k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta c/o Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, Helsinki kielisilta@tulkit.net, Palautusosoite Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, Helsinki Päätoimittaja Heidi Kenttälä, puheenjohtaja@tulkit.net Toimitussihteeri Taina Loimo Toimittajat Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen, Iida Bernhardt Toimittajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tulkit.net. Editointi ja oikoluku Marleena Sihvonen, Anna Uttula, Johanna Vuorinen Kuvitus Suvi Sipronen, Katariina Valentin, Vilma Pekkarinen Markkinointi Toimitus, kielisilta@tulkit.net Taitto ja ulkoasu Muotoilutoimisto Kairo Oy, Runeberginkatu 35, Helsinki Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, Helsinki Paperi sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen hanna.tornroos@tulkit.net. Aineistopäivä ja ilmestymispäivä 2/14: 2.5. (ilmestyy 30.5.) 3/14: (ilmestyy 12.9.) 4/14: (ilmestyy ) Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset tilaus@tulkit.net Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Kannen kuva Sekamelska TEKIJÄ TEIJA MAKSIMAINEN Tervehdys Joensuusta! Kielisillan kansikuvan piirtäminen oli mukavaa vaihtelua päivittäiseen työhöni. joka on markkinointiviestintää, logoja ja muuta sellaista. Piirtäminen ja maalaus jäävät usein vain pöytälaatikkohommiksi. Tässä kannen kuvassa ei ole sen kummemmin päätä eikä häntää, vaan pääosassa ovat uusien, keväisen väristen tussien testailu ja piirtämisestä nauttiminen. Mukavaa kevään odotusta! tmaksimainen.tumblr.com jäsenmaksut 2014 Varsinainen ja opiskelijajäsen 1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 75 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 120 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Kielisilta 01/2014 Toimitukselta 3 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta 05 Hallitus Keväinen lauantai Tampereella! Kevätkokous Suositukset Näkökulmia kirjoitustulkkauksesta kuurosokeille henkilöille 10 Voiko avaimenperästä päätellä millainen ihminen on? 12 Kopioi kuitit, perustele kulut ja vältä kalastelua 14 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä tutkintonimikkeeksi tulkki 16 Sopimusasiaa: Määräaikaisena työelämässä 18 Mitä kelaat: Vierailulla välityskeskuksessa 20 Ecuadorin tulkkitilanne 22 The core of mans spirit comes from new experiences 24 Kielisilta testaa: Välipalapatukat 26 Opiskelijakolumni 27 Uutisia 28 Sarjakuva KUVA HANNU LOIMO Uusi vuosi, uudet kujeet. Tällä sivulla komeilee Kielisillassa ensimmäistä kertaa SVT:n uusi logo. Niin ikään yhdistyksen kotisivut ovat kokeneet raikkaan uudistuksen, käyhän tutustumassa mikäli et ole vielä ennättänyt sitä tekemään. Uutishengessä lehti esittelee SVT:n uuden hallituksen. Myös Kielisillan toimituksen uudet vahvistukset kertovat itsestään ja kuvistaan. Ja etteivät uutuudet loppuisi kesken, käymme myös kurkistamassa Kelan välityskeskuksen tiloihin. Myös vanhoja ideoita on pantu täytäntöön: toimitus toteutti viimein haaveissa olleen myslipatukkatestin helpottaakseen asioimistulkin välipalavalintaa lähikaupan aamuruuhkassa. Toinen idea on tutkimussuunnitelma-asteella, oululainen Henna Pitkänen tekee pro gradunsa Kielisillan digitalisoinnista. Älä pelkää, lehti ei häviä mihinkään! Haluamme vain arkistoida historian hyötykäyttöön. Viime lehdessä julkaistussa Sopimusasiaa-juttusarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin hyvän työsopimuksen tekemiseen. Sarjan toisessa osassa pohditaan työsuhteen määräaikaisuutta, katso lisää sivulta 16. Kurkkaa myös Katin ajankohtaiset vinkit verovähennysten tekemiseen! Taina Loimo

4 4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA On ihan inhimillistä olla vihainen! TEKSTI HEIDI KENTTÄLÄ KUVA JUSSI UUSITALO Näin tammikuun lopulla Kelan kilpailutuksen kankea alkutaival kirvoitti mieltä ja sai minut pohtimaan inhimillisyyttä. Kaikesta sisälle kerätystä ja ulos räiskyneestä kiukusta huolimatta, yritän usein (siinä kuitenkaan onnistumatta) nähdä asioiden valoisammat puolet ja inhimillistää ne. Olen myös kentällä kuulostellut tulkkien ajatuksia uudesta välityksestä ja kilpailutuskaudesta ja todennut, että ajatuksia ja mielipiteitä on yhtä monia kuin on tulkkejakin. Osa antaa Kelalle ja välitykselle enemmän siimaa ja aikaa toipua, kun taas toiset ovat kiukusta sykkyrällä ja valmiina barrikadeille. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, mutta onpahan kentällä tullut vastaan sellaisiakin ajatuksia, joiden takia olen itse joutunut arvottamaan mielipiteeni uudestaan. Internetin ihmeellisen maailman mukaan inhimillisyys sanana tarkoittaa seuraavia: ihmisyys, ihmisystävyys, humaanius, humaanisuus, humaniteetti, lempeys, sympatia, hellyys, hyvä tahto, hyväntahtoisuus. Mielestäni siinä tuli jo monia sellaisia asioita, joita me viittomakielen tulkit toteutamme työssämme. Työskentelemme ihmisten kanssa ja joudumme päivittäin huomioimaan muut, ja osoittamaan hyvää tahtoa ja palvelualttiutta. Jokainen tulkki on mahdollisesti kokenut myös niitä päiviä kun sympatia ei enää riitä, eikä keinoja tilanteen selvittämiseksi löydy. Sekin on inhimillistä. Inhimillistä on myös erehtyä, tehdä virheitä ja olla välillä vihainen. Viime vuoden alussa tapasimme Kelan yhdessä kirjoitustulkkien edustajan kanssa. Siinä pöydän toisella puolella istuessamme koimme, ettemme saaneet paljoa sympatiaa osaksemme, eikä meitä aina oikein ymmärretty. Suurimmat väärinymmärrykset ja ristiriidat johtuivat siitä, ettei Kelalla ollut kovinkaan paljon tietoa alastamme ja myös käytännön tulkkaustyö oli heille vierasta. Vaihdoimme siitä huolimatta arvokasta tietoa keskenämme, ja kun tilanne oli ohi, totesimme yhdessä muiden edustajien kanssa: Nehän oli oikeesti ihan tavallisia ihmisiä. Toivon, että Kelan edustajat ajattelivat meistä samalla tavalla ja saivat työkaluja työhönsä. Olemme tapaamassa Kelan edustajiston tänäkin vuonna ja toivon, että tapaamisessa on mukana humaaniutta, hyvää tahtoa ja sympatiaa. Suurimmat ristiriidat ihmisten ja asioiden välillä johtuvat väärinymmärryksistä ja tiedon puutteesta. On harmillista, ettei Kela ole suostunut tapaamaan meitä tämän enempää, eivätkä he ole ottaneet yhteistyöpyyntöjämme vastaan. Meillä olisi tietotaitoa jota Kela pystyisi hyödyntämään paremman palvelun takaamiseksi, ja hyvällä yhteistyöllä saisimme myös tietää enemmän Kelan tilanteesta. Emmehän voi tällä hetkellä tietää, millaisten asioiden kanssa Kela kamppailee kulissien takana ja miten raskasta heidän työnsä on. Koska meiltä puuttuu tieto ja ymmärrämme ehkä monet asiat väärin, on ihan inhimillistä olla vihainen! Aurinkoista kevättä kaikille! :)

5 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ 5 Hallitus 14 Marika Mäkilä (vas.), Emma-Leena Mäkiranta, Emilia Norppa, Riika Vähä-Ruona, Elsa Lindberg, Essi Saloniemi, Heidi Kenttälä, Terhi Kalliomäki ja Elina Salenius. Kuva Liisa Halkosaari. Näihin kysymyksiin hallitus vastasi 1. Nimi 2. Tehtävä hallituksessa 3. Asuinpaikka 4. Valmistumisvuosi 5. Mikä on parasta talvessa? 6. Sanotaan, että ihmisen todellinen luonne paljastuu, kun kukaan ei ole katsomassa. Millainen luonne sinusta paljastuu, kun jäät yksin? 1. Heidi Kenttälä 2. Puheenjohtaja 3. Suomen Turku 4. Valmistuin Talvessa parasta on sopiva pakkassää ja narskunta kengänpohjien alla. Pakkaspäivän kruunaa kuppi teetä ja lämmin soffan nurkka. 6. Höpöttelen jatkuvasti yksinäni ja jos meillä ei olisi kania, niin olisin tosissani huolissani mielentilastani. Olenkin tehnyt sen päätöksen, että kotona täytyy aina olla vähintäänkin kultakala, jotta saan syyn höpötellä KAIKEN ääneen! 1. Elina Salenius 2. Varapj, opiskelijavastaava 3. Asun Tampereella 4. Valmistuin Talvessa parasta on lumi ja pakkanen! On valoa ja luonto on rajattoman kaunis. Ja sit tietty laskettelu ja retkiluistelu. Ja se, että kun ulkona on kylmä, on luvallista vetää villasukat jalkaan, käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan ja juomaan ihania teitä, eli erilaisia teelaatuja. 6. Nautin siitä kun joskus saa olla yksin kotona. Näprään ja väkerrän kaikenlaista, kuuntelen äänikirjoja ja puhun itsekseni. Ja laulan. Bussipysäkilläkin saatan lauleskella, ja pälyillä samalla ympärilleni, ettei kukaan vaan kuule. 1. Terhi Kalliomäki 2. Talous- ja jäsenvastaava, edunvalvonta 3. Asun Pirkkalassa 4. Valmistuin tulkiksi 2000 ja 2003

6 6 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ 5. Talvessa parasta on valoisuus, LUMI <3. Sopiva pakkanen ja lunta, niin elämä on täydellistä, paistoi aurinko tahi ei. Talvisin sairastun neuloosiin, tosin se ei parane kokonaan kesälläkään. Hiihtäminenkin on kivaa, jos ei ole mäkiä. 6. Nautiskelen itsekseni olosta. Enimmäkseen kuuntelen televisiota ja puuhastelen siinä sivussa koneella kaikenlaista (kuten SVT-hommia) tai kudon huiveja tai sukkia tai hanskoja, kaikkea pientä. Hiljaisuus ei ole mukavaa, joten taustalla on jokin ohjelma, jota seuraan kuunnellen. Uiminen on hyvä nollauskeino. Silloin en ajattele muuta kuin meneillään olevaa matkaa ! Tonnissa on mukavan monta nolla, niin sitten pää on nollattu ;) 1. Emilia Norppa 2. Edunvalvontavastaava, kielipoliisi 3. Helsinki, Lauttasaari Aurinkoiset kelit, jäätynyt meri, kuumat juomat, eväät. 6. Olen myös Heidin vastakohta, kuten Kuusankoski-kollegani Elsa. Voin siis olla koko päivän puhumatta sanaakaan. Toisaalta teen koko ajan jotain ja olen yhteydessä ihmisiin sähköpostitse tai muilla viestimillä. Usein tehokkaimmat päiväni ovat niitä, kun olen ollut aivan yksin. Siivoan, järjestelen, hoidan SVT-hommat sekä muut to do -listani asiat ja jos vielä ehtisin, niin siivoaisin varmaan vinttikomeronkin. 1. Elsa Lindberg 2. Koulutusvastaava 3. Jyväskylä ja Kuusankoski (vaihdellen vuodenajan, viikonpäivän ja mielentilan mukaan) Ehdottomasti hiihtäminen! Toisena lempparina tulee villasukat, kolmantena pipo. Talvi on pop! 6. Olen täydellinen vastakohta Heidille. Yksin ollessani pystyn viettämään vaikka kokonaisen päivän puhumatta ääneen yhtään ainoaa sanaa. Mutta pään sisällä kyllä ajatukset raksuttaa niin kovaäänisesti, että ne voi melkein kuulla. 1. Marika Mäkilä 2. Kansainvälisyys- ja yhdyshenkilövastaava 3. Oulu Talvi ei todellakaan ole pop, mutta rakastan lautailua. Tällä hetkellä kotona korkkausta odottaa tuliterä uusi lauta ja kengät. 6. Täytyy tunnustaa, että erittäin harvoin olen yksin. Kaikki kaverit ja ystävät pitävätkin minua ja puolisoani yhtenä yksikkönä. Yksin ja puolisoni läsnä ollessa taidan höpötellä aika paljon ja harrastaa muutakin hulluttelua. Julkisesti sitä yrittää olla enemmän aikuinen. 1. Emma-Leena Mäkiranta 2. Tiedotusvastaava 3. Asun Tampereella 4. Valmistuin Eihän talvessa ole mitään hyvää! Nimim. Kylmän ja pimeän vihaaja. No okei, on se kivaa, kun saa illalla käpertyä sohvan nurkkaan viltin alle, laittaa tuikut palamaan ja vaan olla. 6. Rakastan yksinoloa! Yksinäni usein laitan musiikin soimaan ja hoilaan mukana, saattaa joskus muutama tanssimuuvikin irrota. Yksin tulee myös paljon naureskeltua omille (hölmöille) ajatuksille. Jos joku vaan näkisi nauruntirskahdukset, joita aika ajoin tulee ilman mitään syytä, voisi tämä joku luulla, että ei tuolla kaikki Muumit laaksossa ole, hih! ;) 1. Essi Saloniemi 2. Tiedottaja, Kielisilta-vastaava 3. Tampere Lumi, auringonpaiste, raikas ilma ja ulkoilu lämpimissä vaatteissa. Ja se, että kädet eivät hikoile neuloessa. 6. Huomaan tanssivani joka paikassa yksin jäädessäni tai luullessani, että kukaan ei ole näkemässä. Yleensä tanssijalkaa vipattaa lenkkipolun varressa, autoa ajaessa ja yksin kotona touhutessa. Huomaan myös usein laulavani yksinäni tai kommentoivani jotain ääneen televisiota katsellessa. 1. Riika Vähä-Ruona 2. Hallitusharjoittelija 3. Turku (Toivottavasti!) 5. LUMI ja se, että saa laittaa kauhean paljon vaatetta ja olla paksun peiton alla lämpimässä. 6. Riippuu tilanteesta. Toisinaan yllättävän rauhallinen, mietiskelen asioita ja tuumailen ja tutkiskelen mietteitäni, toisinaan häslään ja sählään ympäriinsä kun tiedän, ettei se voi ketään häiritä. Olen yksin siis aika samanlainen kuin seurassakin. Mulla ei ole mitään salattavaa! Tosin joillekin saattaisi tulla yllätyksenä loputon jumitukseni. 1. Anniina Suomalainen 2. Varajäsen 3. Helsinki

7 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ 7 5. Pakkaslumi 6. Tätä nykyään jään todella harvoin yksin, mutta silloin, kun niin käy minusta paljastuu uneksija. Keväinen lauantai Tampereella! Kevätkokous 2014 TEKSTI ESSI SALONIEMI KUVITUS VILMA PEKKARINEN Kevätkokous järjestetään lauantaina 17. toukokuuta klo SVT tarjoaa osallistujille lounaan kokouksen päätteeksi. Kokouksen jälkeen on myös mainio mahdollisuus osallistua Kuurojen kulttuuripäiville. Kokouksen esityslista KUVA ANTTI SUOMALAINEN 1. Katariina Valentin 2. Varajäsen 3. Helsinki Koiran pyöriskely pakkaslumessa. 6. Villisti kamalimpien radiohittien tahdissa sheikkaava höperö. 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen esityslista 5. Käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä vuonna 6. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä, taloudenhoidosta ja hallinnosta 7. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 8. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta 9. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 11. Kokouksen päättäminen Paikka: ilmoitetaan myöhemmin postituslistojen kautta ja osoitteessa Aika: la klo Ilmoittautuminen: mennessä osoitteeseen ilmoittautuminen@tulkit.net Tapahtuma opiskelijoille Tervetuloa tulkkiopiskelijoiden yhteiseen ravintolailtaan lauantaina Pääset tapaamaan opiskelijoita muualta Suomesta ja kuulemaan terveisiä hallitukselta. Vietetään yhdessä rento ilta kuulumisia vaihdellen! Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Kevätkokoukseen osallistujille korvataan matkakuluista 20 euron ylittävästä osuudesta puolet. Kevätkokouksessa tarjotaan kahvit ennen kokousta. Tarkemmat tiedot muista käytännön asioista -sivustolta! Tervetuloa runsain joukoin! KUVA KOTIALBUMISTA

8 8 AJANKOHTAISTA SVT:SSÄ Suositukset TEKSTI EMILIA NORPPA KUVITUS SUVI SIPRONEN Joulukuussa SVT:n puheenjohtaja Heidi Kenttälä sekä Satu Siltaloppi ja Emilia Norppa hallituksesta ruuvasivat sekä tunti- että kuukausipalkkaisten viittomakielen tulkkien uudet palkkasuositukset kuntoon Akavan Erityisalojen lakimies Tuire Torvelan avulla. Suositukset ovat voimassa 1. helmikuuta tammikuuta Pyysimme ennen neuvotteluja jäseniltämme mielipiteitä ja toiveita, joita voisimme ottaa esiin neuvotteluissa. Suurimpia palkankorotustoiveita tai muita kovin radikaaleja korotuksia emme voi vielä alkaa toteuttaa, sillä työmarkkinakeskusjärjestöt hyväksyivät lokakuussa 2013 uuden keskitetyn kasvusopimuksen, joka vaikuttaa alaamme. Kasvusopimukseen kirjatut korotukset ovat hyvin maltillisia, emmekä voi ylittää niitä, vaikka tahtoisimmekin. Tuntipalkkaisten suositukset Korotuksia on tulossa ja tuntityöntekijöillä ensimmäisen tulisi näkyä jo vuoden ensimmäisessä palkassa. Aiemmin neuvoteltu kokemusvuosilisän sisällyttäminen tuntipalkkaan astui voimaan , joten suositusten mukaisen tuntipalkan tulee nousta 4 5 %. Korotus ei välttämättä kuitenkaan koske niissä tapauksissa, joissa tuntipalkka on suosituksia korkeampi. Tätä seuraavat tuntipalkkaisten korotukset ovat hyvin maltillisia: 1 % korotus ja 1,5 % korotus Lisäsimme suosituksiin aattokorvaukset, jotka koskevat joulu- ja juhannusaattoa. Aiemmin näiltä päiviltä on maksettu perustuntipalkka, mutta tulevalla kaudella jouluja juhannusaatoilta tulisi maksaa sunnuntaityökorvaus. Lisäsimme tuntipalkkaisten suosituksiin myös ohjeistuksen viikkolevosta, sillä haluamme korostaa sen tärkeyttä. Työntekijälle on annettava viikoittain vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Mikäli mahdollista, viikkolepo on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Ohjeistus tulee suoraan työaikalaista ja on ollut voimassa myös aiemmissa suosituksissa. Kuukausipalkkaisten suositukset Kuukausipalkkaisten suositukset pysyivät suunnilleen samana kuin tähänkin asti. Varallaoloajan palkkasuositus nostettiin 50 prosenttiin nykyisestä 30:sta. Korotukset toteutuvat (2%) ja (2,5%). Muuta huomionarvoista Poistimme suosituksista harjoittelijan palkkasuosituksen, sillä tulkkikoulutusten rakenne on muuttunut. SVT ei suosittele tulkkiopiskelijoiden työskentelevän ennen valmistumista. SVT peräänkuuluttaa alalla vallitsevien käytänteiden noudattamista ja korostaa solidaarisuutta tulkkien kesken. Saimme jäseniltämme kyselyjä ilta- ja viikonloppulisien maksusta tulkkauksen peruuntuessa. Konsultoimme lakimiestuire Torvelaa ja hänen mukaansa peruuntuneista ilta- ja viikonlopputöistä maksetaan yleisen käytännön mukaan perustuntipalkka ilman lisiä. Lisät maksetaan vain toteutuneiden tuntien mukaan. Suosituksissa esiintyvä termi odotusaika on saattanut aiheuttaa väärinkäsityksiä kentällä. Odotusaika tarkoittaa aikaa, jonka tulkki joutuu odottamaan esimerkiksi vieraalla paikkakunnalla kahden tulkkauksen välissä. Esimerkiksi tulkki A lähtee Helsingistä keikalle Hyvinkäälle. Keikka alkaa klo 10 ja päättyy klo 11, seuraava keikka alkaa Hyvinkäällä klo 12. Tulkin ei kannata lähteä väliajaksi Helsinkiin, vaan hän jää odottamaan tulevaa keikkaansa tunniksi Hyvinkäälle. Tästä tunnista hänelle tulisi maksaa odotusajan palkka (7,36e/h). Odotusaika ei tarkoita sitä, että tulkki menee hyvissä ajoin tulkkauspaikalle ja odottaa asiakasta saapuvaksi.

9 TTYR 9 Näkökulmia kirjoitustulkkauksesta kuurosokeille henkilöille TEKSTI TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ KUVITUS VILMA PEKKARINEN Kuurosokean asiakkaan tulkkaukseen sisältyy viestin kielellisen välittämisen lisäksi kuvailu ja opastaminen. Koska kirjoitustulkkikoulutukseen hakeutuu henkilöitä hyvin erilaisin taustoin, toisilla kirjoitustulkeilla on kuvailu- ja opastuskursseja suoritettu aiemman koulutuksen yhteydessä, toisilla ei. Artikkelissa pohditaan, milloin kirjoitustulkki voi toimia kuurosokean asiakkaan tulkkina. Kuurosokeat kirjoitustulkkauksen käyttäjät ovat kuuroja, kuuroutuneita tai huonokuuloisia, joilla on lisäksi vaikeaasteinen näkövamma. Tietotekniikkaohjelmistojen ja apuvälineiden kehityksen myötä kirjoitustulkkausta pystyy käyttämään myös sokeat ja näkövammaiset asiakkaat, sillä luettavan tulkkeen ulkonäköä voi mukauttaa asiakkaan tarpeisiin. Tulketta voi esimerkiksi lukea visuaalisena tekstinä tai pistekirjoituksena, tai kuunnella puhesyntetisaattorin lukemana. Myös näytön ominaisuuksia sekä tekstin fontin kokoa ja kontrastia voi muunnella monipuolisesti. Nämä tekijät voivat vaikuttaa ratkaisevasti lukemiseen. Tulkkaustilanteet vaihtelevat sen suhteen, tarvitseeko kuurosokea tulkkauspalvelun käyttäjä opastusta vai ei, ja minkä verran hän toivoo kuvailua. Kuurosokea asiakas voi esimerkiksi käyttää yksinomaan kirjoitustulkkausta, jos paikka on tuttu ja valaistus hyvä. Tällöin kirjoitustulkilta ei ole välttämätöntä edellyttää opastustaitoa. Toisissa tilanteissa kuurosokea henkilö taas tarvitsee kirjoitustulkkauksen lisäksi muitakin tulkkausmenetelmiä, kuten taktiilia viittomista tai haptiiseja. Kirjoitustulkkikoulutus on nykyisin noin vuoden kestävä monimuotokoulutus, joka päättyy tulkkirekisterikokeeseen. Koulutus sisältää ensisijaisesti kirjoitusnopeuden harjoittamista, tekstin tiivistämisen opettelua sekä tulkin ammattitaitoja. Koulutukseen kuuluu johdatus eri asiakasryhmiin -osio, jossa käsitellään lyhyesti myös kuurosokean asiakkaan kommunikaatiota sekä tulkkaukseen kuuluvaa kuvailua ja opastusta. Tällainen koulutus ei kuitenkaan riitä antamaan opastamisen tai kuvailun taitoja. Nämä kurssit tulisi kirjoitustulkin suorittaa erikseen voidakseen tulkata kuurosokealle asiakkaalle yksin. Kirjoitustulkkaus on kuitenkin usein paritulkkausta, ja kirjoitustulkin työpari tuo tilanteeseen lisää mahdollisuuksia. Jos työparilla on kirjoitustulkkikoulutuksen lisäksi kuurosokeisiin asiakkaisiin suuntautunut viittomakielen tulkin koulutus, kuvailu ja opastus onnistuvat. Työparina voi olla myös henkilö, jolla on henkilökohtaisen avustajan tai viittomakielen ohjaajan koulutus. Tällöin avustaja tai ohjaaja voi huolehtia asiakkaan opastuksesta ja avustamisesta esimerkiksi taukojen aikana. Jos työparina on toinen kirjoitustulkki, silloin ainakin toisella kirjoitustulkilla tulee olla opastuskoulutus, jotta mahdollisesti tarvittava liikkuminen olisi turvallista. Tulkkien tulee myös pystyä kohtaamaan kuurosokea asiakas ja kuvailemaan kielellisesti. Tulkkauspalvelun toteutumisen kannalta on tärkeää, että kuurosokeilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää kirjoitustulkkausta silloin, kun he kokevat hyötyvänsä siitä. Siksi on tärkeää saada asiakkaan tarpeet kirjattua asiakasprofiiliin siten, että profiilista ilmenee mm. erilaiset tulkkausmenetelmien yhdistelmät. Näin asiakkaiden tarpeet ja kirjoitustulkkien taidot saataisiin kohtaamaan. Lisätietoja Riitta Lahtinen, Suomen Kuurosokeat ry riitta.lahtinen@kuurosokeat.fi Riitta Loippo, Suomen Kirjoitustulkit ry riitta.loippo@omnivis.fi

10 10 KIELISILTA Voiko avaimenperästä päätellä millainen ihminen on? Kielisillan tuttuun toimituskaartiin on tullut uutta porukkaa sitten viime näkemän. Vuoden ensimmäisen lehden kunniaksi kysyimme heiltä muutaman kysymyksen. 1. Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet Kielisillassa? 2. Kerro avaimenperästäsi. 3. Mikä on kevääsi odotetuin tapahtuma? 4. Kerro kuvastasi. 1. Iida Bernhardt, Kaustinen/Helsinki, toimittaja 2. Avaimeni kulkevat mukana vanhassa rannerenkaassa, jossa on erimuotoisia metallihelmiä. Kilinän avulla avainnippu löytyy minkä tahansa laukun pohjalta ja on helppo sujauttaa ranteeseen nopealle kauppareissulle. 3. Odotan kevään tuloa innolla, koska inhoan talvea, lunta ja loskaa palavasti. Kevät on myös hyvää aikaa suunnitella aikatauluja kesälle, koska se on minulle aina kiireisintä aikaa vuodessa. 4. Myönnän olevani täysin riippuvainen elektroniikasta ja varsinkin kännykästä. Yksi tämän lehden kannalta olennainen, KUVA AINO PESOLA puuttuva elektroniikkahärpäke oli kuitenkin kamera. Positiivisena seurauksena tästä sain kuitenkin hyvän syyn käydä kyläilemässä viikonloppuna! 1. Vilma Pekkarinen, Helsinki, kuvittaja 2. Avaimissa roikkuu 10 cm mittainen punainen, pariton tennari suoraan 80-luvulta. Kaverina killuu ala-asteella teknisissä töissä väsäämäni muovikolmiohärpäke. 3. Ehdottomasti Extreme Run! Osallistuin viime vuonna ekaa kertaa ja kokemus oli aivan mieletön! Jos siis haluat voittaa itsesi (tai vaikka koko kisan) esteitä ylittämällä, mudassa ryömimällä ja hyisessä joessa uimalla niin mukaan vaan! 4. Matkustelu on aina ihanaa, mutta minulla on pienimuotoinen pakkomielle kerätä mahdollisimman monta maata listalleni. Kuva on viimeisimmältä valloitukseltani

11 KIELISILTA 11 KUVA LEEVI KOSKI Indonesiasta, joka on 25. keräämäni valtio (ja ei, pelkkiä lentokenttiä ei lasketa). Kuvasta myös loistaa yksi tärkeimmistä piirteistäni, nimittäin olen Haihattelija isolla Hoolla. Harrastan todella paljon, unelmoin vielä enemmän ja yhä uudelleen humallun elämästä. Katse aina kohti uusia haaveita niin isoja kuin pieniä! 2. Minulla on kaikki avaimet yhdessä kimpussa, josta roikkuu kaksi avaimenperää: opiskeluaikoina saatu Suomen Kuurosokeat ry:n avaimenperä, jossa on sormiaakkoset, sekä punainen nahasta ommeltu sydän. 3. Menovinkkini keväälle tai kesälle on lähteä reilaamaan. Syntymäpäiväni on elokuussa, joten tänä kesänä minulla olisi viimeinen tilaisuus reilata nuorten lipun hinnalla. Saa nähdä toteutanko tämän haaveeni, suunnitelmat ovat vielä ajatuksen tasolla. Viime keväänä reilasin Sveitsin sisällä, ja sitä voin suositella kaikille vuoristomaisemat ovat upeita! 4. Olen elämäni aikana soittanut pianoa, rumpuja ja kitaraa, vaikkakin ihan harrastelijatasolla. Viimeisimpänä villityksenä ostin ukulelen. Joskus vapaa-ajalla on hauskaa tarttua kitaraan ja laulaa täysillä, kun kukaan ei ole kuulemassa (paitsi naapurit). 4. Kuva on viime keväältä Hirvensalon laskettelukeskuksesta. Siinä olen innoissani uudesta ihanasta lempiharrastuksestani, telemarkista. 1. Olen Marleena Sihvonen ja asun Espoon Leppävaarassa. Kielisillassa toimin oikolukijana. KUVA MARLEENA SIHVONEN KUVA MIKKO PENTTI 1. Olen Anna Uttula Turusta. Kielisillassa olen pääasiassa oikolukijana, mutta joskus voin kirjoittaakin jotain. 2. Avaimenperänä toimii kiipeilylukko, jossa avaimet ovat yhdessä isossa nipussa. 3. Odotetuin asia tänä keväänä on laskureissu pohjoiseen. Ja odottelen myös lunta Turkuun. KUVA JARMO NIITTYNEN 1. Olen Johanna Vuorinen Tampereelta. Kielisillassa toimin oikolukijana. 2. Avaimenperänä minulla on varsin käytännöllinen pieni taskulamppu, joka muuntuu tarvittaessa pyöränlampuksi tai vaikkapa diskovaloksi. 3. Yksi kevään odotetuista tapahtumista on stand up -festari Tomaatteja! Tomaatteja! Tampereella (Hämeenlinnassa ). Hyvä ja vähän huonompikin huumori toimii aina. Taitaa ohjelmistossa olla yksi viittomakielelle tulkattu esityskin, mutta itse pysyn mielelläni katsomon puolella. 4. Olen melkoinen kotihiiri. Rentouttavinta viihdettä työpäivän jälkeen on sohvannurkassa pötköttely lämmin tee- tai kahvikuppi kädessä.

12 12 AJANKOHTAISTA Kopioi kuitit, perustele kulut ja vältä kalastelua TEKSTI KATI KNUUTTILA KUVITUS VILMA PEKKARINEN Tiedättehän tilanteen: toiset eivät halua kuullakaan aiheesta, kun taas joidenkin näpit syyhyävät kuittikansiota järjestelemään. Sehän on veroehdotuksen tarkastamisen aika! Tällä jutulla houkutellaan asiasta lämpenemättömiä kiinnostumaan verovähennysmahdollisuuksista, sekä toppuutellaan innokkaimpia vähentäjiä tekemästä turhaa työtä. Prosessia tarkastellaan kolmessa osassa: toimet verovuoden aikana, ilmoituksen laadinta sekä verotuspäätöksen saaminen. Toimet verovuoden aikana Lähtökohtaisesti verovähennyksiin voi tarjota kuluja, jotka eivät tule olemaan työnantajan tai muun tahon (haetut avustukset yms.) toimesta korvattavia. Ei tule silti olettaa, että verovirkailija hyväksyisi kaikkea jollain tapaa työhön liittyvää: vaikkapa hieronta ja ääniterapia katsotaan yleensä elantokustannuksiksi, eivätkä ole hyväksyttäviä vähennyksiä. Eri aloilla työskentelevien on huomioitava, että verotettavana vuonna tulee olla tehtynä vähennyksiin liittyvää työtä. Säilytä kaikki kuitit, vaikka et olisi vielä varma, ovatko kulut vähennyskelpoisia. Nykykuitit tuhoutuvat yllättävän helposti, joten ota kertyneistä kuiteista tasasin välein paperikopiot, niin vältät peruskatastrofin. Matkakuluista on pidettävä ajopäiväkirjaa joko kirjakaupoista saatavilla erillisillä vihkoilla tai vaikkapa ruutupaperilla täyttöohjeita noudattaen. Mikäli käytät omaa puhelinta työasioissa, kannattaa pitää kirjaa työkäytöstä kahtena jaksona vuodessa (tavallinen ja hiljainen aika). Näin pystyt määrittämään, mikä osa puhelinkuluista on työstä aiheutuvaa. Tarkkaile myös, minkä verran omien laitteiden, kuten tietokoneen ja tabletin, kokonaiskäytöstä on työkäyttöä. Tästä on turvallista jatkaa kohti ilmoituksen laadintaa! Veroilmoituksen laadinta Verottaja armahtaa kaikkia meitä myöntämällä automaattisesti tulonhankkimisvähennystä 620 euroa. Mikäli nyt ynnättyäsi vuoden kaikki kulut yhteen huomaat, että 620 euroa ei ylity, niin voit lukaista tämän jutun loppuun ihan pelkästä uteliaisuudesta: sinulla ei tule olemaan mitään vähennyksiksi haettavaa. Vähennyksiksi kun voi hakea hyväksyttäviä kuluja, jotka ylittävät 620 euroa. Laadi hakemus huolella, jäsenneltynä ja etenkin perusteltuna, sillä emme voi olettaa verovirkailijan(-kaan) tuntevan alaamme. Lue ohjeet tarkasti. Poista sellaiset kulut, jotka on jo korvattu jonkun tahon toimesta. Huomaa, että freelance-kortilliset merkitsevät haettavat matkakulunsa tulonhankkimiskulujen alle. Muilla ne merkitään matkakulujen alle, jolloin matkakulujen omavastuu on 600 euroa ja enin hyväksyttävä määrä 7000 euroa. MATKAKULUT Kk-palkkalaisella kuluja syntyy eniten väliltä koti lähtöpiste (usein työnantajan toimisto). Työsuhteen laadusta riippumatta voi syntyä seuraavia kuluja: työstä aiheutuvat toimistokäynnit (koulutukset, palaverit), jotkin opetus- ja koulutustyöt, työhön valmistautuminen (esim. kirjastokäynnit), tulkkitapaamiset sekä muu koulutus. Vähennettävät matkakulut ovat laskennallinen korvaus, eivätkä ne ole toteutuneiden kulujen mukaisia. Vähennys lasketaan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan tai

13 AJANKOHTAISTA 13 erityisperustelluista syistä oman auton mukaan verottajan omilla vuotuisilla taksoilla. TYÖHUONEVÄHENNYS Työhuonevähennystä haetaan, mikäli kotia käytetään työn suorittamiseen joltain osin. Vähennystä on kolmea eri tasoa käytön mukaan: satunnainen, osapäiväinen tai vakituinen. Tuntipalkkaisilla täyttyy mutkatta keskimmäinen kategoria, sillä kotoa käsin hoidetaan opetusten ja tulkkausten valmistelut, raportointi, laskutus ja käännöstyöt. KOULUTUKSET Matkakulujen lisäksi koulutuksista voi syntyä itselle jääviä kuluja materiaalihankinnoista, kurssimaksuista ja majoituksista, niiltä osin kuin työnantaja tai vaikkapa SVT ei ole myöntänyt korvausta. TOIMISTOTARVIKKEET Toimistotarvikkeisiin lukeutuvat niin paperitarvikkeet, kynät, muistitikut, välilehdet, kansiot, kalenterit, postikulut kuin tulostimen mustekin. PUHELIN Oman puhelimen käytöstä työhön voit hakea vähennystä arvioidun käyttöasteen mukaan. Puhelimen käyttökuluja ovat myös oheislaitteet kuten laturi ja handsfree, sekä älypuhelimissa nettiyhteys, päivitykset, tietoturvatoimet ja huollot. MUUT LAITTEET Kirjoitustulkilla on eniten työhön suoraan liittyvää, välttämätöntä tekniikkaa. Vähennyskelpoisia ovat oma tietokone, ohjelmat sekä oheistarvikkeet (esim. johdot ja näppäimistön paristot). Kellä tahansa tulkilla saattaa olla omia laitteita työkäytössä (tietokone, tabletti, ipad), jolloin arvioidaan ja haetaan työkäytön osuutta. Kuluja syntyy laitteen hankinnasta, oheistarvikkeista, ohjelmista (esim. Excel), päivityksistä, nettiliittymistä, tietoturvasta sekä huolloista. Muuta perusteltua tekniikkaa voivat hyvinkin olla navigaattori päivityksineen, kuulokoje sekä otsa- tai taskulamppu. Laitteen alle 1000 euron hyväksytty hankintahinta vähennetään kerralla. Yli 1000 euron hankintahinta vähennetään vuosittaisina poistoina kolmen vuoden aikana. KIRJALLISUUS Hyväksyttäviä vähennyksiä tipahtaa alan keskeisistä lehdistä (ei yleisistä sanomalehdistä) sekä alan kirjallisuudesta, mutta myös sivistyssanakirjasta, sillä tuleehan tulkin käsittää, mistä kulloinkin puhutaan. OPETUSMATERIAALI Maltilliset ja perustellut hankinnat tulevat hyväksytyksi: monikäyttöiset pelit, muut oheistarvikkeet opetuksessa kuten vaikkapa käsinukke sekä CD-levyt. VAATTEET Vaatetus katsotaan usein elantokustannuksiksi. Poikkeuksena ovat kuitenkin esimerkiksi metallialalla tulkiltakin vaadittavat turvakengät, suojavaatteet ja muut suojaimet. Linnan juhlien vuokrapuku ja kampaus eivät nekään ole tavanomaista omakustanteista asustusta. Myös eri aloille erikoistunut tulkkaus kuten urheilutulkkaus vaatii toistuvasti tiettyä varustusta. RUOKAILU Vain yksittäisissä tapauksissa, joissa työnantaja ei ole velvollinen maksamaan päivärahaa tai ateriakorvausta, voi vähennystä esittää verottajan kriteerit täyttävistä ruokailukuluista. VAKUUTUKSET Matkustavan tulkin työssä kannattaa olla kattavat matkavakuutukset. Hyödyksi saattaa olla myös vastuuvakuutus. Edellä mainituista omalle kontolle jäävistä osista voi esittää vähennystä. MUUT VÄHENNETTÄVÄKSI ESITETTÄVÄT KULUT Näitä ovat perustellusti muun muassa välttämättömät parkkikulut, huulipuna tai rajauskynä huulion selventämiseksi, käsivoide, käsidesi sekä suodattavat henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Tarkista vielä, että suorittamasi ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ovat veroehdotuksessa. Sitten jäädään odottamaan veropäätöspostia! Jos kuitenkin huomaat, että jokin merkittävä vähennys unohtui, ota heti yhteys omaan verotoimistoosi; saatat saada luvan täydennysilmoitukseen. Verotuspäätöksen saaminen Mikäli veropäätöksen vähennyssummat eivät täsmää esittämiesi kanssa, voit tiedustella, mitä vähennyksiä ei ole hyväksytty. Varaudu kirjavuuteen kollegojesi kanssa, sillä jokainen virkailija tekee vähennyspäätökset omien taustatietojensa turvin. Jos katsot, että aihetta taisteluun vielä on, laadi oikaisupyyntö. Ole suopea tietämättömälle virkailijalle ja pyydä konsultoimaan muita verotoimistoja, joista tiedät saadun asiallisia päätöksiä. Se tärkein neuvo tulee tässä: mikä on todellista tulonhankkimiskulua, se sinun tulee saada vähentää. Älä siis tarjoa kuluja varuilta yli, sillä hakemuksesi alkaa vaikuttaa kautta linjan epäluotettavalta kalastelulta. Verovähennykset kun ovat pois yhteisistä varoistamme. Verovähennystietämystä voit hioa tilitoimistojen palveluilla tai vaikkapa Veronmaksajain Keskusliiton sivuilla. Onnea matkaan!

14 14 AJANKOHTAISTA Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä tutkintonimikkeeksi tulkki TEKSTI EEVA SALMI JA TERHI RISSANEN KUVITUS SUVI SIPRONEN Uusi ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö astui voimaan Asetuksen mukaan aiemmat nimikkeet viittomakielentulkki (AMK) ja viittomakielentulkki (ylempi AMK) korvautuvat nimikkeillä tulkki (AMK eli Bachelor of Humanities) ja tulkki (ylempi AMK eli Master of Humanities). Humak ja Diak ovat ottaneet tulkki (AMK) nimikkeen käyttöön vuoden alusta lähtien. Pyynnöstä opiskelija, joka on aloittanut viittomakielentulkin koulutusohjelmassa, saa edelleen nimikkeen viittomakielentulkki (vuoteen 2017 saakka). Tulkki (ylempi AMK) otetaan käyttöön ylemmän tutkinnon seuraavassa toteutuksessa. Viittomakielialan tulkkitoiminnan ylempään tutkintoon otetaan opiskelijoita seuraavan kerran syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Nimikemuutos liittyy viittomakielentulkin ammattikuvan laajenemiseen, mutta myös puhuttujen kielten tulkkien koulutukseen, joka aloitettiin Diakissa vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti tutkintonimikemäärien ei tulisi lisääntyä, joten tulkki-nimike nähtiin hyväksi ratkaisuksi kumpaankin koulutukseen. Koulutuksen tason ja osaamisen määrittely Puhuttujen kielten ja viittomakielten tulkkien nimike on sama, mutta koulutukset pohjautuvat myös samoihin kompetensseihin. Ammattikorkeakoulutuksen tuottama osaaminen kuvataan kompetensseilla, joita on kahdenlaisia: kaikkien alojen yhteiset kompetenssikuvaukset, ns. yleiset kompetenssit ja jokaisen alan omat kompetenssit eli ns. alaspesifit kompetenssit. Yleisissä kompetensseissa on määritelty osaamiskriteereinä se tieto, taito ja pätevyys, jota ammattikorkeakoulutus yleensä tuottaa. Alakohtaisissa kompetensseissa on määritelty kunkin alan koulutuksen tuottama osaaminen. Kompetenssit ovat kytköksissä kansalliseen ja eurooppalaiseen viitekehyksiin. Ne on luotu tutkintojen välisen eurooppalaisen vertailtavuuden pohjaksi (esim. AHOT-menettely, tutkintojen tunnustaminen) sekä elinikäisen oppimisen seuraamisen työvälineeksi. Koulutusalaluokittelussa on kahdeksan tasoa, joissa tarkastellaan kutakin tasoa luonnehtivaa viittä avaintaitokokonaisuutta, jotka ovat tieto, työskentelytapa- ja soveltamistaito, vastuu, johtaminen ja yrittäjyys, arviointi sekä elinikäinen oppiminen. Tulkki AMK sijoittuu tasolle 6 alempien korkeakoulututkintojen pariin, Tulkki YAMK puolestaan tasolle 7 yliopiston maisteritutkinnon kanssa. Alla olevassa taulukossa esimerkkinä koulutustason 6 luonnehdinta. Tason 6 kuvaus (esim. Tulkki AMK) Tiedot Työskentelytapa- ja soveltamistaidot Vastuu, johtaminen ja yrittäjyys Arviointi Elinikäinen oppiminen Hallitsee laaja-alaiset ja Hallitsee edistyneet Kykenee johtamaan mo- Kykenee vastaamaan Valmius jatkuvaan op- edistyneet oman alansa taidot, jotka osoitta- nimutkaisia ammatillisia oman osaamisensa pimiseen. Osaa viestiä tiedot, joihin liittyy vat asioiden hallintaa, toimia tai hankkeita tai arvioinnin ja kehittämi- riittävästi suullisesti ja teorioiden, keskeisten kykyä soveltaa ja kykyä kykenee työskentele- sen lisäksi yksittäisten kirjallisesti sekä alan käsitteiden, menetel- luoviin ratkaisuihin, joita mään itsenäisesti alan henkilöiden ja ryhmien että alan ulkopuoliselle mien ja periaatteiden vaaditaan erikoistuneel- asiantuntijatehtävissä. kehityksestä. yleisölle. Kykenee itse- kriittinen ymmärtä- la ammatti-, tieteen- tai Kykenee päätöksente- näiseen kansainväliseen minen ja arvioiminen. taiteenalalla monimut- koon ennakoimattomis- viestintään ja vuoro- Ymmärtää ammatillisten kaisten tai ennakoimat- sa toimintaympäristöis- vaikutukseen toisella tehtäväalueiden ja/tai tomien ongelmien sä. Perusedellytykset kotimaisella ja vähintään tieteenalojen kattavuu- ratkaisemiseksi. toimia alan itsenäisenä yhdellä vieraalla kielellä. den ja rajat. yrittäjänä.

15 AJANKOHTAISTA 15 Kompetenssit eli koulutuksen tuottama osaaminen AMK-koulutusta luonnehtivat yleiset kompetenssit kuvaavat pätevyyttä oppimisen taidoissa, eettistä osaamista, työyhteisöosaamista, innovaatio-osaamista ja kansainvälisyysosaamista. Tämä selittää sen, miksi tulkkikoulutuksen alakohtaisessa kompetenssikuvauksessa ei ole lainkaan eettistä osiota, joka oli edellisessä koulutuskuvauksessa. Yleiset kompetenssit määrittelevät eettisen osaamisen seuraavasti: Eettinen osaaminen yleisten kompetenssikuvausten mukaan: kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen Tulkkausalan kompetensseissa on kuvattu puolestaan alakohtaiset kompetenssit neljän yläotsikon alle, jotka ovat Tulkin ammatillinen osaaminen, Tulkkaustaidot ja työkielten osaaminen, Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen sekä Kulttuuri- ja toimintaympäristöosaaminen. Tulkkikoulutuksen, kuten muidenkin alojen opetussuunnitelmat pohjautuvat koulutuksen tason määrittelyyn sekä kompetensseihin. Tulkkausalan kompetenssit Tulkin ammatillinen osaaminen Opiskelija: on sisäistänyt laadukkaan tulkkaustoiminnan ja käännöstyön periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa analysoida toimeksiantoja ja omaa ammatillista osaamistaan sekä käyttää kokemuksiaan ammattitaitonsa kehittämisessä ymmärtää tulkin tehtävän erilaisissa toimeksiannoissa osaa toimia tulkkaus- ja käännösalan yrittäjänä tuntee tulkkauspalvelujärjestelmän kokonaisuuden ja osaa toimia osana sitä osaa toimia erilaisissa työyhteisössä ja asiakaskontakteissa ammatillisesti ja ammattieettisesti perustellulla tavalla osaa arvioida ja hallita työn kuormittavuutta ja tehdä työssä jaksamisen kannalta perusteltuja valintoja Tulkkaustaidot ja työkielten osaaminen Opiskelija: osaa jäsentää sekä tulkkaus- että käännöstoimeksiannot kokonaisuutena tietää tulkkaus-, käännös- ja sanastotyön keskeiset teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat ja osaa soveltaa niitä tulkin työssä osaa käyttää tulkkausmenetelmiä toimeksiannon edellyttämällä tavalla osaa reagoida nopeasti ja tehdä ammatillisesti perusteltuja ratkaisuja paineen alla osaa käyttää tulkin työn kannalta keskeisiä tekniikoita osaa käyttää tulkin työn kannalta keskeisiä teknisiä välineitä ja pystyy omaksumaan uusia teknisiä ratkaisuja osaa työkielet ja asiakkaiden käyttämät kommunikaatiomenetelmät työtehtävien vaatimusten mukaisesti osaa käyttää työkielten variaatioita ja konventioita toimeksiannon edellyttämällä tasolla Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Opiskelija: ymmärtää toimivaan vuorovaikutukseen ja erilaisiin viestintätilanteisiin liittyvät keskeiset tekijät osaa toimia monikielisessä viestintätapahtumassa ja ottaa osaltaan vastuun viestinnän onnistumisesta ymmärtää institutionaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteet ja osaa toimia kontekstin vaatimalla tavalla Kulttuuri- ja toimintaympäristöosaaminen Opiskelija: tietää tulkin työn kannalta keskeiset toimintaympäristöt ymmärtää kuhunkin tilanteeseen liittyvät kulttuuriset tekijät ja osaa ottaa ne huomioon toiminnassaan ymmärtää eri kulttuurien ja kielimaailmojen eroja ja osaa ratkaista niistä aiheutuvia ongelmia tulkkauksessa ja kääntämisessä osaa havaita kulttuurien eroista ja statuseroista johtuvia vuorovaikutusongelmia ja ratkaista niitä ammatillisesti perustellulla tavalla

16 16 SOPIMUSASIAA Määräaikaisena työelämässä TEKSTI IIDA BERNHARDT KUVITUS IDA HAVERINEN Määräaikainen työsopimus on työnantajan keino täyttää tilapäistä, tietyn ajanjakson pituista työvoimavajetta. Sopimuksessa työntekijä ja työnantaja sitoutuvat työsuhteeseen ennalta määritellyksi ajaksi, jolla on tietty päättymisajankohta, joko päivämäärä tai työsopimukseen kirjatun työtehtävän suorittaminen loppuun. Määräaikaisia työsopimuksia pidetään usein pelkästään haitallisina työntekijälle. Riippuen kuitenkin työntekijän tarpeista, tulevaisuuden suunnitelmista ja tavoitteista, määräaikaisuudessa on sekä etuja että haittoja niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Ole kuitenkin tarkkana, ettei määräaikaista työsopimusta tehdä väärin perustein. Kaikkia määräaikaisia sopimuksia ei pidä hyväksyä Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen pitää aina olla perusteltu syy, joka pitää selvittää työntekijälle ennen työsuhteen alkua ja löytyä kirjattuna työsopimuksesta. Yleisin syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen on toisen työntekijän sijaisena toimiminen, esimerkiksi äitiysloman, virkavapaan tai sairasloman aikana. Useimmiten määräaikaisuuden tarkka kesto tiedetään etukäteen, mutta esimerkiksi sairaslomatapauksissa päättymispäivä saatetaan ilmoittaa vasta myöhemmin. Jos sopimus on tehty määräaikaiseksi ilman syytä, sopimusta voi pitää toistaiseksi voimassa olevana. Samoin useat peräkkäiset tai lyhyen tauon jälkeen uudelleen solmitut määräaikaiset sopimukset lasketaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Työnantajan työvoimatarvetta voidaan usein näissä tapauksissa pitää jatkuvana, minkä vuoksi määräaikaisuudelle ei ole perusteita. Uusi sijaisuus on kuitenkin hyväksyttävä syy solmia peräkkäinen määräaikaisuus. Hyväksyttävä perustelu määräaikaisuudelle on myös työn tilapäisyys tai kausiluontoisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että viittomakielen tulkkausalalla määräaikaisen sopimuksen voisi aina lopettaa kevääseen ja solmia uuden syksyllä, koska keikkoja on kesällä vähemmän. Jotta kausiluontoisuus olisi määräaikaisen sopimuksen perusteluna, töitä täytyisi todistettavasti olla vain alle yhdeksänä kuukautena vuodessa. Kausiluontoisuus ei siis tulkkausalalla ole pätevä syy määräaikaiseen työsuhteeseen. Määräaikaisuuden lopettaminen Normaalissa tilanteessa määräaikainen työsuhde loppuu selkeästi sopimuskauden päättymispäivään. Määräaikaisesta työsopimuksesta on kuitenkin toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta huomattavasti vaikeampi päästä irti kesken sopimuskauden. Siihen on kuitenkin mahdollista lisätä irtisanomisehto, jolloin myös määräaikaisesta sopimuksesta irtisanoutuminen on mahdollista. Varsinkin pitempikestoisiin työsuhteisiin on hyvä pyytää tämä lisättäväksi sopimukseen, jos sitä ei ole jo valmiina. Määräaikaisen työsopimuksen voi keskeyttää muutamasta syystä: Jos yritys on menossa konkurssiin, yrityssaneeraukseen tai lomauttaa työntekijöitä, määräaikainenkin sopimus voidaan irtisanoa. Työsopimukseen kirjatun koeajan aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen niin halutessaan ilman erityistä syytä. Lisäksi työsopimuksen purkamisen ehdot pätevät määräaikaisessa sopimuksessa samoin kuin muissakin työsopimuksissa. Jos työnantaja muista syistä päättää työsuhteen ennen työsopimuksessa sovittua päivää, hänen tulee korvata työntekijälle aiheutuneet

17 SOPIMUSASIAA 17 vahingot. Sama vahingonkorvausvelvoite pätee työntekijään, jos hän perusteettomasti purkaa määräaikaisen työsopimuksensa. Määräaikaisuuden edut ja haitat Työkokemus. Vastavalmistuneena tai uutena työnhakijana voi tuntua vaikealta saada työpaikkaa. Tulkkausalallakin tuntiperusteiset työsopimukset yleistyvät, ja tulkkien määrän kasvaessa työpaikka heti valmistumisen jälkeen ei ole itsestäänselvyys. Määräaikaisella sopimuksella saa jalkansa oven rakoon ja pääsee kokeilemaan töitä. Samalla saa kerättyä työkokemusta ja tietotaitoa eri toimenkuvista ja työskentelytavoista. Jos ei halua työntekijänä sitoutua vakituisesti tietyssä yrityksessä työskentelemiseen, voi määräaikaisilla sijaisuuksilla kokeilla eri yrityksissä työskentelyä ja etsiä itselle sopivinta vaihtoehtoa. Jos taas yritys on mieleinen, määräaikaisuuden aikana hyvin tehty työ voi poikia vakituisen työsuhteen. Myös työnantajat käyttävät usein määräaikaisia työsuhteita työntekijöiden rekrytointivälineenä. Työvoimatarpeen lisääntyessä työnhakuprosessia helpottaa, jos työnantajalla on jo valmiiksi selkeä käsitys hakijan pätevyydestä määräaikaisen työsuhteen kautta. Vaihtuvuus. Työntekijälle jatkuva työpaikan vaihtaminen, uusien työkäytänteiden ja ohjeiden omaksuminen voi olla raskasta. Vastapainoksi saa kuitenkin uusia työkavereita ja tuttavuuksia. Uusi työntekijä tuo työyhteisöön ideoita ja kehitysehdotuksia, sekä uutta näkökulmaa niin töihin kuin tauoillekin. Toisaalta uuden työntekijän perehdytys on osittain myös muiden työntekijöiden vastuulla ja voi viedä myös heidän työaikaansa. Perehdytys eri työtehtäviin on kuitenkin tärkeää ja työntekijän oikeus, oli työsuhde minkä muotoinen tahansa. Työntekijän pitää myös huolehtia, että saa riittävästi perehdytystä uuteen työhönsä. Määritelty kesto. Määräaikaisella työsopimuksella on selkeä päättymisajankohta, eikä sen jälkeen seuraavasta työmahdollisuudesta ole kenties tietoakaan. Työnteon ohessa pitää myös miettiä jatkoa, joten epävarmuus ja stressi voivat iskeä. Jos suunnitelmat ovat jo selvät, niin on hyvä tietää, että sovitun päättymisajan jälkeen voi lähteä eteenpäin ilman velvoitteita työpaikkaan. Edut ja oikeudet. On hyvä muistaa, että lyhyissäkään määräaikaisuuksissa ei saa ilman hyvin perusteltua syytä käyttää huonompia työehtoja kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Työntekijällä on yhtäläinen oikeus perehdytykseen, koulutuksiin ja samoihin työpaikkaetuihin kuin vakituisilla työntekijöillä. Määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto kuitenkin vaikuttaa työsuhde-etujen määräytymiseen. Kun peräkkäin solmittuja määräaikaisia sopimuksia on useampia, voidaan laskea, että työsuhteen pituuteen perustuvat etuudet, kuten vuosiloman kertyminen ja palkan kokemuslisät, ovat kertyneet yhtäjaksoisesti. Näin samassa työtehtävässä ollessa kokemuslisät kertyvät varsinaisen työkokemuksen mukaan, eivätkä nollaannu uuden määräaikaisen sopimuksen alkaessa. Ennen määräaikaisen työsopimuksen allekirjoittamista tulee miettiä, mitkä ovat omat tarpeet ja tavoitteet työsuhteen solmimiseen. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että määräaikaisuus on laillinen ja työntekijän etujen mukainen. Epäselvissä tilanteissa työsopimuksen voi aina tarkistaa esimerkiksi Akavan Erityisalojen lakimiehillä. Asiasta voi olla yhteydessä myös yrityksen luottamusmieheen tai luottamusvaltuutettuun. Itsenäiseen tutkiskeluun lisätietoa määräaikaisista työehtosopimuksista löytyy muun muassa Työsopimuslaista. Lähteet Työsopimuslaki /55 Toimihenkilöliitto ERTOn Työsuhdeopas; Miettinen, Anneli. Pätkätyön tulevaisuus. Asiantuntijanäkemyksiä määräaikaisen työn kehittämistarpeista ja tulevasta kehityksestä Suomessa. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 27/2007.

18 18 MITÄ KELAAT Vierailulla välityskeskuksessa TEKSTI JA KUVAT ANNA UTTULA Keväällä 2013 Kela ilmoitti järjestävänsä uuden kilpailutuskauden myötä tulkkivälityksen itse, ulkopuolelta ostetun palvelun sijaan, ja keskittää välityksen Turkuun. Uutinen aiheutti monenlaisia ajatuksia niin tulkeissa kuin asiakkaissakin. Huolta aiheutti muun muassa se, miten aiemmin alueellinen välitys voi toimia vain yhdestä toimipaikasta käsin. Tammikuussa 2014 uusi välityskeskus aloittikin toimintansa Turussa Peltolan toimipisteessä. Siellä työskentelee yhteensä 31 asiakassihteeriä ja -neuvojaa. Medialle suunnattu infotilaisuus joulukuun alussa oli oiva tilaisuus päästä tutustumaan tiloihin. Avara avotoimisto Tilaisuudessa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen Samassa työvuorossa työskentelevät välittäjät ovat toimistossa lähekkäin. Riikka Heikkinen (vas.), Sari Paloposki ja Liisa Hyssälä etätulkkauslaitteen äärellä. johtaja Sari Paloposki ja suunnittelija Riikka Heikkinen esittelivät välityskeskusta ja sen toimintaa medialle. Tilaisuuden pääpaino oli etätulkkauksen esittelyssä, mutta tutustuimme myös välittäjien juuri remontoituihin työtiloihin. Työ tehdään avarassa avotoimistossa, jossa välittäjillä on omat työpisteensä. Ne on jaettu sermein niin, että samassa työvuorossa työskentelevät välittäjät ovat lähekkäin. Välittäjät on jaettu neljän henkilön välitystiimeihin, jotka vastaavat erilaisista tehtävistä, kuten puva-tulkkauksen tiimi, vk-tulkkauksen tiimi tai opiskelutulkkauksen tiimi. Työpisteillä on tuplanäytöt, jotta välitystoiminta olisi mahdollisimman sujuvaa ja samaan aikaan voi katsoa esimerkiksi karttapalveluita ja välitysohjelmaa. Myös kuvapuhelinyhteysmahdollisuus on aina yhdellä välittäjällä. Välittäjistä noin puolella on viittomakielen tulkin koulutus, lopuilla taas esimerkiksi sosiaali- tai kaupan alan koulutusta. Rekrytoinnissa painotimme myös asiakaspalvelukokemusta, kertoi Sari Paloposki. Tilat ovat valoisat, vaaleat ja viihtyisästi sisustetut. On sohvia, värikkäitä jakkaroita ja erillinen taukotila. Kelan tiloissa on myös ruokala sekä kuntosali ja uima-allas, joita voi käyttää työajan ulkopuolella. Pääjohtaja Liisa Hyssälä kertoi, että juuri tilat olivat yksi siihen, miksi välityskeskus päätettiin sijoittaa Turkuun. Turussa oli valmiina hyvät ja käyttökelpoiset tilat, joita tarvitsi vain remontoida ja sisustaa, joten kuluja tuli vähän. Muita syitä Turkuun keskittämiselle olivat myös Turun alueen hyvä rekrytointipohja ja se, että siellä oli jo ennestään Vammaisten tulkkauspalvelukeskus. Turussa on jo hyvin toimivaa Kelan toimintaa,

19 MITÄ KELAAT 19 emmekä halua keskittää kaikkia tehtäviä Helsinkiin, Hyssälä lisäsi. Lisäksi yhden katon alla toimintaa on helpompi kehittää sekä tarkkailla subjektiivisesti, että palvelut pysyvät tasa-arvoisina kaikille. Hyssälä mainitsi myös säästötavoitteet. Pääjohtajan mukaan välitystoiminnan kulut ovat olleet 11,6 % koko tulkkauspalvelun kuluista, ja kotiuttamalla välityspalvelut Kelaan on laskettu säästettävän pitkällä aikavälillä jopa miljoona euroa. Valot, värit ja akustiikka Hyssälä avasi median edustajille tulkkauspalvelun toimintaa painottaen etätulkkauksen kehittämistä tulevaisuudessa. Tätä varten välityskeskukseen on remontoitu kuusi erillistä kuvatulkkausstudiota. Studiot on suunniteltu tulkkaustarpeita ajatellen: Studioissa on etätulkkaukseen sopivat taustavärit ja akustiikkalevyt seinissä. Myös valaistus on suunniteltu niin, ettei tule esimerkiksi varjoja tulkin kasvoille, Riikka Heikkinen kertoi. Tulkkausohjelma on yksinkertainen ja helppo käyttää. Esimerkiksi puhelin on itse ohjelmassa, jolloin tulkin ei Tulkkeja välitetään avotoimistossa. tarvitse lainkaan käyttää puhelinta. Kun asiakas ottaa yhteyden Kelaan, yhdistetään hänet oikealle tulkille. Yhteyttä voi ottaa päivystysaikana lyhyissä asioinneissa tai pidempiä tarpeita varten voi varata ajan ennakkoon, Heikkinen kertoi toimintaperiaatteista. Etätulkkaukseen on tuotettu viittomakieliset toimintaohjeet asiakkaille. Jos esimerkiksi etätulkkausvälitys ei ole auki, kun asiakas yrittää ottaa yhteyttä, tulee hänelle näkyviin viittomakielinen tiedote välityksen aukioloajoista. Koulutuksia Akavan Erityisalat kouluttaa , Helsinki Onnistu työnhaussa 50+ Ilm mennessä , Tampere YT-neuvottelut työntekijän näkökulmasta Ilm mennessä , Lahti Markkinointi ja viestintä pienyrittäjän arjessa Ilm mennessä , Helsinki Yksityissektorin inspiraatiopäivä: Oman onnen sepäksi Ilm mennessä , Helsinki Epäasiallinen kohtelu työpaikalla Ilm mennessä , Turku Onnellinen opiskelija - tehokas työntekijä Ilm mennessä. Lue lisää: Etätulkin työpiste. Kirjoitustulkkausalan koulutuksia Suomen kirjoitustulkit ry:n kevään koulutuspäivät Helsinki, Kokoushotelli Sofia Lisätiedot ja ilmoittautumiset: marja.pajari-korhonen@pp.inet.fi ECOS European Conference of STTs Helsinki, Sokos Hotel Pasila Lisätiedot: sirpa.lauren@kuuloliitto.fi Lue lisää:

20 20 KANSAINVÄLISILLÄ VESILLÄ Ecuadorin tulkkitilanne TEKSTI EMMI LEMMETTY Olen alunperin eteläsavolainen tulkki, joka on Kuopiosta valmistumisen (2010) jälkeen työskennellyt Jyväskylässä Sign Line Oy:llä. Loppukeväällä 2013 vaihdoin tulkin työt Meksikon menolippuun ja taivalsin Maya-intiaanien polkuja seuraten Väli-Amerikan läpi aina Etelä-Amerikkaan asti. Syksyllä saavuin Ecuadorin Amazonia-sademetsään, jossa olenkin siitä asti majaani pitänyt tehden vapaaehtoistöitä. Työskentelen Suomen Ulkoministeriön ja Suomen Vapaakirkon rahoittamassa kehitysyhteistyöhankkeessa, jossa luodaan inklusiivisen ja erityisopetuksen mallia viidakkoalueen erityisoppilaille. Työnkuvani hankkeessa koostuu pääasiassa erityisopettajille pidettävistä koulutuksista ja tukiviittomaopetuksista syrjäisillä kyläkouluilla. Koulutuksissa aiheinani ovat muun muassa kuuleminen, kuulovammat, kuurous, kuurosokeus, viittomakieli, kuurojen kulttuuri, tukiviittomat, opetusmateriaalit sekä psykomotoriset pelit ja leikit. Kyläkouluilla oppilaani ovat yleensä erityisoppilaita, joilla on ongelmia puheentuottamisessa, sekä näiden vanhempia ja opettajia. Syksyllä olin Ecuado- Kirjoittaja matoaterialla. Kuva Marja Sormunen.