200 lahjavinkkiä. Sallasta sivut Joulunavaus. Valtuutetut esittäytyvät. Sallan tiedotuslehti 3 / 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "200 lahjavinkkiä. Sallasta sivut 15-18. Joulunavaus. Valtuutetut esittäytyvät. Sallan tiedotuslehti 3 / 2012 www.salla.fi/kotosallalehti."

Transkriptio

1 Sallan tiedotuslehti 3 / lahjavinkkiä Sallasta sivut Joulunavaus sivu 3 Valtuutetut esittäytyvät sivut 6 7

2 2 Ajetaan, ajetaan varo varovasti ettei kaatuisi kallis lasti, suoraa tietä, suoraa tietä, mäkiä on matkan varrella. Kun Kotosallan toimitus kokoontui tämän lehden suunnittelupalaveriin oli ensimmäiset liukkaat kelit koettu. Juttu kiertyi autoiluun, teiden kuntoon ja lisääntyneeseen liikenteeseen Sallassa. Ainahan syysliukkkaat yllättävät, mutta tänä syksynä on huonoja kelejä ollut harva se päivä johtuen säävaihteluista. Alkuporinan innoittamana otimme lehden teemaksi autoilun ja liikenteessä taiteilun. Teiden kunnossapidosta omakohtainen kokemukseni päivittäin autoilevana on, että alkuaikojen vaikeuksista etenkin talvikunnossapidon osalta on parempaan tasoon päästy. Mutta tämä parempi taso on vain välillä Sallan raja-asema Joutsijärvi johtuen lisääntyneestä rajaliikenteestä. Kylien väliset tieyhteydet ovat jääneet todella heikolle hoidolle niin talvi kuin kesä-kunnossapidossa. Olisi todella suotavaa, ettei tieverkostoa päästettäisi rapistumaan vaan suunnattaisiin kunnostusrahoja myös tässä pohjoiseen. Työkaveri oli viime kesänä katsonut kauhuissaan kun hänen mielestä aivan hyvää tien pinnoitetta oli Keski- Suomessa vaihdettu uuteen ja meinannut esittää, että hän ottaa mukaana sen vanhan pinnoitteen Sallaan. Ensimmäinen muistikuvani autoilusta 1960-luvulta oli, kun isosiskoni huruutteli kolmen pikkupoikansa kanssa sinisellä Kuplavolkkarillaan Oulusta Kursuun ja autossa ei turvavöistä ollut tietoakaan. Pikkupojat hyppelivät takapenkiltä etupenkille ja roikkuivat milloin mistäkin. Samaisella siskolla oli pitkään minun väärin kuulemani automerkki käytössä: minä kun kuulin että se oli Fiiat käsipuolikas ja siitäpä riemua riittikin, niin se taisi oikeasti olla kasipuolikas vai liekö ollut sekään oikea nimi. Omassa perheessäni on kaksi autoa, kun kotoa lähdetään töihin kahteen ilmansuuntaan. Pihassa on ollut näiden kolmenkymmenen vuoden aikana varsin vähän eri autoja, koska kohtuu ehjinä ovat pysyneet ja hyvin tehtäväänsä palvelleet. Ensimmäisenä yhteisenä autona pihaan ilmestyi keltainen pikku-volvo, jolla oli jo vähän ajettu. Seuraavaksi mukaan tarttui vaihdossa uusi tummanharmaa pikku-volvo. Kolmas auto oli Kuusamosta ostettu vähän ajettu sininen Mersu. Maastoautoviuhkakin oli, mutta maasto-toyota osoittautui suursyömäriksi (bensiini) ja viihtyi meillä lyhimmän ajan kun mulla palo päreet. Viimeisimpänä on ollut kaksi saksalaista kansanautoa: Bora ja Passat. Ja taas olemme vaiheessa, että autokuume on nousemassa kun poika alkaa olla siinä iässä, että autoa tarvittaisiin. Ensimmäinen oma autoni edellä mainituista oli tummanharmaa takavetoinen pikku Volvo, joka ilahdutti ja joskus vihastutti matkojani 18 vuoden ajan. Kesäisin auto oli mielestäni mitä parhain, mutta talvella takavetoinen pieni kevyt auto ei ollut oikein mistään kotoisin. Tämä väitehän on mitä suuremmassa määrin makuasia, mutta talvisin minulla oli tunne kurittomasti vikuroivasta varsasta, joka heitteli takamustaan niin kuin parhaiten näki. Toinen autoni oli ja on edelleen saksalainen kansanauto Volkkari, joka on kulkenut uskollisesti Kursu-Salla-Kursu väliä lähes päivittäin kymmenen vuoden ajan. Tämä auto on taas ollut se etuvetoinen ja liukkailla keleillä tottelevaisempi kuin edeltäjänsä. Tuohon etu- ja takavetoisuuteen jääkin tietämykseni autojen teknisistä ominaisuuksista ja ymmärryksen puutteesta se ei luonnollisestikaan johdu. Kesäisin autolla ajaminen on oikein mieleistä puuhaa, mutta syksyn ja talven kelit eivät ilahduta minua, vaikka niihin tottuukin talven aikana. Isompia onnettomuksiin ei onneksi kohdalleni ole tullut, mutta niitä läheltä piti -tapauksia on riittänyt ja yhden oman töppäyksen voi tässä kertoa kun ette kuitenkaan kerro eteenpäin. Olin Kemijärvellä ja lunta satoi ihan mahdottomasti. Juoksin kaupasta äkkiä autoon ja tuo takalasi tais jäädä huonolle putsauksella ja tuulilasissakin saattoi olla vain iglu-ikkuna raaputettuna. No minä aloin peruuttamaan ja kuului kummallinen ääni takaoven suunnalta, no otin eteenpäin ja taas peruuttamaan ja eiku sama outo ääni kuului taas. Nousin autosta ja ihmetellä täytyy miten auton oven voi saada kiertymään liikennemerkin ympärille. Kyllähän sitä tietenkin tulee ajettua niin, että kanssaihmiset ärsyyntyvät, mutta tiedoksi kaikille, että puhelimessa handsfreen kanssa puhuessa olen välttynyt kahdelta hirvikolarilta. Ja aina minua jaksavat ilahduttaa muutamat kanssakulkijat, joiden täytyy ohittaa minut viimeistään Tampion suoralla, ajoin minä mitä vauhtia hyvänsä. Joulukiireet voivat aiheuttaa lisää paineita liikenteessä ja niinpä koko toimituksen väki kehottaa välttämään autoilua kiukkuisessa tai ailahtelevassa mielentilassa, välttämään kuskin neuvomista ja suhtautumalla maltillisesti kanssakulkijoihin. Lisäksi nälkäisenä ei pidä lähteä auton rattiin, koska alhainen verensokeri voi saada aikaan primitiivisiä reaktioita. Toimituksen väki kehottaa myös välttämään joulukiireen ostamalla joululahjat paikallisista liikkeistä, joiden lahjaideoita on tämän lehden sivuille koottuna. Hyviä lahjaideoita autoileville ovat auton suojapeite, hyvä puhdistusharja, kunnon käsineet, taskulamppu, ensiapulaukku, varatoppahousut autoon, lumilapio ja joulumusiikkia mielialaa nostattamaan. Kaikille lukijoille toivomme mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä tuovaa joulunaikaa! Kotosallan toimitus Päätoimittaja: Juttuideat ja palautteet: Lehden tekijät: Kannen kuva: Kotosalla-logo: Taitto: Paino: Hyppy ilman havuja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Marja Myllykangas, . Terttu Pohtila, Kauko Kellokumpu, Maria Tennilä, Nina Sipola, Jaana-Maria Törmänen, Elina Jokela, Pasi Niskala, Suvi Seppälä Pasi Niskala Lehti ilmestyy 3 4 kertaa vuodessa. Kauko Kellokumpu Viestinet Suomalainen Lehtipaino Oy

3 3 Taas pienet tontut liikkuu... Joulu tulla tupsuttaa taas, vastahan se oli vuosi sitten, on siis aika alkaa valmistelut. Joulu avataan täällä meillä Sallassa perjantaina klo 9 alkaen. Joulumuori on jo varmistellut ohjelmien suorittajia ja monta muuta asiaa tuohon päivään liittyen. Kirkonkylän koulun oppilaat ottivat iloisina ja innokkaina tehtävän vastaan ja tulevat viihdyttämään kauppojen asiakkaita lauluillaan ja leikeillään. Toivomme, että sallalaiset tälläävät kirkolla käynnin tuohon perjantaihin ja tulevat mukaan iloiseen joulunviritykseen. Jouluvalot syttyvät kirkonkylän joulukadulle tuona aamuna ja valaisevat joulunaikaa aina Nuutin päivään saakka. Yrittäjät lahjoittavat arvottaviin joulukoreihin omia tuotteitaan, ja jokainen voi osallistua arvontoihin keräämällä leimoja arvontalipukkeisiinsa. Lipuke löytyy tästä lehdestä sivulta 19 ja niitä saa myös kirjastosta. Joulukorit arvotaan , joten aikaa on kierrellä kaupoissa ja ostaa joululahjat oman kylän kaupoista, sillä melkein kaikkeahan täältä löytyy. Joulupukkia lapset pääsevät perinteiseen tapaan tapaamaan museon peräkammariin ja museoon on vapaa pääsy koko päivän. Museolta löytyy myös joulupukin konttiin täytettä, kannattaa katsella sillä silmällä myyntitiskiä. Rajakievarissa on joulumyyjäiset ja siellä pääsee myös kuuntelemaan livenä joulumusiikkia sallalaisten esiintyjien esittämänä. Ja vielä yksi juttu: lättähattu tuleepi Sallaan Joulumyyjäiset ovat myös tuona päivänä ja totta kai myös Joulupukki ja muori ovat liikkeellä. Joulumuori Sallan joulunavaus Ohjelma Pikkutontut esiintyvät S-Market Erätulessa klo 10:30 (1 lk ja 5 luokat) K-Market Puolukassa klo 10:00 (1 lk ja 5 luokat) Sallan Apteekissa klo 9:00 ja 9:30 (2,3 ja 4 luokat) Kunnanviraston kahvio klo 9:00 ja 9:20 (2,3 ja 4 luokat) Jaanan Kenkä klo 10:00 (3 ja 4 luokat) JOULUPUKKI MUSEON PERÄKAMMARISSA KLO 9:00 11:00 JA 13:30 15:30 JOULUKORIARVONTA klo 12 kirjastolla Muista palauttaa kuponkisi kirjastolle Rajakievarissa joulumyyjäiset klo 9-16 Rajakievarissa lauletaan joululauluja illalla klo 19 Joulunavaus museolla Museolla avoimet ovet Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla vietetään joulunavausta perjantaina avoimin ovin. Joulupukki on perinteiseen tapaan tavattavissa museon peräkammarissa. Uutta sen sijaan on Rajakievarissa pidettävät myyjäiset. Myyjäisten lomassa voi ostaa myös joulutorttukahvit. Lättähattu vierailee Itsenäisyyspäivän tienoilla lauantaina 8.12 Sallaan puksuttelee kenties viimeistä kertaa vanha kunnon Lättähattu. Tämä vanha matkustajajuna saapuu Sallaan lauantaina puolenpäivän tienoilla ja käy pari mutkaa Kelloselässä. Junan kyytiin ja kyydistä pois pääsee museon kohdalta. Myös museo on tuona päivänä auki, joten junamatkustajilla ja muillakin kulkijoilla on mahdollisuus tutustua museoon, ostaa kievarin myyjäisistä tuotteita tai joulutorttukahvit. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan Lättähattuun ja muihin oheistapahtumiin museon pihapiiriin! Joulukuussa museoon Ulkonäyttelyalue valmistuu vuoden loppuun mennessä kievarin taakse ja toden teolla se voidaan ottaa käyttöön ensi kesänä. Alueella esitellään Sallan perinteisiä elinkeinoja sekä sota-ajan koettelemuksia niin kuin museon perusnäyttelyssäkin. Alueella on mahdollisuus myös omatoimiseen virkistäytymiseen Ruuhijoen rannalla sijaitsevassa grillikatoksessa. Kukaties tulevaisuudessa alueella voi tavata myös maahisia menneiltä ajoilta Joulukuussa museo on avoinna normaalisti tiistaista perjantaihin sekä sunnuntaisin klo 10 16, lukuun ottamatta Itsenäisyyspäivää sekä joulun aikaa , jolloin museo on kiinni. Museomyymälässä on paljon joulutuotteita, kuten suklaata, makeisia, joulukortteja, joulukoristeita sekä lahjaideoita kirjoista hillahilloon asti unohtamatta supersuosittua murrepaitaa, jota on nyt jälleen saatavilla! Tervetuloa ostoksille!

4 4 Huom.paikalliset yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt! Myyjäispöytiä varattavissa la 8.12.pidettäviin myyjäisiin Rajakievarissa ja Sallansuussa (Sallansuun myyjäiset järjestää Sallan 4H-yhdistys). Molemmat myyjäiset pidetään kello Yksi pöytä maksaa Rajakievarissa 10 euroa ja Sallansuussa 15 euroa. Vapaita pöytiä Rajakievarissa myös joulunavauspäivän myyjäisiin klo Tiedustelut Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo p ja Sallan 4H-yhdistys / Heta Aatsinki p LÄTTÄHATULLA VIIMEISEN KERRAN KELLOSELKÄÄN LAUANTAINA Museojunan AIKATAULU LA Sallan Itsenäisyyspäivän juhla Juhlajumalanpalvelus Sallan kirkossa klo 11 Seppeltenlasku Sankaripatsaalle Itsenäisyyspäivän juhla Sallatunturin koululla klo 13 Juhlapuhe: Pekka Lassila Museojunassa on 150 istumapaikkaa. Ei paikanvarausta. Liput myydään suoraan junasta. Hintaesimerkkejä, alle 6-vuotiaat maksutta, 6-16-vuotiaat puoleen hintaan: 50,- meno-paluu Oulu-Salla/Kelloselkä-Oulu 40,- meno-paluu Kemi-Salla/Kelloselkä-Kemi 35,- meno-paluu Rovaniemi-Salla/Kelloselkä-Rovaniemi 30,- meno-paluu Kemijärvi-Salla/Kelloselkä-Kemijärvi 25,- meno-paluu Joutsijärvi-Salla/Kelloselkä-Joutsijärvi 20,- meno-paluu Kursu-Salla/Kelloselkä-Kursu 15,- meno-paluu Salla-Kelloselkä-Salla 35,- meno Oulu-Salla/Kelloselkä 30,- meno Kemi-Salla/Kelloselkä 25,- meno Rovaniemi-Salla/Kelloselkä 20,- meno Kemijärvi-Salla/Kelloselkä 5,- meno Kemijärvi-Pajula/Isokylä 15,- meno J outsijärvi-salla/kelloselkä 15,- meno Kursu-Salla/Kelloselkä 10,- meno Salla-Kelloselkä 10,- meno Rovaniemi-Kemijärvi 10,- meno Kemi-Rovaniemi Junalla 1971 kuvauspysähdykset 4min Misi, Isokylä, Joutsijärvi, Kursu ja Salmivaara. Lisäksi juna 1971 ajaa Rovaniemelle saapuessaan suoraan tankkauspaikalle ennen laituriin siirtymistä. Kemijärvellä 1971 käy Pajulassa tauolla välisenä aikana. Sallassa sota- ja jälleenrakennusajan museo auki junien 1971 ja 1974 välisenä aikana. Junat 1971 ja 1973 ajavat Kelloselässä radan päätepisteeseen raidepuskimelle saakka. Tule kipin kapin paidan ostoon! Sallan murresanat T- paitaa on jälleen saatavilla. Museomyymälästä löydät myös nostalgiset joulukoristeet kotiin sekä paljon muutakin mukavaa pukinkonttiin!

5 5 Kuusihenkisessä joukkueessa pelasi myös Sallasta kotoisin oleva Tuomas Nousu, jolle kulta oli menestyksekkään uran huipennus. Palkintokorokkeella oli hieno tunnelma. Kuvat: Suomen paralympiakomitea / Maiju Torvinen Sallalaislähtöinen Tuomas Nousu voitti kultaa paralympialaisissa Suomen maalipallojoukkue saavutti 7.syyskuuta Lontoon paralympialaisissa unelmansa, kultamitalin. Kuusihenkisessä joukkueessa pelasi myös Sallasta kotoisin oleva Tuomas Nousu, jolle kulta oli menestyksekkään uran huipennus. Voitto oli joukkueen tavoitteena viime vuoden EM-kullan jälkeen. - Kultamitali on suurinta, mitä voi saavuttaa. Finaalipelissä oli hieno tunnelma, kannustamassa oli 7000 hengen yleisö, Nousu kertoo. Joukkue saavutti voiton vaikeimman kautta. Turnaus alkoi kolmella häviöllä, jonka jälkeen joukkue muutti pelityyliään. Seuraavat neljä peliä Suomi voitti niukasti, ja finaali oli Suomen juhlaa. Brasilia hävisi numeroin 8 1. Peli oli selvä jo ensimmäisen erän jälkeen, jolloin Suomi johti 6-0. Pelejä olivat turnauksen aikana katsomassa myös presidentti Sauli Niinistö ja ministerit Paavo Arhinmäki ja Jukka Gustafsson, joka seurasi kultaottelua ja tuli onnittelemaan voiton jälkeen. - Heti pelin jälkeen tuli kiire palkintojenjakoon, joten kentällä ei ollut aikaa juhlia voittoa. Sen jälkeen pyöritystä on riittänyt, Nousu kertoo. Lontoo panosti paralympialaisiin Nousun mukaan enemmän kuin kukaan muu kisajärjestäjä aiemmin. Kisat saivat paljon huomiota maailmalla, myös Suomessa, ja myös maalipallo lajina tuli esille entistä paremmin. Nousu kiittää hyvin toimineita kisajärjestelyjä. - Brittiläiset järjestäjät osasivat asiansa, ja yleisö teki tapahtumasta huikean. Väkeä oli paljon, ihmiset jonottivat lippuja. Avajaisissa ja päättäjäisissä oli hieno tunnelma. Kisakylässä oli hyvä ja helppo olla, Nousu kertoo. Joukkueen kuudesta jäsenestä neljä on kotoisin Lapista, mutta kaikki asuvat nyt Etelä-Suomessa. Nousun ja kahden muun pelaajan kotikaupunki Espoo muisti miehiä 5000 euron stipendillä. Juhlahulinaa oli myös Sallassa Nousun vanhempien, Ulla Virkkulan ja Teuvo Nousun kotona. Puhelimet täyttyivät onnittelutekstareista ja kotiin tuli kukkia. - Olen jo kaupunkilaistunut Espooseen, mutta aina kun nousen yöjunaan ja lähden Sallaan, tulee tunne, että kotiinpäin ollaan menossa, Nousu hymyilee. Hän syntyi vuonna 1986 ja kävi koulut Sallassa. Hän kiinnostui maalipallosta vuonna 2002 opiskellessaan Jyväskylässä. Suomi voitti Brasilian finaalipelissä 8 1. Seuraavana vuonna hän muutti Espooseen. Maajoukkuevalmennuksessa hän on ollut vuodesta Nousun seura on Lahden Näpäjä ja valmentajana toimii Timo Laitinen. Suomen miesten maalipallojoukkue otti voiton Iso-Britanniasta Lontoon paralympialaisissa. Presidentti Sauli Niinistö kannusti katsomossa. Nousun perheeseen kuuluvat vaimo ja vuonna 2009 syntynyt poika. - Vaimolle iso kiitos, että hän on tukenut minua peliuran aikana. Varsinkin loppurutistus viime keväästä paralympialaisiin oli sellainen, etten juuri ehtinyt olla kotona, Nousu sanoo. Harjoitusten, harjoitteluleirien ja turnausmatkojen lisäksi aikataulu täyttyy hierontayrittäjän töistä. Tulevaisuudessa aikataulu väljenee, sillä Nousu aikoo laittaa maajoukkuetoiminnan tauolle. - Jatkan pelaamista, mutta isot tavoitteet on nyt saavutettu. Suomi sai Lontoon paralympialaisista kuusi mitalia, joista neljä oli kultaisia. Terttu Pohtila Maalipallo Maalipallo on joukkuepeli, joka on alun perin kehitetty näkövammaisille soveltuvaksi, mutta jota voi kansallisella tasolla pelata kuka tahansa. Maalipalloa pelataan kulkusia sisältävällä pallolla, joka muistuttaa koripalloa, mutta painaa 1,25 kiloa. Pelissä on kaksi 12 minuutin erää. Joukkueita on kaksi, kussakin kolme pelaajaa. Kaikilla pelaajilla on silmäsuojina mustat lasit, jolloin kuuloaistin merkitys korostuu. Heitto tapahtuu vierittämällä palloa pitkin kenttää päästä toiseen. Heittojen nopeudet ovat parhailla pelaajilla yli 70 km/h. Pelialueena on lentopallokentän kokoinen alue, jossa maali on kentän päädyn mittainen eli yhdeksän metriä leveä. Kentän ääriviivat on merkitty teipeillä, joista voidaan hahmottaa oma paikka pelikentällä. Saman puolen pelaajat yrittävät torjua heiton kolmistaan, minkä jälkeen heillä on kymmenen sekuntia aikaa heittää pallo kohti vastustajan maalia. Hyvä torjunta-asento on maata kyljellään, jolloin mahdollisimman suuri alue kentästä peittyy. Laji vaatii hyvää pallon käsittelytaitoa, koordinaatiota, avaruudellista hahmottamiskykyä sekä pelaajien välistä yhteistyötä.

6 6 Sallan kunnanvaltuut Lokakuussa pidetyissä kunnallisvaaleissa Sallaan valittiin 27 kunnanvaltuutettua. Tulevia valtuutettuja pyydettiin vastaamaan lyhyesti kolmeen kysymykseen. Puolueryhmät ja valtuutetut on esitelty aakkosjärjestyksessä. Kysymykset: 1. Mitkä asiat ovat sinulle erityisen tärkeitä tulevalla valtuustokaudella? 2. Mikä Sallassa on hyvää ja mikä huonoa? 3. Mikä on lempiautosi? Veli Erkki Heikkilä rajavartija evp. 1. Sallan säilyminen itsenäisenä. Se, että kunta pystyy tuottamaan ja järjestämään kuntalaisille niin lakisääteiset kuin muut palvelut. 2.Sallassa on paljon hyvää. Huonoa on valtion palveluja keskittävä politiikka. On pystyttävä luomaan uusia työpaikkoja yksityissektorille. Valokuitutietoliikenneyhteydet kaikkien kuntalaisten saataville. 3. Toyota Sinikka Kangas eläkeläinen 1 Kunnan itsenäisyys, sosiaali-ja terveyspalvelut sekä talous. 2. Hyvää itsenäisenä säilyminen ja sen eteen tehtävä työ. Huonoa työttömyys. 3. Varmaankin Honda. Jorma Kellokumpu rajavartija evp. 1. Sote-palvelujen saata- vuus ja läheisyys on turvattava. Yhteistyötä tarvitaan valtuutettujen kuin myös naapurikuntien kanssa. Lasten ja nuorten olojen parantaminen. 2. Liikuntapalvelut ovat kunnossa kirkonkylän / tunturin osalta. Sivukylillä on huolestuttvava tilanne niin liikunta- kuin muissa palveluissa. Pienten yritysten asema on otettava huomioon kunnan kehittämisessä. 3. Vanha Hilux. Timo Kunnari yrittäjä 1. Kunnan ja konserniyhtiöiden, varsinkin Kaunisharju Oy:n, talous pitää saada kuntoon. Pitää toimia yhteistyössä ja avoimesti. Ei hyssytellä asioita vaan puututaan heti. 2. Täällä on hyvä elää, luonto on lähellä. Matkailupuolella pitää panostaa tonttien markkinointiin. 3. Saab. Marita Leskinen toimistotyöntekijä 1. Kylien elinvoimaisuuden nostaminen, elinkeinojen kehittäminen, monialayrittäjyys esim. luonnontuotteiden osalta ja matkailu. Kylien palvelut ja kunnan itsenäisyyden turvaa- minen. Kylätoiminta ja kyläkoulujen säilyttäminen niin kauan kuin oppilasmäärä riittää turvaamaan laadukkaan opetuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen. 2. Luonto ja ihmiset. Huonoa työpaikkojen puute, pitkät välimatkat sekä nuorten ja lasten vähäinen määrä. Kehitettävää löytyy yhteen hiileen puhaltamisessa ja työpaikkojen luomisessa. 3. Auton muotoiset salmiakkikarkit. Niina Mattila agrologi, ylempi AMK 1. Sallan säilyttäminen itsenäisenä kuntana ja olemassa olevien elinkeinojen säilyttäminen. 2. Hyvää Sallassa on luonto, ympäristö ja rauhallisuus. Salla on hyvä paikka elää. Huonoa on se, että valmiita työpaikkoja on vähän. Työpaikkoja ja yrittäjyyttä pitää saada lisää Pekka Moilanen yrittäjä, rajavartija evp. 1. Kunnan itsenäisyyden säilyttäminen ja elinvoimaisuuden lisääminen. Kuntastrategian eteenpäin vieminen palvelujen turvaamiseksi. Soklin avaaminen ja rautatien rakentaminen Kelloselän kautta Sokliin ja edelleen ratatieyhteys Venäjälle. Positiivisen ilmapiirin yllä pitäminen yritystoiminnan kehittämiseksi. Positiivisuus vaikuttaa niin kuntalaisen omaan viihtyvyyteen kuin ulospäin kunnan imagoon. 2. Sallassa on hyvää tämä meidän Salla. Mitään erityistä huonoa ei tule mieleen. 3. Volkswagen Country. Kari Ollila maanviljelijä 1.Verotulojen kasvattaminen luontevasti matkailuelinkeinolla. Palvelujen järkevä tuottaminen. Kaunisharju Oy kannattavaksi. 2.Hyvää luonto ja tunturit (Sallatunturi). Huonoa on työttömyys. Työpaikkoja lisää yritystoimintaa kehittämällä. 3.Volkswagen (5 viimeistä autoa). Petteri Salmijärvi vapaa-ajansihteeri 1. Nuorten ääni kuuluviin ja kunnan palvelujen kehittäminen kuntastrategian mukaisesti, mm. sivukylien lähipalvelut. 2. Salla tarjoaa lapsille turvallisen kasvuympäristön sekä laadukkaat harrastemahdollisuudet. Kunnan isoja haasteita kukaan ei yksin pysty ratkaisemaan. On tärkeää löytää yhteinen rakentava ilmapiiri virkamiesjohdon ja valtuutettujen kesken. Venäläisten kasvava matkailijamäärä on suuri mahdollisuus Sallan matkailulle. Nyt on aika panostaa Sallan keskustan palvelujen kehittämiseen venäläisten matkailijoiden pysäyttämiseksi. 3. Sellainen, jossa rengas pyörii. Elsa Selkälä eläkeläinen Teen silloin tällöin pyydettäessä perushoitajan töitä. 1. Kunnan säilyttäminen itsenäisenä, ja sote-puoli sekä lukio säilytettävä omassa kunnassa. 2. Sallassa on sos-terveys hyvällä mallilla. On rauhallista ja turvallista asua pienessä kunnassa, jossa on lapsuuden viettänyt. 3. Mazda, jos joskus saisi ostettua ja vaihdettua Toyotan pois. Erkki Vuorela maaseutupäällikkö 1. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että kaikkia kuntamme asukkaita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kuntapäätöksiä tehtäessä. 2. Sallassa on Kursulaisen ruisrouhereikäleivän lisäksi hyvää voimassa oleva muista kunnista poikkeava kuntastrategia, jolla Salla pyrkii tosissaan lyömään kapuloita palvelujen keskittämiselle. 3. No, kun tuossa naapurissa on niin mukava mies Hra Helge, niin ehdottomasti Lada Niva. Raija Ämmälä maanviljelijä 1. Peruspalvelujen turvaaminen omassa kunnassa. Alkutuotannon hiipuminen harmittaa. Olisiko vielä jotain tehtävissä, ettei yksikään tila lopeta, vaan sille löytyisi jatkaja. 2. Peruspalvelut toimivat vielä kohtalaisen hyvin, mutta työtä ja toimeentuloa vailla on turhan moni sallalainen. 3. Haikeudella muistelen pitkään palvellutta Toyota Carinaa. Heleena Airola vakuutussihteeri, eläkeläinen 1. Tärkeintä on pitää huolta peruspalveluista ja siitä, että hoivapuolella on tarvittava määrä henkilöstöä. Pitää myös huolehtia kunnan taloudesta ja henkilöstön jaksamisesta. 2. Meillä on toimiva terveyskeskus, palvelutalot, vanhainkoti ja koulut. Meillä on aivan erityislaatuinen historia ja luonto. Matkailu on kehittynyt viime vuosina. Työttömyys on ollut jatkuva ongelma. 3. VOLVO s40 2.0T Jaakko Kajula ylirajavartija evp. 1. Työllisyyden parantaminen. 2. Kaunis, avara luonto ja hyvä ilmapiiri. Täällä ei ole riitaisaa. 3. Toyota Hilux, sillä pääsee kulkemaan mihin haluaa.

7 7 etut vuosina Kirsi Markula terveyskeskuslääkäri 1. Tärkeää on Sallan säilyminen itsenäisenä ja ennen kaikkea palveluiden säilyminen Sallassa. Erityisen tärkeää on löytää keinot millä pystymme säilyttämään täällä lukion, yläasteen ja terveyspalvelut. 2. Sallassa hyvää on puhdas ja upea luonto ja sen myötä mainiot harrastusmahdollisuudet. Positiivista on myös sallalainen periksiantamattomuus. Yksi suurimmista ongelmista on työttömyys, pieni syntyvyys ja väestömäärän väheneminen. Palveluiden turvaaminen yhä pienenevälle väestölle tulee olemaan varsin haasteellista. 3. Lempiautoni on nelivetoinen, pieniruokainen ja turvallinen. Keltainen 12m68y Pantone 123C Haluttaessa kultaväriä Pantone 871 Sininen 100c56m18k Pantone 294 C Maija Ahola hoitoapulainen 1. Sallan kunnan itsenäisenä säilyminen ja se, että venäläisiä matkailijoita pitää saada pysähtymään Sallaan. 2. Sallassa on hyvä asua ja täällä on mukavia ihmisiä. Pahinta on nuorten syrjäytyminen ja työttömyys. 3. Maastoauto. Kari Davidsainen eläkeläinen, luonnontieteiden kandidaatti 1.Päätöksenteon avoi- muus ja terveyspalveluiden järjestäminen. 2.Hyvää on mahtava luonto ja mukavat ihmiset. Huonoa on väen vähenemien ja suurtyöttömyys. Yksityisen sektorin ja valtion työpaikkoja pitäisi saada kuntaan kaikin mahdollisin keinoin. (Vuotos, Sokli, kaivostoiminta, turvetuotanto, matkailu jne.) 3.Jos minulla olisi varaa, ostaisi Lexus RX 450 h:n kaikilla mausteilla. Tämä haave toteutuu aikaisintaan seuraavassa elämässä. Realistinen suosikkiautoni on Lada 1200L. Ajoin sillä aikanaan 15 vuotta. Naapurin koira oppi tykkäämään kaloista, kun se ei saanut muuta ruokaa. Minä ihastuin Ladaan, kun muuhun ei ollut varaa. keet eivät edisty, esim. Sokli ja Vuotos. Yritystoimintaa, varsinkin pienyrittämistä edistettävä käytettävissä olevilla keinoilla. 3 Mitsubishi ja Volkswagen. Petri Hakkarainen yrittäjä 1. Kunnan peruspalvelujen säilyttäminen ja niiden kehittäminen. 2. Puhdas luonto ja avoimet ihmiset. Huonoa nuorten poismuuton kautta vääristyvä ikärakenne. Kehitettävää pysyvien työpaikkojen luominen. 3.Mikä tahansa, josta puuttuisi nykyiset elektroniset ja sähköiset turhuudet. Hanna Mäntylä kansanedustaja 1. Tärkeää on vahva yhteistyö koko valtuuston kesken. Myös Sallassa ollaan hyvin haastavien kysymysten äärellä, ja valtuutettujen on kyettävä sujuvaan yhteistyöhön yli puoluerajojen kuntalaisten etu johtotähtenään. Suurimpia kysymyksiä tulee olemaan peruspalveluiden ja erityisesti sote-sektorin järjestäminen. Tulossa olevat suuret lainsäädäntöhankkeet tulevat luomaan oman paineensa myös valtuutetuille. 2. Sallassa on paljon vahvuuksia. Täällä uskalletaan katsoa tulevaisuuteen vaikeissakin tilanteissa. Itä-Lapin yhteistyötä on kyettävä kehittämään edelleen kaikilla sektoreilla samoin noustava yhtenä merkittävänä Lapin alueena esille. 3. Auto, jolla pääsee Pertti Henrik Aska vanhempi rajavartija evp. 1. Tärkeää oppia valtuustotyöskentelyä (puolet valtuutetuista on uusia) ja että uusi ryhmä otetaan mukaan tasavertaisena. Tärkeä olisi saada Salla houkuttelevaksi muuttokunnaksi. Sote-puolen asiat. Tärkeää on, että asioiden suunnittelu on avointa, realistista, reilua ja rehellistä. 2. Rauhallinen, turvallinen paikka asua. Hyvät harrastusmahdollisuudet. Kirkonkylän yleisilme on saatu siistiksi. Sivukylät on saatu pidettyä jokseenkin asuttuna ja järjestettyä asioinnin mahdollisuus kirkolle. Rajan avautuminen. Palo- ja pelastupuolen asiat on Sallassa hyvällä tasolla. Ihmisillä, joilla on työtä ja kohtuullinen toimeentulo, ei Sallassa tosihuonoa juuri ole. Kunnalla on liikaa velkaa. Jos kunta täytyy pakkonaittaa johonkin suuntaan ja on tosi pakko, on sekin hyväksyttävä. Kuntaa rassaa korkea työttömyys. Huonoa, kun suuret hankpaikasta a paikkaan b kohtuullisen luotettavasti. Martti Jokelainen yrittäjä 1. Mahdollisimman edullisia harrastusmahdollisuuksia nuorille. Perus- ja vanhuspalvelujen kehittäminen ympäri kuntaa on tärkeää. 2. Parhaita asioita ovat kuntalaiset ja luonto. Huonointa on huono työllisyys ja pienen kunnan vaikeudet (taloustilanne). 3. Volkkari. Pekka Lassila vakuutusedustaja 1. Aion panostaa siihen, että Sallan rajalukio säilyisi ja saisi vakituisen aseman. Sosiaali-ja terveyspuolen asioiden kehittäminen ja uudistaminen ovat niin ikään tärkeitä. 2. Alueen luonto on upea ja Sallan matkailupalvelut ovat hyvää tasoa sekä Sallan tunnus Keskellä ei mitään on hyvä. Myös rajanylityspaikasta johtuen on hyvä kehittää matkailua, joka toivottavasti tuo uusia työpaikkoja. Ongelma on työpaikkojen puuttuminen. Julkisen sektorin työpaikat eivät yksin riitä. Tarvitaan uusia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. 3. Vuonna 1964 sain isältä joululahjaksi kotona tehdyn, puisen henkilöauton. Se on ehdoton lempiautoni, vaikka se on jo romutettu. Lauri Ainasto eläkeläinen metsuri 1. Peruspalveluiden säilyminen on ykkösasia. 2. Täällä on valtavasti tilaa asua ja elää. Surkeaa on se, että ei ole nuorta porukkaa, se rajoittaa kehittämismahdollisuuksia. 3. Vm.-87 Peugeot 505 diesel. Eija Kellokumpu matkailutyöntekijä 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lapset / nuoret. 2. Puhdas ja monipuolinen luonto, huonoa on työttömyys. Olisi tärkeää löytää ratkaisu, kuinka saada Sallaan uusia yrityksiä / työpaikkoja. 3. Maastoauto. Veikko Lehikoinen kirvesmies 1.Sallan kunnan itsenäisenä säilyminen, mikä takaa perusterveydenhuollon, vanhustenhoidon ja peruskoulun sekä lukion säilymisen paikkakunnalla sallalaisten parhaaksi. 2.Alati vähenevälle ja vanhenevalle väelle palveluiden räätälöinti on kellosepän työtä rajallisin resussein. 3.Karvaooppeli!! Olli Saariniemi kirvesmies, eläkeläinen 1. Jatkan valtuustotyötä kuten tähänkin asti, kokonaisuutta ajatellen. Yksittäisistä asioista nostan esille terveyskeskuksen saneerauksen jatkamisen. 2. Riittävä väljyys asumisessa. Huonoa on se, ettei työpaikkoja ole tarpeeksi ja siitä johtuva muuttotappio. 3. Ladoja minulla on pisimpään ollut, mutta nykyinen Audi on paras. Ladalla ajan edelleen noin 3000 kilometriä vuodessa. Matti Salmijärvi eläkeläinen 1. Kaikki asiat vauvoista vanhuksiin. 2. Hyvää on se, että vuosien varrella kuntaan on luotu hyvä poliittinen ilmapiiri. Huonoa on avoimuuden puute johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Tilannetta tulisi kehittää jatkossa. 3. Matkailuauto Atria.

8 8 Sallalaiset kiinnostuivat omasta lapinpuvustaan Sallassa oivallettiin viime vuonna, että Kuolajärvellä, nykyisen Sallan kunnan alueella on ollut oma lapinpuku. Siihen asti oli luultu, että löytyneet vanhat puvut olisivat olleet kopioita pohjoisemmasta. Kuolajärven lapinpuku löytyi Isohalmeesta Kursusta. Löydöstä asti kunnassa on kasvanut kiinnostus omaa pukua kohtaan. Kuluneena syksynä kansalaisopistossa on tehty Kuolajärven naisten lapintakkia, ja ensi vuoden puolella alkaa miesten lapintakin kurssi. Kurssia vetää Savukoskelta kotoisin oleva, Lokassa asuva Leena Pyhäjärvi. Kuolajärven lapinpuku on Pyhäjärven mukaan tyköistuvampi kuin pohjoisemmat puvut. Vyötärön seutu ei jää pussille, puohteelle, vaan vyötärön paikka on puvun mallissa. Hiha on istutettu, ei laskettu, kuten yleensä Lapinpuvuissa. Myös sahalaitakoristelu on omalaatuista, nykyisin sitä ei enää muissa lapinpuvuissa näe. - Oikein viehättävä puku, Pyhäjärvi sanoo. - Pikkulikkana muistan, kun olin erotuksissa Sallan puolella ja näin joillakin päällä lapintakkeja, hän muistelee. Nykyisin lapinpuku on juhlavaate, joka käy niin linnanjuhlille kuin ristiäisiin. Lapinpuku on muuttunut sisävaatteeksi, ja samalla materiaali on vaihtunut kevyempään verkaan. Pyhäjärven mukaan lakkiaisiin sopii hyvin myös kesälapintakki, joka on tehty vaaleasta loimusametista. Sen mallissa ei ole alueellista vaihtelua. Kansalaisopiston kurssilla syntyy Kuolajärven lapintakkeja. Kuvassa Heli Kujala. Kurssilla sai halutessaan tehdä myös miesten takin. Terttu Hannula tekee kurssilla lapintakkia 19-vuotiaalle pojalleen. - Hän valmistui poronhoitajaksi ja halusi oman seudun lapintakin, Hannula kertoo. Kuolajärven lapinpukua tehdään kurssilla 30 tunnin ajan, jonka lisäksi ompelutyötä riittää kotona. Muun muassa sahalaitakoristeiden teko vie paljon aikaa. - Osa puvun arvoa on siinä, että siihen on laitettu aikaa ja tunnetta, Pyhäjärvi sanoo. Lapintakin tarvikkeet maksavat euroa, ja lisäksi tulee risku-korun hinta. Syksyn kurssilla oli kymmenen henkeä, ja sama määrä otetaan kevään kurssille. - Puku on haastava ommeltava, mutta ihmiset näitä ovat ennenkin tehneet, Pyhäjärvi rohkaisee. Terttu Pohtila Leena Pyhäjärvi esittelee Antti Törmäsen omistamaa Kuolajärven lapinpukua. Yritysesittelyssä Lahjapaja Virvetuli Hillakynttilät koristavat jo satoja suomalaiskoteja - Paikallisuus on ihmisille tärkeää, sanoo yrittäjä Virve Isojärvi, jonka myymälässä kaikki tuotteet ovat Sallassa tehtyjä. Sallalaiset ja matkailijat pitävät siitä, että täältä saa taatusti paikallisia lahjoja. Lahjapaja VirveTulessa, entisessä Kaamos-Palassa, hyllyt ovat täynnä kauniita lahja- ja käyttötavaroita. Liikkeen valikoima on laajentunut vuosien aikana: tarjolla on koriste- ja käyttökeramiikkaa, käsin valettuja kynttilöitä, saippuoita, lasitöitä, fleece-puseroita, koristetyynyjä, patalappuja, lasten hauskoja lakkeja, tauluja ja paljon muuta. Yrittäjä Virve Isojärvi tekee kaikki tuotteet itse, lukuun ottamatta tauluja, jotka on maalannut sallalainen Seija Heikkinen. - Sallalaiset ja matkailijat pitävät siitä, että täältä saa taatusti paikallisia lahjoja, Isojärvi sanoo. Suosituin tuote on hillakynttilä, jonka hän kehitti useita vuosia sitten. Asiakkaita kiinnostavat myös koristellut ruusukynttilät, jotka ovat hyvä vieminen esimerkiksi kukkien sijaan. Uutuutena on koivukynttilä ja samaan sarjaan kuuluvat kynttilänjalat. Myös tumma Taikarumpu-keramiikkasarja on suosittu. Aholanvaaralta kotoisin oleva Isojärvi aloitti ompelimoyrittäjänä vuonna Lisäksi hänellä oli kangaskauppa. Myöhemmin hän siirtyi kankaista keramiikkaan ja lahjatavaroihin, ja pari vuotta sitten hän lopetti ajanpuutteen vuoksi ompelutöiden tekemisen. Isojärvi kertoo, että ompelu on tullut tänä syksynä jälleen mukaan, koska sitä kysytään jatkuvasti. Hän tekee jonkin verran korjausompelua ja tilauksesta ompelutöitä mittojen mukaan. Häneltä voi tilata esimerkiksi Kuolajärven lapinpuvun, jollaista voi käydä ihailemassa liikkeen ikkunassa. Muutamia viikkoja sitten Isojärvi muutti liikkeen nimen Kaamos-Palasta Lahjapaja VirveTuleksi, joka kuvaa paremmin nykyistä toimintaa. Yrittäjän työn lisäksi Isojärvi opettaa kansalaisopistossa lasi- ja keramiikkatöiden tekemistä. Hän myös vetää koululaisten kädentaitokerhoa. - Työ on minulle elämäntapa. Koskaan ei ole vaikeaa tulla töihin. Myös kaikki harrrastukseni liittyvät käsillä tekemiseen, samoin luen enimmäkseen oman alan kirjallisuutta. Lahjapaja VirveTuli avoinna ma-pe 10 17, la klo Terttu Pohtila

9 9 Kirjastoauto liikenteessä Kirjastoauto liikennöi säännöllisesti eri puolilla Sallan kuntaa. Sen palvelut ovat varsin suosittuja ja Sallan kunnan kirjastoauton käyttöaste on Lapin kirjastoautoista korkeimpia. Palvelun käyttöä lisäsi merkittävästi joitakin vuosia sitten tehty muutos, jolloin kirjastoauto siirtyi liikennöimään iltaaikaan. Vaikka Sallassa ei varsinaista kirjastokotipalvelutoimintaa olekaan, niin kirjastoauton palveluita voi pitää kotipalvelun tasoisena: monessa pihassa kirjastoauto pyörähtää niin lähellä porraspieltä, että asiakkaan tuskin tarvitsee maakosketusta ottaa päästäkseen autoon. Tulevaisuudessakin toimintaa on tarkoitus jatkaa niin, että aikataulujen puitteissa etsimme uusia pysähdyspaikkoja. Tällä hetkellä kartoitamme pysähdyspaikkoja muiden muassa Tampion, Simonrinteen ja tunturikeskuksen alueelta. Kirjastoautoreitit kulkevat seuraavasti vuoroviikoin: I Viikko maanantai: Saija, Naruska, Kotala, Siikaselkä tiistai: Vallovaara, Vittikko, Ahvenselkä, Varvikko, Salmivaara, Isohalme keskiviikko: Kelloselkä, Aatsinki, Lenkkitie, Vallovaara torstai: Kelloselän ja kirkonkylän koulu, Sallatunturin koulu, Päiväkoti II Viikko maanantai: Kursun koulu, Hautajärven koulu, Oulanka, Hautajärvi, Selkälä, Onkamo Tiistai: Hautajärvi, Aholanvaara, Hirvasvaara, Karhujärvi, Paloperä Keskiviikko: Kursu, Pahkakumpu, Lapajärvi Lapin yleisissä kirjastoissa on käynnissä jokavuotinen asiakaskysely, jossa kartoitetaan asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia oman kirjaston palveluista. Kyselyyn voi vastata joko verkossa tai kirjastoissa, joista löytyy paperisia vastauslomakkeita. Linkki verkkokyselyyn löytyy kirjastojen omilta verkkosivuilta sekä osoitteesta fi. Kyselyssä vastaaja valitsee oman kotikirjaston, jolloin vastauksia voidaan hyödyntää kohdennetusti. Aikaa vastaamiseen menee vain muutama minuutti. Kyselyssä avautuu näytölle yksi kysymys kerrallaan, kysymys on sivun vasemmalla puolella ja vastausruutu oikealla. Kysely on avoinna asti. Tervetuloa asioimaan! Tarkemmat pysäkit ja aikataulut osoitteessa www. salla.fi/kirjastopalvelut, tai soittamalla kirjastoautoon puh tai Sallan kunnankirjastoon. Nina Sipola Lukutokka on tuttu näky Sallan teillä. Sallan kirjasto tutuksi ikäihmisille Sallan kunnankirjasto haluaa auttaa parantamaan ikäihmisten atk-taitoja ja samalla se haluaa lisätä kirjaston näkyvyyttä. Kirjasto on saanut toimintansa kehittämiseen määrärahan Lapin Ely-keskukselta. Tavoitteena on kirjaston profiilin kohottaminen kohtaamispaikaksi keskellä kylää. Kirjaston henkilökunta käynyt esittelemässä kirjastopalveluita ikäihmisten ryhmissä ja samalla ikäihmisiä on rohkaistu käyttämään tietokonetta itsenäisesti. He ovat tutustuneet myös äänikirjoihin, isotekstisiin kirjoihin, lukulaitteeseen ja dvd-aineistoon. Vaikka joukossa oli aktiivisiakin kirjaston käyttäjiä, tuli osalle heistä yllätyksenä esimerkiksi se, että kirjastosta saa lainaan myös kävelysauvoja ja askelmittareita. Tämä kaikki on osa Kirjasto keskellä kylää -hankkeen toimintaa, jonka tarkoituksena on kehittää kirjaston palveluita niin, että ne tukevat ikäihmisten tietoteknisiä taitoja, ehkäisevät syrjäytymistä ja luovat yhteisöllisyyden tunnetta. Kirjastossa on myös järjestetty ikäihmisille suun- Kirjastovirkailija Mirja Tuhkala järjestelee uutuuskirjojen telinettä. Tulevaisuuden haave kirjastolla on toimia sallalaisten olohuoneena. nattuja atk-oppitunteja, joissa on opeteltu tietokoneen käsittelytaitoja. Kirjastoon on hankittu kaksi kannettavaa tietokonetta, joita ikäihmisten on mahdollisuus lainata myös kotiinsa ja kokeilla tietokoneen käyttöä siellä ja näin rohkaistua myös oman koneen hankintaan. Laina-aika kannettavalle on kaksi viikkoa. Kirjastoon on hankittu myös Internet-tv, jotta ikäihmiset voivat opetella käyttämään esimerkiksi YLE Areenan tallenteita. Viihtyvyyden lisäämiseksi kirjastoon hankitaan myös kahviautomaatti sekä keinutuoli. Tulevaisuuden haave kirjastolla on toimia sallalaisten olohuoneena. Suvi Seppälä

10 10 Sallalainen, oletko metsäsaamelainen? Juhlapuhe Salla-päivillä Olen Erika Sarivaara ja olen kesällä 2012 väitellyt tohtoriksi Lapin yliopistossa. Tutkimukseni aiheena oli Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Isäni Kauko Sarivaaran juuret ovat täältä Sallasta. Mummolani sijaitsi Raatikassa, ja olen itse käynyt koulua Kotalassa ja tässä kirkonkylällä. Olen sekä isäni, että äitini Tytti Sarivaaran puolelta metsäsaamelainen. Tänä vuonna Salla-päivien teemana on sallalainen kulttuuri ja luonto. Mitä on alkuperäinen sallalainen kulttuuri? Millä tavalla esivanhempamme ovat täällä eläneet ikimuistoisista ajoista lähtien? Entäpä mitä saamelaisuus nykyään merkitsee Sallassa? Millainen merkitys saamen kielellä on teille? Entäpä tällä Sallan alueen lapintakilla? Pyydän teitä pohtimaan näitä teemoja. Katson ulos ikkunasta, näen pihalla kauniin, paksurunkoisen ja lyhyen männyn. Se seisoo uljaana ja vankasti pitkien juuriensa avulla paikallaan kestäen tuulet ja kovimmatkin myrskyt. Tämä mänty voi olla jopa 500 vuotta vanha. Mänty on nähnyt monta aikaa ja pitkän siivun minunkin sukuni historiaa. Sen elämä on alkanut 1500-luvulla pienenä männyntaimena, jolloin minun esivanhempani elivät siidoissa ja pärjäsivät luonnossa ja sen ehdoilla. Puuvanhus on myös nähnyt muutoksen, jolloin suomalaiset uudisasukkaat valtasivat esivanhempieni maat ja he joutuivat kovan suomalaistamisen paineen alle. Mänty on seisonut jykevänä kautta aikain ja nähnyt myös sen, kuinka sukuni saamelaisuus pirstaloitui ja saamen kieli vaihtui suomen kieleksi. Tämä mänty on hyvin viisas, sillä se tietää, kuka minä olen ja keitä olivat sukuni ihmiset ennen minua. Ja se tietää myös, mitä suvulleni ja esivanhemmilleni tapahtui puun elämässä mitattuna vain hetki sitten. Kieli on hävinnyt, metsäsaamelaisuus ei Salla on perinteistä metsäsaamelaisten aluetta. Kuolajärven lapinkylä eli Guollejávrri siida on ollut hyvin laaja ja se on ulottunut rajan yli nykyisen Venäjän alueelle. Metsäsaamelaisella tarkoitetaan saamelaista, joka asuu metsäalueella. Metsäsaamelainen elämäntapa perustui monipuoliseen luonnon herkkään hyödyntämiseen: järvi- ja jokikalastukseen, poronhoitoon, majavan- ja peuranpyyntiin, linnustukseen, marjastukseen ja keräilyyn. Mitä metsäsaamelaisuus ja metsäsaamelainen kulttuuri ovat nykypäivänä? Tämä on hyvin ajankohtainen teema, kun keskustellaan siitä mitä saamelaisuus on nykypäivänä. Metsäsaamelaisuuden ydin tänä päivänä on se, että tuntee olevansa metsäsaamelainen. Saamelaiskulttuurin osia on säilynyt sukupolvelta toiselle täällä Sallassa. Esimerkiksi läheinen ja monimuotoinen luontosuhde, kuten metsästys, kalastus, marjastus, poronhoito ja lisäksi saamen käsityöt. Muutamia asioita mainitakseni. Vaikka saamen kieli on hävinnyt, se ei tarkoita sitä, että saamelaisuus olisi hävinnyt. Statuksettomat saamelaiset Johanna Laurilan (vas.) ja Erika Sarivaaran päällä Sallan oma lapinpuku. Väitöskirjatutkimuksessani tutkittava ryhmä koostui henkilöistä, joilla on saamelaisia sukujuuria ja jotka puhuvat saamea, mutta eivät ole saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Ryhmää kutsutaan tutkimuksessa kansainvälisten mallien mukaisesti statuksettomiksi saamelaisiksi. Tavoitteena on emansipatorinen eli voimaannuttava tieto, ja sitä kautta saamelaisen yhteisön itseymmärryksen lisääntyminen ja voimaantuminen, samoin kuin myyttien purkaminen. Myyttisellä saamelaisuudella tarkoitan sitä uskomusten varaan rakennettua kuvaa tuntureilla poroja hoitavista saamelaisista. Myyttiseen saamelaiskuvaan liittyy myös se, että ajatellaan, että saamelaisia on vain Ylä-Lapissa nykyisellä saamelaisalueella ja muualla heitä ei ole, kuten täällä Keski-Lapissa ja Etelä-Lapissa. Myyttinen käsitys liittyy tieteelliseen keskusteluun vanhojen saamelaissukujen suomalaistumisesta metsäsaamelaisalueella. Metsäsaamelaisalueella tapahtuneen kielenvaihdon ja kielten häviämisen vuoksi on esitetty, että metsäsaamelaiset olisivat sulautuneet suomalaisiin jo 1700-luvulta lähtien. Myös tiedotusvälineissä on esitetty, että ne saamelaissuvut, jotka eivät kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, olisivat suomalaistuneet ja näin vailla kulttuurista ja kielellistä sidonnaisuutta. Elävä kulttuuri Väitöskirjani kolme päätulosta ovat seuraavat: 1. Metsäsaamelaiset eivät ole kadonneet ja suomalaistuneet, vaan metsäsaamelaisuus on elävä kulttuuri. 2. Statuksettomat saamelaiset ovat kielensiirtäjiä. Tällä tarkoitan sitä, että statuksettomat saamelaiset kantavat huolta uhanalaisesta kielestä ja puhuvat sitä lapsilleen. Haastateltaville saamelaisuus ja saamen kieli merkitsevät paljon. 3. Saamelainen identiteetti voidaan kokea ongelmalliseksi saamelaisuuden harmaalla vyöhykkeellä. Osa haastateltavista kokee vaaliluettelon ulkopuolelle rajautumisensa avoimena haavana, joka kyseenalaistaa heidän identiteettinsä ja oikeutensa omaan historiaan. Sallan metsäsaamelaisia sukuja Sallan eli Kuolajärven lapinkylän alueen saamelaisia sukuja ovat muun muassa olleet: Hari, Korja, Kuhmitsa, Miulus, Saija, Tenno. Nämä saamelaiset nimet ovat suurimmaksi osaksi hävinneet käytös-

11 11 tä. Saamelaisten siirtyessä uudisasukkaiksi eli talollisiksi muutettiin nimet suomalaisiksi. Harin suku on nykyään esimerkiksi Niskala, Jussila ja Vuorijärvi. Korjan suku on muutettu Mukkalaksi ja Ylitaloksi. Kuhmitsan suku on muutettu ainakin yhdeksäksi eri nimeksi. Niitä ovat esimerkiksi Kairala, Soppela, Ulkuniemi, Seppälä, Isola ja Sipola. Miulus suvun jäsenet ovat nykyään muun muassa Hautaloita, Junttiloita ja Korpeloita. Saijan suku on nykyään muun muassa Törmänen, Särkelä, Erkkilä, Saariniemi, Saija ja Kalliskota. Tennoja ovat sen sijaan Kantolat, Kivelät, Salmijärvet, Tervot ja Pohtilat. Sallan kylän raitilla on tien nimi Tennontie, joka tulee juuri tästä saamelaisesta Tenno - sukunimestä. Sallan saamelaisilla suvuilla on ollut tarkkaan rajatut omat nautinta-alueensa. Esimerkiksi Tennon suku on asuttanut Märkäjärveä ikimuistoisista ajoista lähtien, ja Saijan saamelaissuku taas Saijan aluetta. Rajan taakse jääneillä alueilla ovat eläneet muun muassa Kuhmitsat ja Korjat. Saamea Sallassa 1950-luvulla Nämä Sallan saamelaisten sukujen nimet ovat saaneet alkunsa Keminsaamen kielestä. Saija tarkoittaa sijaa. Tenno tarkoittaa piikiveä, itse Salla tarkoittaa syliä. Kuolajärvi on väännetty keminsaamen sanasta Guollejávri, joka tarkoittaa kalajärveä. Inarinsaamen kieli on hyvin lähellä kadonnutta keminsaamea. Täällä Sallan alueella on perimätiedon mukaan vielä ainakin 1950-luvulla puhuttu saamea. Saamen Risku-koruja on erilaisia, ne kertovat kantajansa varallisuudesta. kieli on säilynyt nykyisissä paikannimissä vielä tänä päivänäkin. Saame on kadonnut täällä vähitellen. Sallan metsäsaamelaiset ovat olleet kielenvaihdon prosessissa jo sukupolvien ajan. Kielenvaihto tarkoittaa sitä, että saamen kieli vaihtuu suomeen. Kielenvaihtoon vaikuttivat osaltaan siida järjestelmän vähittäinen murentuminen, saamelaisten siirtyminen uudisasukkaiksi, suomalaisten uudisasukkaiden muutto heidän alueilleen, valtion nationalistiset pyrkimykset saamelaisten suomalaistamiseksi sekä kirkon toiminta saamen kielen kitkemiseksi. Kiinnostus omiin juuriin kasvaa Kiinnostus omiin juuriin ja niiden selvittämiseen on kasvanut. Ihminen etsii itseään ja rakentaa identiteettiään. Juuriaan etsivä esittää kysymyksiä, kuten kuka olen? Mihin kuulun? Keitä olivat esivanhempani? Identiteetin katsotaan nykykäsityksen mukaan olevan dynaaminen, joka muuttuu ajassa ja paikassa. Tutkimukseni teon alussa mietin: Keitä ovat ihmiset, jotka sijoittuvat saamelaisuuden harmaalle vyöhykkeelle? Ei ole yhdentekevää, millä nimellä ryhmää kutsutaan, koska nimittäminen on kytköksissä henkilön identiteettiin ja historiallisiin juuriin. Nykyinen alue 1960-luvulla Nimeä pohtiessani mietin, että sen tulisi olla voimaannuttava ja selkeä. Pohdinnan ja keskustelujen lopputuloksena loin uuden käsitteen, statuksettomat saamelaiset. Statuksettomuudella viittaan sekaveristen jäsenyyteen saamelaisessa yhteisössä, tai pikemminkin heidän näkymättömään asemaansa. Nykyinen saamelaisten kotiseutualue on muodostettu 1960-luvulla. Sillä tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Saamelaisten historiallinen alue on kuitenkin edellä mainittua aluetta huomattavasti laajempi. Perinteisesti historiallisella saamelaisalueella on toiminut siida- eli lapinkylien verkosto, joka oli vanha saamelainen yhteiskuntajärjestelmä. Nykyisten kuntarajojen mukaan Kemin-Lapin siidat ulottuivat joko osittain tai kokonaan Kuusamon, Posion, Sallan, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän, Inarin ja Kittilän alueille. Nykyinen saamelaisalue kattaa murto-osan todellisesta saamelaisalueesta. Kuolajärven lapinpuku Tänään olen pukenut ylleni sukuni saamen puvun, jonka käytössä on ollut katkos. Isoisäni Eelis Sarivaaran suku on Kuolajärven lapinkylän eli nykyisen Sallan alueen saamelaissuku. Sukuni naiset Kuolajärven siidassa ovat satakunta vuotta sitten pukeutuneet tällä tavalla. On suoranainen ihme, että tämä Kuolajärven naisen saamenpuku on säilynyt. Suuri pala Sallan alueen metsäsaamelaista kulttuuriperintöä on ollut vaarassa kadota kokonaan. Sallan puku löytyi Kirsi Mukkalan mummolasta Isohalmeelta Kursusta. Alkuperäinen, säilynyt puku on ommeltu ennen sotia, mutta tarkkaa aikaa ei tiedetä. Säilynyt puku oli väriltään tumman sininen, joka on lähellä mustaa. Tämän puvun erityispiirteitä on useita. Mallissa on kaulus, jota ei nykyään enää muissa Suomen puolen naisten puvuissa ole, vaan muissa malleissa harteilla on huivi. Myöskin edessä olevat koristelut ovat tyypillisiä Sallan puvulle. Sahalaita on muinaista tyyliä. Miehustassa on näyttävä koristelu, ja nykyisen perinteen mukaisesti olen laittanut risku korun tähän eteen. Helman väritys muistuttaa sompiolaisten ja inarinsaamelaisten pukujen helmoja. Asuun kuuluvat myös vyö, paulat ja lakki. Alkuperäistä lakkia emme ole vielä löytäneet, vaan tämä on rekonstruoitu historiallisten tekstien perusteella. Tämän lakin on suunnitellut ja ommellut metsäsaamelainen Leena Pyhäjärvi Lokasta ja vyön ja paulat on suunnitellut ja ommellut metsäsaamelainen Kyllikki Kuosku Savukoskelta. Kuka voi käyttää pukua? Mikä merkitys saamen puvulla on ja kenellä on oikeus käyttää tätä Sallan pukua? Saamenpuku on pyhä ja sen kantamiseen sisältyy arvostus ja kunnioitus omaa kansaa kohtaan. Saamenpuku sisältää myös paljon tietoa puvunkantajasta; sukupuolesta, aviosäädystä, suvusta, alueesta, varakkuudesta, perinteikkyydestä ja muutoshalukkuudesta. Nyrkkisääntönä on, että kukin pukee oman alueen ja sukunsa puvun ylleen. Sallalaiset pitävät Sallan pukua, savukoskelaiset omaansa, ja utsjokiset omaansa. Sallan metsäsaamelaisista polveutuvilla on oikeus pitää Sallan lapintakkia. Saamelaisessa yhteisössä on myös tapana, että saamelaisiin sukuihin avioituvilla on myös oikeus pitää yllään saamenpukua. Toivon, että te sallalaiset rohkeasti otatte takaisin käyttöön oman alueen saamen puvun. Saamen pukuja on ollut kadoksissa muillakin saamelaisryhmillä. Norjassa merisaamelaiset ovat useilla alueilla, kuten Kaivuonossa, elvyttäneet saamenpukuperinteensä. Elvytyksen prosessi on vaativa ja hidas. Se edellyttää sitoutumista elvytykseen ja sinnikkyyttä kohdata yhteisössä ilmenevää vastustusta. Jotkut yhteisön ihmisistä voivat kokea pyrkimykset ei-toivottuina ja koettavat tavalla tai toisella estää sitä. Myös keskustelut identiteetistä ja etnisen ryhmän rajoista kuuluvat osaksi elvytystä. Saamen kieltä Sallaan? Saamen kielen elvyttäminen täällä Sallassa on mahdollista. Sallan kunta voisi alkaa järjestää saamen kielen opetusta lapsille kouluissa, ja kansalaisopisto aikuisille suunnattuja kursseja. Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestetään saamen kielen kursseja, joissa esimerkiksi opettaja voi hankkia vuodessa niin sujuvan saamen kielen taidon, että hän pystyy puhumaan ja opettamaan sitä lapsille. Myös saamen kielipesä-päiväkodin aloittaminen olisi tärkeä kielen elvyttämiseksi. Kielipesä tarkoittaa sellaista päivähoitoa, jossa lapsille puhutaan ainoastaan saamea. Lapsilla on päiväkoti-iässä herkkyys kieltenoppimiseen, ja kielipesän avulla lapset voisivat saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden saamen ja suomen kielissä. Kielipesän aloittaminen edellyttää sitä, että päiväkodin työntekijöillä olisi mahdollisuus olla vuosi Inarissa opiskelemassa saamen kieltä. Koska Sallassa on aikoinaan puhuttu keminsaamea, voisi kielipesän kieli olla inarinsaame. Kieltä myös verkkokurssilla Haastan teidät arvoisat kuulijani opiskelemaan takaisin menetettyä äidinkieltänne. Voitte opiskella saamea esimerkiksi internetin välityksellä järjestettävillä verkkokursseilla. Sallalaisen kulttuurin perustana ja voimavarana on metsäsaamelaisuus. Meidän kaikkien yhteisenä tehtävänä on pitää siitä huolta, ja siirtää metsäsaamelaista kulttuuria sukupolvelta toiselle, lapsillemme ja heidän lapsilleen. Lyhennelmä puheesta, koko puhe

12 12 Mallun Taksi Marja Mäkinen on asunut syntymästään saakka Sallan Vittikossa ja aloittanut taksiyrittäjänä helmikuussa Marja on toiveammatissaan ja sopii todella hyvin palveluammattiinsa. Taksiyrittäjän arki ei ole yksitoikkoista. Kahta samanlaista päivää ei ole, vaan jokaisella päivällä on omat haasteensa. Mallun taksilla on mahdollisuus kujettaa myös paarikuljetuksia. Näin hän vastaili asetettuihin kysymyksiin. Ammatin hyvät puolet? On tullut kotikunta suht tutuksi, vaikka onhan tuolla varmasti vielä muutama semmonen pistotie, millä en ole käynyt. Koskaan ei voi varmuudella tietää, minne huominen kyyti vie tai tuleeko sitä ollenkaan. Joskushan ennalta varatut kyyditkin saatetaan yllättäen perua. Vai vasotetaanko vain taksiasemalla, että soiko aseman puhelin vai kilahtaako KELA-kapula töihin kutsua. Huonot puolet? Enpä nyt keksi tähän hätään mitään kauhean huonoa asiaa tämän ammatin kuvaan... mutta se, että istumatyö niin kiloja kertyy ja kunto karisee älyttömän helposti, jos ei ite jaksa ittiään patistaa liikkumaan. Taksiyrittäjänä Sallassa, mikä on hyvää/ huonoa? Pysyny just kiinni leivän syrjässä. / Tämä vuosi huonoin minun taksiuran aikana eli ajot on vähentyny huomattavasti. Vapaa-ajan harrastukset? Kaikenlaista touhua.. Esimerkiksi viime kesänä saatiin miehen kans rempattua pienellä pintakorjauksella sisä- ja pihasaunat. Ens kesälle tiijjossa jos jonkinlaista pihamaan tasotusta. Sitte tietenkin sopivasti sitä liikuntaa, ettei aivan pääse nivelet jumittaan istumatyössä. Lapsuuden toiveammatti, vastaako nykyinen ammattisi haaveitasi? Ihan penskana oli varmaan se eläinlääkäriksi ryhtyminen lypsykarjatilalla kun kasvoin ja vasikoiden kans leikin. Sitte kouluiässä tuli ajatus, että autonkuljettaja... (se ajatus kävikin sitten kalliiksi isän lompakolle!) ;) Kuorma-autokortti on saatu ja yhen kerran olen sitä elämässäni tarvinnu, että se siitä. Mutta olen aina ajamisesta tykänny, eikä semmosta tilannetta ole vielä ainakaan tullu, että ois hirvittäny lähtiä tien päälle oli keli mimmonen oli. Sitte yks päivä huomasin lehestä, että taksirenkikurssi alkaa Kemijärvellä, ni ajattelin varalta käydä. No, sillä tiellä nyt ollaan... eri asia kuinka kauan. Mitä toivon tulevaisuudeltani? Terveyttä ja vakaata toimeentuloa. Taksiyrittäjällä ei ole kahta samanlaista päivää, vaan jokaisella päivällä on omat haasteensa. Maria Tennilä Iloinen ja ystävällinen Marja Mäkinen sopii hyvin palveluammattiinsa. Se on automapiili! Lämmin lahjoitus Sallalaiset kutoivat Hopeaharjuun 47 paria säärystimiä, kahdet villasukat ja kahdet ranteenlämmittimet. Märkäjärven Martat ry toimitti lahjoituksen perille vanhustenviikolla. Kuvassa Maija Harjula (vas.), vastaava sairaanhoitaja Riikka Aska, Ritva Hämäläinen, Sirkka Aatsinki, Kaarina Hautajärvi ja Elli Manninen. Kuolajärvelle hankittiin ensimmäinen henkilöauto 1910-luvun puolivälin tienoilla. Salmijärven kylän miesten perustamasta autoyhtiöstä ja Opel-merkkisen auton hankinnasta on historian lehdille kertynyt kohtuullisen runsaasti tietoja. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet kertomukset ensimmäisistä Kuolajärvellä käyneistä autoista. Seuraavassa pari tarinaa 1910-luvun alusta. Se oli tosiahan ikimuistettava juhannuspäivä vuotena Se oli ihmettelyjen, yllätysten ja ällistelyjen päivä ja sanoskohan niin että se päivä oli myöskin historiallinen. Silloinhan näet rikottiin suuren erämaakirkonkylän tuhatvuotinen rauha ja oikehen kouraantuntuvasti näytettihin, että uusi aika teki tuloahan... Näin muisteli sallalainen Väinö Kivelä poikavuosiensa erästä merkittävää tapausta, ensimmäisen auton tuloa Kuolajärven pitäjään. Kyllä met pojat pölkäsimmä Tieto auton tulosta Kuo- lajärven kirkonkylälle oli levinnyt laajalle. Ihmetystä tultiin katsomaan hevosella, veneillä soutaen sekä jalkapatikassa kinttupolkuja ja pitkoksia pitkin. Vuorijärveläiset, korjalaiset, kurttilaiset ja tuutikyläläiset kansoittivat pihakenturan jo hyvissä ajoin. Ja sankka oli pölypilvi ja meteli kova kun auto lähestyi väkijoukkoa. Taisi väellä pelottaa, ainakin pikkupojilla. Kyllä met pojat pölkäsimmä. Se häätyy tunnustaa että taijettiin rukoillakin, Väinö Kivelä tunnusti vuosikymmeniä tapauksen jälkeen. Kuolajärveläispoikien piilopaikan virkaa sai toimttaa osuuskaupan nurkanpää. Nurkan takaa pojat tiirailivat silmät suittirenkailla kun auto pysähtyi Peterin pottukellarin taakse. Se on automapiili, kiljaisimme met yhestä suusta ja aloimma pikkuhiljaa hiiviskellä sen tykö. Pian auton ympärillä kierteli, kaarteli väkeä ja syynäili sitä Väinö Kivelän mukaan kuin Jerikon muuria ikään. Siinä automapiilissa oli korkiat rattahat, kommentoitiin autoa. Kenties värikkäimmän kommentin esitti eräs valkopartainen vanhus luvulla nälkävuodet kokenut ja pettuleipää syönyt savupirttien kasvatti tohti ääneen epäillä, että onkohan tuo ihmisten tekemä. Ensimmäinen liftari No jo on rustinki, sanoi Piili-Pekka kun näki ensimmäisen auton Kuolajärven kirkonkylällä. Vuosi oli 1912 kun eräänä keskikesän päivänä levisi tieto, että Kuolajärven kirkonkylässä Kivelän pihalla seisoo auto. Sitä juostiin katsomaan ja ihmettelemään. Silminnäkijöiden kuvausten mukaan auto oli varustettu ajolavalla. Hyttiä ei ollut vaan kuljettajan suojana oli pelkkä tuulilasi. Kerrottiin, että auton omistaa Snellmannin rautakauppa ja autonkuljettaja apumiehensä kanssa olivat ruuvikauppiaita. Jo se on kumma kun kulkee ilman hevosta, eräs mummo arveli ja toinen vaimoihminen sanoi ääneen, että tohtiiko tuon kyytiin nousta jos ei ole henkivakuutus voimassa. Pikkupojat puolestaan veikkasivat, että kulkupeli ei pääse läheisen kummun päälle vaan valuu takaperin liiterin seinään. Autolla ajaa huristeltiin kirkonkylän kapeilla kujilla. Pekka Salmijärvi, Vuolun Pekkana tunnettu mies käveli vastaan. Autokuski painoi torvea, mutta Pekka ei siirtynyt tarpeeksi sivuun ja kuski viittoi siirtymään pois kujalta. Pekka luuli kuskin tahtovan häntä kyytiin ja hyppäsi auton lavalle. Näin Piili-Pekasta tuli ensimmäinen auton kyydissä ollut kuolajärveläinen. Piili-Pekkaa voidaan kutsua myös Kuolajärven pitäjän ensimmäiseksi peukalokyytiläiseksi eli liftariksi. Kirjasta Erkki Hautala: Kestikievareita, kinttupolkuja, talviteitä ja retkireittejä Tarinoita Kuolajärven ja Sallan kulkuväyliltä

13 13 Lapset ja ikäihmiset kuuntelivat Kursun koululla liikunnanohjaaja Mikko Talikaisen neuvoja yhteiseen liikuntahetkeen. Vanhustenviikon kävelylle osallistui iso joukko liikkujia. Vanhustenviikon tapahtumat kiinnostivat Sallassa Vanhustenviikko aloitettiin maanantaina liikuntatapahtumalla Sallassa. Salla-torille oli kokoontunut viitisenkymmentä reipasta, iloista liikkujaa. Valtuuston varapuheenjohtaja Matti Salmijärvi piti yleisölle kannustavan puheen. Avauspuheenvuoron jälkeen liikuntaneuvoja Mikko Talikainen piti liikkujille pienen verryttelytuokion ja sen jälkeen lähdettiin matkaan kyläraitille. Kävelyn jälkeen Sallansuussa liikkujia odotti hyvinvointivalmentajien keittämät kahvit, jotka tarjosi Sallan Osuuspankki. Tiistaina laulettiin vanhoja koululauluja Sallansuussa ja laulattajina toimivat kirkonkylän koululaiset Jenni Kanasen johdolla. Jenni jatkoi mukavaa tilaisuutta koululaisten lähdettyä takaisin koululle, ja kaikilla oli mukavaa muistella ja laulella vanhoja tuttuja koululauluja. Laulujen välissä nautittiin Sallan Osuuspankin sponsoroimat kahvit. Päiväkotilapset kävivät ilahduttamassa vanhuksia lauluillaan ja leikeillään Hopeaharjussa ja Palvelukodilla. Keskiviikko oli kulttuuripäivä ja Kemppateatteri toi Punahilkan kirkonkylän koulun lavalle pari kertaa päivän aikana. Esitys oli hauskasti ja paikoin pelottavasti tehty ja piti yleisön mukanaan. Päiväkodin lapset kävivät viihdyttämässä vanhuksia Hopeaharjussa ja Palvelukodilla. Torstaina seurakunnan Torstaikerho kokosi väen seurakuntasalille oman toimintansa piiriin. Koululaiset kävivät Hopeaharjussa ja Palvelukodilla laulamassa ja leikkimässä vanhusten iloksi. Perjantai oli luentopäivä kunnan valtuustosalissa. Luennolla kuultiin ajankohtaista asiaa sosiaaliasioista ja Sallan Apteekki tarjosi kahvit. Lauantaina pistettiin jalalla koreasti ravintola Sallan Tähdessä karaokelaulajien tahtiin. Tanssijoita ja laulajia oli mukavasti kokoontunut pitämään hauskaa, ja tanssihan on mitä parhainta ja mukavinta liikuntaa kaikenikäisille. Vanhustenviikko päättyi sunnuntaina messuun Sallan kirkossa, ja messun jälkeen mentiin seurakuntasalille Vanhustenviikon juhlaan ja kirkkokahveille. Kaiken kaikkiaan viikko oli virkistävä ja se sai vanhuksia liikkeelle. Se oli mukava yhdessäolon viikko. Hyvinvointivalmentajat kiittävät kaikkia mukana olleita ja sponsoreita. Vanhustenviikkoa vietettiin myös sivukylissä, muun muassa Kursussa lapset ja ikäihmiset pitivät yhteisen jumppatuokion. Liikuntaneuvoja Mikko Talikainen ohjasi liikuntatuokion. Näin kertovat tapahtumasta Pinja ja Joni Kursun koulun kuudennelta luokalta: O l i m m e t i i s t a i n a jumppaamassa ikäihmisten kanssa Kursun koulun liikuntasalissa. Tapahtumasta on tullut jokavuotinen perinne. Jumpan piti kunnan liikuntaneuvoja Mikko. Aloitimme tunnin karhu-, krokotiili- ja gorillakävelyllä. Pelasimme kymmentäsyöttöä ikäihmisiä vastaan. Lopuksi pelasimme vielä polttopalloa. Lopetettuamme jumpan menimme koululle syömään edellisenä päivänä iltapäiväkerholaisten tekemiä muffinseja. Tarjolla oli myös mustikkapiirakkaa ja pullaa sekä mehua ja kahvia. Ikäihmiset ja koululaiset tykkäsivät. Ikäihmisille annettiin kotiin viemiseksi oppilaiden käsityötunnilla valmistamat saunatuoksupussit. Maria Tennilä Turvaa tenaville -päivästä paljon tärkeää tietoa Miten tie ylitetään turvallisesti? Mitä tehdä, jos eksyy metsässä, tai jos karhu tulee vastaan? Mitä kaikkea liikennemerkit opastavat ja varoittavat? Liikenneturvan ja Rajavartioston väki ja Jukka Hautaniemi antoivat Sallan lapsille ja nuorille tietoa turvallisesta liikkumisesta Turvaa tenaville -päivässä. Liikenteessä pitää aina liikkua tarkkaavaisesti, ja heijastimen käyttö on ykkösasia kaamosaikaan. Takaa tulevaa aura-autoa pitää väistää muu liikenne huomioon ottaen tien toiselle puolelle. Linjaautokatoksessa odottajan kannattaa aura-auton tullessa vinkata hyvissä ajoin kädellä selvästi kuskille, jotta hän tietää hiljentää katoksen kohdalla. Aura-auton kuskia huolestuttaa, jos Jukka Hautaniemi kertoi koululaisille, miten aura-auton kanssa toimitaan. Jokainen sai käydä aura-auton hytissä. hän näkee pienten päiden kurkkivan kinosten takaa sillä puolella tietä, jonne lumi lentää. Lumisuihkun alle ei saa jättäytyä, sillä seassa voi olla kovaakin ainesta. Kesän tullessa liikutaan luonnossa, ja silloin kannattaa pitää varansa, että tietää sijaintinsa. - Mitä jos kuitenkin yhtäkkiä huomaa, että on eksynyt?, kysyi Jouko Väisänen Rajavartiolaitoksesta. - Pitää lähteä kotiin, vastasi esikoululainen, ja näinhän vanha lappilainen sanonta kuuluukin. Jouni Schroderus Rajavartiolaitoksesta näytti koululaisille, miten kompassia käytetään. - Jos se ei onnistu, pitää jäädä rauhallisesti odottamaan, sillä etsijät lähtevät hakemaan ja he kyllä löytävät sinut, Väisänen opasti. Lapset tiesivät, että yleensä karhu pakenee ihmistä. Jos sen kohtaa, ei saa juosta, vaan pitää perääntyä rauhallisesti tulosuuntaan. Päivän aikana lapset myös opettelivat liikennemerkkejä, saivat opastusta kompassin käyttöön ja tunnistivat eläinten jälkiä. Teksti: Terttu Pohtila Kuvat. Emilia Oinas

14 14 Sallan raanun tarina Vuonna 1976 Sallan kunnan kotiseutu- ja kulttuurilautakunta järjesti Sallan raanu -suunnittelukilpailun. Kilpailuun tuli 41 kappaletta raanuja 29 tekijältä. Kilpailun voitti opiskelija Kaisa Törmänen Sallan Saijalta. Pelkkä suunnitelma ei riittänyt, vaan kilpailuun piti kutoa raanu. Kuopion kotija taideteollisuusoppilaitoksessa opiskelut aloittanut Kaisa vietti yhden viikonlopun koululla kutoen. Inspiraatiota tarvittiin, kun langat loppuivat kesken ja lankavarastoon ei ollut pääsyä. - Raanun lähtökohta on sallalainen maisema ja samalla se on kuvaus Sallan selviytymisestä sodan koettelemuksista jälleenrakentamisen kauteen. Raanussa punaiset mökit nousevat mustasta mullasta korkeaa sinistä taivasta vasten, valoa ja tulevaisuutta kohti. Taivas on kaamosajan mukaisesti sinivioletin eri sävyissä vaaleten keskitaivaalle harmaaksi. Tupsut ja hapsut ovat piristyksenä tuomassa lappilaista leimaa, kertoo Kaisa. Alkuperäinen raanu on ollut Kaisan lapsuudenkodin seinällä nämä vuosikymmenet. Nyt Kaisa Törmänen lahjoitti sen Sallan kunnalle ja se on esillä Sallan Rajakievarissa. Sallan kunnanvirastossa on esillä ohjeen mukaisesti kudottu raanu, jonka on kutonut saijalainen Vappu Ylitalo. Tämä raanu on alkuperäistä isompi. Muitakin raanuja on ohjeen mukaan tehty, mm. Sallan toimintakeskus on valmistanut raanun ja myös Sallan Osuuspankissa on yksi Sallan raanu esillä. Kaisan tarina Muista, mistä olet pois, sanoi äiti, kun Kaisa lähti maailmalle. Kotiseutu on kotiseutu, niin kuin sen lapsena on tuntenut. Varsinkin Saijan kotikylä on sydämessä, Kaisa sanoo. Kotimaisemista on hyvä ollut ammentaa ideoita työhön. Lapin värit hehkuvat Kaisan töissä ja poroteema on vahvasti mukana. Raanussa punaiset mökit nousevat mustasta mullasta korkeaa sinistä taivasta vasten, valoa ja tulevaisuutta kohti. Raanun lähtökohta on sallalainen maisema ja samalla se on kuvaus Sallan selviytymisestä sodan koettelemuksista jälleenrakentamisen kauteen. Tokka-installaatio oli esillä Sallassa vuonna 2005 silloisen Sallan Vaatteen ikkunassa. Teoksissaan Kaisa käyttää pääasiassa kierrätysmateriaaleja. Voittoja kilpailuissa on tullut Sallan voiton jatkoksi, tuoreimpana julkinen teos Jussi Jänes Saaristogallerian taidekilpailussa Kaisa, mitä terveisiä lähetät Sallaan? Sinniä, uskoa ja luovaa yrittämistä! Kaisan teoksia voit käydä katsomassa netissä osoitteessa: ja Jaana-Maria Törmänen Sallan kunta sai oman nimikkoperhonsa Talvella 2012 Sallan kunnan kulttuuritoimistossa alettiin hautoa ajatusta Sallan kunnan omasta nimikkoperhosta. Perhon esikuvaksi valittiin Tuntsan Pirra, tuo legendaarinen lohiviehe Sallassa virtaavan Tuntsajoen varresta. Haluttiin Sallan Pirra. Päätettiin järjestää valtakunnallinen sidontakilpailu. Kilpailu oli kirjekilpailu, johon kilpailijat osallistuivat nimimerkillä, joten etukäteen ei voinut tietää, kenen sitoma mikäkin perho oli. Tuomaristo koostui kolmesta sallalaisesta henkilöstä. Päätuomarina toimi Sallan Perhokerhon perustajajäsen, suuresti sallalaiseen perhokalastukseen vaikuttanut Kari Hänninen. Nimikkoperho oli siis nimetty jo etukäteen ja kriiterit muodosta ja ulkonäöstä olivat mm. seuraavanlaiset: Värimaailman tulisi sopia Sallan kunnan puhtaan ja rikkaan luonnon väreihin. Perhon tulisi olla riittävän näyttävä, jotta siitä olisi Sallalle nimikkoperhoksi. Perhon tulisi olla riittävästi esikuvansa Tuntsan Pirran oloinen, päivitettynä nykypäivään ja samalla sen tulisi olla kunnianosoitus tuota wanhaa esikuvaansa kohtaan. Tuntsan Pirrahan on vanha, lohta hyvin antanut kalastusväline. Sitä käytettiin Tuntsajoella, ennen sotia, kun lohella oli vielä vapaa pääsy jokeen. Pirra on lipan ja perhon yhteenliittymä. Se on kevyt ja sitä vedettiinkin pinnassa, yleensä veneellä soutaen. Se oli suurien lohien pyytö. On sitä kutsuttu putkiperhon esi-isäksikin. Pirran sidonnassa materiaaleina käytettiin muiden muassa kuukkelin pyrstösulkia. Pirran kehittäjästä ollaan montaa eri mieltä. Hyvää tietoa Tuntsan Pirrasta saa muun muassa kirjasta Wanhat suomalaiset lohiperhot (Lauri Syrjänen, Pertti Kanerva 1993). Tässä lainaus kyseisestä kirjasta: Tuntsan Pirra on vanha lohiviehe, jolla on pyydetty lohia ennen sotia Sallan pitäjän tarunhohtoisesta Tuntsajoesta, jonka rannalla oli Alakurtti niminen kylä. Tuntsan Pirra on Kurtissa eläneen tinurin, Aapeli Klemetin keksintö. Siivet Klemetin pirrassa oli sidottu kahdesta kuukkelin pyrstösulasta markkeeraa- Timo Tuuha voitti Sallan Pirra -kilpailun. maan sudenkorentoa, joka on siivet supussa. Muuten perhon rakenne on sama. Pirralle on toki mainittu muitakin keksijöitä. Eräs näistä on Hautala niminen mies. Tuomaristo kokoontui arvostelemaan perhot juuri Sallapäivän aattona ja voittaja julistettiin itse juhlassa. Kilpailun voittajaksi selviytyi niukalla kahden pisteen erolla sallalainen perhonsitoja Timo Tuuha. Hänen luomuksessaan oli tuomariston mielestä hohdokkuutta ja pirramaisuutta, jota kilpailussa oltiin hakemassa. Lisäksi sidontajälki oli huippuluokkaa ja värimaailmassa oli otettu huomioon muiden muassa Sallan kunnan värit, sininen ja valkoinen. Timo tunnetaan kovatasoisena perhonsitojana valtakunnallisestikin. Hänellä on hallussaan mm. SM-kisojen joukkuekulta viimevuodelta sekä useita kärkipään sijoituksia muistakin sidontakisoista. Sallan kunta haluaa kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita ja tulee rekisteröimään voittajaperhon. Pasi Niskala

15 15 Jouluostokset läheltä helposti! Sallassa on hyvä valikoima erikoiskaupan tuotteita. Kokosimme lahjapohdintoja helpottamaan sallalaisilta yrittäjiltä yli 200 joululahjavinkkiä hintoineen. Lapsille, nuorille, puolisolle, äidille, isälle, ukille, mummille, anopille, veljelle, siskolle ja ystävälle kaikille on tarjolla monenlaista pukinkonttiin laitettavaa! Joskus kuulee sanottavan, että Sallassa on kallista. Lista osoittaa muuta. Tuotteiden hinnat alkavat euron tonttulakista ja kahden euron valokuvakehyksestä. Listan kallein tuote on kannettava tietokone, 499 euroa. Hinta-laatu-suhde on Sallassa hyvä. Monenlaista löytyy, mutta ostoksilla voi käydä rauhassa ilman jouluruuhkia ja ylenmääräistä vilskettä. Vinkki: kynä käteen ja ostos- tai toivelistaa tekemään! Sallalaisista liikkeistä saa leimoja, joita keräämällä voi voittaa muhkeita tuotekoreja. Kaikista liikkeistä ja esimerkiksi hie- Stick-On Ky TUNTSA-kauppa rojilta ja jalkahoitajilta voi myös kysyä lahjakortteja. Lahjavinkkejä on kysytty Sallan yrittäjät ry:n jäseniltä ja myös muita yrittäjiä on pyritty tavoittamaan. Kuva tai kuvia tuotteista on julkaistu kaikilta niitä lähettäneiltä. Huonekaluliike Petri Hakkarainen - 20 % alennus matoista ja lampuista Kenttäpaita alk. 42 euroa - myös lasten kokoja 35 e Anorakki 65 e Housut 65 e Pipot alk 5 e Sarkatakki 99 tai 174 e Sarkahousut 94 tai 159 e Maastokuvioneuleita 69 e Poronappakintaat pitkävarsi 55 e Eka nylky- ja avauspuukko 69 e Retkisaha 39 e Henkselit 17 e Villapohja ja vaellussukka alk 8 e Meindl vaelluskengät 280 e ja hoitoaineita Arttu Kotisaran eräaiheiset DVD-elokuvat 24 e Vaelluskota 298 e JUUVI poltin 237 e TUNTSA puukko 129 e Tonttulakkeja 1 e/kpl Expert Konevinkki Montiss WNM 6238M, hartia- ja niskahieroja 89,- * Lahja joka tuntuu! OBH Nordica cm x 120cm lämpöhuopa 79,- * Ei enää viluisia öitä! LUXOR 32 LED-televisio 395,- Asus X55U-SX052H Windows 8, 15 kannettava tietokone 499,- *Nyt UUTUUS -käyttöjärjestelmä ulottuvillasi! SAMSUNG Galaxy Xcover Sonera Fiksu-liittymä ( 600 min., 250 viestiä, 7Mb netti) /1kk / 24kk Silikoni suojakuori kaupan päälle! Koko paketti: 27,90 /kk/24kk Sallan kuvaamo Digikamera Fuji jx ,- 4GB SD muistikortti 10,- 4GB USB muistitikku 10,- Valokuvakehyksiä alk. 2,- (kuva) Akryylivärit aloituspakkaus 16,50 Maalauspensselit 10kpl lajitelma 15,50 Lahjapaja VirveTuli (ent.kaamos-pala) Läheisille lahjaksi, tutuille viemisiksi, yrityslahjoiksi! Kynttilät: hillakynttilä alustalla iso 24e, pieni 18e. Joulukynttilät alk.13e, - ruusukynttilät 10e - koivukynttilä alk.12e rakukeramiikka-alustan kanssa alk.37e. Fleecetakit ja liivit: aikuisille alk.45e, lapsille alk.35e, lasten housut 10e, liivi 40e. Aamiaissetti: lautanen ja kuppi alk.15 e. Lasikorut nuorille tytöille ja naisille alk.15e. Lasitaulut alk.35e. Tontut alk.13e. Lakit ja myssyt alk.15e.

16 16 K-market Puolukka Jaanan Kenkä Siwa Tarjoukset ovat voimassa Faxer Present 300g konvehdit K-Plussa-kortilla 9,50/3rs Fazer makeisrasiat g K-Plussa-kortilla 10,50/3rs Kantolan pipari 400g K-Plussa-kortilla 1,79/pkt Joululeivontaan: Sunnuntai piparitaikina 500g K-Plussa-kortilla 1,59/pkt Lanaform hierovat sandaalit 19,80/pari Paksut talvirukkaset lajitelma 5,00/pari Pirta Strada kylpypyyhkeet 7,99/kpl Pirta Strada käsipyyhkeet 3,95/kpl S-market Erätulen runsaista valikoimista mm. Dickie maastoauto 23,90 e Girls kampaussetti 12,95 e Erä Muumi-mukeja 10,95 e Gillette miesten lahjapakkaus 12,95 Garnier naisten lahjapakkaus 9,25 Black Horse Horseman miesten Kerrasto 22,95 Soda stream limsakone 71,90 OBH Nordica jäätelökone 49,95 Kynttelikkö Konstmide 7,50 Panda Juhlapöydän konvehti 5-pack 16,90 Sportia Salla Äidille Uusi käsilaukku tai lompakko, hyvät valikoimat, Lämpimät nahkakintaat tai sormikkaat hinnat alk 2,50, Sidosteen pehmeät pörrösukat 6,90, Äiti on vähän väsynyt-paituli 15,90, Lahtisen Huopatossut 85 euroa Isälle Sauli-tossut 16,90, Kylpytakki 38,90, Pipo hinta alk 7,90, Collegepusero 17,90, 6-pack t-paita 12,90, Parkano Talvikas saappaat 125 euroa, Safari Pilkkisaappaat alk 49,90, Perinteiset Lapikkaat 149 euroa. Mummolle Kauppa-asiointiin pyörillä oleva vedettävä ostoslaukku 25,90, Yöpaita alk. 13,90, Jääpiikit kenkiin alk. 9,90 Pehmeät jarrusukat 6,90 pr, Kiristämättömät diabetessukat 11,90pr, Villatakki aitoa villaa 37,90 Lahtisen huopa-aamutossut kumipohjalla 49,90 Ukille Karvalakki alk 13,90, Puuvillakerrasto hinta 25 / 2 kpl, Sidosteen Kristämättömät villasukat 9,90, Kiristämätön villasukka jarrusukkana 11,90, henkselit 19,50, Villaiset välihousut 19,90, Verkkarihousut 13,90 Ystävälle Keittiöpyyhe kivoilla teksteillä 5,90 kpl, Fleecevuorellinen putkihuivi 10,90, Hauska joulumagneetti 3,50, Kaulahuivi alk 4,90, Robin Roth kangaslaukku 15,90, Hevonen tai Koira heijastin 3,90, Säärystimet kivoja väreja 6,90, torkkupeitto 22,90, Nainen on kauneimmillaan kun hän ei siivoa- Iso kylpypyyhe 14,90 Nuorelle miehelle Kiroileva siili boxerit 9,90, Kiroileva siili Kalsarit 11,90, Sidosteen villapohjasukat 6,90, Lämpimät sormikkaat 11,90, Neitokaiselle Kiroileva siili yöpaita 14,90, Kiroileva siili pyjama/oloasu 24,90, Leggingsit 12,90, Olkalaukku 24,90, Lämmin Tuubihuivi 16,90 Pikkuväelle Paljon kivoja vauvanvaatteita Lahtisen huopatossut koot hinta 26,50, Pehmoporo 11,90, Pehmolelu 5 euroa, My melody yöpaita tai pyjama 14,90, My melody ja cars lastenvaatteita, Toppakintaat 11,90, Hupullinen kylpypyyhe 16,90, Kotimainen villapaita 35,- Aina sopiva lahja Jaanan kenkä Lahjakortti! Tai Footbalance-lahjakortti uusia tukipohjallisia varten Teetä nimikyltti vaikkapa mummon potkuriin, niin ei mene potkurit sekaisin! Tai kaverille lahjaksi nimikyltti oveen tai postilaatikkoon. Tilaus ennakkoon Jaanan kenkään. Iittala Sarpaneva Steel -teräslautanen 32cm 29,99 Dandy-muki design by Björk Forth 4,99 Muumi-kausimukit 14,99 Airam Hille Kimallesydän -led jouluvalo 16,99 Hemmotteluhetkisaunatuotepaketti 14,99 Kiroileva Siili -olkakassi 8,99 Putiikki Lahjakortti, summan saa määritellä itse (usein 50 euroa). Erittäin hyvä valikoima huiveja alk euroa (arki- ja juhlahuiveja, sisällä puseron päällä pidettäviä huiveja, takkihuiveja, shaaleja hartioita lämmittämään..) Pipoja ja lakkeja, hattuja (alk ) Hansikkaita alk Housuja ja legginssejä nuoresta muoriin...alk Puseroita, tunikoita alk Kello ja kulta Laitinen Erämiehen ja -naisen toivekauppa! Rautatori Puuvillapoolo 9,90 e Villasukat 9,90 e Pilkkisetti (vapa,siima ja pilkki) 9,90 e Jeti lumikengät 99,00 e Peltosen jr suksipaketti (sukset, monot, siteet, asennus ja voitelu) alk. 119,00 Kotimainen Kuura-potkuri alk. 109,00 e Hyvä valikoima laadukkaita ulkoilu- ja erävaatteita. 99,- Hopeakorvikset nuorelle alk.5,5 e, Taigakorun hopeinen riekkokoru ja riipus 25 e, kultaiset korvikset alk.22 e, kultaketjut alk. 129 e, nuorelle Leijona rannekello 59 e, koululaiselle rannekello alk. 29 e, keittön seinäkello alk. 24 e, kauniit tuulikellot 15 e, kynä-avaimenperä-setti 15 e, Nalle Puh -herätyskello 24 e, juhlapöytään Chippendale teräslusikat 6 kpl 45 e, helmet 115 e + riipus a 32 e (kuva).

17 17 R-kioski arpapaketit alk.10 e Sallan Auto ja Tarvike KickSpark-potkukelkka noin 220 euroa. Alumiininen uutuus! Kokoontaittuvan kelkan kokonaispaino on vakiojalaksilla 5 kg. Silti kelkka on teräsrunkoista edeltäjäänsä jäykempi. Otekorkeus on helposti säädettävissä ja riittää pitkällekin potkijalle tukevuuden kärsimättä. Lämpöasusteet euroa (mm.helly Hansen -asut), auton sisätilanlämmitin alk. 40 euroa ja auton puolipeite alk.40 euroa. Parturi-Kampaamo Irmukka Lahjakortti, hinnan voi määritellä itse. Voin lähettää postin välitykselläkin, puh Toimipaikat Hautajärvellä ja Kuusamossa. Hieroja Asko Vaarala Hyvä valikoma pukinkonttiin laitettavaa! Apteekki Joulukauppa Osuuspankin talossa (ent.valokuvaamon tiloissa) Nyt meillä LA.VA vakuumikoneet, esim. 300 Premium joululahjahintaan 489,- Ko. malli on parannettu versio testivoittajasta, tämä tekee 2 saumaa 1 sijasta! EKA Swingblade ruotsalainen yhdistelmäveitsi 79,- Otsalamppu Led Lenser H7 R ladattavana 79,- Premium kokkiveitsisarja jossa 3 veistä 50,- Fleece väliasu Urheilukerrasto 10,- Kaikki sukat -50 %, kylpytakit -50 % ym.ym Puoti täynnä kovia tarjouksia, tervetuloa! Karin Kampe/ Joulutarjous! Lahjakortti 50 min. hierontaa tai vyöhyketerapiaa 35 e. P Tekstiili Nikula Sallassa saakka Kaunis lasiviila kynsille 9.90 Aco käsivoide ja jalkavoide yhteishintaan 10 Boreas lahjapakkaus (jalkakylpysuola, jalkavoide ja hohkakivi) 22 Omron M6 verenpainemittari paljon laadukkaita ihonhoitotuotteita ( Vichy, Avene, Aco) Sallan kuntokeskus Myllytie 2 Kolmen kerran puolihieronta lahjakortti 100 e Fysioterapeutti Marja-Leena Määttä p Fysioterapeutti Antti Ovaskainen p Kuntohoitaja Päivi Mattila p Riukuaitta (Osuuskunta Kaamoskehrä) Paljon käsitöitä Sallasta ja muualta Lapista. Vauvan poronnahkatossut 16 e, lammastossut 34 e, Antikaamoksen tekstiilejä, mm.leivinliinat koivuaihe 8 e, talismaanikoru ranteeseen tai kaulaan 12 e, Mieland Salla-t-paita 25 e, silkkihuivi 15 e, lampaantalja 65 e, lapinlapaset 25e, saunatyyny 15 e, villasukat alk.16 e. Avoinna marraskuussa ma-pe klo 11 16, joulukuussa ma-pe klo Monenlaista vaatetta naisille, miehille ja lapsille. Mm.pipoja, talvitakkeja ja toppahousuja, puseroita, farkkuja, turkislakkeja ym. Sallassa joulukuun loppuun asti. Lasten kotimainen Jussi-neulepusero 29e aikuisten Jussi-neulepusero, useita värejä 39e, hyljelakit 269 e, hyljekintaat 195e, supiturkislakki 189e, vanhan ajan hiihtohousut 98e, Five-merkkipipoja 19,50e, Five season urheilukerrasto 29,90e, kelkkailuhaalareita alk.69e, 2-os.toppapukuja alk.49,90e, Icepeak-takit alk.119e, Icepeak-toppahousut alk.63e, suomalaiset villahousut 100 % villaa 49 e.

18 18 Joululahjoja tunturista! Sallatunturin Tuvat Lahjakortti ravintolaan tai majoitukseen asiakkaan haluamalle summalle. Mahtavat valikoimat lahjatavaroita, pehmoleluja, koriste-esineitä ym. Valikoimat nyt parhaimmillaan! Sallan Poropuisto Ohjelmapalveluja niin sallalaisille kuin matkailijoille. Lahjakortti Lapin eksotiikkaan miniälle, vävylle tai joululomalla Sallaan tulijalle! Suo samalla elämys itsellesi. - pororetki 3 h hinta 85 euroa/hlö - koiravaljakko safari 2 h hinta 104 euroa/hlö - pororetki revontulia katsomaan 85 euroa/hlö - Sallalainen Pitopöytä Tähtitaivaskodassa 39 euroa/hlö Kahvilassa myytävänä lahjatavaroita. Avoinna 1.12 alkaen joka päivä Hotelli Revontuli (Holiday Club Salla) Holiday Clubin lahjakorteilla voi maksaa tuotteita ja palveluita kaikissa Suomen Holiday Club -kylpylähotelleissa. Lahjakortin voi käyttää käyttää osissa ja se on voimassa 12 kk toimituspäivästä. Määrittele itse, minkä arvoisen lahjakortin annat. Minimihinta on 30. Lahjaksi 10 kpl sarjalippu Sallan kylpylään 100. Sallan hiihtokeskuksen Sport Shop Lahjaksi kausikortti! Aikuiset 215 e, nuoret 180 e ja lapset 125 e. Ennakkohinnat voimassa asti. Myytävänä myös toppavaatteita, pipoja, hanskoja, sukkia ja laskettelukypäriä ja -laseja. Sallainen Caravan Hyvä valikoima lappilaisia lahjatavaroita: käsitöitä, hattuja, taljoja, koruja, kuksia ym. Avoinna klo P Ihmekota Lämmintä vaatetta, lahjatavaroita, jokaiselle jotakin! Sallan koululautakunnan edustajat vierailivat eduskunnassa Lapin kansanedustajien luona. Lapin kansanedustajat pitivät Sallan rajalukiota ja sen vakinaistamista hyvänä ajatuksena ja lupasivat pitää asiaa esillä eduskunnassa. Sallalaiset eduskunnassa Lapin kansanedustajien juttusilla Sallan koululautakunnan edustajat vierailivat eduskunnassa Lapin kansanedustajien luona tiistaina Tapaamisessa sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas kertoi kan- sanedustajille Sallalle tärkeästä asiasta, Sallan Rajalukiosta, sen toiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Rajalukion erityistehtäväoikeudesta kysyimme, mistä se kiikastaa, ettei siitä ole tehty päätöstä vieläkään. Tähän kysymykseen emme saaneet suoraa vastausta. Kansanedustajat olivat Rajalukiostamme erittäin kiinnostuneita ja pitivät sitä hyvänä. He lupasivat viedä siitä tietoa eteenpäin. Keskustelun jälkeen kansanedustaja Markus Mustajärvi esitteli meille eduskunnan tiloja ja toimintaa. Saimme seurata välikysymyskeskustelua, joka oli mielenkiintoinen kokemus. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala vei meidät tutustumaan kansanedustajien työtiloihin pitkien käytävien kautta. Kaiken kaikkiaan vierailu eduskuntatalossa oli mieleenpainuva ja ajatuksia herättävä kokemus. Maria Tennilä

19 19 Gluteenittomat piparkakut kpl 50 g voita tai margariinia 1 tl kanelia 1 tl inkivääriä 1 tl neilikkaa ½ dl siirappia ½ dl sokeria 1 kananmuna 1 tl leivinjauhetta 3 ½ dl gluteenitonta jauhoseosta Mittaa voi ja mausteet kulhoon. Kiehauta siirappi ja sokeri. Kaada seos voin ja mausteiden päälle. Sekoita, kunnes seos on tasaista ja jäähtynyt. Lisää kananmuna. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja lisää ne taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan levätä kylmässä yön yli. Paista piparit 200 asteessa noin 5 minuuttia. Jouluisin silmin katsottuna... Joulusauna Pieni joulun lapsi, joulu meille tuo. Saavu joka kotiin, saavu lasten luo. Saavu sinne, missä epäsopu on, anna koteihimme henki sovinnon. Kirjasta Kai Linnilä ja Kaari Utrio: Suomalainen joulu Vanhaan aikaan sauna oli syömisen ohella suomalaisten jouluaaton pääasia. Väki pääsi saunaan heti päivän koittaessa. Työt järjestettiin niin, että viimeistään puoleen päivään mennessä oltiin löylyissä. Myöhäiset saunahetket oli varattu talon haltialle ja vainajille. Kaikki kansat ja kulttuurit valmistautuvat pyhiin puhdistautumalla. Sauna kuuluu havumetsävyöhykkeen tapoihin. Jouluaaton saunomisen tunsivat muinoin lähinaapurimme lännessä ja etelässä. Vaik- Saavu sinne, missä joku yksin jää. Anna jouluilon hänet yllättää. Pieni joulun lapsi, valo maailman. Sinä meille annat juhlan oikean. -Jukka Salminen- Tiedätkö, mitä olisi tapahtunut, jos olisi ollut kolme viisasta naista kolmen viisaan miehen sijasta? He olisivat kysyneet suuntaa, saapuneet ajoissa, auttaneet synnytyksessä, siivonneet tallin, tehneet perunalaatikkoa, tuoneet käytännöllisiä lahjoja ja maailmassa olisi rauha. ka ruotsalaiset lopettivat saunatapansa jo keskiajalla, joulusaunaperinne jatkui vielä muutaman vuosisadan. Virossa aaton kylpy on yhä suosittu tapa. Kylvyn jälkeen saunapuhdas väki puki ylleen raikkaat juhlavaatteet ja istahti lämmittelemään kirkkaana leiskuvan pystyvalkean eteen. Kellon lyödessä kuutta talon vanhin mies meni ulos ja palasi mukanaan olkituppo. Hän pysähtyi ovensuuhun ja tervehti kohteliaan nöyrästi: Tuon teille hyvän sanoman, joka pitää kaikille vajoaman, riemuksi monen kerran. Niin oli tuotu sisään joulurauha. Kuva Kauko Kellokumpu VOITA JOULUKORI! Kerää viisi leimaa seuraavista liikkeistä ja palauta kuponki yhteystietoineen kirjastoon to klo 16 mennessä. Yksi leima / liike. Osallistuneiden kesken arvotaan laadukkaita tuotteita täynnä oleva kori. Leimat: Rautatori, K-market Puolukka, Siwa, S-market Erätuli, Jaanan Kenkä, Sallan apteekki, Expert Konevinkki, SEO Sallan Autohuolto, Sportia Salla, Akkavaara, Lahjapaja Virvetuli (ent.kaamos-pala), Putiikki, Teboil Salla ja Cafe NeulAnut, Kello ja Kulta Laitinen, Sallan Kukka- ja Hautaustoimisto, Sallan kuvaamo, Sallan Auto ja Tarvike ja N:o 14 CafeBar. Nimi: Puh.nro:

20 20 Sallan Vuoden yrittäjä 2012 Itä-Rajan pesupalvelu Onnittelut ja menestystä! Sallan kunta vs. kunnanjohtaja Kirsi Kangas Tuomas Nousu, onnittelut saavuttamastasi kultamitalista paralympialaisissa! Menestystä myös tulevaisuudessa! Sallan kunta vs. kunnanjohtaja Kirsi Kangas Tapahtumakalenteri Pianisti Anne Kauppi konsertoi Sallan kirkossa klo Sallan joulunavaus klo 9:00 alkaen Pikkutontut esiintyvät kaupoissa, joulupukki museolla Suomen viralliset kelkkakauden avajaiset Itsenäisyyspäivän juhla Juhlajumalanpalvelus Sallan kirkossa klo 11 Pääjuhla Sallatunturin koululla klo Dumle pujottelukisa perherinteessä, pulkkakisa lapsille ja Soihtulasku eturinteessä Lättähattu vierailee Sallassa Talvikauden avajaiset Sallatunturissa klo 12 Dumle pujottelukisa ja pulkkakisa Kauneimmat joululaulut Paloperällä klo Lasten kauneimmat joululaulut Kursun koululla klo Lasten kauneimmat joululaulut Hautajärven koululla klo Kauneimmat joululaulut Purnukummussa Pahkakummussa klo Kauneimmat joululaulut Hopeaharjussa klo 9: Kauneimmat joululaulut Karhutunturin vartiolla klo Lasten kauneimmat joululaulut Kelloselän koululla klo Kauneimmat joululaulut Kursun kirkossa klo Kauneimmat joululaulut Sallan kirkossa klo Lasten kauneimmat joululaulut Kirkonkylän koululla klo 9: Kauneimmat joululaulut ja joulurauhan julistus Keloravintolassa Sallatunturilla klo 16 Paula Viitasen Lumilaidunten Lumoissa Tänä syksynä valmistunut kokoelma sisältää 72 sivua runoja, kirjoitelmia ja akvarelleja kuluneiden 20 vuoden ajalta. Teosta voi hankkia Sallan kirjaston kirjastokaupasta lähtien. Taiteilijan Päiväkirjasta Samoista runoista ja kirjoitelmista koostuva suppeampi 60-sivuinen versio, kuvituksena tekijän itse ottamia valokuvia. Saatavilla Putiikista Kuusamontie 16:sta alkaen. Jonoa poliisiasemalla Porot pyrkivät Sallan poliisin puheille syksyllä. Mitähän asiaa niillä oli? Olivatko uusimassa poroajokorttia? Tai oliko tapahtunut jotain ikävämpää: Joulupukki oli joutunut poliisin kanssa tekemisiin ja porot seurasivat huolestuneina tilanteen kehittymistä? Vai hakivatko ne petotilanteeseen suivaantuneina apua poliisilta? Kuva on kerännyt Sallan facebook-sivuilla runsaasti katsojia. Kuva: Ilkka Iso-Heiko Facebook: Twitter: YouTube: Slideshare:

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Syyskuun 2015 ohjelma Viikko 37 Maanantai 7.9 8.30 16.00 *Perhekerhoon

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Statuksettomat saamelaiset

Statuksettomat saamelaiset lektiot Statuksettomat saamelaiset Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla Erika Sarivaara Väitöksenalkajaisesitelmä Lapin yliopistossa 13. kesäkuuta 2012 isoisät syntyivät 1895 1918 isoäiti vanhemmat 1940

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE?

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? Kyllä on! Lahjat, koristeet ja kattaukset, mitä ikinä jouluusi tarvitset! Tervetuloa jouluostoksille Espoontorille! EI ITKEÄ SAA, EI STRESSATA SAA, JOULU ON TULLUT

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014

ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014 ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014 Asiakaskysely Säkylän kirjaston ja kulttuuripalvelujen asiakkaille toteutettiin marraskuussa 2014. Kyselyyn vastanneita oli yht. 49

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot