OTKANTTI. Jäsentiedote 1 n 2014

Transkriptio

1 OTKANTTI Jäsentiedote 1 n 2014

2 SMPS TURUN MERIPELASTUSYHDISTYS RY FSRS ÅBO SJÖRÄDDNINGSFÖRENING RF Jäsentiedote 1 n 2014 YHDISTYS: Postiosoite ja kerhohuoneisto Ankkuriplassi, Linnankatu 37 a B 17, 2 krs., TURKU Puhelin Internet... Sähköposti... ankkuriplassi@tmpy.fi Facebook... JÄSENMAKSUT: Henkilöjäsenmaksu euroa Yhteisöjäsenmaksu euroa Yhdistyksellä ei ole liittymismaksua. Pankkiyhteys...FI , HELSFIHH Pv ABSOn rahasto... viite 4187 Yleislahjoitukset... viite 107 MERIPELASTUSKESKUKSEN NUMERO TOIMIHENKILÖT: Puheenjohtaja Antti Kellosalo , puheenjohtaja@tmpy.fi Sihteeri Sanna Lehtonen , sihteeri@tmpy.fi Jäsenkirjuri Paul Elo...jasenasiat@tmpy.fi Koulutusvastaava Timo Kuusonen , koulutus@tmpy.fi Nuorisovastaava Chatarina Friman , nuoriso@tmpy.fi Tiedotusvastaava Kirsi Lundelin...tiedotus@tmpy.fi KOKOUSKUTSU Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään Merikeskus Forum Marinumin Auditoriossa Linnankatu 72. Piha-alueella autojen pysäköintipaikkoja käytettävissä ja bussilinjan 1 pysäkki on vieressä. AIKA:...ma klo PAIKKA:...Merikeskus Forum Marinum Linnankatu 72, Turku KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet 3. Kokouksen laillisuuden toteaminen 4. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat 5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys 6. Esitetään edellisvuoden toimintakertomus ja päätetään hyväksymisestä HALLITUKSEN JÄSENET: Antti Kellosalo (pj) Kirsi Suominen (vpj.) Sanna Lehtonen (siht.) Paul Elo Markus Takala Jani Seppälä Timo Kuusonen Pekka Mattila Esko Myöhänen Lasse Putko 7. Esitetään yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä vuodelta Esitellään hallituksen tiedonannot OTKANTTI LEHTI PÄÄTOIMITTAJA...Kirsi Lundelin AINEISTO... otkanttilehti@tmpy.fi PAINOPAIKKA... Painotalo Painola T. Nieminen Oy TAITTO...Ari Hakulinen KANNEN KUVA... Pv Rajakarin viimeinen lipunlasku, kuva: Chatarina Friman SEURAAVA LEHTI... ilmestyy vko 19/2014, aineistopäivä LEHDEN ILMESTYMISAJANKOHDAT...vko 10 (aineisto 16.2) ja noin vko 19 (aineisto 16.4),vko 42 (aineisto 25.9) JAKELU kpl/painos 9. Käsitellään muut jäsenten yhdistyksen kokouksen päätettäväksi jättämät asiat, ottaen huomioon yhdistyslain Kokouksen päättäminen 2 3

3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Yhdistyksemme on muutosten ja haasteiden keskellä: hallituksemme uusiutui, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri vaihtuivat, operatiivinen toimikunta aloitti virallisesti vuoden vaihteessa ja sielläkin kokoonpano muuttui, meille tuli uusi meripelastusalus pv ABSO, joka aloittaa täyden päivystyskautensa tänä vuonna. Lisäksi opettelimme viime vuonna asemapäivystystä Pitkänkarin saaritukikohdassa hyvällä menestyksellä, vuokraamme saaren jälleen tulevaksi kesäksi. Itselläni on suuri haaste korvata Seppo Nousiainen, joka hoiti ansiokkaasti yhdistyksemme puheenjohtajuutta kymmenen vuotta. Sepolle kiitos pitkästä peräsimenpitotyöstä. Onneksi sain avukseni uuden varapuheenjohtajan Kirsi Suomisen ja uuden sihteerin Sanna Lehtosen, sekä tietysti koko hallituksen ja operatiivisen toimikunnan jäsenineen. Joka tapauksessa meidän on nyt keskityttävä ydintoimintaamme eli meripelastukseen, sekä sitä työtä tekeviin henkilöihin. Pv ABSO tuo uutta vetovoimaa ja mielenkiintoa yhdistyksemme toimintaan. Alus myös jakaa yhdistyksemme väkeä, tästä pitää päästä eroon ja saada yhteishenkeä paremmaksi. Koulutus on tärkeässä asemassa nykyisten meripelastajien työssä. Enää ei riitä pitkä kokemus aluksilla työskentelystä, vaan sekä viranomaiset, että Meripelastusseura vaativat määriteltyä osaamistasoa, joka voidaan todentaa jollain tavalla. Todentaminen tapahtuu osallistumalla harjoituksiin, sekä täyttämällä koulutuskortteja tunnollisesti. Seuranta tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmä MESSIn kautta. Koulutuksiin siis mukaan myös te kokeneimmat meripelastajat, vaikka ehkä tuntuu, ettei teillä ole mitään saatavaa jostain koulutusillasta tai harjoituksesta, niin teillä on varmasti jotain annettavaa niihin kokemuksenne myötä. Lisäksi näissä tapahtu- missa tutustutaan toisiin meripelastajiin, löydetään uusia miehistönjäseniä, saadaan vikkejä erinlaisista toimintatavoista ja pystytään parantamaan yhteishenkeä. Yhteenvetona loppuun todettakoon: Kaikki mukaan koulutuksiin ja harjoituksiin, jos ei muusta syystä niin yhteishengen kasvattamisen nimissä. Antti Kellosalo luovuttaa ruorin Seppo Nousiaiselle kymmenvuotisesta yhdistyksen peräsimen pidosta. Tule mukaan tekemään pelastusliivien pitämisen maailmanennätystä! Forum Marinumille. Tapahtuman yhteydessä annamme tänäkin vuonna neuvontaa pelastusliivien käytöstä ja huollosta. Tarkemmat tapahtuman tiedot myöhemmin TMPY:n Facebook- ja nettisivuilta. Meri Kutsuu Turun Messukeskuksessa Olemme jälleen mukana messuilla Saaristomeren alueen meripelastusyhdistysten, sekä SPR:n yhteisellä osastolla paikassa C 28. Mikä Närhi yhdistyksestämme luennoi messuilla päivittäin veneilyturvallisuudesta. Katso tarkemmat tiedot Turun messukeskuksen www-sivuilta. Tervetuloa kuulemaan toiminnastamme ja harrastuksestamme! Tärkeä muistutus jäsenillemme! Huomioikaa! Yhdistyksemme tilinumero on vaihtunut, vastaisuudessa tilinumeromme on: FI , BIC-koodi: HELSFIHH. Otattehan tämän huomioon suorittaessanne maksua meille. Siirrymme yhä enenevissä määrin yhdistyksessämme sähköiseen viestintään. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää että pidät yhteystietosi (sähköposti ym.) ajan tasalla jäsenrekisterissämme. Omat tietosi näet kirjautumalla Messiin henkilökohtaisilla tunnuksillasi. Ellet ole vielä käynyt Messissä, saat käyttäjätunnuksesi maaliskuun jäsenlaskun mukana. Voit tarvittaessa kysellä tunnuksiasi myös sähköpostitse jasenasiat@tmpy.fi. Tietosi pääset muokkaamaan valitsemalla: omat tiedot -> muokkaa perustietoja -> tee tarvittavat korjaukset -> talleta. Osa tiedotuksista lähetetään Messi-viesteinä Messissä olevaan postilaatikkoosi. Mikäli haluat näiden viestien käänty- Kevättalkoot Latokarissa Lauantaina klo Varustellaan alukset päivystyskuntoon ja tehdään keväthuollot. Latokari siistitään edustuskuntoon talven jäljiltä Kaikki ovat tervetulleita! Tommi Helminen, kalusto@tmpy.fi vän sähköpostiisi, käy Viestit -osiossa muokkaamassa Postilaatikon asetukset mieleisiksesi. Ongelmatilanteissa kysy neuvoa jäsensihteeri Paul Elolta jasenasiat@tmpy.fi tai muilta hallituksen jäseniltä. Hallitus Meripelastuksen uusi valtakunnallinen hälytysnumero on Numero on tarkoitettu meripelastuksen vaaratilanteista ilmoittamiseen ammattimerenkulkijoille, huviveneilijöille sekä muille merellä liikkujille. Tallentakaa uusi numero muistiin, jottei sitä hädän hetkellä tarvitse enää erikseen lähteä hakemaan.

4 Vuoden 2014 hallitus esittäytyy 1 Olen Antti Kellosalo, puheenjohtaja, 48 vuotta. Meripelastusta on minulla takana 20 vuotta. Päällikkönä olen toiminut noin 15 vuotta ja toimihenkilönä olen ollut yhdistyksessä yli 10 vuotta. Olen mukana myös Suomen Meripelastusseuran alusluokkien tarkastelutyöryhmässä ja kalustorekisteri työryhmässä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja koira. Työssä olen Stanley Securityllä projektinvetäjänä. Vapaa-aikani vie omakotitalon työt ja meripelastusharrastus. 2 Olen Kirsi Suominen, varapuheenjohtaja. Siviiliammatissa työskentelen perhetyöntekijänä. Meripelastustoiminnassa olen ollut mukana jo vuodesta 1997 lähtien. 15 vuotta toimin yhdistyksemme sihteerinä ja lähes yhtä kauan olen ollut sen hallituksessa. Toimin aktiivisena päivystysmiehistössä. Lisäksi olen yhdistyksen myyntitarvikevaraston toinen hoitaja. 3 Olen Sanna Lehtonen, sihteeri, 29-vuotias rakennesuunnittelija. Meripelastuksessa olen ollut aktiivisesti mukana pari kautta, ja sitä ennen jokusen vuoden, en niin aktiivisesti. Koulutustasoltani olen kansimies ja viime kesänä kouluttauduin lisäksi EVY:ksi. Olen tällä hetkellä toista kautta hallituksessa ja sain täksi hallituskaudeksi sihteerin pestin hoitaakseni. Olen harrastanut valokuvausta noin 15 vuotta ja siksi minut voikin bongata usein kamera kädessä. 4 Olen Jani Seppälä, 34v, työskentelen varastokoordinaattorina. Aktiivitoiminnassa mukana noin 20 vuotta. Toiminut eri alusten päällikkönä, sekä alusvastaavana noin 10 vuotta. 5 Olen Paul Elo, jäsenrekisterin hoitaja, talouden hoitaja, myyntivaraston toinen hoitaja, Messin pääkäyttäjä. 6 Olen Markus Takala, valmiusvastaava, 24 vuotta: Olen harrastanut meripelastusta 10 vuotta, nykyinen ammatti: opiskelija. Meripelastustoiminnan pariin minut toi aikoinaan mielenkiinto merenkulkua ja pelastusalaa kohtaan. Aiemmin olen toiminut Turun Meripelastusyhdistyksessä mm. nuorisotoiminnan vetäjänä ja Otkantin alusvastaavana. Nykyisin vastuualueina ovat hallitustehtävien lisäksi Loistokarin alusvastaavuus, sekä valmiusvastaavan tehtävät. 7 Olen Timo Kuusonen, koulutusvastaava, sekä sukellus-/pintapelastusvastaava. 8 Olen Esko Myöhänen, 54 vuotta, 1 vaimo + 1 koira ja 3 aikuista lasta, kotipaikka Rusko. Koulutukseltani olen autoteknikko. Leipäni tulee höyryn tekemisestä, jonka tekemiseen käytän kuorma-autoilla siirrettävää kalustoa. Meripelastuksen olen aloittanut 2013 keväällä tulokaskurssilla, eli kansimieskorttia yritetään saada kiivaasti täytettyä, kotimaanliikenteen 6 Kausi 2013 oli muutosten kausi yhdistyksessämme, pv Rajakari poistui pitkään palvelleena syyskuun lopussa, pv ABSO tuli käyttöön heinäkuun alusta ja meillä oli käytössä koko kauden saaritukikohta Pitkäkari. Ongelmitta ei kautta selvitty, pv Otkantin startti hajosi, pv Arvinsilmän polttoaineinjektori vuosi polttoainetta öljyn joukkoon, aiheuttaen erilaisia ja erikoisia ongelmia. Pv ABSOn takuu- ja jälkitöitä tehtiin koko loppukausi ja tuntui että se oli telakalla puolet ajastaan. Mitään vakavaa vikaa aluksessa ei ilmennyt koko laivurikurssi ja koneenhoitajakurssi on myös suoritettu menneen talven aikana. Veneilyä omalla 10m veneellä olemme harrastaneet 10 vuoden ajan Saaristomeren ja Ahvenenmaan maisemissa. Meillä on ollut Trossi koko ajan ja sitä tarvitsimme muutama vuosi sitten, TMPY hoiti homman niin asiantuntevasti. että se herätti kiinnostuksen toimintaa kohtaan. Muita harrastuksia lentäminen/palolennot (Turun SAR/ palolentotukikohdan päällikkö), pelastuskoiratoiminta Varsinais-Suomen Pelastuskoirissa, SPR Peimarin ensiapuryhmä toiminta, vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintäkouluttaja ja etsinnänjohtaja. Mukava tulla mukaan toimintaan, jossa on vanhoja perinteitä ja tapoja, uusia tuulia ja ajatuksia, mutta kuitenkin kaikilla halu sekä kyky auttaa avun tarpeessa olevaa IHMISTÄ. 9 Olen 10 Lasse Putko, ensivaste- ja debriefingvastaava. Olen Pekka Mattila, operatiivisen toimikunnan vetäjä. Ammatiltani toimin huoltomestarina Forum Marinumissa, vastuualueena sataman nosturit, pienet alukset ja sotalaivat, sekä Alskärin linnakkeen Aluksiemme tilastoja numeroina; tykit. Museoalusten kunnossapito ja liikuttelu aina tarvittaessa kuuluvat myös työhöni. Olen toiminut meripelastajana ensin ylimääräisenä henkilönä mukana juhannuspäivystyksissä työni puolesta kolmena kesänä ja sitten pv Rajakarilla miehistön jäsenenä. Aluskatsastajana olen toiminut yhdistyksessä useita vuosia. Harrastukseni: veneily ja tanssi. Toimin myös Poliisiveneilijät ry:n kommodorina tällä hetkellä. Argentiinalaisen tangon opiskelua harrastan talvisin, sekä Läntisen tanssin aluekeskuksen hallituksessa ajan alan kehittämistä eteenpäin. kautena, mutta aluksen tyyppikoulutukset kärsivät näistä korjaustauoista. Saaressa tehtiin paljon korjaus- ja muutostöitä, kiitos kaikille töihin osallistuneille. Ihan loppukaudesta saatiin ruskean varastokonttiin rakennettua pitkään kaivatut hyllyt, sekä työpiste. Myös punainen parakki sai vihdoin sähköt sekä lämmityksen. Taneli Mauno / SMPS kävi katsastamassa alukset syksyllä ja saimme sovittua suurimpina töinä pv Loistokarin ehostusremontin sisältäen pulpetin ja sähköjen uudelleen rakentamisen, sekä pv Arvinsilmän navigointitekniikan päivittämisen vastaavaksi kuin nykyaikaisissa PV3 ja PV4 aluksissa on. Muutokset jatkuivat vuoden vaihteessa. Jaoksen nimi muuttui kalustoksi ja minut valittiin puheenjohtajaksi, tällöin oli aika vaihtaa myös alusjaoksen vetäjää ja titteliä. Tommi Helminen jatkaa vuoden 2014 alusta yhdistyksemme kalustovastaavana, vastuuna alukset, satama ja tukikohta. Toivotan hänelle menestystä tehtävässään. Alusjaoksen vetäjä vuosina Antti Kellosalo Aluksi pieni laskettu arvio pv Rajakarin 20-vuotisen taipaleen tilastoista: tehtäviä n.800 kpl, MEPE tehtäviä n. 250 kpl, miestyötunteja n h, avustettavia aluksia n. 750 kpl, henkilöitä n kpl. Tähän kerätty kaikkien alustemme tehtävätilastoja 2013 (2012) vuodelta; tehtäviä 73 (74), edustustehtäviä 17 (7), MEPE tehtäviä 18 (15), avustettavia aluksia 70 (66), henkilöitä 180 (152) Tehtävien jakautuminen eri aluksilla: Rajakari 35 (35), ABSO 32 (0), Arvinsilmä 11 (21), Loistokari 11 (18), Otkantti 2 (6), Loisto 1 (1), Viittakari 1 (1) Polttoainetta on ostettu vuonna litraa, säiliöt ovat nyt täynnä tulevaa kautta varten (9000 litraa) Alusjaoksen kuulumisia

5 Turun Meripelastusyhdistyksen nuorisotoiminta 2014 Teksti ja kuvat: Chatarina Friman Turun Meripelastusyhdistyksen nuorisotoiminta on tarkoitettu vuotiaille, jossa harjoitellaan perustietoja ja taitoja siitä, miten merellä toimitaan. Aiempaa kokemusta veneilystä, tai merimiestaidoista ei tarvitse olla. Toimintaan mukaan tuleminen vaatii kuitenkin perus uimataidon (200m), sekä hyvän yleiskunnon. Tulemalla mukaan nuorisotoimintaan, saat hyvät lähtökohdat jatkaa aktiivisena päivystäjänä. Mukaan toimintaan tuleminen ei vaadi muuta kuin ilmoittautumisen vastaavalle, ja saapumisen seuraavaan tapaamisen. Tarkemmat tiedot saat nuorisotoiminnan vastaavalta. Nuorisotoiminnassa on viimevuosina toiminut noin. 10 aktiivista nuorta, jotka ovat päässeet harjoittamaan taitojaan niin teoriamuodossa kuin käytännössäkin merellä. Toiminta on ollut tapana aloittaa maaliskuun taitteessa ja se on jatkunut aina marraskuulle asti. Jo perinteeksi tullut viikonlopun mittainen junnu-purjehdus järjestetään vuosittain kesän lopussa. Nyt vuonna 2014 pyritään tehostamaan käytännön oppeja enemmän ja lisäämään tapaamiskertoja aiemmista vuosista. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että toiminnassamme kaikki on vapaaehtoista! Kaikki uudet nuorisojäsenet ovat aina tervetulleita! Chatarina Friman nuorisovastaava 8/2014 asti , 8

6 P iti Teksti: Pekka Huusko saada Turkuun toimiva nopea meripelastusalus. Mielipiteitä oli monia ja tarpeita oli useita. Taisi siinä joku pahoittaa mielensäkin. Silloin suunniteltiin yhteistyötä Turun palolaitoksenkin kanssa. Ei kuitenkaan yhteistä ajatusta löytynyt. Vihdoin alus tilattiin Hanko Kone Oy:ltä. Aluksen käsittelyä harjoiteltiin monen mökkiläisen iloksi mm. joissakin valtion laitureissa, onneksi olivat vahvasti rakennettuja. Siinä oli monelle haastetta, kun oli kahvoja useita, jotka piti hallita ennen kuin alusta voitiin turvallisesti käsitellä. Aluksen varusteisiin kuului joitakin vuosia mm. suuntimalaite, jolla pystyttiin peilaamaan apua tarvitseva veneilijä. Puhelimien kehittyessä ja yleistyessä laite poistettiin käytöstä. Kyllä sillä jokunen paatti löytyi. Oli myös autopilotti, joka toimiessaan oli mainio apu ohjailuun. Tietysti oli asennettuna muut ajanmukaiset navigointi- ja merenkulkuvarusteet, joita vuosien aikana uusittiin ja päivitettiin. Myös vesitykki oli jonkun kerran käytössä. Aluksessa oli lopulta jopa 7 makuupaikkaa, mikä osoittautui ihan hyväksi ratkaisuksi, vaikkakin toisinaan väkeä oli niin paljon paikalla, että osa joutui nukkumaan lattialla. Siltikin täytyi välillä ilmoittaa päivystämään haluavalle, että ei ole enää tilaa tulla mukaan. Oli siinä salongin pöytä täynnä jos jonkinlaista keppoa ja kippoa. Täytyy myöntää, että terveellisempi ruoka on saavuttanut myös Saaristomeren. Ei tirise pekoni aamulla pannussa. Nyt on myös sitä vihreää paljon pöydässä. On meripelastajan ruokailutottumukset vuosien aikana kokenut aika ison muutoksen. Pv Rajakariin asennettiin myöhemmin kaasuhella, jossa valmistettiin monenlaista herkkua. Pv Rajakari Tämä ei ole tarkka historiikki pv Rajakarista vaan jotain ihan muuta. Pv Rajakarin vesillelasku. 10 Paula Leppä kastaa Pv Rajakarin yhdistyksen käyttöön. Pv Rajakarin viimeiset peräaallot. Kuvat: Keijo Lundelin, Pekka Huusko, Sanna Lehtonen, Kirsi Lundelin Pv Rajakari vauhdissa. Pv Rajakarin toiseksi viimeinen päivystys, päällikkönä Pekka Engren. Markus Liewendahl sekä Veikko Mäkinen Pv Rajakarin edessä 11 Tyypilliset tehtävät olivat tyhjennyspumppaukset. Aluksessa oli ainakin alueellamme olevista pelastusaluksista tehokkain pumppu, jota voitiin myös käyttää palonsammutuksissa. Isona apuna oli hiiappi, jolla voitiin kevittää upoksissa olevaa alusta nostotilanteessa. Aluksella tehtiin myös sairaankuljetuksia. Kerrankin eräs mökkiläinen tarvitsi kaksi kertaa apuamme kolmen kuukauden aikana, toisella kerralla hänestä tuli kannatusjäsen. Viime vuosina otimme tehtäviin myös ambulanssihenkilöstön. Sovimme hätäkeskuksen kanssa, mistä sopivasta paikasta otamme heidät mukaan. Tietysti harjoittelimme perusasioita kuten paarityöskentelyä, haavojenja raajojen sitomisia. Emme olleet varsinaisesti erikoistuneet sairaankuljetuksiin, mutta niitäkin aina joskus osui kohdalle. Aina emme ehtineet saada alusta kiinni laituriin, kun jo tultiin pyytämään apua. Kyseessä oli potilas, jolla oli kovia vatsavaivoja. Siinä sitten neuvottelin hätäkeskuksen kanssa ja saimme tehtäväksi kuljettaa potilaan rantaan, josta ambulanssi vei potilaan sairaalaan. Yksi juhannuspäivystys muistui mieleen, kun saimme sairaankuljetustehtävän n. 15 mailin päähän sijainnistamme. Oli juhannusaatto ja tietäähän sen, että nuotioita oli kauniina kesäiltana useita. Emme voineet hiljentää jokaisen nuotion kohdalla, vaan mentiin täyttä vauhtia. Ei kuitenkaan tullut yhtään valitusta, koska ilmeisesti sinivilkkumme kertoi, että on todella kiire. Nostimme potilaan kyytiin ja toimme hänet tien päähän, josta ambulanssihenkilöstö vei hänet jatkohoitoon. Olivatpa kansalaiset saaneet nuotiot palamaan ainakin hetkeksi. Täytyy myöntää, että pv Rajakarin poistuttua vahvuudesta, sitä jäi kaipaamaan moni aluksella päivystänyt meripelastaja.

7 Kuninkaan kulkuvälineestä laiturintäytteeksi Mjösundin hylky Peimarin aukolla veneilleille on tuttu kaikilta tuulilta suojainen satamapaikka Sandön lahdella Mjösundin tiilitehtaan tuntumassa. Moni heistä ei ehkä tiedä, että lahdelle johtavan kapean salmen eteläisellä rannalla, tiilitehtaan vankan lastauslaiturin alla, lepää kunnianarvoisa vanha purjelaiva, joka on joskus kuninkaallisena huvipurtenakin palvellut. Grönlannissa ilmestyi vuonna 1950 kuunari Gustav Holmia postialuksena esittävä nelimerkkinen postimerkkisarja. Kuninkaallinen höyrykuunari Grönland on tullut 1952 syksyllä viimeiseltä matkaltaan Mjösundiin. Pian tämän jälkeen se makasi murskattuna pohjamudassa tiilitehtaan laiturin perustana. Kuva: Helge Heikkisen kirjasta. Teksti:Jouni Liuke Tunnettu turkulainen merenkulkija, merikapteeni Allan Lehtonen lähti vuodenvaihteessa 1951 Tanskaan etsimään sopivaa alusta valtameripyyntiin Grönlannin vesille. Silliparvien perään oli vuotta aiemmin lähtenyt uusi yrittäjä, tunnetun turkulaisen liikemiehen Hugo Helmer Meltolan omistama Meltola-Keramia Oy. Ensimmäisen kokeiluvuoden innoittamana yhtiö halusi apajilla uuden aluksen. Lehtonen saikin ostetuksi Grönlandske Departementiltä Gustav Holm -nimisen vanhan höyrykuunarin. Tämä laiva ei ollutkaan mikään mikä hyvänsä laiva. Postilaivana arktisilla vesillä Kööpenhaminassa v rakennettu kuunari (bargentine) oli tarkoitettu purjehdukseen arktisilla vesillä. Se sai kasteessa nimen Fox II. Aluksella kuljetettiin kauppatavaraa Tanskan ja Grönlannin välillä. Vuonna 1924 alus myytiin Det Østasiatiske Kompagnille ja se sai uuden nimen Grønland. Heti seuraavana vuonna alus vaihtoi taas omistajaa. Omistajaksi tuli 1925 Sold to Styrelsen af Kolonierne I Grønland, Copenhagen (Greenland Government) renamed GUS- TAV HOLM, named after a Danish Naval Officer.Styrelsen af Kolonierne I Grønland). Alus sai nyt nimen Gustav Holm. Se When sailing in Arctic waters she carried a seaplane on the poop for reconnaissance flights over the ice.sesepurjehti sen jälkeen yli kaksikymmentä vuotta Grönlannin vesillä Grönlannin siirtomaahallituksen monenlaisissa tehtävissä, kuljettaen mm. postia. Kerrotaan, että näillä arktisilla alueilla kulkiessaan alus kantoi peräkannellaan vesilentokonetta, jota käytettiin tiedustelulennoilla jäätiköillä. Nimensä alus sai tanskalaisen meriupseerin, komentaja Gustav Fredrik Holmin mukaan. Hän osallistui vv tutkimusretkikuntiin, joiden toimesta Grönlannin länsi-, etelä- ja itärannikko kartoitettiin ja mm. Kuningas Christian IX:n maa otettiin Tanskan hallintaan. Myöhemmin hän toimi Tanskan merikarttalaitoksen johtajana ja luotsitirehtöörinä. Kuunari Gustav Holmissa oli varsin lujarakenteinen runko ja takila. Runko oli rakennettu tammesta, kaaret olivat aivan kiinni toisissaan ja niiden päällä oli kaksinkertainen lankutus. Näin kylkien paksuus oli jopa 90 senttimetriä. Runko oli vesilinjassa päällystetty 5 mm teräslevyillä ja keulavantaasta perään päin keulamastoon asti kulki 2,5 paksuinen puskurikisko. Mastojen alatangot olivat terästä. Koneena oli alun perin yksi B & W:n 250 hv:n höyrykone. Perähyteissä ja salongeissa oli taidokkaasti veistetty jalopuinen kalusto, jonka sohvat oli päällystetty punaisella sametilla. Vielä Suomeen tulleessaan 1951 siinä oli erittäin hieno salonki, jota kerrottiin Tanskan kuninkaankin käyttäneen Grönlandin matkallaan. Sillilaivaksi Suomen lipun alle Vuonna 1949 alus poistettiin käytöstä ja se jäi makaamaan Kööpenhaminaan. Sieltä merikapteeni Allan Lehtonen löysi aluksen, Meltolan Laiva Oy teki kaupat ja alus siirtyi suomalaisomistukseen. Kunniakkaan uran tehneen laivan ostohinta oli vain kruunua. Kun tieto kaupasta levisi lehdistöön, synnytti se melkoisen kohun. Siitä tarjottiin heti käteisellä kolminkertainen hinta, mutta uusi omistaja ei halunnut kuunnellakaan moista tarjousta. Kaupan jälkeen laivalle tehtiin ennen Kööpenhaminasta lähtöä välttämätön kunnostus ja nimeksi muutettiin Grönland. Mukaan saatiin täysi kappaletavaralasti, maaleja, tupakkapaaleja, hattuja ym. ja vielä muutama matkustaja. Niin tehtiin ensimmäinen matka siniristilipun alla Tanskasta Turkuun. Meltola-Keramia Oy oli aloittanut sillinpyynnin Islannin vesillä vuonna 1950 ms Reijo ja ms Jarmo-Juhani -nimisillä aluksillaan. Seuraavana vuonna tuli näiden lisäksi laivastoon mukaan vastaostettu höyrykuunari Grönland, jonka päällikkönä toimi Allan Lehtonen. Hänellä oli kokemusta valtamerikalastuksesta jo 30-luvulta, jolloin hän oli mukana perämiehenä mm. Kalapoika nimisellä troolarilla. Grönlandin ensimmäinen matkan saalis oli melko heikko. Sää oli kaunis, mutta silliparvet tuntuivat kulkevan muilla vesillä. Matkan saalis oli 500 tynnyriä silliä. Vuoden 1952 pyyntimatkalle Meltolan laivastosta lähti mukaan vain kuunari Grönland. Pyyntikausi Islannin vesillä oli nytkin huono ja epäonni vaivasi kalastajia. Laiva palasi kotiin Turkuun mukanaan vain 266 tynnyriä, eli kiloa silliä. Siihen matkaan päättyivät vanhan maineikkaan aluksen purjehdukset. Liki 60-vuotias Jäämeren hyisten vesien purjehtija, kuninkaallisen siirtomaahallinnon tutkimus- ja postialus ja suomalainen sillinpyyntialus sai viimeisen tehtävänsä Kemiön Mjösundin rannassa. Matkan jälkeen syksyllä alus riisuttiin, sitten täytettiin kivillä ja hiekalla ja viimein upotettiin tiilitehtaan laiturin pohjaksi. Siellä se lepää vieläkin, Peimarinkiertäjille tutun Mjösundin ja Sandön välisen suojaisen merenlahden suulla, vankan lastauslaiturin perustana. Lähteet: Helge Heikkinen; Hopeaparvien perässä Islannin vesillä, Grönland, ex Gustav Holm, ex Grønland, ex Fox II Puurakenteinen kuunari, 1925 Gustav Holm, Styrelsen af Kolonierne I Grønland Rakennettu 1893, Forenede Oplags og Værfert, Kööpenhamina Grönland, Meltolan Laiva Oy Turku. Merkitty Pituus 47,92 m, leveys 8,52 m, syväys 4,31 m vetoisuus 418 brt. Koneteho 300 hv, nopeus 7 s Riisuttiin Mjösundissa, upotettiin myöhemmin kalastusrekisteriin FOX II, Kryolith Mine og Handels Selsk., Meltola-Keramia Oy:n tiilitehtaan laituriksi 1924 Grønland, A/S Det Østasiatiske Kompagni 12 13

8 Aurajoen laivat 6 Merenmittaustöistä maailman murjomien pelastusalukseksi Merenmittaajien tukialus Kalla Teksti:Jouni Liuke Göteborgin satamaan lähellä kaupungin keskustaa on kiinnittynyt Betelskepp -niminen laiva. Sen piti kymmenkunta vuotta sitten täyttää Martinsillan pielessä Suomen Joutsenen tyhjäksi jättämän laituripaikka. Laiva makasikin arvokkaalla paikalla lähes kaksi vuotta Matilda -nimisenä. Siitä oli tarkoitus tehdä asuntohotelli, mutta aie meni myttyyn. Alus oli entinen merenmittauksen tukialus Kalla Aurajoessa silloin tällöin vieraillut Kalla oli merenkulkuhallituksen merenmittaajien tukialus. Se rakennettiin vuonna 1963 Loviisassa. Uusi alus korvasi vanhan, pitkän ja värikkään historian kokeneen Klas Hornin, sekin aikoinaan Aurajoen tuttu. Kalla edusti suurinta tukialustyyppiämme. Se varustettiin ajan mukavuuksilla ja huomattavasti tilavammilla asuintiloilla kuin edeltäjänsä. Alukseen tuli tilat yli 50 miehelle. Sen uppoama 920 tonnia ylitti kaksinkertaisesti edeltäjäänsä. Mittaustyö tehtiin alukseen tukeutuvilla pienemmillä mittausveneillä. Niitä Kallalla oli yksitoista. Aluksella on asuinja sosiaalitilojen lisäksi korjaamot veneitä ja muuta mittauskalustoa varten sekä tilat mittaustietojen tulostamiseen. Kalla rakennettiin ilman omaa kuljetuskoneistoa. Siinä oli alun perin vain aggregaatit sähköenergian tuotantoa varten. Mittausveneissä oli 105-hevosvoimaiset dieselmoottorit. Niiden avulla tukialusta hinattiin paikasta toiseen. Lisäksi oli aina mukana pienempiä apu- ja yhteysveneitä. Kallan ensimmäiseksi päälliköksi nimitettiin 1963 itseoikeutetusti Klas Hornin entinen päällikkö Arvo Laine. Myöhemmin aluksen päällikkönä pitkään toiminut merikapteeni Tuomo Marttila kertoi, että aluksen rakentamista suunniteltaessa otettiin huomioon laivan mahdollinen käyttö kriisiaikoina sairaalalaivana. Marttila oli päälliköistä järjestyksessä viides ja myös viimeinen. Hän aloitti uransa Laivaston palveluksessa toimien R-luokan raivaajissa. Vuonna 1972 hän siirtyi kauppalaivastoon. Seilattuaan maailman merillä kymmenisen vuotta hän hakeutui Suomen Merenkulkulaitoksen palvelukseen. Hän toimi pari vuotta jäänsärkijä Urhon perämiehenä ja sittemmin mm. Korsholmin ja Sekstantin (ex Skiftet, Ahvenenmaan maakuntahallituksen yhteysalus) kipparina. Sitten olikin vuorossa hänen viimeisin laivansa Kalla. Marttilan aikana aluksella suoritettiin merenmittaustyötä Saaristomeren ja Ahvenenmaan alueella. Tukikohdat olivat Hangossa ja Maarianhaminassa. Aivan viimeksi työskenneltiin Hiittisten ja Dragsfjärdin alueella. Alkuaikojen jopa 50 hengen miehitys oli 1990-luvulla tultaessa kutistunut 32 henkilöön. Se edesauttoi asumisolosuhteiden paranemista; ahtaista kahden hengen hyteistä tehtiin yhden hengen hyttejä. Mittausveneitä oli loppuvaiheessa vain neljä. Niissä oli automaattiset syvyyden mittauslaitteet, jotka piirsivät suoraan kuvan pohjasta. Marttilan mukaan esim. uponneet laivat erottuivat selkeästi pohjan muodoista. Vuonna 1985 alus sai oman, ulkopuolisen silmillä erikoisen pääkoneen; 20 metriseen alukseen asennettiin perämoottori. Laivan perää jatkettiin ja uuteen peräosaan tuli dieselsähköinen konehuone ja aivan perään ulokkeet joiden väliin asennettiin 360 astetta kääntyvä ns. kansiperämoottori. Kone oli dieselsähköinen ja teholtaan 420 hv. Keskilaivaan asennettiin rungon läpi kulkeva Aquamaster -ruoripotkuri. Näiden avulla alus liikkui kevyellä tuulella itsenäisesti, kovalla tuulella mittausveneet edelleen hinasivat sitä. Lähes tuhattonninen laiva on varmaan suurin Aurajoessa koskaan perämoottorilla liikkunut alus! Aluksen pituus oli 57, leveys 13 ja syväys 2,2 metriä. Majoitusalukseksi Martinsillan pieleen Lähes 40 vuoden työrupeaman jälkeen vanha Kalla poistettiin merenmittauskäytöstä vuonna Sen korvasi uusi, suurempi mittaustukialus Prisma. Vanhan Kallan osti Naantalin ja Ruissalon kylpylöistä tunnettu Rehab Group Oy. Yhtiön tarkoituksena oli tehdä laivasta Bed & Breakfast-tyyppinen majoitusalus Aurajokeen. Hanke sai jo satamalautakunnalta tarvitsemansa luvat ja laituripaikaksi entisen Suomen Joutsenen laiturin Martinsillan pielessä. Alus oli tarkoitus liittää kaupungin sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoihin, jotka olivat laiturissa jo valmiiksi asennettuina. Kalla sai uuden nimen Matilda ja se tuotiinkin joulukuussa 2003 paikalleen Aurajokeen. Hanke ei kuitenkaan lopultakaan toteutunut ja Matilda-nimeä ei ehditty koskaan maalata laivan kylkeen. Alus myytiin kesällä 2005 Ruotsiin. Pelastusalus elämän murjomille Vanhan Kallan uudeksi kotisatamaksi tuli Göteborg. Betelskeppet -nimen saanut laiva on kiinnittynyt satamaan Gullbergskajenille lähelle kaupungin keskustaa. Siitä on tullut pelastusalus sadoille kodittomille ja elämän murjomille ihmisille. Sen 33 hyttiä asuttaa eri syistä puille paljaille jääneitä ihmisiä, joukossa yleensä muutamia suomalaisia. Betelskeppet on viimeisin pitkässä sarjassa. Sen toiminnan historialliset juuret johtavat 1840-luvun New Yorkiin, missä vaikutti hengellinen herätysliike metodisti- ja baptistijärjestöjen piireissä. Ensimmäinen Betellaiva oli ankkuroituna kapakoiden ja peliluolien ympäröimässä satamassa. Se oli etupäässä ruotsalaisten merimiesten turvapaikka vieraalla maalla. Avustustoiminnan ohella laivan merimieslähetys jakoi tuhansittain raamattuja laivassa kävijöille ja satamaan tulleille laivoille. Avustustyön arvosta vakuuttuneet merimiehet toivat aatteen mukanaan Ruotsin länsirannikolle. Ensimmäinen Betelskeppet-laiva oli Göteborgin satamassa jo vuonna 1875 auttamassa merimiehiä ja köyhiä satamatyöläisiä. Nykyinen alus on järjestyksessä seitsemäs. Asuntolaivan omistaja, SP-säätiö, on kristillistä päihdetyötä tekevä järjestö. Sen toiminnanjohtajana toimii suomalainen Jukka Mäkikangas. Muuttaessaan Ruotsiin 1970-luvulla hän oli jo silloin hyvää vauhtia sotkemassa elämäänsä päihteisiin. Etsiessään parannusta olotilaansa mies tuli uskoon ja hakeutui kuntoutukseen. Vähitellen hän sai elämänsä vakiintumaan ja alkoi saada vastuuta LP-säätiössä. Hän hankki itselleen sosiaalialan tietopohjaa ja koulutusta. Vuonna 1997 hänet kutsuttiin asuntolaivan vastaavaksi. Nyt hän vastaa koko aluksen toiminnasta apunaan 20 työntekijää ja joukko vapaaehtoisia. Betelskeppet toteuttaa tunnuslausetta Minä tulin sinua varten, jolla ei ole ystävää. Suomalaisten merenmittaajien tukialuksesta on tullut maailman murjomien merimiesten pelastusalus. Lähteet: - Visa Auvinen, toim.: Leijonalippu merellä, Kaj Aalto; Kodittomien pelastusalus, Kultalyhde

9 YHTEISTYÖKUMPPANIT Alfons Håkans Oy FREJA trasport & logistics Oy Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka Jalo & Jalo Oy Länsi-Suomen merivartiosto Merikarhut ry Merikeskus Forum Marinum Merikoulu Aboa Mare Mobimar Oy Muovitehdas ABSO Oy Nostokonepalvelu Oy Pidä Saaristo Siistinä ry RMR Oy Marirakenne Saaristomeren Meripuolustusalue Satavan Venepalvelu Oy Suomen lauttavarustamo Oy Suomen Punainen Risti ry Turun kaupunki Turun Pursiseura ry Turun satama