Ota selvää kampanjan arviointi

Transkriptio

1 Ota selvää kampanjan arviointi Sisältö Päivi Hollanti Perustietoa kampanjasta... 2 Kampanjan lähtökohdat... 2 Kampanjan tavoitteet ja kohderyhmät... 2 Kampanjaorganisaatio... 3 Kampanjan kustannukset... 4 Kampanjan toteutus... 4 Hahmo ja iskulause... 4 Internet-sivusto... 5 Oheismateriaali... 6 Markkinointimateriaali... 7 Kieliversiot... 7 Kampanjaseminaari... 7 Kampanjaviestintä... 8 Kampanjan arviointikysely... 8 Opiskelijoiden ja opettajien mielipiteet kampanjasta... 9 Kirjastojen henkilökunnan mielipiteet kampanjan totetuksesta...10 Kampanjan näkyvyys...12 Kilpailut...12 Kampanjan näkyvyys kansallisella tasolla...13 Kampanjan näkyvyys paikallisella tasolla...13 Kampanjan vaikuttavuus...14 Kampanjasta opittua...14 Liite 1. Kilpailujulistus...16 Liite 2. Kampanjaseminaarin ohjelma...17 Liite 3. Kampanjassa käytetyt aforismit...18 Liite 4. Kampanjan arviointilomake opiskelijoille ja amk:n henkilökunnalle...19 Liite 5. Kampanjan arviointilomake amk-kirjastojen henkilökunnalle...20 Liite 6. Kampanjasivuston käyttötilasto...21 Tampere: Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu

2 Ota selvää kampanjan arviointi 2 Perustietoa kampanjasta Kampanjan lähtökohdat Tiedonhankinnan ja -hallinnan taitoja on ammattikorkeakoulukirjastoissa edistetty koko niiden historian ajan. Tiedonhankinta on saatu useissa ammattikorkeakouluissa osaksi OPSia, mutta olemme yhä kaukana tilanteesta jossa jokaiselle opiskelijalle voidaan taata yhtäläiset mahdollisuudet myös tiedonhankinnan taitojen omaksumiseen. Aidon muutoksen aikaansaaminen ammattikorkeakouluissa edellyttää muutosta ihmisten asenteissa ja suhtautumisessa tiedonhankintaan yleensä. Asennemuutos vaatii paitsi aikaa, myös pitkäjänteistä työtä jokaisessa ammattikorkeakoulussa ja sen kirjastossa. Kampanjalla pyrittiin vaikuttamaan positiivisesti sekä opiskelijoiden että opettajien asenteisiin. Kampanjan tavoitteet ja kohderyhmät Kampanjan päätavoite oli lisätä informaatiolukutaidon tunnettuutta ammattikorkeakouluissa. Kampanjan pääkohderyhmä ovat opiskelijat, joiden ymmärrystä hyvien tiedonhallintataitojen merkityksestä haluttiin lisätä. Kampanjalla halutaan vaikuttaa myös opettajakunnan ja hallinnon informaatiolukutaitoajattelun kehittymiseen myönteisempään, yhteisvastuullisempaan suuntaan. Informaatiolukutaidon opetus on koko ammattikorkeakoulun asian. Kirjaston henkilökunnalle kampanjan tavoitteena on 1) tarjota tukea kirjaston ja opetuksen yhteistyön edistämiseen, 2) tuottaa aineistoa informaatiolukutaidon markkinoinnin tueksi sekä 3) luoda aineistoa ja työkaluja opetuksen tueksi. Amk-opettajat Päätoimiset Muut 188 Muu amk-henkilökunta Amk-opiskelijat nuorisoaste muut Yhteensä Taulukko 1. Kampanjan pääkohderyhmien koko Amkotan 2006 mukaan. Opettajien ja henkilökunnan henkilötyövuodet on pyöristetty kokonaisluvuiksi.

3 Ota selvää kampanjan arviointi 3 Kampanjaorganisaatio Kampanjan suunnittelua ja toteutusta koordinoi Päivi Hollanti (jatkossa: projektipäällikkö) Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulusta. Teknisenä asiantuntijana toimi sekä sivuston ja kampanjamateriaalin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kimmo Turtiainen i ja piste Adwise Oy:sta. Kampanjaa varten perustettiin epävirallinen Kampanjatyöryhmä, johon lähetettiin avoin kutsu koko amk-kirjastoverkostolle. Ensimmäiseen kokoukseen Arcadassa osallistui yhteensä kahdeksan amk-kirjaston edustajaa kuudesta eri ammattikorkeakoulusta. Amkit-konsortiota edusti Ulla-Riitta Lahtinen. Kampanjaryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Tämän lisäksi ryhmä työskenteli sähköpostin välityksellä. Osallistujien sitoutumisen taso vaihteli, joten päätöksenteko koettiin hankalaksi. Projektipäälliköltä puuttuivat myös riittävät fasilitointitaidot, joten osaa alkuperäisistä ryhmän jäsenistä ei koskaan saatu sitoutettua toimintaan. Ryhmän rooliksi muotoutui toimiminen ajatusten testauspaikkana ja tehdyn työn kommentoijana. Kampanjahahmon valinnassa työryhmän rooli oli kuitenkin ratkaiseva: ryhmä sivuutti hahmokilpailun voittajan ja valitsi kampanjahahmoksi toiseksi tulleen ehdotuksen. Tämä valinta osoittautui onnistuneeksi. Kampanjaryhmän kokoonpano vaihteli suunnittelun edetessä, mikä koettiin ongelmaksi. Loppuun asti aktiivisina jaksoivat Margareta Danielsson (Arcada), Helena Kankuri (DIAK), Ulla-Riitta Lahtinen (Amkit), Minna Marjamaa (Laurea), Kaisa Toikka (TAMK) ja Päivi Ylätalo (Diak). Kampanjan toteutuksen etenemistä voivat kaikki kiinnostuneet seurata eaineistohankkeen blogissa ( Kampanjaryhmän ensimmäisessä kokouksessa ideointia johti Kimmo Turtiainen. Tarkkana asiaa seurasivat Katja Valjakka (Haaga-Helia), Päivi Ylätalo (DIAK), Kaisa Toikka (TAMK), Monika Cseh (Laurea), Annika Westergård (PIRAMK) ja Minna Marjamaa (Laurea). Kuvasta puuttuvat Helena Kankuri (DIAK), Margareta Danielsson (Arcada), Ulla-Riitta Lahtinen (AMKIT-konsortio) ja Päivi Hollanti (VirtuaaliAMK).

4 Ota selvää kampanjan arviointi 4 Kampanjan kustannukset Kampanjan kustannukset katettiin Virtuaaliammattikorkeakoulun ja Amkit-konsortion yhteisestä eaineistot oppimisen resurssi hankkeesta. Kampanjaryhmässä edustettuina olleet ammattikorkeakoulut panostivat toimintaan sekä työaikana (1-6 pv/amk) että ryhmän jäsenten matkakustannuksina. Kampanjan toteutus Hahmo ja iskulause Kampanjahahmon ja iskulauseen löytämiseksi Suomen VirtuaaliAMK julkisti kotisivuillaan kilpailun ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Samalla haluttiin informaatiolukutaidolle lisää julkisuutta. Kilpailun suunnittelivat projektipäällikkö, Kimmo Turtiainen (Adwise Oy) ja opiskelija Timo Härkönen (TAMK). Tieto kilpailusta toimitettiin sähköpostilla ammattikorkeakoulujen VirtuaaliAMKyhteyshenkilöille sekä ammattikorkeakoulujen tiedottajille. Kesälomista huolimatta tieto levisi hienosti: määräaikaan mennessä iskulause-ehdotuksia saatiin 99 kpl ja hahmoja 40 kpl. Kilpailuun osallistui yhteensä 58 opiskelijaa 19 ammattikorkeakoulusta. Kilpailun ensimmäiselle sijalle valittiin Info-Immu, jonka piirsi Margit Holländer Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Toisen sijan voitti Orangutangi, jonka on piirtänyt Matti Korpela Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Kampanjan hahmoksi valittiin kilpailun toisen palkinnon voittaneen Matti Korpelan ehdotus. Matti esitteli hahmonsa syntyä kampanjan aloitusseminaarissa Helsingissä

5 Ota selvää kampanjan arviointi 5 Internet-sivusto Kampanjasivusto on suunnattu ensisijaisesti opiskelijoille, mikä näkyy myös sivujen ulkoasussa. Tekstin määrä on tietoisesti pyritty pitämään sivuilla mahdollisimman vähäisenä. Sivut on toteutettu pääasiassa Flash-tekniikalla, joka mahdollistaa mm. animaatioiden teon. Sivustolla on omat osiot eri kohderyhmille. Opiskelijoille tarjotaan aforismeja ja lyhyitä tietoiskuja informaatiolukutaitoon liittyvistä asioista. Opettajille tarjotaan esimerkkejä ja neuvoja siitä, miten he voivat itse hyödyntää IL:a omassa opetuksessaan. Kirjastoille sivuilla tarjotaan ohjeet kampanjan toteutuksesta sekä erilaisia markkinointimateriaalin pohjia (lehdistötiedote, ilmoituspohja yms.) Ota selvää sivuston ulkoasusta vastaa Kimmo Turtiainen Adwise Oystä. Verkkosivujen domain-nimeksi valittiin otaselvää.fi, ruotsiksi taredapå.fi. Koska nimi findout.fi oli varattu, englanninkieliseksi domainiksi valittiin discover.fi. Palvelintila kampanjasivustolle on ostettu Codeworks Oy:stä ja sen hinta on 540 euroa / vuosi. Teknisenä ratkaisuna Flash mahdollisti visuaalisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen sivuston toteutuksen. Kokonaisuutena se osoittautui kuitenkin huonoksi valinnaksi: 1) Flash vaatii erikoisosaamista, mikä muodostui ongelmaksi sivujen päivitysten yhteydessä. Koska tekninen toteutus oli yhden ihmisen vastuulla, virheiden korjaukset tehtiin

6 Ota selvää kampanjan arviointi 6 välillä pitkälläkin viiveellä. Sivuston kieliversiot saatiin valmiiksi aikataulusta huomattavasti myöhässä. 2) Ammattikorkeakoulujen koneisiin ei automaattisesti ole asennettu Flash Playeria. Koska opiskelijoilla ja joissakin ammattikorkeakouluissa myös henkilökunnalla ei ole asennusoikeuksia koneisiin, monessa ammattikorkeakoulussa sivusto ei edes avautunut. 3) Koko sivusto toteutettiin Flash-tekniikalla, joten linkitys suoraan alasivuille ei onnistu. Myös sivujen selauksen joutuu aina aloittamaan alusta. Flash olisi pitänyt rajoittaa pelkkiin animaatioihin. 4) Hakukoneet eivät indeksoi Flash-tekniikalla toteutettuja sivuja. Koska koko sivusto toteutettiin sillä, sen verkkonäkyvyys perustuu sivustolle liitettyihin pdf-dokumentteihin. Tämä on ristiriidassa sivuston informaatiolukutaitoon liittyvän sisällön ja viestin kanssa. Oheismateriaali Sivuston viesti rakentuu viiden iskulauseen varaan, joista kukin kuvaa yhtä informaatiolukutaidon osaamistavoitetta. Viestiä täydentävät teemaan sopivat aforismit. Informaatiolukutaidon osaamistavoite Iskulause Informaatiolukutaitoinen opiskelija määrittelee Apina vai gorilla? Ota selvää. tarvittavan tiedon luonteen ja laajuuden. Informaatiolukutaitoinen opiskelija hakee tarvittavan tiedon tehokkaasti. Etsi itse mutta aloita kirjastosta. Informaatiolukutaitoinen opiskelija arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti ja liittää valitsemansa Totta vai tarua? Suodata lukemasi. tiedon omaan tietopohjaansa ja arvojärjestelmäänsä. Informaatiolukutaitoinen opiskelija käyttää yksin tai ryhmän jäsenenä tietoja tehokkaasti Osoita osaamisesi! hyväkseen saavuttaakseen tietyn tavoitteen. Informaatiolukutaitoinen opiskelija ymmärtää useita taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedon käyttöön, ja käyttää tiedonlähteitä ja tietoa eetti- Kerro lähteesi! Vain pönttö plagioi. sesti ja laillisesti oikein. Taulukko 2. Informaatiolukutaidon tavoitteet ja niitä kuvaavat iskulauseet. Oheismateriaali jaettiin pääkohderyhmien mukaan. Opiskelijoille tarjottiin lähinnä toiminnallista materiaalia jonka sivutuotteena he tutustuivat informaatiolukutaitoon: näytönsäästäjä, matkapuhelimen taustakuva, testi, palapeli ja e-kortti. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua nimikilpailuun, jossa hahmolle haettiin omaa nimeä. Opettajille tarjottiin syvempää tietoa informaatiolukutaidosta (ydinainesanalyysi) sekä annettiin ohjeita IL:n edistämiseksi omassa opetuksessa. Opettajille tehtiin myös oma IL-

7 Ota selvää kampanjan arviointi 7 testi, jossa mitattiin paitsi tiedonhallintaosaamista myös osaamisen jakamista opiskelijoille. Kirjaston henkilökunnalle annettiin ohjeita kampanjan toteutukseen omassa ammattikorkeakoulussa. Lehdistötiedote sekä erilaiset ilmoitus- ja markkinointimateriaalit ja bannerit tukivat kirjaston omaa kampanjointia. Oheismateriaalista olisi saatu käytettävämpää, jos testit tai animaatiot olisi voinut erottaa sivuilta esim. opetuksessa hyödynnettäväksi. Linkitysmahdollisuus eri dokumentteihin olisi sekin parantanut käytettävyyttä huomattavasti. Markkinointimateriaali Kampanjasivustolle suunniteltu verkkokauppa olisi ollut liian kallis toteutettava, joten vastuu markkinointimateriaalista jäi paikallisille ammattikorkeakouluille. Kampanjasivustolle tehtiin mallit tavallisimpia kampanjatuotteita varten (esim. juliste, t-paita, muki, kynä). Mallien suunnittelussa yritettiin huomioida erityisesti sellaiset tuotteet, joita amk-kirjastot voisivat ottaa myyntituotteeksi (esim. kangaskassi, postimerkki, muistitikku). Amk-kirjastot organisoivat markkinointimateriaalin yhteishankinnan heti keväällä. Toinen yhteishankinta toteutettiin syksyllä projektipäällikön koordinoimana. Yhteishankinta sujui pääosin ongelmitta. Kirjastot eivät kuitenkaan osanneet varautua tuotteiden suhteellisen pitkiin toimitusaikoihin (n. 2 kk) ja joissakin ammattikorkeakouluissa kampanjan aloitusta piti lykätä. Kieliversiot Lähes kaikki toteutettiin kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vain kirjastoille tarkoitetutuja ohjeita ei käännetty englanniksi. Suomenkielinen sivusto materiaaleineen julkistettiin kampanjaseminaarissa Ruotsinkielisen käännöksen kanssa oli ongelmia. Virallisen kielenkääntäjän teksti osoittautui olevan vanhahtavaa kieltä ja ammattikorkeakoulusanaston käännöksessä oli virheitä. Myös kielioppivirheitä oli yllättävän paljon. Ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut pitivät taredapå.fi-sivustoa kielellisesti ala-arvoisena ja lykkäsivät omien kampanjoidensa toteutusta. Käännöksen kielitarkastajaksi suostui Ulrika Wikström (YH Sydväst), mutta korjausten saaminen sivustolle kesti kohtuuttoman kauan (ks. kohta Internetsivusto). Ruotsinkielisen sivuston ensimmäinen versio julkaistiin 4.3. ja korjattu versio vasta Englanninkielisen käännöksen tarkisti projektipäällikkö. Englanninkielinen sivusto avattiin , lähes kuukauden tavoitteesta myöhässä. Kampanjaseminaari Kampanja julkistettiin Amk-kirjastojen kampanjaseminaarissa Helsingissä perjantaina Seminaariin osallistui yhteensä 40 henkilöä.

8 Ota selvää kampanjan arviointi 8 Seminaarin aluksi kuultiin esityksiä kirjastojen markkinoinnista. Esimerkkinä onnistuneesta kampanjasta tutustuttiin Ota selvää -kampanjankin mallina toimineeseen Aidstukikeskuksen Mistä sitä tietää kampanjaan. Kampanjahahmo sekä -sivusto julkistettiin iltapäivällä. Kaikki osallistujat saivat kassillisen kampanjamateriaalia. Palautteissa kampanjaseminaari sai yleisarvosanaksi 9,15 (asteikolla 4-10). Vain n. 25% paikalla olleista päätyi antamaan palautetta, joten sen antama kuva ei välttämättä vastaa todellisuutta. Kaikkiin esiintyjiin oltiin erittäin tyytyväisiä, joskin parhaat palautteet sai itse kampanjahahmo. Poimintoja sanallisesta palautteesta: Ihana hahmo! Kampanjahahmo hieno! Ota selvää -sivusto houkuttava. Hienoa että tuollainen erilainen kampanja ja sivusto on saatu aikaan. Aloitussivu on tosin hiukan sekava, olisi kiva jos siinä käynnistyisi musta-valkoisena ja siinä olisi vain hahmo ja teksti Apina vai gorilla? Ota selvää. Ja tuon intron voisi halutessaan skipata. Sivulta saisi paremmin selvitä kohderyhmä - puhuttelu puuttuu. Hahmo ja iskulausekin on huippuhyvä, materiaali mahtavaa: houkuttelevaa, rockia, hauskaa! Hienoa että markkinointiohje on must sivustolla (joka on MYKISTÄ- VÄN hieno) Mahtavaa, ällistyttävää, hienoa! Nyt kun saisi vielä läpi omassa amkissa. Ideoita kyllä on, kiitos esitysten. Kun vielä osaisi markkinoida omia palvelujaan yhtä hyvin (= siis pienempiä palvelun osia, ts henk.koht. Ohjausta, oppaita yms) Mutta ehkä tämä auttaa siinäkin? Kampanjaviestintä Kampanjaviestintä eli amk-kirjastojen ohjeistus hoidettiin pää-asiassa sähköpostilla. Yksityiskohtaisimmat ohjeet annettiin Kampanjaseminaarissa, jossa oli edustajat lähes jokaisesta amk-kirjastosta. Kampanjointia varten Amkit-konsortion keskustelufoorumiin perustettu keskusteluryhmä ei koskaan lähtenyt käyntiin: projektipäällikön lisäksi foorumilla esiintyi vain kaksi muuta kirjastolaista, joista toinen kuului kampanjaryhmään. Markkinointimateriaalin yhteishankinnan yhteydessä keskustelufoorumia sen sijaan hyödynnettiin aktiivisesti. Kampanjan arviointikysely Marraskuussa 2008 järjestettiin kaikki ammattikorkeakoulut kattava kysely, jossa haluttiin selvittää toisaalta kampanjan näkyvyyttä, toisaalta arvioida sen toteutusta. Kyselyn kohteena olivat ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja opettajat sekä amk-kirjastot. Kyse-

9 Ota selvää kampanjan arviointi 9 ly toteutettiin kolmella kielellä (fin, swe, eng), kirjastoille suunnattu kysely kahdella (fin, swe). Pääosa vastauksista saatiin suomen kielellä, vain yksi vastaus englannin kielellä. Opiskelijoiden ja opettajien mielipiteet kampanjasta Opiskelija- ja opettajakyselyn perusteella ei voida tehdä kovin luotettavia johtopäätöksiä. Vastauksia saatiin vain kuudesta ammattikorkeakoulusta (Arcada, KYAMK, Laurea, MAMK, SAMK ja TAMK), mikä viittaisi siihen, ettei kyselyä suinkaan toteutettu kaikkialla. Vastauksia saatiin yhteensä 96, joista yksi ulkomaiselta opiskelijalta. Vastausten perusteella kampanja koettiin suhteellisen innostavaksi (24 puolesta ja 23 siltä väliltä). Ärsyttävänä sitä ei pitänyt kuin 5 vastaajaa. Kampanja koettiin sekä ymmärrettäväksi (53 vastaajaa) että selkeäksi (62 vastaajaa). Uutta tietoa kampanja antoi yhteensä 50 vastaajalle. Vajaa puolet vastaajista piti sivustoa mukavana ajankuluna. Valitettavasti kyselyssä ei huomattu mitata opiskelijoiden suhtautumista itse kampanjahahmoon. Kampanjan viesti oli jäänyt lähes kaikille vastaajille hämäräksi. Yleisimmin viesti yhdistettiin kirjastoon ja sen palveluihin, ei suinkaan informaatiolukutaitoon. Vastausten perusteella amk-kirjaston oma kampanjatoteutus vaikutti paljon siihen, mihin kampanjan viesti yhdistettiin: plagiointiin, sähköisiin opinnäytetöihin tai opiskelijapalveluihin yleensä. Seuraavassa poimintoja opiskelijoiden (ja opettajien?) vastauksista kysymykseen siitä, mitä kampanjalla heidän mielestään yritettiin sanoa. Ota Selvää kirjaston tarjonnasta / palveluista, joita on paljon enemmän kuin ensinnä olettaa. Että osataan käyttää tiedonhakua. Kirjastosta on moneksi ja kirjaston osaavat ihmiset auttavat mielellään sinua opinnoissasi ja opetuksessasi. Kampanjan nimi oli osuva: ota selvää, ja jos et osaa, kysy informaatikolta. Älä plagioi, käytä kirjastoa tiedonhakuun, pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mistä ja millaista tietoa etsii Kampanjalla tuotiin esille kirjaston palveluita, sekä esillä oli myös koulumme opiskelijayhdistys. Jaa-a, miten oppia ottamaan selvää esim. kirjastojen e- opinnäyttteistä. Tuoda esille AMK-kirjaston tuomaa lisäapua tiedonetsintään ja - hankintaan. Jotain tärkeää kait. Plagiointi ei kannata. Informaatioähky tekee meistä elefantteja!

10 Ota selvää kampanjan arviointi 10 Kirjastojen henkilökunnan mielipiteet kampanjan totetuksesta Samaan aikaan tehdyn kirjastoille suunnatun kyselyn perusteella suurin osa toteutti kampanjan jossakin vaiheessa vuotta. Vastauksia saatiin 40 kappaletta yhteensä 17 ammattikorkeakoulusta, joista vain Oulun seutu ilmoitti, ettei kampanjoinut lainkaan. Pääasiassa kampanja toteutettiin suomeksi, myös englanniksi sen vastaajista toteuttivat Metropolia, Tampere, Turku ja Vaasa. Vaasa oli vastaajista ainoa joka veti kampanjan kolmella kielellä. Kampanjan toteutusmallia (= jokainen sai itse päättää missä laajuudessa ja aikataulussa kampanjan toteuttaa) pidettiin pääosin hyvänä. Vain viisi vastaajaa piti toteutusmallia huonona. Mielipiteeseen vastausten perusteella vaikuttivat muut kuin toteutusmalliin liittyvät asiat: epäonnistunut kampanjahahmo, käytettävyydeltään huono kampanjasivusto sekä kampanja-arvioinnin huono ajankohta (yhtä aikaa kirjaston kamapnjan kanssa). Todella hyvä, että kirjaston näkyvyyttä voi nostaa yhteisillä kampanjoilla - yksin ei aina jaksa. Sehän oli ihan itsestä kiinni, miten tarjolla olevia välineitä haluaa käyttää! Osassa sanallisista palautteista kritisoitiin kampanjan huonoa ajoitusajankohtaa, vaikka ajoituksen päätti kukin amk-kirjasto itse. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kirjastoissa tapahtuu paljon muutakin ylimääräistä lukuvuoden aikana ja erillisen kampanjan sovittaminen kaiken muun väliin voi olla hankalaa: Keväällä Herbert jäi meillä asiakastyytyväisyyskyselyn ja e- kurssikirjojen kartoituskyselyn jalkoihin. Eikä nyt syksylläkään kukaan tiedonhankinnan opettajista jaksanut ajatellakaan kampanjointia, uuden verkkokurssin tekeminen ja muut työt veivät energian. Saamaansa tukea riittävänä piti 82% vastaajista. Pääosa ohjeistuksesta annettiin kampanjan aloitusseminaarissa, jonne osallistui edustajia yhteensä 21 ammattikorkeakoulusta. Kunkin kirjaston oma toteutustapa lienee vaikuttanut mielipiteisiin: jos kampanja on suunniteltu ja toteutettu keskitetysti, tieto ei välttämättä ole ihan kaikkia saavuttanut. Olisi tarvittu lisää ohjeistusta kirjaston henkilökunnalle muutakin kuin nettisivut. Kampanjamateriaali oli kuitenkin hyvää. Opiskelijan suunnittelema kampanjahahmo jakoi mielipiteitä: 78% piti hahmosta, 14% inhosi sitä. Kolme vastaajaa ei osannut päättää. Hahmo oli hauska ja www-sivut sopivan anarkistiset asiaa unohtamatta. Herbert herätti huomioita eli teki sen mitä pitikin! Pitemmällä aikavälillä tarvitaan jotakin Herbertin lisäksi ettei itse varsinainen asia 'huku hankeen'. Herbert ehkä liian lapsellinen amk-tasolla...

11 Ota selvää kampanjan arviointi 11 Vitsikkääksi tarkoitettu hahmo johdatteli jotenkin apukouluun. Pitäisi tutkia ja miettiä, millaisella logolla tai hahmolla ollaan liikkeellä, mihin halutaan asiakkaiden meidät liittävän! On totta, että kampanjaryhmän ja muiden innostuneiden perheissään tekemien empiiristen kokeilujen perusteella hahmosta syttyivät erityisesti teini-ikäiset nuoret. Koska kirjaston henkilökunta ei edusta kampanjan pääkohderyhmää, mielipiteiden painoarvo ei ole kovin suuri. On kuitenkin muistettava, että ellei kirjaston henkilökunta suhtaudu positiivisesti kampanjaan ja/tai sen hahmoon, se ei sitä myöskään hyödynnä. Osan henkilökunnastamme oli vähän vaikea ymmärtää, mihin tällä pyritään ja mikä on kampanjan tarkoitus. Mutta eihän asia (IL)olekaan ihan selkeä. Vastasin myös, että tätä ei ole tehty meille, kirjaston henkilökunnalle. Kampanjasivuja piti vähintään hyvinä 43% vastaajista. Korkeintaan kohtalaisiksi sivut arvioi 57% vastaajista. Kritiikkiä saivat sisällön koettu keveys ja sivuston huono käytettävyys. Sivusto suunnattu nuoremmille? www-sivut olivat tosi oudot. Vaikka ne olivat suunnattu nuorisolle, niin silti niistä olisi pitänyt löytää tietoa loogisesti. Kampanjan hahmoa pidettiin kummallisena, karkit ja kynät tekivät hyvin kauppaansa, muut eivät niinkään. Miinusta siitä, että sivut tarvitsivat toimiakseen erillisen ohjelman, myös joka kerta auki rämähtävä musiikki rupesi lopulta ärsyttämään. En saanut vakuutettua ihmisiä sivuston toimivuudesta informaatiolukutaidon edistäjänä :( Kampanjasivustosta odotettiin työkalua opetukseen. Tämmöisenä se ei tällä hetkellä toimi. Toivottavasti sivustolle saisi linkityksen vielä onnistumaan. Sivuston käytettävyys toivottavasti vielä paranee. Hahmo oli tosiaankin loistava, mutta www-sivut hieman heppoisat eli aika vähän itse asiaa. Itse hahmo oli graafisesti tyylikäs ja erottuva, mutta www-sivusto oli hieman lapsekas AMK-käyttöön. Www-sivujen materiaali tuntui paremminkin suunnatulta vaikkapa lukiolaisille kuin korkeakouluopiskelijoille. Tällaista palautetta sain myös opiskelijoilta. Sivujen visuaaliseen puoleen ja muuhun oheismateriaaliin oli satsattu enemmän kuin sisältöön. Sivustolta löytyvää sähköistä oheismateriaalia hyvänä tai erinomaisena piti peräti 71% vastaajista. Parhaat arviot sai markkinointimateriaali, jota 78% vastaajista piti vähintään hyvänä. Hahmon suuhun sopivat, informaatiolukutaitoon liittymättömät sitaatit ihmetyttivät.

12 Ota selvää kampanjan arviointi 12 Yksi korttisitaateista hämmästytti: 'Joitakin ei elämä pue lainkaan' (en ehkä muista lausetta kirjaimellisesti). Mitä tekemistä tällä synkällä lauseella oli kampanjan kanssa? En jakanut tällä tekstillä varustettuja kortteja ollenkaan, kun pelkäsin että joku tasapainoton ihminen ottaa sen liian vakavasti. Karkeista taisivat kaikki tykätä! Valmista materiaalia tarpeeksi, josta oli helppo poimia oman kirjaston tarpeisiin sopivia osia. Tuli valmista materiaalia. Se oli hyvä asia. Kampanjan näkyvyys Kilpailut Kampanjan yhteydessä järjestettiin opiskelijoille kaksi eri kilpailua, ideakilpailu ja nimikilpailu. Ideakilpailun tavoitteena oli löytää kampanjalle hahmo sekä mahdollisesti myös sopiva iskulause. Kilpailu julistettiin heinäkuussa, joten pelkona oli, ettei se tavoita opiskelijoita. Toisin kävi: syyskuussa olevaan määräaikaan mennessä hahmoja oli saatu yhteensä neljäkymmentä ja iskulause-ehdotuksia 99 kappaletta. Kilpailuun osallistui yhteensä 58 opiskelijaa 19 eri ammattikorkeakoulusta. Kilpailun voidaan siis sanoa onnistuneen tavoitteissaan: se toi informaatiolukutaidolle positiivista ja laajaa näkyvyyttä ammattikorkeakouluissa sekä auttoi löytämään kampanjalle sekä hahmon että yhden iskulauseista. Nimikilpailun tavoitteena oli löytää nimi kampanjahahmolle. Kilpailu oli yhdistetty amkkirjastojen omiin kampanjoihin ja toteutettiin kampanjasivustolla olevalla kilpailulomakkeella. Määräaikaan mennessä ehdotuksia oli saapunut huimat 722 kappaletta. Hahmon piirtäjä Matti Korpela (SEAMk) suoritti esikarsinnan ja poimi 18 nimeä, joiden joukosta valinta tehtiin. Valintaraatiin kuuluivat Matin ja projektipäällikön lisäksi Marja Rautajoki (VirtuaaliAMK), Kimmo Turtiainen (Adwise Oy) ja Helena Kankuri (DIAK). Hahmon nimeksi valittiin lopulta Herbert. Nimikilpailu oli käynnissä suhteellisen lyhyen ajan, kun ottaa huomioon että vasta muutama amk-kirjasto oli ehtinyt aloittaa omat kampanjansa. Niinpä kilpailuun ehtivät osallistua vain näiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Lähes kahdeksan sadan nimiehdotuksen käsittely olisi ollut helpompaa, jos nimet olisi kerätty tietokantaan: nyt ne tulivat yksittäisinä sähköpostiviesteinä kampanjalle perustettuun palautepostiin. Hyvä palkinto (ipod) houkutteli osallistumaan, varsinkin kun osallistumiseen vaadittiin vain nimiehdotus. Ehdotuksiin olisi ollut hyvä myös liittää pakollinen perustelu-osuus, joka olisi hieman hankaloittanut vastaamista ja avannut opiskelijoiden ajattelua.

13 Ota selvää kampanjan arviointi 13 Kampanjan näkyvyys kansallisella tasolla Kampanjan toteutuksen painopiste oli paikallisessa toiminnassa, joten kansallisen tason näkyvyyttä sillä ei juuri ollut. Kampanja oli näkyvästi esillä ammattikorkeakoulupäivillä Hämeenlinnassa. Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille jaettavassa Fakta-amk oppaassa kampanjalla oli oma sivu. Annina Korpela Kampanja oli näkyvästi esillä vuoden 2008 ammattikorkeakoulupäivillä, ja ständillä riitti vierailijoita. Tässä projektipäällikön (oikealla) keskustelukumppanina Tarja Takaranta Amkitkonsortiosta. Kampanja oli tarkoitus saada näkyviin myös opiskelijajärjestö SAMOKin sivuille. SA- MOKin ehdotuksesta kampanjan näkyvyyttä lisätään paikallisten opiskelijajärjestöjen kautta. Toive kampanjabannerin saamisesta opiskelijajärjestöjen sivuille on SAMOKin välityksellä lähetetty paikallisten järjestöjen tiedottajille. Kampanjan näkyvyys paikallisella tasolla Kampanjan suunnittelusta asti tavoitteena oli antaa yksittäisille amk-kirjastoille vapaus valita, milloin ja missä laajuudessa kampanjan toteuttaisivat. Myös toteuttamatta jättäminen oli yksi mahdollisuus. Projektipäällikön kyselyistä huolimatta tietoa paikallisista kampanjatoteutuksista tihkui hyvin vähän. Amk-kirjastojen kotisivuilta poimittujen tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että kampanjaa on toteutettu hyvin erilaisin tavoin ja eri mittakaavoissa. Yleisimmin kampanja on näkynyt kirjastojen kotisivuilla ja ammattikorkeakoulun sisäisissä tiedotuslehdissä. Uutiskynnyksen teema ylitti Jyväskylässä (Kes-

14 Ota selvää kampanjan arviointi 14 kisuomalainen ) ja Järvenpäässä (Keski-Uusimaa ). Yhteenveto tilanteesta löytyy hankeblogista. Opiskelija- ja opettajakyselyn perusteella ei voida tehdä kovin luotettavia johtopäätöksiä. Vastauksia saatiin vain kuudesta ammattikorkeakoulusta (Arcada, KYAMK, Laurea, MAMK, SAMK ja TAMK), mikä viittaisi siihen, ettei kyselyä suinkaan toteutettu kaikkialla. Vastauksia saatiin yhteensä 96, joista yksi ulkomaiselta opiskelijalta. Lähes puolelle vastaajista (48%) kampanja oli tuttu, 16% ei ollut asiasta ihan varma. K kirjastoille suunnatun kyselyn perusteella suurin osa toteutti kampanjan jossakin vaiheessa vuotta. Vastauksia saatiin yhteensä 17 ammattikorkeakoulusta, joista vain Oulun seutu ilmoitti, ettei kampanjoinut lainkaan. Pääasiassa kampanja toteutettiin suomeksi, myös englanniksi sen vastaajista toteuttivat Metropolia, Tampere, Turku ja Vaasa. Vaasa oli ainoa joka veti kampanjan kolmella kielellä. Sivuston käyttötilastojen perusteella ehdottomasti suosituin kampanjointiajankohta on ollut huhtikuu, jolloin sivuilla vierailtiin kertaa. Seuraavaksi eniten sivustoilla on vierailtu syys-lokakuussa ( & käyntiä). Kampanjan vaikuttavuus Kampanjan vaikuttavuutta on mahdotonta mitata näin lyhyellä ajanjaksolla. Välittömät vaikutukset eivät kuitenkaan vaikuta kovin hyviltä kampanjaan käytettyyn aikaan ja rahaan verrattuna: kampanjan viesti on selvityksen perusteella jäänyt epäselväksi. Kirjastot ja niiden palvelut sen sijaan ovat saaneet varsin positiivista huomiota. Kampanjasta opittua Kampanjan hajautettu toteutustapa koettiin hyväksi, sillä se antoi paljon vapautta yksittäisille amk-kirjastoille. Erilaiset kampanjatoteutukset hämärsivät kuitenkin itse kampanjan viestiä ja se yhdistyi osin vääriin asioihin. Koska tekstiä haluttiin kampanjasivuille mahdollisimman vähän, kampanjan viestistä tuli liiankin hienovarainen. Informaatiolukutaito on myös käsitteenä hankala ja sen sisältöä on vaikea tiivistää yhteen lauseeseen. Kampanjan jakautuminen peräti viiteen iskulauseeseen ei ainakaan selventänyt viestiä. Seuraava kampanja voisi olla hyvä toteuttaa yhden selkeärajaisen teeman (esim. plagiointi) ympärillä. Opiskelijakilpailut vaikuttavat hyvältä tavalta saada asialle huomiota. Kilpailussa tulee kuitenkin olla riittävän houkutteleva palkinto. Jos vastauksia on odotettavissa huomattavia määriä, niiden käsittely tulee suunnitella ennakolta jotta ne voidaan huomioida kilpailun teknisessä toteutuksessa. Verkkosivuston tekninen toteutus on syytä suunnitella huolella mm. verkkonäkyvyyden ja käytettävyyden osalta. On myös pidettävä huolta siitä, että teknisiä toteuttajia on useampia. Sisältö on syytä suunnitella niin, ettei itse viesti katoa tämän kampanjan kohdalla huomio painottui ehkä liikaakin sivuston viihteellisyyteen. Pääkohderyhmän edustajia olisi hyvä saada mukaan myös sivuston sisältösuunnitteluun.

15 Ota selvää kampanjan arviointi 15 Markkinointimateriaalin riittävää hankintaa varten on kampanjoista tiedotettava niin aikaisin, että kirjastot ehtivät ottaa sen huomioon budjeteissaan. Nyt markkinointimateriaalia hankittiin minimimäärät. Kirjastolaisille vaikutti myös olevan varsin epäselvää se, kuka materiaalit tilasi ja toimitti: moni oletti niiden tulevan suoraan eaineistohankkeelta. Selvityksiä tarvitaan myös jatkossa. Kampanjan vaikuttavuutta olisi hyvä mitata parin seuraavan vuoden ajan vähintään kerran vuodessa. Mahdollisiin tuleviin selvityksiin on kysymyksiä hyvä tarkentaa. Keskitetysti suunniteltu kampanja on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi. Kirjastot ovat antaneet kiitosta erityisesti siitä, että he ovat saaneet valmista materiaalia jota voi hyödyntää omassa työssä.