi. Valtio tarvitsee rahaa. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Minkälaisia vaikutuksia eurokriisillä on ylipäätään pk-yrittäjälle? Kriisi jatkuu vielä ainakin vuoden, ja se pitää yllä kuluttajien ja yritysten epävarmuutta. Kysynnän kasvu heikkenee. Eurokriisin seurannaisena pankkirahoituksen tiukentuminen seurannaisvaikutuksineen on ollut merkittävin muutos. Näissäkin oloissa on kuitenkin erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla kasvu ja kannattavuus on todella kovaa luokkaa. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja säätelyn tiukkeneminen näkyy jo pankkien lainatiskeillä, kun yrittäjä hakee lainaa. Ja se ei ole pankkien vika. Budjettiriihessä kannattaisi pohtia, minkälaisia käytännön vaikutuksia on sillä, jos yritykset eivät saakaan enää lainaa käyttöpääomaa tai investointeja varten. Alv:n korottaminen on välttämätön paha valtion rahakirstun täyttämiseksi, mutta samalla se lisää yritysten käyttöpääoman tarvetta. Välttämättömän pahankin dramaattisia vaikutuksia yrityksille voi torjua alv:n huojennuksen alarajaa nostamalla. Samalla olisi oikeasti oikeudenmukaista, jos ainaisten verokorotusten lisäksi puututtaisiin tosissaan menoihin. Se taitaa olla kuitenkin liikaa pyydetty Suomen Yrittäjien Facebook- yhteisö on saavuttanut huikeat tykkääjää. Tykkäyksien määrä on alkuvuoden aikana kasvanut tuhannella, sillä peukuttajan rajapyykki ylittyi tammikuussa. SY:n yhteisössä ryhmäläiset käyvät päivittäin aktiivista keskustelua yrittäjiä askarruttavista aiheista. Työaikadirektiivi uhkaa yrittäjiä Yli vuosikymmenen vellonut vääntö kuljetusyrittäjien työajasta ei ota laantuakseen. Laki on käsitteillä eduskunnassa tämän syksyn aikana. Suomen Yrittäjät vastustaa edelleen direktiivin ulottamista yrittäjiin kansallisella lainsäädännöllä. Euroopan parlamentti on rajoittanut vuodesta 2009 alkaen kuljetusyrittäjien työaikaa 48 tuntiin viikossa. Suomi on vastustanut lakia, koska suuri osa Suomen rekoista kulkee omistajavoimin. Siksi Suomi ei myöskään ole sisällyttänyt maaliikenteen työaikadirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöönsä. Viime vuoden loppupuolella komissio antoi Suomelle virallisen huomautuksen asiasta. 48 h Yrittäjien tosielämä telkkuun MTV3 esittää syyskuussa uuden sarjan pk-yrittäjien arjesta. Franck Median yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa tuottama Suomessa on yritystä -dokumenttisarja antaa puheenvuoron yrittäjille. Sarjaa tehtäessä yrittäjiä ympäri Suomea on kuvattu lähes sata, joista näemme neljäkymmentä sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella. Sarjan toteuttamisen on mahdollistanut Fennia-ryhmä, ja neljä ensimmäistä jaksoa nähdään nyt syyskuussa.

6 6 uutiset Aleksi poutanen YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Kallista. Siivousyrittäjä Paula Kajavan mukaan nuorten naisten palkkaaminen on turhan riskialtista, kun vanhemmuuden kustannuksia ei ole jaettu tasa-arvoisesti. Naiset kyllästyivät jahkailuun Yrittäjänaiset vaatii vauhtia vanhemmuuden kustannusten tasapuolistamiseen. Lotta Tammelin Niitä kuusikymppisiä miehiä ei voi vähempää kiinnostaa se, miten tämä asia ratkaistaan. Heli Järvinen Keskustelu vanhemmuuden kustannuksista nousee tiiviiseen tahtiin tapetille. Tulokset ovat silti laihoja uuden veronmaksajan kustantaa yhä äidin työnantaja. Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtajan Heli Järvisen mukaan liitto on kyllästynyt jahkailuun asian ympärillä. Liitto alkaakin tänä syksynä valmistella yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa ehdotusta ministeriölle ja kansanedustajille siitä, miten jatkossa vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin kaikkien kansalaisten kesken. Meidän ehdotus on se, että kehitetään samanlainen veroluonteinen maksu, joka on käytössä Ruotsissa. Maksua Ruotsissa kerätään kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä. Tästä kootusta potista maksetaan rahaa niille yrityksille, joiden työntekijät saavat lapsia, Heli Järvinen selvittää. Suomessa kaikki muut asiat kustannetaan yhteisistä verovaroista, joten on aika omituista, että vauvojen kulut koituvat vain niille yrittäjille, jotka työllistävät naisia. Me kuitenkin kaikki tarvitsemme tulevia veromaksajia. Tämä asia on hirveä surmanloukku nuorille naisille. Kuka haluaa omalle tyttärelleen tällaista työllistymisen estettä? Järvisen mukaan suurin este asian etenemiselle on se, että vanhemmuuden kustannuksia käsitellään niin sanotussa tupo-pöydässä. Niitä kuusikymppisiä miehiä ei voi vähempää kiinnostaa se, miten tämä asia ratkaistaan. Asiahan ei ole ongelma suurteollisuudelle. Niin kauan, kun asia pysyy tupo-pöydissä, se ei liikahda mihinkään. Me haluamme, että se otetaan käsittelyyn eduskunnassa, kuten muutkin sosiaaliturvan kysymykset. Liian suuri riski. Sanitar Oy:n siivouspalvelu- ja turvatarkastusyrittäjälle Paula Kajavalle vanhemmuuden kustannukset ovat tuttu juttu. Yrityksessä on työntekijöitä noin 30, joista naisia on 26. Tällä hetkellä hoito- tai äitiysvapaalla on kaksi naista. Minulla oli hyvin pitkä tauko, jonka aikana en palkannut ollenkaan euron kullannuppu > Yksi vauva kustantaa Suomessa äidin työnantajalle noin euroa. Summaan ei ole laskettu mahdollisia sairauslomia tai kokemattomamman sijaisen huonompaa tuottavuutta. Yleensä sairauslomalle jäädään viikkoa tai kahta ennen varsinaisen äitiysloman alkua nuoria naisia. Sitten taivuin ja otin töihin myös nuoria. Pian kaksi heistä tuli raskaaksi. Turvatarkastuksen puolelle sijaiseksi oli määräysten mukaan otettava nainen, ja paikkaan oli paljon aivan ihania nuoria naishakijoita. En vaan voinut ottaa riskiä ja palkata heitä, kun edellisetkin olivat äitiyslomalla, Paula Kajava pahoittelee. Kauhistuttaa ajatellakin, kuinka paljon nuoria naisia jää työelämän ulkopuolelle vain sen takia, että he tekevät lapsia. Mutta ei vain voi mitään: nuorten naisten palkkaaminen tulee äitiyslomien ja niihin liittyvän sijaisrumban vuoksi liian kalliiksi. Kajava kannattaa Yrittäjänaisten Keskusliiton tapaan kustannusten jakamista kaikille. Asia on hoidettava yhteisvastuullisesti. Silloin on helppo palkata myös nuoria. Itse toivon kovasti, että siivousalalle saadaan lisää nuoria naisia. On surullista, että joutuu miettimään tämänlaisia asioita palkkaustilanteessa. Tähän asiaan on tultava muutos. Asiat vain kärjistyvät entisestään, jos näitä ei nyt hoideta, Kajava painottaa. Keskustele aiheesta

7 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 7 Kilpailu kiristyy luottotiedoissa Syksyn aikana toimintansa aloittava Intellia aikoo puolittaa hinnat. Kimmo Koivikko Luottotietomarkkinoille on luvassa lisää kilpailua, kun Intellia-niminen yritys aloittaa luottotietojen myynnin vielä loppuvuoden aikana. Edustamme ruotsalaista Creditsafe-yritystä. Creditsafe on yksi Euroopan johtavista yritysten luottotietoraporttien tarjoajista. Intellia tarjoaa asiakkailleen luottoluokitus- ja tilinpäätöstiedot noin suomalaisesta yrityksestä, sanoo Intellian toimitusjohtaja Esa Kumpu. Samalla Kumpu lupaa, että yritys puolittaa luottotietojen hinnat nykyisestä. Intellia keskittyy myymään palveluitaan nimenomaan pk-yrityksille. Pk-yrittäjät ovat jääneet paitsioon. Hinnat ovat sen verran korkeat. Kuitenkin juuri pk-yrittäjille asiakkaiden talous- ja luottotietojen tarkistaminen sekä maksukyvyn varmistaminen olisi erittäin tärkeää. Yksittäisen luottotiedon hinta on meillä kymmenen euron nurkilla, kun kilpailijoilla se on ainakin tuplasti kalliimpi, Kumpu lataa. Toimitusjohtajan mukaan yhtiö tavoittelee muutaman vuoden sisään merkittävää markkinaosuutta. Markkinoiden koko on eri arvioiden perusteella noin 50 miljoonaa euroa. Kaksi vahvaa. Luottotietomarkkinoita hallitsee tällä hetkellä kaksi vahvaa peluria, Asiakastieto ja Soliditet. Myös alun perin perintätoimistona tunnettu Intrum Justitia on ilmoittanut tietosuojavaltuutetulle myyvänsä luottotietoja. 50 milj. Luottotietomarkkinoiden koko on Suomessa noin 50 miljoonaa euroa. Aleksi poutanen haastaja. Intellian toimitusjohtaja Esa Kumpu lupaa hintoihin tarkistuksia alaspäin. Älä luota liikaa kumppaniin > Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu, että toisen sanaan luotetaan. Sama pätee myös yritysten välisessä kaupankäynnissä. Erityisesti pksektorilla. Olen hieman huolestunut tilanteesta. Yllättävän vähän yritykset hakevat tietoa toisesta yrityksestä ja ennaltaehkäisevät riskejä, sanoo Asiakastiedon myyntijohtaja Mikko Karemo. Samoin yritysten tulisi vahvistaa myynti- ja markkinointimahdollisuutensa paremmalla tiedolla, Kolmikon lisäksi alalla on useita pienempiä toimijoita, jotka myyvät lähinnä Asiakastiedon tai Soliditetin palveluita. Asiakastiedon myyntijohtaja Mikko Karemo pitää kilpailua tervetulleena. Hän kuitenkin muistuttaa, että luottotiedon hinta määräytyy sen mukaan, kuinka perusteellista tietoa yritys toisesta yrityksestä tarvitsee. Pikaluottopäätöksestä selviää, kannattaako yritykselle myydä luotolla vai ei. Sen lisäksi meillä on tarjolla syvempiä yritysanalyysejä, Karemo sanoo. Asiakastieto on luottotietoja tarjoavista yrityksistä suurin 70 prosentin markkinaosuudella. Esimerkiksi monet pankit käyttävät Asiakastiedon työstämää dataa. Muuten meidän asiakaskuntamme on laidasta laitaan, isoista pieniin, Karemo kertoo. Soliditetin varatoimitusjohtaja Vesa Kalapuro on Karemon kanssa samoilla linjoilla. Kalapuron mukaan luottotietojen hinnoittelun arviointi on veteen piirretty viiva, sillä tietoa on monenlaista. Hinnan sijaan laatu ratkaisee ja Karemo jatkaa. Riskien ennaltaehkäiseminen on tärkeää erityisesti taloudellisesti heikompina aikoina. Intrum Justitian uusimman maksuviivetutkimuksen mukaan perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi toisella neljänneksellä peräti 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pienyrittäjä ei välttämättä tunne luottotietomaailmaa ja silloin luottotappiotkin voivat tulla puskista, sanoo Soliditetin varatoimitusjohtaja Vesa Kalapuro. toiminnan uskottavuus, Kalapuro arvioi. Intrum Justitian johtaja Juha Iskala sanoo, että luottotietomarkkinat kasvavat Suomessa koko ajan, kun myös luotolla myyminen kasvaa. Samalla korostuu reaaliaikaisen taloustiedon merkitys. Pelkästään tilinpäätöksiin ei voi nojautua. Meidän palvelukonseptissamme ei ole lainkaan reittauksia, vaan annamme tiedon, kuinka paljon yritykselle voi luotolla myydä, Iskala kertoo. Ajassa: Ministeri Stubb SY:n kansainväliseen seminaariin Suomen Yrittäjät järjestää Suomi Etelä-Afrikka-seuran ja Suomen Liikemiesten Lähetysliiton kanssa Yrittäjyysosaaminen vientituotteena -seminaarin 27. syyskuuta. Järjestöjen hyvä yhteistyö yrittäjyyden tukemisessa Etelä-Afrikassa jatkuu. Seminaariin saapuu puhumaan kansainvälisyyden hyödyntämisestä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Puhetta myös muun muassa kansainvälisten vaihtoopiskelijoiden tuomasta hyödystä. Ilmoittautumiset 21. syyskuuta mennessä. Katso ohjeet ilmoittautumisesta yrittajat.fi > Tapahtumakalenteri. Pk-barometri kertoo yritystalouden kuvan Syksyn pk-barometri julkaistaan 4. syyskuuta. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä TEM:n barometri ilmestyy sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Raportin tämänkertaisina ajankohtaisina kysymyksinä on selvitetty yritysten maksuvaikeuksia ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä ja siihen liittyviä haasteita. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin yrittäjyysilmapiiristä. Barometri kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tonni täynnä Tuhannen ilmoittautuneen raja Valtakunnallisille yrittäjäpäiville rikkoutui jo heinäkuun lopussa. Yrittäjäpäivät järjestetään lokakuuta Oulussa. Tapahtuman pääpaikkana on Ouluhalli ja perjantai-illan tapahtumapaikkana Teatria. Päiville odotetaan kahtatuhatta yrittäjää viettämään viikonloppua juhlien, nauttien ja verkostoituen, joten vielä mahdut mukaan. Varmista paikkasi vuoden huipputapahtumassa! 7/2012 Kannattavuus Seuraava Numero ILMESTYY Saldoluku Saldoluku Liikevaihto? 20 1/10 1/11 1/12 2/12? 10 1/10 1/11 1/12 2/12

8 8 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Tiukkoja valintoja ja menokuria Riikka Koskenranta Maatalousyrittäjä Janne Rauhansuu vaatii panostuksia nuoriin. 1. Miksi haluat vaikuttaa valtuustossa? Koen, että pystyn antamaan jotain kuntamme ihmisille. Haluaisin viedä näkemyksiäni haastavasta tulevaisuudesta eteenpäin. tytään vielä huomioimaan. Olemme tottuneet tekemään Auran kanssa yhteistyötä muun muassa kansanterveystyön kuntayhtymän puitteissa. Kalastustarvikkeita valmistavan Oy Lindeman Ab:n Helena Boucht- Lindeman puurtaa yksin Vaasassa. Mikko Lehtimäki 2. Kannattaisiko kunnan säilyä itsenäisenä vai mennä mukaan liitokseen ja miksi näin? Pöytyän pitäisi viedä liitoshanke Auran kanssa eteenpäin. Silloin ollaan toiminnallisessa kokonaisuudessa, jossa kaikki ihmiset pys- 3. Mihin asioihin haluat vaikuttaa seuraavalla kaudella? Pöytyä ja Aura ovat vahvaa maaseutualuetta. Toivon, että saisimme alueen tuotantoa kunnan ruokapöytiin niin paljon kuin mahdollista. Haluan vaikuttaa myös nuorten hyvinvointiin. En halua vanhuksia unohdettavan, mutta tulevaisuutemme on nuorissa. Kun tulemme tiukkojen ratkaisujen eteen, kääntyisin silloin nuorten puoleen. Vanhusten pitää pystyä varallisuudellaan hoitamaan palveluitaan. 4. Millainen merkitys kunnan luottamustoimen tekemisestä saatavilla palkkioilla on, saako yrittäjä palkkiot sujuvasti? Kokouspalkkiot eivät ole hirveän iso määrä budjetista. Niiden pitää olla kohtuulliset, suhteessa vaadittavaan työmäärään. Mielestäni pienen korvauksen saaminen on oikein, koska se motivoi tekemään niitä asioita. 1. Kuinka paljon valtuustotyö vie aikaa? Se on hyvin suhteellista tietenkin. Sen verran pitää käyttää aikaa, että on asioista hyvin perillä. 2. Miksi yrittäjän kannattaa olla mukana vaikuttamassa kunta-asioihin? Parempi olla vaikuttamassa kuin olla vaikuttamatta. Yrittäjät ovat tärkeä ryhmä, jonka äänen pitäisi kuulua. Taidan olla ainoa yrittäjä Vaasan valtuustossa. Syy tähän on luonnollinen. 3. Mihin asioihin olet päässyt vaikuttamaan kuntalaisten ja yrittäjien parhaaksi? Olen ollut pitkään kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Siellä olen yrittänyt katsoa, että kaavoitus ja suunnittelupuoli olisivat yrittäjäystävällisiä. On tärkeää, että löytyy riittävästi teollisuustontteja ja -tiloja yrityksille. Infrastruktuurin pitää houkutella myös uusia yrittäjiä alueelle. Ammatti- ja ammattikorkeakouluissa tulisi kouluttaa aloille, joita elinkeinoelämä tarvitsee. Oikeille aloille. Ammattiin johtavassa koulutuksessa on huomioitava työelämän tarpeet. 5. Miten yrittäjiä saataisiin enemmän mukaan kunnan luottamustoimiin? Monilla yrittäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa kunnan kautta siihen, että saisi omia palvelujaan tai tuotteitaan markkinoitua. Hankintojen kilpailutus on tosin tiukkaa. Yrittäjällä pitää olla kokonaisuuden näkemystä ja hallintaa, mitä tarvitaan valtuustotyössäkin. 4. Mihin asioihin ensi vaalikaudella tulisi panostaa? On tärkeää, että kuntaliitos Vähänkyrön kanssa menisi mutkattomasti. Kunnan taloudessa pitää olla hyvin tarkka näinä aikoina; on mietittävä, paljonko käytetään yksityisiä firmoja ja järkeistettävä toimintoja niin, ettei työvoiman lisääminen olisi aina ainoa ratkaisu Rovaniemi 4.9. Tornio 5.9. Oulu yrittäjää Kokkola ja Ylivieska Kajaani Anna Rauhansuu Nuoret ensin. Tiukkoja ratkaisuja on tehtävä. Lokakuun 28. päivä vähintään tuhat yrittäjää juhlistaa valintaansa kunnanvaltuustoihin ympäri Suomen. Näin ainakin, jos Suomen Yrittäjien tavoite toteutuu. Vuoden 2012 alussa valtuutettuja oli yhteensä Tulevissa vaaleissa valtuutettujen määrä laskee 9 672:een. SY:n ympäri maan kulkevalla kunnallisvaalikiertueella järjestön edustajat ja yrittäjäehdokkaat nostavat yrittäjyyden merkityksen esiin. Kartasta löydät tarkat tiedot. Lisätiedot: yrittajat.fi Seinäjoki Joensuu Jyväskylä Pori 3.9. Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Kouvola Turku Espoo Vantaa Helsinki

9 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 9 Suorat: 1 Kysymys: Näkyykö kesälomien loppuminen piikkinä mielenterveyspalveluyrittäjien asiakasmäärissä, Kehityksen Avaimet Oy:n psykologi, parisuhdekouluttaja Kari Kiianmaa? Paranna vientimahdollisuuksiasi Yritykset voivat vaikuttaa kansainvälistymispalveluiden tulevaisuuteen 10. syyskuuta järjestettävässä Team Finland -tapahtumassa. Team Finland on uusi, verkostomainen toimintamalli yritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen. Finlandia-talolla järjestettävän tilaisuuden tavoitteena on kuulla pkyritysten näkemyksiä kansainvälistymisen haasteista ja siitä, miten Team Finland -verkoston tulisi niihin vastata. Päivän avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yritysten edustajien lisäksi äänessä ovat pääministeri Jyrki Katainen, elinkeinoministeri Jyri Häkämies sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Keskustelujen tuloksena syntyy yritysten konkreettisia toimenpideehdotuksia. Team Finlandin pk-yritysten kansainvälistymispäivään voi ilmoittautua 31. elokuuta mennessä. Timanginen tarina Nuorten yrittäjien Suomen mestaruuskilpailu Timangi 2012 järjestetään tänä vuonna kolmannen kerran. Kilpailussa palkitaan nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun. Timangin pääpalkintona on euroa. Kilpailussa toiseksi tullut palkitaan euron palkinnolla ja kolmannelle sijalle tullut euron palkinnolla. Palkittavat yritykset saavat lisäksi neuvontapalvelua Tekesin ja Finnveran asiantuntijoilta yrityksensä toiminnan kehittämiseen. Kilpailun hakuaika on syyskuuta. Vastaus: Kyllä se näkyy. Niin on ollut jo viimeiset kymmenen vuotta. Itse asiassa yhteydenotot ovat lisääntyneet jo lomien aikanakin. Terapiapalvelujen kysyntä on vilkasta heti juhannuksesta eteenpäin. 2 Kysymys: Minkälaisista syistä syksyllä apua haetaan? Vastaus: Monille kesä on kosteaa aikaa. Useimmille korkin kiinni saaminen onnistuu arjen alkaessa, mutta joillekin se tuottaa isomman haasteen. Tällöin asiantuntijaapua kannattaa hakea ajoissa. Parisuhteen odotukset ja pettymykset korostuvat lomien aikana. Joillekin se on viimeinen pisara ja ero pannaan vireille heti loman jälkeen. Toisaalta parisuhteen pettymykset voivat johtaa myös siihen, että suhdetta lähdetään vihdoinkin kehittämään ja siihen haetaan asiantuntija-apua. Parisuhteen kehittäminen on mahdollista, jos molemmat sitä haluavat. 3 SuomeSSa on yritystä tarinoita yrittäjyydestä Antti Inkinen, Yogarocks Jukka Kirjavainen, Häkärinteet ohjelmasarja Yli puolet maamme työpaikoista syntyy pienyrityksiin. Ohjelmassa yrittäjät pohtivat yrittämiseen liittyviä kysymyksiä ja kertovat kokemuksistaan yrittäjänä. Miten pitää kiinni omasta näkemyksestään, kun usko välillä alkaa hiipua? Miten markkinoida tehokkaasti omaa tuotetta ja osaamista? Kuinka yhdistää perhe ja työ? Miten turvata toiminta suhdanteiden heiketessä? Kuka on yrittäjän paras ystävä? Kuinka rohkeus, yrittäminen ja epäonnistuminen on usein menestyksen salaisuus? Kysymys: Neuvosi syksyn haasteista selviämiseen? Vastaus: Syksyn alussa kannattaa miettiä omia arvojaan. Mikä on tärkeää ja mikä ei. Panostamalla oikeisiin asioihin ja hyvinvointiinsa, pysyy elämä tasapainossa. Erityisesti yrittäjän pitää olla tarkkana oman jaksamisensa suhteen. Terhi Kaalamo, Pioni ja Piironki santeri-matias Tolonen, stbarns Katso ohjelmat MTV3-kanavalta: 9.9. Kestääkö yrittäjyys rakkauden? odottamaton oli viedä kaiken Pojissa on virtaa Ulos oravanpyörästä YHTeIsTYössä: KARI KIIANMAA

10 10 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 juttutuulella Pajavasaran kalkkeessa kasvaneet Kuka? Rauno Lehtonen Ikä: 54 Työura: Ammatissa vuodesta 1979 Motto: Rauta on taottava kuumana. Lehtosen perheen miehet ovat seppiä. Vanhan ammatin työmenetelmät ovat ajan saatossa pysyneet samoina, mutta tuotteet ovat muuttaneet muotoaan. Lotta Tammelin Kuka? Veini Lehtonen Ikä: 22 Työura: Ammatissa vuodesta 2006 Motto: Sitä saa, mitä haluu, ku tekee ite. Kuka? Ville Lehtonen Ikä: 17 Työura: Kisälliharjoittelija vuodesta 2011 JARKKO VIRTANEN Raution Aika on perheyritys, miten päädyitte kaikki sepiksi? Minä, Rauno, aloitin kengityssepän työssä käytyäni maatalousseppäkoulun 1970-luvun lopulla. Kipinä ammattiin syntyi kesälomilla äitini kotipuolessa Pohjois- Karjalassa, missä oli hevosia. Vuonna 1980 aloin tehdä Helsingissä kivityökaluja kivimiehille. Paja kuitenkin myytiin 1982, ja ainoa vaihtoehto oli perustaa oma yritys, sillä töitä ei ollut muuten tarjolla. Veini, vanhin poikani, sai ensimmäisen tuntuman pajavasaran kalkkeeseen jo äitinsä mahassa, koska vaimollani oli työhuone pajan yhteydessä. Veini vietti paljon aikaansa pajalla, ja oli mukana kansainvälisessä seppätapahtumassa Saksassa ollessaan vasta kahdeksan kuukauden ikäinen. Peruskoulun jälkeen Veini ilmoitti tulevansa pajalle töihin. Vaimoni kuoli 2002, eikä nuorin poikani Ville halunnut iltapäiväkerhoihin, vaan vietti iltapäivänsä pajalla. Myös Ville tuli pajalle oppiin peruskoulun jälkeen. Minkälainen on tyypillinen asiakkaanne? Varsinaista tyyppiasiakasta ei ole. Asiakkaina ovat yksityiset henkilöt, yritykset, yhdistykset ja muut sellaiset. Mitä tuotteita taotte? Oletteko erikoistuneet johonkin? Pajalla syntyvät tuotteet työkaluista taidetaontaan. Kivirakennus- ja hirsityömiehille teemme työkaluja sekä erikoistyökaluja teollisuuteen. Lisäksi teemme taidetaontaa sisustukseen ja pihatuotteisiin. Meiltä saa myös lahjatavaroita sekä koruja. Entisöimme myös taottujen töitä. Miten markkinoitte yritystänne vai löytävätkö asiakkaat teidät? Markkinointia teemme jonkin verran netissä kotisivujen kautta. Lisäksi käymme markkinoilla ja erilaisissa tapahtumissa. Paras mainos on kuitenkin hyvin tehty työ ja tyytyväinen asiakas. Sen jälkeen pikkulinnut alkavat laulaa ja viesti kulkee eteenpäin. Miten vanha käsityöammatti pitää vielä pintansa nykypäivänä? Onko työnne muuttunut? On vaan näytettävä ja valistettava asiakkaita taonnan saloista ja mahdollisuuksista. Työmenetelmät sinällään eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin. Vain tehtävät tuotteet ovat muuttuneet.

11 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 11 Yrittäjä, älä ota turhia riskejä! Yrittäjä, joka pitää huolen, että yrityksessä perusasiat ovat kunnossa, menestyy paremmin. Jo pelkästään tarkastamalla, onko yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden taustat kunnossa, välttyy monilta turhilta yllätyksiltä. Ota yrityksessäsi käytännöksi tarkastaa kumppaneiden taustat ennen yhteistyön aloittamista. Se on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen. eportista tarkastat niin yritysten kuin yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden. Samasta osoitteesta haet muutkin yritystoiminnan perusasiakirjat; kaupparekisteriotteet, vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat historiatietoineen sekä tilinpäätökset. Tutustu eporttiin, luotettavaan ja monipuoliseen tietopalveluun, osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi. Lisätietoja myös asiakaspalvelusta: puh

12 12 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Paikkakunta ratkaisee Yritykset eivät ole Suomessa tasavertaisessa asemassa EU:n ulkopuolista työntekijää palkattaessa. Olli Hakala Kun suomalainen yritys palkkaa työntekijän Euroopan unionin alueen ulkopuolelta, joutuu se pääsääntöisesti hakemaan rekrytoinnilleen työntekijän oleskelulupaa. Pitkään jatkunut tilanne lupia myöntävissä työja elinkeinotoimistoissa asettaa kuitenkin yritykset maantieteellisesti hyvin erilaiseen asemaan. Olen hakenut noin kymmentä työlupaa työntekijöille aikojen kuluessa. 90 prosentissa tapauksista lupa on saatu, mutta odotus on ollut järjettömän pitkä, sanoo varsinaissuomalaisen teknologia-alan yrityksen omistava Simo. Lappeenrannan ja Vantaan TEtoimistoissa lupa heltiää kuukaudessa, kun Tampereella yritys ja työntekijä joutuvat odottamaan kahdeksan kuukautta. Simon yrityksellä on ollut työpaikka auki pitkään, mutta ammattitaitoisia kotimaisia hakijoita ei ole ollut. Pienellä porukalla joudutaan pusertamaan enemmän töitä. Jos yrityksen kirjat olisivat Lappeenrannassa, niin ulkomaisen työntekijälupa heltiäisi neljässä viikossa. Ei mikään urakka odota kahdeksaa kuukautta, Simo toteaa. Tampereen TE-toimisto käsittelee läntisen Suomen hakemuksen, Vantaa pääkaupunkiseudun ja Lappeenranta pohjoisen sekä idän. TEtoimisto muun muassa tarkistaa 7 kuukautta 8 kuukautta Odotus. Työlupajonon pituus riippuu yrityksen paikkakunnasta. > Työlupa-asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Ruuhkautumisen taustalla on ministeriön mukaan edellisen hallituskauden hallitusohjelma. Ohjelmaan kirjattiin, että työntekijöiden oleskeluluvat siirtyvät meiltä pois, sanoo työn-tekijöiden oleskelulupa-asioista vastaava 4 kuukautta 3 kk 6 kuukautta 1 kuukausi Periaatteessa jonoja ei pitäisi olla hallitusneuvos Olli Sorainen. Neljä vuotta odotimme, että siirto tulee ja kaikki luulivat, että hommat loppuvat. Siirto ei toteutunut ja uusi hallitus linjasi, että tilanne säilytetäänkin ennallaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa työlupayksiköt pitää ajaa uudelleen ylös. Yhtenä ratkaisuna on harkittu kolmen Projektimaailmassa nämä odotusajat eivät missään nimessä ole hyväksyttäviä. Johanna Ahlgrén-Holappa ulkomaalaisen työntekijän työsuhteen keskeiset ehdot ja yrityksen työnantajavelvoitteiden toteutumisen. Arka aihe. Tampereen TE-toimiston työlupayksiköstä vastaava Johanna Ahlgrén-Holappa tiedostaa ongelmat. Ymmärrän yrittäjien huolen. Projektimaailmassa nämä odotusajat eivät missään nimessä ole hyväksyttäviä, hän sanoo. Jono muodostui kun käsittelijöitä oli vain muutama. Nykyään asiaa hoitaa viisi ihmistä. Tilanne on sellainen, että jono voi purkautua, mutta se riippuu myös taloussuhdanteista. Ahlgrén-Holappa pitää tilannetta poikkeuksellisen huonona, eikä muista omalta uraltaan vastaavaa tilannetta. Yrittäjät eivät halunneet puhua aiheesta omalla nimellään, joten artikkelissa haastatellun yrittäjän nimi on muutettu. työlupa-asioita käsittelevien TE-toimistojen toimialueiden uutta jakoa, mikä kuuluisi ministeriön toimivaltaan. Tilanne on tällä hetkellä erittäin paha ja tiedämme sen. Tarkoitus on tukea ulkomaisen työvoiman saatavuutta nopeasti ja toimivasti. Periaatteessa jonoja ei pitäisi olla, Sorainen sanoo. Kolumni Tommi FORSSTRÖM Kaltaisellemme firmalle on ensiarvoisen tärkeää, että saamme mukaan oikeat sijoittajatahot. Tommi Forsström: Kädestä suuhun Startup-elämän ihmeellisin puoli on tasapainottelu järkevän tuotekehityksen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaamisen välillä. Toisaalta käyttäjätarpeen kartoittaminen ja siihen vastaaminen pitäisi olla ykkösenä kaikilla prioriteettilistoilla, mutta jotta tätä Graalin maljaa voisi jahdata, pitäisi tarpeeksi tahoja saada vakuuttuneeksi homman järkevyydestä. Muuten rahakirstu ei aukea. Tämä vaatimus on tietysti omiaan aiheuttamaan runsaasti metatekemistä, joka ajaa tärkeydessään oikeasti tärkeiden tehtävien ohi. Olemme olleet näiden ristiriitaisten päämäärien vietävänä koko kesän, sillä pohjakassaksemme vuoden alussa nostama ns. enkelirahoitus olisi loppunut vuoden lopussa, joten ensimmäisen varsinaisen Series A -rahoituskierroksen nostaminen hyvissä ajoin on ollut firman tulevaisuuden kannalta varsin olennainen tehtävä. Nyt näyttäisi siltä, että hankkeemme liiketaloudellinen järkevyys ei ole ihan tuulesta temmattu, koska rahoituskierroksen hankaluus ei olekaan ollut rahan löytäminen, vaan oikean rahan valitseminen! Vaikka kaikki indikaattorit osoittavat siihen suuntaan, että rahoitusmarkkinat tällä sektorilla ovat kovaa vauhtia hiljenemässä, pääsimme jopa kilpailuttamaan rahoituskierroksen liidaajapaikkaa eri sijoitusyhtiöiden välillä. Käytännössä liidaaja on siis taho, joka neuvottelee kierroksen varsinaiset ehdot, jolla kierroksen muut sijoittajat tulevat mukaan. Ikävä kyllä vaikka nimet ovat tätä kirjoittaessa paperissa, rahat eivät ole vielä tilillä, joten en voi sanoa mitään virallista nimistä tai summista. Kaltaisellemme firmalle on ensiarvoisen tärkeää, että saamme mukaan oikeat sijoittajatahot. Rahaa on toki kiva saada, mutta ensiluokkaiselta sijoittajalta saa maailmanluokan luotsausapua, avaimia muille lukittuihin oviin sekä vakavasti otettavuutta ja julkisuutta Olemme pistäneet myös huomattavasti aikaa ja ajatusta rahoituskierroksen koon optimointiin, jotta rahaa riittäisi siihen asti, kun oikeasti ennustamme pärjäävämme liikevaihdolla, mutta emme luovuttaisi firmasta liian isoa siivua. Onneksi tässäkin oli apua siitä, että halukkaita sijoittajia oli kilpailutettavaksi asti ja saimme hilattua arvotustamme tarpeeksi korkealle. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

13 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 13 Kuohuviini ja työnteko maistuvat juhlapäivänä Yrittäjien merkityksestä on hyvä muistuttaa nostamalla lippu salkoon 5. syyskuuta. Riikka Koskenranta 1. Yrittäjän päivä on 5.9. Tiedätkö kyseisen päivän vaatesuunnittelija Kisu Korsi? Toki tiesin! vesa-matti väärä Tarpeellista toimistoon Mitä tuo päivä sinulle merkitsee? On todella hienoa, että yrittäjyyttä ja yrittäjiä muistetaan ja nostetaan esille ihan näin juhlapäivänkin tasolla. Itselleni Yrittäjän päivä on vielä melko vieras juhlapäivä. Ehkä se muutenkin hakee vielä paikkaansa muiden juhlien rinnalla aika näyttää millainen juhlapäivä siitä muodostuu. En tiedä, miten Yrittäjän päivän vietto näkyy vaikkapa oppilaitoksissa, mutta toivon mukaan esimerkiksi sitä kautta päivä vakiintuu luontevaksi osaksi kalenterivuoden juhlia. 3. Miten vietät Yrittäjän päivää ja millaisella kokoonpanolla? Tyypilliseen yrittäjän tapaan tämäkin juhlapäivä mennee töiden merkeissä. Tänä vuonna päätin kuitenkin hankkia vähän kuohuviiniä ja kakkua ja aion kutsua naapurin yrittäjän mukaan pieneen juhlahetkeen! Juhlan aika. Toivon, että Yrittäjän päivä vakiintuu luontevaksi osaksi kalenterivuoden juhlia ja muistuttaa kaikkia yrittäjyyden merkityksestä, sanoo Kisu Korsi. Tänä vuonna päätin hankkia vähän kuohuviiniä ja kakkua ja aion kutsua naapurin yrittäjän mukaan pieneen juhlahetkeen! Kisu Korsi 4. Mitä yrittäminen parhaimmillaan on sinulle? Yrittäjyys on minulle tapa elää. Huonoista puolistahan tietävät kaikki yrittäjät, mutta ne parhaat puolet näyttäytyvät itselleni vapautena päättää itse toimintatavoistani, ideoida vapaasti ja sitten yrittää keksiä, miten visiot parhaiten toteutetaan! Vapaus ja vastuu kulkevat toki aina käsi kädessä, ja tämä, jos mikä pätee myös yrittäjyyteen. Oma työni on luovaa, joten yrittäjyydessä tärkeät itsensä haastaminen ja jatkuva kehitys ovat koko ajan läsnä työssäni. TARJOUS ,50/kpl /10 kpl kingston muistitikku Dt100g2 8gb 16GB 11,95 32GB 27,95 muovimappi A4/7 ja 4cm useita eri värejä Varo tätä huijausta Liikkeellä on taas useita erilaisia valelaskutuskirjeitä liittyen tavaramerkkien rekisteröinnin uudistamiseen. Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston, OHIM, sivuilla on julkaistu varoitus yrityksistä, jotka lähettävät yrityksille harhaanjohtavia maksuvaatimuksia tavaramerkkeihin liittyen. Virasto painottaa, ettei näillä yrityksillä ei ole mitään tekemistä virallisten tavaramerkkiviranomaisten kuten OHIMin kanssa. Myös kotimainen Patentti- ja rekisterihallitus varoittaa samasta ongelmasta. Erääntymässä olevien tavaramerkkirekisteröintien haltijoille on lähetetty harhaanjohtavia Muistutusnimellä osikoituja kirjeitä. Kirjeitä lähettäneet yritykset ovat käyttäneet sellaisia nimiä ja sellaista kirjeen muotoilua, että ainakin osa asiakkaista on erehtynyt luulemaan muistutuksen olevan peräisin Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH), PRH tiedottaa. Kaikissa PRH:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi PATENT- TI- JA REKISTERIHALLITUS. PRH lähettää tavaramerkkien haltijoille uudistamista koskevan muistutuskirjeen noin 4 5 kuukautta ennen tavaramerkkirekisteröinnin erääntymistä. TARJOUS (4,95)/riisi /pakkaus (5 riisiä) YEs bronze kopiopaperi A4/500 80G suomalainen.com

14 14 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Laiva on lastattu ravintolalla Ahvenanmaa on yrittäjäystävällinen seutukunta. Ruotsia on kuitenkin puhuttava, kertoo ravintolalaivayrittäjä Kim Harju-Jeanty. MAARIANHAMINA Lotta Tammelin Maarianhaminan itäsatamassa kelluu komea vanha hollantilaisrakenteinen jokilaiva Jan Nieveen. Aikoinaan pursi palveli rahti- ja huvialuksena, mutta nyt laivan sisuksissa kokataan kesäisin herkkuaterioita turisteille ja paikallisille. F.P. von Knorring -nimisen ravintolalaivan hellan takana häärii Isostakyröstä vuonna 2003 Maarianhaminaan muuttanut yrittäjä ja keittiömestari Kim Harju-Jeanty. Vastaanotto on täällä ollut myönteinen, en ole huo- mannut mitään negatiivista. Olin laivalla jo nuorena töissä kesäisin, joten paikka oli entuudestaan tuttu, ja minulla oli hyvät suhteet paikallisiin yrittäjiin, kertoo Harju-Jeanty. Ahvenanmaalla on paljon yrittäjiä, ja myös monesta eri maasta. Täällä on hyvä yrittäjähenki, hän jatkaa. Vaikka eroa yrittämisen suhteen ei Manner-Suomen kanssa juuri ole, on yksi asia saarella toisin. Yrittäjän on puhuttava täällä ruotsin kieltä. Muuten bisneksen teko on aika vaikeaa. Nuorena minulla oli pohjana vain kouluruotsi, mutta nyt kieli sujuu jo vaivattomasti. Hollantilaisia vieraita. Vaikka Jan Nieveen viettää rantalaiturissa myös talvet, on ravintola kuitenkin auki vain kesäisin. Maarianhamina on kesäkaupunki. Suurin sesonkimme on juhannuksesta elokuun loppuun. Paikalliset asukkaat käyvät alku- ja loppukesästä ja turistit puolestaan keskikesällä. Harju-Jeantyn mukaan turistit tulevat ravintolalaivaan pääasiallisesti Ruotsista ja Suomesta. gilbert gustafsson avoinna. Ravintolalaivan avaaminen vaatii paljon työtä, Kim Harju-Jeanty kertoo. Hollantilaisetkin turistit ovat meistä erityisen kiinnostuneita aluksen historian takia. Välillä käy hollantilaisia, jotka kertovat olleensa samaisella aluksella silloin, kun se seilasi vielä Hollannissa. Meillä on laivan historiasta kiinnostuneille tarjolla myös siitä kirjoitettu pieni historiikki, ravintolayrittäjä kertoo. Puunausta ja putsausta. Merellisessä Maarianhaminassa ravintolalaiva on idyllinen ruokailukohde. Laivan ja ravintolan yhdistäminen ei kuitenkaan ole aivan vaivatonta. Keväisin teemme monta viikkoa töitä ennen kuin voimme avata ravintolan. Tänä keväänä kunnostustöihin taisi hurahtaa noin 500 tuntia ja kolmisen viikkoa. Pitää hioa, maalata, putsata, skrapata ja tehdä muita korjaustöitä. Myös syksyisin täytyy tehdä paljon huoltotöitä, kun suljemme ravintolan. Syksyllä huoltoihin kuluu arviolta 100 työtuntia. Ravintolalaivaa ei voi vain avata ja sulkea. Välillä vuonna 1928 rakennettuun alukseen on tehtävä myös isompia korjaustöitä. Laiva oli telakalla noin seitsemän vuotta sitten, jolloin se laitettiin täysin kuntoon, Harju-Jeanty sanoo. YRITTÄJÄ TAI TYÖNANTAJA! TILAA ITSELLESI VIP-KUTSU ETERAN PHP-SEMINAARIIN YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja VIP-KUTSU PHP-seminaari Lue lisää ja ilmoittaudu Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. Eteran PHP-seminaari auttaa sinua hoitamaan yrityksesi työeläkevakuutusasiat vieläkin nopeammin ja sujuvammin. Tule itse tai tarjoa tämä mahdollisuus yrityksesi palkkahallinnosta vastaavalle! (Arvo 580 ) Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

15 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 15 Kaupungilla: Äitiyspakkaus hyvä bisnes Teppo Mikkola SKAL:n kuskiksi Onko väliä, jos euro kaatuu? Kyllä. Kaatumisella olisi isot kustannukset. Jossain vaiheessa pitää laittaa peli poikki, mutta se aika ei ole vielä. Äitiyspakkauksia jaetaan noin vuodessa. Tavarantoimittajille mukaan pääseminen onkin merkittävä juttu. Syksyllä jakoon tulevassa äitiyspakkauksessa on ensimmäistä kertaa designlaatikko. Pääosa tavarantoimittajista on suomalaisia ja vain pari on ulkomaista. Tuotteiden toimittajia ovat muun muassa Pedihealth Oy, Myllymuksut Oy, Finlayson Oy, Reima Oy, Black Moda Oy ja Prizzi Oy. Tavarantoimittajat kilpailutetaan julkisten hankintojen mukaisesti. Tamperelainen tekstiilialan perheyritys Black Moda Oy toimittaa uusiin äitiyspakkauksiin IVANAhelsinkiPikkuset -mallistoa. Mukana on useampi tuote ja valmistusmäärät lasketaankin sadoissa tuhansissa kappaleissa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kesäkuun liittokokouksessa Teppo Mikkola. Mikkola toimii myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana. 57-vuotias Mikkola sai äänestyksessä ääntä. Kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä, toinen varapuheenjohtaja Kuusamosta, sai ääntä. Kolmantena puheenjohtajaäänestyksessä oli hallituksen jäsen, kuljetusyrittäjä Harri Sandell Espoosta. Rauno Suominen, K-Extra Hinnerjoen Kulmatori, Eura FINLANDIA Kyllä. Yrittäjän näkökulmasta on huoli tulevasta. Koen, että euron kaatuminen olisi huono asia, sillä kaikki jouduttaisiin ajattelemaan taloudessa uudelleen. HOTELS Persoonallisesti ja paikallisesti Kemijärvi Hotelli Mestarin Kievari Kemi Hotelli Palomestari Oulu Airport Hotel Oulu Kalajoki Hotelli Rantakalla Jenni Rajahalme Kumppania Oy, Pori Kokkola Hotelli Seurahuone Ylivieska Hotelli Käenpesä Kyllä. Tavalliselle yrittäjälle ei niin ole väliä, mutta kansainväliselle kaupalle merkittävä asia. Kaatuminen aiheuttaisi inflaatiota, joka tosin voi olla yrittäjälle myös hyväksi. Jari Taimi Satacom Oy, Pori KyLlä JA EI. Yritykset tekevät kauppaa, vaikka euro kaatuisi, mutta eihän se silti suotava tilanne olisi. Suomalainen Yksityinen Yrittäjävetoinen Turku Centro Hotel Utö Utö Havshotel Pietarsaari Pietarsaaren Kaupunginhotelli Seinäjoki Hotelli Fooninki Kurikka Hotelli Pitkä-Jussi Jämsä City-Hotelli Jämsänukko Harjavalta Hotelli Hiittenharju Tuusula Hotelli Krapi Espoo Kokoushotelli Meripuisto Tampere Hotelli Victoria Kuopio Hotelli IsoValkeinen Hotelli Jahtihovi Jyväskylä Hotelli Alba Kitee Hotelli Pajarinhovi Savonlinna Hotelli Pietari Kylliäinen Imatra Imatran Kylpylä Lahti Hotelli Musta Kissa Loviisa Hotelli Degerby Helsinki Kokoushotelli Rantapuisto Park Hotel Käpylä Joensuu Hotelli Atrium Tiina Ahonen tmi Annuli, Ulvila Varaukset 24 h/vrk puhelimitse tai internetistä: puh (1,95/min + ppm), Tutustu tarjouksiin:

16 16 uutiset Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja Esa Melametsä YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Kolumni Kari HILTUNEN Kari Hiltunen: Kulut kuriin kunnissa Suomen Yrittäjät näkyy syyskuussa näkyvästi eri puolella Suomea. Yrittäjäjärjestö käynnistää laajan kenttäkierroksen kuntavaalien merkeissä. Keskusjärjestön johto ja yrittäjäehdokkaat kiertävät yli 20 paikkakunnalla kertomassa yrittäjien tavoitteista elinkeinopolitiikan kehittämiseksi kunnissa. Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus on jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa on pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä. Paikallisten päättäjien on ymmärrettävä elinvoimaisen kunnan ja yritysten yhteistyön tärkeys. Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Paikallisten päättäjien on entistä paremmin ymmärrettävä elinvoimaisen kunnan ja yritysten yhteistyön tärkeys. Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Jokaisen kunnan tulee panostaa menokuriin sekä tulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen, ja ilman yrityksiä kunta ei voi näihin tavoitteisiin päästä. Keskeinen tavoite yritysten ja yrittäjien näkökulmasta on, että jokaisen kunnan toiminta on yrittäjälähtöistä ja elinkeinopolitiikka on huomioitu kaikessa toiminnassa. Kuntien asema ja tehtäväkenttä on murroksessa. Kuntauudistus tulee muuttamaan kuntakentän rakenteita ja tehtäviä sekä vaikuttamaan kuntien elinkeinopolitiikkaan. Yrittäjäjärjestöllä on tärkeä tehtävä huolehtia pk-yritysten toimintaedellytyksistä uudistuksen edetessä. Toivon, että yrittäjät osallistuvat aktiivisesti näihin tilaisuuksiin ja tukevat yrittäjien osuuden kasvattamista kunnanvaltuustoissa. Näin luomme kasvupohjaa suomalaiselle hyvinvoinnille ja voimme viedä viestiä kansalaisille yrittäjyyden merkityksestä. Syksyn kiertue huipentuu Oulussa Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä lokakuun lopussa. Sinne kokoontuu yli yrittäjäaktiivia yhteen suuntamaan yrittäjäjärjestön toimintaa seuraavalle vuodelle. Siellä yrittäjillä on mahdollisuus verkostoitua toisten yrittäjien kanssa. Ohjelmassa on pyritty huomioimaan myös nuorempi yrittäjäpolvi muun muassa palkitsemalla vuoden nuori yrittäjä. Tulkaa kaikki joukolla mukaan Ouluun. Siellä voimme näyttää yrittäjyyden merkityksen suomalaiselle hyvinvoinnille. Suomen tulevaisuus lepää yrittäjien hartioilla. LIIKKUVA. Mobilemarking Oy:llä on käytössään myös liikkuva merkkausyksikkö, jonka avulla palvelut voidaan tuottaa myös asiakkaan omissa tiloissa, yrityksen toimitusjohtaja Niko Karsikas kertoo. Kouluyhteistyö on win-win-projekti Ammattikorkeakoulujen ja yritysten kannattaa lyödä hynttyynsä yhteen. Tuloksena on konkreettista hyötyä kummallekin. Lotta Tammelin Raahelaisen lasermerkkaukseen erikoistuneen Mobilemarking Oy:n toimitusjohtaja Niko Karsikas on innoissaan. Opiskelijaporukka onnistui Arctic Design Maraton -kilpailussa kehittämään hänen yritykselleen jotakin aivan uutta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden ja tekniikan opiskelijat ja Lapin yliopiston teollisen muotoilun opiskelijat keksivät meidän lasermerkintämenetelmällemme uusia sovelluksia ja kehittivät ne toimiviksi liiketoimintamalleiksi. Projekti sujui todella mallikkaasti, kiittelee Karsikas. Ja mikäs siinä on kiitellessä, kun tuloksena on uusi konsepti, jonka kautta voidaan tarjota uudentyyppistä lasermerkintäpalvelua suoraan asiakkaille. Hyvin erilaisia projekteja. Arctic Design Maraton oli kilpailu, mutta > Raahelainen Mobilemarking Oy on yritys, jonka Niko Karsikas perusti vuonna Yrityksen lasermerkinnällä saavutetaan erittäin tarkat, pysyvät ja kulutusta hyvin kestävät merkinnät lähes mille tahansa materiaalille: metalleille, muoveille, puulle, kiviaineksille, nahalle, keraameille ja laseille. Tietokoneohjauksen avulla lähes mikä tahansa kuvio, kuva, logo, Yrittäjän kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä alueensa ammattikorkeakouluun. Riikka Ahmaniemi Merkkauspalveluita myös mobiilisti ammattikorkeakoulujen kanssa tehtäviä yhteistyöprojekteja on myös muunlaisia. Kaikkiaan ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten välisiä yhteistyöprojekteja on käynnissä vuosittain muutamia tuhansia. Ne voivat olla hyvin pieniä tai sitten hyvinkin isoja, kertoo AMKtutka-verkoston projektipäällikkö Riikka Ahmaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Ne voivat olla selvityksiä, joissa opiskelijaryhmät tekevät esimerkiksi markkina-analyysin tai jonkin raportin yritykselle. Mittaviakin hankkeita on. Pk-yritykset ovat esimerkiksi kiinnostuneet vastuullisesta johtamisesta. Me teimme Jyväskylässä eri alojen pk-yrityksille yritysverkoston, jossa selvitettiin jokaisen verkostoon kuuluvan yrityksen vastuullisen johtamisen tilaa ja tarpeita sekä miten sitä voi kehittää. Projekteista saatu palaute on ollut hyvää. Yritykset kokevat, että projektit ovat yrittäjälähtöisiä, ja että niistä saa hyödynnettäviä tuloksia. Haasteemme on kuitenkin se, etteivät pkyritykset vielä tunne kehittämistoimintaamme. Yrittäjän kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä oman alueensa ammattikorkeakouluun. Kaikkien AMK:jen verkkosivuilla on nähtävissä yritysten kanssa tehtävien projektien vastuuhenkilöt. Soittamalla asiat selviävät varmasti, Ahmaniemi innostaa. Verkostoja ja rekrytointikanava. Kouluilla voi olla yrityksille tarjolla myös mielenkiintoisia kontakteja. Esimerkiksi Mobilemarkingille löytyi ammattikorkeakoulun kautta myös ulkopuolinen yhteistyötaho. Ammattikorkeakoulun tutkijayliopettajan Timo Kaupin kautta Outokumpu kiinnostui menetelmästämme, vaikka teräksen merkintöjen myyminen ei suoranaisesti heidän toimialaansa olekaan. Olemme nyt tehneet testejä Outokummun teräkselle ja saaneet samalla heidän terästietämystään, Niko Karsikas kertoo. Karsikas myös näkee yhteistyöprojektit hyödyllisinä rekrytointikanavina. teksti tai viivakoodi voidaan työstää merkattavaan tuotteeseen. Mobilemarkingilla on käytössään myös liikkuva merkkausyksikkö, jonka avulla palvelut voidaan tuottaa myös asiakkaan omissa tiloissa. Lisäksi yritys tarjoaa osavalmistusta, tuotesuunnittelua sekä konsultointipalveluita laserjärjestelmiin liittyen. Yritys työllistää tällä hetkellä viisi henkeä.

17 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 17 Anne Kinnunen: Pomo luottaa Olli Hakala minun pomoni Anne Kinnunen työskentelee Miia Pasasen perustamassa taloushallinnon yrityksessä Dextili Oy:ssä. Miia on reilu pomo ja pystyn puhumaan hänen kanssaan asiasta kuin asiasta. Pihtipudas on pieni paikkakunta ja tiesimme toisemme jo ennen kuin tulin Dextili Oy:n palvelukseen seitsemän vuotta sitten. Emme varsinaisesti tunteneet toisiamme, mutta olemme molemmat syntyneet paikkakunnalla. Olemme jonkin verran tekemisissä myös työajan ulkopuolella. Joskus marjastamme yhdessä tai kahvittelemme muuten vain. Vapaa-ajalla emme puhu työasioista, vaan juttua riittää muistakin asioista. Aikaisempien pomojeni kanssa olen ollut aina hyvissä väleissä, mutta en kuitenkaan ole ollut heidän kanssaan tekemisissä vapaa-ajalla. Itsenäistä työtä. Miia on kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista ja saamme käyttää tunnin työaikaa viikossa liikuntaan. Lisäksi työnantaja kustantaa liikuntaseteleitä. Saan tehdä työni itsenäisesti, eikä Miia puutu siihen. Hän ei ole selän takana katsomassa tekemisiäni. Hän antaa vapaat kädet kehittää omia toimintatapoja, mutta antaa tarvittaessa hyviä neuvoja. Miia luottaa ammattitaitoomme ja siihen, että osaamme kysyä jos tarve vaatii. Uutta potkua. Alun perin suoritin taloushallinnon ammattitutkinnon juuri tätä työtä varten, kun kuulin, että tällainen kiinteistöalan osaamiskeskus on Pihtiputaalle tulossa. Työllistyin heti koulutuksen jälkeen. Tullessani yritykseen aloitin vastikevalvojana, mutta nyt kaksi vuotta olen tehnyt suurelle isännöintitoimistolle isännöintitodistuksia ja osakerekisteröintejä, lisäksi vastaan uusien vastikevalvojien ohjauksesta. Olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin. Ehkä juuri työkuvan muuttuminen muutama vuosi sitten antoi taas uutta potkua työntekoon, vaikka sitä silloin yritinkin vastustaa. Miia Pasanen: Annella riittää asennetta Anne on sitoutunut ja ahkera työntekijä. Hänen työnsä on vähän kausiluonteista kun töitä on paljon, niin hän purkaa pinoja hartiavoimin. Olen tuntenut Annen pitkään ja tiedän, että häneen voi luottaa. Tutustuimme, kun hän opiskeli taloushallinnon tutkintoa ja minä olin kouluttajana. Sitä kautta hän teki vaikutuksen ja kun yritykseni tarvitsi lisää työvoimaa, niin otin häneen yhteyttä. Anne on koko joukolle yrittäjähenkisyyttä ja asennetta tuova työntekijä, toisaalta myös muiden naurattaja. Ari-Pekka Keränen HELPPOA RAHAA P O M O VIISITOISTATUHATTA EUROA SUJUVAN TYÖELÄKE- VAKUUTTAMISEN HYÖDYT, OSA 2/3: SÄÄSTÖ euroa on iso raha. Se on myös summa, jonka 20 hengen yritys säästää, jos sairauspoissaolot vähenevät kaksi päivää vuodessa per työntekijä. Kun henkilöstö voi hyvin, vähenevät poissaolot. Eteran asiakaana saat käyttöösi Kompassityökalun, jonka avulla pystyt kohdistamaan työhyvinvoinnin toimenpiteet oikein. Katso osoitteessa etera. /sujuvampi paljonko sinun yrityksesi voisi säästää kiinnittämällä lisää huomiota työhyvinvointiin.

18 18 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Pasi Jokiniemi Espoo p Arto Laajalahti Espoo p Maarit Maatraiva Espoo p Michael Stromer Espoo p Maarit Jalasjoki Forssa p Ri He M H p. Päivi Puolakka Jussi Toikkanen Anne Salminen Timo Niemelä Heikki Itäranta Helsinki p Helsinki p Hyvinkää p Hämeenlinna p Joensuu p Jaakko Pätiälä Jouko Koskelainen Jani Karhu Lasse Komulainen Otto Marjanen Kal Pal Kokkola p Kouvola p Kuopio p Kuopio p Lahti p My La p. 0 Markku Erholtz Tapani Lehto Veli Salmela Juha Väisänen Risto Itälinna Oulu p Oulu p Oulu p Oulu p Pori p Kim Lehtonen Salo p Juha Tokee Tuomas Norrgård Seinäjoki p Mikko Vanhanen Sirpa Heiskanen Tampere p Seppo Hellsten Lue miksi yhä usea henkilövakuutu Tampere p Tampere p Turku p Teemu Suominen Mika Wallenius Tomas Käld Sanna Tiesmaa Jussi Alve Tero Ekm Turku p Turku p Vaasa p Vaasa p Vantaa p Myy Vant p. 01 Anne Erlund Taru Heino Senja Itäsola Outi Jokinen Kirsti Koivuniemi Ulla Kosonen Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvo p Harri Salonen Jenni Suominen Nina Suontlahti Henna Suvanto Kati Uhlgren Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Sarah Kari Myyntineuvottelija p Marjo Konsala Myyntineuvottelija p Anne Koskinen Myyntineuvottelija p Hanna Markkula Myyntineuvottelija p Sari Närhi Myyntineuvottelija p Seija Peltola Myyntineuvott p Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaihtoehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yrityspalveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturv turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilöva if.fi/vakuutahenkilosto *Suomen Yrittä

19 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 19 itta liövaara Juuso Korhonen Valtteri Koskiniemi Jani Martikainen Päivi Puolakka yyntipäällikkö elsinki Helsinki p Helsinki p Helsinki p Helsinki p Riitta Kartano Tuuli Laajalahti Lari Runsten Camilla Servin-Lahti Juha Leppänen Jyväskylä p Jyväskylä p Järvenpää p Järvenpää p Kankaanpää p le o yntipäällikkö Jukka Ruoho Olli Lehtimäki Aila Saari Kristiina Jaakkola hti Lahti p Lappeenranta p Lohja p Mikkeli p Jan Runsten Pori p Kim Högström Porvoo p Mika Keeninen Rauma p Arto Bergman Rovaniemi p Susanna Ikäheimo Rovaniemi p mpi yrittäjä ottaa ksensa meiltä. Michael Isaksson Maiju Missokia Tampere p Krisse Koivunen Tomi Ojala Tampere p Aki Lahti Jukka Pohjoismäki Tampere p Turku p Turku p Turku p an Antti Immonen Asko Liimatainen Jari Ollikainen Sari Airaksinen ntipäällikkö aa Vantaa p Vantaa p Vantaa p Palveluneuvoja p Carola Linna Arja Myllynen Erika Nieminen Tarja Näätänen Päivi Peltoniemi ja Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Palveluneuvoja p Jan-Erik Vuorinen Paula Aunio Pia Cajan Antti Jalava Sam Kari Palveluneuvoja p Myyntineuvottelija p Myyntineuvottelija p Myyntineuvottelija p Myyntineuvottelija p elija Hannu Pulkkinen Myyntineuvottelija p Mervi Raimo Myyntineuvottelija p Päivi Renkola Myyntineuvottelija p Timo Seppä Myyntineuvottelija p Seija Takala Myyntineuvottelija p an, ilman päällekkäisyyksiä tai kuutuksista löydät osoitteesta jäsanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011 Aulikki Tarvainen Myyntineuvottelija p Leila Törhönen Myyntineuvottelija p Simo Ämmälä Myyntineuvottelija p

20 20 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Tuholaisten torjujat Lutikoiden ja jyrsijöiden saalistaminen on siivittänyt yrityksen ripeään kasvuun. Jarmo Sipilä Olli Hakala Vuosikymmeniä sitten tuholaistentorjuntaan riittivät kotikonstit, tai ainakaan apua ei ole tilattu ulkopuolelta kovinkaan herkästi. Lajikirjon kasvu, asenteiden muutos ja vaatimusten lisääntyminen siivittivät kotkalaisen Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n kasvuun. Lajeja tulee koko ajan muilta mailta ja ihmiset ovat aiempaa halukkaampia pyytämään palveluita, sanoo toimitusjohtaja Jaana Eronen. Meillekin tulee uusia lajeja silloin tällöin vastaan. Näissä tilanteissa entomologit tunnistavat lajin ja me mietimme torjuntatoimenpiteet. Nykyään banaanikuormien mukana voi tulla Torjunta. Jaana Erosen mukaan syksyn suurimmat murheet ovat linnut ja jyrsijät. Taustalla ruiskun kanssa desinfektori Veli-Matti Muurinen. SUJUVAN TYÖELÄKE- VAKUUTTAMISEN HYÖDYT, OSA 3/3: KUUKAUSI- ILMOITTAMINEN esimerkiksi isoja hämähäkkejä, torakoita tai muita hyvinkin eksoottisia lajeja. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1989 ja työllisti Jaana Erosen aviomiehen Taisto Erosen. Vuonna 1996 palkattiin toinen työntekijä ja viime vuodet liikevaihdon kasvu on ollut 30 prosentin luokkaa. Nykyään työntekijöitä on jo kolmatta kymmentä. Banaanikuormien mukana voi tulla hyvinkin eksoottisia lajeja. Jaana Eronen Yritykset suurimmat asiakkaat. Tuholaistorjuntafirman yleisin asiakas on yritys. Tätä selittää osaltaan se, että muun muassa elintarvikealalla laki vaatii ennaltaehkäisyä. Muuten toimeen ryhdytään vasta, kun tuholaisia on havaittu. Yrityksille tuhoisimpia ovat jyrsijät ja elintarviketuholaiset, Jaana Eronen arvioi. Jyrsijät voivat purra vaikka sähköjohdon poikki ja huonolla tuurilla koko tuotanto pysähtyy siihen. Elintarviketuholaisten vuoksi joudutaan monesti kokonaisia tuotantolaitoksia sulkemaan torjuntatyön ajaksi. Syksyn suurimmat murheet ovat linnut ja jyrsijät. Linnut aiheuttavat ulosteillaan esteettistä vahinkoa, mutta elintarvikkeille ne ovat salmonellan vuoksi hyvin vaarallisia. Me laitamme verkko- tai piikkiesteitä etteivät linnut pääse laskeutumaan, joskus käytämme myös elektronisia karkottimia, Jaana Eronen sanoo. Pyrimme käyttämään vihreitä konsteja, kuten lintuesteitä tai kärpäsille elektronisia ansoja. Muutama valtakunnallinen yritys. Taisto Eronen perusti yrityksen alun perin oltuaan töissä saman alan ulkomaisessa yhtiössä. Työnantaja lopetti toimintansa Suomessa vuonna 1989 ja Taisto Eronen jatkoi samaa työtä perustamalla oman yrityksen. Nykyään Suomessa toimii Taisto Eronen Oy:n ohella 2 3 valtakunnallista tuholaistorjuntaan keskittyvää yritystä ja suurin osa paikallisista toimijoista on yhden hengen yrityksiä. Jos yrityksesi henkilöstömäärä vaihtelee kausittain, on työeläkemaksujen tarkka arvioiminen koko vuodeksi lähes mahdotonta. Eteran asiakkaana voit ilmoittaa työntekijöiden Katso osoitteessa etera. /sujuvampi palkkatiedot kerran kuussa edellisen kuun toteutuneiden palkkojen mukaisesti. Ja kun työeläkemaksut maksaa näin, ei maksettu summa ole arvio vaan aivan oikein. kuinka homma toimii. Tilaajan vastuu kasvaa Oletko valmis? Tilaajan on syyskuun alusta alkaen pyydettävä rakentamistoiminnassa useimmissa tilanteissa sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset. Selvityksiä pitää pyytää muun muassa yrityksen rekisteröinnistä, eläkevakuuttamisesta, verojen maksamisesta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta. Samalla laiminlyöntimaksu nousee. Summat vaihtelevat euron ja euron välillä. Maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Hallituksen Harmaan talouden toiminta -ohjelmalla tavoitellaan hallituskauden aikana miljoonan euron verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä.

21 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 21 Vauhtia öljyntorjuntaan Porvoolainen öljyntorjuntaan erikoistunut Lamor Corporation on kehittänyt yhdessä Etteplanin kanssa uuden öljyn keräinjärjestelmän, joka voidaan asentaa mihin tahansa tasakantiseen alukseen. Uudet keräinjärjestelmät ovat toimintakunnossa minuutin kuluttua asennuksesta, ja ne parantavat huomattavasti tasakantisten alusten valmiutta aloittaa torjuntatoimet. Perinteiset keräinjärjestelmät on suunniteltu asennettaviksi kiinteästi vain erityisiin öljyntorjuntaaluksiin. Lamor tuli kansainvälisesti tunnetuksi viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtiö toimitti öljyntorjuntakalustoa Meksikonlahdelle muutama vuosi sitten. Tänne voisi tavaraa viedä enemmänkin Euroopan unionista löytyy yksi maa, jonne suomalaiset vientituotteet eivät juurikaan kelpaa. Tai sitten kyseisen maan kanssa ei ole edes vaivauduttu käymään kauppaa. Kyseessä on pieni Välimerellä sijaitseva saarivaltio Malta. Tullin tilastojen mukaan suomalaisyritykset ovat vieneet tammi-toukokuussa Maltalle tavaroita vaivaisen miljoonan euron edestä. Luku on täysin mitätön, kun sitä vertaa Suomen koko EU-alueen vientiin, joka oli tammi-toukokuussa lähes 13 miljardia euroa. Paperirullat liikkuvat energiaa säästäen Porvoolainen Sovellusmestarit on kehittänyt energiaa ja tilaa säästävän painekuljetusjärjestelmän paperirullien siirtämiseen. Järjestelmällä on monia etuja perinteisiin mekaanisiin ratkaisuihin perustuviin kuljettimiin verrattuna. Kuljettimemme perustuskustannukset ovat pienemmät, se on energiatehokkaampi, turvallisempi ja helpompi huoltaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Mikko Rantanen. Paperirullat siirtyvät painekuljetinelementin päällä vierittämällä eteenpäin. Kuljettimessa ei ole liikkuvia osia, jotka voivat vahingoittaa ihmisiä. Suomalaisfirma mukana hiv-hoidon kärkikahinoissa FIT Biotech on valittu mukaan kansainväliseen hiv-infektion hoitoon keskittyvään Chait-hankkeeseen. Mukana ovat myös lääkejätit GSK, Boehringer Ingelheim, Sanofi Pasteur ja Viiv Healtcare. FIT Biotech kehittää hiv-rokotetta, jolla on onnistuttu ensimmäistä kertaa maailmassa vähentämään hiv-tartunnan saaneiden henkilöiden Johda ja markkinoi -seminaari silja Line m/s serenade, Helsinki Tukholma Helsinki TiisTai Ilmoittautuminen Kahvibuffet Seminaarin avaus Juhani Tamminen Läpi harmaan kiven 10 askelta voittajaksi Muiden johtaminen vaatii taitoa johtaa itseään! Kirjailija, jääkiekkovalmentaja Juhani Tami Tamminen Lounas Miten lisään myyntiä pienellä panostuksella perusasiat kuntoon pienellä säädöllä markkinointiviestinnän uudet tuulet Toimitusjohtaja Lauri Sipilä, MARK Suomen Markkinointiliitto Osallistujien tutuiksi tuleminen Tauko Yrityksen arvonmäärityksen hyödyntäminen johtamisessa Lyhyesti eri arvonmääritysmenetelmät (tase- ja tuottoarvo) Yrityksen arvo eri tilanteissa: yrityskauppa, rahoitus sekä avainhenkilöiden palkitsemistilanteissa Miten hyödynnän omistuspohjaisia henkilöstön sitouttamis- ja motivointitapoja Yrityksen arvonnousu menestymisen mittarina miksi siihen tulisi pyrkiä, vaikka tarkoituksena ei olekaan myydä yritystä Laskimet mukaan tai kohtuullinen päässälaskutaito! Kauppatiet. Tri, di Toivo Koski, Tulos Akatemia Oy (Laiva lähtee Tukholmaan kello 17.00) Tauko Ála carte -illallinen ilmoittautuminen viimeistään tai tai p. (09) /Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, mahdolliset ruoka-allergiat, hyttivalinta ja yrityksen toimiala. veressä olevaa virusten määrää. Tämä on konkreettinen osoitus uuden teknologiamme tarjoamista mahdollisuuksista, sanoo toimitusjohtaja Kalevi Reijonen. FIT Biotech on perustettu 17 vuotta sitten. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tampereella ja lisäksi sillä on tuotekehitystoimintaa Tartossa. Tule mukaan tarjolla on inspiroivaa asiantuntemusta ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa rentoa meininkiä tuulahdus Tukholmaakin KesKiviiKKO Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi- ja hedelmätarjoilu Ota sosiaalinen media haltuun ole mukana järkevästi ja tavoitteellisesti Tapahtui somessa -esimerkkejä, joita et toivo omalle yrityksellesi mitä sosiaalinen media oikeasti on? some-markkinointi tuloksellisesti sosiaalisen median do s and dont s case-esimerkkejä Toimitusjohtaja, sosiaalisen median asiantuntija Marika Siniaalto, Grapevine Media Oy Tauko ja kahvibuffet Myyntihenkisyyttä ja asiakaspalvelun spirittiä johtamisen keinoin johda tavoitteellisuudella tehoa tekemiseen kuka kuuntelee, kuka ideoi, ketä kuunnellaan, kenen ideoita toteutetaan johda yhdessä onnistumista myönteisiä kokemuksia myös asiakkaille Toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin klo 17.00) Erilaisuuden ymmärtäminen asiakaspalvelussa ja johtamisessa miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan ymmärrä oma erilaisuus ja vahvuus hyödynnä muiden toisenlaisuus Toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Riitta Saarikangas Keskustelua seminaarista Tauko Seminaarin päätös ja coctails Buffet-illallinen TOrsTai Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta (normaalihinta) 465 (640 )/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 490 (665 )/hlö 1 h sisähytissä 510 (685 )/hlö 1 h promedane hytissä 520 (695 )/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä 540 (715 )/hlö 2 h DeLuxe-luokan hytissä 663 (838 )/hlö 1 h DeLuxe-luokan hytissä Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan. Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI p Yksityisen sektorin palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin euroa ja naisilla euroa vuonna Sukupuolen lisäksi myös iän vaikutus ansiokehitykseen on huomattava. Palkansaajien keskiansiot ovat suurimmat ikäryhmässä vuotiaat. Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppat. tri, DI Toivo Koski Lauri Sipilä Marika Siniaalto Riitta Saarikangas Tervetuloa mukaan!

22 22 YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Pankkisektorilla on moraalikriisi. Pankit keräävät omaisuutta, mutta ne eivät kanna vastuuta tekemistään virheistä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja Hämeen Sanomissa Ihmisiä ei saa haukkua nimeltä, mutta yritys on lähes vapaata riistaa. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen Kalevassa Kaksintaistelu: Euroopan talouskriisi on vellonut jo vuosia, eikä loppua näy. Kansainvälistä tukkukauppaa käyvä yrittäjä Paula Aikio-Tallgren vaatii oppositiojohtaja Juha Sipilää ohjaamaan oppositiota vahvemmin avuksi kriisin ratkaisemiseen. Meitä yrittäjiä alkaa ahdistaa kuukaudesta toiseen vellova, puhtaasti poliittinen eurokriisi. Tilanne turhauttaa meitä, kun haluamme päästä tekemään työtämme rauhassa ja luomaan Suomeen toivottua talouskasvua. Oppositiopuolue keskusta on ollut mukana rakentamassa nykyistä euroaluetta, mutta nyt keskustelu velloo populistisissa yksityiskohdissa. Miksi oppositio ei painosta vielä tiukemmin hallitusta viemään läpi päätöksiä, joilla yrittämisen kannusteita tässä vaikeassa taloustilanteessa parannettaisiin? Keskusta on perustanut oman euroryhmän. Merkitseekö tämä suoraan sitä, että keskusta ajaa kuitenkin Suomen irtaantumista eurosta? Syksyn budjettilinjauksissa veronkorotukset ovat etusijalla säästöjen sijasta. Tämä vaikuttaa yksityiseen kulutukseen, työllisyyteen ja investointeihin. Nyt pitää kääntää saappaat samaan suuntaan investointien ja työpaikkojen turvaamiseksi. Miten oppositio voi auttaa yrittäjiä tässä? Löytyykö oppositiosta rohkeutta tukea hallituksen politiikkaa silloin, kun kyseessä on yritysten toimintaedellytysten parantaminen? Hallitus ei tule saavuttamaan tavoitteitaan, joiden mukaan valtion velkasuhde saataisiin käännettyä laskuun ennen vaalikauden loppua. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen Demokraatissa Jukka-Pekka Moilanen Paula Aikio-Tallgren Puheenjohtaja Länsi-Pohjan Yrittäjät Vientiyrityksiä toivotaan Suomeen lisää, panostuksia yritysten kansainvälistymiseen on luvattu lisätä. Mitkä ovat omasta mielestäsi tärkeimmät ja realistisimmat toimenpiteet viennin kasvun vauhdittamiseksi? Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

23 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 23 Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Paikkakunnalla kukoistavat kotikampaamot. Verottajalla ei ole haisuakaan, että naapurin Irma kiärtää paplaria naapurissa ilman, että on koskaan kuullut, että toiset leivän saadakseen maksavat myös veroja. Elina alv:n korotuksista Keskusta on nimenomaan halunnut kääntää keskustelun euroasiassa pitkään tähtäimeen ja kriisin syihin. Minkälaista Eurooppaa haluamme rakentaa? Mitä tapahtuu rapautuneelle kilpailukyvyllemme? Suomi nousee vain yrittämisen avulla, sen vuoksi fokukseni on ilman muuta kilpailukykyä korjaavissa ja kasvuhakuisissa toimissa. Ei tietenkään. Yrittäjänä olen oppinut, ettei pidä koskaan ajautua päätöksistä toiseen. Nyt Suomelle on käymässä niin. Oma tahtotila pitää olla selkeä ja vaihtoehdot kartoitettuna. Mielestäni EU:n tulee jatkaa itsenäisten valtioiden liittona ja euron vakauden tulee perustua talouskuriin. Yrittäjät tietävät mikä on edessä, jos velkaantumiskehitystä ei pysäytetä ja keskitetä fokusta kilpailukykyä parantaviin toimiin. Meillä on meneillään eurokriisin lisäksi teollisuutemme rakennemuutos. Nyt pitäisi uskaltaa investoida biotalouteen ja esimerkiksi julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien uusimiseen. Tehottomat järjestelmät aiheuttavat asiantuntijoiden mukaan 1,5 3 miljardin euron ylimääräisen kulun joka vuosi julkiseen talouteen. Satsaus tietojärjestelmiin olisi suhdannepoliittinen toimi ja maksaisi itsensä nopeasti takaisin. Löytyy. Pidän esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysvähennystä, sijoittajakummivähennystä sekä tuplapoistoja oikean suuntaisina toimina ja tuen niitä. Olisin kuitenkin odottanut selkeitä toimia biotalouden vauhdittamiseksi, yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi sekä suomalaisen omistajuuden tukemiseksi. Meillä satsataan paljon tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Markkinointi ja kansainvälistymisen tukeminen on siihen verrattuna lapsenkengissä. Ehkä osan t&krahoista voisi suunnata kotimaisten referenssien aikaansaamiseksi. Moni suomalainen huipputeknologiayritys joutuu selittelemään asiakkailleen: teillä on huipputeknologia, miksei kukaan Suomessa ole ostanut laitosta. Juha Sipilä Puheenjohtaja Suomen Keskusta Yle-verosta tuli oikeudenmukaisempi Eduskunnan valtiovarainvaliokunta muutti hallituksen Yleisradio-veroesitystä siten, että veron perusteeksi otetaan liikevaihdon sijasta yrityksen tulos ja maksun suuruudesta tehtiin enemmän riippuvainen yrityksen koosta. Nykyinen televisiolupamaksujärjestelmä oli tullut tiensä päähän. Siksi hallitus esitti eduskunnalle uutta vuotuista Yleisradioveroa. Yksityishenkilön maksusta tehtiin progressiivinen ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärään perustuva vero enimmäismäärältään 140 euroa. Koska aiemmin myös yritykset olivat maksaneet televisiolupamaksua, ehdotti hallitus yrityksen liikevaihdon määrään perustuvaa veroa. Vero olisi ollut 350 euroa tai 700 euroa liikevaihdon määrästä riippuen. Jo lakiesityksen lähetekeskustelussa arvostelivat porvarilliset kansanedustajat yrityksille kohdistetun veron laskentatapaa epäoikeudenmukaisena. SY mukana. Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa paneuduttiinkin yritysten Yle-veroon hyvin perusteellisesti. Valiokunta toimi asian valmistelussa tiiviissä yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Valiokunta päättikin muuttaa yritysten Yle-veron laskentatapaa. Valtiovarainvaliokunta esitti Yle-veron laskentaperusteeksi yrityksen tulosta. Liikevaihtoa pidettiin huonona perusteena, koska liikevaihto ei kuvasta veronmaksukykyä ja toiminnan kannattavuus vaihtelee suuresti eri aloilla. Tuloon perustuvalla verolla on myös se hyvä ominaisuus, että se on riippuvainen suhdannetilanteesta. Vaikeina aikoina yrityksen tulos laskee ja samalla alenee myös veron määrä. Parhaaksi veromalliksi valittiin niin sanottu lineaarinen malli. Veroa maksettaisiin vasta yrityksen voitosta euroa ylittävältä osalta. Tuolloin vero olisi sama 140 euroa kuin yksityishenkilön vero. Ylittävältä osalta maksettaisiin veroa 0,35 prosenttia euroon asti, jolloin veron maksimimäärä olisi euroa. Hallituksen esittämä 700 euron vero olisi ollut suuryrityksille lähinnä muodollinen maksu. Nostamalla summaa, voitiin olennaisesti lisätä yritysten välistä oikeudenmukaisuutta eli nostaa alaraja melko korkealle ja pitää veroprosentti varsin kohtuullisena. Valtiovarainvaliokunnan tekemät muutokset ovat saaneet varsin suopean vastaanoton. Suomen Yrittäjät tekivät hyvää työtä valmistelemalla hyviä, käyttökelpoisia veromalleja valiokunnan käyttöön. Kimmo Sasi (kok) Valtiovarainvaliokunnan pj ALEKSI POUTANEN Facebookkommentti Eiköhän työpaikan kahvitkin laiteta kohta verolle? Jari kilometrikorvausten leikkauksista PS. Valmet Automotiven saama tilaus on loistava asia, jolla on suuri merkitys yrittäjillemme ja koko kaupungin yrityksille. Tilauksen vaikutus ulottuu koko seudulle. Autotehdas on iso työnantaja paikkakunnalla. Sillä on merkitystä meihin kaikkiin vaikuttavan positiivisen ilmapiirin luomisessa. Yhdessä tekemällä eteenpäin. Tilaus työllistää vuosina Terttu Lundelin Puheenjohtaja Uudenkaupungin Yrittäjät Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN , Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p , f Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24 24 YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 arjessa Sokea työllistää avarakat Innojokin toimitusjohtajan Jukka Jokiniemen mukaan vajaakuntoiset työntekijät voivat olla huippuosaajia. Lotta Tammelin JARKKO VIRTANEN yrittäjän arjessa Totta kai näkövammani haittaa yrittämistäni, mutta se ei kuitenkaan estä menestyksekästä yritystoimintaa. Innojokin toimitiloissa Helsingin Kurkimäessä vastaanotto on lämmin. Ovella tulijaa tervehtii ensimmäisenä Fanny, joka nuolaisee vieraan kättä ja heiluttaa iloisesti häntäänsä. Fanny on yrityksen toimitusjohtajan Jukka Jokiniemen opaskoira. Jokiniemi sokeutui silmäsairauden vuoksi lähes kokonaan 1990-luvun alussa, ja hänen oli valittava joko yrittäminen tai eläköityminen. Yrittäminen voitti, ja kirkasvalolaitteita ja design-valaisimia valmistavan Innojokin tarina sai alkunsa. Oman taustansa vuoksi Jokiniemi on pitänyt tärkeänä palkata yritykseen töihin osatyökykyisiä. Se on hänen tapansa kantaa yhteiskuntavastuuta. Yritys valittiinkin vuonna 2008 esimerkilliseksi vammaistyöllistäjäksi. Erilaisuus, oli se sitten minkälaista tahansa erilaisuutta, on aina hyväksi työyhteisölle. Erilaisuus lisää yleistä avarakatseisuutta. Jo se, että meillä on toimitiloissamme koira, lisää tänne rentoutta, Jokiniemi summaa. Vajaakuntoisuus voi olla monimuotoista, mutta taustalla voi olla hirveän kovaa osaamista tai erikoislahjakkuutta. Monet yritykset voisivat löytää aivan huipputyöntekijöitä tästä joukosta, jos he vain osaisivat Jukka Jokiniemi ymmärtää asian mahdollisuudet ja samalla myös hyväksyä tilanteen rajoitteet. Pieniä parannuksia. Innojokissa vajaakuntoisia työntekijöitä on neljä, kun kaikkiaan yrityksessä työskentelee noin 20 henkeä. Lisäksi Innojokin alihankkijaverkoston kautta työllistyy noin parisenkymmentä osatyökykyistä henkilöä. Työtehtävien sujuvoittaminen kaikille sopivaksi ei ole vaatinut suuria muutoksia. Jos on näön kanssa ongelmia, pitää satsata valaistukseen ja käyttää tietokoneen kanssa tarvittavia apuvälineitä. Fyysiset vammat tarkoittavat, että joihinkin paikkoihin on lisättävä esimerkiksi ylimääräisiä kaiteita. Olemme myös tehneet autojen hallintalaitteisiin pieniä muutoksia. Rahallisesti panostuksissa puhutaan meidän kohdallamme Assistentti. Opaskoira Fanny on Innojokin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemelle tärkeä apuri ja työkaverikin. sadoista euroista ei sen kummemmista summista. Jokiniemi ymmärtää kuitenkin, että kynnys osatyökykyisen palkkaamiseen on suurempi. Jos osatyökykyisyys johtaa siihen, että ihmisen suorituskyky ei ole 100-prosenttinen, niin on aivan ymmärrettävää, ettei kukaan palkkaa tällaista henkilöä ilman sopeuttavia toimenpiteitä. Mekin saamme joidenkin työntekijöiden kohdalla palkkatukea joitakin satoja euroja kuussa. 40% yrityspäättäjistä ilmoitti Vatesin tutkimuksessa, että heidän yrityksensä on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä. 54% yrityksistä oli tehnyt sopeuttamisia työhön tai työympäristöön, jotta alentuneen työkyvyn omaava kykenee työhön.

25 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 25 SYYSkuu 19 Muistathan: Kiinteistöveron ensimmäisen erän eräpäivä on 19. syyskuuta. Toinen erä maksetaan marraskuussa. ja Kaskinen saavat verotuloistaan kaksi prosenttia valtionapuna. Ranualla vastaava 2%Espoo luku on 70 prosenttia. seisesti Kiipeily jää muille JARKKO VIRTANEN > Innojokin laatuinsinööri ja elektroniikkasuunnittelija Arto Peltoniemi on sairastanut lapsena polion, joka vaikeuttaa hänen liikkumistaan. Ennen Innojokiin tuloaan Peltoniemi asui Turussa, mutta koska työllistyminen sillä seudulla alkoi olla hankalaa, muutti hän työn perässä Helsinkiin. Innojokissa hän on työskennellyt nyt noin vuoden verran. Pääsin Innojokiin nopeasti töihin, mutta sanoisin kuitenkin, että osatyökykyisten on haastavampaa löytää työtä kuin niin sanottujen terveiden ihmisten. Fyysiset tehtävät ovat minulle vaikeampia nostamiset tai sellaiset. En myöskään kiipeile, Peltoniemi naurahtaa. Peltoniemen avuksi Innojokin kaksikerroksisessa toimitilassa on lisätty kaiteita. Myös yrityksen autoon tehtiin pieniä parannuksia. Ajan vain automaattivaihteista autoa, joten kytkimeen tehtiin muutoksia, Arto Peltoniemi kiittelee. Keskustele aiheesta Kommentti LOTTA TAMMELIN Asenne ja uskallus 40% ilmoitti, että vammaisten tai osatyökykyisten työhönottoon oli haettu rahallista tukea. Omaa tehden. Jukka Jokiniemen oma näkökyky on hyvin heikko, ja hänet luokitellaankin sokeaksi. Totta kai näkövammani haittaa yrittämistäni, mutta se ei kuitenkaan estä menestyksekästä yritystoimintaa. Innojok on omalla toimialallaan yksi parhaiten menestyneistä yrityksistä Suomessa. Liikevaihtomme oli päättyneellä tilikaudella 5,5 miljoonaa euroa ja nettotulos euroa. Yksi haaste sokeudessa on se, ettei Jokiniemi pysty seuraamaan kilpailevien yritysten toimintaa samalla tavalla kuin näkevät kollegat. Senkin mies osaa kääntää voitoksi. En ole kiinnostunut kilpailijoistani, vaan keskityn omaan tekemiseeni. Omassa yrityksessään voi muovata toimintatavat sellaisiksi, että vammasta syntyvät haitat voidaan minimoida. Ne tehtävät, joissa tarvitaan näkökykyä, hoitavat meillä näkevät ihmiset. Minulla on omat vahvuuteni muotoilun ja tuotekehityksen osalla, Jokiniemi iloitsee. Arvatkaas, mikä on Jukka Jokiniemen rakkain harrastus? No purjehtiminen tietenkin. Kolmeviikkoisesta asti moottoriveneilleen toimittajan leuka loksahti tämän vastauksen kuullessa apposen ammolleen. Miten sokea voi purjehtia, ihmettelin. No helposti, vastasi Jukka. Joko sokea purjehtii äänipoijuradalla, navigaattorin avustuksella tai sitten veneessä on mukana näkevä apuri. Hetken vastausta pureskeltuani totesin, ettei sokeana purjehtiminen taida sittenkään olla mahdotonta. Kyse on vain asenteesta ja uskalluksesta. Ja samahan se on tämän vajaakuntoisten työllistämisenkin kanssa. On vain uskallettava luottaa siihen, että toinen tekee työnsä hyvin, vaikka hän onkin hiukan erilainen kuin täysikuntoiset kollegat. Ja kuten Jukka Jokiniemi totesi, myös vajaakuntoisten työntekijöiden joukosta löytyy huippuosaamista, taitoa ja erikoislahjakkuuksia. Ehkä heistä joku tarvitsee avukseen kaiteen tai hiukan lisävalaistusta, mutta onko se nyt sitten kovin suuri panostus siihen, että saa vastineeksi ahkeran ja hyvän työntekijän sekä kantaa samalla yhteiskuntavastuunsa kuten Jukka asian ilmaisi.

26 26 arjessa JARKKO VIRTANEN YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Osakassopimus. Teppo Laine pohtii työkseen miten yrityksen omistajien väliset erimielisyydet voidaan ehkäistä jo ennalta. Älä heitä yritystä tuulen vietäväksi Yhtiökumppaneiden pelisäännöt on hyvä kirjoittaa kiveen jo ennen bisnessuhteen alkua. Osakassopimus on samalla testi siitä, mahtuvatko yhtiökumppanit samaan yritykseen. Olli Hakala Yritystä perustettaessa omistajilla on kova hinku päästä kiinni konkreettiseen työhön liikeidean kypsyttelyn sijaan. Arki voi olla karu, kun alkuhuuman jälkeen yhtiökumppaneiden ensimmäiset erimielisyydet paljastuvat. Toivottavasti kaapista löytyy silloin osakassopimus, joka määrittelee omistajien vastuut ja velvollisuudet. Jos ensin perustetaan yhtiö ja vasta sitten tehdään osakassopimus, niin osakejako voi olla jo mennyt väärin, sanoo Asianajotoimisto Legistum Oy:n osakas Teppo Laine. Yrittäjyys on pitkäkestoinen ja merkittävä ratkaisu, joka tulee valmistella huolella. Laine on tehnyt yli sata osakassopimusta. Hänen mielestään sopimuksen tekeminen on samalla hyvä hetki pysähtyä ja miettiä omia sekä yrityksen tavoitteita. Tilaisuus on otollinen, sillä sopimusta tekemässä on lakimies, joka pystyy arvioimaan tilanteen ulkopuolisena ja selvittämään kunkin osapuolen motiiveita ja yksilöllisiä tavoitteita. Kaikki osapuolet lähettävät suoraan minulle näkemyksensä tilanteesta ja sopimuksen sisällöstä alustavan luonnoksen pohjalta. Näen heti miten heidän tavoitteensa eroavat ja pystyn ennakoimaan ongelmakohdat sekä ehdottamaan niihin ratkaisuja, Laine kertoo. Osakassopimus on yleistynyt. Yksityiset ja julkiset rahoittajat usein vaativat osakassopimuksen tekoa ja sen laatiminen onkin yleistynyt Suomessa. Sopimus voi määritellä laajalti eri asioita, mutta tärkeimpiä ovat muun muassa työvelvoite, työnjako ja olosuhteista johtuvat muutokset, kuten osakasvaihdos. Esimerkiksi osakkaan kuolema on syytä huomioida. Tällaisessa tapauksessa äänivaltaa yhtiökokouksessa voi käyttää ulkopuolinen tai julkinen toimija, joka edustaa kuolinpesää tai toimii edunvalvojana, Laine kertoo. On tärkeää sopia miten yhtiön osakkeet voi tällaisissa tapauksissa lunastaa takaisin. Osakkaiden panostukset: Miten monta tuntia kukin työskentelee viikossa tai sijoittaa alkupääomaa. Sopimuksessa voidaan määritellä myös osakkaiden vastuualueet. Joissain tapauksissa tietyt työt vähenevät ajan myötä ja tähänkin voidaan osakassopimuksessa varautua. Peruspykäliä ovat myös lojaliteetti-, kilpailukielto- ja salassapitoehdot. Eräässä tapauksessa 55 prosenttia yrityksestä omistanut taho perusti uuden firman ja siirsi liiketoiminnan uudelle yritykselle. Kaksi muuta osakasta katsoivat ihmeissään vieressä, sillä osakassopimusta ei ollut, Laine muistelee. Yhtiökumppaneiden pelisäännöt. Osakeyhtiön yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, samoin kuin yhtiösopimus avoimessa ja kommandiittiyhtiössä. Näihin asiakirjoihin voidaan lisätä minimivaatimusten lisäksi muitakin kohtia. On paljon asioita mitä yhtiöjärjestykseen ja yhtiösopimukseen periaatteessa voisi lisätä. Usein sitä ei välttämättä ole järkevää tehdä, koska asiat ovat sitten kaikkien Muista nämä, kun teet osakassopimuksen Yhtiön hallinnon järjestäminen: Mitkä valtuudet on kullakin toimijalla on. Pienessä yhtiössä voidaan esimerkiksi sopia, että yli euron hankinta vaatii hallituksen tai yli euron hankinta vaatii yhtiökokouksen suostumuksen. Lunastus ja lunastushinta: Miten ja mihin hintaan osakkaiden hallussa olevat osakkeet voidaan lunastaa takaisin yhtiölle. Lunastushinta voidaan määritellä eri tavoin ja eri suuruiseksi eri tilanteissa. Esimerkiksi, jos lunastus perustuu osakkaan osakassopimuksen rikkomukseen, voidaan käyttää alhaisempaa lunastushintaa, kuin jos kyse on osakkaan vapaaehtoisesta osakkeista luopumisesta nähtävillä, Teppo Laine huomauttaa. Osakassopimus on tarkoitettu nimenomaan yhtiökumppaneiden keskinäisiksi pelisäännöiksi, eli miten yritystä käytännössä hoidetaan. Osakassopimus tai yhtiömiesten keskinäinen sopimus avoimessa tai kommandiittiyhtiössä eivät ole julkisia. Niihin voidaan siis lisätä sellaisia kohtia, joita ei haluta kolmansien osapuolien tietoon. Velvollisuudet yhtiön omistajana ollessa ja osakkeista luopumisen jälkeen: Esimerkiksi salassapitovelvollisuus, kilpailukielto ja rekrytointikielto. Immateriaalioikeudet: Kuka omistaa oikeudet keksintöihin ja tekijänoikeuksiin. Osakassopimuksen rikkomisen seuraukset ja vahingonkorvaus: Lasketaanko mukaan vain välittömät vai myös välilliset seuraukset sekä sopimussakon määrä. Korkeimmat sakot määrätään yleensä kilpailukiellon tai salassapitosopimuksen rikkomisesta. Lähde: Teppo Laine, Asianajotoimisto Legistum Oy

27 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa 27 Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa Brändin rakentamiseen MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Kamppailu- ja urheiluvarusteiden verkkokauppa Fi Etelä-Pohjanmaan alueelta. Liikevaihtoluokka alle 100 t, 1 työntekijä, toimintaa koko Suomessa, verkkoliiketoimintaa, vuokratut 50 m 2 toimitilat. EPY Naisten ja miesten Juhla-asujen erikoisliike/vuokraamo (liiketoiminta) Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 80 m 2. Hintapyyntö SY Huonekaluliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto Omat toimitilat m 2. Hintapyyntö SY Mönkijöiden, mopojen ja moottoripyörien myyntiyritys Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 380 m 2. Hintapyyntö varastoarvo. SY Verkkokaupan liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liike-vaihto Työntekijöitä 1. Hintapyyntö varasto. SY Lastenvaateliike Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto Vuokratut toimitilat 130 m 2. SY Myydään osuus/haetaan rahoitusta lastenvaate ja -jalkineyritykseen. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla, myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto Työntekijöitä Vuokratut toimitilat. SY Myydään tai vuokrataan elintarvike-, matkamuisto- ja tekstiilimyymälä kokonaisuus. Yrityksessä lisäksi monipuoliset oheispalvelut. Liikevaihto Omat toimitilat 599 neliötä, kannattavuus ja asiakasmäärät kasvussa. 2-3 työntekijää. SY Siementen ja puutarha-alan tarvikkeiden maahantuonti sekä tukku- ja vähittäiskauppa Satakunnassa. Samoissa liiketiloissa toimii myös kukkakauppa. Liikevaihto , toimitilat 240 neliötä, hintapyyntö SY Elintarvikeliike Espoon Laaksolahdessa. Hyvällä alueella, liike-vaihto yli 2 miljoonaa euroa. 6-9 työntekijää, omat 320 neliön toimitilat, hintapyyntö SY Huoltoasema-kahvilakiinteistö Etelä-Pohjanmaalla kantatie 66 varrella. Omat toimitilat 1200 m 2. Hintapyyntö SY Huoltoasema-lounaskahvila Ylä-Savon alueelta valtatien 5 varrelta. Liikevaihto n Työntekijöitä Oma tontti ja toimitilat. Hintapyyntö (kiinteistö, tontti, katos, säiliöt) + vaihto-omaisuus. SY Majoitus, ravintola, elintarvike Seurusteluravintola Tampereen lähistöllä. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Palvelut, liikenne Isännöintitoimisto Uudellamaalla. Työntekijöitä 4-5. Liikevaihto Hintapyyntö SY Pitkään toiminut huoltoasema pienellä paikkakunnalla Pohjois- Savossa. Yrityksellä oma tontti ja kiinteistö. Liikevaihto noin 1,6 milj. euroa. Hintapyyntö SY Myydään/myydään osuus yksityinen lastensuojelulaitos (nuorisopsykiatrinen erityisosaaminen). Työntekijöitä 6-9. Omat toimitilat 350 m 2. SY Tilitoimisto ja yritystoiminnan asiantuntijapalveluyritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Omat toimitilat 400 m 2. Hintapyyntö SY Naisten liikuntakeskus tai osuus Helsingissä. Liikevaihto Vuokratut toimitilat 870 m 2. SY Tilitoimisto Pirkanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 5-7. Vuokratut toimitilat 100 m 2. SY Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhden yrityksen kaksi toimipistettä joko liiketoiminta- tai osakekauppana. Toinen yritys omassa toimitilassa, toinen vuokratussa. Liikevaihto , työntekijää. SY Autokorjaamon liiketoiminta työkaluineen ja varastoineen. Liikevaihto , hintapyyntö SY Henkilöstövuokrausyrityksen liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. Hintapyyntö e. Työntekijöitä n. 100, vuokratut toimitilat. SY Myydään/ haetaan rahoitusta kuntosalikonseptin uusiin, avattaviin toimipisteisiin: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Jyväskylä, Turku, Lahti, Kuopio, Kotka, Forssa ja Valkeakoski. Liikevaihto per toimipiste Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat m 2. SY Fysiatrinen hoitolaitos Kuopiossa. Liikevaihto Työntekijöitä Omat toimitilat 220 m 2. SY Muut toimialat Kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon erikoistunut yritys Uudellamaalla. Toimintaa myös Etelä -ja Keski-Suomessa. Liikevaihto n Työntekijöitä Hintapyyntö SY Melonta- ja ohjelmapalveluyritys Etelä-Savossa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 22 m 2. Hintapyyntö SY Rengasliike Satakunnassa. SY Ilmastoinnin puhdistuksia ja huoltoja sekä mittauksia ja säätöjä suorittava yritys. Hintapyyntö , toimintaa koko Suomessa. SY Teollisuus Lihasäilykkeitä valmistava yritys Keski-Suomessa. SY Teollisuustuotteen valmistusoikeudet Etelä-Pohjanmaan alueelta. EPY Sinä kivialasta kiinnostunut; ryhdy yrittäjäksi. Satakunnassa n. 30 v. vakaalla pohjalla toiminut kivialan yritys myytävänä. Hautakivien ja kivitasojen valmistus ja myynti. Liikevaihto n Omat toimitilat. Ota yhteyttä! SY Metalliteollisuuden alihankintayritys (teräsrakenteet, profiiliovet, ovet, palo-ovet, hallit, asennus) Satakunnassa. Omat toimitilat 250 m 2. SY Rakennuspuusepän tuotteita valmistava ja markkinoiva liiketoiminta. Hyvämaineinen yritys. Toimintaa koko Suomessa ja vientiprojekteja, parasta aikaa mukana mm. vientirenkaassa. Oma tuotteisto. Toiminut yli 16 vuotta Pohjois-Savossa, jonka aikana saavutettu erittäin merkittäviä referenssikohteita. SY Metallialan yritys Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat m 2. SY Rakentaminen Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto yli Työntekijöitä Omat toimitilat 200 m 2. SY Maanmittausalan yritys Pohjois-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 40 m 2. Hintapyyntö SY Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja Perinteikäs puusepänliike Lähiöravintola Jyväskylässä A-oikeuksilla Autokorjaamoketju Sähkökonekorjaamo Metallituotteiden valmistus Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys Kauneushoitolan liiketoiminta ja -omaisuus varasto Vakiintunut muotivaatekauppa Autovaraosaliike Satakunnassa Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta Tilitoimisto Ohutlevytuott. valmistusta Kauppapuutarha -60 % käyvästä arvosta Golf-kentän liiketoiminta Käy sivuillamme tai soita OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan lvi-suunnittelu, -asiantuntija tai -putkifirma Etelä- Suomesta/pääkaupunkiseudulta. Hintapyyntö alle SY parasta vinkkiä RekisteRöi tavaramerkkisi Oman tavaramerkin rekisteröiminen on markkinoinnin perusasioita. Rekisteröity tavaramerkki on yksinoikeudella sinun. Saat myös oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä samanlaisille tavaroille tai palveluille. Tavaramerkki on investointi, jonka arvo oikein käytettynä kasvaa. suojaa muotoilusi Hyvä muotoilu on arvokas kilpailuvaltti. Muotoilulla erotut joukosta. Uuden muotoilun suojaaminen mallioikeudella mallin rekisteröinti on välttämätön työkalu jäljittelyn torjunnassa. Oikeat askeleet Ovat tärkeitä Selvitä jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, mitä muut ovat tehneet. Onko tavara merkillesi tai tuotteen muotoilulle sen käyttöönotolle, markkinoinnille tai yksinoikeuden saamiselle esteitä. Meiltä saat asiantuntijaneuvontaa. Meillä on kattava määrä maksuttomia tieto palveluja verkkosivuillamme. Voit tilata kauttamme myös ennakkotutkimuksia. Hae hyvät neuvot netistä tai soita yleisneuvontaamme puh. (09) Tule ja tiedä! Lue lisää Maailman valloittaja? Neuvontaa tavaramerkkiasioissa Markkinointiviestinnän Viikolla Wanhassa Satamassa Avoin yleisöluento PRH:ssa tavaramerkin hakemisesta. Ilmoitusehdot: Taidegalleria (taiteen myynti ja kehystyspalvelu) hyvältä paikalta Tampereen keskustasta. Hintapyyntö: PY Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

28 28 YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 VIENTI Kašmiriin kiedottu Suomalaiset luksustuotteet kiinnostaisivat maailman markkinoilla. Tähän mahdollisuuteen tarttui Balmuirin perustanut Heidi Jaara. Lotta Tammelin Ylellisiä luksustuotteita ja koreilevia statusbrändejä on suomalaisessa kulttuurissa aina pidetty turhakkeina. Näin ei kuitenkaan ajatella kansainvälisillä markkinoilla. Siitä kertoo esimerkiksi luksustuotteita valmistavan Balmuirin huikeat kasvuluvut. Minulla oli tavoitteena lähteä heti kansainvälistymään, kun perustin yrityksen vuonna Nyt myymme tuotteita 38 eri maahan. Olemme tuplanneet joka vuosi liikevaihtomme, Messuille osallistuminen on paras tapa lähteä kansainvälistymään. Heidi Jaara ja viime vuonna se oli noin miljoona euroa, kertoo oululaisen Balmuirin perustaja ja pääsuunnittelija Heidi Jaara. Balmuir on keskittynyt ylellisten sisustustuotteiden ja muotiasusteiden suunnitteluun. Yrityksen hulppea tuotekatalogi sisältää kynttilöitä, sisustustyynyjä, torkkupeittoja, aamutakkeja, kaulahuiveja, käsineitä ja hattuja. Materiaalilistalta löytyvät kašmir-villa, kid mohair, poronmokka, kivipesty pellava ja jopa lohen nahka. Hintaa kašmir-huiville kertyy sadasta kahteensataan euroon, poronmokkatyyny irtoaa sadalla eurolla. Kalleimpia tuotteita ei edes myydä kotimaisilla markkinoilla. Ulkomailla luksuksella voi tehdä paremmin bisnestä. Tänä vuonna liikevaihdostamme tulee jo 70 prosenttia ulkomailta. Ensivuodeksi tavoittelemme 90 prosenttia, Jaara arvioi. Suomalaisuus on eduksi. Heidi Jaara uskoo vahvasti, että muillakin suomalaisilla olisi loistavat mahdollisuudet menestyä luksustuotteillaan maailmalla. Olemme saaneet alan kansainvälisillä huippumessuilla runsaasti hyvää palautetta siitä, että olemme Suomesta. Balmuirilla on esimerkiksi aina valikoimissaan jotakin erikoista ja eksoottista, jota muilla ei ole. Meidät koetaan innovatiivisiksi. Lähtekää suomalaiset katsomaan maailmalle noita oman alanne messuja. Olen yrittänyt kovasti houkutella esimerkiksi Japanin muotimessuille muitakin suomalaisia suunnittelijoita. Pohjoismaista siellä ei ole muita kuin me, joten suomalaisille löytyy kyllä tilaa. Messuille osallistuminen on paras tapa lähteä kansainvälistymään, Jaara neuvoo. Balmuir aloitti oman messutaipaleensa Pariisin muotiviikoilta. Siellä kiinnostuneimpia yrityksen tuotteista olivat japanilaiset, joten looginen siirto oli matkata Japanin vastaavaan tilaisuuteen. Nyt Japani onkin Venäjän lisäksi yrityksen ykkösmarkkinaaluetta. Meillä on Japanissa noin asiakasta. Japanilaiset tykkäävät laadukkaista luonnonmateriaaleista. Toinen valtti on se, että olemme suomalaisia. Japanilaisille toimitusvarmuus ja täsmällisyys ovat todella tärkeitä. Myös venäläiset luottavat Jaaran mukaan suomalaisiin. Venäjällä tärkeä asiakkaamme on heidän hienoin tavaratalonsa TsUM. Olemme tavaratalon ainoa skandinaavinen toimittaja, sillä he ovat aiemmin keskittyneet lähinnä brändeihin kuten Chanel tai Lamborghini. Keskustelua asiakkaan kanssa. Koska ihmiset ovat eri maissa erilaisia, on Balmuirin valikoimissa myös markkinakohdennettuja tuotteita. Olemme pyytäneet asiakkailtamme palautetta esimerkiksi Kiinasta siitä, että minkälaiset lahjatuotteet heillä ovat haluttuja. Lisäksi olemme tehneet esimerkiksi Japanin markkinoille kimonon kanssa käytettäväksi sopivia kid mohair -huiveja. Asiakkaat ovat olleet tästä erittäin kiitollisia. Jaara korostaa, että myös työnjälki on oltava luksustuotebisneksessä ylitse muiden. Kaikki tuotteemme tehdään perheyrityksissä. Valitettavasti emme kuitenkaan voi valmistaa kaikkia tuotteitamme Suomessa, vaikka niin haluaisimme. Meillä on haasteena löytää tekijöitä, jotka tekevät todella laadukasta jälkeä. Kaikkien saumojen ja reunojen tulee olla aivan viimeisen päälle tehtyjä, kun myydään tuotteita isoille huipputavarataloille. Pyrimme kuitenkin valmistamaan kaikki tuotteemme niin lähellä kuin mahdollista. Mikä luksus? 1. Tuote on valmistettu harvinaisesta materiaalista, josta on pulaa, kuten esimerkiksi kullasta, turkiksesta ym. 2. Sen tuotantoketju synnyttää niukkuutta. Esimerkiksi neule, joka on valmistettu villasta, jota saadaan vain tietyltä saarelta maailmasta. 2. Tuotteeseen tai sen brändiin liitetään mielikuva esimerkiksi paremmasta elämästä. Keskustele aiheesta verkossa! rohkeutta. Balmuirin perustaja Heidi Jaara uskoo suomalaisyritysten mahdollisuuksiin luksustuotteiden saralla. Rohkeutta suomalaiset, hän kannustaa!

29 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT % Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto väheni tammi-kesäkuussa eniten kaivostoiminnassa. Pudotusta oli lähes 47 prosenttia. unelma Muita onnistujia luksuksen saralla Stefan Sarpaneva Sveitsistä oppia ja osaamista hakeneen kellovalmistajan Stefan Sarpanevan kelloissa yhdistyvät huippulaatu ja uniikki suunnittelu. Vuodesta 2003 asti hän on valmistanut kellojaan käsityönä yrityksensä tiloissa Helsingissä. Annette Tillander Viidennessä polvessa korualalla toimiva Annette Tillander perusti oman yrityksensä vuonna Alalla hän on kuitenkin toiminut jo 30 vuotta. Helsingin Tehtaankadulla sijaitsevassa ateljeessa Tillander tarjoaa henkilökohtaista korusuunnittelua. Hän panostaa henkilökohtaiseen asiakaspalveluun, ja suunnitellun tuotteen pitää sopia asiakkaan tyyliin ja persoonaan. Korut valmistetaan hopeasta, platinasta, kullasta ja palladiumista. Tillander suunnittelee vain koruja, joista itse pitää. Genelec Oy Iisalmelainen Genelec Oy on erikoistunut korkeatasoisten aktiivkaiuttimien suunnitteluun ja valmistamiseen. Yrityksen perinteisiä asiakkaita ovat äänitysstudiot ja radio- ja TV-yhtiöt, mutta kaiuttimet sopivat erinomaisesti myös kotikäyttöön. Kaiuttimien muotoiluun on kiinnitetty erityistä huomiota sekä toiminnallisuuden että estetiikan kannalta. Genelec onkin tehnyt jo pitkään yhteistyötä muotoilija Harri Koskisen kanssa. Luksus syntyy hienosta tarinasta Kati Leinonen > Aalto-yliopiston vieraileva markkinoinnin professori Pekka Mattila uskoo suomalaisyritysten mahdollisuuksiin luksuksen saralla. Ensin meidän on kuitenkin opittava myymään. Suomessa edelleenkin suhtaudutaan luksukseen alentuvasti. Meillä kukoistavat sanalaskut kuten rumat ne vaatteilla koreilevat. Tosiasiassa unohdamme sen, että suhdanteiden heitellessä huikeimpia liikevoittoja ovat tehneet juuri nämä luksuksen ympärille syntyneet konsernit, jotka ovat pääasiassa yrittäjävetoisia ja perheomisteisia, professori Pekka Mattila muistuttaa. Se, miksi luksustuotteiden myynti ei ole vielä saanut laajempaa jalansijaa Suomessa, johtuu Mattilan mukaan siitä, että meiltä puuttuu tervettä kaupallista ajattelua ja markkinointiosaamista. Suomalainen puu kuljetetaan Tanskaan, ja siellä siitä saatetaan valmistaa luksusta. Meiltä puuttuu markkinointihenkeä ja kykyä ymmärtää, kuinka tärkeä asia brändi on. Haemme rahoitusta uuteen tuotantolinjaan, mutta emme ymmärrä sitä, että pitäisi olla valmis investoimaan myös hienoon tarinaan ja brändiin. Pekka Mattila kehottaa suomalaisyrityksiä tähtäämään globaalin luksustuotteen sijasta lokaaliin. Kaikkien ei tarvitse lyödä läpi globaalisti. Me saamme ehkä 50 vuoden yrittämisellä muutaman kansainvälisen huippumerkin. Pienuus voi synnyttää niukkuutta, joka on yksi luksuksen tunnusmerkki. Vain harvat ja valitut voivat hankkia tuotteita, joita on todella niukasti saatavilla. Tällaiseen luksustuotantoon Suomessa olisi hyvin mahdollisuuksia. Aivan suossa emme kuitenkaan ole, sillä Mattilan mukaan Suomesta löytyy jo muutamia luksustuotteita ja melko yllättäviltä aloilta. Jos ajatellaan suomalaisia marjoja ja sieniä, ne ovat luksusta, kun mennään Suomen ulkopuolelle. Suomalaiset elintarvikkeet ovat muutenkin ala, joka voisi menestyä luksuksen saralla hyvin, sillä meihin liittyvät mielikuvat kumpuavat eksoottisuudesta, alkuperäisyydestä ja puhtaudesta. Näillä elementeillä syntyy hieno tarina ja sitä kautta huippubrändi, Pekka Mattila painottaa.

30 30 VIENTI YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 Vaalikoneilla maailmalle ZEF Solutions oli mukana Egyptin vaaleissakin. Olli Hakala miljardi. Se on ZEF Solutionsin tavoittelema käyttömäärä yrityksen sovelluksille kansainvälisesti vuonna Täysin realistinen luku, Antti Haapsaari sanoo varmalla äänellä. Asetimme unelman ja lähdimme jahtaamaan sitä. Haapsaari vastaa ZEF Solutionsin kansainvälisestä myynnistä. Hänen mielestään tavoite on kova, mutta saavutettavissa muun muassa nimekkäiden yhteistyökumppaneiden ansiosta. Menemme maailmalle vaalikoneiden kärki edellä. Kun ihmiset tottuvat niihin, niin samalla madaltuu porras käyttää muita tuotteitamme, Haapsaari sanoo. Varsinaisia kilpailijoita ei kansainvälisillä markkinoilla ole, sillä kellään ei ole yhtä selkeää tuotetta, kuten meillä. Yrityksen vaalikoneet ovat olleet käytössä esimerkiksi Egyptin aiemmin tänä vuonna järjestetyissä presidentinvaaleissa, joissa kumppanina oli uutisjätti Al-Jazeera. ZEF:n muita sovelluksia löytyy esimerkiksi verkkokauppojen sivuilta. Kulttuurierot pitää huomioida. ZEF aloitti konsulttifirmana ja siirtyi 1990-luvun lopussa sähköisten arviointikoneiden kehitystyöhön. Vuoden 2006 presidentinvaalien aikana tehty yhteistyö MTV3:n kanssa oli yritykselle menestys, joka siivitti muihin kumppanuuksiin. Viime vuonna yrityksen kasvu oli 25 prosenttia, mutta sitä ennen useampana vuonna peräkkäin 40 prosentin luokkaa. JARKKO VIRTANEN Varsinaisia kilpailijoita ei kansainvälisillä markkinoilla ole. Alusta asti oli selvää, että menemme maailmalle ja sitä ajatellen olemme rekrynneet porukkaa. Teimme ensimmäisen ulkomaisen vaalikoneemme Yhdysvaltojen presidentinvaalien republikaanien esivaaleihin, sen jälkeen egyptiläiselle mediatalolle ja lopulta pääsimme Al-Jazeeran kumppaniksi, Haapsaari selvittää. Qatarilaiseen tv-uutiskanavaan Al-Jazeeraan ZEF sai kontaktin Finpron avustuksella. Kaikki kävi hyvin nopeasti. Se auttaa meitä, että netinkäyttäjät ovat tottuneet kaikkialla samantyyppiseen sisältöön, Haapsaari sanoo. Asiakkaalta tulee sisältö ja meiltä ratkaisu. Joudumme silti ottamaan kulttuurierot huomioon, sillä esimerkiksi arabiankielisissä maissa vaalikone toimii peilikuvana, koska tekstiä luetaan oikealta vasemmalle. Vaikeutena kieli. Vaikka maallikosta saattaa tuntua, että sähköisten tuotteiden vienti olisi helpompaa kuin tehdastuotteiden, on Haapsaari eri mieltä. Vaikeutena on eri kieli. Meillä on oma alustamme, joka vastaa tehtaalla tuotantokapasiteettia. Yritys katsoo tällä hetkellä suurennuslasilla Lähi-idän lisäksi muun muassa Yhdysvaltojen ja Englannin markkinoita. Meillä on niin sanotusti tehdas näissä kahdessa maassa, koska kieli on tuttu, Haapsaari hymähtää. ZEF haluaa Haapsaaren sanoin olla siellä missä tapahtuu, joten Lähi-itä on juuri nyt vaalikonetta ajatellen ajankohtainen alue. Muissa maissa, kuten Kiinassa, keskitytään yrityksen muiden sovellusten vientiin. Kansainvälisyys. ZEF Solutionsin maailmanvalloitus alkoi Egyptin presidentinvaaleista, sanoo kansainvälisestä myynnistä vastaava Antti Haapsaari. Kasvaville markkinoille on helpompi mennä > Suomalaisyrityksille ensimmäinen ja helpoin ulkomaankohde on yleensä lähinaapuri Ruotsi, varsinkin pienillä yrityksillä. Kun liiketoiminta laajenee, on varsinkin pk-yritysten usein kannattavampaa mennä kasvumarkkinoille, joissa kilpailua on vähemmän. Voimakkaasti kasvaville markkinoille on uuden pelurin helpompi päästä, sanoo Finpron globaalista partnerinhallinnasta vastaava johtaja Jyrki Härkki. Miten ulkomaille mennään riippuu toiminnan volyymista. Ensimmäisessä vaiheessa yritys hakee yleensä partnerin: agentin tai jakelijan, joka edustaa tuotetta. Markkinat ovat paremmin hallussa tytäryrityksen kautta, mutta myös kustannukset voivat nousta suuriksi. Viisi suomalaisten yritysten kannalta nousevaa kohdemaata 1. Indonesia Asiakaskyselyssämme Indonesia on noussut Kaakkois-Aasian maista niukasti mielenkiintoisimmaksi. Markkinoille pääsy voi kestää kauan, mutta siinä onnistuneet ovat kommentoineet, että katteet ovat parempia kuin muualla. Väestöltään valtava kasvumarkkina. 2. Kolumbia Maassa on paljon infrastruktuurihankkeita, esimerkiksi rautateitä ja satamia rakennetaan. Ihmiset vaurastuvat, mikä luo kysyntää laajasti erilaisille tuotteille. Maan levottomuudet ovat pitkälti loppuneet ja tilanne on poliittisesti vakaa. 3. Peru Peru on Kolumbian kanssa parantanut harppauksin sijoitustaan bisneksen helppoutta mittaavassa indeksissä ja molemmissa talouskasvu on vahvaa. Öljy- ja kaivosteollisuus sekä kalatalous ovat talouden vetureita. 4. Puola Nopeimmin kasvava markkina-alue EU:n sisällä. Puolalla on myös iso kotimarkkina, joka tuo liiketoimintamahdollisuuksia monelle alalle. 5. Turkki Vielä suurempi markkina kuin Puola ja maailman nopeimmin kasvavia talouksia. Taloudellisesti ja poliittisesti vakaa. Mahdollisuuksia esimerkiksi energiasektorilla, jonka kasvu maailman kärkiluokkaa; globaalilla rakennussektorilla ja kasvavalla terveydenhuoltosektorilla. Lähde: Jyrki Härkki, Finpro

31 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 31 Kaikki yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, tervetuloa Ouluun ajankohtaisten asioiden äärelle. Tasavallan presidentti kunnioittaa tilaisuutta pitämällä lauantain gaalassa juhlapuheen. Ilmoittautuminen päättyy Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Katso vakuuttava ohjelma ja ilmoittaudu: Aki Louhela Virve Rosti Ismo Apell Huutajat Maaretta Tukiainen Mikko Salmi

32 32 YRITTÄJÄSANOMAT 6/2012 vapaalla Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset vesa-matti väärä Kenialainen Mannerheim. Yle sivistää kansaa kenialaisella Mannerheimilla ja vankkojen huhujen mukaan tekeillä on salainen jatkoosa, jossa mustavalkoisessa mykkäfilmissä David Hasselhoff saunoo presidentti Kekkosena neuvostoliittolaisen puoluejohdon kanssa. Miljoona 65-vuotiasta. Suomi täyttyy vanhuksista ja ensi kesänä alkaa jo Helsingin Mummotunnelinkin laajennustyöt nelikaistaiseksi. Aloitteleva pääministeri. AKT:n leukailijaosasto ehdottaa, että aloittelevalle pääministerille Jyrki Kataiselle maksettaisiin vain harjoittelijan palkkaa. Samalla logiikalla AKT:n pitäisi lopettaa palkanmaksu omalle porukalleen kokonaan. 6 kysymystä Epäeroottinen työpaikka. Kansanedustajat ovat viime päivinä kilpaa todistelleet, kuinka epäeroottinen työpaikka eduskunta on. Moni haikaileekin, että Riitta Liehuva liekinvarsi Uosukainen toisi vielä uuden tuulahduksen taloon. Mystiset luvut. Maria G on nostanut esiin mystisen 0,7:n. Hämärän peittoon on jäänyt, onko kyseessä ministerin kannatusluku vai kolesteroliarvo. Valko-Venäjä. Täkäläinen kuulanainen oli lopullinen todiste siitä, että valkovenäläinen on parhaimmillaan vain ja ainoastaan lasissa. Juha Virkki Miten nautit rapusi? 1Miltä tämän vuoden rapukausi näyttää, kalastus- ja raputila Lohenrenkaan isäntä Juha Virkki? Rapuja löytyy kohtalaisesti kylmästä kesästä huolimatta. Keskikokoa toivoisin vaan isommaksi. Isompien kuorenvaihto on vielä vaiheessa eli niitä toivotaan mertoihin kauden lopussa. 2Kasvatatte rapuja omissa altaissanne. Kumpaa laatua altaissa möyrii, täplä- vai jokirapua? Lohenrenkaan altaissa on ainoastaan täplärapuja. Sen kasvutahti jokirapuun verraten on nopeampi, eli ruokapöytään sen kelpuuttaa vuoden pari aikaisemmin. Jos malttaa pari kolme lisävuotta, niin täplärapu saavuttaa halutun mammuttikoon optimaalisissa kasvuolosuhteissa ja hintakin tuplaantuu. Ruttoa täplärapu kestää paremmin kuin perinteinen jokirapu. 3Minkälaisia rapumääriä tilallanne kesässä kasvaa? Ravun tie syntymästä ruokapöytään on mutkikas. Vaatii kärsivällisyyttä odottaa vuosia päästäkseen kauppaamaan saalista asiakkaille. Lohenrenkaan rapukanta on vielä nuorta ja suurempia saalismääriä saa vielä odotella muutaman vuoden, joten tarkkaa määrää tai rahallista arviota on mahdotonta sanoa. Kaikki näyttää kuitenkin tällä hetkellä hyvältä tulevaisuutta ajatellen. 4Keille ravut maistuvat eli minkälainen on asiakaskuntanne? Rapu tuntuu kelpaavan kaikille. Pääkaupunkiseutu on parhaiten edustettuna. Paikallisille kesäasukkaille, jotka hekin ovat pääosin Helsingin suunnasta maistuvat rapupöydän antimet. Ruotsinkielinen rannikkoseutu, missä on perinteitä tähän liittyen. 5Mikä on ravunkasvattajan pahin painajainen? Pahin painajaisista on rapurutto. Siitä on tiettävästi olemassa myös ärhäkkä muoto, jota on kuulemani mukaan esiintynyt myös Suomessa. Siitä ei selviä täplärapukaan, joka kestää kohtuullisesti täällä aiemmin esiintynyttä muotoa. Rapuruton jäljiltä tuotto romahtaa, vaikka kanta olisikin selvinnyt. 6Miten itse nautit rapusi? Paahtoleivän ja valkoviinin kera. Perinteisellä tavalla keitettynä, eli suolaa 40 grammaa per keittolitra, tilliä, pari sokeripalaa eikä muita mausteita. Ravun tie syntymästä ruokapöytään on mutkikas. Kuka? Juha Virkki Ikä: 54 Työ: Maatalousyrittäjä, viljatila. Omistamamme virkistyskalastusyritys Lohenrenkaan palvelujen tuottaminen. Kaikenlaiset urakkatyöt, kaivuut ja korjaukset, lumenauraukset kiinteistöille, sahausta kenttäsirkkelillä asiakkaille. Perhe: Vaimo Hilkka ja kuusi aikuista lasta, jotka ovat jo omilla teillään opiskelemassa ja työelämässä. Nuorin asepalvelustaan suorittamassa. Unelma: Elän sitä päivittäin. Tietysti tärkeintä on terveenä pysyminen ja aikaa enemmän muillekin harrastuksille kuin töille. Ehkä sitä niillekin vielä löytyy, jos on löytyäkseen.

33 6/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 33 Mitä ihmettä? Nuorten luku- ja kirjoitustaidon taso on laskenut ja erot koulutuksellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta ovat kasvaneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote euroa on nyt osuutesi Suomen valtionvelasta. Baanalla Pori. SuomiAreena keräsi heinäkuussa sankoin joukoin väkeä Poriin kuulemaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yrittäjien SM-golf. Golfmenestyksestä kisattiin Tahkolla. Kuvassa vasemmalta: Sari Airo, Tuomas Salonen, Sanna Teppo, Jari Nokkonen, Pirjo Kortesoja, Pentti Tanskanen. Poljetaan kunta-asiat kuntoon! Pohjois-Karjalan Yrittäjät järjestää Pyhäselän ympäriajon polkupyörillä perjantaina 31. elokuuta. Pyöräilyn teemana on, kuinka oman kuntansa alueella voi parantaa yrittämisen olosuhteita. Ajon pysähdyspaikoilla viedään kuntaviestiä päättäjille. Pyöränselkään hypätään jo aamu kahdeksalta, ja ajoreitti kulkee Joensuusta Ylämyllyyn ja sieltä Liperiin. Liperistä poljetaan Rääkkylän ja Hammaslahden kautta Reijolaan, josta matka jatkuu takaisin Joensuuhun. Reitin kokonaismatka on 130 kilometriä, ja jokainen saa ajaa haluamansa pätkän. Matkaan voi liittyä sekä poistua mistä tahansa reitin varrelta. SuomiAreena. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä olisi yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan ihannetyyppi kunnanjohtajaksi. Onnittelemassa Mikko Simolinna. SM-onki. Voittoisa joukkue saapui Vääksyn kilpailuun Helsingistä. Tapahtumaan voi osallistua myös ilman pyörää ja tulla piipahtamaan pysähdyspaikoilla kahvilla. Osallistujille tarjotaan aamupala lähtöpaikassa Jokiasemalla sekä taukopaikoilla on tarjolla kahvia, teetä, mehua, lisäksi lounaspysähdys on Liperissä. Tapahtuma on ilmainen Pohjois-Karjalan Yrittäjien jäsenille. Lisätietoja Pohjois-Karjalan Yrittäjien nettisivuilta kohdasta Tapahtumat. Milloin: Pyhäselän ympärillä 31. elokuuta klo Paikalla myös: Sinä? PIXMAC Tapahtumia Yrittäjän Avokonttori aukeaa syyskuussa Helsingin Yrittäjät avaa syyskuussa yrittäjäystävällisen kahvilan Helsingin ydinkeskustaan. Yrittäjäkahvila Avokonttori avataan keskiviikkona 5. syyskuuta osoitteessa Aleksanterinkatu 16, Torikortteli-alueella Senaatintorin kulmassa. Se on kaikille avoin kahvila, työtila ja kohtaamispaikka Helsingin ytimessä syyskuuta välisenä aikana. Työskentelyyn soveltuvassa kahvilassa nähdään kuukauden aikana tapahtumia, jotka tarjoavat konkreettista apua yrittäjille ja yrittäjyydestä haaveileville. Maksuton printtaus, työskentelyyn sopivat tilat sekä henkilökohtainen neuvonta palvelevat kahvilan kaikkia asiakkaita. Stop aivovuodolle! BrainStop Amazing Race -kilpailu Vaasassa tarjoaa mahdollisuuden verkottua muiden yrittäjien sekä tulevaisuuden huipputekijöiden kanssa. Kyseessä on vakavan leikkimielinen tapahtuma, jossa tutustutaan vaasalaisiin opiskelijoihin ja yrityksiin hauskojen ja visaisten tehtävien kera. Yrittäjistä, opiskelijoista ja yrityskummeista koostuvat joukkueet kiertävät yritysten rasteilla, joilta he saavat vihjeen seuraavasta kohteesta. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Nokia Lumia -puhelin. Kaikki maaliin päässeet pääsevät osalliseksi buffet-pöydän antimista ja juomatarjoilusta. Tapahtuma järjestetään 5. syyskuuta klo yrittäjä suomi yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa. vauva Makkaraa ja hyvinvointia Rovaniemen Yrittäjät järjestää 5. syyskuuta klo hyvinvointiillan. Illan aikana paistellaan makkaraa Vaattunkikönkään laavulla. Matkalla laavulle kohdataan yrittäjiä, joilla on hyvinvointiin liittyviä hemmotteluja ja tehtäviä. Tapahtuma on tarkoitettu koko perheelle ja lapsille on valmisteltu omat rastitehtävät. Mukana muun moassa Arctic Hands, Erika Zopf ja Huikea Olo Jenni Sandgren. Verkkovaras syö kaistaasi Tieke järjestää 7. syyskuuta klo bisnestreffit, joilla pohditaan verkon vaaroja. Verkossa vaanii yksittäisiä huijareita ja järjestäytyneitä rikollisia. Ei tarvitse olla tyhmäkään joutuakseen ansaan, mutta varomatonta höynäytetään varmasti. Keskustelua ovat avaamassa asiansa tuntijat rikoskomisario Timo Piiroinen keskusrikospoliisista ja tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J.J. Kasvi Tiekestä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, joita mietityttää verkkoturvallisuus ja rikollisten ansojen välttäminen. Tapahtuma järjestetään työ- ja elinkeinoministeriön tiloissa, Ratakatu 3, Helsinki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Veli Riekki, (09) , Hauska vekkuli, mutta varo palkkaamasta vauvan äitiä töihin.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Kysymyksiä 2 25/09/2013 Markkinatilanteesta

Lisätiedot

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Sisältö Klikkaa pikalinkkejä tai vieritä diaesitystä eteenpäin 1. Suomen Asiakastieto Kaikki asiakkaistasi 2. Sopimusasiakkaan etusivu 3. Kotimaa-valikko 4. Suhdekartta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Johdanto Tämä perinnän pikaopas on kirjoitettu kaikille yrityksille, jotka myyvät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Alusta alkaen oikein Viisaat päätökset, hyvät tulokset Alusta alkaen järkevästi ja huolellisesti harkittu työstökoneinvestointi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE Mediatilaisuus Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n osakekanta on myyty 4K INVESTILLE Kauppaan kuuluu: 23 Anttila-tavarataloa Suomessa 8 Kodin1-sisustustavarataloa Suomessa

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot