Varkauden kaupunginkirjasto. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Varkauden kaupunginkirjasto Toimintakertomus

2 1 SISÄLLYS o Kirjastotoimenjohtajan katsaus. 2 o Kirjaston palvelut 3 Lainauspalvelut. 3 Kirjat kotiin -palvelu.. 5 Aineistokokoelma.. 5 Tilat, laitteet ja aukiolo 7 Käyttäjäkysely o Satutuokiot o Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus. 10 o Hankkeet o Tapahtumat 17 o Näyttelyt. 22 o Kangaslammin lähikirjasto ja yhteispalvelu.. 26 o Tilastotietoja 29

3 2 Kirjastotoimenjohtajan katsaus vuoteen 2013 Vuoden 2013 tilastolukuja tarkastellessa nähdään, että hankintojen kokonaismäärä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua selittävät kuitenkin kirjaston vuoden varrella saamat lahjoitukset. Valtaosa niistä on aikuisten tieto- ja kaunokirjallisuutta. Lasten ja nuorten aineiston hankinnassa on vähennystä yli viidennes edelliseen vuoteen verrattuna. Lainaus pääkirjastosta ja Kangaslammin lähikirjastosta väheni noin 6 %. Huolestuttavaa on se, että lasten- ja nuortenkirjojen lainaus on pienentynyt prosentuaalisesti huomattavasti enemmän kuin aikuisten kirjalainaus. Kirjastorakennukseen muutti uusia toimijoita vuoden loppupuolella. Nuorisopalvelut otti käyttöönsä tiloja eri puolelta rakennusta: toimistohuoneita sekä kokoontumistiloja saatiin pohjakerrokseen tyhjillään olleista huoneista. Erityisnuorisotyöntekijät ja etsivät nuorisotyöntekijät laittoivat rakennuksessa olevan asuinhuoneiston omien tarpeidensa mukaiseksi. Kirjaston pääsisäänkäynnin vieressä aloitti toimintansa Mediakeskus, jonka nimi myöhemmin muutettiin Po1nt Warkaudeksi, koska kirjastossa on jo Mediakeitaana tunnettu tila. Nuorisokahvila jatkoi toimintaansa pohjakerroksessa. Vuoden aikana kirjasto osallistui erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Suurimmat tapahtumat, Vekara-Varkaus ja Tarinoiden Taulumäki toteutettiin onnistuneesti aikaisempien vuosien malliin. Kirjasto oli yhdessä muiden kaupungin yksiköiden kanssa mukana Savon Sampo -messuilla. Messuja varten rakennettu Varkauden vesitornin pienoismalli sijoitettiin myöhemmin kaupunkilaisten nähtäväksi pääkirjaston näyttelytasanteelle. Hyvän mielen päivä toteutettiin huhtikuussa yhdessä Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen kanssa. Kirjasto sai valtionavustusta Kuvallisuutta kirjastoon hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa ja selkiyttää visuaalista ilmettä mm. fyysisessä kirjastotilassa, tiedottamisessa, opasteissa ja toiminnassa. Kirjaston henkilökunnalle pystyttiin järjestämään koulutusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on niukkojen taloudellisten resurssien aikana merkittävä asia työntekijöiden työhyvinvoinnin ja ammatillisen osaamisen kannalta.

4 3 Kirjaston palvelut Lainauspalvelut Varkauden kaupunginkirjaston kokonaislainaus oli vuonna 2013 yhteensä lainaa. Lainaus pieneni edelliseen vuoteen verrattuna lähes 6 prosenttia. Sama kehitys on havaittavissa Itä-Suomen muissakin kirjastoissa, joissa lainaus vähentyi keskimäärin 4 prosenttia. Suurin prosentuaalinen väheneminen oli katoavien tallennevälineiden kuten kasettimuotoisen aineiston lainoissa. Samalla kun kasettien toistovälineet katoavat kodeista, myös kirjastot luopuvat näistä aineistoista. Kokonaislainaus asukasta kohti oli Varkaudessa n. 16 lainaa ja koko maassa n. 17 lainaa. Musiikkiäänitteiden lainaus on vähentynyt lähes 18 prosenttia ja muiden äänitteiden, kuten äänikirjojen lainaus n. 11 prosenttia. Lasten kauno- ja tietokirjallisuuden lainat ovat vähentyneet yhteensä n. 26 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ainoastaan muista kirjastoista tilattujen kaukolainojen määrä on kasvanut kolmanneksen. Kirjaston jatkuvasti pienentyvät aineistomäärärahat lisäävät kaukolainoja ja vähentävät lainoja omasta kokoelmasta. AINEISTO LAINAUSMÄÄRÄ Kirjat DVD Lehdet ym aineistot Musiikkiäänitteet Nuotit 7365 Muut äänitteet 6574 CD-ROM levyt 1182 Kaukolainat 810 Lainatuimmat aikuisten cd-levyt Lainatuimmat lasten cd-levyt Jesse Kaikuranta: Vie mut kotiin Riitta Korpela: Paras ystävä Vain elämää jatkuu Fröbelin palikat: Zupadibum Topi Sorsakoski: Kultaa ja timantteja Ipanapa 3. Laura Närhi: Tuhlari Lasten hittiparaati 3. Metallica: S & M Vauhtivarpaat Tikanmäki: Maisemakuvia Suomesta Hertan maailma Josh Groban: All the echoes Hevisaurus: Räyh! Johanna Kurkela: Sudenmorsian Kehokekkerit Yö: Kiitos ja kunnia Riitta ja Ti-Ti Nalle-perhe Diandra: Outta my head Ammuu: Tarktori

5 4 Lainan hinta oli Varkaudessa halvempi kuin koko Suomessa keskimäärin: meillä 2,9 /laina ja koko maassa 3,4 /laina. Myös lainaajien määrä on vähentynyt samalla, kun alueen asukasluku on pienentynyt. Lainaajien osuus koko asukasmäärästä on Varkaudessa 32 %, kun vastaava luku koko maassa oli 38 %. Lainausautomaatin käyttö näyttää vakiintuneen siten, että n. 30 prosenttia lainoista lainataan automaatin kautta. Aineiston lainausta aktivoidaan vaihtuvilla näyttelyillä ja teemapäivillä. Myös tapahtumien yhteydessä yleisöllä on mahdollisuus tutustua tapahtuman aiheisiin liittyvään kirjallisuuteen ja muuhun aineistoon. Suosittuja ovat myös kerran kuukaudessa järjestettävät varaston avointen ovien päivät. Lainauksessa on eroja myös viikonpäivien välillä. Vilkkain lainauspäivä on edelleen maanantai ja hiljaisin torstai. Lainaustoiminta hiljenee joka päivä viimeisen aukiolotunnin aikana. Lainatuimmat kotimaiset romaanit 2013 Lainatuimmat tietokirjat 2013 Pirjo Rissanen: Kamomillasola Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat Anneli Kivelä: Katajamäki-sarja Enni Mustonen: Kultarikko Tuija Lehtinen: Tuhansien aamujen talo Leena Lehtolainen: Paholaisen pennut Sofi Oksanen: Puhdistus Pirjo Hassinen: Popula Panu Rajala: Lavatähti ja kirjamies Arno Kotro: Veitsen terällä Anneli Kanto: Pala palalta pois Sirkka Hirsijärvi: Tutki ja kirjoita Kai Hakkarainen: Tutkiva oppiminen Ihmisen psykologinen kehitys Ihmisen fysiologia ja anatomia Tommy Hellsten: Saat sen mistä luovut Fyysisten käyntien määrä on hiukan pienentynyt, mutta vastaavasti verkkokäyntien määrä on lisääntynyt. Kunkin aukiolotunnin aikana Varkauden kirjastoissa kävi 49 asiakasta, kun koko Suomen vertailuluku oli 38 asiakasta/tunti. Kirjastossa järjestettäviin tapahtumiin osallistutaan vilkkaammin kuin koko maassa keskimäärin. Meillä tapahtumiin osallistujia on 173 kutakin tuhatta asukasta kohtaan, kun vastaava luku koko maassa on 140 osallistujaa. Suurin selittäjä näin suurelle erolle koko maahan verrattuna on Tarinoiden Taulumäki tapahtuma, joka vetää yli tuhat osallistujia vuodesta toiseen. Kaiken kaikkiaan Varkaudessa tarjotaan kirjastopalvelut taloudellisesti. Toimintakulut olivat vuonna 2013 huomattavasti pienemmät kuin koko maassa. Varkauden kirjastolaitos käytti toimintaansa 48 ja koko maa keskimäärin 59 asukasta kohti. Myös henkilöstökulut ovat Varkauden kirjastossa maan keskimääräisiä henkilöstökuluja pienemmät: Varkaudessa 27

6 5 asukasta kohti, muualla maassa 32. Lisäksi kirjaston kokonaistalouden vertailuluvut ovat pienemmät kuin Pohjois-Savon ja koko maan luvut keskimäärin. Kirjat kotiin -palvelu Kirjastopalveluja annetaan myös liikuntarajoitteisille henkilöille kotipalvelun avulla. Savonia ammattikorkeakoulun opiskelija Nadia Hartikainen teki vuonna 2013 selvitystyön Varkauden kirjaston kotipalvelusta. Opinnäytetyö käsittelee Varkauden kirjaston kotipalvelun kehittämistä. Kirjastosta toivottiin uusia ideoita kuljetusten ja asiakashankinnan järjestämisessä. Työ oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa käytettiin laadullista menetelmää. Lähestymistavaksi tutkimuksen tekijä valitsi tapaustutkimuksen. Aineistoa kerättiin kyselyn ja haastatteluiden avulla. Nadia Hartikainen kartoitti kirjaston tilanteen sekä henkilöstö- ja talousresurssien sekä ajan käytön osalta. Varkauden kirjaston kotipalvelua hoitaa kolme työntekijää muun työn ohessa. Ennen tutkimusta kotipalvelussa on kolme asiakasta. Enimmillään kirjasto voi ottaa 10 asiakasta. Yksi palvelukoti hakee itse siirtokirjat. Markkinoimalla voidaan saada lisää yhteisöasiakkaita vanhus- ja vammaisyksiköistä. Varkauden kirjaston kotipalvelun kustannuksia olivat vuoden 2013 alussa kirjastotyöntekijän palkat ja auton kilometrikorvaukset noin 200 euroa vuodessa. Kun käytetään kuljetuksessa tukihenkilöitä, kilometrikorvaukset pienevät. Kotipalveluun kuluu nyt noin 3 tuntia kirjojen valitsemiseen ja 1,5 tuntia kuljetukseen kuukaudessa, koska asiakkaita on kolme. Se tarkoittaa, että aineiston valitsemiseen menee tunti/asiakas. Jos kirjastolla on 10 asiakasta, se vie aikaa 10 tuntia kuukaudessa, mutta aika säästetään kuljetuksessa. Markkinointi ja tukihenkilöiden ohjaus vie lisää aikaa. (Nadia Hartikainen: Kirjaston kotipalvelun kehittäminen. Opinnäytetyö Savonia ammattikorkeakoulu, 2013) Helmikuun lopulla 2013 päättötyön tekijä otti yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Haluttiin selvittää, voivatko he olla mukana kirjaston kotipalvelutoiminnassa erityisesti kirjakassien kuljetuksen osalta. Yhteydenotot saivat Lions Club, Rotaryklubi, Zonta-kerho, Varkauden seurakunta, Punainen Risti ja Partio-Unnukka. Oltiin myös sähköpostitse yhteydessä Varkauden sosiaali- ja terveyspalveluun. Nadia Hartikaisen päättötyön tulokset toivat muutoksia kirjaston kotipalveluun. Palvelun nimi muutettiin Kirjat kotiin -palveluksi. Uusi yhteistyökumppani ja aineiston kuljettaja löytyi Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelusta. Kaksi vapaaehtoista ystäväpalvelun työntekijää hoitaa Kirjat kotiin palvelun kuljetuksen vuorokuukausin. Heille korvataan bensakulut, muita kustannuksia kirjastolle ei tule. Asiakkaille tästä on se etu, että vapaaehtoistyöntekijöillä on enemmän aikaa istua ja rupatella heidän kanssaan. Kirjojen valinnan hoitavat edelleenkin kirjaston työntekijät. Vuonna 2013 palveluun liittyi muutama uusi asiakas, tällä hetkellä kirjoja viedään kuuteen paikkaan. SPR:n kautta syntyy myös uusia asiakassuhteita. Aineistokokoelma

7 6 Varkauden kirjaston kokoelmat ovat määrältään yhtä suuria kuin muutkin pohjoissavolaisten kirjastojen kokoelmat suhteutettuna asukaslukuun. Vuonna 2013 tehostettiin aineistokokoelman ajanmukaistamista. Myös varastokokoelmaa alettiin inventoida. Poistoja tehtiin harkitusti mutta rohkeasti. Koska kirjaston varastotilat ovat rajalliset, ei ole syytä säilyttää käyttämätöntä aineistoa. Kuitenkin valtakunnallisiin lukuihin verrattuna poistojen määrää voidaan vielä suurentaa. Meillä poistettiin n. 2,8 % kokoelman määrästä kun koko Suomessa poistojen määrä on 6,7 % kokoelman määrästä. Valtakunnallinen Varastokirjasto palvelee Kuopiosta käsin myös varkautelaisia asiakkaita antamalla kaukolainoja. Eri osastojen lainattavien kokoelmien lisäksi kirjastossa on kaksi arkistokokoelmaa: Ruukki- ja Warkaus-kokoelmat. Ruukki-kokoelma on sijoitettu käsikirjaston vitriinikaappeihin. Se sisältää ennen vuotta 1916 painetun kirjallisuuden ja niteitä on 681 kappaletta. Warkaus-kokoelmassa on kotiseutuaineistoa. Siihen kuuluu varkautelaisten kirjailijoiden tuotantoa ja Varkauden aluetta käsittelevää aineistoa, yhteensä 1872 kappaletta. Kirjojen lisäksi Warkaus-kokoelmaan kuuluu äänitteitä, nuotteja, lehtiä ja pienpainatteita. Kokoelma Aineistolajit Määrä Muutos vuoteen 2012 kirjat nuotit musiikkiäänitteet muut äänitteet videot CD-ROM- levyt DVD- ja Blu-ray -levyt muut aineistot kokoelmat yhteensä Kirjaston kokoelmien kokonaismäärä on pienentynyt vuonna ,7 prosenttia eli 1274 nidettä. Vuoden aikana kielikurssiaineisto siirrettiin kieltenopiskeluun liittyvän kirjallisuuden yhteyteen. Samalla saatiin lisää aineiston esittelytilaa aikuistenosastolle. Hankinnat Aineistolajit Määrä Muutos vuoteen 2012 kirjat nuotit musiikkiäänitteet muut äänitteet videot 0-1 CD-ROM- levyt 5 +3 DVD- ja Blu-ray -levyt muut aineistot hankinnat yhteensä

8 7 Hankintojen kokonaismäärä on kasvanut hiukan, mikä johtuu siitä, että vuonna 2013 kirjasto sai poikkeuksellisen paljon kirjoja lahjoituksena. Mutta kun vertaillaan hankintojen kokonaismäärää joko Pohjois-Savon tai koko maan yleisiin kirjastoihin, olemme heikossa asemassa. Kun Pohjois- Savon kirjastoihin hankittiin vuonna 2013 n. 400 kappaletta uutuusaineistoja 1000 asukasta kohti, sai Varkauden kirjasto hankittua aineistomäärärahoillaan vain 262 kappaletta uutuusaineistoja 1000 asukasta kohti. Aineistohankintojen osalta olemme reilusti vertailukirjastojen alapuolella. Hankintojen pienuus heijastuu suoraan lainauslukuihin ja kirjaston käyttöön muutenkin. Tilat, laitteet ja aukiolo Kirjaston asiakastilat ovat säilyneet ennallaan. Sen sijaan kokonaistiloissa on tapahtunut muutoksia. Kulttuuripalvelut muuttivat pois pohjakerroksen toimistosta helmikuussa. Kulttuuritoimisto palvelee kaupungintalolla ja tapahtumasihteeri toimii Navitas Kehityksen organisaatiossa. Nuorisopalvelut muuttivat kirjastoon Joutenlahden tiloista kesän aikana. Syyskuun alusta lähtien olivat nuorisopalvelujen tilat käyttövalmiina. Nuorisokahvila oli toiminut alkuvuoden perjantaiiltaisin kirjastotalon pohjakerroksen kokoustiloissa. Nuorisopalvelun muuton jälkeen Nuorisokahvila sai uusia tiloja osittain entisen kulttuuritoimiston tiloista. Jatkossa suuri kokoussali palvelee sekä nuoria että tilaa vuokraavia yhdistyksiä. Syksystä alkaen Nuorisokahvila on avoimena kolmena päivänä viikossa. Lisäksi pohjakerroksesta löysi oman paikkansa myös käden taitojen tila ja etsivä nuorisotyö. Mediakeitaalle lisättiin nuoria palvelevaa tiedotusta. Myös aktiivitaulun käyttö lisääntyi kirjastonkäytön opetuksessa, koska henkilökunta sai koulutusta taulun käyttömahdollisuuksista. Lastenosaston viereen avattiin nuorisopalvelujen Mediakeskus (myöhemmin tila sai nimekseen Po1nt Warkaus), jossa on valokuvausstudio kameroineen, videokameroineen ja editointilaitteineen. Pääkirjaston asiakkaita palvelevista laitteista käytetyimmät ovat asiakastyöasemat, joita aikuistenosastolla on viisi ja käsikirjastossa kolme. Kesän 2013 aikana asiakaslaitteiden ohjelmistot päivitettiin ja uusittiin. Lisäksi kaikissa asiakastiloissa on langaton yhteys oman kannetavan tietokoneen käyttäjille. Osassa työasemia on tulostus- ja skannausmahdollisuus. Paperikopioista peritään 0,50 kappaleelta. Asiakastyöasemien käyttö vähenee samalla, kun kotien internetyhteydet lisääntyvät ja tehostuvat. Asiakkaiden käytössä on myös digitointilaitteet nauhamuotoiselle kuva-aineistolle. Sukututkijoita varten on filmi- ja korttimuotoisten mikrofilmien lukulaite, josta dokumentit voidaan tallentaa muistitikulle tai tulostaa paperimuodossa. Musiikkiosaston soittohuonetta käyttivät musiikin harrastajat, niin ryhmät kuin yksilöt yhteensä 895 tuntia vuonna 2013.

9 8 Auditorion laitteiston uusiminen aloitettiin. Tilaan on asennettu uusi videotykki. Myös mikrofonit uusitaan. Laitteiston uusinta- ja korjaustyöt jatkuvat vielä vuonna Kirjaston aukioloaika väheni 96 tuntia, koska pääkirjasto ei ollut enää vuonna 2013 auki sunnuntaisin ja kesälauantaisin. Kesällä 2013 Mikkelin maakuntakirjasto käynnisti hankkeen, jossa arvioitiin Itä-Suomen yleisten kirjastojen tiloja. Tässä Tilat syyniin arviointihankkeen loppuraportissa arkkitehtiopiskelija Milla Rusanen toteaa Varkauden kirjastosta seuraavaa: Varkauden kirjasto on tiloiltaan hyvin avara ja valoisa. Kirjastossa on myös paljon erilaisia tiloja eri käyttöön, mistä johtuen kaikenlaisille tapahtumille ja näyttelyille on tilaa hyvin. Kirjastolla on myös erillisiä vuokrattavia tiloja esimerkiksi yhdistysten käyttöön. Monipuolisten tilojen lisäksi kirjastossa on hyvin tilaa eri ikäryhmille. Lasten ja nuorten osastot ovat sopivat suhteessa kirjaston kokoon ja nuorille on erillinen tila, mediakeidas. Sen lisäksi, että mediakeidas toimii nuorten oleskelutilana, siellä voidaan pitää erilaisia luentoja ja tilaisuuksia. Vaikka kirjastossa on monipuolisesti eri tiloja, voisi osan käyttöä vielä parantaa. Kirjastoon kuuluu suojainen terassi, jolla on todella hyvä sijainti lähellä sekä aikuisten että lasten osastoa, mutta terassia ei varsinaisesti käytetä. Terassi olisi hyvä lisä kirjastoon etenkin kesäaikaan. Terassin aitoja parantamalla se saataisiin tiiviimmin osaksi muita kirjaston tiloja niin, että sitä voitaisiin myös valvoa helposti. Kirjastoon kuuluu myös erillinen satutuntitila, mutta se sijaitsee erillään lastenosastosta, ja sinne joudutaan kulkemaan henkilökunnan tilojen kautta. Avaamalla seiniä tämäkin tila voitaisiin ottaa joustavammin lastenosaston käyttöön ja tehostaa tilankäyttöä. Satutuntitilan voisi avata kirjastosaliin samalla tavalla kuin Iisalmen tai Kiuruveden kirjastoissa. Satutuntitilan ja terassin käytön tehostamisen lisäksi kirjastoon tarvittaisiin lisää tilaa tietokoneille. Tällä hetkellä Varkauden ja Kangaslammin kirjastossa on yhteen laskettuna liian vähän tietokoneita suhteutettuna asukaslukuun. (Milla Rusanen: Tilat syyniin Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen tilojen arviointihanke, kesä elokuu 2013 : loppuraportti, 2013) Käyttäjäkysely Vuonna 2013 tehtiin Varkauden kirjaston käyttäjäkysely, joka oli osa yleisten kirjastojen kansallista kyselyä. Varkauden kirjastossa vastaajia oli 93. Enemmistö vastaajista oli ikähaarukassa vuotta. Eläkeläisiä vastaajista oli 36 %, työssä käyviä 26 %, opiskelijoita 17 % kuten myös työttömiä.

10 9 Tärkeimpänä kirjaston palveluna vastaajat pitivät lainausta, toisella sijalla oli lehtisalin käyttö. Tärkeäksi koettiin myös aineistoihin tutustuminen paikan päällä, tiedonhaku jostakin aiheesta, ajanvietto kirjastotiloissa sekä tietopalvelun käyttö. Vaikka lainaus vähenee, kirjastossa vietetty aika lisääntyy. Vajaa kolmannes vastaajista seurasi kirjastoa sosiaalisessa mediassa. Yleensä verkon kautta hoidettiin lainojen uusimista, aineiston hakua ja varausten tekoa. Osalla vastaajista ei ollut lainkaan omaa kotikonetta, joten verkkoasiointia hoidettiin kirjastokäynnin yhteydessä. Kirjaston kotisivulla käydään melko harvoin, mutta Warkauden Lehden ilmoituspalstaa kommentoitiin näppäräksi. 85 % vastaajista piti kirjaston sijaintia vähintäänkin sopivana. Yhtä moni piti myös aukioloaikoja hyvinä. Myös kirjaston tiloihin oltiin tyytyväisiä. Asiakastietokomeiden kuitenkin koettiin vastaavan heikosti asiakkaitten tarpeisiin. Samoin kirjaston tiedotustoiminnassa on toivomisen varaa. Epäkohtina pidettiin aineiston jonotusjärjestelmää, eräpäivämuistutuksen maksullisuutta ja wc-tilojen puutteita. Ne, jotka osaavat käyttää verkkoa, kokivat kirjaston verkkopalvelut helpoiksi. Vastaajista 88 % oli sitä mieltä, että kirjat ja lehdet vastasivat heidän tarpeitaan vähintäänkin hyvin. Elokuvien, äänikirjojen, musiikkiäänitteiden ja kielikurssien osalta tyytyväisiä oli 61 % vastaajista, mutta tyytymättömiäkin oli 13 %. Vaikka aineistokokoelmaa pidettiin kokonaisuutena hyvänä, kohdistuivat enimmät toiveet sellaisiin lehtiin, jotka kirjastomme kokoelmasta puuttuvat. Henkilökunnan tavoitettavuutta piti 90 % vastaajista joko hyvänä tai erittäin hyvänä. Erittäin hyvänä pidettiin myös henkilökunnan kykyä vastata kysymyksiin. Puutteita löytyi henkilökunnan kyvystä vastata tietokoneiden ja laitteiden ongelmiin. Vain 55 % vastaajista piti sitä vähintäänkin hyvänä ja vastaavasti 12 % huonona tai erittäin huonona. Kokonaisuutena kirjastopalveluja pidettiin hyvin toimivina. Tutkimuksessa selvitettiin myös kirjaston hyötyjä ja vaikutuksia. Kirjasto on auttanut löytämään asiakkaan tarvitsemaa tietoa joko jonkin verran tai huomattavasti 89 prosentilla vastaajista. Kirjastopalvelujen koettiin tukevan lukemis- ja kulttuuriharrastuksia ja tarjoavan virikkeitä enemmistöllä vastanneista. Yli puolet vastanneista koki, että kirjastopalvelut lisäsivät sosiaalisia kontakteja. 92 % vastaajista koki kirjaston parantaneen elämänlaatua huomattavasti tai jonkin verran.

11 10 Satutuokiot Lastenkulttuurikeskus Verson työntekijä piti kirjastolla satutunteja kerran viikossa tiistaisin. Satutunneilla esiteltiin ja luettiin kirjoja teemoittain sekä askarreltiin, laulettiin, leikittiin ja piirrettiin. Yleensä satutuokioihin osallistui kerrallaan lasta. Kirjastonka yto opetus ja kirjavinkkaus Kirjaston noidat- kirjasto eskareille tutuksi näytellen Varkaudessa ovat esikoululaiset saaneet tutustua kirjaston toimintaan satunäytelmän keinoin jo yli kymmenenä keväänä. Vuoden 2013 näytelmässä pieni velhokoululainen joutuu kiusaajien uhriksi, kun hänen lentävä luutansa ei suostu tottelemaan. Hän pakenee kiusaajiaan velhokoulun kirjastoon, jossa tuttu kirjastonhoitaja lupaa auttaa pulassa olevaa koululaista. Kun pikkuvelho vastaa oikein kysymyksiin, hän saa taikajuomaa ja hänen luutansa rupeaa tottelemaan. Kysymykset ovat luonnollisesti kirjastoaiheisia. Onnelliseksi lopuksi kaikki ystävystyvät. Näytelmäryhmän vanha konkari Liisa Harlin jäi pois, ja hänen paikkansa otti Virpi Naumanen. Muut ryhmän jäsenet ovat Kati Leväinen, Tiina Pelli ja Leena Ruotsalainen.

12 11 Näytelmäryhmä kiersi kaikki esikoulut, joita on 12 kpl, uutena paikkana päiväkoti Aarrearkku. Näytelmän näki kaikkiaan 375 lasta. Joka vuosi näytelmää seuranneita lapsia on käynyt vanhempineen kirjastossa hankkimassa oman kirjastokortin. Kirjavinkkaus Kirjaston lasten- ja nuortenosastolla tilastoitiin vuonna 2013 kymmenen luokkakäyntiä (kirjastonkäytön opetustuntia), joihin osallistui 228 alakoulujen oppilasta. Kouluilla sekä kirjaston tiloissa pidettiin kahdeksan kirjavinkkaustuntia, joihin osallistui 198 oppilasta. Kirjavinkkaustunneilla esitellään kirjoja, tavoitteena saada oppilaat kiinnostumaan niistä. Tapana on ollut lainata esiteltävät kirjat luokalle muutamaksi kuukaudeksi. Ryhmäkäynnit kirjastolla Kirjastonkäytön opetustunneilla esitellään kirjaston tilat sekä kirjastoaineistoa, kerrotaan miten kirjat on sijoitettu hyllyihin, miten kirjastokortin saa, millaiset laina-ajat ja lainojen uusimismahdollisuudet ovat, miten aineistoa on käsiteltävä, sekä neuvotaan tiedonhakua aineistorekisteristä. Kirjastolla kävi luokkien lisäksi esimerkiksi eläkeläisryhmiä, Marttoja ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoita eri aloilta tutustumassa palveluihin ja toimintaan. Heille esiteltiin älytaulun äärellä esimerkiksi kotisivuja, verkkokirjaston käyttöä, kirjaston Facebook-sivuja ja kerrottiin digitointihuoneesta, kotipalvelusta ja tapahtumista. Varkauden eläkkeensaajat kutsuivat kirjastonhoitajan tilaisuuteensa Kuoppakankaan työkeskukselle kertomaan kirjaston uusista palveluista. Paikalla oli noin 150 henkilöä kuuntelemassa. Käyttäjäkoulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 1237 henkilöä. Hankkeet Verkkopuikkarihanke II Verkkopuikkari jatkuu : sähköisen asioinnin tukeminen on Varkauden kirjaston yhdessä Leppävirran ja Heinäveden kirjastojen kanssa toteuttama jatkohanke, johon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi avustusta Hanke käynnistettiin 2012 ja lopetettiin Tässä raportissa aikaisempaa vuoden Verkkopuikkari hanketta kutsutaan Verkkopuikkari I hankkeeksi ja vuoden Verkkopuikkari hanketta Verkkopuikkari II hankkeeksi. Verkkopuikkari nettineuvoja opastaa lähinnä vanhusväestöä internetin sekä ATK-laitteistojen ja - ohjelmistojen käytössä, kuten aiemmin Verkkopuikkari I -hankkeessa.

13 12 Verkkopuikkari II -hankkeessa ei enää suoritettu kartoitustyötä, vaan luotettiin asiakkaiden vertaismarkkinointiin ja Verkkopuikkari I-yhteistyökumppaneiden aiempaan markkinointityöhön. Verkkopuikkari I -hankkeesta saatujen kokemusten ja palautteen nojalla Verkkopuikkari II - hankkeen toiminta painottui yksilöopastukseen. Pääasiallisin syy tähän oli asiakkaiden tarve saada luottamuksellista yksilöopastausta erityisesti pankkiasioiden ja terveydenhoidon palvelujen käyttöön verkossa. Aiempien hyvien kokemusten perusteella Verkkopuikkari II -hanke toteutettiin pääpiirteittäin kuten Verkkopuikkari I -hanke, mutta painotus oli ryhmien sijaan yksilökoulutuksessa. Verkkopuikkari-nettineuvoja vastasi keskitetysti Verkkopuikkari II -hankkeen käytännön toteutuksesta. Koska ryhmäopastustilaisuuksia järjestettiin aiempaa vähemmän, ajanvaraus henkilökohtaiseen nettineuvontaan tapahtui kirjastoilla. Kukin kirjasto huolehti itse Verkkopuikkari -aikojen varaukset nettineuvojan ohjeiden ja aikataulutuksen mukaisesti. Kaikissa kolmessa kirjastossa käytettävissä olevat henkilökohtaiset koulutusajat varattiin nopeasti loppuun. Niukkuuden jakamisessa lisäongelmaksi muodostui se, että asiakas ei aina saapunutkaan varaamalleen opastusajalle. Hanke toteutettiin kolmessa jaksossa: ja ja Aikajaotuksen tarkoituksena oli saada hankkeen alkupäähän pitkä intensiivinen koulutusjakso, jossa kukin asiakas saisi enemmän aikaa henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Jälkimmäisellä jaksolla oli tarkoitus kerrata opittua ja opetella myös uusia asioita sekä uusien että vanhojen asiakkaiden kanssa. Hankkeen viimeinen, viikon mittainen Verkkopuikkari -jakso pidettiin marraskuussa, josta toiminta jatkui luontevasti vuoden 2014 alussa alkaneelle, kirjaston omana toimintana järjestetylle Verkkopuikkaroinnille. Verkkopuikkari-nettineuvoja toteutti itsenäisesti niin Verkkopuikkari I - kuin Verkkopuikkari II-hankkeet. Asiakkaita ohjattiin yksilöläheisesti heidän omien tarpeidensa mukaan. Koulutuspaikkoina toimineet toimipisteet olivat Varkauden kirjasto, Leppävirran kirjasto, Heinäveden kirjasto ja Kangaslammin lähikirjasto. Ryhmäopastustilaisuudet Paikka Tilaisuudet Osallistujia yhteensä Leppävirta 1 5 Heinävesi 2 4 Yhteensä 3 9 Yksilökohtaiset koulutustunnit Paikka Koulutuspäiviä Osallistujia yhteensä Varkaus Leppävirta 8 38

14 13 Heinävesi 9 34 Yhteensä Ryhmäopetustilaisuuksiin ja yksilökohtaisiin koulutustunteihin osallistui yhteensä 229 henkilöä. Noin puolet Verkkopuikkari II -hankkeeseen osallistujista oli vanhoja tuttuja Verkkopuikkari I - hankkeesta. Noin % asiakkaista oli hakemassa neuvoa joihinkin yksittäisiin, selvästi rajautuviin ongelmiin, ja % tarvitsi ohjausta netin käytön perustaitojen ylläpitämisessä sekä ohjaajan läsnäoloa, rohkaisua ja tukea uuden oppimisessa. Opastus- ja koulutusaiheet Verkkopuikkari II -hankkeeseen osallistuneilla asiakkailla oli hyvin erilaisia tarpeita, joihin he halusivat Verkkopuikkari -nettineuvojan opastusta. Esimerkkejä keskeisimmistä aihepiireistä: o o o o o o o o o Käyttöjärjestelmät (XP, Vista, Windows 7, Windows 8, Linux) ja resurssienhallinta Oheislaitteiden käyttö ja liittäminen tietokoneeseen ja laitteiden valintaan liittyvät kysymykset Sähköpostiohjelmat (Gmail, Yahoo, Hotmail, Suomi24, Luukku) Sosiaalinen nettiympäristö (erilaiset chatit ja keskustelufoorumit, Facebook, Twitter, Skype) sekä blogit ja blogialustat Tietoturvakysymykset Tiedonhaku internetistä mm. Google Verkkokaupat ja niistä ostaminen Pankkiasiointiin liittyvät asiat Viranomaisasiointiin liittyvät seikat (Kela, veroasiat, vakuutusyhtiöt, maanmittaushallinto ja kaavoitus, metsiin liittyvät portaalit) Aiempaa vahvemmin nousivat esiin jokapäiväiseen asiointiin liittyvät ongelmat, etenkin pankki- ja viranomaisasiointi. Näin Verkkopuikkari I -hankkeen loppuraportissa ounasteltu keskeisin haaste toteutui. Hankkeesta opittua Otaksuttavasti hankkeeseen kuuluvien kuntien eri toimintayksiköillä, esim. sosiaali- ja terveystoimella, olisi mahdollisuus kertoa vanhusväestöön kuuluville asiakkailleen Verkkopuikkari -hankkeesta ja sieltä saatavasta ohjauksesta ja koulutuksesta, mutta toistaiseksi tämän keinon mahdollisuudet ovat selvittämättä.

15 14 Verkkopuikkarin käytettävissä tulee olla tavanomaista toimisto- tai kotikäyttöä monipuolisempi laite- ja ohjelmistovalikoima. Lisäksi verkkopuikkarin tulee olla perehtynyt laitteisiin ja ohjelmistoihin sekä myös asiakkaiden moninaisiin, eri elämänalueisiin liittyviin nettiasioinnin tarpeisiin. Se, miten laajasti tähän haasteeseen voidaan vastata, on ennen kaikkea työaikaan liittyvä resurssikysymys. Ajanvaraustoiminta tulee olla yhdenmukaista ja toimia samoilla säännöillä jokaisessa hankkeeseen osallistuneessa kirjastossa. Osa vanhusväestöstä on arkipäivässään läheisessä yhteydessä toisiinsa ja heidän todettiin keskustelleen runsaasti keskenään verkkopuikkaamisesta. Vanhusväestö ei usein halua hakea apua paikallisten esim. kyläyhdistysten kautta netissä tapahtuvan asioinnin ongelmiin, koska kysymys on hyvin henkilökohtaisesta pankki-, terveydenhoito- ja viranomaisasioinnista. Avuksi otetaan mieluummin täysin ulkopuolinen, luotettava neuvoja, jolle voidaan uskoutua. Se, että useimpien palveluntarjoajien Internet -ympäristöt ovat vanhusväestölle vaikeakäyttöisiä, on kuitenkin koettu toisarvoiseksi ongelmaksi. Selvästi suurempi ongelma on se, että ympäristöt muuttuvat kaiken aikaa, ja useimmat palveluntarjoajat antavat laadultaan keskinkertaista, mutta usein ylihinnoiteltua ja vaikeasti hahmotettavaa puhelinneuvontatukea omalle Internet - ympäristölleen ja -palveluilleen. Tämä koskee yhtälailla julkisia kuin yksityisiä palveluntarjoajia. Internet -pohjaisten asiointiympäristöjen lisääntyminen on suoraan vaikuttanut asiointiongelmien kasvuun. Pienille paikkakunnille tyypillinen on seuraavanlainen kehityskulku: jokainen toimija, niin yksityinen kuin julkinen, on vähentänyt henkilökohtaista "tiskillä tapahtuvaa" palveluaan ja siirtänyt toimintansa nettiin mitä moninaisimpiin ympäristöihin. Tämä tulee kasvamaan tulevaisuudessa yhä isommaksi ongelmaksi, etenkin haja-asutusalueilla. Vilkaisu tulevaisuuteen Koska haja-asutusalueiden ja pienten paikkakuntien perinteinen, kasvokkain tapahtuva palveluasiointi tulee vähenemään tulevaisuudessa, siirrytään yhä enemmän itsepalveluun pohjautuviin Internet -ympäristöihin, jopa päivittäistavarain kauppaa myöten. Vaikka useimmat yksityiset palveluntarjoajat ja viranomaistahot pyrkivät kehittämään Internet -ympäristöjään helppokäyttöisemmiksi, vastuu- ja tietoturvakysymykset sekä yhä pikkutarkemmaksi muuttuva lainsäädäntö kasaavat vaivattomalle nettipalvelujen käytölle yhä korkeampia esteitä. Henkilökohtainen opastaminen Internetin sisältöön ja käyttöön nousee kirjastoaineiston lainaamisen ja tietopalvelun ohella keskeiseksi osaksi tulevaisuuden kirjastojen toimintaa. Verkkopuikkari on eräs esimerkki siitä, miten tulevaisuuden kirjastot täyttävät perinteistä sivistystehtäväänsä modernissa kansalaisyhteiskunnassa. Huolimatta kaikkialla vaikuttavista säästöpaineista Varkauden kirjasto on päättänyt lähteä rakentamaan verkkopuikkariointia kiinteäksi osaksi kirjaston omaa toimintaa. Vuonna 2014 tämä konkretisoituu siten, että tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä syys-, loka- ja marraskuussa Verkkopuikkari I ja Verkkopuikkari II hankkeenvetäjä opastaa ajan varanneita asiakkaita yksilökohtaisella koulutuksella yhden työviikon kuukautta kohti. Leppävirran kirjastolla asiakkaiden tietokone/verkko-ohjaus jatkuu henkilöresurssien salliessa.

16 15 Kuvallisuutta kirjastoon tilan ja tiedon visualisointi Varkauden kaupunginkirjasto sai vuonna 2013 avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista 5500 euroa kirjaston visualisointihankkeelle. Siinä vaiheessa emme arvanneetkaan, kuinka laajasta asiasta on kysymys. Pyrimme kirjaston tiloissa ja toimissa asiakaslähtöisiin ratkaisuihin. Kirjaston visuaalista olemusta arvioitaessa on tärkeää asiakkaan kannalta toiminnallisuus, saavutettavuus, selkeys, helppokäyttöisyys ja esteettisyys. Hankkeen piiriin mahtuvat fyysiset tilat ja niiden varustelu, tilojen opasteet ja niiden sijoittelu, erilaisten esitteiden käytettävyys ja tunnistettavuus. Asiakkaan kannalta on oleellista kirjastossa annettavan suullisen, kirjallisen että kuvallisen informaation sisältö ja ilmaisutapa sekä verkkosivujen viestintä. Käytännössä halusimme tuoda kirjastoa ja sen palveluja esille sekä itse kirjastotilassa, kirjaston ulkopuolella että verkossa. Uudet käytänteet ovat tarpeellisia kirjaston antaman tiedon jakamisessa. Jo ennen hankkeen alkua kokeilimme aineistonäyttelyiden yhteydessä uusia visuaalisia keinoja. Eri osastojen näyttelyt saivat yhtenäiset teemat vuonna Aiheina olivat mm. vuodenajat, vieraat kulttuurit, tasa-arvo, kestävä kehitys, koulutus ja harrasteet, tunteet ja erilaiset juhlat. Jotkut aiheet olivat kuitenkin sellaisia, että vaati kekseliäisyyttä toteuttaa sama aihe aikuisten ja lasten kirjallisuudessa sekä myös musiikissa. Kuitenkin näyttelyt saivat uutta tilaa ja näkyvyyttä. Teemoihin saatiin usein liitettyä jokin pieni tapahtuma kuten askartelutunti tai kirjaston ulkopuolelta hankittu esittely- tai infotuokio. Hankkeen teemoja oli hankala rajata tarkasti. Hankkeen aikana putkahteli yhä uusia asioita, jotka liittyivät visuaalisen ilmeen uudistamiseen ja selkeyttämiseen. Ryhmä otti kantaa paitsi tiloihin, näkymiin ja yksittäisiin kalusteisiin, myös aivan uusiinkin asioihin kuten kirjastokorttiin tai VekaraVarkaus - tapahtuman mainostamiseen. Ryhmä piti hankevuoden aikana 12 kokousta. Ensimmäiset kokoukset olivat pelkästään ideointia varten. Niiden pohjalta selkeytyivät ydinasiat, joita alettiin kehitellä ja toteuttaa. Asiakastilat käytiin läpi yksityiskohtaisesti. Eteisaulan näkymää selkeytettiin ja osastoille lisättiin istumapaikkoja. Kirjaston pohjapiirroksiin perustuvat opastetaulut saatiin eteisaulaan. Aikuistenosaston opasteet käytiin läpi ja niitä täydennettiin. Kirjaston esitteet saivat yhtenäisen ilmeen. Tärkeimpänä tiedottamiseen liittyvänä asiana pidettiin ulkoilmoitustaulua. Se saatiin paikoilleen vuoden lopulla. Ilmoitustaulu palvelee kirjaston lisäksi myös yhteistyökumppaneita.

17 16 Kirjastonkäytön opetukseen suunniteltiin yhtenäinen linja opetusohjelmien avulla. Perustettiin kirjastonkäytön opetustiimi, joka sai tehtäväkseen uusien, mahdollisimman interaktiivisten ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen. Ryhmä sai koulutusta aktiivitaulun käyttöön. Tavoitteena oli se, että jokainen peruskouluaste saisi oman ohjelmansa. Kirjastonkäytön opetukseen liittyvät opetusohjelmien laatiminen on todettu hyvin suuritöiseksi. Tehtävä edellyttää jatkotoimia ja jatkokoulutusta. Yhteistyö opettajien kanssa on haastavaa koulujen hektisen työrytmin tähden. Osa hankesuunnitelman asioista jäi toteutettavaksi seuraavana vuonna. Kirjaston verkkosivut päivitettiin, mutta niiden visuaalisen ilmeen uusimista ei ole tehty, koska kaupunki on laatinut yhtenäisen visuaalisen asun kaikille kaupungin palvelusivuille. Verkkosivujen suunnitteluun liittyvät työt jäivät odottamaan uutta kirjastojärjestelmää, joka lienee ajankohtainen jo ensi vuonna. Myöskään kirjaston logon uusimista ei katsottu tarpeelliseksi, koska kirjasto käyttää viestinnässä yleensä kaupungin omaa logoa. Aluksi haluttiin, että kirjaston visuaalisen ilmeen arviointi annetaan toteutettavaksi markkinoinnin päättötyönä. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin sen jälkeen, kun mainostoimisto Luoteen edustaja kävi tarkastelemassa kirjaston tiloja. Saimme selkeän kuvan tärkeistä kohdista tilassa, johon asiakkaan silmä ensin etsiytyy. Myös tietokoneen käytön päivittäminen vertaistuen avulla jäi toteuttamatta, koska kaupunki uusi kesän 2013 aikana kaikkien tietokoneiden ohjelmistot ja järjesti myös koulutusta. Myös kaikille avoimien auditorion yleisötilaisuuksien tiedotuksen tehostaminen kirjastossa on jäänyt odottamaan auditorion tekniikan uusimista. Kirjastosalin infotaulu odottaa toteutumistaan. Olemme kuitenkin oppineet uudenlaisen asenteen tarkastella kirjastoympäristöä. Hyviä käytäntöjä jatketaan. Meillä on hieno infotuote esikoululaisille pienoisnäytelmän muodossa. Tiedämme, että kirjastoa pitää entistä enemmän markkinoida paitsi verkossa myös kirjaston ulkopuolella kaikkialla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Hanke jatkuu vuonna Myös työryhmä tulee jatkamaan toimintaansa jossain muodossa, koska tilan ja tiedon visualisointi edellyttää jatkuvaa arviointia.

18 17 Tapahtumat SavonSampo messut Varkauden kaupunginkirjasto osallistui messuille osana Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluja. Kirjastoa edustivat messuilla Tiina Pelli ja Eija Ruuskanen. Osastolla oli esillä kirjastosta mm. Varkaus- aiheisia kirjoja, esitteitä ja kirjanmerkkejä. Osastolla pyöri valokuvakooste, jossa oli mukana mukavia valokuvia kirjastostakin. Kirjasto osallistui mm. keräämällä runoja, joita esitettiin osastolla ja antamalla lahjakortteja (ilmaisia varauksia) omaan kokoelmaan. Messuille osallistuminen oli uusi, erilainen, mutta ihan myönteinen kokemus kirjaston henkilökunnalle ja kirjastolle. Hyvän Mielen iltapäivä Hyvän Mielen iltapäivän ohjelma rakennettiin yhdessä Omaiset mielenterveyden tukena -järjestön kanssa. Tapahtuma alkoi Iiris Salmelan ja Markku Valkion musiikkituokiolla, jota seurasi 32 kiinnostunutta. Reijo Vähälä esitti toiverunoja näyttelysalissa. Kahden tunnin mittaisessa askartelujaksossa 32 henkilöä, aikuista ja lasta, teki keväisiä askartelutuotteita. Iiris Salmela ja Markku Valkio esiintyvät

19 18 Kirjastosalissa voitiin osallistua Onnen ongintaan ja nuorille tarjottiin mahdollisuutta pelata Wii pelejä mediakeitaalla. Kello 16 kirjastoon asteli päivän suosituin esiintyjä: Pihlajakummun alpakka HyvänMielen Patu, jota saapui paikalle ihastelemaan n. 80 henkilöä. Onnistunut tapahtuma keräsi yhteensä 277 osallistujaa. Vekara Varkaus festivaali Jo perinteeksi muodostunut valtakunnallisestikin tunnettu lasten festivaaliviikko Vekara-Varkaus keräsi taas kerran tuhansia lapsia touhuamaan ja pitämään hauskaa. Kirjasto on yksi festivaalin tukikohdista. Kirjasto tarjoaa viikon ajaksi tilojaan Vekara-Varkauden käyttöön. Kirjastossa oli viikon ohjelmatarjonnasta mm. Vekarakummin Runo-musiikki-työpaja, Nalletohtorin vastaanotto, musiikkipantomiimiesitys, lastennäytelmä Naurunpelastajat ja naurukoe, teatterilliset temmellystuokiot, mummon nappileikit, musiikin työpajoja ja konsertteja. Viikon aikana lapset maalasivat kirjaston eteen iloisen räsymaton. Valtakunnallinen Lasten LukuVarkaus palkinto jaettiin nyt 13. kerran. Palkinto on suuruudeltaan 3500 euroa. Palkinnon lahjoittaa Stora Enso Oyj ja Varkauden kaupunki. Kirjaston edustajana aikuisten esiraadissa on ollut tämän palkintokilpailun alusta alkaen lasten- ja nuortenosaston johtaja Kati Leväinen.

20 19 Lapsiraati ja kirjailija Jarkko Tontti (Copyright: Heli Sutinen/Vekara Varkaus) Ehdokkaina palkinnon saajaksi olivat seuraavat kirjat: Kirsti Ellilä: Majavakevät Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa Roope Lipasti: Vilhelmiina ja vanha röyhyttelijä Hellevi Salminen: Kuinka pikku Täplästä tuli iso koira Laura Suomela: Lokkisaaren säpinät Jarkko Tontti: Vedeeran taru Esiraati tutustui vuonna 2012 ilmestyneeseen suomenkieliseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. ja valitsi aineistosta kuusi kirjaa. Finalistit julkistettiin 1.3. Näistä kirjoista lapsiraati valitsi voittajaksi kirjailija Jarkko Tontin Vedeeran tarun. Palkinnon julkistamistilaisuus pidettiin Tilaisuudessa esiintyi Mily Balakirev -taidekoulun oppilaat Petroskoista. SeniorSurf Vanhustenviikolla tiistaina järjestettiin kansallinen SeniorSurf-päivä, jolloin tietotekniikkaa tehtiin ikäihmisille tutuksi erilaisissa tapahtumissa kautta maan. Kampanjassa kirjastot järjestivät toimintaa tietotekniikkaan tutustumiseen liittyen. Tapahtuma liittyy Vanhustyön keskusliiton organisoimaan vanhustenviikkoon. Varkauden kirjastossa tutustuttiin internetin ihmeelliseen maailmaan talon oman verkkopuikkarin opastuksella. Seniorien atk-yhdistys Savonetti r.y. kävi esittäytymässä. Paikalliset pankit olivat lähettäneet tiiminsä esittelemään pankkien verkkopalveluja. Lisäksi kirjaston palveluja ja