2/2015 AMMATTI SOTILAS -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2015 AMMATTI SOTILAS -"

Transkriptio

1 2/2015 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 2/2015 Aliupseeriliitto ry 28.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Päätoimittaja Asta Ruuskanen Toimituskunta Milla Asikainen Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen PÄÄKIRJOITUS... 3 Eduskuntavaalit lähestyvät... 4 Uusi puheenjohtaja lupaa resursseja ja tekemisen iloa... 6 Liiton toimisto palvelee... 8 Sotilasrikosten määrä laskussa... 9 Kriisinhallinnan veteraaniohjelma alkaa konkretisoitua Paras päivä ikinä AU-arviointiryhmä varuskuntakierroksella Muutoksia puolustusvoimien eettiseen opetukseen Työn imu parantaa työkykyä Pääluottamusmiehen kynästä Uutisia Aliupseeri työsuojelun edunvalvojana Merisotakoululla uusi perinnemestari Keski-Suomen Aliupseerit avasi juhlavuoden Marsalkka Mannerheimin kulkuneuvot Vakoiluvälineistön koko kirjo Tampereella Kirja-arvostelu Roger Ford: Saksan salaiset aseet toisessa maailmasodassa Lukuvinkkejä Lottanen: Anna itsellesi mahdollisuus Toimisto tiedottaa Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kansikuva: Pääluottamusmiehet mestarikurssin merkkienjakotilaisuudessa. Kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilaan aikataulu 2015 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/ Ammattisotilas 2/2015

3 Vastuullisuus on ammattijärjestön aineetonta pääomaa Aliupseeriliiton, kuten kaikkien ammattijärjestöjen tehtävänä, on pitää huolta jäsentensä palkkauksellisista, oikeudellisista, ammatillisista, koulutuksellisista ja sosiaalisista eduista. Ammattijärjestön kaikki työ tähtää vastuulliseen jäsentensä aseman turvaamiseen ja kehittämiseen. Ammattijärjestön työn tulokset tehdään jäsenistölle mutta harvoja tuloksiin johtavista toimista tehdään suoranaisesti jäsenistön kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Aliupseeriliitto tekee muun muassa esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja ja antaa lausuntoja. Näissä toimissa olennaisen tärkeässä asemassa ovat eri työnantajatahot kuten Puolustusministeriö, Pääesikunta eri osineen, puolustushaaraesikunnat ja joukkoosastot. Muiden puolustushallinnon ammattijärjestöjen kanssa tehtävä tiivis ja saumaton yhteistyö tukee merkittävällä tavalla yhteisissä ponnistuksissa. SAK ja JHL luovat valtionhallintotason turvaverkon pääsopija- ja keskusjärjestötasolla. Lainsäädäntötyössä yhteistyö kulloinkin kysymykseen tulevien ministeriöiden, Suomen eduskunnan ja yleensäkin poliitikkojen kanssa on merkityksellistä. Vastuullinen toiminta perustuu eri osapuolten väliseen keskinäiseen luottamukseen. Luottamus on laadukkaan yhteistyön edellytys. Ennakoitavuus, avoimuus, lupausten pitäminen sekä sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus lisäävät luottamusta ja edistävät toiminnan tuloksellisuutta. Sekä yksilöiden välinen että institutionaalinen luottamus eri toimijatahojen kanssa luovat otolliset edellytykset saada aikaan niitä tuloksia, joita jäsenistö liiton toiminnalta edellyttää. Mitä vaikeammasta asiasta on kysymys, sitä tärkeämpään rooliin kummankin luottamuksen läsnäolo nousee tuloksen tekemisen ehtona. Aliupseeriliitto on asiakeskeinen, yhteistyö- ja kehityshakuinen ammattijärjestö, jolle myös poliittinen sitoutumattomuus on tärkeä arvo. Hyvämaineisen ja maanpuolustushenkisen ammattijärjestön puheenjohtajana on kunnia palvella isänmaata. Mika Oranen Puheenjohtaja Ammattisotilas 2/2015 3

4 Eduskuntavaalit lähestyvät Poliittiset vaikuttajat ottivat kantaa maanpuolustusta koskeviin haasteisiin Ammattisotilaita edustavat ammattijärjestöt Aliupseeriliitto, Päällystöliitto, Rajaturvallisuusunioni, Maanpuolustuksen insinöörit, Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit ja Upseeriliitto selvittivät kyselyllä eduskuntapuolueiden keskeisten edustajien kantoja maanpuolustusta koskeviin ajankohtaisiin haasteisiin. Tarkoituksena oli kartoittaa kuinka vastaajat ja heidän edustamansa puolueet näkevät maanpuolustuksen nykytilan ja kehittämisen. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä maaliskuun aikana. Vastauksen annettuun määräaikaan mennessä antoivat Jussi Niinistö/Perussuomalaiset, Sari Palm/Kristillisdemokraatit ja Ilkka Kanerva/Kansallinen Kokoomus. Kansanedustaja Jussi Niinistö toimi puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Kansanedustaja Sari Palm puolustuksen parlamentaarinen selvitysryhmän jäsenenä. Kansanedustaja Ilkka Kanerva puolustuksen parlamentaarinen selvitysryhmän puheenjohtajana. Kutakin kysymystä alustettiin pienellä alustuksella, johon liittyen esitettiin varsinaiset kysymykset. ALUSTUS 1 Turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla on kiristynyt viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Venäjän toiminta Ukrainassa ei vastaa länsimaista oikeuskäsitystä itsenäisen valtion alueiden valtaamisten ja separatistien toiminnan tukemisen osalta. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan ja miten muutokset tulisi huomioida puolustusvoimien, sekä rajavartiolaitoksen toimintojen turvaamiseksi? Miten muutokset tulisi huomioida tulevaisuuden puolustusyhteistyössä Ruotsin ja NATO:n kanssa? Jussi Niinistö: Oma puolustus kuntoon. Sari Palm: Suomessa tulee tarkastella omaa turvallisuusasemaa, kykyä huolehtia rajaturvallisuudesta sekä oman turvallisuuden ylläpitoa ja puolustuskykyä nykyisessä tilanteessa aktiivisemmin ja etupainotteisesti. Yhteistyötä Ruotsin kanssa tulee lisätä niiltä osin, mistä hyödymme osaamisen ja tehokkuuden osalta. NATO-kumppanuuden osalta en näe muutokseen tarvetta. Resurssien turvaaminen puolustusvoimille ja rajavartiostolle seuraavan vaalikauden aikana resursseja lisäten tulee hoitaa luvun ilma- ja merikaluston hankintaprosessi tulee viedä eteenpäin. Ilkka Kanerva: Ukrainan tilanne luo epävakautta Suomen lähialueelle, vaikka Suomeen ei kohdistukaan suoraa aseellista uhkaa. Suomen pitää kaikissa, ja erityisesti nykyisessä tilanteessa pitää huolta uskottavasta puolustuskyvystään. Kokoomus kannattaa puolustusyhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa puolustuksen vahvistamiseksi ja materiaalihankintasäästöjen aikaansaamiseksi. Kokoomus näkee, että Suomen Natojäsenyys lisäisi turvallisuuttamme ja vaikutusvaltaamme osana luonnollista viiteryhmäämme, eli läntistä arvoyhteisöä. 4 Ammattisotilas 2/2015

5 ALUSTUS 2 Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden haasteet ja rahoitustarpeet on selvitetty parlamentaaristen selvitysryhmien toimesta. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen uudistusten yhteydessä virastojen rahoitusta on leikattu 10 15% vuoden 2012 tasosta. Tuleeko Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen budjetit palauttaa leikkauksia edeltäneelle tasolle tulevalla hallituskaudella? Jussi Niinistö: Turvallisuudesta ei saa tinkiä. Puolustuksen osalta parlamentaarisen selvitysryhmän esitys on minimi. Sari Palm: Puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän jäsenenä olen perehtynyt PV:n rahoitustarpeeseen, sitoutunut sen korjaamiseen sekä materiaalin uudistukseen 2020 luvun tarpeisiin. Rajavartiolaitoksen osalta tilannetta tulee tarkastella myös riittävän rajaturvallisuuden takaamiseksi huolella: Suomen tulee kantaa enemmän omaa valvontavastuuta esimerkiksi itäisestä rajasta, jonka valvonta perustuu paljon yhteistyöhön. Ilkka Kanerva: Jotta uudistuneet puolustusvoimat voivat täyttää sille määrätyt tehtävät, on normaaliajan toimintamäärärahat nostettava vähintään johtamani työryhmän esittämälle tasolle. Nyt puolustuksen tavoitetila ja resurssit ovat epätasapainossa tavalla, joka uhkaa itsenäisen ja uskottavan puolustuksen tilaa. Rajavartiolaitoksen rahoituksen riittävyys normaali- ja kriisioloissa on varmistettava ja sitä on tarkasteltava mahdollisesti muuttuvien uhkakuvien mukaan. ALUSTUS 3 Koko maan puolustaminen edellyttää noin henkilön vahvuista sodanajan puolustusvoimien kokoonpanoa. Puolustusjärjestelmämme perustuu palveluksessa olevaan kantahenkilökuntaan ja reserviläisiin. Puolustusvoimien sodanajan tehtävät edellyttävät vähintään 3000 henkilön vahvuista ammattisotilaista koostuvaa reserviä jotta noin ammattisotilaan tarve saadaan sijoitettua sodanajan tehtäviin. Puolustusvoimissa palveluksessa oleva ammattisotilaiden määrä on henkilöstökokoonpanossa enintään 8000 henkilöä ammattisotilaan reservi perustuu sotilaseläkejärjestelmän tuottamaan oikeanikäiseen korkeasti koulutettuun ja fyysisesti suorituskykyiseen harjoitettuun johtaja- ja asiantuntijareserviin. Sotilaseläkejärjestelmä perustuu maanpuolustuksellisiin tarpeisiin ja eroaa merkittävästi perusteiltaan ja rakenteeltaan yleisestä eläkejärjestelmästä. Pienetkin muutokset järjestelmään edellyttävät lisävirkojen perustamista ja nostavat kustannuksia. Onko henkilön kokonaismäärä riittävä koko maan puolustamiseen? Jussi Niinistö: Vastustin tehtyä leikkausta. Sitä on syytä tarkastella kriittisesti tulevalla vaalikaudella. Sari Palm: Reserviä ei voi enää ainakaan pienentää! Ilkka Kanerva: Kokoomus haluaa säilyttää nykyisenlaisen asevelvollisuusarmeijan ja vahvistaa puolustusvoimien rahoitusta työryhmäni raportin esittämällä tavalla sekä lisäksi päättää tulevalla hallituskaudella merivoimien suuresta hankinnasta ja aloittaa Hornetien korvaushanke. Hankinnoissa on huolehdittava kotimaisen puolustusteollisuuden mahdollisuuksista huoltovarmuuden varmistamiseksi. Pitääkö nykyinen ammattisotilaisiin perustuva johtaja- ja asiantuntijareservijärjestelmä säilyttää nykyisellään? Jussi Niinistö: Kyllä. Sari Palm: En näe juuri nyt mielekkääksi järjestelmän muutoksia ainakaan toimintakykyä kaventavaan suuntaan. Pääpaino koulutukseen, varusteiden ja materiaalin ajanmukaisuuteen ja riittävyyteen. ALUSTUS 4 Kansalaisten yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu ovat länsimaisen demokratian kulmakiviä. Lainsäädännössä on olemassa useita erillismainintoja joiden perusteella ammattisotilaiden yhdenvertainen asema muihin kansalaisiin verrattuna ei toteudu (mm. kaksoisrangaistavuus, siirtymävelvollisuus, poliittiset oikeudet, korostettu käyttäytymisvelvoite myös vapaa-aikana, jne.) Tulisiko ammattisotilaiden kansalaisoikeuden olla yhdenvertaiset suhteessa muihin kansalaisiin? Jussi Niinistö: Ei. Sari Palm: En pidä ajankohtaisena ammattisotilaiden osalta ammattiin liittyvien erityissäädösten laajamittaista purkamista. Ammattisotilaiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi lainsäädännön haasteet tulee selvittää ja kuvata sen mukaisesti, mitkä on maan turvallisuuden, mitkä yleisen järjestyksen ja käytöstapojen osalta aikaisemmin perusteltu ammattisotilaan elämään kuuluviksi. Ilkka Kanerva: Ammattisotilailta voidaan tehtäviensä puolesta edellyttää joitain muista kansalaisista poikkeavia käytäntöjä. Samankaltaisia velvoitteita on myös muilla valtion virkamiehillä. Tuleeko kriisinhallintatehtävien perustua tulevaisuudessakin vapaaehtoisuuteen? Jussi Niinistö: Kyllä. Sari Palm: Kriisinhallintatehtävien osalta tuen jatkossakin vapaaehtoisuuden säilyttämistä myös puolustusvoimien palveluksessa olevien osalta. Ilkka Kanerva: Suomalaisen korkean kriisinhallintaosaamisen taustalla on vapaaehtoisuuteen perustuva reserviläisarmeija, joka kykenee hyvään kanssakäymiseen paikallisväestön kanssa maailman eri kriisialueilla. Palaavien rauhanturvaajien asemaa on entisestään parannettava. Ei ole oikein, että kriisinhallintatehtävissä loukkaantunut rauhanturvaaja joutuu taistelemaan valtionkonttorin kanssa korvauksistaan, jotka ovat syntyneet tehtävissä isänmaan hyväksi kaukomailla. Teksti: Juha Susi Ammattisotilas 2/2015 5

6 Uusi puheenjohtaja lupaa Resursseja ja tekemisen iloa Aliupseeriliiton edustajisto on yksimielisesti valinnut Mika Orasen (54) liiton puheenjohtajaksi. Orasen toimikausi kestää syksyn edustajakokoukseen asti. Oranen on toiminut aliupseeriliiton päätoimisena pääluottamusmiehenä vuodesta 2008 lukien. Ennen sitä hän toimi muun muassa Päällystöliiton puheenjohtajana ja pääluottamusmiehenä Edustajakokouksen linjapuheessaan uusi puheenjohtaja lupasi kokousedustajille jäsenten toivomaa muutosta liiton tapaan toimia. Kiitos luottamuksesta, jota olette minulle osoittaneet. Katson, että yhtälailla, kun olette antaneet luottamuksen minulle henkilönä, te olette antaneet luottamuksen myös sille toiminnan tavalle, jota edustan. Te olette halunneet muutosta ja luotatte siihen, että johdollani haluttu muutos Aliupseeriliitossa saadaan aikaan. Oranen kokee roolinsa puheenjohtajana olvan kuin laivan kapteeni, joka näyttää suunnan edustajiston viitoittamalla reitillä. En siis ole kaikkien asioiden asiantuntija. Olen vastuunkantaja, tuki ongelmatilanteissa ja resurssien varmistaja. Toivon sydämestäni, että mielipiteenvapaus ja puhumisen rohkeus olisi jatkossa liittomme toimintaa jalostava voima. Yhdistysten asema vahvistuu Oranen näkee, että lähes pelkästään liiton puheenjohtajan ja liiton toimiston ympärille keskittynyt toimintatapa ei ole 2010-luvun modernin ammattijärjestön 6 Ammattisotilas 2/2015

7 ja 2010-luvun toimintatavoille tunnusmerkistöllistä. Se on toimintatapana patavanhoillinen ja aikansa elänyt ja sitä tulee ehdottomasti harkitusti purkaa. Aliupseeriliiton toimintatavalle on historialliset syynsä. Liitto on ollut pieni ja sen resurssit vähäiset. Yhdistysten toiminta on ollut lähinnä vaalikoneen osana toimimista; muu paikallinen yhdistystoiminta on ollut varsin niukkaa. Jäsenpalvelut on saatu liiton toimistolta. Viimeisten reilun viiden vuoden aikaan kehitys on kuitenkin edennyt merkittävästi suotuisaan suuntaan. Oranen muistuttaa, että liiton henkilöjäsenet ovat paikallisyhdistysten jäseniä. Vastuu jäsenrajapinnasta on näin ollen ensisijaisesti paikallisyhdistysten. Yhdistykset muodostavat Aliupseeriliiton kivijalan ja toiminnan painopistealueen. Yhdistyksen toiminnan kaikkinaiset resurssit on varmistettava ja yhdistysten on otettava ja kannettava tämä vastuunsa vakavasti. Yhdistykset ja niiden henkilöjäsenet ovat tämä liitto. Maine, arvovalta ja luottamus kunniaan Oranen on pahoillaan siitä, että liiton ulkoisessa maineessa ja arvovallassa on ulkopuolisten näkökulmasta tutkitusti kehittämistä. Liittomme ei ole niin pidetty yhteistyökumppani kuin sen asema edellyttäisi. Myös liiton poliittinen sitoutumattomuus on kyseenalaistettu. Hän näkee, että erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee, että kriittisimmin liittoon ovat suhtautuneet työnantajatahot. Eli juuri ne tahot, jotka kaikkein olennaisimmalla tavalla vaikuttavat sopimustoiminnan ja arkisen päätöksentekonsa ja johtamisensa kautta jäsenten arkeen joukko-osastoissa. Orasen mukaan myös muille puolustushallinnon ammattiliitoille on tarjottava yhteistyön kättä. Liiton tekemän mainetutkimuksen mukaan liiton omat jäsenetkin ovat osin kriittisiä. Tavoitteet on ehkä aika ajoin asetettu liian korkealle ja vaikka tulokset sinänsä olisivatkin hyviä, niin liiton katsotaan epäonnistuneen ainakin jossain määrin, jos huipputuloksia ei saavuteta. Aiempi julkisuushakuinen toimintapa on ollut omiaan myös jakamaan jäsenistöä. Tämä ei voi olla liiton intressien mukaista. Oranen lupaa, että liiton johto tekee jatkossa kaikkensa, jotta asiantila korjaantuu. Aliupseeriliiton puheenjohtajisto: varapuheenjohtaja Jukka Klemetti, puheenjohtaja Mika Oranen ja varapuheenjohtaja Mika Tiitinen Koen, että puheenjohtajana ja liiton yhteiskuntasuhteista vastaavana tämä asiakokonaisuus on kaikkein kiireellisimmin saatava hyvälle ja arvostetulle tasolle. Tämä tarkoittaa, että julkisuushakuisesta toimintatavasta siirrymme asiakeskeiseen ja yhteistyöhakuiseen toimintatapaan. Mitä paremmat suhteet liiton eri toimijoilla on toisiin osapuoliin, sen paremmat mahdollisuudet meillä on saavuttaa ne tulokset, jotka jäsenistö meille on asettanut. Resursseja järjestötyöhön Oranen muistuttaa, että liiton toimiston henkilöstö vastaa edustajakokouksen päätösten ja liiton hallituksen linjausten operatiivisesta toteutuksesta käytännössä. Hänen mielestään Aliupseeriliiton toiminnassa ehkä erikoisinta on ollut se, että liitolla ei ole ollut varsinaisesta järjestötoiminnasta vastaavaa toimijaa. Puheenjohtaja Oranen esitteli hallitukselle suunnitelmansa toimiston henkilöstön uudeksi työnjaoksi. Siinä yhteydessä liiton toimistoon perustettiin pääsihteerin tehtävä. Pääsihteerin keskeisenä tehtävänä on vastata liiton järjestötoiminnasta sekä paikallisyhdistysten toiminnan ohjauksesta. Liiton toimiston henkilöstön työyhteisötoiminnoissa on kehittämistä. Siinä missä me jäsenten osalta vaadimme työyhteisöissä työnantajalta kyseisiä asioita, siinä voidaan luvalla sanoa, että suutarin lapsilla ei aina ole ollut kenkiä. Tulen toimiston esimiehenä antamaan turvatakuut sille, että nämä asiat saatetaan mitä pikimmin hyvälle ja vielä sitä paremmallekin tolalle. Pyyteetön ja ammattitaitoinen ja sitoutunut liiton toimiston henkilöstö on sen ansainnut. Oranen lupaa, että myös hallituksen sisäisiä toimintatapoja tullaan muuttamaan. Tämä tarkoittaa muun muassa varapuheenjohtajien aseman vahvistamista, tiedonkulun parantamista hallinnon sisällä sekä toiminta- ja hallintoprosessien selkiyttämistä. Avoimuus ja tekemisen ilo kantaa Ammattijärjestön toiminta Orasen mielestä on ensisijaisesti ihmisten välistä kasvokkaista toimintaa, jota tukevat toimivat tietojärjestelmät. Hän linjaa, että Aliupseeriliiton toiminnan on jatkossa perustuttava ihmisten väliseen luottamukseen, joka taas perustuu reiluuteen, rehellisyyteen ja avoimuuteen. Luottamus lisää keskinäistä turvallisuutta, ennustettavuutta sekä antaa vapautta ja väljyyttä kunkin omaan työskentelyyn. ilman, että tarvitsee pelätä virheitä tai syyllistämistä. Tämä taas tutkitusti edistää merkittävällä tavalla työmotivaatiota, tekemisen iloa ja aloitteellisuutta. Teksti: Asta Ruuskanen Kuvat: Riku Rissanen Ammattisotilas 2/2015 7

8 Liiton toimisto palvelee Aliupseeriliiton hallitus vahvisti kokouksessaan liiton toimiston henkilöstölle uudet tehtävänkuvaukset. Uusi työnjako palvelee entistä paremmin yksittäisten jäsenten ja yhdistysten jäsenpalvelua sekä edunvalvontaa. Puheenjohtaja Mika Oranen vastaa liiton toiminnan kokonaisjohtamisesta sekä strategisesta suunnittelusta ja seurannasta. Hän vastaa toiminnan resursseista ja yhteiskuntasuhteista sekä toimii toimiston henkilöstön esimiehenä. Valtakunnallinen pääluottamusmies Lassi majamaa Pääsihteeri Asta Ruuskanen Puheenjohtaja Mika Oranen Valtakunnallinen pääluottamusmies Lassi Majamaa johtaa, seuraa ja kehittää liiton edunvalvontaa. Hän valmistelee ja toimeenpanee edunvalvontapäätösten mukaiset toimenpiteet, vastaa jatkuvasta neuvottelumenettelystä ja toimii AU-palkkausjärjestelmän asiantuntijana. Majamaa toimii luottamusmiestyöryhmän puheenjohtajana. Valtakunnallinen pääluottamusmies Jyrki Surkka vastaa liiton ammattiyhdistyskoulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Hän vastaa luottamusmiesorganisaation ylläpidosta ja kehittämisestä ja toimii kriisinhallinnan asiantuntijana. Surkka toimii lisäksi työsuojelun ja työterveyshuollon asiantunitijana liitossa. Lisäksi hänelle kuuluu yhdistysten jäsenrekrytoinnin ohjaus ja seuranta. Valtakunnallinen pääluottamusmies Jyrki Surkka Pääsihteeri Asta Ruuskanen vastaa liiton järjestötoiminnasta sekä paikallisyhdistysten toiminnan ohjauksesta. Hän vastaa jäsenpalveluiden kokonaisuudesta sekä liiton järjestökoulutuksesta. Hän johtaa toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa ja vastaa hallinnon kokousten valmistelusta. Ruuskanen vastaa liiton sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja osallistuu asiantuntijana yhteiskuntavaikuttamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ruuskanen toimii lisäksi Ammattisotilas-lehden päätoimittajana. Toimistosihteeri Jaana Pakarinen hoi- Toimistosihteeri Jaana Pakarinen taa muun muassa henkilöjäsenyyteen, työttömyyskassaan ja jäsentuotteisiin liittyvät asiat. Lisäksi hän huolehtii laskutuksesta ja toimii liiton arkistovastaavana. Aliupseeriliiton toimiston yhteystiedot ovat osoitteessa Kuvat: Petri Asikainien, Asta Ruuskanen 8 Ammattisotilas 2/2015

9 Sotilasrikosten määrä laskussa Sotilasrikoksia tilastoitiin vuonna 2014 yhteensä 3448 kappaletta. Vuonna 2013 luku oli 4150 ja vuonna 2012 sotilasrikoksia oli Näissä luvuissa ovat mukana varusmiesten, palkatun sotilashenkilöstön sekä kriisinhallintatehtävissä palvelevien sotilasrikokset. Palkatun henkilöstön luvuissa on mukana kaikkien eri sotilashenkilöstöryhmien edustajat. Sotilasrikosten määrä on kaikkiaan selvässä laskussa. Palkattu sotilashenkilöstö syyllistyy sotilasrikoksiin vähän. Yleisimmät seuraamukset näistä ovat muistutus ja varoitus. Ylivoimaisesti suurimman osan sotilasrikoksista muodostavat varusmiesten palvelus- ja poissaolorikokset, joiden määrä yhteensä oli Näissäkin luvuissa on laskua noin 17 % vuoteen Palkatun sotilashenkilöstön yleisin rikosnimike oli palvelusrikos, joita vuonna 2014 oli 79. Sotilaan sopimattomia käyttäytymisiä oli 7 ja muita rikosnimikkeitä vain yksittäisiä tai ei yhtään. Kaikkiaan palkatun henkilöstön sotilasrikoksia tilastoitiin 89 kappaletta vuonna Palkattua henkilöstöä esitutkittiin 81 kertaa, jossa määrässä laskua on noin 10 % edelliseen vuoteen. Syyttäjälle toimitettuja tapauksia palkatun henkilöstön osalta oli 10. Seuraamuksina annettiin 20 varoitusta, neljä kurinpitosakkoa ja 35 muistutusta. Muistutusten ja varoitusten määrässä on lievää nousua aiempaan. Sotilaat tyytyvät pääosin saamiinsa seuraamuksiin. Palkatun henkilöstön kurinpitovalituksia kirjattiin kaksi ja kanteluita ei ollut yhtään vuonna Mika Oranen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? Ammattisotilas 2/2015 9

10 Kuva: Tomi Malkamäki Kriisinhallinnan veteraaniohjelma alkaa konkretisoitua Puolustusministeriö on antanut maaliskuussa 2015 asiakirjan, jossa kuvataan veteraaniohjelmaan liittyvien toimien toteutuminen vuosina sekä tavoitteet vuosille Kriisinhallinnan veteraaniohjelma on ennen nyt julkaistua asiakirjaa ollut lähinnä vuonna 2013 määritel- ty puolustushallinnon johdon tahtotila havaittujen ongelmien ja puutteiden poistamiseksi, ei perinteinen ohjelma tavoitteineen ja niiden toteutuskeinoineen. Aliupseeriliitto on jo aiemminkin kiinnittänyt huomiota kriisinhallinnan veteraaniohjelman suunnitelmallisuuden puutteeseen. Käytännössä kriisinhallinnan veteraaniohjelma on tätä ennen rakentunut pikkuhiljaa sitä mukaa, kun eri erilliset toimenpiteet ovat saaneet jonkinlaisen hahmon tai edistyskulun. Kaikki toimet ovat edistystä Asiakirjaluonnoksessa esitetyt toteumat ovat luonteeltaan pääosin teknisiä, joskin tehdyt toimet ovat luoneet ja kehittäneet tuntuvasti infrastruktuuria, johon kriisinhallintatehtävissä olevat tai kriisinhallintaveteraanit voivat aiempaa paremmin tukeutua. Merkittäviä parannuksia ovat muun muassa puolustusvoimien ja Valtiokonttorin välinen, yleistä vakuutusturvaa täydentävä kriisinhallintahenkilöstöä koskeva vakuutussopimus sekä 10 Ammattisotilas 2/2015

11 kriisinhallinnan tapaturma- ja ammattitautilain valmistelun käynnistyminen. Asiakirjassa esitetyt toimenpiteet ovat lähinnä kuvailevia ja siitä puuttuu vaikuttavuuden analyysi. Mitä tehdyillä toimenpiteillä on saatu aikaan? Laadulliset ja määrälliset tulokset ja näytöt puuttuvat monilta osin esimerkiksi siitä, miten asiantuntijatehtävien perustaminen, alueellinen tukitoiminta tai palveluksen jälkeinen tuki ovat käytännössä veteraaniohjelman piirissä olevia auttaneet. Aliupseeriliitto esittikin omassa lausunnossaan, että asiakirjaa täydennettäisiin siten, että toteutuneisiin toimenpiteisiin olisi lisätty toimenpiteiden vaikuttavuuden analyysi laadullisine ja määrällisine tuloksineen. Näin ei valitettavasti tapahtunut. Kuva: Anu Köngäs Kehittämisen painopiste neuvonnassa, kuntoutuksessa ja tutkimuksessa Vuosille suunnitellut toimenpiteet painottuvat erilaiseen tukeen, neuvontaan ja kuntoutukseen. Kehitystrendejä voidaankin pitää byrokraattis-lääketieteellis- viestinnällisenä. Kriisinhallintaveteraanien palveluksen jälkeisestä viranomaistuesta ja neuvonnasta vastaa Valtionkonttori. Puolustusvoimat taas vastaa neuvonnasta palveluksen aikana ja ennen palvelusta. Kuntoutuksen painopiste on kuntoutuspalvelujen kehittämisessä, joiden eri toteuttamismahdollisuuksia selvitetään. Myös laitoskuntoutusta kehitetään Veterans Center -toimintakonseptin mukaan sitä tarvitseville. Vertaistuella on tärkeä rooli kokemusasiantuntijuuden jakamisen kanavana. Eräät kansainväliset asiantuntijat ovat pitäneet tätä jopa tärkeimpänä tuen muotona kriisinhallintaveteraaneille. Kuva: Anu Köngäs Palvelussuhdeturva ja taloudellinen turva lapsipuolen asemassa Kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimenpiteiden painopiste on palveluksen jälkeisen tuen kehittämisessä. Painopiste on lääketieteellinen. Aliupseeriliitto pitää kehittämisen painopistettä oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä. Kyseessä olevan nelivuotiskauden aikana tulee lisäksi saavuttaa merkittäviä kehitysaskeleita sekä ammattisotilaiden palvelussuhdeturvassa että vammautuneen ja heidän perheittensä taloudellisissa tarpeissa. Ammattisotilaiden palvelussuhdeturvan ja työnantajan vastuun kehittäminen on tärkeää. Vamman laadusta riippuen ja sen mahdollistamissa rajoissa työnantajalla tulisi olla velvollisuus varmistaa palvelusuhteen jatkuminen puolustusvoimiin saadusta viasta tai vammasta huolimatta joko sotilas- tai siviilivirassa. Kriisinhallintatehtävissä vammautunutta sotilasta ei saisi irtisanoa, jos hän on edes osittain työkykyinen ja työllistämistuki uudelleenkoulutukseen ja vastuu tämän jälkeisen työllistymisen varmistamisesta tulisi säilyä työnantajalla. Taloudellisen turvan kehittämisellä varmistettaisiin taloudelliset toimeentulon edellytykset sotilaalle, joka on jollain tavoin vammautunut palvellessaan isänmaata kriisinhallintatehtävissä. Taloudellista turvaa parantaisi muun muassa ansionmenetystakuu, jolla varmistetaan ennen vammautumista tapahtuneen elintason säilyminen. Samaa asiaa edistää korotettu invaliditeettieläke (työkyvyttömyyseläke) tai muu tätä vastaava mekanismi, joka kattaa myös vammasta aiheutuvia ylimääräisiä elinkustannuksia sekä vammautunutta että hänen perhettään koskien. Näillä korvattaisiin esimerkiksi välttämättömästä asunnon vaihdosta johtuneet kustannukset, veteraanin asunnon erityisrakenteet tai erikoiskulkuvälineet. Teksti: Mika Oranen Puolustusministeriön asiakirja on luettavissa osoitteessa Ammattisotilas 2/

12 Paras päivä ikinä Paras päivä ikinä olivat Suomalainen Kriisinhallinta joukko Afganistanissa (SKJA) rotaation 214 komentajana toimineen eversti Pekka Kortelaisen saatesanat Porin Prikaatissa elokuussa 2014 ennen siirtymistä operaatioalueelle Afganistaniin. Lauseesta muodostuikin koko operaatioajan tunnuslause, joka kuvasti toimialueella työskennelleiden hyvää yhteishenkeä. Henkilökohtaisesti lause oli helppo omaksua osaksi arkea, sillä usean vuoden odotus oli vihdoinkin päättymässä, siis tarkalleen ottaen 12 vuoden odotus. Olin palvelukseen astumisesta (2002) saakka ilmoittanut halukkuuteni kansainvälisiin tehtäviin jokaisessa kehityskeskustelussa ja asiaan liittyvässä kyselyssä, mutta sopivaa tehtävää saati ajankohtaa ei organisaatio ollut kyennyt tarjoamaan. Sinnikkyys palkitaan ja omalta osaltani mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tehtäviin konkretisoitui syksyllä Läpäistyäni valintatilaisuuden ja astuessani ensimmäistä kertaa huoltolennolle kohti Afganistania pystyin toteamaan ensimmäistä kertaa, että tämä oli nyt paras päivä ikinä. Porin prikaatin antama koulutus antoi hyvän pohjan operaatioon siirtymiseen eikä operaation aikana tullut esiin sellaisia asioita, joita ei olisi rotaatiokoulutuksessa sivuttu. Toki kulttuurierojen ymmärtäminen olisi vaatinut syvällisempää koulutusta ja myös työskentelyä paikallisväestön parissa, mutta aika on rajallista myös koulutuksessakin. 12 Ammattisotilas 2/2015

13 Tehtävä oli lottovoitto Afganistanissa Camp Marmal:in tukikohdassa odottivat S1 toimiston komentoaliupseerin tehtävät. Tehtävän sisältö oli moninainen painottuen henkilöstöpäällikön määrittämien asioiden valmisteluun. Puolen vuoden aikana tutuksi tulivat vahvuus- ja kotiuttamisilmoitukset, esitysmateriaalien valmistelut sekä palkitsemisiin liittyvät toimenpiteet. Työpäivät vaihtelivat 8-14 välillä ja jakautuivat kaikille 7:lle päivälle viikossa. Yhteistyö Porin Prikaatin ja Maavoimien Esikunnan kanssa oli päivittäistä. Toimialueen yhteistyötahoina olivat monikansalliset esikunnan TAAC-N, NSOCC-A ja RS HQ joista kaksi jälkimmäistä sijaitsi KABUL:ssa. Monikansallinen yhteistyö oli erittäin mielenkiintoista ja toi mukavaa vaihtelua perus toimistotyöhön sekä lisäsi luottamusta omaan kielitaitoon. Ammatillisessa mielessä tehtävä oli lottovoitto, koska nyt pääsin tekemään henkilöstöalan perustehtäviä ja näkemään toimialan haasteita valmistelijan näkökulmasta. Tehtävässä pääsin tunnistamaan ja myös kehittämään omia heikkouksiani ja suuri kiitos tästä kuuluu henkilöstöpäällikkönä toimineelle Juhalle. Suomalaisten määrä Afganistanissa on laskenut viimeisen vuoden aikana ja tämä näkyy myös sijaisuuksien määrässä, joita itselläni oli kaksi. Oman tehtävän lisäksi toimin tiedotusupseerin ja rahastonhoitajan sijaisena heidän ollessa palvelusvapaalla. Päivärahojen jakaminen ja Malkamäen mukaan Porin prikaatin antama koulutus antoi hyvän pohjan operaatioon siirtymiseen eikä sen aikana tullut esiin sellaisia asioita, joita ei olisi rotaatiokoulutuksessa sivuttu. majoitustilojen järjestelyt vieraille toivat oman mausteensa päivittäiseen työnkuvaan. Runsas työn määrä sijaisuuksista johtuen oli oikeastaan hyvä asia, sillä koko 6 kuukauden aikana ei varsinaisesti tullut hetkeä, jolloin ei ollut mitään tekemistä. Aika todellakin kului kuin siivillä. Turvallisuus aina etusijalla Ehjänä kotiin oli eversti Kortelaisen toinen mieleen painunut teesi. Omalta osaltani tehtävät olivat sen kaltaisia, ettei välitöntä fyysistä uhkaa juurikaan ollut. Turvallisuusajattelu oli kuitenkin aina etusijalla, oli kyse toimistopäivästä tai lähialueella tapahtuneesta ampumaharjoittelusta. Henkisessä mielessä operaatio on ollut mielenkiintoinen kokemus. Ennakko-odotukset ovat täyttyneet ja Afganistan ei tarjonnut hyvin valmistautuneelle ylipääsemättömiä haasteita. Eläminen suljetulla ja hyvin pienellä alueella vaatii kuitenkin sopeutumista ja ehdottoman tärkeään on rikkoa syntyneitä rutiineja yhteisillä urheilutapahtumilla tai elokuvailloilla. Avoin keskustelu omista kokemuksista ja tuntemuksista auttoi jaksamaan arkista aherrusta haastavissa olosuhteissa. Seuraava iso askel on paluu arkeen, jota nyt parhaillaan työstän täällä Ilmavoimien Esikunnassa ja kotona Jyväskylässä. Tässäkin prosessissa ovat auttaneet palvelustoverit ja aikaisemmin alueella palvelleet. Lopuksi kannustan kaikkia aliupseereita hakeutumaan kansainvälisiin tehtäviin. Ammatillisesti ja henkilökohtaisesti saatava hyöty on arvokasta. Tehtävää kannattaa miettiä tarkkaan, jotta palvelusajasta saa kaiken hyödyn irti. Kotiasiat ja fyysinen kunto kohdilleen ja matka kohti uusia seikkailuja on valmis. Teksti ja kuvat: Tomi Malkamäki Ilmavoimien pääluottamusmies Ammattisotilas 2/

14 14 Ammattisotilas 2/2015

15 AU-arviointiryhmä varuskuntakierroksella Seurantakäyntiin osallistuivat AU vaativuudenarviointiryhmän puheenjohtaja kapteeni Jussi Venäläinen (keskellä) ja varapuheenjohtaja kapteeni Teemu Pulkkinen Pääesikunnasta sekä jäsen pääluottamusmies Lassi Majamaa Aliupseeriliitosta. AU vaativuudenarviointiryhmä tapasi seurantakäynnillä Lapin lennoston henkilökuntaa. Aliupseerien (AU) keskushallintotason arviointi- ja kehittämisryhmä teki aliupseeritehtävien arviointityöhön liittyvän seurantakäynnin Jääkäriprikaatiin ja Lapin lennostoon. Sujuva siirtyminen Helsingistä napapiirille toteutettiin Ilmavoimien lentokuljetuksella. Vuosittain toteutettavat seurantakäynnit perustuvat tarkentavalla virkaehtosopimuksella keskushallintotasolle annettuun velvoitteeseen tarkastella ja seurata palkkausjärjestelmän toimivuutta sekä henkilöstön sijoittumista vaativuusluokkiin. Seurantakäynnillä tarkasteltiin ja perehdyttiin taisteluväline-, varastoja lentokonehuoltoaliupseerien tehtäviin sekä muutamaan yksittäiseen lennokki/lentolaite- ja sotilaspoliisialan tehtävään. Seurantakäyntiin osallistuivat AU vaativuudenarviointiryhmän puheenjohtaja kapteeni Jussi Venäläinen ja varapuheenjohtaja kapteeni Teemu Pulkkinen Pääesikunnasta sekä jäsen pääluottamusmies sotilasmestari Lassi Majamaa Aliupseeriliitosta. Jääkäriprikaatin ja Lapin lennoston vastuuhenkilöt ja seurantakäynnin kohteena olleiden tehtävien hoitajat olivat valmistautuneet esittelyyn hyvin. Tilaisuudet olivat huolellisesti organisoitu ja etenivät kummassakin joukko-osastossa sujuvasti. Keskustason arviointiryhmä sai valtakunnallisen tehtävävertailun tueksi selkeän kuvan Jääkäriprikaatin huoltokeskuksen materiaalikeskuksen keskusvaraston sekä Lapin lennoston lentotekniikkalaivueen käyttöhuoltoja korjaamolentueen aliupseeritehtävien toimenkuvasta, tarkoituksesta ja asemasta organisaatiossa. Henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voitiin todeta, että tehtävien sisällöt, velvoitteet ja vastuut vastasivat niistä laadittuja kuvauksia. Seurantakäynnin kohteissa olevat aliupseeritehtävät jakautuvat useille toimialoille. Nykyaikaiset välineet ja tekniikat edellyttävät tehtävissä erityisosaamista. Esimerkiksi teknisten-, koulutus- tai logistiikka-alojen aliupseeritehtävien vaativuustekijät muodostuvat hyvin erilaisista osakokonaisuuksista. Tehtävänkuvausten vertailu toisten toimialojen tehtäviin ei anna oikean suuntaista lopputulosta. Aliupseerien tehtävissä edellytettävä osaamistarve perustuu puolustusvoimien poikkeusolojen ja normaaliolojen tarpeeseen. Usein tehtävien hoitamiseen liittyy vaatimuksena myönnetyt erityisluvat, hankitut pätevyydet ja kelpuutukset tai oikeudet suorittaa jotain tiettyä toimenpidettä. Aliupseerien sotilasammatillisten opintojen muodostama kokonaisuus perus-, yleis- ja mestaritason opinnoissa vaihteleekin edellä mainitun vuoksi laajuudeltaan toimialojen kesken. Keskushallintotason AU arviointi -ja kehittämisryhmä esittää kiitoksensa yhteyshenkilöille ja luottamusmiehille järjestelyistä sekä seurantakohteissa työskenteleville aliupseereille ja heidän esimiehilleen yksityiskohtaisista esittelyistä. Kapteeni Jussi Venäläinen Pääesikunta, Henkilöstöosasto Ammattisotilas 2/

16 Muutoksia Puolustusvoimien eettiseen opetukseen Puolustusministeriön asettama työryhmä haluaa täsmennyksiä uskonnon vapauden toteutumiseen puolustusvoimissa. Ryhmä esittää raportissaan useita toimenpiteitä uskonnonvapauden varmistamiseksi puolustusvoimissa. Näkyvimpänä muutoksena olisi se, että erillisiä, vain sotilaspappien pitämiä oppitunteja ei jatkossa enää olisi. Työryhmä perustelee päätelmiään perustuslailla, minkä mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Siihen sisältyy myös niin sanottu negatiivinen uskonnonvapaus. Jokaisella on oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Raportin mukaan Puolustusvoimien kirkollista työtä arvioidessaan apulaisoikeusasiamies on todennut, että uskonnonvapaus koskee kaikkia kansalaisia ja on periaatteessa riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä. Apulaisoikeusasiamies on esittänyt, että puolustusvoimat luopuisi erillisistä kirkollisen alan ja elämänkatsomustiedon oppitunneista. Työryhmä esittää, että perusyksiköiden päälliköiden ja vääpeleiden, sotilaspappien, sosiaalikuraattorien ja lääkäreiden nykyisistä oppitunneista muodostetaan kaikille asepalvelusta ja aseetonta palvelusta suorittaville tarkoitettu moniammatillinen ja vuorovaikutteinen kokonaisuus, joka tukee varusmiehen palvelusta, elämänhallintaa sekä sodan ajan eettistä toimintakykyä. Yksi näkyvä muutos on se, että erillisiä, vain sotilaspappien pitämiä oppitunteja ei jatkossa ole. Työryhmän mukaan uskonnonvapauden toteutumiseksi uskonnolliset hartaudet ja jumalanpalvelukset ovat vapaaehtoista toimintaa. Ryhmä esittää, että ne merkitään jatkossa palvelusohjelmiin samalla tavalla kuin muu vapaaehtoinen ohjelma. Ampuma- ja taisteluharjoituksiin liittyvien hartauksien osalta työryhmä esittää, että ne säilyisivät sotilaspappien järjestelyvastuulla ja niistä tehtäisiin harjoitusten ohjelmaan sisältyviä, kaikille tarkoitettuja uskonnottomia ja tunnustuksettomia tilaisuuksia. Ryhmä esittää, että Pääesikunta antaa lisäksi esimerkiksi ruokarukousten osalta sellaiset toimintaohjeet, jotka toteuttavat uskonnonvapauden. Kenttähartaudet säilyvät Työryhmä esittää, että suomalaiseen sotilasparaatiperinteeseen kuuluva kenttähartaus säilytetään osana sotilasparaatia. Paraatiin osallistujat, jotka eivät halua osallistua kenttähartauteen, ryhmitetään yksiköittäin omiksi ryhmiksi, jotka poistuvat paraatijoukosta johdettuna ja siirtyvät ohimarssin valmistautumispaikalle. Tätä toimintamallia on kokeiltu kesän 2014 aikana. Työryhmä toteaa loppuraportissaan, että perustuslain uskonnonvapaussäädösten täydellinen toteutuminen edellyttää puolustusvoimilta muutoksia sekä opetusohjelmaan että Yleiseen palvelusohjesääntöön. Opetuksen sisällön muokkaaminen antaa mahdollisuuden käsitellä sodan ja rauhan eettisiä kysymyksiä ja nuoren elämänhallintaa moniammatillisesti ja vapauttaa samalla sotilaspappien resursseja tärkeään pienempien ryhmien ja yksilöiden palvelusta tukevaan keskusteluun ja ohjaukseen. Samaa muutosta ja uskonnonvapauden toteutumista tukisi hartauksien ja niihin rinnastettavien tilaisuuksien muuttaminen vapaaehtoisiksi ja uskonnottomiksi. Ryhmän mukaan kenttähartauden säilyttäminen osana sotilasparaateja tukee uskonnonvapautta antamalla mahdollisuuden uskonnon harjoittamiseen. Osallistuminen vapaaehtoisesti hartauksiin, antaa vapauden toimia oman vakaumuksensa mukaisesti. Lähde: Puolustusministeriö Kuva: Asta Ruuskanen Työryhmän kokoonpano Puolustusvoimien eettistä opetusta ja sotilasparaatien hartausosuuden toteuttamista käsiteltyyn työryhmään kuuluivat ylijohtaja puheenjohtajana Jukka Juusti puolustusministeriöstä ja varapuheenjohtajana puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa. Jäseniä olivat puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen ja sotilaslakimies Juho Melaluoto. Työryhmän sihteereinä toimivat vanhempi osastoesiupseeri Mika Peltoniemi puolustusministeriöstä ja majuri Timo Hänninen Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Työryhmä kuuli asiantuntijoina kenttäpiispa Pekka Särkiötä ja Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoskea. 16 Ammattisotilas 2/2015

17 Ammattisotilas 2/

18 Oletko jäämässä eläkkeelle? Ilmoita asia Aliupseeriliitolle osoitteessa Ilmoita lomakkeella, koska jäät eläkkeelle. Jos haluat liittyä Aliupseeriliiton EVP-yhdistyksen jäseneksi, kerro siitä yhdistyksen vaihto -kohdassa. Laita rasti myös Eroan työttömyyskassasta -kohtaan. Tarkasta samalla kaikki yhteystietosi ja tee tarvittavat korjaukset. EVP-yhdistyksen jäsenedut Aliupseeriliiton jäsenille otetut vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä matka- ja matkatavaravakuutus koskevat myös eläkeläisjäseniä. Vakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jona täytät 68 vuotta. Aliupseeriliiton solmimat muut jäsenedut koskevat myös sinua. Saat Ammattisotilaan ja kalenterin kuten ennenkin. Voit edelleen vuokrata Aliupseeriliiton mökkiä Vierumäellä. Voit myös osallistua EVP-yhdistyksen matkoille. Lue lisää jäseneduista osoitteessa Lisää tietoa jäseneduista on myös jäsensivuilla. EVP-yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2015 on 28 euroa Se muodostuu Aliupseeriliiton osuudesta 24, jonka Edustajakokous vahvistaa sekä yhdistyksen omasta 4, jonka yhdistyksen vuosikokous päättää. Täyttäessäsi 65 vuotta maksat jäsenmaksua vain syntymäpäivääsi asti, sen jälkeen olet vapaa kaikista maksuista. Jäsenyytesi ja jäsenetusi säilyvät entisellään. EVP-yhdistyksen kotisivut tai aliupseeriliitto.fi -> jäsenyhdistykset -> Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry Tervetuloa mukaan iloiseen joukkoon Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry Asunnonvaihdon asiantuntija palveluksessasi Työskenneltyäni 27 vuotta sotilasvirassa eri paikkakunnilla tiedän muuttamiseen ja asunnon vaihtoon liittyvät kuviot. Ota yhteyttä! MUOVITUOTTEIDEN SOPIMUSVALMISTUSTA Tapani Back Myyntineuvottelija puh Suomen Asuntopalvelut Oy Hitsaajankatu 24, Helsinki 18 Ammattisotilas 2/2015

19 Työn imu parantaa työkykyä Työn imulla on merkittävä yhteys työkykyyn, selviää palomiesten hyvinvointia käsittelevästä väitöstutkimuksesta. Työn imu ilmenee esimerkiksi tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön uppouduttaessa. Työssä koettu aktiivinen tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila työn imu on yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Yhteys on riippumaton työhön liittyvistä vaatimuksista ja voimavaroista, yksilön voimavaroista ja elintavoista. Nämä tulokset käyvät ilmi Helsingin yliopistossa tarkastettavasta Auli Airilan väitöstutkimuksesta, joka perustuu Työterveyslaitoksen 13 vuoden seurantatutkimukseen suomalaisista palomiehistä. Työn imua kokeva yksilö on tarmokas, omistautunut ja nauttii työhön uppoutuessaan. Tällä näyttää olevan merkittävä rooli työntekijöiden työkyvyn edistämisessä: motivoituneet ja energiset työntekijät voivat paremmin ja pysyvät työkykyisempinä kuin ne työntekijät, jotka kokevat vähemmän innostuneisuutta työtään kohtaan, Airila kertoo. Hyvä itsetunto sekä työn voimavarat ja vaatimukset vaikuttavat hyvinvointiin. Vuosina 1996, 1999 ja 2009 koottu, kyselyihin pohjautuva aineisto mahdollisti myös pitkän aikavälin tarkastelun hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa hyvinvointia tarkasteltiin sekä myönteisestä (kuten työn imu ja elämään tyytyväisyys) että kielteisestä (tuki- ja liikuntaelinten kipuoireet, masennusoireet) näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että työn ja yksilön voimavarat ja työn vaatimukset vaikuttavat hyvinvointiin myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuksesta selviää, että hyvinvoinnin kehityspolut voivat olla yksilöllisiä. Henkilökeskeisellä lähestymistavalla on mahdollista paikallistaa hyvinvoinniltaan eroavia työntekijäryhmiä, jotka jäävät helposti huomioimatta kun tarkastellaan vain isojen ryhmien keskiarvoja. Tällöin on myös paremmat mahdollisuudet tunnistaa ne henkilöt, jotka erityisesti tarvitsevat tukea hyvinvointinsa edistämiseen, Airila kuvaa. Airilan mukaan hyvä itsetunto ennusti työn imua vielä 10 vuoden kuluttua. Hän kokee huomionarvoisena sen, ettei paras hyvinvointi työssä ole vain persoonallisuudesta kiinni, vaan siihen vaikuttavat olennaisesti työn voimavarat. Työpaikoilla monia keinoja vaikuttaa työn imuun Hyväksi koettu esimiestyö, työntekijöiden väliset toimivat suhteet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat työpaikkojen käytössä olevia keinoja työn imun ja laajemmin työhyvinvoinnin edistämiseen. Myös yksilölliset tekijät, kuten hyvä itsetunto, optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä terveelliset elintavat, myötävaikuttivat palomiesten hyvinvointiin. Työn imun kehittämiseen työpaikoilla kannattaa panostaa, sillä se edistää työkykyä ja pidentää työuria, toteaa Airila. Lähde: Työterveyslaitos Kuva: Riku Rissanen Ammattisotilas 2/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Liiton toimiston työnjako täsmentyy Aliupseeriliiton uuden puheenjohtajan, Mika Orasen johdolla on käynnistetty liiton toimiston tehtävien ja vastuiden kartoitus ja täsmentäminen. Allekirjoittaneen vastuualueeksi tulee muun muassa kokonaisvastuu edunvalvontatoiminnasta, kokonaisvastuu AU-palkkausjärjestelmän asiantuntijatehtävistä, Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminnan ja pääluottamusmiestyöryhmän johtaminen. Toki nämä tehtävät ovat entuudestaan tuttuja, mutta nyt vastuut määritellään selkeästi. Vastuun selkeyttäminen tuo myös toimintavapauden omalla vastuualueella. Pidän tätä tehtävien ja toimintojen selkeyttämistä hyvänä kehitysaskeleena. Väistämättä se edellyttää uusien toimintatapojen opettelemista ja toisaalta vanhoista tavoista pois oppimista. Liiton toimiston henkilöresurssi on rajallinen, joten muutoksen jälkeenkin teemme kaikki kaikkia töitä tilanteiden ja tarpeiden mukaan, se on pienessä työyhteisössä luonnollista ja välttämätöntä. Uskon kuitenkin, että selkeä vastuualueiden määrittely jäntevöittävät toimintaa. Jäsenistön edunvalvonnan kannalta näen liiton pääluottamusmiestyöryhmän toiminnan keskeisenä ja kriittisenä hyvien edunvalvontatulosten saavuttamiseksi. Pääluottamusmiestyöryhmän toiminta on tarkoitus palauttaa alkuperäiseen muotoonsa vuorovaikutteiseksi, epämuodolliseksi, keskustelevaksi foorumiksi, joka tuottaa luottamusmieskentälle tukea edunvalvonnan arkisissa tilanteissa. Toinen merkittävä tehtävä ryhmällä on kehittämistehtävät. Kriittisimpänä pidän AU-palkkausjärjestelmän kehittämistä tulevaisuudessa. Sopimusvarallisuutta ei lähivuosina näyttäisi olevan käytettävissä, mutta meillä tulee olla valmius tuoda neuvottelupöytään vaihtoehtoja sitten, kun neuvottelut aikanaan käynnistyvät. Tämä kehittämistyö alkaa pääluottamusmiestyöryhmän seuraavassa kokouksessa. Kuva: Petri Asikainen Puolustusvoimauudistuksen myötä syntyi tarve organisoida Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminta uudelleen. Vuosi 2015 toimitaan sovelletulla organisaatiolla. Aliupseeriliiton luottamusmiesorganisaation tarkennukset suunnitellaan kuluvan vuoden aikana siten, että luottamusmiesorganisaatio vastaa puolustusvoimauudistuksen mukaista tilannetta. Työ on käynnissä ja pääluottamusmiestyöryhmä tuottaa liiton hallitukselle päätettäväksi ehdotukset uusitun luottamusmiesorganisaation osalta tarvittavilta osin. Kuluva luottamusmieskausi päättyy Luottamusmiesvaalit on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 lopulla. Tulevan luottamusmiesorganisaation suunnittelussa on kirkkaana mielessä tavoite, että jokaiselle jäsenelle pyritään tarjoamaan luottamusmiespalvelut läheltä, nopeasti ja pätevästi. On tietysti selvää, että jokaiseen toimipisteeseen ei voida kohdentaa omaa luottamusmiestä. Se ei ole toiminnan kannalta järkevää, eikä sopimuksen puitteissa mahdollistakaan, mutta järkevästi useampia toimipisteitä yhdistämällä ja luottamusmiespaikkoja kohdentamalla saadaan paras mahdollinen lopputulos. Jos kohdentaminen joltain osin menee pieleen, tarkastellaan tilannetta vuoden 2016 aikana ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Lassi Majamaa Valtakunnallinen pääluottamusmies 20 Ammattisotilas 2/2015

21 Ammattisotilas 2/

22 Uutisia Ammattisotilas-lehti uudistuu Lehden sisällöt ja ulkoasu uudistetaan syksyllä. Ensimmäinen uudenmuotinen numero ilmestyy Uudistuksen tavoitteena on tehdä lehdestä helppolukuisempi ja informatiivisempi Aliupseeriliiton jäsenille ja muille lukijoille. Lehteen nimetään kevään aikana uusi toimitusneuvosto, johon tulee lehden päätoimittajan lisäksi myös liiton hallinnon ja jäsenistön edustajia. Jäsenillä on mahdollisuus etukäteen osallistua lehtiuudistuksen ideointiin. Majamaasta pääluottamusmiestyöryhmän puheenjohtaja Päätoiminen pääluottamusmies Lassi Majamaa on valittu Aliupseeriliiton pääluuottamusmiestyöryhmän puheenjohtajaksi. Liiton hallitus päätti asiasta kokouksessaan. Edellinen puheenjohtaja oli liiton aikaisempi puheenjohtaja Petteri Leino. Holiday Club -jäsenedut Aliupseeriliiton jäsenet saavat jatkossa vähintään 15 % alennuksen Holiday Club kylpylähotellien, Villasten, Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnasta. Majoitusvaraukset hoidetaan Holiday Club online -varausjärjestelmän kautta osoitteessa Kampanjakoodi on Aliup15. Asta Ruuskasesta Ammattisotilaan päätoimittaja Lehden entinen toimitussihteeri Asta Ruuskanen on valittu Ammattisotilas-lehden päätoimittajaksi. Ruuskanen on ollut lehden toimitussihteerinä vuodesta 2010 lähtien. Frisbeegolf-kilpailut Aliupseeriliiton frisbeegolfmestaruuskilpailut pidetään Lappeenrannan linnoituksella lauantaina Ilmoittautumisaika on alkanut. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Aliupseeriliiton jäsenet. Kilpailussa heitetään naisten ja miesten sarjoissa. Lisäksi mitellään yhdistyksen välisestä mestaruudesta. Yhdistykset ilmoittavat osallistujat kilpailuun viimeistään Aliupseeriliiton verkkosivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella. Myös osallistumismaksun on oltava suoritettuna mennessä. Kilpailusivut avataan helmikuun puolivälissä osoitteessa Mestarien kurssimerkkien jako Aliupseerien Sotilasammatillisen mestariopintokokonaisuuden kurssimerkit jaettiin Pääesikunnassa Tilaisuuteen osallistui 25 aliupseeria. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, prikaatikenraali Sakari Honkamaa jako kurssimerkit. Pääesikunnassa pidetyn tilaisuuden jälkeen mestarit sekä Pääeskunnan edustajat sekä maa-, meri- ja ilmasotakoulun johtajat osallistuivat Aliupseeriliiton puheenjohtajan Mika Orasen isännöimälle päivälliselle Katajanokan kasinolla. Kuvassa kernaali Honkamaa onnittelee Logistiikkalaitoksen luottamusmiestä ylivääpeli Jukka Riekkiä. Riekin lisäksi mestarimerkin saivat muun muassa maavoimien pääluottamusmies ylipursimies Riku Rissanen, merivoimien pääluottamusmies SAH Marit Lammes sekä ilmavoimin pääluottamusmiehen sijainen ylivääpeli Pekka Salomaa. Merkkienjakotilaisuuden ja päivällisen kuvia on nähtävillä jäsensivuilla. Kuva: Asta Ruuskanen 22 Ammattisotilas 2/2015

23 Aliupseeriasiainhoitajat vaihtuivat Maa- ja ilmavoimien aliupseeriasioiden hoitajat kapteeniluutnantti Pertti Lamminaho ja kapteeni Ari-Pekka Koivumäki ovat jääneet hyvin ansaitulle eläkkeelle. Pääluottamusmiehet Riku Rissanen ja Pekka Salomaa luovuttivat Lamminaholle ja Koivumäelle liiton kiitoslahjan hyvästä yhteistyöstä. Rissanen kertoo, että Lamminaho jää eläkkeelle vajaan 30 vuoden palvelun jälkeen. Hän aikoo nauttia eläkepäivistä harrastamalla liikuntaa sen eri muodoissa, mökkeilyä, kalastusta ja sienestystä. Koivumäki osallistui vielä eläkkeelle jäätyään Keski-Suomen Aliupseereiden 40-vuotisjuhliin ja oli Salomaan mukaan kasvattanut eläkkeen kunniaksi parran. Maavoimissa aliupseeriasioita hoitaa jatkossa kapteeni Esa Piirola ja ilmavoimissa kapteeni Heikki Paavisto. Aliupseeriliitto kiittää kapteeniluutnantti Pertti Lamminahoa ja kapteeni Ari-Pekka Koivumäkeä hyvästä yhteistyöstä. Kuvat: Riku Rissanen ja Pekka Salomaa Alueelliset luottamusmiespäivät Puolustushaarakohtaiset luottamusmiespäivät ovat yksi tärkeimmistä luuottamusmiesten vuosittaisista koulutustapahtumista. Tilaisuuksiin osallistuvat varsinaiset luottamusmiehet ja heidän varahenkilönsä. Paras anti päivillä on pääluottamusmies Lassi Majamaan mukaan joukkoosastoluottamusmiesten välinen keskustelu ja kokemusten jakaminen. Jokainen joukko-osastoluottamusmies valmistelee tilaisuuteen oman puheenvuoronsa ja sen pohjalta kaikki käyvät yhdessä keskustelua. Tilaisuudessa käydään läpi myös keskeiset oman puolustushaaran ajankohtaiset asiat. Tapahtumien ulkopuolisina asiantuntijoina tilaisuuksiin osallistuvat muun muassa puolustushaaran aliupseeriasioiden hoitajat. Puolustushaarojen alueellisilla luottamusmiespäivillä joukkoosastojen luottamusmiehet yhdessä pääluottamusmiesten kanssa pääsevät puimaan ajankohtaisia edunvalvontaasioita. Kuvat: Marit Lammes ja Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

24 Aliupseeri työsuojelun edunvalvojana Neljän vuoden mittainen toimikauteni työsuojeluvaltuutettuna MAAVE:ssa lähestyy loppuaan. Tehtävä on ollut mielenkiintoinen ja ajoittain haastavakin. Opittavaa asiaa on ollut paljon. Aloittaessani valtuutettuna en osannut kuvitellakaan, kuinka laaja kenttä lainsäädäntöä sekä sopimuksia tehtävässä tulee hallita. Työsuojelun henkilöstöedustus ei ole kovinkaan verkostoitunut, joten tukea asian hallintaan ei juurikaan saa vertaisilta. Onneksi JHL tarjosi laadukasta koulutusta työsuojeluvaltuutetuille ja vieläpä edulliseen hintaan aliupseeriliiton jäsenille. Tehtävä työsuojelun henkilöstöedustajana on siitä kiitollinen luottamustehtävä, että siinä ei ole oikeastaan koskaan eturistiriitaa työnantajan kanssa. On sanomattakin selvää että hyvinvoiva, työssään jaksava ja työ -ja palvelusturvallisuutta noudattava henkilöstö, on sekä henkilön itsensä että työnantajan etu. Laadukkaasti toteutettuna työsuojelun keinolla voidaan vaikuttaa myös henkilöstökustannuksiin vähenevinä sairauspoissaoloina sekä tapaturmien ennaltaehkäisyn muodossa. Oman kokemukseni perusteella olen tehnyt havainnon, että monissa tapauksissa työsuojeluvaltuutettu muodostaa erittäin tehokkaan työparin paikallisten luottamusmiesten kanssa. MAAVE:ssa työsuojelu ei ole henkilöstöpoliittista, vaan edustuksellisuus on kaikille henkilöstöryhmään katsomatta. Usein käsiteltävä asia voi kuitenkin olla luonteeltaan sellainen, jossa liikutaan hyvin veteenpiirretyllä rajalla: onko kysymys palvelussuhteen ehdoista vai onko tarvittavat toimet puhtaasti työsuojelullisia. Näissä tapauksissa paikallinen luottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu voi muodostaa hyvän työparin. Olen pyrkinyt lähestymään työsuojelua tekemisen kautta. Työsuojelun valvontalaki antaa tiettyjä perusteita hallintoyksiköille, miten työsuojelun yhteistoiminta tulee työpaikalla järjestää. Mutta Maavoimien esikunnan työsuojeluvaltuutettu (vas.) ja esikunnan aliupseerien luottamusmies Harri Nyyla ovat työsuojeluasioissa toimiva työpari. Kuva: Riikka Hietajärvi työsuojelu ei saa olla pelkästään lakisääteisten asiakirjojen laatimista, vaan sen tulee olla jatkuvasti aktiivinen, työympäristöä tutkiva ja helposti lähestyttävä. Haaveenani on että työsuojelun henkilöstöedustus aktivoituisi enemmänkin Puolustusvoimissa. Merkittävin työnantajahanke työsuojelussa on Työ -ja palvelusturvallisuushanke, joka itsessään on erittäin kannatettava hanke. Kuitenkin olisin toivonut että työsuojelun henkilöstöedustus olisi otettu paremmin mukaan hankkeeseen jo sen valmisteluvaiheessa. Mielenkiinnolla jään myös seuraamaan miten hankkeen tavoitteet jalkautuvat käytäntöön, sillä ohjaava asiakirja ei itsessään kehitä palvelusturvallisuutta, vaan se kehittää palvelusturvallisuuden toteuttamista käytännössä. Työsuojelun henkilöstöedustajilla on merkittävä mahdollisuus tukea työnantajaa hankkeen käytännön toteuttamisessa. Työsuojelun henkilöstöedustajien mahdollisuutta verkostoitua olen myös kaivannut. Valtuutettujen mahdollisuus rinnakkaistukeen sekä kokemuksien vaihtamiseen on melko vähäinen. Lähimpänä voi olla työnantajan järjestämät koulutustilaisuudet joihin voisi mielestäni sisällyttää myös erillisen valtuutettujen neuvottelupäivän. Uskon, että verkostoituminen kehittäisi työsuojelua puolustusvoimissa, sillä se aktivoisi edustajia sekä mahdollistaisi toimintamallien yhtenäistämistä. Toinen haaveeni on, että Puolustusvoimissa nähtäisiin joskus puolustushaaratasolla päätoimiset työsuojeluvaltuutetut. Nykyisellään valtuutetut tekevät tehtäväänsä oman työn ohella ja yksi päätoiminen valtuutettu puolustushaaratasolla tukisi hallintoyksiköiden työsuojelutoimijoita. Ehkäpä pitää tehdä aloite asiasta mikäli ajatus saa riittävästi kannatusta? Kun joukko-osastossanne on aika työsuojeluvaalien, kehoitan aliupseereita harkitsemaan kyseiseen luottamustehtävään hakeutumiseen! Se on mielenkiintoinen tehtävä ja tuo mukavaa vaihtelua varsinaiseen virkatyöhön! Vääpeli Marko Kilpinen Työsuojeluvaltuutettu, MAAVE 24 Ammattisotilas 2/2015

25 Merisotakoululla uusi perinnemestari 20.SAMOJ1M-opiskelijoiden perinnepäivän vieton yhteydessä vaihdettiin merivoimien perinnemestarin tehtävänhoitajaa. Väistyvä perinnemestari Rannikkoprikaatissa palveleva viestikomppanian vääpeli, sotilasmestari Jukka Ketola luovutti tehtävän Rannikkolaivastossa palvelevalle ohjusvene Porvoon tykkimestarille, pursimies Jani- Juhani Pekkariselle. Sotilasmestari Ketola kehitti toimikaudellaan perinnemestarin tehtäväalaa entistä laajemmaksi osallistumalla SAMOJ1 puolustushaaraopiskelijoiden koulutusleirin sotilastaitokilpailu Ovaskaisen kierros järjestämiseen. Merisotakoulussa ollaan tyytyväisiä tähän uuteen järjestelyyn, ja toivotaan järjestelyvastuun jopa kasvavan tulevaisuudessa. Lisäksi Ketola hoiti toimikaudellaan pidettyjen SAMOJ1-kurssien perinnepäivän oppitunnit. Ketolan avainsanat uralla pärjäämiseksi ovat oma halu oppia, koulutus ja kärsivällisyys. Pursimies Pekkarisen vastaanottaessa perinnemestarin tehtävät korostui puheessa aliupseerien raudanluja ammattitaito, joka yhdessä pitkän uran ja kenttäkokemuksen kanssa muodostaa puolustusvoimien ja merivoimien selkärangan. Pekkarinen muistutti myös, että jokaisella vanhemmalla aliupseerilla on vastuu omalla esimerkillään huolehtia, opastaa ja kasvattaa nuorempia kollegoitaan. Tässä auttaa vanha sotilasmestarin sanonta harjoitus tekee mestarin ja sotilasharjoitus tekee sotilasmestarin. Tie on pitkä ja kivinen, mutta jokaiselle avoin, mahdollinen ja saavutettavissa. Perinnemestari valitaan tehtäväänsä aina Merisotakoulun SAMMO opiskelijoista. Koska mestariopintoja järjestetään Merisotakoululla vain joka toinen vuosi, hoitaa perinnemestari tehtäväänsä kaksivuotiskauden kerrallaan. Teksti: Marit Lammes Merivoimien pääluottamusmies Kuvat: Matruusi Rene Mikkola Kuvassa vasemmalla oleva sotailsmestari Ketola luovutti perinnemestarin tehtävän pursimies Pekkariselle. Ammattisotilas 2/

26 Keski-Suomen Aliupseerit avasi juhlavuoden Keski-Suomen Aliupseerit ry järjesti Aliupseeriliiton alueellisen 50-vuotisjuhlatilaisuuden Aalto-salissa, aivan Jyväskylän sydämessä. Tilaisuus oli startti juhlavuoden tilaisuuksille. Tilaisuudessa oli koolla noin viisikymmentä henkeä, jotka koostuivat kutsuvieraista, jäsenistä ja heidän seuralaisistaan. Oli hienoa, että myös työnantajan puolelta oli vahva edustus paikalla. Erityisesti mieleen jäi Ilmasotakoulun johtajan eversti Pasi Hakalan ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajan eversti Mikko Heiskasen puheenvuorot. Niissä oli kuultavissa todellinen halu tehdä yhteistyötä työnantajan ja liittomme välillä. Myös huomioitavaa oli heidän kantansa aliupseereihin osana puolustusvoimien henkilöstökokoonpanoa. Voi aidosti sanoa, että meitä arvostetaan. Aliupseeriliiton tuore puheenjohtaja Mika Oranen toi terveisensä tilaisuuteen ja hän korosti puheessaan Keski- Suomen Aliupseerit ry:n vahvaa asemaa liitossa. Yhdistysten rooli on kuitenkin kiistatta erittäin tärkeä kun puhutaan liiton toiminnasta. Ilmavoimien soittokunnan pojat huolehtivat musiikista ja niin kuin aina ennenkin ammattitaidolla heti viimeisenpäälle. Papa s catering ei tälläkään kertaa pettänyt cocktail-tarjoiluillaan ja siitä iso kiitos heille. Oli mukava olla osa tätä juhlaa sillä paikalla olleet jäsenemme osasi ottaa ilon irti ja juhlistaa iltaa mitä parhaalla tavalla, jatkoja unohtamatta! Iso kiitos kaikille paikalla olleille jäsenille ja jatketaan hyvän työn tekemistä. Keski-Suomen Aliupseerit ry Puheenjohtaja Mika Tiitinen Kuvat: Jani Laitinen 26 Ammattisotilas 2/2015

27 Marsalkka Mannerheimin kulkuneuvot Mannerheim-museossa Helsingin Kaivopuistossa on toukokuun lopulle asti esillä näyttely marsalkka Gustaf Mannerheimin kulkuneuvoista. Teemanäyttely sisältyy museon peruslipun hintaan ja se kertoo marsalkan matkustustavoista kaikissa kolmessa elementissä eli maalla, merellä ja ilmassa. Keskeisinä havaintovälineinä ovat ymmärrettävästi pienoismallit, koska aitoa kalustoa tiloihin ei mahdu. Marsalkan käyttämiä autoja, lentokoneita ja rautatiekalustoa on kyllä museoituina jäljellä. Pienoismallien ohella teemaa valotetaan valokuvien ja mielenkiintoisen pikkuesineistön avulla. Autoista kertovan näyttelyosion virtiinissä on marsalkan ajokortti, joka löydettiin Kansallisarkistosta näyttelymateriaalia kootessa. Autoiluun liittyy moni muukin esine, kuten lentäjänlakkia muistuttava nahkapäähine suojalaseineen. Myös mielenkiintoisia autoiludokumentteja näyttelyyn on saatu. Marsalkalla oli nimittäin omiakin autoja, vaikka hän virka-autoilla paljon matkustikin. Marsalkkahan eli pitkät ajat yksityishenkilönä ilman mahdollisuutta käyttää virka-autoa. Mielenkiintoisin marsalkan autoista, valtakunnankansleri Adolf Hitlerin lahjoittama Grosses Mercedes 770, on taidokkaasti tehtynä pienoismallina esillä. Myös marsalkan 75-vuotisjuhlajunasta on viitseliäästi toteutettu dioraama. Vaikka mittakaava on pieni, niin keskeiset hahmot ovat hyvin tunnistettavissa. Vesikulkuneuvoja edustavat Vartiomoottorivene 11:n sekä matkustaja-alus Bore I:n pienoismallit ja lentävää kalustoa esimerkiksi Hanssin-Jukaksi nimetty DC-2 sekä Hitlerin Focke-Wulf Fw 200 Condor. Vaikka moottorikulkuneuvot ovat pääroolissa, niin marsalkka Mannerheimin kulkuneuvoja ei voi esitellä hevosia mainitsematta. Eksoottisin kulkupeli ovat intialaiset härkävankkurit, joiden kyydissä Mannerheim valokuvassa matkustaa. Teksti ja kuvat: Seppo Simola Ammattisotilas 2/

28 Vakoiluvälineistön koko kirjo Tampereella Tampereelle vuonna 1998 avattu vakoilumuseo on hatunnostonarvoinen suoritus. Yksityisen harrastuksen myötä kasvanut museo on mielikuvitusta kiehtova tutustumiskohde. Mitähän tuolla salakameralla on kuvattu ja kenenköhän taskussa tuokin pistooli on maailmaa kiertänyt? Pitkälti pääsylipputulojen varassa toimiva museo on runsas ja aiheensa hyvin kattava kokonaisuus. Museo on periaatteessa hyvällä paikalla Tampereen keskustan tuntumassa, mutta museon löytäminen Finlaysonin valtavaksi vapaaajankeskukseksi saneeratusta tehdaskiinteistökompleksista on jo pienoinen vakoilusuoritus sinänsä. Myrkkyjä, luoteja, tikareita Vakoilijan ammattitaitoon kuuluu kyky pysyä hengissä ja toisaalta tehtävän niin edellyttäessä kyky poistaa vastustajan vakooja päiviltä. Välineistöä kumpaankin ammattitaidon osa-alueeseen on näyttelyssä runsaasti. Myrkkyjä voidaan piilottaa jauheena sormukseen tai kätkeä nesteampulli kävelykeppiin. Kävelykeppi onkin varsinainen monitoimityökalu. Museossa on kävelykeppitoteutuksina esimerkiksi miekka, tikari ja haulikko. Myös myrkkypistimen kepistä saa, ja myrkkynuolia ampuva kynäkin vitriinissä on. Toki vakoilija käyttää myös tavanomaisia aseita, kuten pistoolia. Vakoilijakäyttöön suunnitellut aseet ovat usein keveitä ja tavallista litteämpiä, kuten näyttelyn 5,45-millinen venäläinen PSM 1970-luvulta. Museo kertoo taskuaseiden kehityksen näyttelyvitriinissä, josta löytyy myös 1800-luvun lopulta peräisin oleva ja hyvin erikoisen mallinen Chicago Protector kämmenpistooli. Pistoolivitriinin vieressä on oma vitriini stileteille ja muille pienille teräaseille. Kameroita ja mikrofoneja Kun tärkein on hoidettu, eli vakooja pysyy toimintakykyisenä tehtävällään, niin seuraava vaihe on salattujen tietojen hankinta. Tähän tarkoitukseen museossa on tarjolla jopa maailmanharvinaisuuksia kuten KGB:n käyttöön 28 Ammattisotilas 2/2015

29 valmistettu kamera Yelka C-64, jollaisia ei ole koskaan ollut vapaassa myynnissä. Kamerat, nauhurit ja mikrofonit ovat perusvälineistöä. Museossa saa mainion läpileikkauksen tavoista, joilla vakoiluvälineistö saadaan näyttämään aivan arkipäiväiseltä esineeltä. Tupakka-askiksi naamioidussa kamerassa on jopa kaksi aitoa savuketta hämäyksenä. Kameroiden kätkentätapojen osalta näyttelyn museaalinen funktio painottuu. Kokoelmissa on paljon esineistöä ajalta, jolloin ei ollut nykyisiä muutaman millin kokoisia kännykkäkameran objektiiveja, vaan kamerat piti naamioida tasku-, ranne- tai seinäkelloksi. Työmaakypäräkin on mainio kameran piilopaikka. Viesti- ja salauslaitteet Kun agentti on hankkinut salaisia tietoja, niin seuraava haaste on toimittaa ne turvallisesti toimeksiantajalle. Klassinen tapa on tietysti radiolähetin. Jos aineistoa ei saa sähköiseen muotoon, niin kyseeseen tulevat erilaiset kätköt, joita voivat olla ontot kivet, tiilet tai kirjat. Viestitykseen oleellisesti liittyvinä ilmiöinä näyttelyssä esitellään viestien salaamiseen ja salattujen viestien avaamiseen tarkoitettuja välineitä. Radiolähettimiä on monenmoisia kaukopartioradiosta alkaen. Myös salaamisvälineistöä on kotimaisesta Matolaatikosta partiosanomalaite m/85:een. Hyvin mielenkiintoinen on sodanaikainen, aikansa huipputekniikkaa edustanut Helvar HGB maakuuntelulaite. Kuunneltavien maakaapelien ympärille muodostettiin induktiosilmukka, jonka avulla kaapeleissa kulkevaa puhetta voitiin kuunnella itse kaapeliin koskematta. Mekaaninen tunkeutuminen kaapeliin aiheutti yhteyteen rahinaa, joka yleensä paljasti kuuntelun. Välineistöä asiakirjojen väärentämiseen. Kävelykeppi on vakoojakäytössä yllättävän monipuolinen työkalu. Kuuluisia vakoilijoita ja organisaatioita Naamioituminen, peitehenkilöllisyydet ja henkilöasiakirjojen väärennökset ovat vakoojan rutiinia. Näistä toimintatavoista kertoo oma osio. Myös jotkut kuuluisat vakoojat ja agentit, kuten James Bondin esikuvaksi mainittu Sidney Reilly, ovat saaneet omat seinäkkeensä. Erikoisjoukkotoiminnasta kerrotaan brittiläisen, kesällä 1940 perustetun SOE:n (Special Operations Executive) kautta. Hyppyvarustuksessa olevan mallinuken vierellä on laskuvarjo, taitettavat sukset ja muuta välineistöä. Myös Neuvostoliiton desanteista kerrotaan. Kotimaisista erikoisoperaatioista selvitetään Stella Polaris eli operaatio, jonka puitteissa syksyllä 1944 siirrettiin sotilastiedustelumme keskeinen aineisto, välineistö ja henkilöstö Ruotsiin turvaan mahdolliselta miehitykseltä. Salaperäisiä kävijöitä ja lähetyksiä Museoesineistön hankinta on tavallistakin suurempi haaste. Moni alan esine on oikeasti salainen tai muuten vaikea hankkia. Verkostoituminen, sinnikäs jalkatyö sekä museon tunnettuuden ja maineen kasvattaminen ovat keskeisiä työkaluja. Mielenkiintoisia esineitä on saatu nimettöminä postilähetyksinä ja kerran jopa niin, että lahjoittaja oli ilmeisesti jo tarkkaillut museota, mutta päätyi lopulta postittamaan harvinaisen esineen museota lähinnä olevan postilaatikon kautta. Kerran vieraaksi tuli pukeutumista ja aksenttia myöden aito brittiherrasmies. Hän kuitenkin otti tiskiltä venäjänkielisen näyttelyesitteen. Aikansa kierreltyään hän totesi, että teillä on täällä sellaisia esineitä, joita teillä ei oikeastaan voi olla. Huomiota lapsiin ja turisteihin Tässä museossa saa myös koskea, eli lapsikävijöille on omia aktiviteetteja. Museossa voi tehdä agenttitestin, kokeilla sähköpostiviestien hakkerointia tai yrittää puristaa kavereista totuus esiin saman tyyppisellä valheenpaljastuslaitteella, jollainen on käytössä Israelin Mossadilla. Laite kuuluu olevan erityisesti polttariseurueiden suosiossa. Vakoilumuseon kävijöistä noin puolet on ulkomaalaisia ja näistä noin puolet venäläisiä. Ulkomaisiin kävijöihin onkin panostettu erityisesti. Näyttelyesite on käännetty kymmenelle kielelle ja vieraskielisiä opastuksiakin on saatavissa. Museolla on pieni myymälä ja samassa kiinteistössä on monenlaisia kahviloita ja ravintoloita, joten museokävijöiden huolto on hyvin turvattu. Erityisen kiitoksen ansaitsee museosta kertova opaskirja. Vakoilumuseo, Satakunnankatu 18, TAMPERE, Teksti ja kuvat: Seppo Simola Lähteitä: Näyttelypäällikkö Pirkka Turjan haastattelu ja opastuskierros, Vakoilumuseon näyttelykirja Agent Tools (2013) Ammattisotilas 2/

30 VAADIT TÄYDELLISYYTTÄ. NIIN MEKIN. > Valtra is a worldwide brand of AGCO. YOUR WORKING MACHINE 30 Ammattisotilas 2/2015

31 Kirja-arvostelu Ford Roger: Saksan salaiset aseet toisessa maailmansodassa (suom. Jere Saarainen). Minerva 2015, 224 s. Sodat ovat usein olleet teknisen kehityksen vetureina. Toisessa maailmansodassa tämä ilmiö on erityisen selvästi havaittavissa. Sodan loppuvaiheen panssarivaunut ja lentokoneet olivat aivan eri luokkaa kuin ne pelit, joilla sotaan lähdettiin. Käytännössä kaikki 1930-luvun panssarivaunut olivat sodan lopulla mitättömiä painopistesuunnan taisteluissa. Lentokonetekniikka kesti aikaa hieman paremmin, tosin monien konetyyppien alku- ja loppusodan versiot erosivat huimasti toisistaan. Toinen maailmansota esitteli kokonaan uusia asetekniikan innovaatioita kuten ydinaseen, ohjuksen, tutkan, rakettimoottorin ja suihkuhävittäjän. Helikopterikin oli jo kokeiluasteella. Saksa oli ennen toista maailmansotaa teknologian huippumaa, ja nopea kehitys jatkui myös sodan aikana. Raaka-ainepula ja tehtaiden raunioiksi pommittaminen häiritsivät tuotantoa, mutta eivät innovointia. Kirjan kantavana teemana voisi olla liian vähän liian myöhään. Se oli monien mullistavien saksalaisten asekeksintöjen kohtalo. Saksan asekehityksen onnettomuus ja liittoutuneiden onni oli se, että valtakunnankansleri Adolf Hitler puuttui moniin keksintöihin ja teki jatko- tai lopetuspäätökset tunnepohjalta. Kehityskelpoisia projekteja lopetettiin ja vääriä tuettiin. Esimerkkinä väärästä panostuksesta esitellään maineikas Pz VI:n eli Tiikeri. Vaunu oli kallis ja kenttäoloissa epäkäytännöllinen verrattuna Pz V:een eli Pantteriin. Jotkut saksalaiset aseprojektit olivat yksinkertaisesti järjettömiä, kuten maalla kulkeva parin tuhannen tonnin painoinen taistelulaiva eli P1000 Ratte (Rotta). Se oli valtavan kokoinen panssarivaunu, joka olisi ollut hidas ja lähes mahdoton ohjata. Pääase olisi ollut taistelulaivan 280-millinen kaksoiskanuuna, jonka kranaatin paino oli puolisen tonnia. Vaunu olisi pitänyt rakentaakin telakalla, koska se ei olisi mahtunut mihinkään panssarivaunutehtaaseen. Hanke sentään kuopattiin piirustuspöydälle, mutta monet toisen maailmansodan keksinnöt rintaman kummaltakin puolelta ovat nykyisen aseteknologian valtavirtaa. Otsikon termiä salainen ei pidä ottaa aivan kirjaimellisesti. Toki monet aseet olivat kehitysvaiheessaan salaisia ja jotkut sellaisiksi jäivätkin, mutta monet kirjan esittelemät keksinnöt olivat laajasti rintamakäytössä sodan lopulla. Salaisilla aseilla tarkoitetaan myös sellaisia, joiden luomiseen tarvittiin ylivertaista tekniikan hallintaa tai mielikuvituksellisia keksintöjä. Tiukasti määritellen jopa Saksan koko panssariase oli salainen, koska sitä piti ennen sotaa kehittää salassa ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksen rajoitusten takia. Saksa kuitenkin ulkoisti näppärästi asekehitystä. Panssarivaunuja kehitettiin ja testattiin Neuvostoliitossa ja sukellusveneitä esimerkiksi Suomessa. Kirja on varsin visuaalinen runsaine piirros- ja valokuvineen sekä taulukoineen, mutta ei sisältö pelkästään selailemalla avaudu. Aseinnovaatiot on jaettu teemakokonaisuuksiin. Lentokoneisiin ja ohjuksiin kuluu lähes kaksi kolmasosaa sivumäärästä. Maavoimakalustosta käsitellään lähinnä panssarivaunuja sekä tykistöä. Merivoimien osuus kuitataan lyhyesti sukellusveneillä. Kokenutkin toisen maailmansodan tuntija löytää sivuilta uutta tietoa. Sinkoaseet kirjaan on otettu, mutta rynnäkkökivääri olisi myös sisältynyt kirjan aiherajaukseen, koska Saksassahan sekin sodan lopulla kehitettiin. Muutkin luotiaseet loistavat poissaolollaan. Loppusivuilla on sekä sanasto että hakemisto, jotka ovatkin tietokirjassa välttämättömiä. Sanaston soisi olevan paljon laajempi, eikä hakusanojen valintalogiikka aivan avaudu. Jonkin verran esitellään myös voitto- ja tappiotilastoja. Saksalaisten tiedemiesten etevyyttä kuvaa hyvin se, että sodan loputtua heitä värvättiin liittoutuneiden ja erityisesti amerikkalaisten palvelukseen. Jopa puoluetausta häivytettiin tarvittaessa henkilöhistoriasta. Neuvostoliittokin rekrytoi runsaasti saksalaisia tiedemiehiä sodan loputtua, mutta rekrytointimenetelmät eivät olleet aina erityisen hienovaraisia. Seppo Simola Ammattisotilas 2/

32 juhl ateos SOTAHISTORIAMME MERKKITEOS YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKYT NUMEROITUNA JA RAJATTUNA 1944 KPL PAINOKSENA SOITA HETI JA VARAA OMA KAPPALEESI JO TÄNÄÄN - yli PuOLET JO MyyTy , myös tekstiviestit Kirjaedustus Moilanen & Härkönen Kustantajan valtuuttama kirjatoimisto YRJÖ PIRILÄ OY 87x126mm_Ammattisotilas_kevat2015.indd :33:16 Suomen Puolustusvoimatkin luottaa OFA-liukuesteketjuihin OFA Oy Ab Hirvikoskentie 128, LOIMAA Puh , Fax Puh , Fax INSINÖÖRITOIMISTO J. MARKKANEN OY LVI-suunnittelua Sähkösuunnittelua RAU-suunnittelua RAKLI - SKOL - ATL -laatujärjestelmä Kumpusaarentie 4 Puh. (017) KUOPIO Fax (017) Puhdas TEOLLISUUSTUONTI maailma OY on enemmän Luotettavaa kuin tuontia mielikuvitusta ja tukkukauppaa vuodesta 1976 Puolustusvoimien varustetoimittaja jo useamman vuoden ajan! erilaiset käsineet jalkineet taistelijan varusteet Sahaajankatu 36, Helsinki Puh. (09) / , fax (09) SÄKYLÄN KUNTA Rantatie 268, Säkylä Puh SUOMEN KALUSTE- TEKNIIKKA OY LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ - KIVIAINESMYYNTI - KONEURAKOINTI Hautalantie 22, Lohtaja, puh. (06) , Oy Christeyns Nordic Ab, Ruissalontie 11 B TURKU, tilaukset puh MAANRAKENNUSLIIKE Ammattisotilas 2/2015

33 Lukuvinkkejä Anssi Juutilainen Juha Koivulahti: Marsalkka Mannerheimin Mercedes 770 Tätä loistoautoa valmistettiin eri versioina vain 88 kappaletta. Yhden näistä panssaroidun Offener Tourenwagenin valtakunnankansleri Hitler lahjoitti marsalkka Mannerheimille joulukuussa Kirjan alkuosassa kerrotaan erittäin runsaan kuvituksen kera Mercedes 770:n kiintoisa malli- ja valmistushistoria. Loppuosa keskittyy Mannerheimin saamaan lahja-autoon ja sen vaiheisiin sotivassa Suomessa sekä autoyksilön myöhempään historiaan, joka ei valitettavasti ollut kunniakas. Sotien jälkeen auto päätyi Ruotsin kautta USA:han, jossa se rappeutui, mutta päätyi lopulta historiaa ymmärtävälle omistajalle. Nyt se on täydellisesti entistettynä voittanut USA:ssa merkittävän klassikkoautonäyttelyn. SS Ville Vänskä: Merisota historia, teoria ja nykypäivä Tälle kirjalle oli ilmeinen tarve, koska edellinen kotimainen merisodan kokonaisesitys on 90 vuoden takaa. Siinä ajassa maailma on ehtinyt muuttua paljon, mutta yksi asia on ennallaan. Suomen elinehto myös kriisiaikana on se, että meritiet pysyvät auki. Siksi merivoimiemme tehtävät painottuvat nykyisin tähän tavoitteeseen. Kirja esittelee merisodan kehityksen historian kautta, mutta nykypäivä ja Suomen tämänhetkinen merisotaoppi käsitellään yleistajuisesti niin, että myös muiden puolustushaarojen henkilöstö omaksuu perusteet. Omat reunaehtonsa Suomen meristrategialle antavat jäätalvet, rikkonainen rannikko ja matalat vedet. Hyvin valittu ja runsas kuvitus rytmittää kirjan selkeää sanallista ilmaisua. SS Lasse Erola: Olavi Virta ja hänen maailmansa I skelmälegenda Olavi Virta on yksi niistä sota-ajan viihteen ja tanssilavakulttuurin kukoistuksen kiintotähdistä, joiden syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Tangokuninkaan mukana tehdään laaja kierros niin rintamalla, viihdemaailmassa kuin sodasta toipuvassa Euroopassa ja USA:ssakin. Talvisotansa alikersantti Virta kävi viestikomppaniassa ja onnistui palaamaan reissulta, jonne moni viihdetähti jäi. Jatkosodassa nousevan iskelmätähden kykyjä tarvittiin sotahommien lisäksi myös viihdytyskiertueilla ja rintamaradiossa. Ainutlaatuisen viihdeuran loppu ei ollut kaunis, koska juorulehdet osasivat murskata sivuraiteelle joutuneita ihmisiä ennenkin. Kirjailijan otteesta paistaa syvällinen asiantuntemus ja into aiheeseen. SS Pekka Tuomikoski (toim.): Suomi 1945 rauha, pelko, toivo Suomessa oli yhtäkkiä lukematon määrä nuoria aikuisia, joilla ei ollut kokemusta normaalista siviilielämästä aikuisuutensa ajalta. Rintamalle oli jäänyt ehkä montakin nuoruusvuotta ja monelta myös terveys ja työkyky. Samalla koko maa ponnisti pohjalta ja oli uuden alun edessä. Aseet olivat meillä vaienneet Lappia lukuun ottamatta, mutta maailmansota riehui vielä muualla. Kirja on päivä päivältä etenevä kurkistusikkuna vaikeaan aikaan. Sivumäärä ei salli syvällistä käsittelyä, mutta hyvää ajankuvaa kirja luo sekä kotimaasta että maailmalta, niin politiikasta, sodasta kuin kulttuuristakin. Ajankohdan mainokset kuvaavat mainiosti arkielämää. Mukaan on otettu myös keskeinen aikakauden symboli rintamamiestalo. SS Matti Putkinen Mikko Porvali (toim.): Vanki vakooja sissi Tämä on monivaiheinen ja lähes uskomaton selviytymistarina. Inkerinsuomalainen Matti Putkinen kärsi ankeasta lapsuudesta Stalinin ajan Neuvostoliitossa, selvisi hengissä kansanvihollisten pakkotyöleiriltä ja lopulta puna-armeijastakin. Punaarmeijassa hänestä koulutettiin desantti ja lähetettiin Suomeen lokakuussa Hän oli päättänyt antautua suomalaisille, mutta oli vähällä tulla ammutuksi. Asioiden selvittyä hänet pestattiin suomalaiseen vakoilukouluun opettamaan. Putkisesta tuli lopulta kaukopartiomies ja hänen oli paettava sodan jälkeen henkensä edestä Ruotsiin. Putkisen perikunta antoi mielenkiintoisen tausta-aineiston kirjailija Mikko Porvalille, joka muokkasi materiaalista huikean selviytymistarinan. SS Juri Nummelin Taneli Kulo: Sodan värit On hämmentävää havaita, miten värillinen sotakuva herää henkiin ja tuo sotien todellisuuden nykyaikaan. Kirjan noin sata kuvaa on valittu mustavalkoisista SA-kuvista. Niistä käsiteltiin pois naarmut sekä ajan patina ja lisättiin digitaalisesti värit. Väritys vaati runsaasti tutkimusta ja pikkutarkkaa käsityötä. Kuvia taustoittavat mielenkiintoiset ja erittäin informatiiviset tekstit, joiden avulla vähemmänkin sotahistoriaa tunteva lukija pääsee mukaan värilliselle sotaretkelle. Kuvien ajallinen painotus on jatkosodan hyökkäysvaihe kesästä 1941 vuoden loppuun, mutta mukana on kuvia jatkosodan loppuvaiheestakin. Kirjasta näkyy sodan koko tunneskaala ilosta rintaman karuun arkeen. Rujojakaan aiheita ei ole kartettu. SS Ammattisotilas 2/

34 LOTTANEN Keväältä vaikuttaa Talvesta pääsimme helposti eroon, eihän se täällä kovin kummoinen ollutkaan. Parina päivänä pakkasta, muutama lumisade ja siinä se oli. Kerran ehdin lapioida autotallien edustan, ei ollut tavanomaista kilpajuoksua lumiaurojen kanssa. Jääkausi vaivasi jonkin aikaa lenkkeilyä ja piti etsiä uusia polkuja kuljettavaksi. Mutta kaatumatta selvisimme tästä talvesta eikä hankeenkaan juututtu. Kevät sitten tupsahti jo helmikuun lopussa ja maaliskuun puolessa välissä lämpömittari näytti viittätoista astetta. Sehän tiesi puutarhahommia, kanervat lensivät kaaressa parvekelaatikoista ja narsissit saapuivat tilalle. Rapsuttaisin pihan kukkapenkkejäkin, mutta ovat mokomat sen verran jäässä, ettei kuokka niihin pure. Lakaisukone on käynyt imuroimassa hiekotussepelin kitaansa. Senaattikiinteistöt tai Kruunuasunnot tai kuka näitä piha-alueita hallinnoikin, on tässä kevään korvilla kaadattanut talojen lähellä olevia puita. Täällä rannikolla männyt ovat jokainen eri suuntaan vinossa. Ainoa yhteinen piirre on merelle selkänsä kääntänyt latvus. Metsurit olivat todella tehokkaita, rungot ja oksat korjattiin heti pihoilta pois. Kannotkin käytiin kaivamassa ylös. Lopuksi maa tasoitettiin ja tuotiin multaa päälle. Nyt olohuoneemme ikkunan takana on kutsuva yhden rhododendronin kokoinen aukko. Kunhan ne myyntiin tulevat niin minä istutan ihan oman rodoni. Ensi talvena se tulee antamaan ruokinnalleni lisäsuojan. Aikani kuluksi ruokin lintuja takapihalla. Herra H on pystyttänyt minulle hienon härvelin, johon voin ripustaa siemenautomaatin, pähkinätarjoilun ja rasvapötkön. Ruokintaa suojaa kaksi timanttista tuijaa. Talveksi nostamme pari lauta-aidan pätkää lumiesteeksi. Lepotuolistani voin seurata ravintolani toimintaa. Poikani, innokas lintumies, neuvoi pitämään listaa linnuista. Sepä antoi uutta ulottuvuutta koko asialle. Aloitin kirjaamisen heti ensimmäisenä päivänä ja nyt olen päässyt kuuteentoista lajiin. Juju on siinä, että linnun pitää tulla ruokinnan houkuttamana paikalle. Näin voin laskea varpushaukan lajikseni, se kävi yrittämässä ruokinnalla olevan tiaisen nappaamista. Tiaisia on viittä lajia, kaipaan vain töyhtötiaista, niitä kyllä näkee ja kuulee täällä varuskunnassa. On se niin sievä pitkäpyrstöinen höyhenpallero, minikokoinen vaaleanpunertava hattara. Eräänä päivänä näin silmännurkastani mustan lehahduksen. Ja katsopa vain, komea palokärki oli saapunut aterialle. Oli se vallan komea näky, kanan kokoinen musta lintu, räiskyvän punainen päälaki, tarrautuneena kaikessa rauhassa rasvapötköön. Aikansa se siinä nakutteli ja sitten häipyi takaisin metsään. Muutaman kerran se vielä pistäytyi, olin hyvin ylpeä. Käpytikkapariskunta on vakiovieras, valkoselkätikkaa odottelen yhä. Tiedän sellaisen olevan Telalahden rantalepikossa parinsadan metrin päässä. Harmaapäätikkakaan ei ole tänä vuonna näyttäytynyt. Tavallisina talvina puukiipijä käy näytillä, tiklit ovat vakiovieraita ja punatulkuista on ylitarjontaa. Ei tänä vuonna. Keltasirkut ja urpiaisen loistavat poissaolollaan. Mutta on todellisia ilonaiheitakin. Järripeippo viihtyi syksyllä kovin pitkään, se on kirkasvärisenä todellinen ilo silmälle. Joulun pyhinä punarinta oli monena päivänä samoin kuin kulorastaskin. Niillä olisi jo päässyt harvinaisuuksien listalle, jos olisin havaintoni Tiiran sivuille ilmoittanut. Kevään tulo vähän hidastui, tänä aamuna nilkkoja paleli hakiessani lehteä postilaatikolta. Huomiseksi luvataan lumisadetta tähänkin maan kolkkaan. Onneksi Voortissa on vielä talvirenkaat. Taidan nostaa lumilapion varastosta takaisin oven pieleen, eipä sitä mummo umpihangessa voi kahlata lintuja ruokkimaan. Sinitiainen näyttää tekevän vuokrasopimusta lähimpään pönttöön. Eikö se ikinä opi. Kun tiaisen pesä on munia vailla valmis, niin kirjosieppo saapuu etelästä ja heittää kaikki muut ulos pöntöistä. Se tarvitsee haaremilleen tilaa. Jossain vaiheessa kuitenkin suljen ravintolani ja korjaan tarpeet pois. Härveliin ripustan muutaman kukka-amppelin iloa antamaan. Ja tietenkin istutan sen rodon, pinkin. Kevättä itskullekin säädylle! 34 Ammattisotilas 2/2015

35 Ammattisotilas 2/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,1 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. 36 Ammattisotilas 2/2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 Proplus Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 1 Proplus 1. YLEISTÄ 2. MITEN PROPLUS TOIMII, PERUSIDEA 3. OMAN SIVUN PERUSSISÄLTÖ 4. RYHMÄT (= Proplussan perusta) 5. RYHMIEN

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET Toimintasäännöt hyväksytty 23.9.2006 hallituksen kokouksessa. TYÖPAIKKATOIMINNAN OHJE Mitä on työpaikkatoiminta? Työpaikkaosaston tehtävänä on yhdessä henkilöstöedustajien kanssa

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 Väestörekisterikeskus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat tehneet 29.

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma HR-palvelut Henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Korppoo Henkilöstönkehittäjä Kati Ovaska 22.3.2012 Puheenvuoromme

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot