TYYLIKKÄÄN JA KÄYTETTÄVYYDELTÄÄN HYVÄN WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYYLIKKÄÄN JA KÄYTETTÄVYYDELTÄÄN HYVÄN WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS"

Transkriptio

1 1 Minna Haarala TYYLIKKÄÄN JA KÄYTETTÄVYYDELTÄÄN HYVÄN WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Case Mainoset ja Maigrafi Oy Liiketalouden koulutusohjelma 2004

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn taustaa Tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä YLEISTÄ WWW-SIVUISTA Verkkoviestimien ja muiden viestimien erot Yrityksen sivusto ja sitä koskevien tietojen esittäminen Kotisivu ja sivuston käyttötarkoituksen ilmaiseminen KÄYTETTÄVYYS Mitä on käytettävyys Käytettävyyden rakentaminen tuotteeseen Näyttöalan suunnittelu Suunnistaminen Käyttäjäkeskeinen rakenne Missä olen nyt ja mitä täällä on Missä olen ollut Mihin täältä voi mennä Verkkopalvelun antama palaute Erilaisia rakenteita Käyttäjäkeskeinen sisältö Teksti Kuvat Käyttäjä liikkuu omatoimisesti... 42

3 3 4 ULKOASUN SUUNNITTELU Sivuston ulkoasu Ulkoasun tehtävä Sisällön sommittelu ja luettavuus Sivuston värit ja taustakuvat Linkit Teksti- ja kuvalinkki Sähköpostilinkki Ankkurilinkki Tyylitiedostot (CSS) Rakenne CASE MAINOSET JA MAIGRAFI OY Sivuston tekninen toteutus ja rakenne Suunnistaminen Sivujen sisältö ja sen sommittelu Värit ja muotoilu Kotisivu ja sisältösivut JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET 1 Mainoset ja Maigrafi Oy:n sivustokartta 2 Sivuston kehysrakenteen HTML-koodi 3 Sisältösivujen rautalankamallit 4 Sivuston CSS-tyylitiedosto

4 4 KUVAT Kuva 1: Ohjattu malli (Goto & Cotler 2003, 102) Kuva 2: Hakutoimintoihin perustuva malli (Goto & Cotler 2003, 102) Kuva 3: Välilehtien mukaan etenevä malli (Goto & Cotler 2003, 103) Kuva 4: Lineaarinen malli (Goto & Cotler 2003, 103) Kuva 5: Rautalankamalli Mainoset ja Maigrafi Oy:n kotisivusta Kuva 6: Www-sivun yleinen rakenne (Veen 2002, 48) Kuva 7: Taulukolla tehty sommittelu (Korpela & Linjama 2003, 333) Kuva 8: Kehysrakenne Mainoset ja Maigrafi Oy:n www-sivustolla Kuva 9: Navigaatiopainikkeet Mainoset ja Maigrafi Oy:n sivustolla Kuva 10: Yläbanneri Mainoset ja Maigrafi Oy:n sivustolla Kuva 11: Mainoset ja Maigrafi Oy:n kotisivu Kuva 12: Mainoset Oy -sivu Kuva 13: Maigrafi Oy -sivu Kuva 14: Palvelut-sivu Kuva 15: Näytöt-sivu Kuva 16: Näytöt-sivun thumbnail-kuvasta aukeava kuvasivu Kuva 17: Yhteystiedot-sivu KUVIOT Kuvio 1: Korjatussa V-mallissa viestinnän monitahoisuus lisääntyy viestintätapahtumaan osallistuvien lukumäärän kasvaessa (Metsämäki 2000, 31)... 4 Kuvio 2: Verkkopalvelut ja perinteiset mediat viestinnässä (Jussila & Leino 1999, 32)... 5 Kuvio 3: Käytettävyyden käsiterakenne (SFS-EN ISO , 70) Kuvio 4: Käyttöliittymän kehittäminen vaatimusten, käytettävyystietouden, -ohjeiden ja -standardien varassa (Sinkonen ym. 2002, 18) Kuvio 5: Ihmisen toiminta- ja tuotteen käyttöympäristö (Sinkonen 2004 [viitattu ])... 19

5 5 Kuvio 6: Hierarkkinen rakenne (Hedman & Palmcrantz 1997, 81) Kuvio 7: Peräkkäisrakenne (Hedman & Palmcrantz 1997, 82) Kuvio 8: Web-rakenne (Hedman & Palmcrantz 1997, 83) Kuvio 9: Toimituksellisen osan erottaminen omaksi elementikseen helpottaa ylläpitoa (Metsämäki 1996, 99) TAULUKOT Taulukko 1: Kotisivujen ensisijaisen suunnistusmenetelmän toteuttaminen (Nielsen & Tahir 2002, 43) Taulukko 2: CSS-säännön muotoutuminen (Korpela & Linjama 2003, 306) Taulukko 3: Esimerkkitaulukko... 60

6 1 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Lähes jokaisella yrityksellä on nykyään omat www-sivustonsa. Wwwsivustojen merkitys kasvaa jatkuvasti ja World Wide Webissä näkyminen on nykyään tärkeää myös pienille yrityksille. Sivuston merkitys voi kuitenkin vaihdella yrityksestä riippuen. Yhdelle yritykselle Web-sivusto toimii markkinoinnin aktiivisena osana, toinen haluaa tarjota ajan tasalla olevaa tietoa ja kolmannelle on tärkeää yleensäkin vain Webissä näkyminen. Wwwsivuston tulisi ennen kaikkea olla yrityksen näköinen ja kertoa selvästi, mitä yritys tekee. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan sivustolla surffailu on myös tehtävä käyttäjälle mahdollisimman helpoksi ja johdonmukaiseksi. Onko sellaista Web-sivustoa olemassakaan, joka täyttäisi molemmat vaatimukset? Vastaus on kannustava: kyllä on. Tällaisen sivuston suunnittelu on kuitenkin haastava prosessi, jonka jokainen työvaihe on tehtävä huolella alusta loppuun. 1.2 Tutkimusongelma Www-sivuston suunnittelu on laaja aihealue, johon kuuluu paljon asioita aina sisältötekstin kirjoittamisesta sivuston kokonaisuuden hallintaan. Vaikka Websuunnittelusta on kirjoitettu paljon, miksi Internetissä silti törmää jatkuvasti epäkäytännöllisiin sivustoihin? Usein sivustot ovat tyylikkäitä, mutta epäkäytännöllisiä tai käytettävyydeltään hyviä, mutta tyylittömiä. Siksi halusin itse saada saman kansien sisään asiaa molemmista seikoista. Näin tutkimusongelmakseni muotoutui kysymys, miten rakentaa tyylikäs mutta myös käytettävyydeltään hyvä www-sivusto. Käsittelen aihetta toimeksiantoni

7 2 puolesta lähinnä pienten yritysten näkökulmasta enkä suurten kansainvälisten tai verkkokauppaa harjoittavien yritysten kannalta. Olen kuljettanut teoriaa mukana läpi koko työprosessin. Työni teoreettinen viitekehys koostuu pääosin kotisivun toteuttamisesta kertovasta kirjallisuudesta, mutta myös graafisen suunnittelun teoksista, tietokonealan lehdistä sekä elektronisista artikkeleista. 1.3 Tutkimusmenetelmä Sain toimeksiantoni mainostoimistoilta Mainoset Oy ja Maigrafi Oy. Molemmat yritykset toimivat samassa rakennuksessa Salossa. Kysymyksessä on siis kaksi täysin erillistä yritystä, jotka kuitenkin jakavat osittain samat koneet, yhteisen verkon ja yhteiset tiedostot. Mainosetin palveluihin kuuluu somistukset, teippaukset ja silkkipaino. Maigrafi puolestaan hoitaa mainosalan graafiset työt, kuten lehti-ilmoitukset, suurkuvatulosteet, nettipäivitykset, esitteet, julisteet ja käyntikortit. Yrityksillä oli jo olemassa yhteinen www-sivusto, mutta se kaipasi kipeästi uudistusta. Toimeksiantajani halusi, että yrityksille suunniteltaisiin edelleen yhteinen sivusto, josta kävisi ilmi, että kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä yritystä. Selväksi tulisi myös käydä, että kaikki sivustolla mainitut palvelut on mahdollista saada saman katon alla. Nämä vaatimukset loivat omat haasteensa sivuston suunnittelulle. Yrityksillä oli siis entuudestaan sivusto, joka ei enää palvellut tarkoitustaan. Se oli suunniteltu kauan sitten ja sisälsi jo vanhentunuttakin tietoa. Lisäksi sivuston ulkoasu ei ollut yrityksille eduksi. Työni tarkoitus kirjallisen tuotoksen ohella olikin tehdä yrityksille täysin uusi sivusto, joka on ulkonäöltään tyylikäs mutta silti käytettävyydeltään hyvä, toimiva sekä selkeä ja joka palvelee toimeksiantajaani parhaalla mahdollisella tavalla. Haaste oli suunnitella kahdelle yritykselle yhteinen sivusto niin, ettei hyvä käytettävyys tai selkeys

8 3 kärsi. Lisäksi huomioon tuli ottaa myös työnantajan toiveet, jotta sivusto olisi heidän vaatimustensa mukainen. Sivuston tarkoitus on lähinnä tiedottaa ja muistuttaa yrityksen olemassaolosta sekä tarjota asiakkaille nopeasti tietoa yrityksen eri palveluista sekä yhteydenottomahdollisuuksista. 2 YLEISTÄ WWW-SIVUISTA 2.1 Verkkoviestimien ja muiden viestimien erot Verkkoviestintä eroaa muusta viestinnästä monin eri tavoin. Verkkopalvelun suunnittelijan on esimerkiksi mahdotonta tietää millä selaimella käyttäjä sivustoa katselee. Tämän vuoksi hän ei voi olla koskaan täysin varma, miltä sivusto näyttää juuri käyttäjän näytöllä. Näin ollen verkossa kaikki on suhteellista siinä missä painotuotteiden suunnittelija voi määrätä tarkasti jokaisen pisteenkin paikan. (Veen 2002, 25 26, 106.) Verkkopalvelu on myös interaktiivinen: sivuston vierailijaa ei tule ajatella pelkkänä lukijana vaan enemmänkin löytöretkeilijänä, joka odottaa pääsevänsä johonkin ja saavansa tehdä enemmän kuin pelkästään selailla staattisia sivuja (Hedman & Palmcrantz 1997, 40). Oleellista interaktiivisuudessa on myös palautteen kerääminen ja sen tehokas hyödyntäminen (Jussila & Leino 1999, 26). Verkkoviestintä kattaa kaiken viestinnän aina kohdeviestinnästä joukkoviestintään (kuvio 1). Jakelu verkkoviestimien kautta on erittäin nopeaa: viestejä voidaan välittää silmänräpäyksessä suurellekin joukolle maailmanlaajuisesti ja vastaavasti palautteen vastaanottaminen käy nopeasti. (Metsämäki 2000, 32.) Kustannukset pysyvät silti vähäisinä alhaisten jakelukustannusten ja painoprosessin tarpeettomuuden ansiosta (Hedman & Palmcrantz 1997, 37).

9 4 Joukkoviestintä Osallistujien määrä Ryhmän sisäinen viestintä Kahdenkeskinen viestintä 2 Yksilö 1 Monitahoisuus Kuvio 1: Korjatussa V-mallissa viestinnän monitahoisuus lisääntyy viestintätapahtumaan osallistuvien lukumäärän kasvaessa (Metsämäki 2000, 31) Verkkoviestintä on monipuolista, mikä ilmenee kuviosta 2. Se voi olla kesto- ja pikaviestintää. Esimerkiksi radio, televisio ja puhelin ovat pelkästään pikaviestimiä. Pikaviestin tarkoittaa sitä, että lähetetty viesti on vastaanottajalla välittömästi sen lähettämisen jälkeen. Lehdet ja muut painotuotteet ovat puolestaan kestoviestimiä eli niissä viesti on sidottu fyysisesti johonkin aineeseen. Sen vuoksi viesti kulkee hitaammin lähettäjältä vastaanottajalle. Verkossa voidaan kuitenkin lukea esimerkiksi erilaisia artikkeleita ympäri vuorokauden ja niitä voidaan myös säilöä useiksi vuosiksikin. Siksi verkkoviestintä on kestoviestintää. Toisaalta internetissä sivujen uusi sisältö päivittyy lukijalle kuitenkin välittömästi, ja suorien lähetystenkin katsominen on mahdollista. Tämä tekee verkkoviestinnästä myös pikaviestintää. (Jussila & Leino 1999, ) Kuten edellisessä kappaleessa mainitsin, verkkoviestintä voi olla myös kohde- ja joukkoviestintää. Verkossa kohderyhmä otetaan huomioon lähinnä siinä, minkälaista tekniikkaa sen oletetaan käyttävän. Nämä olettamukset määräävät ne ominaisuudet, joita sivulla on mahdollista käyttää. (Hedman & Palmcrantz 1997, 38.)

10 5 KOHDEVIESTIN Kirje Personoitu sisältö Puhelin KESTOVIESTIN Sisältöarkistot, artikkelitietokannat Aikakauslehti VERKKOPALVELU Personoimaton sisältö Livelähetykset Televisio PIKAVIESTIN JOUKKOVIESTIN Kuvio 2: Verkkopalvelut ja perinteiset mediat viestinnässä (Jussila & Leino 1999, 32) Painotuote ja elektroninen julkaisu eroavat toisistaan myös siinä, miten tuote toimitetaan asiakkaalle. Painettu julkaisu on fyysinen tuote, joka lähetetään asiakkaalle. Elektronisen julkaisu sen sijaan ei ole fyysinen tuote, sillä asiakas kokoaa lopullisen tuotteen itse omalla selainohjelmallaan hyödyntäen suunnittelijan antamaa tekstiä, kuvia, scriptejä ja lähdekoodia. (Veen 2002, 106.) Kun elektronista aineistoa halutaan monistaa fyysisesti materialle, voidaan haluttu tieto tallettaa esimerkiksi CD-levylle. Verrattuna tavalliseen painettuun materiaaliin, CD-levylle tallentaminen on ympäristöystävällisempää, halvempaa ja vuorovaikutteisempaa. Sen lisäksi levy on kevyt kantaa mukana. CD-levylle tallentaminen vie vain vähän talletustilaa ja haluttu tieto voidaan etsiä hyvinkin nopeasti. (Metsämäki 1996, 15.) Tänä päivänä CD-levyt ovat kuitenkin jo jäämässä DVD-levyjen jalkoihin. DVD onkin ollut kaikkien aikojen nopeimmin levinnyt ja menestynein viihde-

11 6 elektroniikan ratkaisu. Siinä missä CD-levylle mahtuu tietoa megatavua, DVD-levyjen muistikapasiteetti on useita gigatavuja. Voidaan siis sanoa, että yhdelle DVD:lle mahtuu yli 13 CD-levyllistä tietoa. (Honkonen 2003, 78, 82.) Tiedon siirtoon käytetään tänä päivänä myös paljon USBmuistia, josta käytetään arkikielessä myös nimeä muistitikku. USB-muistin muistikapasiteetti ei kuitenkaan ole läheskään niin suuri kuin esimerkiksi DVDlevyn kapasiteetti. Yleisimmillään USB-muistiin mahtuu tietoa 64 megatavusta 256 megatavuun. Muistitikut ovat kuitenkin oiva apuväline tiedon siirtämisessä koneelta toiselle. Viestimillä on myös lukuisia muita eroja, kuten rakenne, esitysmuodot, osien linkitys toisiinsa, sisällön laajuus ja niin edelleen. Vaikka verkkoviestintä vaatii muihin viestimiin verrattuna käyttäjältään eniten työtä, se on toisaalta myös eniten käyttäjänsä vallassa. Käyttäjä etsii verkosta kiinnostavia aiheita ja siirtyy mielenkiintoiseen tietoon vuorovaikutuksessa käyttöliittymän kanssa. (Parkkinen 2002, ) Verkkoviestinnässä oleellista onkin toimivan käyttöliittymän rakentaminen (Jussila & Leino 1999, 140). Verkkopalvelun käyttöliittymää selvitetään tarkemmin luvussa Yrityksen sivusto ja sitä koskevien tietojen esittäminen Nykyisin lähes jokaisella yrityksellä on internetissä omat www-sivunsa. Yrityksillä tulisi kuitenkin olla selkeä näkemys siitä, mihin Web-sivuilla pyritään. Yritykset voivat käyttää sivujaan muun muassa tiedottamiseen, tuotteidensa ja palvelujensa esittelemiseen tai vain olemassaolonsa ilmaisemiseen. Pienelle yritykselle järkevä tavoite voi olla vain yleensäkin Webissä näkyminen. Silloin yritykselle kannattaa tehdä yksinkertaiset ja selkeät sivut, jotka sisältävät pääosin pysyvää tietoa. Näin yrityksen ei tarvitse suunnata voimavarojaan sivujen säännölliseen päivittämiseen. (Korpela & Linjama 2003, )

12 7 Yrityksen Web-sivuston perustavoitteet voidaan jaotella kolmeen ryhmään. Tavoite voi olla ajankohtaisen tiedon, tietovaraston tai yrityksen perustietojen tarjoaminen. Jos tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa, www-sivujen tulisi kertoa esimerkiksi yrityksen uudesta tuotteesta kaikki mahdollinen. Tietovarastona toimien sivujen tulisi sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikista yritykseen liittyvistä asioista, niin menneistä kuin tulevistakin. (Korpela & Linjama 2003, 52.) Jim Sternen (1996, 171) mukaan Internet perustuu antamisen kulttuuriin. Hän toteaa, että on kaksi mahdollista tapaa maksaa ihmisille heidän ajastaan: Web-sivuista voi tehdä hauskan tai hyödyllisen. (Sterne 1996, 171.) Huolimatta yrityksen koosta, sen www-sivustolla tulisi aina olla sivu, joka sisältää tietoa yrityksestä. Sen lisäksi, että sivulla tulisi kertoa yrityksestä, siellä tulisi olla myös suora linkki yrityksen palveluihin tai tuotteisiin ja muita seikkoja koskeviin tietoihin. (Nielsen & Tahir 2002, 12.) Yrityksen tuotteet tai palvelut voidaan esitellä yhtenä alasivuna, muutamana tuotekohtaisena alasivuna tai tuoteryhmittäisinä alasivuina (Korpela & Linjama 2003, 137). Jos kuvaus lehdistölle on yrityksen kannalta tärkeä asia, kannattaa sivustolle tehdä oma Lehdistö-sivunsa, sillä lehtimiehet arvostavat sitä. Oleellinen oma sivunsa on myös Yhteystiedot-sivu, joka sisältää yrityksen kaikki mahdolliset yhteystiedot. Tosin tärkeimmät yhteystiedot voivat olla näkyvissä jo kotisivulla. Yrityksen julkiselle www-sivustolle ei tietenkään saa laittaa mitään sellaista tietoa, joka on tarkoitettu vain sen työntekijöille. Jos palautteen antaminen on sivustolla mahdollista, sen yhteydessä tulee ilmoittaa selkeästi, kenelle palaute tarkkaan ottaen menee. (Nielsen & Tahir 2002, ) Web-sivustoa suunniteltaessa yrityksen kannattaa miettiä, minkälaisia ihmisiä sivustolla ensisijaisesti vierailee. Kohderyhmä määrää pitkälle sen, miten tietoa sivustolla kannattaa esittää. Jos kyseessä on pieni yritys, jonka asiakaskunta sijoittuu lähinnä kotimaan rajojen sisäpuolelle, ei sivuja kannata kirjoittaa englanniksi, vaikka se antaisikin kansainvälisen kuvan. Jos

13 8 yrityksellä on useita erilaisia kohderyhmiä, kannattaa sivustosta mahdollisesti tehdä heitä varten erilaisia versioita. Nykyään onkin yleistä, että yhden yrityksen sivusto on muokattu erikseen kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Sivut voivat olla luettavissa usealla eri kielellä, tai ne voivat jopa sijoita eri osoitteissa niin, että kotimaiset asiakkaat löytävät sivut.filoppuisesta osoitteesta ja muut.com-päätteisestä. (Korpela & Linjama 2003, 49.) Tärkeää yritystä koskevien tietojen esittämisessä on se, että asiakas saa yrityksestä yhtenäisen, eikä ymmärrä www-sivuja erillisenä yrityksen toimintana. Jos Web-sivuston kautta tehdyt yhteydenotot tarjoavat asiakkaalle kuitenkin eri palveluita kuin jonkun muun välineen kautta tehty työtilaus, se tulee osoittaa selkeästi. (Nielsen & Tahir 2002, 12.) 2.3 Kotisivu ja sivuston käyttötarkoituksen ilmaiseminen Kotisivulla tarkoitetaan yksinkertaisesti www-julkaisun etusivua eli sivua, jonka käyttäjä näkee ensimmäisenä sivustolle saapuessaan (Metsämäki 1996, 97). Nielsenin ja Tahirin (2002, 2) mukaan kotisivun ensisijainen tehtävä on ilmaista, mikä yritys tai organisaatio on, mitä etuja sivustossa on kilpailijoihin tai fyysiseen maailmaan verrattuna ja millaisia tuotteita tai palveluita on tarjolla. Alasilta (2001, 182) kuvaa kotisivua pääsisäänkäynniksi sisältökokonaisuuteen, joka sisältää valikon tai muun orientaation koko sisältöön ja kertoo sivuston julkaisijan. Kotisivun tärkein yksittäinen elementti on yrityksen nimi ja/tai logo. Ne kannattaa sijoittaa järkevän kokoisena silmiin pistävään paikkaan. Kielissä, joita luetaan vasemmalta oikealle, logon tai nimen paras sijoituspaikka on ruudun vasen yläkulma. Logon tai nimen ei tarvitse olla sivun suurin elementti. Riittää kun ne erottuvat sivun muista osista selkeästi. Myös yrityksen tunnuslause eli slogan kannattaa olla näkyvillä kotisivulla. Tunnuslauseen tulisi ilmaista selkeästi, mitä yritys tekee. Sen tulisi

14 9 olla muodoltaan lyhyt ja yksinkertainen, mutta myös naseva. (Nielsen & Tahir 2002, 10.) Käyttäjän kannalta kotisivun tehtävää voidaan selventää monin eri vertauksin. Kotisivua voidaan verrata esimerkiksi aikakauslehden kanteen, koska sen avulla lukija yritetään saada valitsemaan juuri kyseinen lehti muiden joukosta. Toisaalta kotisivu on kuin taideteos: sitä tarkkaillaan kahdessa vaiheessa. Ensin teosta vilkaistaan vain päällisin puolin, jotta nähdään onko se teos toisen vaiheen eli tarkemman arvioinnin ja erittelyn arvoinen. (Nielsen & Tahir 2002, 2.) Kotisivu on myös kuin sähköisen esitteen kansilehti, joka odottelee tietokoneessa, että joku pyytää sitä. Tämän esitteen menestys riippuu pitkälti sen ulkonäöstä. Siksi on tärkeää pyrkiä miellyttämään katsojan silmää niin tekstin oikealla koolla, graafisella sijoittelulla kuin helposti tunnistettavilla linkeillä. (Sterne 1996, 35.) Kotisivun tehtävän metaforia on lukuisia erilaisia. Niiden kaikkien ominaisuuksia tulisi hyödyntää eikä valita vain yhtä, omasta mielestä parasta, ja käyttää sitä. Tällaisissa tapauksissa sivua lähdetään helposti viemään liian pitkälle johonkin tiettyyn suuntaan. (Nielsen & Tahir 2002, 3.) Joillakin sivustoilla käyttäjä ei kuitenkaan aina näe ensimmäisenä kotisivua, vaikka asian pitäisi olla niin. Näillä sivustoilla ensimmäinen eteen ilmaantuva sivu on niin sanottu käynnistyskuva (splash screen). Sen käyttö ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä käynnistyskuva vain hidastaa siirtymistä varsinaiselle kotisivulle. Kaikki se, mitä mahdollinen käynnistyskuva voi kertoa, kuten esimerkiksi yrityksen logon tai tervetulotoivotuksen, voidaan esittää paljon selvemmin ja käyttäjää ärsyttämättä kotisivulla. (Nielsen 2000, ) Yksi toimivan etusivun tärkeimmistä kriteereistä onkin sen latautumisen nopeus. Käyttäjä ei jaksa odotella sivun latautumista kauan, vaikka sivusto häntä kiinnostaisikin. Jos kilpailijan sivut aukeavat nopeammin, hän saattaa pahimmassa tapauksessa suunnistaa sinne. (Köykkä 1995, 211.)

15 10 Loppujen lopuksi kotisivu jäsentelee koko sivuston sisällön ja kokonaisrakenteen. Siksi suunnittelun lähtökohdaksi kannattaa ottaa ennemmin koko sivuston julkisivu kuin esimerkiksi jokin pikkutarkka sisällysluettelo. Kotisivua tulisikin verrata näyteikkunaan eikä kerrostalon rappukäytävän asukaslistaan. (Alasilta 2001, 181.) Vaikka sivustolla ensi kertaa vierailevalle ihmiselle kotisivun ensisijainen tehtävä on kertoa, miksi sivusto on olemassa, sen varsinainen päätehtävä on olla eräänlainen lähtöpiste. Kotisivu tarjoaa sivuston vierailijoille reittejä, joiden avulla sivustolla pääsee liikkumaan. (Nielsen 2000, 168.) Tietoihin tulisikin päästä käsiksi useita eri reittejä pitkin. Kaikki eivät kuitenkaan halua käyttää niin sanotusti pääovea, vaan kulkevat takakautta. (Alasilta 2001, 181.) Kotisivu ei saisi koskaan sisältää liikaa vaihtoehtoja ja erilaisia elementtejä, mutta sen tulee kuitenkin tarjota kaikki tärkeimmät toiminnot. Kuten kotisivulla, myös sen käyttäjillä on monia tehtäviä, jotka voivat vaihdella samallakin henkilöllä eri vierailukerroilla. Joskus sivustolla vieraillaan siksi, että suunnitelmissa on ostaa yritykseltä jokin tuote tai palvelu. Seuraavalla kerralla ajankohtaista voikin olla muun muassa uuden toimittajan, sijoituskohteen tai tuen etsiminen vanhalle tuotteelle. Sivuston vaihtoehdot tulee esittää selkeästi, jotta kokematonkaan käyttäjä ei häkelly vaan viihtyy sivulla ja vierailee siellä uudestaan. Kokeneemmat käyttäjät voivat olla hyvinkin ankaria ja syyttää sivustoa jos heidän senhetkisiä toiveitaan ei toteuteta. Sekavalta vaikuttavalle sivustolle ei kokematon tai kokeneempikaan käyttäjä palaa uudestaan. Siksi kotisivun suunnittelussa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea käyttäjien toiveet sekä sivuston selkeys. (Nielsen & Tahir 2002, 3.) Nielsenin (2000, 174) mukaan kotisivulla tulisi olla aina kolme osaa: navigointialue eli luettelo sivuston tärkeimmistä aihealueista, tärkeimmät uutiset tai erikoistarjoukset sekä hakutoiminto. Edellä mainitut osat ovat tärkeitä erityisesti laajoille sivustoille. Pienemmän yrityksen suppeammilla sivuilla esimerkiksi hakutoiminto ei tunnu tarpeelliselta.

16 11 Edellä mainittujen asioiden lisäksi kotisivun tulee toimia houkuttimena ja antaa vihjeitä siitä, mitä muuta mielenkiintoista sivustolla on tarjottavana. Sivuston tietoja tulee myös päivittää säännöllisesti, jotta käyttäjillä on aihetta surffata sivustolla usein. Päivittäminen on tärkeää myös siksi, että sivustolla harvemminkin vierailevat näkevät sen olevan hengissä ja ajan tasalla. (Krug 2000, 98.) Kotisivun sommittelun tulee siis olla selkeä, mutta houkutteleva. Käyttäjän valittavissa olevia vaihtoehtoja tulee olla vain sen verran, että hän voi hahmottaa ne yhdellä silmäyksellä. Kotisivulla tulee myös olla valikko, julkaisijan tiedot, kertova ja kiinnostava pääotsikko sekä tiivis perussanoma. Ennen kaikkea sivun on ilmaistava, mikä sivustolle on luonteenomaista ja olennaista. (Alasilta 2001, 183.) Vaikka kotisivun ja sivuston muiden sivujen tulee olla tyyliltään yhtenäiset, pitäisi kotisivu kuitenkin suunnitella eri tavalla (Nielsen 2000, 166). Käyttäjälle tulee osoittaa selvästi, mikä sivuston virallinen kotisivu on. Siksi on tärkeää, että vain virallisesti kotisivusta käytetään muualla sivustossa termejä Koti, Kotisivu tai Etusivu. (Nielsen & Tahir 2002, 11.) Kotisivu on sivuston tärkein yksittäinen sivu, ja siksi esimerkiksi logon, yrityksen nimen tai sivuston nimen pitää olla näkyvämmin esillä kuin muilla sivuilla. (Nielsen 2000, 166.) Kotisivulle on siis siunaantunut lukuisia erilaisia tehtäviä. Edes parhaan olemassa olevan kotisivun ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa niitä kaikkia. On kuitenkin tärkeää, että kokonaiskuva sivustosta ei pääse katoamaan missään vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että oleellisinta on se, että kotisivu ilmaisee selvästi, mistä sivustosta oikeastaan on kysymys. (Krug 2000, 100.)

17 12 3 KÄYTETTÄVYYS 3.1 Mitä on käytettävyys Käytettävyydeltään huono sivusto on kuin kerrostalon 17. kerroksessa sijaitseva kauppa, joka on avoinna vain keskiviikkoisin klo ja jonka henkilökunta vain jurottaa eikä sano asiakkailleen mitään (Nielsen 2000, 14). Tämä Nielsenin vertaus auttaa ymmärtämään mitä käytettävyys merkitsee käsitteenä ja miten tärkeä rooli sillä on niin sivuston kuin minkä tahansa muun tuotteen käyttöliittymän suunnittelussa. Käyttöliittymä eli HCI (Human Computer Interface) on laaja käsite, jota voi olla vaikea ymmärtää (Jussila & Leino 1999, 140). Yksinkertaisesti sanottuna käyttöliittymällä tarkoitetaan laitteen sitä osaa, jonka käyttäjä näkee (Parkkinen 2001 [viitattu ]). Se on tapa, jolla jokin palvelu tai tietosisältö on ihmisen käytettävissä. Web-sivustosta puhuttaessa tiedon pyytäminen, palvelujen etsiminen ja siirtyminen sivulta toiselle kuuluvat käyttöliittymään. (Korpela & Linjama 2003, 360.) Siihen kuuluvat myös käyttäjällä olevat päätelaitteet sekä sisällön esittämistapa. Usein käyttöliittymän luullaan tarkoittavan vain navigointia ja navigointipalkkia, mutta todellisuudessa ne ovat vain osa GUI:ta (Graphic User Interface) eli graafista käyttöliittymää. (Jussila & Leino 1999, 140.) Koska käyttöliittymä perustuu pitkälti näköaistiin, on sen ulkoasulla suuri merkitys käytettävyydelle (Korpela & Linjama 2003, 360). Niin elementit, otsikointi, tekstit kuin käyttämätön pinta ovat käyttöliittymän tärkeitä osia. Ulkoasun täytyy tukea tuotteen käsitteellistä sisältöä ja luoda yhtenäinen kokonaisuus. Visuaalisen suunnittelun tulee olla yksikäsitteistä ja selkeää. Lisäksi sen pitää vastata käyttäjän käsitystä todellisuudesta, helpottaa tärkeiden signaalien näkyvyyttä ja auttaa aloittelijaakin hahmottamaan kokonaisuuksia. (Sinkonen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki 2002, ) Tavallaan Web-sivusto muodostaa oman

18 13 käyttöliittymän selainohjelman sisälle, koska mm. selaimen osoiterivi ja navigaatioon tarkoitettu työkalurivi vaikuttavat käyttöliittymään (Korpela & Linjama 2003, 360). Suomen standardisoimisliitto eli SFS määrittelee käytettävyyden eräänlaiseksi mittariksi. Sillä mitataan miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Tuloksellisuudella tarkoitetaan tarkkuutta ja täydellisyyttä, joiden avulla käyttäjä saavuttaa tietyt tavoitteensa. Tehokkuus on voimavarojen käyttämistä suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen silloin, kun käyttäjä saavuttaa tavoitteensa. Miellyttävyys tarkoittaa oikeastaan samaa kuin tyytyväisyys eli sitä, ettei epämukavuutta ole ja tuotteen käyttämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Jotta käytettävyyttä voitaisiin mitata tai yleensäkään määrittää, tulee käyttäjän tavoitteet tunnistaa. Sen lisäksi tuloksellisuus, tehokkuus, tyytyväisyys ja käyttötilanne täytyy jakaa osatekijöihin. Nämä osatekijät tulee voida mitata ja niiden piirteet todentaa. Osatekijät ja niiden suhteet on havainnollistettu kuviossa 3. Käyttötilanteen osatekijöitä ovat käyttäjän, tehtävän, laitteiston sekä ympäristön merkittävät piirteet. Tuloksellisuudelle, tehokkuudelle ja tyytyväisyydelle tulee määritellä selkeät tavoitteet, jotka voidaan tarvittaessa jakaa alatavoitteisiin. (SFS-EN ISO , 66, 68, 70.)

19 14 Käyttäjä Tehtävä Tarkoitettu tulos Tavoitteet Käytettävyys: laajuus missä määrin tavoitteet saavutetaan tuloksekkaasti, tehokkaasti ja tyytyväisenä Laitteisto Tuloksellisuus Ympäristö Käytön lopputulos Tehokkuus Käyttötilanne Tyytyväisyys Tuote Käytettävyyden mittarit Kuvio 3: Käytettävyyden käsiterakenne (SFS-EN ISO , 70) Webissä asiakkaista kilpaillaan yli toimialarajojen. Käyttäjien ajasta ja mielenkiinnosta käydään kilpailua miljoonien muiden sivustojen kanssa. Käyttäjien odotukset muodostuvat sivustojen parhaimmiston mukaan. (Nielsen 2000, 11.) Siksi hyvä käytettävyys on elinehto kun käyttöliittymää suunnitellaan nimenomaan Web-sivustolle. Kukaan ei varmasti vieraile sivustolla, jonka käyttäminen on vaikeaa ja työlästä. Huolimattomasti suunniteltuun käyttöliittymään sijoitetut varat, kuten aika ja raha, menevät täysin hukkaan. (Sinkonen 2004 [viitattu ].) Käytettävyydellä siis kuvataan sitä, miten vaivattomasti käyttäjä pystyy tuotteella tekemään niitä asioita, joita varten hän on sen hankkinut. Käyttämisen vaivattomuus koostuu Parkkisen mukaan helppokäyttöisyydestä,

20 15 tehokkuudesta ja miellyttävyydestä. Kun tuotteen käyttäminen on vaivatonta ja sen oppii nopeasti, puhutaan helppokäyttöisyydestä. Tehokas käyttöliittymä tarjoaa tärkeimmät toiminnot nopeasti, helposti ja juuri silloin kun käyttäjä niitä tarvitsee. Miellyttävyyteen vaikuttaa käyttöliittymän ulkonäkö, muotoilu ja väri. Niiden perusteella käyttäjä pystyy hahmottamaan paremmin tuotteen toiminnot ja hänen mieleensä syntyy sisäinen malli eli mielikuva tuotteesta. Nämä sisäiset mallit yhdistyvät niihin mielikuviin, joita käyttäjällä on samankaltaisista tuotteista entuudestaan. Vaikka uuden tuotteen käytön mukavuus tuleekin ilmi vasta käytön myötä, vaikuttavat vanhat mielikuvat uuden tuotteen miellyttävyyteen jo ennen kuin sitä on kokeiltu käytössä. (Parkkinen 2001 [viitattu ].) Huomionarvoista on se, miten suuri rooli käytettävyydellä on juuri Websivustojen suunnittelussa verrattuna esimerkiksi perinteisten tuotteiden ja ohjelmistojen suunnitteluun. Jälkimmäisten käyttäjä pääsee tekemisiin käytettävyyden kanssa vasta ostettuaan tuotteen. Verkossa asiakas taas tekee ostopäätöksensä tutustuttuaan ensin käytettävyyteen. (Nielsen 2000, ) 3.2 Käytettävyyden rakentaminen tuotteeseen Steve Krugin (2000, 11) mukaan käytettävyyden rakentaminen verkkopalveluun voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: sivuston tärkeimmät asiat saavat olla korkeintaan kahden hiiren klikkauksen päässä. Tuotetta kehitettäessä on tiedettävä tarkkaan sen käyttäjät, heidän tavoitteensa ja mitä he oikeasti tuotteella tekevät. Näin saadaan selville mitä käyttöliittymältä vaaditaan. (Sinkonen ym. 2002, 17.) Käyttöliittymän suunnittelua varten tarvitaan kunnolliset menetelmät sekä ammattitaitoa niiden soveltamiseen (Sinkonen 2004 [viitattu ]). Edellä mainittujen

21 16 asioiden lisäksi tarvitaan myös tietoa siitä, millaisilla muuttujilla operoidaan sekä tietoa palautteen, termien ja tuotteen elementtien sijoittelun merkityksestä. Tämä näkyy kuviossa 4. (Sinkonen ym. 2002, 18.) Käytettävyyden suunnittelu ei ole erillinen toiminto vaan sitä tehdään läpi koko tuotekehitysprosessin (Sinkonen 2004 [viitattu ]). Käytettävyystietous Vaatimukset Tuotteen käyttöliittymän kehittäminen Tarpeeksi hyvä? On Periaatteet, ohjeet, standardit Ei Kuvio 4: Käyttöliittymän kehittäminen vaatimusten, käytettävyystietouden, - ohjeiden ja -standardien varassa (Sinkonen ym. 2002, 18) Tuotteen, erityisesti Web-sivuston, suunnittelussa joudutaan ottamaan kantaa moniin asioihin käytettävyyden kannalta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tiedon esittämistapa ja tiedon määrä. Jos sivustolla on liian vähän tietoa, ei käyttäjä löydä sieltä kaikkea tarvitsemaansa. Liian runsaan tiedon joukosta taas on vaikea löytää juuri sitä, mitä etsii. (Sinkonen ym. 2002, 126.) Sama asia koskee myös sivuston toimintoja. Käyttöliittymän tuleekin tarjota käyttäjälle yksinkertaisia ja käytössä luonnolliselta tuntuvia toimintoja, jotka ovat käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan. Vaikka tärkeimpien toimintojen määrä on hyvä pitää vähäisenä, vääränlainen yksinkertaistaminen on kuitenkin huono asia käytettävyyden kannalta. Se rajoittaa käyttäjän mahdollisuuksia käyttää sivustoa tehokkaasti. (Parkkinen 2001 [viitattu ].) Myös hierarkia sekä looginen ja peräkkäinen järjestys ovat tärkeitä. Sivustolta täytyy löytyä selkeä aloituskohta. Käyttäjän katsetta

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 27.9.2009 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on?

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Käytettävyys navigoinnista

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Käytettävyys navigoinnista Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 27.9.2009 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on?

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on? Mihin sivulta

Lisätiedot

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPress-hallintajärjestelmän kanssa on hyvin helppoa. Sitä vähän tutkimalla ja tätä ohjetta lukemalla sen käyttö tulee nopeasti tutuksi. Olen myös

Lisätiedot

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE Johdanto Liikematkatoimistojärjestelmä on lisäarvopalvelu Winres -varausjärjestelmään, jolla matkatoimisto pystyy tuottamaan liikeasiakkailleen raportteja heidän matkatoimistopalveluiden

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa. TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 / / WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 Sisältö Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjautuminen ylläpitoon 2.1. Kirjaudu osoitteessa: http://sotkamo.valudata.fi/admin Myöhemmin: http://www.sotkamo.fi/admin 2.2 Salasana

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet Pekka Penttala 9.11.2008 1 (11) VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet... 1 1 Yleistä www-sivujen käytöstä... 2 2 Sivujen osoitteet...

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI...

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI... OHJE HUOLTAJALLE 2 / 22 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / HUOMAUTUKSET... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ ETUSIVU YHTEENVETO LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT VIESTIT KOKEET...

1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ ETUSIVU YHTEENVETO LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT VIESTIT KOKEET... OHJE OPPILAALLE 2 / 21 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Kotisivut helposti! www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Näin Kotisivukone toimii Kun olet kirjautunut sisään kotisivuillesi, tulet helppokäyttöiseen ylläpitotilaan ja voit heti aloittaa kotisivujen

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

OHJE 1: Uudet oppilaat

OHJE 1: Uudet oppilaat 1 OHJE 1: Uudet oppilaat HUOM! Jos Sinulla on jo Peda.net-tunnukset suomalaisen koulusi kautta, Sinun ei tarvitse rekisteröityä uudelleen. Kirjaudu sisään Omaan tilaasi ja aloita ohjeiden luku sivulta

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

AIKAJANA-KAAVION KÄYTTÖOHJE Pitkäaikaissairaan hoito- ja palveluketju aikajanalla Kainuun RAMPE-osahanke

AIKAJANA-KAAVION KÄYTTÖOHJE Pitkäaikaissairaan hoito- ja palveluketju aikajanalla Kainuun RAMPE-osahanke AIKAJANA-KAAVION KÄYTTÖOHJE Pitkäaikaissairaan hoito- ja palveluketju aikajanalla Kainuun RAMPE-osahanke Sisällysluettelo 1. Mikä aikajana-kaavio on?...2 2. Miten käytän aikajana-kaaviota?...3 3. Tulostaminen...4

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä

Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä Viestintäpalvelut 9.6.2015 1 Sivupohjan tekeminen Ennen kuin alat tekemään hankkeen sivuja, tilaa Viestintäpalveluilta hankesivupohja ja ilmoita

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet Pekka Penttala 3.3.2008 1 (10) VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet... 1 1 Yleistä www-sivujen käytöstä... 2 2 Sivujen osoitteet...

Lisätiedot

Karttapalvelun käyttöohjeet

Karttapalvelun käyttöohjeet Karttapalvelun käyttöohjeet 1 Yleistä... 2 2 Aloitusnäkymä... 2 3 Liikkuminen kartalla... 3 4 Vasemman laidan valikko... 3 4.1 Kaavayhdistelmä... 3 4.2 Valmistelussa olevat kaavat... 3 4.3 Kaavamerkinnät...

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

A* Reitinhaku Aloittelijoille

A* Reitinhaku Aloittelijoille A* Reitinhaku Aloittelijoille Alkuperäisen artikkelin kirjoittanut Patrick Lester, suomentanut Antti Veräjänkorva. Suom. huom. Tätä kääntäessäni olen pyrkinyt pitämään saman alkuperäisen tyylin ja kerronnan.

Lisätiedot

TYÖRYHMÄSIVUSTON ESITTELY JA KOULUTUS, ÅKE PIKAOHJEITA KÄYTTÄJILLE. Ohje 1 (5)

TYÖRYHMÄSIVUSTON ESITTELY JA KOULUTUS, ÅKE PIKAOHJEITA KÄYTTÄJILLE. Ohje 1 (5) 1 (5) TYÖRYHMÄSIVUSTON ESITTELY JA KOULUTUS, ÅKE KESKUSTELUA Mihin Åke-työryhmäsivustoa halutaan käyttää? Esim. kokouksiin, tehtäviin, linkkeihin, jaettuihin asiakirjoihin. Wiki voisi toimia edelleen paremmin

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

2006 i&i Solutions Oy

2006 i&i Solutions Oy 2006 i&i Solutions Oy Materiaali on vapaasti käytettävissä. Alkuperäiseen materiaaliin ei saa kuitenkaan tehdä muutoksia ja alkuperäinen tekijä (i&i Solutions Oy) on aina oltava näkyvissä. Mikäli materiaalista

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Alustava 19.11.2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 2 (10) 1 Markkinointitunnus Oiva Akatemian markkinointitunnus muodostuu tyylitellyistä oranssista O- ja harmaasta

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Win7 & Office 2010. Kouluttaja: Mikko Niskanen. Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu.

Win7 & Office 2010. Kouluttaja: Mikko Niskanen. Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu. Win7 & Office 2010 Kouluttaja: Mikko Niskanen Materiaali: ITP / hannele.rajariemi@jyu.fi ITP / mikko.niskanen@jyu.fi ITP / timo.vorne@jyu.fi Sisältö 1(2) Win7 Perustoiminnot Asetukset Pikakomennot SCCM

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Siun sote Moodle -opas. Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä

Siun sote Moodle -opas. Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä Siun sote Moodle -opas Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä Sisällys Tervetuloa opiskelemaan Verkkarit oppimisympäristöön! 1 Verkkareihin kirjautuminen 2 Verkkareiden etusivu 3 Liikkuminen

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi WINDOWS 10 -kurssi petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi Yleistä kurssista Keskiviikkoisin 9.9. 30.9. (15 oppituntia) 16:45 20:00 (viimeinen kerta 16:45 19:15) Puolivälissä 15 minuutin kahvitauko Materiaali

Lisätiedot

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Ohjelmistotekniikka G-04237 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Karttasovellus Kartta Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY...

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Aineistot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi tiedostot siirtää

Lisätiedot

Verkkopalveluuudistus

Verkkopalveluuudistus Verkkopalveluuudistus Johdanto Yliopiston verkkosivustoille toteutetaan parhaillaan uutta yliopiston strategiaa sekä uutta brändi-ilmettä tukevaa verkkopalvelun uudistusta. Samalla uudistetaan myös sisällön

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS KUVAMUOKKAUS HARJOITUS VÄRI, PARANNUS, KUVAKOKO, KEHYKSET Kuvan väri- ja valoisuusarvot ovat sidoksissa kuvanottohetken valaistukseen. Harjoituksen kuva on kuvattu loistevaloissa ja värisävy ei ole kohdallaan.

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Alustava ohjeistus sisällönsyöttöön. Jani Heikkinen Anna Malen

Tasa-arvovaltuutettu Alustava ohjeistus sisällönsyöttöön. Jani Heikkinen Anna Malen Tasa-arvovaltuutettu Alustava ohjeistus sisällönsyöttöön Jani Heikkinen Anna Malen 19.3.2015 Johdanto Tämän ohjeistuksen tavoitteena on antaa perustiedot sisällönsyöttöön Varattu aika eri riitä kaikkien

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu!

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu! Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu Mika Mars Account Manager, FM epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän

Lisätiedot

Opiskelijoiden HOPSit

Opiskelijoiden HOPSit Opiskelijoiden HOPSit Ohje kommentoijalle ja hyväksyjälle/19.3.2014 Täydennetty ohjetta/2.1.2014: Lisätty tietoa opiskelijoiden lisäämisestä Omiin opiskelijoihin, mikä helpottaa HOPSien käsittelyä. Tarvittavat

Lisätiedot