VUOSIKERTOMUS DDVDQ 6lKN 2\ _ 9DDVDQ 6lKN YHUNNR 2\ _ 2\ 5$9(5$ $E

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus... 4 Konsernin tunnuslukujen kehitys... 8 Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö... 9 Konsernipalvelut Sähkökauppa...11 Kaukolämpö...12 Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Tilinpäätös Vaasan Sähkö -konserni ja Vaasan Sähkö Oy Tuloslaskelma...15 Tase Rahavirtalaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Ympäristökatsaus Eriytetyt tilinpäätökset: Sähkökauppa ja kaukolämpö Tytäryhtiöiden tilinpäätökset: Vaasan Sähköverkko Oy ja Oy RAVERA Ab Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

3 Hannu Linna toimitusjohtaja Toimitusjohtajan katsaus Maaperässä olevien runsaiden liuskekaasuvarojen hyödyntämiseksi kehittynyt teknologia on mullistamassa energiamarkkinoita. Uusien kaasuvarojen ilmestyminen markkinoille muuttaa maailman energiatasapainoa nopein ja voimakkain askelin. USA lisää energiaomavaraisuuttaan ja parantaa elinkeinoelämänsä kilpailukykyä Eurooppaan verrattuna. Uusiutuvien tuotantolähteiden esiinmarssi on saanut vahvan fossiilisen vastaiskun. Euroopan sähkömarkkinoiden luonne näyttää muuttuneen pysyvästi. Syöttötariffeilla tuettu sähkö on volyymiltaan saavuttanut tason, joka häiritsee markkinaehtoista hinnan muodostumista. Muutoksen seurauksena tuotantoinvestoinnit suuntautuvat tuetun sähkön tuotannon rakentamiseen ja markkinaehtoiset investoinnit ovat jäissä. Syöttötariffien aiheuttamat tulonsiirrot ovat merkittäviä. Euroopan talouden heikkous ja kansalliset vihreän sähkön tukitoimet näyttävät syöneet pohjan päästökaupalta. Sähköjohdannaismarkkinoiden käyttäytyminen osoittaa, että markkinat äänestävät päästökaupan kuolemisen puolesta. Suomen talous taantui lievästi vuonna Sähkön pörssihinta Suomen hinta-alueella putosi edellisestä vuodesta 25 prosenttia ja oli vain 36,7 euroa/megawattitunti (MWh). Pohjoismainen vesitilanne oli runsas, ja päästöoikeuden hinta laski tasaisesti koko vuoden ajan. Sähkömarkkinat olivat haasteelliset. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa kasvoi runsaan prosentin edellisestä vuodesta ja oli 85,2 terawattituntia (TWh). Teollisuuden sähkön kulutus aleni, mutta kotitalouksien kulutus sen sijaan kasvoi kylmemmän sään seurauksena. Myös kaukolämmön kulutus kasvoi samasta syystä Suomessa vajaalla seitsemällä prosentilla edellisestä vuodesta. Tunnustusta Vaasan Sähkön toiminnalle Vaasan Sähkö sai merkittävän tunnustuksen voittaessaan asiakaspalautteeseen perustuvan kilpailun Suomen parhaana sähkön kokonaistoimittajana. Myös tuloksellisesti Vaasan Sähkön vuosi 2012 sujui olosuhteisiin nähden hyvin, vaikka ei liikevoitolla mitattuna yltänytkään edellisen vuoden tasolle. Konsernin kokonaistulos oli kuitenkin edellisvuotta parempi johtuen Fingrid-omistuksen myynnistä aiheutuneesta kertaluontoisesta tulosta osakkuusyhtiö EPV Energia Oy:n tuloksessa. Sähkön alhainen markkinahinta heikensi Vaasan Sähkön sähkökaupan tulosta edellisestä vuodesta. Sähköenergian asiakashinta oli kesä-joulukuussa alkuvuotta alemmalla hintatasolla. Energian toimitusmäärä oli GWh, missä oli kasvua noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Alhainen sähkömarkkinahinta teki merkittävän loven myös vuoden 2012 kaukolämpötoiminnan tulokseen. Vaskiluodon laitoksen tuotantoa jouduttiin sähkön hinnan vuoksi subventoimaan ja kesällä siirryttiin tuottamaan kaukolämpö öljykattiloilla. Kaukolämmön toimitusmäärä oli 691 gigawattituntia (GWh) ja kasvoi Vaasassa 12 prosenttia edellisestä vuodesta. Westenergyn jäte-energialaitoksen ja Vaskiluodon biopolttoaineen kaasutuslaitoksen valmistuminen ovat merkittävästi vähentäneet kaukolämmön tuotannon sähkömarkkinariskiä. Jatkossa kaukolämmön tuotanto jakautuu jäte-energian, bioenergian ja hiilen varaan lähes tasaosuuksin. Vuoden ilmastoteko -palkinnon tavoittelussa tämä kokonaisuus on kolmen finalistin joukossa. Vuoden menestyjä oli Vaasan Sähköverkko Oy, jonka liikevaihto kasvoi ja taloudellinen tulos parani merkittävästi edellisestä vuodesta. Verkkoinvestointien taso säilyi edelleen korkeana. Sähköverkko- ja katuvalourakointiyhtiö Oy RAVERA Ab:n liikevaihto supistui niukasti, vaikka myynti konsernin ulkopuolelle oli ennätyksellistä. Tytäryhtiöiden tulosta rasittivat kertaluonteisina vuoden 2013 kesäkuun alussa toteutuvan eläkepaketin kustannukset. Vuoden vaihteessa toteutui kauppa, jonka seurauksena Vaasan Sähkö Oy osti Vähänkyrön kunnalta sen omistamat EPV Energia Oy:n sekä Hiirikosken Energia Oy:n osakkeet. Työn tuottavuus on henkilöstön toimesta kehittynyt myönteisesti, työilmapiiri on kannustava ja menestyi hyvin toteutetuissa yritysvertailuissa. Kiitän henkilöstöä, hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. 3

4 Hallituks en toimintakertomus Kaj Skåtar puheenjohtaja varatuomari hallituksen puheenjohtaja lähtien hallituksen jäsen lähtien Miapetra Kumpula-Natri varapuheenjohtaja kansanedustaja hallituksen jäsen lähtien Markku Mäntymaa Mauri Holma Teija Laitinen kansanedustaja hallituksen jäsen lähtien toimitusjohtaja hallituksen jäsen lähtien professori hallituksen jäsen lähtien Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vaasan Sähkö Oy täytti 120 vuotta Energiakonserni jatkoi lievää kasvua talouden matalasuhdanteesta riippumatta. Edellistä vuotta kylmempi sää lisäsi energian kulutusta. Koko toimintavuoden aikana vallitsi Pohjoismaissa runsas vesitilanne, mikä alensi sähkökaupan kannattavuutta ja korotti välillisesti kaukolämmön hankintakustannuksia. Vuoden loppupuolella otettiin käyttöön Westenergy Oy:n jäte-energialaitos sekä aloitettiin Vaskiluodon Voima Oy:n kaasutuslaitoksen koekäyttö. Nämä tuotantoinvestoinnit puolittavat hiilen osuuden ja pudottavat öljyn osuuden viidesosaan kaukolämmön tuotannossa. Päästökaupan piirissä olevien hiilidioksidipäästöjen määrä alenee yli tonnia vuodessa. Vaasan Sähkö Oy osti allekirjoitetuilla kauppakirjoilla Vähänkyrön kunnan energiaomistukset. Vaasan Sähkö Oy osti EPV Energia Oy:n osakkeita 1,7 prosenttia. Vuoden 2013 alussa Hiirikosken Energia Oy siirtyi Vaasan Sähkö Oy:n omistukseen. Taloudellinen kehitys Konsernin vuoden 2012 liikevaihto oli 149,8 (140,2) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 6,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto laski 3,7 prosenttia, ollen 24,6 (25,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdot kasvoivat kaikilla konsernin liiketoiminnoilla Oy RAVERA Ab:ta lukuun ottamatta. Konsernin tulosta paransi 6,2 miljoonan euron osuus EPV Energian tuloksesta, mikä oli seurausta kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n myynnistä saaduista kertaluonteisista tuloista. Konsernin tulos kokonaisuudessaan oli tyydyttävä. Sähkökaupan liikevaihto oli 87,5 (85,4) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 31,8 (28,9) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 27,5 (24,7) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 12,2 (12,5) miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevoitto oli 13,0 (15,6) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevoitto oli 3,9 (4,6) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto oli 7,4 (4,8) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevoitto oli 0,4 (0,6) miljoonaa euroa. 4

5 Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään gigawattituntia (1 754 GWh), sähkön siirto 979 gigawattituntia (952 GWh) ja kaukolämmön myynti 691 gigawattituntia (617 GWh). Konsernin tilikauden voitto oli 24,4 (20,7) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 12,5 (16,7) miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sähkökauppaliiketoiminnan osuus tilikauden tuloksesta oli 67,6 prosenttia (69,4 %). Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni Emo Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 6,8 % 3,1 % 15,5 % 4,5 % 2,7 % 15,0 % Liikevoitto % 16,4 % 18,2 % 22,6 % 13,5 % 16,9 % 22,2 % Oman pääoman tuotto % *) 14,0 % 12,8 % 16,2 % 12,1 % 16,1 % 21,6 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 14,9 % 14,4 % 18,9 % 12,6 % 17,0 % 23,4 % Omavaraisuusaste % *) 67,0 % 68,1 % 70,5 % 59,9 % 63,2 % 67,8 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 1,2 0,9 0,8 1,0 0,8 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 24,8 (34,3) miljoonaa euroa, josta EPV Energia Oy:n osakkeet 9,2 (11,8) miljoonaa euroa, Westenergy Oy:n investoinnit olivat 4,3 (10,3) miljoonaa euroa Bruttoinvestoinnit Konserni Vaasan Sähkö Oy - Sähkökauppa Vaasan Sähkö Oy - Kaukolämpö Vaasan Sähkö Oy - Palvelut Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,5 (1,7) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 36,4 (32,6) miljoonaa euroa Maksuvalmius oli vuoden aikana kohtalainen, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 1,7 (5,9) miljoonaa euroa. Henkilöstö Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni Emo Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy, Oy Enerit Ab sekä Smedsby Värmeservice Ab. Vuoden 2013 alusta konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Hiirikosken Energia Oy. 5

6 Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Tilikauden päättymisen jälkeen on hyväksytty sulautumissuunnitelma Hiirikosken Energia Oy:n sulauttamiseksi Vaasan Sähkö Oy:öön. Hiirikosken Energian verkkoliiketoiminnot siirretään liiketoimintasiirrolla Vaasan Sähköverkko Oy:öön, sähkön tuotanto ja myynti sulautetaan Vaasan Sähkö Oy:öön. Teollisuuden Voima Oyj on pörssitiedotteessaan informoinut varautuvansa siihen, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön kaupallinen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen Arvio tulevasta kehityksestä Lähivuosien investointitaso tulee päästöttömän sähköntuotannon rakentamisen takia pysymään korkeana. Merkittävimmät investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat edelleen EPV Energia -konsernin omistamien tuulivoimayhtiöiden Rajakiiri Oy:n ja EPV Tuulivoima Oy:n sekä myöhemmässä vaiheessa Suomen Merituuli Oy:n tuotantolaitokset. Olkiluodon kolmosyksikön rakentamisen viivästyminen tulee myös vaatimaan oman pääoman vahvistamista. Myös uusien toimitilojen rakentaminen voimalaitostontille on merkittävä investointi. Konsernin vahvasta taloudellisesta asemasta huolimatta rahoitusmarkkinoiden epävarmuus muodostaa merkittävän haasteen investointiohjelman toteuttamiselle. Kokonaisuudessaan näkymät ovat konsernin kasvun ja kannattavuuden kannalta vakaat. Tutkimus- ja kehitystoiminta Vaasan Sähkö Oy:n oma liiketoiminta perustuu valmiin teknologian hyväksikäyttöön. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiateknologian kehittämiseen on aiempien vuosien tapaan panostettu yhteistyökumppanien kautta. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. 6

7 Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat (69 732) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on (16 710) miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ,62 euroa osinkona jaetaan 200,00 euroa/osake eli yhteensä ,00 euroa jätetään omaan pääomaan ,62 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on osaketta, joiden nimellisarvo on 50,46 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Yhtiökokouksen huhtikuussa 2009 valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon Jarmo Wahlström (puh.joht.), Juha Häkkinen (varapuh.joht.), Ragnvald Blomfeldt (varapuh.joht.), Viveca Bäck, Erik Cederholm, Niilo Hamari, Raija Kumpula, Pentti Paloniemi, Urpo Saari, Anna Swanljung, Anne Södervik, Tuula Wägar sekä (Roger Thölix, kuollut ) Reinhold Klockars alkaen. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina neljä luottamusmiestä. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Ragnvald Blomfeldtin, Niilo Hamarin, Juha Häkkisen ja Jarmo Wahlströmin, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh.joht.), Mauri Holma, Markku Mäntymaa ja Teija Laitinen. Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa tilikauden aikana. Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht.), Heikki Lamminmäki, Tarja Launonen, Arja Rosing ja Ossi Suortti. Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh.joht.), Frans Liski ja Kyösti Salo. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg. 7

8 160 30% % 20% 15% % 5% 0 0% Liikevaihto (milj.euroa) Liikevoitto-% 25 25% 20 20% 15 15% Konsernin tunnuslukujen kehitys Tilikauden voitto (milj.euroa) % 5% 0% Sijoitetun pääoman tuotto-% % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% ,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0% Omavaraisuusaste-% Investoinnit (milj.euroa) Maksuvalmius (Quick Ratio) 2012 MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET Vaasan Sähkö on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiakonserni. Vaasan Sähköllä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Konserni kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 8

9 Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot: avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia koko alueelle. Konserni tuntee vastuunsa ympäristöstä ohjaten toimintaansa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä avointa vuorovaikutusta. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja edistetään. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan. Työtä pyritään rationalisoimaan ja tehostamaan sekä tekemään työ mielekkäämmäksi henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia, joustavuutta ja koulutusta tarjoamalla. Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon ja paikallinen sopiminen tähtäävät tasapainoisen työyhteisön kehittämiseen. Vuonna 2011 aloitettu kokonaisvaltainen hyvinvointikartoitus saatettiin loppuun talven 2012 aikana. Tulokset henkilökohtaisesta lähes vuoden kestävästä hyvinvointivalmennuksesta valitulle 17 hengen ryhmälle olivat sen verran positiivisia, että yhteistyötä päätettiin jatkaa. Hyvinvointikartoitus koko konsernin henkilöstölle uusittiin toukokuussa. Vuonna 2012 työsuhteessa olevien henkilöiden määrä konsernissa oli keskimäärin 190, kun henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 179. Konsernin henkilöstön keski-ikä nousi yhdellä kuukaudella ja oli vuoden lopussa 44 v 10 kk (44 v 9 kk). Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy RAVERA Konserni Henkilöstö (90) 31 (29) 65 (65) 187 (184) Henkilöstö keskimäärin (85) 29 (29) 66 (63) 179 (177) Keski-ikä 46 v 3 kk 46 v 8 kk 42 v 44 v 10 kk Koulutus keskimäärin/henkilö/vuosi 3,7 pv 2,8 pv 4,7 pv 3,9 pv Sairauspäivät keskimäärin/henkilö/vuosi 7,3 pv 5,5 pv 11 pv 8,4 pv Ylityöt keskimäärin/henkilö/vuosi 20 h 23 h 73 h 40 h 9

10 Arja Rosing talousjohtaja Konsernipalvelut Taantuma lievensi volyymikasvua konsernipalveluissa palveluiden sähköistyminen jatkui Taantuma ja sen vaikutukset asiakasmääriin loivensivat volyymikasvua konsernipalveluissa verrattuna vuoden takaiseen. Panostaminen sähköisiin palveluihin jatkui mm. e-laskukampanjoinnilla ja online-palvelujen kehittämisellä. Vuoden 2013 vaihteessa avatun uuden online-palvelun käyttäjiksi oli tammikuun 2013 lopussa rekisteröitynyt jo yli 600 asiakasta. E-laskujen määrä kaikista myyntilaskuista oli vuonna 2012 n. 14 prosenttia ja ostolaskuista jo yli 66 prosenttia Suuri muutos e-laskumäärissä tullaan näkemään kuitenkin vuonna Kansallisen suoraveloituksen päättyminen tammikuussa 2014 tulee lisäämään myyntilaskutuksen e-laskun saajien määriä. Nyt päättyvän suoraveloituspalvelun piirissä on tällä hetkellä n. 20 prosenttia myyntilaskuista. Vuoden 2013 aikana suoraveloituslaskut muunnetaan joko e-laskuiksi tai suoramaksuiksi, riippuen siitä onko asiakkaalla verkkopankki käytössään vai ei. Pankit ovat arvioineet 80 prosentilla suoraveloitusasiakkaista olevan verkkopankki käytössään ja nämä asiakkaat tulevat siis suoraveloitusmuunnon yhteydessä saamaan automaattisesti e-laskun. Asiakkaille, joilla ei ole verkkopankkia käytössään on tarjolla ns. suoramaksupalvelu, joka muistuttaa nykyistä suoraveloitusta hyvin paljon. Asiakkaiden tyytyväisyys toimialan parhaimmistoa Loppuvuonna 2012 tehty Energiateollisuus ry:n tilaama energia-alan yhteinen asiakastyytyväisyystutkimus osoitti, että Vaasan Sähkö -konsernin asiakastyytyväisyys on alan kärkeä. Tutkimukseen osallistuttiin kolmessa sarjassa; sähkön myynnin, sähkön siirron ja kokonaistoimituksen sarjoissa. Yrityksiä alalta oli mukana vertailussa 14 yhtiötä siirron ja kokonaistoimituksen sarjoissa ja seitsemän sähkön myynnin sarjassa. Kokonaistoimitus-sarjassa Vaasan Sähkö sijoittui ensimmäiseksi yleisarvosanalla erinomainen, sähkön myynti -sarjassa toiseksi myöskin yleisarvosanalla erinomainen ja sähkön siirto -sarjassa kuudenneksi yleisarvosanalla erittäin hyvä. Kaikissa sarjoissa konsernin asiakaspalveluhenkilöstön ammattitaito, ystävällisyys ja tavoitettavuus nousivat vahvuuksiksi. Näiden lisäksi konsernin tiedottamisen luotettavuus sai kiitosta. Sähkön siirtoliiketoiminta sai myös toimialan keskiarvoa selvästi korkeammat arvosanat siirtohintojen kohtuullisuudesta. Asiakastietojärjestelmä etäluenta-aikaan Elokuussa 2011 käynnistetty mittava työ asiakasrajapinnan tulevaisuuden IT-järjestelmien rakentamiseksi tuotti yhden ratkaisun vuoden 2013 alussa, jolloin allekirjoitettiin järjestelmätoimittaja Empower Oy:n kanssa sopimus asiakastietojärjestelmän päivittämiseksi yhdessä kolmen muun energiayhtiön kanssa. Kahtena seuravana vuonna tullaan tekemään työtä saattaaksemme mm. laskutuksen ja myyntireskontran järjestelmät etäluenta-aikaa palveleviksi. Maksuvalvonnan merkitys jälleen kasvussa Pitkin vuotta 2012 uutisoitiin valtakunnan mediassa huolestuttavasta maksuhäiriömerkintöjen kasvusta Suomessa. Kaiken kaikkiaan maksuhäiriömerkintöjen määrä Suomessa kasvoi 11 prosenttia vuodessa. Viimeksi vuoden 2012 lukuja vastaaviin määriin on ylletty vuonna Tämä on omiaan lisäämään yrityksen maksuvalvonnan roolia yhdessä vahvistetun uuden perintälain kanssa. Laki astuu voimaan Hiirikosken Energia Oy osaksi Vaasan Sähkö -konsernia Loppuvuodesta 2012 Vaasan Sähkö Oy osti Hiirikosken Energian Oy:n kaikki osakkeet Vähänkyrön kunnalta. Yritysjärjestelyjen valmistelut aloitettiin kesällä 2012 ja yhtiön integroiminen Vaasan Sähkö -konserniin saataneen päätökseen kesäkuun 2013 alkuun mennessä. Rahoitusmarkkinoilla turbulenssia Rahoitusmarkkinoiden muutokset vuoden aikana asettivat omat haasteensa konsernin investointien rahoituksen suunnitteluun. Konsernin rahoituspolitiikan päivitys aloitettiin syksyllä 2012 ja olleessa kokouksessaan konsernihallitus vahvisti rahoituspolitiikan periaatteet. Konsernin sisäinen pankki kassavirran hallintaan Vuoden 2012 aikana otettiin vaiheittain käyttöön konsernin sisäinen pankki -järjestelmä. Sisäisen pankin käyttöönotto parantaa konsernin likviditeetin hallintaa ja helpottaa konsernin sisäisiä rahoitusjärjestelyjä. Järjestelmän avulla konsernin rahat ovat tehokkaasti konserniyhtiöiden käytössä. 10

11 Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 3 3 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Henkilöstö keskimäärin Sähkökauppa Täydet vesivarastot ja teollisuuden vähenevä sähkönkäyttö laskivat sähkön pörssihintaa Kokonaisuudessaan sähkön käyttö Suomessa kasvoi 1,1 prosenttia vuonna Heikon taloustilanteen vaikutuksesta teollisuuden sähkön kulutus väheni 4 prosenttia mutta muu kulutus lisääntyi 5 prosenttia. Hyvä vesitilanne Pohjoismaissa, päästöoikeuksien alhainen hintataso ja taloustilanteesta aiheutunut sähkön heikentynyt kysyntä laskivat sähkön pörssihintaa. Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta laski 25 prosenttia vuodesta 2011 ja oli 36,64 euroa/megawattitunti. Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli kalleimmillaan helmikuussa 52,81 /MWh. Halvimmillaan se oli heinäkuussa 13,36 /MWh. Viimeksi kuukausihinnan taso on ollut yhtä alhainen vuonna Vuositasolla Suomen aluehinta oli 5,44 /MWh systeemihintaa korkeampi. Asiakasmäärä lähes ennallaan Vuoden lopussa sähköä myyntiin sähkönkäyttöpaikkaan, mikä vastaa suunnilleen edellisvuoden tasoa. Sähkönmyynnin volyymi kasvoi hieman lähinnä kylmän joulukuun ansiosta. Markkinointisuunnitelman mukaisesti asiakashankintakampanjoita toteutettiin Länsi- ja Pohjois- Suomessa. Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Westenergyn laitoksen sähköntuotanto alkoi Sähkönhankinta oli gigawattituntia vuonna Lisäystä edelliseen vuoteen oli 3 prosenttia. Vaasan Sähkö osti joulukuussa Vähänkyrön kunnalta sen omistamat EPV Energian osakkeet. Osakkeisiin liittyvä sähkönsaantioikeus vuokrattiin Hiirikosken Energialle siihen saakka, kunnes se sulautuu Vaasan Sähköön. Vaasan Sähkön ja Westenergyn yhteinen jätteiden energiahyötykäyttöön perustuvan voimalaitoksen koekäyttö alkoi elokuussa. Laitoksen sähköntuotantolaitteet siirtyivät Vaasan Sähkön omistukseen, kun laitoksen kaupallinen käyttö alkoi joulukuun lopulla. Ydinvoimaresurssien lisäyksen käyttöönotto tulee viivästymään Olkiluodon kolmannen yksikön (OL3) valmistumisen siirtyessä vielä parilla vuodella eteenpäin. Sähkön alhainen markkinahinta heikensi tulosta Sähkökaupan liikevaihto oli 87,5 milj. euroa ja liikevoitto 13,0 milj. euroa vuonna Tulos jäi budjetoidusta sähkömarkkinoiden alhaisen markkinahintatason seurauksena. Riskienhallinta perustui hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet Vaasan Sähkö Oy Rajakiiri Oy 60,2 % 42,3 % 9,8 % Innopower Oy Tornion Voima Oy 100 % EPV Energia Oy 100 % EPV Alueverkko Oy Teollisuuden Voima Oyj PVO-Huippuvoima Oy 6,6 % 58,5 % 100 % 7,2 % Pohjolan Voima Oy 50 % 50 % 50 % Rapid Power Oy Vaskiluodon Voima Oy 11

12 Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 10,2 0,4 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Henkilöstö keskimäärin Kaukolämpö Kylmä loppuvuosi kasvatti kaukolämmön myyntiä Vuosi 2012 oli kaukolämmön myynnin kannalta pääosin budjetoidun mukainen. Erittäin kylmä joulukuu kuitenkin kasvatti kaukolämmön myynnin niin, että kasvua budjetoituun määrään tuli noin 2 prosenttia ja edelliseen vuoteen jopa 12 prosenttia. Vuoden 2012 kokonaismyynti oli 691 gigawattituntia (GWh), josta 338 GWh suuntautui asuintaloille, 327 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 26 GWh Smedsby Värmeservice AB:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2012 oli 56,5 euroa/megawattitunti (sis. alv), kun se edellisenä vuonna oli 57,2 /MWh. Kaukolämmön energiamaksu säilyi ennallaan, mutta suurentunut myyntivolyymi laski hieman myynnin keskihintaa. Westenergyn jätteenpolttolaitos aloitti kaukolämpötuotannon Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 752 GWh. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 606 GWh sekä kierrätyskelvottomalla yhdyskuntajätteellä Westenergyn jätteenpolttolaitoksella 98 GWh. Yhteistuotannon määrä vastasi yhteensä liki 94 prosenttia koko hankinnasta. Kesällä Vaskiluoto 2:n huoltoseisokin aikana sekä talvipakkasilla, kun Vaskiluoto 2:n teho ei riittänyt, lämpöä tuotettiin myös omilla öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla. Oman lämpökeskustuotannon kokonaismäärä vuonna 2012 oli 48 gigawattituntia eli runsas 6 prosenttia koko hankinnasta. Loput kaukolämmön vuosihankinnasta eli noin 0,15 prosenttia muodostui dieselmoottorien koeajolämmöstä (noin 0,1 GWh) sekä kaatopaikkakaasun poltosta (noin 1,1 GWh). Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä , jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 274 MWh. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 61,7 GWh eli 8,2 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Uusien asiakkaiden määrä kasvoi oleellisesti Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 81 uutta asiakasta, joista 69 oli omakotitaloja. Liittyjien määrä kasvoi oleellisesti verrattuna edelliseen vuoteen. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 73 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 175 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 16 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 221 kilometriä. Suurin yksittäinen verkostoinvestointi oli noin 6 kilometriä pitkän kaukolämpöjohdon rakentaminen Westenergyn jätteenpolttolaitokselle. 12

13 Juha Rintamäki toimitusjohtaja, Vaasan Sähköverkko Oy Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 11,2 3 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % 12 8 Henkilöstö keskimäärin Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvistä palveluista Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan asukkaille ja yrityksille. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön kokonaan omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Kylmä loppuvuosi käänsi sähkön käytön kasvuun Kylmä joulukuu ja teollisuustuotannon elpyminen käänsivät sähkön kokonaiskulutuksen valtakunnallisesti reilun prosentin kasvuun. Vaasan Sähköverkon alueella kasvua oli yhteensä 2,8 prosenttia. Asiakkaille siirretyn sähkön määrä oli 979 (952) gigawattituntia. Sähköverkkoon liitettiin 471 (487) uutta kiinteistöä, ja siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä (63 394) kpl. Verkkoinvestointien määrä oli 8,6 (9,2) miljoonaa euroa. Merkittävin investointi oli Närpiön Träskbölen sähköaseman ja Taklax-Träskböle 110 kv voimajohdon rakentaminen. Hinnoittelu kohtuullista Siirtohintoihin tehtiin heinäkuun alusta lähtien keskimäärin viiden prosentin korotus. Korotuksen taustalla olivat kasvaneet pääomakustannukset ja yleinen kustannustason nousu. Vaasan Sähköverkon siirtohinnoittelu on korotuksen jälkeenkin valtakunnan keskitasoa edullisempaa ja täyttää Energiamarkkinaviraston valvontamallin hinnoittelun kohtuullisuuden vaatimukset. Häiriötön sähkön siirto Toimintavuotena ei ollut merkittäviä ilmastollisista syistä johtuvia keskeytyksiä. Vaasan Sähköverkon alueella kirjattiin toimintavuoden aikana kokonaisuudessaan 386 (153) keskijänniteverkon käyttökeskeytystä. Vaasan Sähköverkon keskijänniteverkon vuotuinen keskeytysaika oli 120 (332) minuuttia asiakasta kohden. Toimitusvarmuuden kehittämiseksi on jatkettu verkon kaapelointia ja linjojen siirtoa teiden varsille. Osana pitkän tähtäimen verkon kehittämissuunnitelmaa Närpiössä otettiin käyttöön uusi sähköasema sekä jatkettiin vika-aluetta rajaavien verkkokatkaisijoiden asennuksia. Ympäristö Energiatehokkuuden parantamiseksi verkostohäviöitä pienennettiin kohdennetuilla verkkoinvestoinneilla sekä asiakkaiden energiatehokkuusneuvonnalla. Laitetilojen lämmitysjärjestelmissä on siirrytty käyttämään lämpöpumppuja. 13

14 Mika Kuusisto toimitusjohtaja, Oy RAVERA Ab Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % -2,5 14 Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilöstö keskimäärin Oy RAVERA Ab Oy RAVERA Ab on sähköverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tie- ja katuvalaistukseen erikoistunut Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiö. Vuonna 2012 konsernin sisäisen verkonrakennuksen liikevaihto laski ns. etelä-piirin verkkoalueen siirryttyä vuoden alussa toisen verkonrakennusurakoitsijan hoidettavaksi. Konsernin ulkopuolisen rakentamisen liikevaihto nousi merkittävästi, joka tasapainotti kokonaistilannetta. Valaistustoiminto kasvatti vuoden aikana liikevaihtoaan pääasiassa energiansäästötavoitteisiin liittyvien valaisinvaihtojen takia. Kokonaisliikevaihto laski hieman 12,2 (12,5) milj. euroon. Liikevoitto laski 0,36 (0,63) milj. euroon. Tilinpäätöksessä on mukana vuonna 2013 toteutettavasta eläkepaketista johtuva kertaluonteinen kirjaus 0,25 milj. euroa. Kaikkien liiketoimintojen tulos oli kuitenkin positiivinen. Vuoden aikana sähköverkon suunnittelutoiminta lisääntyi merkittävästi verkkoasiakkaiden siirryttyä enenevässä määrin KVR-rakentamiseen (kokonaisurakka). Vuoden aikana tehostettiin erityisesti projektien läpimenoaikoja, projektiseurantaa sekä projektiraportointia. Uusina liiketoimintoina toteutettiin teollisuuden sähköistysratkaisuja sekä kaukolämmön etäluettavien mittareiden asennustoimintaa. Kunnossapitoliiketoiminnan prosesseja tehostettiin edelleen ja sille asetetut tehokkuusvaatimukset saatiin pääsääntöisesti toteutettua. Yhteistyö alihankintaketjun kanssa toimi tehokkaasti vakiintuneiden kumppanuuksien ja toimintatapojen avulla. Vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 58 (60). Verkonrakennustoiminto Verkonrakennuksen liikevaihto laski 4,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja tulostaso jäi odotetusta, johtuen pääasiassa pienentyneestä liikevaihdosta, materiaalihintojen ennakoitua korkeammasta noususta sekä kertaluonteisesta eläkekirjauksesta. Verkonrakennuksen painopistealueina olivat kaapeliverkon suunnittelu ja rakentaminen sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi. Sähköverkkoa koettelevat myrskyt ja suuret lumikuormat työllistivät alkuvuonna usean viikon ajan. Valaistustoiminto Valaistustoiminto kehittyi sekä liikevaihdon että liikevoiton suhteen myönteisesti vuoden 2012 aikana. EU:n asettamiin energiansäästötavoitteisiin liittyviä valaisinvaihtotöitä jatkettiin vuoden aikana ja valaistustoiminnossa tehtiin lisäksi Vaasan kaukolämmön mittariasennuksia. Työtapojen tehostuminen entisestään näkyi tuloksen parantumisena. Toiminnan kehittäminen Vuoden aikana perustettiin uusi sopimustoimittajan ylläpitämä varastointijärjestelmä RAVERAn omistuksessa olevalle materiaalille. Tämä parantaa merk ittävästi mm. uusiokäyttömateriaalien sekä projekteista palautuvien materiaalien kiertoa. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi työnohjauksen raportointijärjestelmä, joka tehostaa projektiseurantaa sekä projektien tuloutuksen ennustamista. Työsuojelun kehittämistä jatkettiin vuoden aikana ja työsuojeluun liittyviä erilaisia työsuojelukampanjoita järjestettiin sekä omalle henkilöstölle että sopimusurakoitsijoille mm. henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöön liittyen. Yrityksen sisäisiä työmaa-auditointeja tehtiin säännöllisesti. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Syksyllä käydyn tarjouskilpailun jälkeen Vaasan kaupungin tie- ja katuvalaistuksen kunnossapitosopimus siirtyi toisen urakoitsijan vastuulle viiden vuoden mittaisella sopimuksella. Jälkikirjoitus Toimitusjohtaja Mika Kuusisto on ilmoittanut siirtyvänsä toisen yhtiön palvelukseen. Hallitus kiittää toimitusjohtaja Kuusistoa erinomaisesta työstä hänen johtaessaan ja kehittäessään yhtiötä runsaan neljän vuoden ajan. Hallitus on käynnistänyt toimenpiteet uuden toimitusjohtajan palkkaamiseksi. Hannu Linna hallituksen puheenjohtaja

15 Tilinpäätös (1000 ) Vaasan Sähkö -konserni Vaasan Sähkö Oy TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista VOITTO ENNEN SATUNNAISERIÄ Satunnaiset erät VOITTO SATUNNAISERIEN JÄLKEEN Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

16 Tilinpäätös (1000 ) Vaasan Sähkö -konserni Vaasan Sähkö Oy TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA Tilinpäätössiirtojen kertymä VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA

17 Tilinpäätös Vaasan Sähkö -konserni (1000 ) Vaasan Sähkö Oy RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta TILIKAUDEN VOITTO Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut verot liiketoiminnasta Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Konsernitilisaamisten /-velkojen muutos Liittymismaksujen lisäys Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Saadut ja maksetut konserniavustukset -10 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

18 Tilinpäätöksen liitetiedot Vaasan Sähkö -konserni kuuluu Vaasan kaupungin konserniin. Vaasan kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Vaasan kaupunki, Vaasanpuistikko 10, Vaasa. Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhtiöinä kaikki ne yhtiöt, joiden osakkeiden tuottamasta äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 %. Sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintameno-menetelmän mukaisesti. Konsernin oman pääoman eliminointi on tehty tasekaavan mukaisessa järjestyksessä ylhäältä alaspäin. Osakkuusyritykset EPV Energia Oy, Smedsby Värmeservice Ab ja Oy Enerit Ab on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Yhden rivin pääomaosuus-menetelmästä poiketen EPV Energia -konsernin tulokseen sisältyvä kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n myynnistä saatu kertaluonteinen tulo (6,2 milj. euroa) on erityisluonteensa vuoksi merkitty rahoitustuottojen ryhmään. Konserniliikearvon poistoajan määrittämisessä on otettu huomioon energiantuotanto- ja siirtotoiminnan investointien pitkäaikaisluonne. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, voitonjako sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Lähipiiritapahtumat Tavanomaisessa liiketoiminnassaan lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Vaasan Sähkö Oy toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudettavat ehdot, poikkeuksena osakkuusyhtiö EPV Energia Oy, jota käsitellään jäljempänä tässä liitetiedossa. VAASAN KAUPUNKI JA VAASAN KAUPUNKI -KONSERNIN YHTIÖT Kaikki liiketoimet Vaasan Sähkö Oy:n ja Vaasan kaupungin sekä Vaasan kaupunki konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. OSAKKUUSYRITYKSET Vaasan Sähkö Oy omistaa osuuksia EPV Energia Oy:ssä, joka puolestaan omistaa tuotanto-osuuksia eri tuotantoyhtiöistä. Osakassopimuksien nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella. Jokainen omistaja on vastuussa omistusosuuttaan vastaavasta kustannusosuudesta, tuotannon määrästä riippumatta. EPV Energia Oy ei ole voittoa tuottava yritys, koska EPV Energia Oy ostaa sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja valmisteverot. Hinta on yleensä markkinahintaa alempi. Johdannaissopimukset Vaasan Sähkön riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Salkunhallinnassa noudatetaan yhtiön hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa. Riskipolitiikkaa toteutetaan salkunhallintaperiaatteella. Myyntitoiminnalle ja tuotantotoiminnalle on omat salkkunsa, joiden tila ja riskit analysoidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Altistumista markkinahintariskille mitataan, rajataan suojauskaupoilla ja raportoidaan systemaattisesti riskikäsikirjassa määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Salkunhallinnassa noudatetaan jatkuvasti hallituksen hyväksymiä riskirajoja. Riskienhallinnan keinona käytetään pääasiallisesti riskien pienentämistä. Johdannaissopimuksiin sovelletaan pääasiassa suojauslaskentaa. Suo jauslaskentaa sovellettaessa johdannaisinstrumenttien tulosvaikutus kirjataan yhtä aikaa suojattavan kohteen kanssa ja suojauslaskennan alaisten erien realisoitumattomat tulokset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Trading-salkun realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet ja liikearvo 5-10 vuotta Konserniliikearvo 20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat vuotta Energian tuotantolaitteet 25 vuotta Sähkönjakeluverkosto vuotta Kaukolämpöverkosto vuotta Koneet ja kalusto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5-10 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan määräisenä. Eläkemenojen jaksotus Konserniyhtiöiden eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiössä tehtyihin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Rahoitusomaisuus Emoyhtiön konsernitilien rahavaroihin sisältyy tytäryhtiöiden varoja. Yhtiöllä on vastaavasti velkaa tai saamista tytäryhtiöiltä. Muut vastuut Käytöstä poistettavien CCA-kyllästettyjen pylväiden käsittelymaksut kirjataan kuluiksi niiden realisoitumisvuonna. Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset Sähkökauppaliiketoiminnan lisäksi yhtiön tilinpäätös sisältää kaukolämpöliiketoiminnan. Sähkönsiirtotoiminta on yhtiöitetty alkaen. Yhteisten kulujen ja tase-erien jakoperusteet Tiettyyn liiketoimintaan kuuluvat kulut ja tuotot on kirjattu suoraan kyseiselle toiminnalle. Yhteiset kulut on jaettu liiketoiminnoille sisäisen laskennan avulla. VL2:n kaukolämpöosan poistot on kaukolämpö laskuttanut sisäisesti sähkökauppaliiketoiminnalta siten, että nettopoistoista kohdistuu 14 % kaukolämmölle ja 86 % sähkön hankinnalle Elektrowatt-Ekonon laskelman mukaan. 18

19 Tuloslaskelman liitetiedot Liite Vaasan Sähkö -konserni (1000 ) Vaasan Sähkö Oy LIIKEVAIHDON JAKAUMA 1 LIIKEVAIHTO ENSISIJAISEN SEGMENTIN MUKAAN Vaasan Sähkö Oy - sähkökauppa Vaasan Sähkö Oy - kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab VS Tuulivoima Oy Segmenttien välinen liikevaihto Yhteensä VALMIIDEN JA KESKENERÄISTEN TUOTTEIDEN VARASTOJEN MUUTOS LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet Konsernin sisäiset myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet 4 Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot MATERIAALIT JA PALVELUT Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys tai vähennys Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut HENKILÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA (osa-aikaiset suhteutettuna) Toimihenkilöitä Työntekijöitä Vaasan Sähkö Oy Oy RAVERA Ab Vaasan Sähköverkko Oy Yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Saadut korvaukset palkoista Aktivoidut palkat Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut kiinteät henkilösivukulut Muut henkilöstön vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut Aktivoidut henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut

20 Tuloslaskelman liitetiedot Liite Vaasan Sähkö -konserni (1000 ) Vaasan Sähkö Oy Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut Toimitusjohtajat Hallituksen jäsenet Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Hallintoneuvoston jäsenet Yhteensä POISTOT JA ARVONALENTUMISET Aineettomat hyödykkeet Poisto aineettomista oikeuksista Poisto liikearvosta -3-3 Poisto muista pitkävaikutteisista menoista Yhteensä Aineelliset hyödykkeet Poisto rakennuksista ja rakennelmista Poisto energiantuotantolaitteet Poisto sähkönjakeluverkosto Poisto kaukolämpöverkosto Poisto muista aineellisista hyödykkeistä Yhteensä Suunnitelman mukaiset poistot Konserniliikearvon poisto & konsernireservin vähennys Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Vapaaehtoiset henkilösivukulut Vuokrat Toimitilakulut Ajoneuvokulut ATK-laite- ja ohjelmistokulut Muut kone- ja kalustokulut Matkakulut Edustuskulut Myynti- ja markkinointikulut Tutkimus- ja kehityskulut Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut Tilintarkastusmenot, veroneuvonta Tilintarkastusmenot Muut hallinto- ja liikekulut Käyttöomaisuuden luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet Liiketoiminnan muut kulut