TYYLIKKÄÄN JA KÄYTETTÄVYYDELTÄÄN HYVÄN WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYYLIKKÄÄN JA KÄYTETTÄVYYDELTÄÄN HYVÄN WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS"

Transkriptio

1 1 Minna Haarala TYYLIKKÄÄN JA KÄYTETTÄVYYDELTÄÄN HYVÄN WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Case Mainoset ja Maigrafi Oy Liiketalouden koulutusohjelma 2004

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn taustaa Tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä YLEISTÄ WWW-SIVUISTA Verkkoviestimien ja muiden viestimien erot Yrityksen sivusto ja sitä koskevien tietojen esittäminen Kotisivu ja sivuston käyttötarkoituksen ilmaiseminen KÄYTETTÄVYYS Mitä on käytettävyys Käytettävyyden rakentaminen tuotteeseen Näyttöalan suunnittelu Suunnistaminen Käyttäjäkeskeinen rakenne Missä olen nyt ja mitä täällä on Missä olen ollut Mihin täältä voi mennä Verkkopalvelun antama palaute Erilaisia rakenteita Käyttäjäkeskeinen sisältö Teksti Kuvat Käyttäjä liikkuu omatoimisesti... 42

3 3 4 ULKOASUN SUUNNITTELU Sivuston ulkoasu Ulkoasun tehtävä Sisällön sommittelu ja luettavuus Sivuston värit ja taustakuvat Linkit Teksti- ja kuvalinkki Sähköpostilinkki Ankkurilinkki Tyylitiedostot (CSS) Rakenne CASE MAINOSET JA MAIGRAFI OY Sivuston tekninen toteutus ja rakenne Suunnistaminen Sivujen sisältö ja sen sommittelu Värit ja muotoilu Kotisivu ja sisältösivut JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET 1 Mainoset ja Maigrafi Oy:n sivustokartta 2 Sivuston kehysrakenteen HTML-koodi 3 Sisältösivujen rautalankamallit 4 Sivuston CSS-tyylitiedosto

4 4 KUVAT Kuva 1: Ohjattu malli (Goto & Cotler 2003, 102) Kuva 2: Hakutoimintoihin perustuva malli (Goto & Cotler 2003, 102) Kuva 3: Välilehtien mukaan etenevä malli (Goto & Cotler 2003, 103) Kuva 4: Lineaarinen malli (Goto & Cotler 2003, 103) Kuva 5: Rautalankamalli Mainoset ja Maigrafi Oy:n kotisivusta Kuva 6: Www-sivun yleinen rakenne (Veen 2002, 48) Kuva 7: Taulukolla tehty sommittelu (Korpela & Linjama 2003, 333) Kuva 8: Kehysrakenne Mainoset ja Maigrafi Oy:n www-sivustolla Kuva 9: Navigaatiopainikkeet Mainoset ja Maigrafi Oy:n sivustolla Kuva 10: Yläbanneri Mainoset ja Maigrafi Oy:n sivustolla Kuva 11: Mainoset ja Maigrafi Oy:n kotisivu Kuva 12: Mainoset Oy -sivu Kuva 13: Maigrafi Oy -sivu Kuva 14: Palvelut-sivu Kuva 15: Näytöt-sivu Kuva 16: Näytöt-sivun thumbnail-kuvasta aukeava kuvasivu Kuva 17: Yhteystiedot-sivu KUVIOT Kuvio 1: Korjatussa V-mallissa viestinnän monitahoisuus lisääntyy viestintätapahtumaan osallistuvien lukumäärän kasvaessa (Metsämäki 2000, 31)... 4 Kuvio 2: Verkkopalvelut ja perinteiset mediat viestinnässä (Jussila & Leino 1999, 32)... 5 Kuvio 3: Käytettävyyden käsiterakenne (SFS-EN ISO , 70) Kuvio 4: Käyttöliittymän kehittäminen vaatimusten, käytettävyystietouden, -ohjeiden ja -standardien varassa (Sinkonen ym. 2002, 18) Kuvio 5: Ihmisen toiminta- ja tuotteen käyttöympäristö (Sinkonen 2004 [viitattu ])... 19

5 5 Kuvio 6: Hierarkkinen rakenne (Hedman & Palmcrantz 1997, 81) Kuvio 7: Peräkkäisrakenne (Hedman & Palmcrantz 1997, 82) Kuvio 8: Web-rakenne (Hedman & Palmcrantz 1997, 83) Kuvio 9: Toimituksellisen osan erottaminen omaksi elementikseen helpottaa ylläpitoa (Metsämäki 1996, 99) TAULUKOT Taulukko 1: Kotisivujen ensisijaisen suunnistusmenetelmän toteuttaminen (Nielsen & Tahir 2002, 43) Taulukko 2: CSS-säännön muotoutuminen (Korpela & Linjama 2003, 306) Taulukko 3: Esimerkkitaulukko... 60

6 1 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Lähes jokaisella yrityksellä on nykyään omat www-sivustonsa. Wwwsivustojen merkitys kasvaa jatkuvasti ja World Wide Webissä näkyminen on nykyään tärkeää myös pienille yrityksille. Sivuston merkitys voi kuitenkin vaihdella yrityksestä riippuen. Yhdelle yritykselle Web-sivusto toimii markkinoinnin aktiivisena osana, toinen haluaa tarjota ajan tasalla olevaa tietoa ja kolmannelle on tärkeää yleensäkin vain Webissä näkyminen. Wwwsivuston tulisi ennen kaikkea olla yrityksen näköinen ja kertoa selvästi, mitä yritys tekee. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan sivustolla surffailu on myös tehtävä käyttäjälle mahdollisimman helpoksi ja johdonmukaiseksi. Onko sellaista Web-sivustoa olemassakaan, joka täyttäisi molemmat vaatimukset? Vastaus on kannustava: kyllä on. Tällaisen sivuston suunnittelu on kuitenkin haastava prosessi, jonka jokainen työvaihe on tehtävä huolella alusta loppuun. 1.2 Tutkimusongelma Www-sivuston suunnittelu on laaja aihealue, johon kuuluu paljon asioita aina sisältötekstin kirjoittamisesta sivuston kokonaisuuden hallintaan. Vaikka Websuunnittelusta on kirjoitettu paljon, miksi Internetissä silti törmää jatkuvasti epäkäytännöllisiin sivustoihin? Usein sivustot ovat tyylikkäitä, mutta epäkäytännöllisiä tai käytettävyydeltään hyviä, mutta tyylittömiä. Siksi halusin itse saada saman kansien sisään asiaa molemmista seikoista. Näin tutkimusongelmakseni muotoutui kysymys, miten rakentaa tyylikäs mutta myös käytettävyydeltään hyvä www-sivusto. Käsittelen aihetta toimeksiantoni

7 2 puolesta lähinnä pienten yritysten näkökulmasta enkä suurten kansainvälisten tai verkkokauppaa harjoittavien yritysten kannalta. Olen kuljettanut teoriaa mukana läpi koko työprosessin. Työni teoreettinen viitekehys koostuu pääosin kotisivun toteuttamisesta kertovasta kirjallisuudesta, mutta myös graafisen suunnittelun teoksista, tietokonealan lehdistä sekä elektronisista artikkeleista. 1.3 Tutkimusmenetelmä Sain toimeksiantoni mainostoimistoilta Mainoset Oy ja Maigrafi Oy. Molemmat yritykset toimivat samassa rakennuksessa Salossa. Kysymyksessä on siis kaksi täysin erillistä yritystä, jotka kuitenkin jakavat osittain samat koneet, yhteisen verkon ja yhteiset tiedostot. Mainosetin palveluihin kuuluu somistukset, teippaukset ja silkkipaino. Maigrafi puolestaan hoitaa mainosalan graafiset työt, kuten lehti-ilmoitukset, suurkuvatulosteet, nettipäivitykset, esitteet, julisteet ja käyntikortit. Yrityksillä oli jo olemassa yhteinen www-sivusto, mutta se kaipasi kipeästi uudistusta. Toimeksiantajani halusi, että yrityksille suunniteltaisiin edelleen yhteinen sivusto, josta kävisi ilmi, että kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä yritystä. Selväksi tulisi myös käydä, että kaikki sivustolla mainitut palvelut on mahdollista saada saman katon alla. Nämä vaatimukset loivat omat haasteensa sivuston suunnittelulle. Yrityksillä oli siis entuudestaan sivusto, joka ei enää palvellut tarkoitustaan. Se oli suunniteltu kauan sitten ja sisälsi jo vanhentunuttakin tietoa. Lisäksi sivuston ulkoasu ei ollut yrityksille eduksi. Työni tarkoitus kirjallisen tuotoksen ohella olikin tehdä yrityksille täysin uusi sivusto, joka on ulkonäöltään tyylikäs mutta silti käytettävyydeltään hyvä, toimiva sekä selkeä ja joka palvelee toimeksiantajaani parhaalla mahdollisella tavalla. Haaste oli suunnitella kahdelle yritykselle yhteinen sivusto niin, ettei hyvä käytettävyys tai selkeys

8 3 kärsi. Lisäksi huomioon tuli ottaa myös työnantajan toiveet, jotta sivusto olisi heidän vaatimustensa mukainen. Sivuston tarkoitus on lähinnä tiedottaa ja muistuttaa yrityksen olemassaolosta sekä tarjota asiakkaille nopeasti tietoa yrityksen eri palveluista sekä yhteydenottomahdollisuuksista. 2 YLEISTÄ WWW-SIVUISTA 2.1 Verkkoviestimien ja muiden viestimien erot Verkkoviestintä eroaa muusta viestinnästä monin eri tavoin. Verkkopalvelun suunnittelijan on esimerkiksi mahdotonta tietää millä selaimella käyttäjä sivustoa katselee. Tämän vuoksi hän ei voi olla koskaan täysin varma, miltä sivusto näyttää juuri käyttäjän näytöllä. Näin ollen verkossa kaikki on suhteellista siinä missä painotuotteiden suunnittelija voi määrätä tarkasti jokaisen pisteenkin paikan. (Veen 2002, 25 26, 106.) Verkkopalvelu on myös interaktiivinen: sivuston vierailijaa ei tule ajatella pelkkänä lukijana vaan enemmänkin löytöretkeilijänä, joka odottaa pääsevänsä johonkin ja saavansa tehdä enemmän kuin pelkästään selailla staattisia sivuja (Hedman & Palmcrantz 1997, 40). Oleellista interaktiivisuudessa on myös palautteen kerääminen ja sen tehokas hyödyntäminen (Jussila & Leino 1999, 26). Verkkoviestintä kattaa kaiken viestinnän aina kohdeviestinnästä joukkoviestintään (kuvio 1). Jakelu verkkoviestimien kautta on erittäin nopeaa: viestejä voidaan välittää silmänräpäyksessä suurellekin joukolle maailmanlaajuisesti ja vastaavasti palautteen vastaanottaminen käy nopeasti. (Metsämäki 2000, 32.) Kustannukset pysyvät silti vähäisinä alhaisten jakelukustannusten ja painoprosessin tarpeettomuuden ansiosta (Hedman & Palmcrantz 1997, 37).

9 4 Joukkoviestintä Osallistujien määrä Ryhmän sisäinen viestintä Kahdenkeskinen viestintä 2 Yksilö 1 Monitahoisuus Kuvio 1: Korjatussa V-mallissa viestinnän monitahoisuus lisääntyy viestintätapahtumaan osallistuvien lukumäärän kasvaessa (Metsämäki 2000, 31) Verkkoviestintä on monipuolista, mikä ilmenee kuviosta 2. Se voi olla kesto- ja pikaviestintää. Esimerkiksi radio, televisio ja puhelin ovat pelkästään pikaviestimiä. Pikaviestin tarkoittaa sitä, että lähetetty viesti on vastaanottajalla välittömästi sen lähettämisen jälkeen. Lehdet ja muut painotuotteet ovat puolestaan kestoviestimiä eli niissä viesti on sidottu fyysisesti johonkin aineeseen. Sen vuoksi viesti kulkee hitaammin lähettäjältä vastaanottajalle. Verkossa voidaan kuitenkin lukea esimerkiksi erilaisia artikkeleita ympäri vuorokauden ja niitä voidaan myös säilöä useiksi vuosiksikin. Siksi verkkoviestintä on kestoviestintää. Toisaalta internetissä sivujen uusi sisältö päivittyy lukijalle kuitenkin välittömästi, ja suorien lähetystenkin katsominen on mahdollista. Tämä tekee verkkoviestinnästä myös pikaviestintää. (Jussila & Leino 1999, ) Kuten edellisessä kappaleessa mainitsin, verkkoviestintä voi olla myös kohde- ja joukkoviestintää. Verkossa kohderyhmä otetaan huomioon lähinnä siinä, minkälaista tekniikkaa sen oletetaan käyttävän. Nämä olettamukset määräävät ne ominaisuudet, joita sivulla on mahdollista käyttää. (Hedman & Palmcrantz 1997, 38.)

10 5 KOHDEVIESTIN Kirje Personoitu sisältö Puhelin KESTOVIESTIN Sisältöarkistot, artikkelitietokannat Aikakauslehti VERKKOPALVELU Personoimaton sisältö Livelähetykset Televisio PIKAVIESTIN JOUKKOVIESTIN Kuvio 2: Verkkopalvelut ja perinteiset mediat viestinnässä (Jussila & Leino 1999, 32) Painotuote ja elektroninen julkaisu eroavat toisistaan myös siinä, miten tuote toimitetaan asiakkaalle. Painettu julkaisu on fyysinen tuote, joka lähetetään asiakkaalle. Elektronisen julkaisu sen sijaan ei ole fyysinen tuote, sillä asiakas kokoaa lopullisen tuotteen itse omalla selainohjelmallaan hyödyntäen suunnittelijan antamaa tekstiä, kuvia, scriptejä ja lähdekoodia. (Veen 2002, 106.) Kun elektronista aineistoa halutaan monistaa fyysisesti materialle, voidaan haluttu tieto tallettaa esimerkiksi CD-levylle. Verrattuna tavalliseen painettuun materiaaliin, CD-levylle tallentaminen on ympäristöystävällisempää, halvempaa ja vuorovaikutteisempaa. Sen lisäksi levy on kevyt kantaa mukana. CD-levylle tallentaminen vie vain vähän talletustilaa ja haluttu tieto voidaan etsiä hyvinkin nopeasti. (Metsämäki 1996, 15.) Tänä päivänä CD-levyt ovat kuitenkin jo jäämässä DVD-levyjen jalkoihin. DVD onkin ollut kaikkien aikojen nopeimmin levinnyt ja menestynein viihde-

11 6 elektroniikan ratkaisu. Siinä missä CD-levylle mahtuu tietoa megatavua, DVD-levyjen muistikapasiteetti on useita gigatavuja. Voidaan siis sanoa, että yhdelle DVD:lle mahtuu yli 13 CD-levyllistä tietoa. (Honkonen 2003, 78, 82.) Tiedon siirtoon käytetään tänä päivänä myös paljon USBmuistia, josta käytetään arkikielessä myös nimeä muistitikku. USB-muistin muistikapasiteetti ei kuitenkaan ole läheskään niin suuri kuin esimerkiksi DVDlevyn kapasiteetti. Yleisimmillään USB-muistiin mahtuu tietoa 64 megatavusta 256 megatavuun. Muistitikut ovat kuitenkin oiva apuväline tiedon siirtämisessä koneelta toiselle. Viestimillä on myös lukuisia muita eroja, kuten rakenne, esitysmuodot, osien linkitys toisiinsa, sisällön laajuus ja niin edelleen. Vaikka verkkoviestintä vaatii muihin viestimiin verrattuna käyttäjältään eniten työtä, se on toisaalta myös eniten käyttäjänsä vallassa. Käyttäjä etsii verkosta kiinnostavia aiheita ja siirtyy mielenkiintoiseen tietoon vuorovaikutuksessa käyttöliittymän kanssa. (Parkkinen 2002, ) Verkkoviestinnässä oleellista onkin toimivan käyttöliittymän rakentaminen (Jussila & Leino 1999, 140). Verkkopalvelun käyttöliittymää selvitetään tarkemmin luvussa Yrityksen sivusto ja sitä koskevien tietojen esittäminen Nykyisin lähes jokaisella yrityksellä on internetissä omat www-sivunsa. Yrityksillä tulisi kuitenkin olla selkeä näkemys siitä, mihin Web-sivuilla pyritään. Yritykset voivat käyttää sivujaan muun muassa tiedottamiseen, tuotteidensa ja palvelujensa esittelemiseen tai vain olemassaolonsa ilmaisemiseen. Pienelle yritykselle järkevä tavoite voi olla vain yleensäkin Webissä näkyminen. Silloin yritykselle kannattaa tehdä yksinkertaiset ja selkeät sivut, jotka sisältävät pääosin pysyvää tietoa. Näin yrityksen ei tarvitse suunnata voimavarojaan sivujen säännölliseen päivittämiseen. (Korpela & Linjama 2003, )

12 7 Yrityksen Web-sivuston perustavoitteet voidaan jaotella kolmeen ryhmään. Tavoite voi olla ajankohtaisen tiedon, tietovaraston tai yrityksen perustietojen tarjoaminen. Jos tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa, www-sivujen tulisi kertoa esimerkiksi yrityksen uudesta tuotteesta kaikki mahdollinen. Tietovarastona toimien sivujen tulisi sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikista yritykseen liittyvistä asioista, niin menneistä kuin tulevistakin. (Korpela & Linjama 2003, 52.) Jim Sternen (1996, 171) mukaan Internet perustuu antamisen kulttuuriin. Hän toteaa, että on kaksi mahdollista tapaa maksaa ihmisille heidän ajastaan: Web-sivuista voi tehdä hauskan tai hyödyllisen. (Sterne 1996, 171.) Huolimatta yrityksen koosta, sen www-sivustolla tulisi aina olla sivu, joka sisältää tietoa yrityksestä. Sen lisäksi, että sivulla tulisi kertoa yrityksestä, siellä tulisi olla myös suora linkki yrityksen palveluihin tai tuotteisiin ja muita seikkoja koskeviin tietoihin. (Nielsen & Tahir 2002, 12.) Yrityksen tuotteet tai palvelut voidaan esitellä yhtenä alasivuna, muutamana tuotekohtaisena alasivuna tai tuoteryhmittäisinä alasivuina (Korpela & Linjama 2003, 137). Jos kuvaus lehdistölle on yrityksen kannalta tärkeä asia, kannattaa sivustolle tehdä oma Lehdistö-sivunsa, sillä lehtimiehet arvostavat sitä. Oleellinen oma sivunsa on myös Yhteystiedot-sivu, joka sisältää yrityksen kaikki mahdolliset yhteystiedot. Tosin tärkeimmät yhteystiedot voivat olla näkyvissä jo kotisivulla. Yrityksen julkiselle www-sivustolle ei tietenkään saa laittaa mitään sellaista tietoa, joka on tarkoitettu vain sen työntekijöille. Jos palautteen antaminen on sivustolla mahdollista, sen yhteydessä tulee ilmoittaa selkeästi, kenelle palaute tarkkaan ottaen menee. (Nielsen & Tahir 2002, ) Web-sivustoa suunniteltaessa yrityksen kannattaa miettiä, minkälaisia ihmisiä sivustolla ensisijaisesti vierailee. Kohderyhmä määrää pitkälle sen, miten tietoa sivustolla kannattaa esittää. Jos kyseessä on pieni yritys, jonka asiakaskunta sijoittuu lähinnä kotimaan rajojen sisäpuolelle, ei sivuja kannata kirjoittaa englanniksi, vaikka se antaisikin kansainvälisen kuvan. Jos

13 8 yrityksellä on useita erilaisia kohderyhmiä, kannattaa sivustosta mahdollisesti tehdä heitä varten erilaisia versioita. Nykyään onkin yleistä, että yhden yrityksen sivusto on muokattu erikseen kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Sivut voivat olla luettavissa usealla eri kielellä, tai ne voivat jopa sijoita eri osoitteissa niin, että kotimaiset asiakkaat löytävät sivut.filoppuisesta osoitteesta ja muut.com-päätteisestä. (Korpela & Linjama 2003, 49.) Tärkeää yritystä koskevien tietojen esittämisessä on se, että asiakas saa yrityksestä yhtenäisen, eikä ymmärrä www-sivuja erillisenä yrityksen toimintana. Jos Web-sivuston kautta tehdyt yhteydenotot tarjoavat asiakkaalle kuitenkin eri palveluita kuin jonkun muun välineen kautta tehty työtilaus, se tulee osoittaa selkeästi. (Nielsen & Tahir 2002, 12.) 2.3 Kotisivu ja sivuston käyttötarkoituksen ilmaiseminen Kotisivulla tarkoitetaan yksinkertaisesti www-julkaisun etusivua eli sivua, jonka käyttäjä näkee ensimmäisenä sivustolle saapuessaan (Metsämäki 1996, 97). Nielsenin ja Tahirin (2002, 2) mukaan kotisivun ensisijainen tehtävä on ilmaista, mikä yritys tai organisaatio on, mitä etuja sivustossa on kilpailijoihin tai fyysiseen maailmaan verrattuna ja millaisia tuotteita tai palveluita on tarjolla. Alasilta (2001, 182) kuvaa kotisivua pääsisäänkäynniksi sisältökokonaisuuteen, joka sisältää valikon tai muun orientaation koko sisältöön ja kertoo sivuston julkaisijan. Kotisivun tärkein yksittäinen elementti on yrityksen nimi ja/tai logo. Ne kannattaa sijoittaa järkevän kokoisena silmiin pistävään paikkaan. Kielissä, joita luetaan vasemmalta oikealle, logon tai nimen paras sijoituspaikka on ruudun vasen yläkulma. Logon tai nimen ei tarvitse olla sivun suurin elementti. Riittää kun ne erottuvat sivun muista osista selkeästi. Myös yrityksen tunnuslause eli slogan kannattaa olla näkyvillä kotisivulla. Tunnuslauseen tulisi ilmaista selkeästi, mitä yritys tekee. Sen tulisi

14 9 olla muodoltaan lyhyt ja yksinkertainen, mutta myös naseva. (Nielsen & Tahir 2002, 10.) Käyttäjän kannalta kotisivun tehtävää voidaan selventää monin eri vertauksin. Kotisivua voidaan verrata esimerkiksi aikakauslehden kanteen, koska sen avulla lukija yritetään saada valitsemaan juuri kyseinen lehti muiden joukosta. Toisaalta kotisivu on kuin taideteos: sitä tarkkaillaan kahdessa vaiheessa. Ensin teosta vilkaistaan vain päällisin puolin, jotta nähdään onko se teos toisen vaiheen eli tarkemman arvioinnin ja erittelyn arvoinen. (Nielsen & Tahir 2002, 2.) Kotisivu on myös kuin sähköisen esitteen kansilehti, joka odottelee tietokoneessa, että joku pyytää sitä. Tämän esitteen menestys riippuu pitkälti sen ulkonäöstä. Siksi on tärkeää pyrkiä miellyttämään katsojan silmää niin tekstin oikealla koolla, graafisella sijoittelulla kuin helposti tunnistettavilla linkeillä. (Sterne 1996, 35.) Kotisivun tehtävän metaforia on lukuisia erilaisia. Niiden kaikkien ominaisuuksia tulisi hyödyntää eikä valita vain yhtä, omasta mielestä parasta, ja käyttää sitä. Tällaisissa tapauksissa sivua lähdetään helposti viemään liian pitkälle johonkin tiettyyn suuntaan. (Nielsen & Tahir 2002, 3.) Joillakin sivustoilla käyttäjä ei kuitenkaan aina näe ensimmäisenä kotisivua, vaikka asian pitäisi olla niin. Näillä sivustoilla ensimmäinen eteen ilmaantuva sivu on niin sanottu käynnistyskuva (splash screen). Sen käyttö ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä käynnistyskuva vain hidastaa siirtymistä varsinaiselle kotisivulle. Kaikki se, mitä mahdollinen käynnistyskuva voi kertoa, kuten esimerkiksi yrityksen logon tai tervetulotoivotuksen, voidaan esittää paljon selvemmin ja käyttäjää ärsyttämättä kotisivulla. (Nielsen 2000, ) Yksi toimivan etusivun tärkeimmistä kriteereistä onkin sen latautumisen nopeus. Käyttäjä ei jaksa odotella sivun latautumista kauan, vaikka sivusto häntä kiinnostaisikin. Jos kilpailijan sivut aukeavat nopeammin, hän saattaa pahimmassa tapauksessa suunnistaa sinne. (Köykkä 1995, 211.)

15 10 Loppujen lopuksi kotisivu jäsentelee koko sivuston sisällön ja kokonaisrakenteen. Siksi suunnittelun lähtökohdaksi kannattaa ottaa ennemmin koko sivuston julkisivu kuin esimerkiksi jokin pikkutarkka sisällysluettelo. Kotisivua tulisikin verrata näyteikkunaan eikä kerrostalon rappukäytävän asukaslistaan. (Alasilta 2001, 181.) Vaikka sivustolla ensi kertaa vierailevalle ihmiselle kotisivun ensisijainen tehtävä on kertoa, miksi sivusto on olemassa, sen varsinainen päätehtävä on olla eräänlainen lähtöpiste. Kotisivu tarjoaa sivuston vierailijoille reittejä, joiden avulla sivustolla pääsee liikkumaan. (Nielsen 2000, 168.) Tietoihin tulisikin päästä käsiksi useita eri reittejä pitkin. Kaikki eivät kuitenkaan halua käyttää niin sanotusti pääovea, vaan kulkevat takakautta. (Alasilta 2001, 181.) Kotisivu ei saisi koskaan sisältää liikaa vaihtoehtoja ja erilaisia elementtejä, mutta sen tulee kuitenkin tarjota kaikki tärkeimmät toiminnot. Kuten kotisivulla, myös sen käyttäjillä on monia tehtäviä, jotka voivat vaihdella samallakin henkilöllä eri vierailukerroilla. Joskus sivustolla vieraillaan siksi, että suunnitelmissa on ostaa yritykseltä jokin tuote tai palvelu. Seuraavalla kerralla ajankohtaista voikin olla muun muassa uuden toimittajan, sijoituskohteen tai tuen etsiminen vanhalle tuotteelle. Sivuston vaihtoehdot tulee esittää selkeästi, jotta kokematonkaan käyttäjä ei häkelly vaan viihtyy sivulla ja vierailee siellä uudestaan. Kokeneemmat käyttäjät voivat olla hyvinkin ankaria ja syyttää sivustoa jos heidän senhetkisiä toiveitaan ei toteuteta. Sekavalta vaikuttavalle sivustolle ei kokematon tai kokeneempikaan käyttäjä palaa uudestaan. Siksi kotisivun suunnittelussa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea käyttäjien toiveet sekä sivuston selkeys. (Nielsen & Tahir 2002, 3.) Nielsenin (2000, 174) mukaan kotisivulla tulisi olla aina kolme osaa: navigointialue eli luettelo sivuston tärkeimmistä aihealueista, tärkeimmät uutiset tai erikoistarjoukset sekä hakutoiminto. Edellä mainitut osat ovat tärkeitä erityisesti laajoille sivustoille. Pienemmän yrityksen suppeammilla sivuilla esimerkiksi hakutoiminto ei tunnu tarpeelliselta.

16 11 Edellä mainittujen asioiden lisäksi kotisivun tulee toimia houkuttimena ja antaa vihjeitä siitä, mitä muuta mielenkiintoista sivustolla on tarjottavana. Sivuston tietoja tulee myös päivittää säännöllisesti, jotta käyttäjillä on aihetta surffata sivustolla usein. Päivittäminen on tärkeää myös siksi, että sivustolla harvemminkin vierailevat näkevät sen olevan hengissä ja ajan tasalla. (Krug 2000, 98.) Kotisivun sommittelun tulee siis olla selkeä, mutta houkutteleva. Käyttäjän valittavissa olevia vaihtoehtoja tulee olla vain sen verran, että hän voi hahmottaa ne yhdellä silmäyksellä. Kotisivulla tulee myös olla valikko, julkaisijan tiedot, kertova ja kiinnostava pääotsikko sekä tiivis perussanoma. Ennen kaikkea sivun on ilmaistava, mikä sivustolle on luonteenomaista ja olennaista. (Alasilta 2001, 183.) Vaikka kotisivun ja sivuston muiden sivujen tulee olla tyyliltään yhtenäiset, pitäisi kotisivu kuitenkin suunnitella eri tavalla (Nielsen 2000, 166). Käyttäjälle tulee osoittaa selvästi, mikä sivuston virallinen kotisivu on. Siksi on tärkeää, että vain virallisesti kotisivusta käytetään muualla sivustossa termejä Koti, Kotisivu tai Etusivu. (Nielsen & Tahir 2002, 11.) Kotisivu on sivuston tärkein yksittäinen sivu, ja siksi esimerkiksi logon, yrityksen nimen tai sivuston nimen pitää olla näkyvämmin esillä kuin muilla sivuilla. (Nielsen 2000, 166.) Kotisivulle on siis siunaantunut lukuisia erilaisia tehtäviä. Edes parhaan olemassa olevan kotisivun ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa niitä kaikkia. On kuitenkin tärkeää, että kokonaiskuva sivustosta ei pääse katoamaan missään vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että oleellisinta on se, että kotisivu ilmaisee selvästi, mistä sivustosta oikeastaan on kysymys. (Krug 2000, 100.)

17 12 3 KÄYTETTÄVYYS 3.1 Mitä on käytettävyys Käytettävyydeltään huono sivusto on kuin kerrostalon 17. kerroksessa sijaitseva kauppa, joka on avoinna vain keskiviikkoisin klo ja jonka henkilökunta vain jurottaa eikä sano asiakkailleen mitään (Nielsen 2000, 14). Tämä Nielsenin vertaus auttaa ymmärtämään mitä käytettävyys merkitsee käsitteenä ja miten tärkeä rooli sillä on niin sivuston kuin minkä tahansa muun tuotteen käyttöliittymän suunnittelussa. Käyttöliittymä eli HCI (Human Computer Interface) on laaja käsite, jota voi olla vaikea ymmärtää (Jussila & Leino 1999, 140). Yksinkertaisesti sanottuna käyttöliittymällä tarkoitetaan laitteen sitä osaa, jonka käyttäjä näkee (Parkkinen 2001 [viitattu ]). Se on tapa, jolla jokin palvelu tai tietosisältö on ihmisen käytettävissä. Web-sivustosta puhuttaessa tiedon pyytäminen, palvelujen etsiminen ja siirtyminen sivulta toiselle kuuluvat käyttöliittymään. (Korpela & Linjama 2003, 360.) Siihen kuuluvat myös käyttäjällä olevat päätelaitteet sekä sisällön esittämistapa. Usein käyttöliittymän luullaan tarkoittavan vain navigointia ja navigointipalkkia, mutta todellisuudessa ne ovat vain osa GUI:ta (Graphic User Interface) eli graafista käyttöliittymää. (Jussila & Leino 1999, 140.) Koska käyttöliittymä perustuu pitkälti näköaistiin, on sen ulkoasulla suuri merkitys käytettävyydelle (Korpela & Linjama 2003, 360). Niin elementit, otsikointi, tekstit kuin käyttämätön pinta ovat käyttöliittymän tärkeitä osia. Ulkoasun täytyy tukea tuotteen käsitteellistä sisältöä ja luoda yhtenäinen kokonaisuus. Visuaalisen suunnittelun tulee olla yksikäsitteistä ja selkeää. Lisäksi sen pitää vastata käyttäjän käsitystä todellisuudesta, helpottaa tärkeiden signaalien näkyvyyttä ja auttaa aloittelijaakin hahmottamaan kokonaisuuksia. (Sinkonen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki 2002, ) Tavallaan Web-sivusto muodostaa oman

18 13 käyttöliittymän selainohjelman sisälle, koska mm. selaimen osoiterivi ja navigaatioon tarkoitettu työkalurivi vaikuttavat käyttöliittymään (Korpela & Linjama 2003, 360). Suomen standardisoimisliitto eli SFS määrittelee käytettävyyden eräänlaiseksi mittariksi. Sillä mitataan miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Tuloksellisuudella tarkoitetaan tarkkuutta ja täydellisyyttä, joiden avulla käyttäjä saavuttaa tietyt tavoitteensa. Tehokkuus on voimavarojen käyttämistä suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen silloin, kun käyttäjä saavuttaa tavoitteensa. Miellyttävyys tarkoittaa oikeastaan samaa kuin tyytyväisyys eli sitä, ettei epämukavuutta ole ja tuotteen käyttämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Jotta käytettävyyttä voitaisiin mitata tai yleensäkään määrittää, tulee käyttäjän tavoitteet tunnistaa. Sen lisäksi tuloksellisuus, tehokkuus, tyytyväisyys ja käyttötilanne täytyy jakaa osatekijöihin. Nämä osatekijät tulee voida mitata ja niiden piirteet todentaa. Osatekijät ja niiden suhteet on havainnollistettu kuviossa 3. Käyttötilanteen osatekijöitä ovat käyttäjän, tehtävän, laitteiston sekä ympäristön merkittävät piirteet. Tuloksellisuudelle, tehokkuudelle ja tyytyväisyydelle tulee määritellä selkeät tavoitteet, jotka voidaan tarvittaessa jakaa alatavoitteisiin. (SFS-EN ISO , 66, 68, 70.)

19 14 Käyttäjä Tehtävä Tarkoitettu tulos Tavoitteet Käytettävyys: laajuus missä määrin tavoitteet saavutetaan tuloksekkaasti, tehokkaasti ja tyytyväisenä Laitteisto Tuloksellisuus Ympäristö Käytön lopputulos Tehokkuus Käyttötilanne Tyytyväisyys Tuote Käytettävyyden mittarit Kuvio 3: Käytettävyyden käsiterakenne (SFS-EN ISO , 70) Webissä asiakkaista kilpaillaan yli toimialarajojen. Käyttäjien ajasta ja mielenkiinnosta käydään kilpailua miljoonien muiden sivustojen kanssa. Käyttäjien odotukset muodostuvat sivustojen parhaimmiston mukaan. (Nielsen 2000, 11.) Siksi hyvä käytettävyys on elinehto kun käyttöliittymää suunnitellaan nimenomaan Web-sivustolle. Kukaan ei varmasti vieraile sivustolla, jonka käyttäminen on vaikeaa ja työlästä. Huolimattomasti suunniteltuun käyttöliittymään sijoitetut varat, kuten aika ja raha, menevät täysin hukkaan. (Sinkonen 2004 [viitattu ].) Käytettävyydellä siis kuvataan sitä, miten vaivattomasti käyttäjä pystyy tuotteella tekemään niitä asioita, joita varten hän on sen hankkinut. Käyttämisen vaivattomuus koostuu Parkkisen mukaan helppokäyttöisyydestä,

20 15 tehokkuudesta ja miellyttävyydestä. Kun tuotteen käyttäminen on vaivatonta ja sen oppii nopeasti, puhutaan helppokäyttöisyydestä. Tehokas käyttöliittymä tarjoaa tärkeimmät toiminnot nopeasti, helposti ja juuri silloin kun käyttäjä niitä tarvitsee. Miellyttävyyteen vaikuttaa käyttöliittymän ulkonäkö, muotoilu ja väri. Niiden perusteella käyttäjä pystyy hahmottamaan paremmin tuotteen toiminnot ja hänen mieleensä syntyy sisäinen malli eli mielikuva tuotteesta. Nämä sisäiset mallit yhdistyvät niihin mielikuviin, joita käyttäjällä on samankaltaisista tuotteista entuudestaan. Vaikka uuden tuotteen käytön mukavuus tuleekin ilmi vasta käytön myötä, vaikuttavat vanhat mielikuvat uuden tuotteen miellyttävyyteen jo ennen kuin sitä on kokeiltu käytössä. (Parkkinen 2001 [viitattu ].) Huomionarvoista on se, miten suuri rooli käytettävyydellä on juuri Websivustojen suunnittelussa verrattuna esimerkiksi perinteisten tuotteiden ja ohjelmistojen suunnitteluun. Jälkimmäisten käyttäjä pääsee tekemisiin käytettävyyden kanssa vasta ostettuaan tuotteen. Verkossa asiakas taas tekee ostopäätöksensä tutustuttuaan ensin käytettävyyteen. (Nielsen 2000, ) 3.2 Käytettävyyden rakentaminen tuotteeseen Steve Krugin (2000, 11) mukaan käytettävyyden rakentaminen verkkopalveluun voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: sivuston tärkeimmät asiat saavat olla korkeintaan kahden hiiren klikkauksen päässä. Tuotetta kehitettäessä on tiedettävä tarkkaan sen käyttäjät, heidän tavoitteensa ja mitä he oikeasti tuotteella tekevät. Näin saadaan selville mitä käyttöliittymältä vaaditaan. (Sinkonen ym. 2002, 17.) Käyttöliittymän suunnittelua varten tarvitaan kunnolliset menetelmät sekä ammattitaitoa niiden soveltamiseen (Sinkonen 2004 [viitattu ]). Edellä mainittujen

21 16 asioiden lisäksi tarvitaan myös tietoa siitä, millaisilla muuttujilla operoidaan sekä tietoa palautteen, termien ja tuotteen elementtien sijoittelun merkityksestä. Tämä näkyy kuviossa 4. (Sinkonen ym. 2002, 18.) Käytettävyyden suunnittelu ei ole erillinen toiminto vaan sitä tehdään läpi koko tuotekehitysprosessin (Sinkonen 2004 [viitattu ]). Käytettävyystietous Vaatimukset Tuotteen käyttöliittymän kehittäminen Tarpeeksi hyvä? On Periaatteet, ohjeet, standardit Ei Kuvio 4: Käyttöliittymän kehittäminen vaatimusten, käytettävyystietouden, - ohjeiden ja -standardien varassa (Sinkonen ym. 2002, 18) Tuotteen, erityisesti Web-sivuston, suunnittelussa joudutaan ottamaan kantaa moniin asioihin käytettävyyden kannalta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tiedon esittämistapa ja tiedon määrä. Jos sivustolla on liian vähän tietoa, ei käyttäjä löydä sieltä kaikkea tarvitsemaansa. Liian runsaan tiedon joukosta taas on vaikea löytää juuri sitä, mitä etsii. (Sinkonen ym. 2002, 126.) Sama asia koskee myös sivuston toimintoja. Käyttöliittymän tuleekin tarjota käyttäjälle yksinkertaisia ja käytössä luonnolliselta tuntuvia toimintoja, jotka ovat käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan. Vaikka tärkeimpien toimintojen määrä on hyvä pitää vähäisenä, vääränlainen yksinkertaistaminen on kuitenkin huono asia käytettävyyden kannalta. Se rajoittaa käyttäjän mahdollisuuksia käyttää sivustoa tehokkaasti. (Parkkinen 2001 [viitattu ].) Myös hierarkia sekä looginen ja peräkkäinen järjestys ovat tärkeitä. Sivustolta täytyy löytyä selkeä aloituskohta. Käyttäjän katsetta

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004

Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Sivustokartta Käsikirjoitus Graafinen suunnitelma Elina Ulpovaara Konseptisuunnittelu ICT1TN004 toiminnallisuus toimintatarinat -> käyttötarinat kuvatarinat

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI

KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI Kun olet luonut itsellesi kotisivut, voit aloittaa ulkoasun yksityiskohtaisemman räätälöimisen. Kotisivukone tarjoaa helppokäyttöisen ulkoasueditorin, jonka avulla saat sivujen

Lisätiedot

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Kotisivut helposti! www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Näin Kotisivukone toimii Kun olet avannut kotisivut Kotisivukoneella, tulet helppokäyttöiseen ylläpitotilaan ja voit heti aloittaa kotisivujen

Lisätiedot

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1 Taulukot Taulukon lisääminen FrontPagessa tapahtuu samalla tavoin kuin Word tekstinkäsittelyohjelmassakin. Valitse vakiotyökaluriviltä Lisää taulukko painike. Kun olet napsauttanut painikkeen alas voit

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET Jos haluat itsellesi tai jollekin ryhmälle uuden kurssipohjan, ota yhteyttä Virpi Järvenreunaan, Leena Kankaanpäähän, Mervi Lehtoseen, Konsta Ojaseen, Jarno

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET

LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET Käytettävyysongelmat Tässä liitteen luvussa käsitellään kaikki testeissä esiintyneet käytettävyysongelmat,

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Facebook-sivun luominen

Facebook-sivun luominen Facebook-sivun luominen Facebook-sivun luominen Etene vaihe vaiheelta 1 Kirjaudu Facebook-palveluun omalla käyttäjätunnuksellasi. Sen jälkeen sivun alareunassa näkyvät toimintolinkit, joista sinun täytyy

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

FrontPage 2000 - Näkymät

FrontPage 2000 - Näkymät FrontPage 2000 - Näkymät FrontPagessa on kuusi erilaista näkymää sivustoon. Sivunäkymä Tässä näkymässä luodaan sivut eli näkymä vastaa paljolti Wordin tekstinkäsittelyohjelman näkymää. Tässä on myös muokattava

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö Moodle opiskelijan opas Verkko oppimisympäristön käyttö Marko Jarva 21.1.2009 Sisällysluettelo 1 Aloitusnäkymä... 3 1.1 Kirjautuminen... 3 2 Kurssin sivu... 4 2.1 Aiheet ja näkymä... 4 3 Omat tiedot...

Lisätiedot

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...

Lisätiedot

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi herättää ristiriitaisia tunteita. Jotkut väittävät, että PDF:illä ei ole mitään arvoa hakukoneoptimointimielessä, toiset taas puhuvat

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Wilman pikaopas huoltajille

Wilman pikaopas huoltajille Wilman pikaopas huoltajille Vehmaan kunnan Vinkkilän koulussa on käytössä sähköinen reissuvihko Wilma, joka helpottaa tiedonvaihtoa kodin ja koulun välillä. Wilman kautta huoltajat seuraavat ja selvittävät

Lisätiedot

tervetuloa internetiin:

tervetuloa internetiin: Tässä osassa opit rakentamaan omat kotisivut lisäämään tekstiä ja kuvia valitsemaan teeman liittämään taustan kotisivuille Toinen osa antaa apua kotisivujen rakentamisessa yhdistyksen tai kerhon käyttöön.

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Luo mediaopas Tarinatallentimella

Luo mediaopas Tarinatallentimella Luo mediaopas Tarinatallentimella 2015 Tarinatallennin Tarinatallentimella voi helposti luoda mediaoppaita käytettäväksi älypuhelimilla. Sen avulla rakennat erilaisia kokonaisuuksia helposti ja hallitset

Lisätiedot

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet 1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Arkistolaitos Graafiset ohjeet 2 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Sisältö Graafisen ohjeistuksen tarkoitus... 2 Värit... 3 Tunnukset... 4 Typografia... 6 Sovelluksia... 7

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN -Mene osoitteeseen keskustanuoret.fi/user - Kirjoita saamasi käyttäjätunnus ja salasana - Klikkaa yllä olevaa piirisi logoa niin

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

3 TAPAA KATSELLA OHJAUSPANEELIA - 1

3 TAPAA KATSELLA OHJAUSPANEELIA - 1 WINDOWSIN ASETUKSET WINDOWSIN ASETUKSET Asetuksilla pyritään siihen, että käyttö olisi turvallisempaa, helpompaa ja mukavampaa Windowsin asetukset löytyvät Ohjauspaneelista Osa asetuksista on lisäohjelmakohtaisia

Lisätiedot

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Ksenos Prime Käyttäjän opas Ksenos Prime Käyttäjän opas Versio 11.301 Turun Turvatekniikka Oy 2011 Selaa tallenteita. Tallenteiden selaaminen tapahtuu samassa tilassa kuin livekuvan katselu. Voit raahata hiirellä aikajanaa tai käyttää

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Talotietojen päivittäminen

Talotietojen päivittäminen Talotietojen päivittäminen www.seurantalot.fi-sivustolle Pikaohje seurantalojen omistajayhdistyksille 17.6.2015 Suomen Kotiseutuliitto 1 Ohjeen sisältö Palveluun kirjautuminen s. 3 Talosivu s. 4 Tietojen

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen liiketoiminnalliset

Lisätiedot

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Leo Suomela 2 / 13 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aloitusnäkymä... 3 3 Ohjausnäkymä... 4 4 Sivujen lisäys... 6 5 Etusivun määritys... 9 6 Teeman muokkaus... 13 3 / 13

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 17.8.2009 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen

Lisätiedot

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on? Mihin sivulta

Lisätiedot

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston ja sen yksiköiden www-sivuilla noudatetaan yliopiston www-politiikan peruslinjauksia sekä graafisen ohjeiston mukaista visuaalista linjaa. Yhtenäisellä

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

PROJEKTISIVUJEN PAÄ IVITTAÄ MISEN OHJEET

PROJEKTISIVUJEN PAÄ IVITTAÄ MISEN OHJEET PROJEKTISIVUJEN PAÄ IVITTAÄ MISEN OHJEET Suomen partiolaiset Finlands scouter ry 04/2013, muokattu 02/2015 Tämä ohje on tarkoitettu Suomen Partiolaisten hallinnoimien projektisivustojen sisällöntuottajille

Lisätiedot

Tunnuksen päivitys 19.9.2012

Tunnuksen päivitys 19.9.2012 Tunnuksen päivitys 19.9.2012 2 Tampereen yliopiston tunnus Tampereen yliopiston tunnus Tuhannet ihmiset näkevät Tampereen yliopiston tunnuksen päivittäin lomakkeissa, nettisivuilla, raporteissa, esitteissä.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Kotisivut helposti! www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Näin Kotisivukone toimii Kun olet avannut kotisivut Kotisivukoneella, tulet helppokäyttöiseen ylläpitotilaan ja voit heti aloittaa kotisivujen

Lisätiedot

Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä

Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä Viestintäpalvelut 9.6.2015 1 Sivupohjan tekeminen Ennen kuin alat tekemään hankkeen sivuja, tilaa Viestintäpalveluilta hankesivupohja ja ilmoita

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje Tietosuoja-portaali päivittäjän ohje Maisa Kinnunen 2010 1 Sisältö PÄIVITTÄJÄN OHJE Kirjautuminen...3 Sivujen tekstin muokkaus...4 Tiedostojen lisääminen palvelimelle...9 Jos sinun pitää selvittää tiedoston/kuvan

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012

Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012 Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012 1(5) Ohjelmaikkunan osat Valintanauhan tärkeimmät välilehdet ovat Tiedosto, Aloitus, Lisää ja Sivun asettelu. Kuvassa näkyy Aloitus-välilehti.

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO jouni.laaksonen@olfellows.net www.olfellows.net olfellows www.olfellows.net

Lisätiedot

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN 1. KIRJAUDU Navigoi osoitteeseen www.mukaanpartioon.fi. Aloita kirjautumalla: käyttäjätunnus: salasana: lippukunta HpL1Ka KUVA 1: Kirjautumislinkki

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

3. Vasemman reunan resurssiselaimen Omiin resursseihin luodaan uusi Handmade -niminen kansio.

3. Vasemman reunan resurssiselaimen Omiin resursseihin luodaan uusi Handmade -niminen kansio. ActivInspire JATKO AINEISTON TUOTTAMINEN Uuden aineiston tekemisen alkua helpottaa etukäteen tehty suunnitelma (tekstit, kuvat, videot, linkit) miellekarttaa hyödyntäen. Valmista aineistoa voi muokata

Lisätiedot

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI...

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI... OHJE HUOLTAJALLE 2 / 22 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / HUOMAUTUKSET... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi

elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi SISÄLLYSLUETTELO 1 MIKÄ ON ELSA, ENTÄ MOODLE?... 3 1.1 MITÄ KURSSILLA VOIDAAN TEHDÄ?... 3 2 KURSSILLE KIRJAUTUMINEN... 3 3 KURSSILLE LIITTYMINEN...

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot