Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2011"

Transkriptio

1 HELSINGIN Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti Vuosi 2012 tuo tulleessaan ison kasan vaalilehtiä jokaiseen kotiin, toivottavasti kuitenkin vähemmän kuin kuvassa! Ammattiosaston toimisto on kiinni välisen ajan. Lehden toimitus toivottaa rauhallisia vapaapäiviä kaikille ja Hyvää Uutta vuotta!

2 2 HELSINGIN Kari Pekkarinen päätoimittaja HELSINGIN Saariniemenkatu 4, Helsinki puh: toimisto auki: ma-ti ja to-pe klo ja , keskiviikkona suljettu. Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: sähköposti: Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Jälkimaininkeja Raamisopimuksen hyväksymisen ja asiaankuuluvien kehumisten jälkeen on pientä kritiikkiäkin nostettu näkyville. Sopimuksen perälauta on Teknologiateollisuuden herroille vastenmielinen. He kun olisivat halunneet korotusten jaon sovittavaksi työpaikoilla ja niin, että työnantaja päättää erimielisyystapauksissa kuka saa mitäkin. Sopimuksen tasoa työnantajat eivät ole näkyvästi kritisoineet, vaan viesti on ollut että kustannukset eivät nouse kilpailijamaita enemmän. Kun työnantajat puhuvat maltillisista korotuksista, se tarkoittanee halvempaa sopimusta mihin siellä oli varauduttu. Työpaikoilla sopimus on otettu vastaan osin pettyneenä, osin helpottuneena. Monet jäsenistä ovat pettyneet mataliin palkankorotuksiin, jotka taas ovat prosenttikorotuksia, eivätkä lupaa ansioiden säilymistä sopimuskaudella. Sopimuksen syntyminen ilman suurempaa työtaistelua on helpotus osalle jäseniä, sillä raamiratkaisun sisällä ei paljon parempaan sopimukseen ollut edellytyksiä. Palaaminen liittokohtaiseen ratkaisuun ja alkuperäisiin palkankorotusvaatimuksiin ei enää ollut uskottavaa. Eniten jälkipuintia on käyty kouluttautumisvapaasta. Jälleen kerran raamiratkaisun neuvottelijat ovat erimieltä keskenään siitä mistä sovittiin. Ensi kesään mennessä asiasta pitäisi tulla esitys. Mitä se tuo työntekijöille ja mitä verovähennyksiä lisää työnantajat siitä saavat jää nähtäväksi. Paheneeko kriisi Muutamien euromaiden velkakriisin hoito näyttää vievän koko euroalueen talouden taantumaan. Pankkien ja sijoittajien luottamuksen ylläpito on EU:n päättäjille tärkeämpää kuin kansalaisten hyvinvointi. Velkakriisi leviää sitä useampiin maihin mitä enemmän vielä kohtuullisesti pärjäävät maat lainoittavat velkaantuneita, kun velkojen nousevat korot vain lisäävät velkataakkaa. Rahoituslaitokset ja sijoittajat näyttävän todella maksimoivan tuoton niin kauan kuin takaajina ovat veronmaksajat. Suomen ja muiden, luottolaitosten vielä hyvinä maksajina pitävien maiden, vastuut kasvavat vaikka kriisimaiden kansalaisten elämistä kurjistetaan palkanalennuksilla ja säästöpäätöksillä. EU:n kyky tehdä päätöksiä on ymmärrettävästi surkea, kun kansalliset edut ovat ristiriidassa. Saksan ja Ranskan pyyteettömään toimintaan kriisin voittamiseksi eivät muut maat usko, niiden pankeilla kun on paljon velkasaatavaa kriisimailta. Kriisin alkaessa näkyä vahvemmin runsas vuosi sitten vaihtoehtoina oli ainakin antaa muutaman pankin kaatua ja sijoittajien kärsiä tappiota. Toinen vaihtoehto, joka miellytti päättäjiä, oli veronmaksajien tuki velkamaille ja pankeille Euroopan talouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Päätös on tullut kovin kalliiksi, eikä lopullista hintaa tiedä kukaan. Euroalueen talous on suurissa vaikeuksissa, monet pelkäävät taantumaa vaikka rahaa palaa koko ajan. Suomessakin arvioita talouden kehityksestä ruuvataan alaspäin euronalueen ongelmista johtuen. Suomen hallituksen ja eduskunnan pitäisi viimeistään nyt todella katsoa suomalaisten etua: Miten paljon sijoittaa euron puolustamiseen, vai käytetäänkö (velka)rahaa oman maan talouden ylläpitoon ja kansalaisten hyvinvointiin. Jossain vaiheessa kipuraja ylitetään, parempi tehdä ratkaisut sitä ennen. Työtä ja hyvää uutta vuotta 2012 jäsenillemme ja muillekin. Arkipyhien aattona klo asti. sähköposti: Taitto: Jarmo Harmaala Metallityöväenliiton 21.n liittokokous pidetään ensi vuoden toukokuussa. Joka neljäs vuosi pidettävä liittokokous on liiton korkein päättävä elin ja sen päätökset ohjaavat toimintaa sitä seuraavan nelivuotiskauden. Päätökset kokouksessa tekevät jäsenten vaaleissa valitsemat edustajat eri puolilta maata kaikilta sopimusaloilta. Ehdokkaiden asettelu liittokokousvaaleihin on loppusuoralla ja Metalli Vitosestakin vaaleissa tulee olemaan monia ehdokkaita. Päätökset liittokokouksessa tehdään pitkälti jäsenten ja ammattiosastojen esitysten pohjalta. Kaikki esitykset tulevat käsittelyyn ja kokous päättää mitkä niistä kirjataan tavoitteiksi tulevaan toimintaa. Ammattiosaston aloitteet liiton liittokokoukselle kootaan toimikunnan kokouksessa 10 tammikuuta. Siihen saakka jäsenillä on aikaa tehdä esityksiä aloitteiksi. Esitykset voi toimittaa sähköpostilla tai kirjeellä toimistolle. Tietysti jäsenet voivat myös tulla kokoukseen tekemään esityksiä. Puhelimitse toimihenkilöille tehdyt esitykset viedään myös toimikunnan käsittelyyn. Toimikunta kokoontuu ammattiosaston toimistolla klo alkaen, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Esittelemme tässä lehdessä myös Metalliliiton liittokokouksen keskusteluasiakirjasta kakkos-kohdan toimintaympäristö. Tekstiä on lyhennetty ja tilanpuutteen takia mukana ei ole työ-ryhmän tekemiä pohdintakysymyksiä. Asiakirja löytyy kokonaisuudessaan Metalliliiton nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös asiakirjan kolmoskohtaan, joka painottuu työehtoihin. Liittokokousvaalit Liittokokousvaaleissa valitaan edustajat 21. liittokokoukseen. Vaalit käydään vaalipiireittäin eli 464 kokousedustajaa valitaan 22 vaalipiiristä. Äänioikeus Äänioikeutettuja ovat jäsenet, jotka ovat liittyneet viimeistään Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäseneksi liittotoimikunnan hyväksymät A-, B- ja C-vapaajäsenet jäsenet, joille on myönnetty liittomaksuvapautus tai lepäävät jäsenoikeudet ja ovat maksaneet sitä ennen liittomaksunsa vähintään 3 kuukaudelta. Ennakkoäänestys Ennakkoon äänestetään postitse. Äänioikeutetuille jäsenille lähetetään äänestysmateriaali (saatekirje + äänestyslippu, ehdokaslistojen yhdistelmä, palautuskuori) Ennakkoäänen suositeltu viimeinen postituspäivä on tiistai , jotta ääni varmasti ehtii perille. Jos jäsen ei saa materiaalia, voi ammattiosasto hakea hänelle äänioikeutta uurnavaaliin. Uurnavaali Uurnavaalilla tarkoitetaan ammattiosastojen työpaikoilla ja muissa tiloissa järjestämiä äänestystilaisuuksia. Ammattiosastot ilmoittavat äänestyspaikoista ja ajoista. Niistä ilmoitetaan myös mm. liiton verkkosivuilla. Kaikki ne äänioikeutetut jäsenet, jotka eivät ole äänestäneet ennakkoon, saavat uurnavaalia varten erillisen todisteen äänioikeudestaan. Uurnavaalissa voi äänestää vain tällä todisteella. Todiste postitetaan Vaalit ovat samalla myös Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokouksen vaalit.

3 HELSINGIN 3 Suomi on luokkayhteiskunta Meille on yritetty parin viime vuosikymmenen ajan vakuuttaa, ettei Suomi ole enää luokkayhteiskunta. Siinä mielessä väite pitää paikkaansa, että luokat eivät ole enää yhtä selvärajaisia kuin aikaisemmin. Enää ei ole yhtenäistä työväenluokkaa, mutta luokkaongelmat eivät ole kadonneet mihinkään. Työttömyys, koulutuksen puute ja heikko terveys periytyvät entistä voimakkaammin sukupolvelta toiselle. Ehkä kaikkein räikeimmin luokkaerot näkyvät vertailtaessa miesten eliniänodotetta. Köyhä mies kuolee 12,5 vuotta aikaisemmin kuin rikas mies! Vaikka entistä harvempi kokee kuuluvansa työväenluokkaan, duunareita on huomattavasti aikaisempaa enemmän. Perinteisten - ja rakennustyöläisten rinnalla duunareita ovat myös esimerkiksi pienellä palkalla työskentelevät hoito- ja hoiva-aloilla työskentelevät, erilaiset pätkäja vuokratyöntekijät sekä pitkiä päiviä pienellä palkalla puurtavat itsensätyöllistäjät ja pienyrittäjät. Suomessa on edelleen korkea järjestäytymisen aste. Ayliike ja aidot työväenpuolueet ovat edelleen duunarin turva. Tämä on nähty jälleen kerran, kun EK on aloittanut kampanjoinnin eläkeiän nostamisesta. EK:n herrat voisivat aloittaa esimerkin itsestään. He jäävät hulppeille eläkkeille huomattavasti työntekijöitä nuorempina. Kun katsoo elinikäodotetta ja vertaa sitä EK:n tavoittelemiin eläkehuononnuksiin, tulee sellainen kuva, että duunarit halutaan lähes suoraan sorvinäärestä hautaan. Työväenliike ja -puolueet haluavat pitää kiinni duunarien oikeudesta kunnollisiin eläkevuosiin. Kovan taistelun jälkeen saatiin myös kauan odotettuja parannuksia työttömän peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Vasemmiston tiukan taistelun jälkeen peruspäiväraha nousee 120 euroa vuoden 2012 alusta. Jos porvarit ja vihreät olisivat päättäneet, ei korotusta olisi kuitenkaan tullut ansiosidonnaista saaville. Pidimme tiukasti kiinni siitä, että kaikkien työttömyysturvaa pitää korottaa ja myös onnistuimme siinä. Myös ammattiyhdistysliikettä kohtaan hyökkäillään jatkuvasti. Kun duunarit vaativat kunnollisia työolosuhteita ja palkkaa, pidetään sitä häiriköintinä ja epäisänmaallisena. Näitä puheita kuulee erityisesti ihmisiltä, jotka samaan aikaan vievät työpaikkoja pois Suomesta ja joille pörssikurssit ovat työntekijöitä tärkeämpiä. Nurkan takana aina odottaa vaatimus lakko-oikeuden rajoittamisesta. Presidentinvaaleissa Sauli Niinistö ei sentään enää väitä olevansa työväen presidentti, tällä kertaa hän on Suomella töissä. Minä kun luulin, että hän on eläkkeellä. Hämmästystä on herättänyt myös kovaan ääneen duunarien suulla puhuva Timo Soini. Mies julistaa poliittiseksi esikuvakseen Margaret Thatcherin. Thatcher muistetaan kyltymättömänä ammattiyhdistysliikkeen vihaajana, joka lähes tuhosi brittiläisen ay-liikkeen 1980-luvulla. Loimaankassalainen ei ole duunarin puolella. Siksi on tärkeää, että jatkossakin työläinen vetää punaisen viivan. 2.1 Työntekijöiden asema on muuttunut yhä epävarmemmaksi Maailmantalouden 21. LIITTOKOKOUSEN KESKUSTELUASIAKIRJA Toimintaympäristö yhdentyminen, globalisaatio, jatkuu. Suuret yritykset siirtävät omaa tuotantoaan lähelle kasvavia markkinoita ja järjestelevät omia hankintaverkostojaan uusiksi, mikä aiheuttaa paineita kotimaisille suurten yritysten alihankkijoille. Verkostoihin mukaan pääsemisen keskeisiä vaatimuksia ovat tuotteiden laatu, hinta, toimitusvarmuus, toimitusaika sekä kyky tuottaa tuotekehityksellistä arvoa pääyritykselle. Suomalaisten yritysten kilpailupaineet eivät siten ole helpottumassa, vaan lisääntyvät. Globalisaatio on kytkenyt kaikki maailman maat yhä tiukemmin toisiinsa ja taloudelliset häiriöt siirtyvät aikaisempaa nopeammin alueilta toiselle. Vuoden 2008 lopussa Yhdysvalloissa alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi levisi muutamassa kuukaudessa läpi koko maailman. Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on kasvattanut niiden merkitystä maailmantalouden häiriöiden välittäjinä ja jopa alkulähteinä. Maailmantalous on tämän seurauksena tullut häiriöille alttiimmaksi. Vaikka Suomessa pidettäisiin yleisesti hyvä huoli vientiteollisuuden kilpailukyvystä, merkitsee avoin maailmantalous ja vapaa kauppa sitä, että Suomen talouden rakenne muuttuu jatkuvasti. Uudet maat ja alueet valtaavat markkinoita. Rakennemuutoksen seurauksena yrityksiä kuolee ja syntyy jatkuvasti. Työntekijöiden asema on muuttunut yhä epävarmemmaksi....jatkuu sivulla 6

4 4 HELSINGIN Suomi on kiinni eurossa kuin täi tervassa Esko Seppänen EU:ssa on ajolähtötilanne. EUjohtajat ovat yksi toisensa jälkeen haavoittuneet yrittäessään löytää aukkoja markkinavoimien ulkokentästä. Lyöjät ovat loppumassa, eikä näköpiirissä ole yhtään hyvää vaihtoehtoa apua kärkkyvien maiden päästä vähävelkaiseen kotipesään. Eletään finanssikapitalismin maailmantaloudelle aiheuttamien vahinkojen maksun aikaa. Pankkitoiminnan yleisen liberalisoimisen myötä aineellisesti vastikkeettomien finanssituotteiden tuotanto on kasvanut maailmalla jättimittoihin ja markkinat ovat kyllääntyneet niihin kiinnittyvästä virtuaalirahasta. Euro on Emun muna, joka on mennyt rikki. Sen ovat rikkoneet maksukyvyttömille velallisille rahaa lainanneet EU-maiden pankit, jotka eivät omin voimin pääse ylös keinottelun suosta. Viime vuosikymmenellä elettiin virtuaalirahalla yli reaalitalouden kantokyvyn. Tyhjän tuotannolla synnytettiin finanssimarkkinoilla sellaiset määrät uutta kuvitteellista tukkurahaa, että kasautuneeseen eli kuolleeseen työhön kiinnittyneet varallisuusarvot irtaantuivat reaalitaloudesta, ja maailman kaikkien aikojen suurimmat rahamäärät alkoivat elää omaa, elävän työn arvosta riippumatonta pörssielämäänsä. Kun ahneudella on tietynlainen loppu, löysän rahan hype päättyi luoton loppuun. Eilisen ylihalpa virtuaaliraha tulee maksuun tänään, mutta eri maksajille kuin niille, jotka sen hyödynsivät omaisuudekseen. Siinä välissä oli velkaannutettu valtiot, jotka maksattavat kansalaisillaan muiden velkoja. Ihmiskunta tarvitsee vapaaksi päästettyjen ja vapauksiaan väärinkäyttäneiden markkinavoimien kurinpalautuksen. Me emme saa olla sivustakatsojia pankkivallan potkiessa näkymättömillä jaloilla maahan kaatamiaan avuttomia ylivelkamaita ja uhkaillessa ja pelotellessa meitä muita lamalla ja helvetin tulilla. On saatava tasapainoon raha ja reaalitalous. On ratkaistava velkaongelma. Ylivelkaantumisen katkaisuhoidossa ja vanhojen velkojen takaisinmaksussa ei ole monta todellista vaihtoehtoa. Yksi on inflaation kasvun hyväksyminen. Toinen on vanhan ajan setelirahoituksen korvaavan kuvitteellisen bittirahan käyttäminen julkisten velkojen hoitoon. Poliittisesti vaikein vaihtoehto on pakottaa pankit rahoittamaan terveen reaalitalouden hyödyllisiä investointeja. On pakotettava pankit eikä saa antaa pankkien pakottaa. Julkisen vallan pakotuskeino on pankkiavun ehdot. Tulkoot toimeen omillaan (eivät tule!), jos valtioiden apuehdot eivät kelpaa. Suomi on tänään EU:ssa ja sitonut Emussa itsensä kohtalonyhteyteen sellaisten maiden kanssa, joiden talous on meihin verrattuna aivan liian erilainen. Sen seurauksena Suomelle nyt pakkosyötetään Emun rikkinäisiä munia. Emun rahapolitiikan keskeinen sisältö on sisäinen devalvaatio. Sitä ovat työttömyys, palkanalennukset, eläkeetujen leikkaukset, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alasajo sekä Emuun pyrkivien Latvian ja Liettuan tapauksissa maastamuutto; kymmenesosa työkansasta on näistä maista jo lähtenyt kurjuutta pakoon ja ottanut koulutuksensa mukaan. Ulkoinen devalvaatio pelasti 1990-luvulla Suomen. Se oli uuden kasvun käynnistin. EU:n määräämä sisäinen devalvaatio taas upottaa tänään Kreikan, sillä se on kuria ja pakkoa ilman kasvun käynnistimiä. Kansantuote alenee %, työttömyys on % (ja nuorisotyöttömyys yli 40 %), julkisten alojen työntekijöiden palkkoja on alennettu 40 % ja eläkkeitä %, sosiaaliturvaa on huononnettu ja eläkeikää on nostettu. Samaan aikaan ylivelka on kasvamassa lähes Japanin tasolle 200 prosenttiin kansantuotteesta. (Yhdysvaltojen velka on prosenteissa siitä puolet ja meidän neljännes.) Näissä oloissa EU:n avun ehtona Kreikalta vaadittu sisäinen devalvaatio toimii kuin neutronipommi, joka tappaa talouden mutta säästää velat. Siitä ei ole uuden kasvun ja taloudellisen ylösnousemuksen käynnistimeksi. Emussa ylivelkaantuneita maita säästätetään kuoliaaksi. Emu tuo sisäisen pakkodevalvaatiopaineen myös Suomeen. Tässä kapitalismin systeemikriisissä, luottolamassa, deflaatiopaineessa ja euron poliittisessa vesiliirrossa on viisasta rajoittaa Suomen valtion lisävelkaantumista. Poliittista taistelua äänestäjien sieluista käydään siitä, mistä leikataan ja kenen veroja korotetaan. Minä en vaadi mitään maata erotettavaksi Emusta. Jos Kreikka eroaa siitä itse, mikä on järkeen käypä mahdollisuus, sen paluu drakmaan toisi mukanaan devalvaation suhteessa euroon, talletuspaon maasta ulos (neljännes säästöistä on jo lähtenyt), valtion euromääräisen jättivelan ja kaikkien yksityisvelkojen hyppäysmäisen kasvun drakmoissa ja pankkien konkursseja luottojen irtisanomisineen. Näistä syistä Kreikka pysyy euroissa. Kreikan eroaminen Emusta myös tuottaisi odotuksia vastaavasta sekasorrosta Italiassa ja Espanjassa (ja Portugalissa ja Belgiassa), jotka ovat uppoavia laivoja velkameressä ja joissa jo ovat Euroopan keskuspankin miehet sisäisen devalvaation pumpuissa. Jos Emu murenisi ja tapahtuisi täyspaluu kansallisvaluuttoihin, tilanne olisi kestämätön entisten Emu-maiden taloudessa niiden valuuttojen kelluessa ja maiden pyrkiessä parantamaan kilpailukykyään uuden rahansa devalvoitumisella. Hukka perisi sadat miljardit Emun pelastamiseen käytetyt eurot eikä siitä seuraavien jälkilaskujen maksajiksi olisi vapaaehtoisia. (Emussa ei ole Venäjää, joka otti vastattavakseen Neuvostoliiton velat.) Kaaosta lisäisi luottojen takaisinmaksuvakuutuksina myytyjen CDS-johdannaisten laukeaminen maksuun, sillä se levittäisi euron kriisin maapallon laajuiseksi. Minulle olisi suuri yllätys, jos Emu murenisi. Jos siihen liittyminen oli epäviisasta, minusta sen hajoaminen olisi EU:n suurille maille taloudellistakin katastrofia suurempi poliittinen katastrofi maailmanpolitiikassa. Niiden näkökulmasta yhteisvaluutta on suurvaltapolitiikkaa ja liian iso projekti kuoleutumaan. Minulle se kyllä sopisi, mutta Saksalle ja Ranskalle ei. Suomi on kiinni eurossa kuin täi tervassa. Kun valita sai, ei ollut viisasta alkaa olla täi, mutta jos olla piti täi, viisasta olisi ollut olla ruotsalainen täi.

5 HELSINGIN 5 Toimikunta 2012 Syyskokouksessa henkilövalinnat tehtiin sovussa ilman äänestyksiä. Valtaosa vuoden 2011 toimikunnanjäsenistä ja toimihenkilöistä jatkaa ensi vuodelle. Muutama uusi jäsen toki tuli toimikunnan työhön mukaan. Osaston toimihenkilöt 2012 Puheenjohtaja: Erika Andersson Sihteeri: Pentti Ruohonen Taloudenhoitaja: Jarmo Harmaala Varapuheenjohtaja: Kari Pekkarinen Varasihteeri: Jaro Palmén Erika Andersson Saila Kaattari Karita Lahtinen Juhani Ylitalo Toimikunnan jäsenet 2012 Varsinaiset jäsenet: Andersson Erika Harmaala Jarmo, Osaston toimitsija Huhta Satu, GE Healthcare Finland Oy Jurva Veikko, Kavika Oy Kannisto Pasi, Hellmannin konepaja Oy Kiljunen Reijo Kojola Pasi, Meconet Oy Lahtinen Karita, GE Healthcare Finland Oy Palmén Jaro, YIT Pekkarinen Kari, Uudenmaan Lämpötekniikka Oy Riuttamäki Milko, Incap Oy Ruohonen Pentti, Malmi-Steel Oy Torvinen Matti, Kaso Oy Vuoristo Tapio, Planmeca Oy Varajäsenet: Anttila Veli Asikainen Antero Back Jari Hasanen Marko, Kaso Oy Hytönen Erkki, eläkeläinen Kaattari Saila, Planmeca Oy Kosonen Kimmo, Piko-Teräs Oy Kupiainen Kalevi, eläkeläinen Nikkilä Veijo Sallinen Reijo, Temet Oy Seppälä Timo, Mock Doors Oy Timonen Riitta, Ovitor Oy Wallen Jari, Ovitor Oy Ylitalo Juhani, Planmeca Oy Jaostot: Työjaosto: Erika Andersson, puheenjohtaja Kari Pekkarinen Pentti Ruohonen Jaro Palmén Jarmo Harmaala Pasi Kojola Pasi Kojola Pentti Ruohonen Kimmo Kosonen Riitta Timonen Opintosihteeri: Satu Huhta Nuorisovastaava: Saila Kaattari Rauhan- ja solidaarisuusvastaava: Karita Lahtinen Virkistys- ja vapaa-ajanvastaava: Pentti Ruohonen Lehden päätoimittaja: Kari Pekkarinen Veteraanivastaava: Erkki Hytönen Reijo Kiljunen Reijo Sallinen Kalevi Kupiainen Aluejärjestön kokousedustajat 2012 Varsinaiset jäsenet: Henkilökohtaiset varajäsenet: Kojola Pasi Kaattari Saila Timonen Riitta Kupiainen Kalevi Pekkarinen Kari Jurva Veikko Ruohonen Pentti Harmaala Jarmo Hasanen Jouni Hytönen Erkki Anttila Veli Palmén Jaro Back Jari Ylitalo Juhani Ammattiosaston toimikunnan kokoukset Toimikunnan kokoukset pidetään joka kuukauden toinen tiistai, heinäkuuta lukuun ottamatta, alkaen klo Osaston toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Poikkeavista kokousajoista ilmoitetaan erikseen. Toimikunnan kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille, erityisesti pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toivotaan osallistuvan kokouksiin.

6 6 HELSINGIN Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat myös paikallisella tasolla tehdyt ratkaisut teollisuus- ja elinkeinopolitiikassa. Keskeinen foorumi alueellisessa teollisuuspoliittisessa vaikuttamisessa ovat maakuntien yhteistyöryhmät, joissa ovat edustettuina myös työntekijä- ja työnantajapuolet. Maakuntaliittojen ja ELYkeskusten kautta kanavoituu yrityksille vuosittain noin 1,5 miljardia euroa, josta valtaosa on EU-rahaa. Yhteiskunnallisen päätöksenteon alueellistuminen haastaa liiton alue- ja paikallistoiminnan olemaan nykyistä vahvempi yhteiskunnallinen vaikuttaja. Seuturyhmät kokoavat ammattiosastot työssäkäyntialueittain yhteen. Niitä sekä aluejärjestöjä perustettaessa oli tavoitteena paikalliseen ja alueelliseen teollisuuspolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Ne hakevat vielä tätä rooliaan. 2.2 Velalla ei voi ylläpitää hyvinvointia Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) talouden tasapainoa uhkaa tulevina vuosikymmeninä ns. ikäsidonnaisten menojen voimakas kasvu. Ikäsidonnaiset menot tarkoittavat eläkkeitä sekä vanhusten hoito- ja hoivamenoja. Suomen ikärakenne vanhenee hyvin nopeasti erityisesti ja 2020-luvulla. Ikäsidonnaiset menot vaativat yhä suuremman osan kansantalouden käytettävissä olevista tuloista. Koska menot ovat eläkkeitä ja hoito- ja hoivamenoja, rahoitetaan ne julkisen sektorin keräämin varoin. Ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu edellyttää joko tulojen yhtä nopeaa kasvua tai muiden menojen leikkauksia. Tällä hetkellä menojen kasvu on suurempaa kuin tulojen kasvu. Tilanne uhkaa vielä paheta. Tästä syntyy ns. kestävyysvaje. Jos menot kasvavat nopeammin kuin tulot, velkaantuu julkinen sektori jatkuvasti, mikä ei ole mahdollista pitkällä aikavälillä. Arviot vajeen suuruudesta vaihtelevat kahdesta kahdeksaan miljardiin euroon vuodessa. Vaje uhkaa kasvaa, jos mitään ei tehdä. Julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulot olivat vuonna 2010 noin 95 miljardia euroa. Suomen kokonaistuotannon arvo oli vuonna 2010 noin 180 miljardia euroa. Suomen julkinen sektori oli hyvässä kunnossa ennen vuoden 2009 taantumaa. Taantuma pahensi tilannetta huomattavasti. Valtiontalous ajautui pahasti alijäämäiseksi vuonna 2009, jolloin valtio otti lainaa yli kahdeksan miljardia euroa. Alijäämä pysyi suurena myös vuonna 2010 ja valtio otti lainaa noin 11 miljardia. Vuonna 2011 alijäämä supistunee hieman, mutta yhä valtio joutuu ottamaan lainaa yli seitsemän miljardia euroa. Alijäämä uhkaa pysyä suurena myös lähivuosina. Summat ovat suuria, kun ottaa huomioon, että valtion tulot olivat vuonna 2010 noin 40 miljardia euroa. Julkisen sektorin velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 50 prosenttia vuonna 2011 ja on yhä nousussa. Julkisen sektorin jatkuva velkaantumisen kasvu uhkaa hyvinvointipalveluiden ylläpitämistä. Velalla niitä ei voida ylläpitää. Kestävyysvajeen korjaamiseksi täytyy ja voidaan tehdä useita toimenpiteitä. Työeläkemaksuja täytyy korottaa. Maksujen korotuksista on jo sovittu vuoteen 2013 asti, mutta sen jälkeinen aika on ratkaisematta. Toinen keino helpottaa tilannetta on pidentää työuria niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Tämä ei välttämättä vaadi sitä, että lakisääteistä eläkeikää korotetaan. Työurien pidentäminen voidaan toteuttaa siten, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä saadaan vähennettyä. Kolmas keino supistaa kestävyysvajetta on pitää huolta siitä, että talouskasvun edellytykset ovat hyvät. Talouskasvu luo työpaikkoja ja vähentää julkisen sektorin menoja, kuten työttömyyskorvauksia. Vastaavasti talouskasvu kasvattaa julkisen sektorin tuloja, kun veronmaksajia on yhä enemmän ja kulutuksen kasvun myötä myös kulutusverot tuottavat enemmän. Neljäntenä keinona voidaan korottaa joitakin veroja. Viidentenä keinona voidaan leikata muita kuin ikäsidonnaisia julkisia menoja. Ilmeistä on, että kyseessä on sen suuruusluokan ongelma, että pelkästään yhdellä keinolla ongelmaa ei ratkaista. Verotukseen ammattiyhdistysliike on pystynyt vaikuttamaan tulopoliittisissa sopimuksissa. Yleensä tällöin tuloverotus ja palkankorotusten taso on kytketty toisiinsa. Tulopoliittisissa ratkaisuissa on sovittu myös verovaroin kustannettavista sosiaalipoliittisista uudistuksista. 2.3 Työpaikkoja on lopetettu Metalliteollisuus työllisti Suomessa ennen vuoden 2009 taantumaa palkansaajaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Taantuma leikkasi teollisuudesta kaikkiaan noin työpaikkaa, joista noin tuotannon työntekijöiden työpaikkaa. Metalliteollisuuden tuotanto on jälleen kääntynyt kasvuun ja uusia työpaikkoja syntyy pikku hiljaa. Työpaikkoja avautuu myös eläköitymisen seurauksena. Metalliteollisuudesta poistuu eläkkeelle lähivuosina noin henkilöä vuodessa, joista noin on tuotannon työntekijöitä. Metalliteollisuuteen avautuvat työpaikat ovat pääosin sellaisia, että ne vaativat kunnon ammatillisen koulutuksen. Metallityöväen liitto on ollut työnantajajärjestön kanssa mukana useissa kampanjoissa ja hankkeissa, joissa koulunsa päättäville nuorille on markkinoitu alaa ja sen koulutuspaikkoja. Miten tietoa liitosta alaa opiskeleville? Työmarkkinatiedotuksen ovat perinteisesti hoitaneet pääasiassa aktiivit Metallityöväen liitossa. Liiton rekistereissä on yhteensä 84 työmarkkinatiedottajaa. Työmarkkinatiedotuksen määrää on vuosittain seurattu. Vuonna 2009 tiedotustoimintaa teki 18 tiedottajaa ja 28 tiedottajaa vuonna Näiden lisäksi muutama toimitsija on pitänyt tiedotuksia. Pääasiallisesti tiedotusta on tehty ammattioppilaitosten 1. ja 3. vuosiluokilla. Oppilasjäsenten määrä on jatkanut kasvuaan ja keväällä 2011 oppilasjäsenten määrä ylitti jo 7 500:aa. Määrän kehittymiseen on vaikuttanut muun muassa jäsenetuna tarjottu SAKKI ry:n opiskelijakortti, jolloin myös SAKKI ry tiedottaa Metallin oppilasjäsenyydestä. Kiinnittyminen opiskelujen jälkeen Metallityöväen liittoon ei tällä hetkellä ole toivotulla tasolla. Oppilasjäsenyys ei automaattisesti johda siihen, että siirryttäessä aloilla töihin liityttäisiin liittoon. 2.4 Osaavalla parempi mahdollisuus työllistyä Suomen teollisuudesta on hävinnyt ja myös tulevaisuudessa häviää sellaisia työpaikkoja, joissa työntekijöiden ammattitaitovaatimukset ovat vähäisempiä. Siten myös ilman ammatillista koulutusta olevien mahdollisuudet työllistyä aloille ovat heikentyneet. Suomen teollisuuden tulevaisuus voi perustua vain korkeamman jalostusasteen tuotantoon, joka myös edellyttää korkeaa ammatillista osaamista. Korkeaa osaamista vaaditaan myös erilaisissa asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä, joita yritykset yhä enemmän myyvät tuotannon ohella tai jopa sijaan. Metallityöväen liitto vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että alan ammatillinen koulutus vastaa liiton sopimusalojen tulevaisuuden tarpeita ja jäsenet työllistyvät saamansa koulutuksen kautta. Liiton jäsenillä on useita vaihtoehtoja lisätä tai osoittaa ammatillista osaamista. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai nuorten opetussuunnitelmiin perustuvana koulutuksena. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Myös näissä tutkinnoissa osaaminen osoitetaan näyttötehtävillä. Opiskella voi niin työssä, työn ohessa kuin omalla ajalla työnantajan kanssa sovitun mukaisesti. Näyttö ratkaisee tutkimuksen mukaan näyttötutkintojen suorittamisella on kiistatta myönteisiä työelämävaikutuksia teollisuudessa sekä työntekijöille (palkka ja työssäolokuukaudet) että työnantajille. Silti näyttötutkintoja suoritetaan teollisuudessa vähän. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta. 2.5 Viennillä maksetaan hyvinvointi Suomi on pieni talous, joka on hyvin riippuvainen viennistä. Viennin osuus kokonaistuotannosta on ollut yli 40 prosenttia viime vuosina. Reilusti yli puolet viennistä tulee teollisuuden tavaroiden ja palveluiden viennistä. Noin 70 prosenttia teollisuuden työntekijöistä työskentelee näissä vientiyrityksissä tai niiden alihankkijoilla. Vienti on edellytys sille, että pystymme maksamaan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvittavan tuonnin. Menestyvä vientiteollisuus edellyttää, että kotimaisesta kilpailukyvystä pidetään huolta. Kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa useilla tavoilla, joista yksi keskeinen on tuottavuuden parantaminen. Tuottavuuden parantamistakin voidaan harrastaa useilla tavoilla. Perinteinen tapa on, että yritysjohto miettii toiminnan kehittämistä ja tuottavuuden parantamista. Vaihtoehtoisesti toiminnan kehittämistä ja tuottavuuden parantamista voidaan tehdä yhteistyössä koko työpaikan henkilöstön kanssa. Useissa yrityksissä pääluottamusmiehet ja muut luottamustehtävissä toimivat osallistuvat yritysten kehittämisprojekteihin. 2.6 Ympäristöstä uusia työpaikkoja Ympäristö joudutaan ottamaan huomioon kaikessa toiminnassa yhä laajemmin. Metalliteollisuudelle se aiheuttaa paineita sekä valmistukseen että valmistuskustannuksiin. Energia- ja ilmastokustannusten jatkuva nousu muuttaa erityisesti en jalostuksen toimintaedellytyksiä. Ympäristöteknologialle tulee olemaan kasvavat globaalit markkinat. Ympäristöteknologian kehittäminen ja valmistaminen luo mahdollisuuksia myös suomalaiselle teollisuudelle. Energiankulutus kasvaa ja kohtuuhintaisen energian saatavuus on strateginen tekijä suomalaiselle teollisuudelle. Ympäristöä rasittamattoman energiantuotantoon liittyy ongelmia. Ydinvoiman lisärakentaminen on poliittisesti vaikeaa. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen sähkön tuotannossa nostaa teollisuuden kuluja, jos yhteiskunta ei merkittävästi tue tätä tuotantoa. Valtion verotulot vuonna 2010 pääryhmittäin, miljardia euroa: Ansiotuloverot 5,1 Pääomatuloverot 1,6 Yhteisövero* 2,5 Korkotulojen lähdevero 0,3 Perintö- ja lahjavero 0,4 Liikevaihdon perusteella kerätyt verot ja maksut 13,3 Valmisteverot 5,2 Muut verot 2,1 Muut veroluonteiset tulot 0,1 Yhteensä 30,1 * Yritysveroja ** Arvonlisäverotus, alv Kaikista julkisen sektorin veroista ja veroluontoisista maksuista noin kuusi prosenttia voidaan luokitella progressiiviseksi verotukseksi eli veroprosentti nousee tulon kasvaessa.

7 HELSINGIN 7 HELSINGIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 5 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 YLEISTÄ Vuonna 2012 järjestetään kolmet vaalit, joista ensimmäisenä käydään koko kansaa koskevat presidentinvaalit. Galluppien mukaan tuleva presidentti tulisi olemaan porvaripuolueesta. Työväenpuolueiden kaikki mahdolliset ehdokkaat eivät ole vielä selvillä. Olisi kuitenkin suotavaa, että tuleva presidenttimme olisi työväenpuolueesta. Seuraavaksi käydään jäsenistömme kannalta tärkeimmät vaalit, liittokokousvaalit. Ammattiosasto tulee omalta osalta vaikuttamaan niin ehdokkaisiin, edustajiin kuin liittokokousaloitteiden kautta liittokokouspäätöksiin. On tärkeää, että jäsenistön ääni saadaan kuuluviin ja saamme palautettua jäsenistölle kuuluvan roolin toiminnassa. Liittokokoukseen tulisi saada mahdollisimman kattava edustus ammattiosaston työpaikoilta, jotta myös pienten työpaikkojen ääntä ja ongelmia pystytään paremmin tuomaan esiin. Ammattiosasto tekee liittokokoukseen myös mahdollisimman kattavat esitykset. Syksyllä käydään kunnallisvaalit, joissa työväenpuolueiden menestyminen on tärkeää kunnallisten palvelujen säilyttämiseksi. Ammattiosasto kehottaa jäseniään osallistumaan kunnallisvaaleihin ja myös asettumaan ehdokkaiksi. Tällä tavalla saamme omaa ääntämme kuuluviin yhteiskunnallisesti instanssissa. vaalien sävyttämä vuosi 2012 merkittävässä JÄSENMÄÄRÄ JA TALOUS Ammattiosaston jäsenmäärä tulee pysymään edelleen 1700 jäsenen paikkeilla. Vaikka jäsenmaksupalautteet eivät tulisi laskemaan, on säästölinja otettava kaikissa mahdollisissa asioissa käyttöön. Varoja tulee käyttää harkiten, koska edelleen työmarkkinoiden epävarmuus tulee jatkumaan. Liiton painopisteenä vuonna 2012 on jäsenhankinta. Tämä tulee olemaan myös yksi ammattiosastomme painopisteitä, jota toteutetaan mm. työpaikkavierailuilla. EDUNVALVONTA Kaikkiin työpaikkoihin joissa on vähintään 30 jäsentä, kehotetaan perustamaan työhuonekunta. Tämä parantaa edunvalvontaa työpaikoilla. Pienemmissä yrityksissä ammattiosaston työntekijä käy edelleen. Luottamusmies on valittava kaikkiin työpaikkoihin, joissa on vähintään 10 työntekijää. Luottamusmiehen t e h t ä v ä n ä on valvoa jäsenten etuja ja panostaa järjestäytymisasteen nostamiseen alalla. Syksyllä 2012 valitaan seuraavalle kaksivuotiskaudelle luottamusmiehet. Ammattiosasto omalta osaltaan varmistaa, että valinnat työpaikoilla suoritetaan. Myös työsuojelua on parannettava työpaikoilla valitsemalla kaikkiin työpaikkoihin työsuojeluvaltuutetut, mikäli valintoja ei ole tehty. Ammattiosaston toimikunta tulee omassa työskentelyssään panostamaan edelleen työpaikkojen asioihin. Toimikunnan kokouksissa käsitellään edelleen työpaikkojen asiat omana kohtanaan, jolloin kaikki osastomme jäsenet voivat tulla kokouksiin kertomaan asioita. JÄRJESTÖTYÖ JA ORGANISAATIO Osaston toimikunta kokoontuu joka kuukausi pois lukien heinäkuu. Toimikunnan kokousten välissä kiireellisissä asioissa kokoontuu työjaosto, joka valitaan järjestäytymiskokouksessa. Toimikunnan työtä tukevina eliminä toimivat jaostot ja niiden vastaavat. NUORISOTOIMINTA Nuorisojaosto tekee oman toimintasuunnitelman. Nuoret osallistuvat alueellisiin - ja valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin ja kursseihin. Nuorisojaosto tekee yhteistyötä seuturyhmän nuorisojaoston kanssa. Nuoret panostavat oppilasjäsenhankintaan ja tekevät työmarkkinatiedotusta kouluissa. VETERAANITOI- MINTA Veteraanit valitsevat keskuudestaan veteraanivastaavan. Veteraanit kokoontuvat säännöllisesti kokousten merkeissä, joissa on paikalla heidän itsensä valitsema luennoitsija. Veteraanit järjestävät mm. teatteriretkiä. KOULUTUS Ammattiosaston toimikunta valitsee opintosihteerin, jonka tueksi valitaan myös opintojaosto. Opintojaosto järjestää kursseja osaston jäsenille niin edunvalvonnasta kuin järjestötoiminnasta. Opintojaosto tekee oman toimintasuunnitelman. Ammattiosasto ohjaa jäseniä osallistumaan alueen järjestämille kursseille ja Murikan kursseille. Tärkeimpänä painopisteenä kursseille ohjaamisessa on luottamusteh- Toimikunnan valmistelema toimintasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti tävät. Yksi koulutustoiminnan painopisteistä on, että osaston kaikki luottamusmiehet käyvät ainakin Murikan luottamusmiesten peruskurssin, sillä paikallisesti sovittavien asioiden määrä kasvaa kokoajan. VIESTINTÄ Ammattiosasto julkaisee toimintavuonna jäsenlehteä 4 numeroa. Lehti postitetaan jäsenille kotiin. Lehti lähetetään myös yhteistyöjärjestöille ja sitä jaetaan alueen työpaikoilla. Ammattiosaston kotisivuja kehitetään paremmin jäsenistöä ja aktiiveja palvelevaksi tiedonvälityskanavaksi. Ammattiosaston tiedotuksessa lisätään sähköpostiviestintää rakentamalla käyttöön laajat ja kattavat sähköpostilistat. Kotisivujen ja sähköpostin avulla viestinnän reaaliaikaisuutta parannetaan ja kehitetään viestinnän kaksisuuntaisuutta. Sääntömääräisistä kokouksista ja muista ammattiosaston tapahtumista tiedotetaan oman lehden ja kotisivujen lisäksi Ahjossa sekä luottamusmies- ja yhdysmiesverkoston kautta jäsenille. VIRKISTYS Työväen vappujuhlaa juhlistetaan perinteisesti osaston toimistolla, joka on avoinna vappupäivänä kaikille jäsenille. Pyritään järjestämään myös teatteriretki jäsenistölle. Pikkujoulut järjestetään pikkujoulukautena. Ammattiosasto valitsee keskuudestaan virkistysvastaavan. JÄRJESTÖYHTEIS- TYÖ Ammattiosasto tekee yhteistyötä muiden ammattiosastojen kanssa. Seututoimikunnassa on ammattiosaston edustajat, näin on myös aluejärjestössä. Edunvalvontaasioissa ammattiosasto tekee erityisesti yhteistyötä isojen ammattiosastojen kanssa. Osasto tekee yhteistyötä myös muiden liittojen edustajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa mm. sosiaalifoorumin järjestelyissä. Yhteistyötä jatketaan muiden työväenjärjestöjen, rauhan- ja solidaarisuusjärjestöjen ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavien kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden kanssa.

8 8 HELSINGIN METALLI VITOSEN PIKKUJOULU Ruoka oli taas hyvää ja sitä oli riittävästi. Illan mittaan Malmin Työväen talon lattia täyttyi tanssijoista Illan viimeinen piiritanssi sai jalan nousemaan

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2008 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2008 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE! HELSINGIN Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2008 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE! Metalli Viiden vuosi 2008 piti sisällään työtä ja juhlaa. Yläkuvassa osaston 120-vuotis juhla pidettiin

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL n julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2017 Pääkohdat 1 / 2 Järjestötoiminta Liitto JHL;n 2017 toimintasuunnitelma ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös toimintaamme.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Teollisuusdemarien toimintaohje

Teollisuusdemarien toimintaohje 1 1 Ammattiosaston ryhmätoiminta Ammattiosasto on liiton toiminnan ja järjestäytymisen perusyksikkö, jonka päätehtävä on tukea työpaikkojen edunvalvontaa, järjestämistä ja jäsenhankintaa. 1.1 Ammattiosaston

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

Oulun Elintarviketyöntekijät 004 ry ammattiosasto

Oulun Elintarviketyöntekijät 004 ry ammattiosasto Oulun Elintarviketyöntekijät 004 ry ammattiosasto Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Sisällys: s.1. Sisällysluettelo s.2. Yleistä s.3. Kokous- ja järjestötoiminta s.4. Tiedotustoiminta s.5. Koulutustoiminta

Lisätiedot

Tehyn hallitus valitaan valtuuston järjestäytymiskokouksessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, Tehyn puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

Tehyn hallitus valitaan valtuuston järjestäytymiskokouksessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, Tehyn puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. TEHYN SITKERYHMÄN TOIMINTAOHJEET 30.5.2016 Toimintaohjeet päivitetään SITKE-ryhmän valtakunnallisessa kokouksessa. 1. TAUSTAA Tehyn päätöksenteko-organisaatio muodostuu valtuustosta ja hallituksesta. VALTUUSTO

Lisätiedot

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry. Työpaikka- ja alueosaston säännöt

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry. Työpaikka- ja alueosaston säännöt Työpaikka- ja alueosaston säännöt 26.11.2011 VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET RY TYÖPAIKKA- JA ALUEOSASTO SÄÄNNÖT :n työpaikka- ja alueosastojen säännöt Nimi, nimenkirjoitus ja tarkoitus 1 Työpaikka-

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103. Toimintasuunnitelma 2019

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103. Toimintasuunnitelma 2019 Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2019 1 JHL 2022 LIITTOSTRATEGIA VISIO: JHL on kokoava voima, joka toimii vahvimpana ammattiliittona työpaikoilla ja

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

2 päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen. Kokous todettiin koolle kutsutuksi sääntöjen määräämällä tavalla ja

2 päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen. Kokous todettiin koolle kutsutuksi sääntöjen määräämällä tavalla ja SYYSKOKOUS Aika 13.11.2014 klo.18.05 20.26 Paikka Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A Läsnä osallistujaluettelo,( liite: 1) 1 kokouksen avaus Ammattiosaston puheenjohtaja Pauli Purmonen avasi kokouksen ja

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaiset Toimintasuunnitelma 2014 Carita Bardakci 14.11.2013 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Toimisto-, hallinto ja IT-alan ammattilaiset 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. JOHDANTO

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014 TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMIVA JA TOIMINNALLINEN AMMATTIOSASTO ON KIINNOSTAVA JA TEHOKAS Ammattiosaston on oltava vahva edunvalvoja, joka pystyy aidosti ajamaan

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

HELSINGINmetalli HYVÄÄ VUOTTA 2013 LUKIJOILLEMME. Ammattiosaston toimisto on vuoden alusta avoinna 7.1. alkaen

HELSINGINmetalli HYVÄÄ VUOTTA 2013 LUKIJOILLEMME. Ammattiosaston toimisto on vuoden alusta avoinna 7.1. alkaen HELSINGINmetalli Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2012 HYVÄÄ VUOTTA 2013 LUKIJOILLEMME Ammattiosaston toimisto on vuoden alusta avoinna 7.1. alkaen 2 HELSINGINmetalli KARI PEKKARINEN

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

PAM - Helsingin Kauppatyöntekijät ry. osasto 001. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

PAM - Helsingin Kauppatyöntekijät ry. osasto 001. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 PAM - Helsingin Kauppatyöntekijät ry. osasto 001 y-0617669-9 Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Yleistä 2(5) Yleistä Kuluvan vuoden 2018 loppuun mennessä ehtii vielä joulukuun 31. päivään saakka ilmoittautua

Lisätiedot

Työpaikka- ja alueosaston nimi on ja sitä nimitetään näissä säännöissä työpaikka- tai alueosastoksi. Työpaikka- tai alueosaston kotipaikka on.

Työpaikka- ja alueosaston nimi on ja sitä nimitetään näissä säännöissä työpaikka- tai alueosastoksi. Työpaikka- tai alueosaston kotipaikka on. 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Työpaikka- ja alueosaston nimi on ja sitä nimitetään näissä säännöissä työpaikka- tai alueosastoksi. Työpaikka- tai alueosaston kotipaikka on. 2 Työpaikka- ja alueosaston tarkoitus

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Liite 1 HAMINAN JHL RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Liite 1 HAMINAN JHL RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Liite 1 Me HAMINAN JHL RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1. EDUNVALVONTA TAVOITE MITÄ TEHDÄÄN MISSÄ JA MILLÄ VÄLINEELLÄ työsuhdeturva palvelurakennemuutoksessa jäsenten palkkojen oikeudenmukaisuus paikallinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa Edustajiston kokouksessa Lahdessa 21.03.2015 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto kokoontui vuoden 2015 ensimmäiseen kasvokkaintapaamiseen Lahdessa 21.03.2015. Kokouksen lisäksi paikalla olleet edustajat

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2018

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 TOIMINTASUUNNITELMA 2018 EKL:n Pohjois-Karjalan piiri ry 2 YLEISTÄ: Piirin 46. toimintavuotena keskitymme jäsenyhdistysten toimintamahdollisuuksiin. Piirin tarkoituksena on tukea ja ohjata liiton hallituksen

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2009. Yhteiskunnan rakentaminen jatkuu ensi vuonnakin

Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2009. Yhteiskunnan rakentaminen jatkuu ensi vuonnakin HELSINGIN Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 4-2009 Yhteiskunnan rakentaminen jatkuu ensi vuonnakin Hyvää Uutta Vuotta Vitosen jäsenille ja muille lukijoille! 2 HELSINGIN TOVERIMEININKIÄ

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa

1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella

Lisätiedot

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN ammattiosasto 005 ry:n

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN ammattiosasto 005 ry:n HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN ammattiosasto 005 ry:n TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTA-AJATUS TARKOITUSTAAN VARTEN AMMATTIOSASTO; Hoitaa sääntöjen määräämien asioiden lisäksi jäsenasioiden, vapaa-ajan ja

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

SUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020

SUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020 1(5) VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020 1. Yleistä Liiton sääntöjen 18 :n mukaan liittohallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 14

Lisätiedot