PUUN KÄYTTÖ SILTARAKENTEISSA
|
|
- Liisa Anna Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka PUUN KÄYTTÖ SILTARAKENTEISSA Tekninen selvitys Erikoisasiantuntija Toni Kekki Kesäkuu 2013
2 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Puurakenteiset sillat... 5 Puun ominaisuudet... 5 Puusiltoja koskevat rakenteelliset määräykset... 6 Puun käyttökohteet siltarakentamisessa... 6 Case: Puusilta yli Siilaisenpuron Puu-betoni liittorakenteet Teräs-puu liittorakenne Puun kestävyys Esimerkki: laattasillan huoltotoimenpiteet Puun käytön edut insinöörirakentamisessa Lähdeluettelo LIITTEET 2 kpl... 18
3 3 Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksena on avata puurakenteiden ja puisten rakennusosien käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia siltarakenteissa. Selvitys on tehty suomalaisesta rakentamisen näkökulmasta, käyttäen hyväksi myös ulkomaisia esimerkkejä. Selvitys esittelee mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja verrattuna nykymuotoiselle rakentamisprosessille ja materiaalikäytölle siltarakentamisessa. Selvityksessä ei paneuduta syvällisesti esimerkiksi suunnitteluperiaatteisiin, vaan tyydytään kertomaan Suomessa noudatettavien rakennesuunnitteluohjeiden tilanne. Arkkitehtoniseen tai miljöösuunnitteluun ei oteta selvityksessä kantaa. Siltarakentamisessa keskeisiin geoteknisiin suunnitteluasioihin suoritetaan vain viittauksia. Geoteknisessä toteutuksessa käytetään tavallisesti maa-aineksia, geotuotteita sekä epäorgaanisia rakennusmateriaaleja, johtuen rakenteiden maanvastaisuudesta. Tästä johtuen puurakenteiden osuus perustusrakenteissa on jätetty yhden case-tapauksen esimerkkiin. Kustannuslaskennallisiin asioihin ei tässä selvityksessä oteta kantaa kuin suuntaa-antavasti. Varsinainen lopullinen kustannustehokkuus on riippuvainen koko arvoketjun yhteentoiminnasta. Koska selvityksessä ei analysoida arvoketjujen toimintaa laajemmalti, on luontevaa jättää kustannustehokkuuden arviointi pois selvityksestä tässä vaiheessa. Tekstissä olevat kuvat ovat, mikäli ei ole muuta mainittu, kirjoittajan ottamia.
4 4 Kuva 1 The Leonardo kevyen liikenteen silta, Oslo, Norja (kuva: Moelven Limtre AS) Kuva 2: Kevyen liikenteen silta (Western Wood Structures, Inc. OR, USA)
5 5 Puurakenteiset sillat Puun ominaisuudet Puu on rakennusmateriaalina kevyt, helposti työstettävä, uusiutuva luonnonmateriaali. Puu on myös, vastoin yleistä maallikkokäsitystä, paloturvallinen materiaali. Puun epäedullisiksi ominaisuuksiksi voisi mainita ortotrooppisuuden, orgaanisuuden ja rakennusmenetelmien ja käsitysten kehittymättömyyden. Puu on kevyt materiaali, ja lujuus-paino suhteeltaan ylivertainen verrattuna teräkseen ja betoniin. (Liite 1) Puu on ortotrooppinen materiaali. Tämä tarkoittaa sitä, että puulla on eri suunnan kuormituksiin erilainen kapasiteetti. Syiden suuntaisessa kuormituksessa puu on vahvimmillaan; tavallinen kuusitavarasta tehty liimapuu on laskennalliselta puristuslujuudeltaan lujempaa kuin tavallinen betoni (SFS- EN ) (SFS-EN ) (Liite 2). Sitä vastoin syitä vastaan kohtisuorassa kuormituksessa puun kapasiteetti on heikoimmillaan. Puun ortotropia on otettava huomioon rakenteita suunnitellessa. Puu on orgaaninen materiaali. Orgaanisuus altistaa puun tuholaisille, homeelle sekä voimakkaissa kosteuksissa laholle. Puuta tuhoavia tuholaisia ei ole havaittu ongelmana puusiltarakenteissa, sillä ulko-olosuhteet eivät anna tuholaisille niiden tarvitsemia optimaalisia olosuhteita. Puu itsessään on myös verraten ravintoköyhä materiaali tuholaisille. Homehtumista havaitaan ajoittain loppukesäisin olosuhteiden ollessa optimaalisia, mutta homeet ovat olleet pinnalla kasvavia pieniä eriä. Auringonvalon UV-säteily on tehokas homeentuhoaja, joten kannen aluset ovat oikeastaan ainoita paikkoja homeen kehittymiselle. Tätäkin kehittymisaikaa rajoittaa vahvasti Suomen kuiva kevätkausi ja pitkä kylmä kausi. Homealttiissa paikoissa riski saadaan poistumaan painekyllästyksen tai muun vastaavan suojaustoimen ansiosta.
6 6 Lahovaurioita käyttötarkoituksen mukaisesti suunnitelluissa puusilloissa ei ole havaittu. Lahovauriot vaativat korkeat kosteuspitoisuudet, jotka siltarakenteissa tulevat kysymykseen lähinnä maanvastaisissa ja veden kosketuspinnan läheisissä rakenteissa, toisin sanoen siltapilareissa ja maatuissa. Puu on uusiutuva luonnonvara, jolla on positiivisia vaikutuksia vähennettäessä kasvihuonepäästöjä sekä energiaintensiivisyyttä rakentamisessa. Puun käytössä tärkeintä on huolellinen ja käyttötarkoituksen mukainen suunnittelu. Lisäksi on huomioitava puurakenteen pitkäaikaiskestävyyden turvaamiseksi tarvittavien huoltotoimenpiteiden mahdollisuus. Puusiltoja koskevat rakenteelliset määräykset Puun käyttöä siltarakentamisessa ei Suomessa estä määräykset. Rakenteellisessa suunnittelussa on käytössä Eurocode-standardit sekä Liikenneviraston puusiltojen suunnitteluohje NCCI 5. Ohje on puusiltoja käsittelevän Eurocode-standardin SFS-EN suomalainen soveltamisohje. NCCI 5 löytyy Liikenneviraston sivuilta tai osoitteesta: Hyvällä ennakkosuunnittelulla on mahdollisuus hyödyntää pitkälle vietyä esivalmistusta. Näin voidaan minimoida sääaltis työmaa-asennusaika sekä liikenteelle aiheutettava häiriöaika. Puun käyttökohteet siltarakentamisessa Puuta voidaan käyttää siltojen kansirakenteena, kantavina palkkeina sekä kaiderakenteissa. Lisäksi puuta voidaan käyttää pylonirakenteissa. Tietyin varauksin myös perustusrakenteita voidaan tehdä puusta. Tällöin on kuitenkin huomioitava käyttöolosuhteiden aiheuttamat haasteet pitkäaikaiskestävyydelle. Puuta voidaan käyttää liittorakenteisesti esimerkiksi kantavina palkkeina yhdessä betonilaatan kanssa. Toinen käyttösovellutus on esimerkiksi kantavat teräspalkit yhdistettynä jännitettyyn puiseen laattarakenteeseen.
7 7 Kuva 3: Puisen kansilaatan jännittämisen periaate (Leonardo Da Vinci Project, 2008) Puisen kansilaatan päälle voidaan levittää vedeneristyskerros, jonka jälkeen päällysrakenteen tekeminen ei poikkea tavallisesta kulutuskerroksen rakentamisesta. Alla olevissa kuvissa esimerkkiä Martinsons Träbroarin laattasillan mallista. Laattasillan jännemitta voi olla 5-30 metriä. Käyttökohteet ovat kevyestä liikenteestä maantiesiltoihin. Lisätietoja
8 8 Kuva 4: Laattasillan kannen osa asennettuna (Martinsons Träbroar) Kuva 5: Puusillan kansi- ja kaidetyyppivaihtoehtoja (Martinsons Träbroar)
9 9 Kuva 6: Puulaattasillan rakenteen havainnekuva (Martinsons Träbroar) Kuva 7: Puulaattasillan kapasiteettitaulukko (Martinsons Träbroar) Kansirakenne on mahdollista tehdä myös ilman pinnoitetta, kuten kuvan 5 vasemmanpuoleinen esimerkki osoittaa. Tällaisesta sillasta löytyy esimerkki myös Joensuusta, Siilaisenpuron ylittävä kevyen liikenteen silta.
10 10 Case: Puusilta yli Siilaisenpuron Siilaisenpuron silta edustaa helppoa ja edullista palkkisiltatyyppiä. Kuva 8: Siilaisenpuron puusilta Kuva 9: Sillan puukansi Sillan pääkannatinpalkit ovat kreosoottikyllästeisiä liimapuupalkkeja. Kansirakenteena toimii painekyllästetystä, syrjälleen kiinni toisiinsa ladotusta lankusta tehty laatta. Kaiderakenteet ovat tuetut reunimmaisiin pääkannattimiin sekä kanteen. Silta on lähes kokonaan puusta tehty; ainoastaan kaideosat sekä paalujen päälle asennetut poikkisidepalkit ovat teräsrakenteisia. Sillan perustukset ovat kyllästettyjä pyöreitä puupaaluja. Päätyjen maatuet ovat puutavaralla tuettuja maapenkereitä. Kuva 10: Siltapalkit, perustukset ja kaiteen kiinnitys Sillan kansirakenteessa ei ole erillistä kulutuskerrosta. Liikenne sillalla on kevyttä liikennettä. Raskaimmat kuormitukset tulevat talvisin aurauskalustosta.
11 11 Toinen esimerkki ki on Älvsbackabron, Skellefteån kevyen liikenteen vinoköysisilta. Sillan jännemitta on 130m. Sillan valmistajana toimi Martinsons Träbroar. Sillan kulkuleveys on 4,8 metriä. Siltapylonit ovat 23 metriä korkeita, 900x900 mm² liimapuupilareita. Kansirakenne e on 45mm paksua massiivipuuta (Gustafsson;Pousette;& Björngrim, 2010). Sillan kansirakenne haluttiin jättää puupinnalle sen esteettisyyden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Silta avattiin kesäkuussa 2011 liikenteelle. Kuva 11: Illustraatio Älvsbackabron sillasta (kuva: Peter Bomark, LTU Skellefteå)
12 12 Puu-betoni liittorakenteet Puun hyvän vetokestävyyden ja keveyden yhdistäminen betonin puristuskestävyyteen ja massan antamaan vakauteen luo mahdollisuuden kasvattaa sillan jännemittaa tehokkaasti omapainon säilyessä kohtuullisena. Betonisen kansilaatan ansiosta on mahdollista saada puiset palkkikannatteet sääsuojaan. Lisäksi puiset pääkannatteet ovat keveytensä takia nopeasti asennettavissa ja tehdessä betonilaattarakenteet myös esivalmistettuna voidaan sillan asennusaikaa nopeuttaa huomattavasti perinteisestä paikallavalusillasta. Kuva 12: Puu-betoni - liittolaattasilta Schwäbich Gmünd, DE
13 13 Kuva 13: Puu-betoni liittorakenteinen liikennesilta Itävallassa Kuva 14: Liittorakenteen yhteisvaikutuksen periaate (kuvat ScienceDirect.com)
14 14 Teräs-puu liittorakenne Tämä harvinaisemmin käytetty yhdistelmä tulee kysymykseen useimmiten silloin, kun halutaan minimoida rakennekorkeus. Tätä tyyppiä on käytetty lähinnä kevyen liikenteen silloissa, jolloin pääkannattajina on toimineet teräspalkit ja päälle on ladottu puupalkisto tiiviisti. Tässä rakennetyypissä rakenteellista yhteisvaikutusta ei juurikaan huomioida, ja yhteisvaikutus tehdäänkin lähinnä värähtelyn pienentämisen takia. Toinen malli on tehdä teräsristikkorakenteiset pääkannattimet, jotka toimivat samalla kaiteina. Tällöin kansirakenne saadaan ladottua ristikoiden väliin. Tässä mallissa liittorakennevaikutusta ei yleensä huomioida ollenkaan johtuen sen aiheuttamasta mekaanisten liitosten lisääntymisestä, joka nostaa asennuskustannuksia.
15 15 Puun kestävyys Puu kestää ajoittaisia kosteuskuormituksia hyvin, kunhan puu ei ole suljetussa tilassa. Puu kestää hyvin suoloja ja saasteita hyvin. Maanvastaisiin, maan välittömässä läheisyydessä oleviin sekä veteen tuleviin rakenteisiin puun käyttöä tulee harkita erittäin huolellisesti. Näissä tapauksissa on huomioitava elinkaaren mukaiset kestävyystekijät. Puu ei välttämättä tarvitse vahvoja suojakerroksia kestävyyden takaamiseksi. Tosin tällöin on huomioitava huollon ja tarkastustoiminnan vaatimien toimenpiteiden mahdollisuus suunnitteluvaiheessa. Tämä toteutuu esimerkiksi tekemällä osat vaihdettaviksi. Lisäksi on huomioitava, että puisilla perusratkaisuilla päästään jo vuoden kestoaikaan. Mikäli vaaditaan pidempää elinkaarta, huomioidaan tämä edellä mainituin toimenpitein. Esimerkiksi Suomessa siltojen alusrakenteiden käyttöikä on lähtökohtaisesti 100 vuotta, päällysrakenteiden suunnittelukäyttöiän ollessa 50 vuotta (NCCI 5, 2013). Puun pitkäaikaiskestävyyden avaintekijä on puulaadun valinta. Puun korkealla laadulla vaikutetaan ulkonäköseikkoihin, mutta myös lujuusominaisuuksiin. Alussa viitattuun ortotrooppisuuteen voidaan vaikuttaa puulajin valinnalla, joka tosin Suomessa tarkoittaisi tuontipuun käyttöä. Lisäksi ilmiöön vaikuttaminen on hyvin rajallista, jolloin kustannustehokkuuden kannalta suunnitteluratkaisut ovat paras avain tähän. Puun modifioinnin avulla on mahdollista löytää ratkaisu esimerkiksi kulutuskestävään ja vesitiiviimpään kansirakenteeseen (Rautkari, 2012). Lisäksi modifioinnin avulla voisi yhdistellä erilaisia materiaaleja, kuten esimerkiksi muovi-puu komposiitti kansirakenteena (Bender;Wolcott;& Dolan, 2007). Esimerkki: laattasillan huoltotoimenpiteet Esimerkkinä elinkaaren aikaisista suurista toimenpiteistä esiteltäköön massiivilaattasilta, johon on tehty poikittainen puristusjännitys. Kantavan rakenteen elinkaaren aikaiset toimet voivat vaatia reunimmaisten palkkien
16 16 vaihtoa. Tällöin jännitystangot avataan, reunimmaiset palkit poistetaan ja vaihdetaan uusiin. Tämän jälkeen tangot kiristetään uudelleen määräjännitykseen. Koko vaihtoprosessin ajan silta on käyttökelpoinen, tosin painorajoituksin. Vastaavan kaltainen prosessi on myös kaiteiden vaihtaminen. Vaihtoa varten elementtirakenteisen kaiteen pultit aukaistaan, tilalle vaihdetaan uusi kaide. Tällaisista prosesseista on siltavalmistajilla kokemuksia, jotka ovat pääsääntöisesti hyviä. Ero hyvän ja huonon ratkaisun välillä tehdään jo suunnitteluvaiheessa; huoltotoimenpiteiden mahdollisuus ja pitkäaikaiskestävyys ratkaistaan rakenteellisessa detaljiikassa.
17 17 Puun käytön edut insinöörirakentamisessa Puurakentamisessa ei ole mitään sellaista, joka tekisi siitä ylitsepääsemättömän vaikeaa. Kyse on kuitenkin suomalaisille rakentajille tutusta perusmateriaalista. Puun käyttö mahdollistaa keveytensä ansiosta esivalmistettujen rakenneosien käyttämisen. Perinteisessä betonirakentamisessa elementtiosien paino on aiheuttanut suuria ongelmia kuljetuksien ja siirtojen järjestelyissä. Teräsrakentamiseen tottuneille esivalmisteisten rakenneosien käyttämisen toimintamalli saattaakin olla helpompi omaksua kuin betonirakentamiseen tottuneelle. Kuitenkaan kyse ei ole vaikeasta asiasta, sillä esivalmistuksessa vain, karkeasti sanoen, siirretään työmaalla tehtävää työtä erilliseen valmistuslaitokseen. Tämä tuo toki rakentamisketjuun uuden alueen suunnitteluun, nimittäin valmisosasuunnittelun. Tämä on tuttu alue talonrakennuspuolen rakennesuunnittelijoille, joten mikäli siltasuunnitteluryhmässä ei tällaista osaamista ole, voi ryhmän vahvistukseksi olla viisasta ottaa erillinen valmisosasuunnittelun osaaja. Puun käytöllä voidaan saavuttaa etuja puun ominaisuuksien avulla. Puun käyttö itseisarvona tulee kysymykseen vain, jos halutaan korostaa puun ympäristöarvoja ja esteettisiä ominaisuuksia. Mikäli halutaan rakentaa järjestelmällisesti kilpailuetua puun käyttöä lisäämällä, on syytä tarkastella koko rakentamisen arvoketjun toiminta jotta saavutetaan paras mahdollinen tehokkuus.
18 18 Lähdeluettelo Bender, D. A.;Wolcott, M. P.;& Dolan, J. D. (2007). Wood Plastic Composites. StructureMag. Eurocode. SFS-EN Eurocode. SFS-EN Gustafsson, A.;Pousette, A.;& Björngrim, N. (2010). Health Monitoring of Timber Bridges, Älvsbacka bridge, Skellefteå. International Conference on Timber Bridges Lillehammer, Norway. Leonardo Da Vinci Project. (2008). Handbook 1 - Timber Structures. Liikennevirasto. (2013). NCCI 5. Rautkari, L. (2012). Surface modification of solid wood using different techniques. LIITTEET 2 kpl
19
20
Puun käyttö siltarakenteissa Tekninen selvitys
Toni Kekki Puun käyttö siltarakenteissa Tekninen selvitys KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU C Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 6 Puun käyttö siltarakenteissa Tekninen selvitys Toni Kekki
LisätiedotVersowood puusillat Puupäivä 26.11.2015
Versowood puusillat Puupäivä 26.11.2015 Versowood lukuina: Toimintaa 12 yksikössä; 10 kotimaassa ja 2 Baltiassa Henkilöstö 720 Liikevaihto 2013: n. 280 m, 1/2013-6/2014 456 m (18 kk), 7/2014-6/2015: 305
LisätiedotPuusiltarakentamisen mahdollisuudet esimerkkejä pohjoismaista
Puusiltarakentamisen mahdollisuudet esimerkkejä pohjoismaista Puurakentamisen roadshow Mikko Viljakainen, Puuinfo Norja Vuosittain rakennetaan 140 160 uutta siltaa. Rakentamisen arvo 409 miljoonaa euroa.
LisätiedotKEVYT JA KESTÄVÄ PUUSILTA
KEVYT JA KESTÄVÄ PUUSILTA Vaikka puusilta on kevytrakenteinen, sillä saavutetaan suuri kantavuus. Siirtyminen massiivipuusta liimapuuratkaisuihin on mahdollistanut suurten puukannattimien valmistuksen.
LisätiedotGlulam. Pack. Infra. Energy. Timber. Puunhankinta-alue ja sahat:
Roadshow 2015 Versowood, lyhyesti: Suomen suurin yksityinen mekaanisen metsäteollisuuden yritys Toimintaa 12 yksikössä; 10 kotimaassa ja 2 Baltiassa Liikevaihto 2013-6/2014 (18 kk): 456 m, 7/2014-6/2015b:
LisätiedotOssinlammen siltakilpailu. Ossin olohuone. Suunnitelmaselostus
Ossinlammen siltakilpailu Suunnitelmaselostus 1 Ratkaisun lähtökohdat Ehdotuksen perusideana on jatkaa Ossinlammen ympäristön puistomaista teemaa ja aktivoida aluetta. Silta on yksiaukkoinen palkkisilta,
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
LisätiedotMelueste Rautio. absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä
Melueste Rautio absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä Ilmala- Leppävaara kaupunkirata meluesteet, Helsinki (2001), toimitus ja asennus Rautio on meluntorjunnan ammattilainen Urakointiasennus M
LisätiedotPuiset tyyppisillat Siltatekniikan päivät
Puiset tyyppisillat Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016 Versowood lukuina: Toimintaa 12 yksikössä; 10 kotimaassa ja 2 Baltiassa Henkilöstö 720 Liikevaihto 2013: n. 280 m, 1/2013-6/2014 456 m (18 kk), 7/2014-6/2015:
LisätiedotSisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto
Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30
LisätiedotOSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA
OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT
LisätiedotFINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit
FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja
LisätiedotRuukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen
Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Suunnitteluohje 1(8) KAPUNKIYMPÄRISTÖ Tyyppipuusiltasarja SUUNNITTELUOHJE
HELSINGIN KAUPUNKI Suunnitteluohje 1(8) Tyyppipuusiltasarja SUUNNITTELUOHJE HELSINGIN KAUPUNKI Suunnitteluohje 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUOHJE... 3 1.1 Yleiskuvaus... 3 1.2 Käyttökohteet... 4
LisätiedotMIKÄ ON BAUBUCHE? BauBuchessa yhdistyvät kestäväkehitys, innovatiivisuus, esteettisyys ja kustannustehokkuus. - Ralf Pollmeier
MIKÄ ON BAUBUCHE? Puun käyttö rakennusmateriaalina on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Puun monipuolisuus materiaalina on tunnettu jo pitkään ja sen merkitys uusiutuvana luonnonvarana on korostunut
LisätiedotJulkiset rakennukset puusta
Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki kasvaa, ellei asialle tehdä mitään
LisätiedotKUNINGASPALKKI LIIMAPUU
KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan
LisätiedotKEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA
KEVYT, VAHVA JA HELPPO ASENTAA OTA VÄLIPOHJA HYÖTYKÄYTTÖÖN 1 LAAJA KOKEMUS KÄYTÖSTÄ Posi-palkki on ollut käytössä jo yli 40 vuotta Suomessa Posi-palkkia on käytetty sadoissa rakennuksissa vuodesta 2011
LisätiedotBetonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin
LisätiedotRakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman
Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän
LisätiedotINGELSINJOEN SILLAN UUSIMINEN RAKENNUSSUUNNITELMASELOSTUS
Myllykylän yksityistie Kirkkonummi Rakennussuunnitelmaselostus / Sivu 1(5) INGELSINJOEN SILLAN UUSIMINEN RAKENNUSSUUNNITELMASELOSTUS 14.2.2018 Ingelsinjoen silta, Kirkkonummi Puinen liimattu palkkisilta
Lisätiedot07/06/2012 Vesa Järvineni EXTERNAL
1 2 Ruukki Easy Bridge Terässiltapäivät 2012, Tampere Teknologiajohtaja, TkT, Vesa Järvinen 3 Luotettava ja nopea siltaratkaisu Esisuunniteltu tyyppiratkaisu Siltapaikkasovitusta vaille valmiit suunnitelmat
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
LisätiedotPuusiltaseminaari Kommentti puheenvuoro12.2.2014 Ville Kopra
Puusiltaseminaari Kommentti puheenvuoro12.2.2014 Ville Kopra Versowood, lyhyesti: Suomen suurin yksityinen mekaanisen metsäteollisuuden yritys Toimintaa 12 yksikössä; 10 kotimaassa ja 2 Baltiassa Liikevaihto
LisätiedotPS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje
PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat
LisätiedotMarkku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47
PUUN ORTOTROPIA VAURIOIDEN AIHEUTTAJANA Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47 TIIVISTELMÄ Puu on ortotrooppinen materiaali, mikä on otettava huomioon rakennesuunnittelussa.
LisätiedotEurokoodiseminaari 2011 8.12.2011 Hanasaari. Liikenneviraston / LVM:n puheenvuoro
Eurokoodiseminaari 2011 8.12.2011 Hanasaari Liikenneviraston / LVM:n puheenvuoro Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Investointi -toimiala EUROKOODIT LIIKENNEVIRASTON SUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSA
Lisätiedotpuupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET
puupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET 2 Woodex pitää puusta huolta Ulkona oleva puu tarvitsee suojaa vaihtelevilta sääolosuhteilta. Ja tietenkin kauniin värin, kuultavan tai peittävän.
LisätiedotR a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O
S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO
LisätiedotKim Johansson Erityisasiantuntija, DI
Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Eityisasiantuntija, DI Kirja on päivitetty ja siinä on että ohjeet ovat ajantasaisia ja vastaavat nykyistä käsitystä hyvästä korjaustavasta ja että ne
LisätiedotSUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m
SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun
LisätiedotMaatalousrakennusten turvallisuustutkimus 2006
Rakennusta koskevat tiedot 1(6) 1. Rakennusvuosi: 2. Rakennuksen käyttötarkoitus: Sikala Pihatto Parsinavetta Siipikarjakasvattamo, Maneesi Konehalli Varasto Muu, mikä? 3. Rakennuksen lämmitys: Kylmä,
LisätiedotNopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa
Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo Keskeinen sisältö 1. Monipuoliset käyttömahdollisuudet julkisissa
LisätiedotOlosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu
Olosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Kosteudenhallinta Koskee kaikkea rakentamista Materiaalin vedensietokyky ei oikeuta rakenteen kasteluun Home kasvaa kaikkien
LisätiedotMYLLYKYLÄN YKSITYISTIE, KIRKKONUMMI INGELSINJOEN SILTA SILLAN YLEISTARKASTUS Tarkastajat ins. Sakari Seppälä ja rkm.
MYLLYKYLÄN YKSITYISTIE, KIRKKONUMMI INGELSINJOEN SILTA SILLAN YLEISTARKASTUS 31.5.2017 Tarkastajat ins. Sakari Seppälä ja rkm. Kari Wessman Myllykylän yksityistie Ingelsinjoen silta Myllykylän yksityistie
Lisätiedotwww.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.
Nykyiset palomääräykset ja kehittyneet puurakenteet mahdollistavat puun käytön julkisessa rakentamisessa rakennuksen koosta riippumatta. Puu myös valitaan aikaisempaa useammin luomaan puitteet tasokkaille
LisätiedotPuusiltojen suunnittelu
Puusiltojen suunnittelu Pyhäjoen Eteläkylän isosilta, Suomen vanhin käytössä oleva puinen tukiansassilta. Valmistunut keväällä 1837 Sweco Rakennetekniikka DI Pertti Kaista 01/03/2015 1 1.6.2010 LÄHTIEN
LisätiedotPuurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola
Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT
HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti
LisätiedotPuisten kävelysiltojen värähtelymittaukset
Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset Puupäivä, 28.11.2013, Wanha Satama, Helsinki Asko Talja, VTT Timo Tirkkonen, Liikennevirasto 2 Esityksen sisältö Tausta ja tavoitteet Mitatut sillat Koeohjelma
LisätiedotPesurinkadun silta. Yleistarkastusraportti. Yleistarkastusraportti
Yleistarkastusraportti Yleistarkastusraportti 3.11.2016 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Alusrakenne...3 2.1 Etumuurit, siipimuurit, otsamuurit ja laakeritasot...3 2.2 Alusrakenteen reunapalkit...3
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN
LisätiedotSuomen tieverkosto ja sillat
Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä
LisätiedotRasitusluokat. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Rasitusluokat Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Kaksi menettelytapaa betoninormien mukaiset rasitusluokat ympäristöolosuhteiden mukaan siltabetonien p-lukumenettelyn mukaiset rasitusluokkaryhmät
LisätiedotKustannusarvio koostuu seuraavista alla esitetyistä osista. Kustannusarviot sisältävät yhteiskustannuksia
RANNIKKO KILPAILUEHDOTUS KORSHOLMANPUISTIKON SILLAN SUUNNITTELUKILPAILUUN 2 Kustannusarvio Kustannusarvio koostuu seuraavista alla esitetyistä osista. Kustannusarviot sisältävät yhteiskustannuksia 25 %.
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotLVL by Stora Enso. Syysriihi Puu ja Bioenergia , Jyväskylä. Jaakko Huovinen
LVL by Stora Enso Syysriihi 2017 Puu ja Bioenergia, Jyväskylä Jaakko Huovinen Stora Enso lyhyesti Stora Enso vastaa maailmanlaajuisiin megatrendeihin Suuret, maailmanlaajuiset kehityssuuntaukset vaikuttavat
LisätiedotKuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta
PERINNEALUSTEN AVUSTUSHAKEMUS LIITE 2 KUNTOKARTOITUS OSA 1: PERUSTIEDOT Alus Kuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta
LisätiedotKuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.
LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotCLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA
CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa
LisätiedotRakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti
1 Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 19.11.2015 2 Sisältö Vuosi 2016 Palomääräykset - YM asetusluonnos rakennusten paloturvallisuudesta Jatkuva sortuma - YM asetus rakenteiden onnettomuuskuormia
LisätiedotFinnforest Kesto. _ kun puun pitää kestää
Finnforest Kesto _ kun puun pitää kestää KUN PUUN PITÄÄ KESTÄÄ Finnforest Kesto Sääolosuhteet Suomessa asettavat puurakenteille suuret vaatimukset. Puun joutuessa kosketukseen veden, kosteuden, betonin
LisätiedotSEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET
SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...
LisätiedotTeräsbetonipaalujen kantavuus
Teräsbetonipaalujen kantavuus Tutkittua tietoa sovellettu uusiin paalutuotteisiin Betonipäivät 1.11.2018 Jukka Haavisto, prof. Anssi Laaksonen TTY Esityksen sisältö Yleistä paaluista Paalujen suunnittelu
Lisätiedot1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...
Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...
LisätiedotRakentamismääräyskokoelma
Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet
LisätiedotPuukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto
Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto Puun mahdollisuudet Materiaalin keveys isojen osien kuljetus työmaalle mahdollista korkea esivalmistusaste
Lisätiedot121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV!
135 132,9 124,3 126 7 133,5 121 3 138 3 0 120 8 122,3 126 2 5 7 121,6 131,3 129 121,2 121,4 122 6 6 137 3 138 4 129,4 122,7 129 5 138 7 129 2! PUUKAUPUNK 122 8 122,3 120 9 - V 126 3 V! 126 4 V V! V 135
LisätiedotTeräsosien CE merkintä
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden liitoksissa käytettävien liitososien CE-merkintätarvetta. Erityisesti käsitellään ns. tilausteräsosia, jotka terästoimittaja valmistaa
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (18) Markkinoilla olevia työmaakaiteita 10.10.2013 6591/070/2010. Työmaakaiteita koskevia luetteloita...
LIIKENNEVIRASTO 2 Sisällysluettelo Työmaakaiteita koskevia luetteloita... 3 Teräksisiä kaiteita... 4 Betonisia kaiteita... 12 Vesitäytteisiä kaiteita... 14 Työmaakaiteisiin soveltuvia törmäysvaimentimia...
LisätiedotKivikorit. Asennusohje. Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, 01300 VANTAA Puh. 0207 415 400 e-mail: viacon@viacon.fi www.viacon.fi
Kivikorit Asennusohje Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, 01300 VANTAA Puh. 0207 415 400 e-mail: viacon@viacon.fi www.viacon.fi Asennusohje Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tämä asennusohje on ohjeellinen, eikä
LisätiedotN:o 440 2047. Liite. Aine. Kielto tai rajoitus
N:o 440 2047 Liite Aine Arseeniyhdisteet Kielto tai rajoitus I. Arseeniyhdistettä ja sitä sisältävää valmistetta ei saa käyttää seuraaviin tarkoituksiin ellei jäljempänä toisin säädetä: a) Estämään pieneliöiden,
LisätiedotILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS
ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU-
LisätiedotMekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki
Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY
LisätiedotWISA -Spruce monitoimivaneri
WISA -Spruce monitoimivaneri Enemmän kuin rakennevaneri. Pohjoisen hitaasti kasvanut kuusipuu antaa WISA -Spruce vanerille erinomaiset ominaisuudet; mainion yhdistelmän esteettisesti miellyttävää ulkonäköä
LisätiedotHarjoitustyö. Ohjeistus
Harjoitustyö Ohjeistus 5.5.2014 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... - 3-2 PUUINFON MALLIKERROSTALON RAKENNESUUNNITTELU... - 3-2.1 MAHDOLLISIA HARJOITUSTYÖAIHEITA MALLIKERROSTALOSTA... - 4-3 OPPILAAN OMA HARJOITUSTYÖ
LisätiedotBetonielementtien käsittelyohjeet
Betonielementtien käsittelyohjeet Seinäelementit, kampafakki... 2 Eristetyt elementit, A-pukki... 3 Väliseinä- ja kuorielementit, A-pukki... 4 Laattaelementit... 5 Pilari-ja palkkielementit... 6 Nosto-ohjeet...
LisätiedotPuurakentamisen toteuttaminen standardi. Tomi Toratti RTT Puutuoteteollisuus
Puurakentamisen toteuttaminen standardi Tomi Toratti RTT Puutuoteteollisuus Lähtökohta Tutkimushanke VTT vuosina 2004-2006 Puurakenteiden laadunvarmistus, - Suunnittelu, valmistus, työmaatoteutus ja käyttö
LisätiedotLaiturien purku- ja kunnostustoimenpiteet
Laiturien purku- ja kunnostustoimenpiteet 2 Rantarakenteet, joihin kohdistetaan toimenpiteitä 3 Tausta ja tavoitteet Espoon kaupunkitekniikan keskus kartoitti vuonna 2016 pääosin rantaraitin varrella sijaitsevien
Lisätiedot1 (4) Keikyän riippusilta YLEISTARKASTUS- RAPORTTI 3.10.2014. Työnro 429262. Ins. (AMK) Jetta Uotila DI Markku Äijälä
1 (4) YLEISTARKASTUS- RAPORTTI 3.10.2014 Työnro 429262 Ins. (AMK) Jetta Uotila DI Markku Äijälä Tarkastuslausunto 2 (5) 3.10.2014 Sastamalan kaupunki Yhdyskuntatekniikka Pasi Lähteenmäki 1 Yleistä Silta
LisätiedotCLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta
CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta MHM = MassivHolzMauer josta käytännössä markkinoilla vain yksi tuotemerkki jota voi vapaasti soveltaa hyvinkin räätälöityihin rakenneratkaisuihin naulaamalla ristikkäin
LisätiedotMYLLYKYLÄNTIEN SILTA Sillan yleistarkastus
1 Tein Myllykyläntien yksityistien siltaan 22.9.2009 yleistarkastuksen. Tarkastuksen tilasi THK:n Pj. Johan Lindberg. Silta on tyypiltään 1-aukkoinen puukantinen puupalkkisilta, jossa on teräsbetoniset
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
LisätiedotHyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista
Hyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista Porrasvalmistajat ry 2013 2 Sisällys 1. Nousu, etenemä ja kulkulinja... 3 2. Muita ohjeita / määräyksiä... 4 3. Syöksyn
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotKUNTOARVIO-RAPORTTI MANEESI 13.09.2013 1 / 6
1 / 6 RAKENNUSRUNGON KUNTOARVIORAPORTTI Pvm: 13.9.2013 Laatija: Kimmo Keskitalo 2 / 6 Sisällysluettelo 1 Kiinteistön perustiedot... 3 2 Johdanto... 3 3 Yhteenveto... 4 3.1.1 Perustukset, (F1)... 4 3.1.2
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotBETONISEMINAARI. Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland
BETONISEMINAARI Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland Betonirakenteiden suunnittelu 1 Miten laatutavoitteet asetetaan 2 3 4 Miten betonirakenteita suunnitellaan Miten laatutavoitteiden
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Työsuunnitelma 08.09-30.10.2015
RAK-C00 Rakentamisen tekniikat Työsuunnitelma 08.09-0.0.0 Syksy 0, periodi I Hannu Hirsi & Lauri Salokangas & Jouko Pakanen Johannes Hämeri & Toomla Sander & Markku Ylinen Yleistä : Luennot : Tiistaisin
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotFLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!
- Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,
LisätiedotMyynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO
Myynti Suomessa Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Ympäristöystävälliset PlastRex- tuotteet Yrityksistä FinnVaateri Oy on PlastRex tuotteiden
LisätiedotVerso Liimapuu -Ekologista kestävyyttä
Verso Liimapuu -Ekologista kestävyyttä Ekologista kestävyyttä liimapuulla Perinteisen sahatavaran rinnalle on kehitetty lujuusominaisuuksiltaan ylivoimainen liimapuu. Verso liimapuu tuotetaan valikoidusta
LisätiedotSILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN YLLÄPITOURAKKA HKR/KPO 2015-2016 TARJOUSHINTALOMAKKEET B 29.1.2015
Urakan nimi: Siltojen ja taitorakenteiden ylläpitourakka HKR/KPO 2015-2016 SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN YLLÄPITOURAKKA HKR/KPO 2015-2016 TARJOUSHINTALOMAKKEET B 29.1.2015 SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN YLLÄPITOURAKKA
LisätiedotRIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut
RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut Gunnar Åström RIL gunnar.astrom@ril.fi 8.12.2011/GÅ 1 Eurokoodien suunnitteluohjeet RIL 201 207 (EC1 EC7) Tavoite: Helpottaa eurokoodipohjaisen rakenteiden suunnittelujärjestelmän
LisätiedotHALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä SILLAN MÄÄRÄLUETTELO (sisältäen kulmatukimuurin raudoitusluettelon) 10.6.2010 Hannikaisenkatu
LisätiedotWWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI
1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on
Lisätiedotthermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali
Thermowood Thermowood Metsä Woodin ThermoWood on lämpökäsiteltyä puuta. Lämpökäsittely vaikuttaa pysyvästi puun ominaisuuksiin. Käsittelyn ansiosta puu on kestävämpää, mittapysyvämpää ja sillä on parempi
Lisätiedotwww.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.
Liiketoiminta onnistuu kun asiakas viihtyy. Ympäristövaikutukseltaan myönteisillä puurakenteilla luot elinkaareltaan edullisen kauppapaikan. Nykyiset palomääräykset ja puurakenteiden kehittyminen mahdollistavat
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotMATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA
MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin
LisätiedotPuristetaan puusta vielä parempaa
Puristetaan puusta vielä parempaa Veikko Möttönen PUU-ohjelman loppuseminaari - 18.3.14 ESITYKSEN SISÄLTÖ Puun ominaisuuksien modifiointi Puunsuojaus mäntyöljyllä Tutkimustuloksia: puun lujuus ja vedenkestävyys
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit
Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset
LisätiedotMuutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus
2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...
LisätiedotEurokoodi 2011 Seminaari 8.12.2011. Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut
Eurokoodi 2011 Seminaari 8.12.2011 Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs) FI-00131 Helsinki Puh: 09-12991 Puh
LisätiedotFinnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010
Mika Kallio 11.11.2010 1 2 Pitkät perinteet Euroopan vanhoissa kulttuurimaissa Pilari-palkkityyppiset ristikkorakenteet näkyvinä rakenteina hyvin tyypillisiä niin Saksassa, Ranskassa kuin Englannissakin
LisätiedotAntti Leinonen SEMINAARIESITELMÄ: PUURAKENTEISET ASUIN- JA TOIMISTORAKENNUKSET
Rakennuksen rungon suunnittelu Rak-43.240 Tuomas Leminen Markus Kollin Antti Leinonen SEMINAARIESITELMÄ: PUURAKENTEISET ASUIN- JA TOIMISTORAKENNUKSET SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. PUU RAKENNUSMATERIAALINA
LisätiedotPorrasesite. staircase catalogue
Porrasesite staircase catalogue 1 Sisältö Content Nykyaikaiset portaat 3 Modern staircases Metalliportaat 5 Metal staircases Puiset portaat 6 Wooden staircases Ulko- ja sisäportaiden suojakaiteet 7 Outdoor
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
Lisätiedot