HÄN OLI HARMITON VEIKKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄN OLI HARMITON VEIKKO"

Transkriptio

1 HÄN OLI HARMITON VEIKKO - Leikki- ja kouluikäisen alkoholivauriolapsen kognitiivinen ja sosiaalinen suoriutuminen Sanna Jokinen Susanna Lång Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ Sanna Jokinen - Susanna Lång: HÄN OLI HARMITON VEIKKO - Leikki- ja kouluikäisen alkoholivauriolapsen kognitiivinen ja sosiaalinen suoriutuminen Maaliskuu sivua, 4 liitettä Päättötyön tarkoituksena on selvittää alkoholivauriolapsen sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja kognitiivista suoriutumista päiväkoti- ja koulumaailmassa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa FAS/FAE-lasten erityistarpeista opiskelijoille ja ammattiauttajille. Tutkimus on laadullinen. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin avointa kyselyä. Tutkimus suunnattiin tietyille ammattialueille ja otokseen valittiin harkinnanvaraisesti Porista Herttuan ja Kallelan koulujen sekä Koivulan päiväkodin työntekijöitä. Yhteistyötä tehtiin lisäksi kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa, jonka kautta saatiin myös tutkimusaineistoa. Kyselyn tulokset analysoitiin teema-analyysin avulla. Alkoholivauriolasten kognitiiviset ja sosiaaliset taidot ovat erittäin yksilöllisiä. Keskittymisja oppimisvaikeudet sekä huono sosiaalinen kontaktinottokyky ovat useimpien alkoholivauriolasten tyypillisimmät ongelmat, jotka vaikeuttavat suoriutumista päiväkodissa ja koulussa. Yksilöllinen ohjaus ja riittävät kuntouttavat toimenpiteet ovat FAS/FAE-lapsen kasvun ja kehityksen kannalta välttämättömiä. Lapsen perhetilanne vaatii aina kriittistä tarkastelua, jotta lapselle voidaan taata mahdollisimman tasapainoinen kasvuympäristö. Valtaosa alkoholivauriolapsista on huostaanotettu ja sijoitettu sijaisperheeseen. Mikäli lapsi kasvaa biologisten vanhempiensa luona, on lastensuojelulain määräämien avohuollon tukitoimien avulla valvottava lapsen edun toteutumista. Asiasanat: FAS, FAE, alkoholivauriolapsi, sosiaalinen vuorovaikutus, kognitiivinen kehitys, oppimisvaikeudet, käyttäytymishäiriöt. Työ säilytetään Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjastossa.

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC, PORI TRAINING UNIT Sanna Jokinen - Susanna Lång: HE WAS JUST A HARMLESS CHILD - Social and Cognitive Skills of Children With Alcohol Damage March pages, 4 appendixes The purpose of the study was to clarify social interaction and cognitive functioning of children with alcohol damage (Fetal Alcohol Syndrome and Fetal Alcohol Effects). The research aimed for producing knowledge about FAS/FAE-children s special needs and for giving information to students and professional helpers. The study is qualitative. An open questionnaire was used for collecting information from employees in two special schools and one special day-care centre in Pori. There was also cooperation with a travelling special kindergarten teacher. The results of the study inquiry were analysed according to theme analysis. Children with alcohol damage have very individual social and cognitive skills. Attention deficit, learning disabilities and difficulties with social interaction are the most general problems among FAS/FAE-children at school and in day-care. Personal guiding and rehabilitation measures are essential for FAS/FAE-children s growth and development. Critical consideration is needed to ensure as stable growth environment as possible for children with alcohol damage. According to the study results FAS/FAE-children are usually taken into care and replaced in a foster home. Another option is that they go on living with their biological parents. In latter case, Child Welfare Act is looking after the child s welfare by giving non-institutional support and guidance to the parents. Keywords: child with alcohol damage, fetal alcohol syndrome, fetal alcohol effects, cognitive functioning, social interaction. Deposited in the library of the Diaconia Polytechnic, Pori Training Unit.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT I SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 FAS JA FAE 3 Keskeiset käsitteet 4 3 LEIKKI-IKÄINEN ALKOHOLIVAURIOLAPSI Kielellinen kehitys Oppiminen Sosioemotionaalinen kehitys Päiväkoti alkoholivauriolapsen tukena 7 4 ALKOHOLIVAURIOLAPSI KOULUIÄSSÄ 7 5 FAS/FAE-LAPSEN HOITO JA KUNTOUTUS Sijaishuolto vai biologinen perhe? Kuntoutuksen merkitys Toimintaterapia FAS/FAE-lapsen kuntouttajana 11 6 ALKOHOLIVAURIOLAPSEN TOIVOMUSLISTA 12 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 14 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Laadullisen tutkimuksen tausta Kysely tutkimusmetodina Teemoittelu aineiston analyysimenetelmänä 18 II

5 9 TUTKIMUSTULOKSET FAS/FAE-lapsen erityistarpeet Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet Leikki- ja ryhmätoimintatilanteet Sääntöjen noudattamiseen liittyvät vaikeudet Oppiminen ja kognitiiviset taidot Itsenäinen suoriutuminen Tuen tarpeen kartoitus Työskentelymenetelmät Yhteistyö FAS/FAE-lapsen asioissa eri tahojen kanssa AINEISTON TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN EETTISET POHDINNAT JA LUOTETTAVUUS POHDINTA 34 LÄHTEET 37 MUUTA MATERIAALIA JA KIRJALLISUUTTA 41 LIITTEET: Liite 1 FAS-lapselle tyypilliset kasvonpiirteet 43 Liite 2 Tutkimuslupa-anomus 44 Liite 3 Kyselylomake erityispäiväkotien työntekijöille 45 Liite 4 Kyselylomake erityiskoulujen työntekijöille 48

6 1 JOHDANTO Mielenkiintomme aihetta kohtaan heräsi ammatillisten Mielenterveys ja päihteet - opintojen aikana. Tällöin oli usein puhetta naisten ja nuorten tyttöjen alkoholin väärinkäytön lisääntymisestä. Tulevina sosiaalialan työntekijöinä tarvitsemme tietoa alkoholivauriolapsista, jotta voimme tukea heidän selviytymistään ja antaa informaatiota eri työyhteisöihin. Käsittelemme aihetta sosiaalisesta näkökulmasta ja keskitymme pääasiassa selvittämään leikki- ja kouluikäisen FAS/FAE-lapsen kognitiivista suoriutumista sekä vuorovaikutustaitoja. Kansainväliseen tietoisuuteen fetaalialkoholisyndrooma tuli vuonna 1973, jolloin todettiin runsaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttavan tietyn tyyppisen oireyhtymän. Yhdysvaltalainen Fetal Alcohol Study Group of the Research Society on Alcoholism asetti vuonna 1980 kriteerit FAS-oireyhtymälle ja ne ovat edelleen voimassa. Myöhemmissä tutkimuksissa todettiin sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttavan myös lievempiä keskushermoston toimintahäiriöitä tai pienikokoisuutta. Tästä vauriosta alettiin käyttää nimitystä FAE. (Autti-Rämö 1997b, 120; Rosett 1980, ) Suomessa diagnosoitiin ensimmäinen alkoholivauriolapsi vuonna 1979 (Jaakkola 1991, 5). Suomalaisen FAS-tutkimuksen uranuurtajana on toiminut lastenneurologian erikoislääkäri Ilona Autti-Rämö, joka on tehnyt muun muassa väitöskirjan FAS-lapsista (1992). Lisäksi hän on laatinut seurantatutkimuksen (1993) alkoholivauriolasten kolmesta ensimmäisestä elinvuodesta ja julkaissut aiheesta useita artikkeleita. Suurin osa FAS/FAE-lapsista laadituista tutkimuksista on tehty lääketieteellisestä näkökulmasta. Vuoden 1999 aikana alkoholivauriolapsiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Uusia tutkimuksia ja selvitystöitä on käynnistetty eri tahoilla, esimerkiksi Kehitysvammaliitossa. Tutkimustehtävinämme oli selvittää, miten alkoholivaurion aiheuttamat ongelmat ilmenevät leikki- ja kouluikäisillä lapsilla esimerkiksi oppimisessa tai sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi kartoitimme kyselyn avulla, miten FAS/FAE-lasten

7 2 erityistarpeet pystytään tunnistamaan ja huomioimaan sekä erityispäiväkodissa että -koulussa. Rajasimme tutkimuksemme kohderyhmän leikki- ja kouluikäisiin lapsiin, koska silloin lapsen sosiaaliset ja kognitiiviset taidot ovat helposti arvioitavissa. Kuntoutuksen ja tarpeenmukaisen hoidon avulla saavutetaan lapsen kehityksen kannalta parhaat tulokset, mikäli ne pystytään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erilaisista kuntoutusmuodoista olemme valinneet esimerkiksi toimintaterapian, koska sen avulla voidaan kuntouttaa FAS/FAE-lasta kokonaisvaltaisesti. Lapsen taitoja ja oppimista voidaan toimintaterapiassa kehittää monella eri osaalueella.

8 3 2 FAS JA FAE FAS (fetal alcohol syndrome) tarkoittaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamia vaurioita ja vammoja syntyvässä lapsessa. FAS diagnosoidaan, kun äiti on nauttinut raskauden aikana alkoholia yli riskirajan eli yli kymmenen alkoholiannosta viikossa tai yli 45 alkoholiannosta kuukaudessa. Kaikki alkoholistiäitien lapset eivät synny vammaisina: noin prosentilla alkoholistiäitien lapsista on FAS-oireyhtymä. (Puhakka 1999, 9.) Alkoholinkäytön lisäksi FASdiagnosointi edellyttää Rosettin (1980, 4) mukaan vähintään yhden oireen täyttymistä seuraavista kolmesta oireryhmästä: 1. Paino tai pituus alle normaalin ja/tai pieni päänympärys 2. Pysyvä keskushermoston toimintahäiriö (neurologisia oireita, kehityksen viivästymä tai henkinen jälkeenjääneisyys) 3. Ainakin kaksi seuraavista tyypillisistä kasvonpiirteistä: - pieni pää - pienet silmät ja/tai kapea luomirako - ohut ja sileä ylähuuli ilman pystysuuntaista vakoa ja/tai matalat poskipäät ja/tai pieni leuka (Liite 1). FAE (fetal alcohol effects) -diagnoosi edellyttää sikiöaikaisen alkoholialtistuksen varmistamista sekä oireita kahdesta edellä esitetystä oireryhmästä. FAE-lapsilla ei ole alkoholivaurioon liittyviä tyypillisiä kasvonpiirteitä. Tämän vuoksi FAE on huomattavasti vaikeampi tunnistaa kuin FAS. (Kokko & Mauriala 1999, 12; Palolampi 1998, 14; Puhakka 1999, 8.) Kokon ja Maurialan (1999, 11) mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 100 FAS-lasta ja noin 200 FAE-lasta. Puhakka (1999, 9) arvioi FAS-lapsia syntyvän vuosittain ja FAE-lapsia noin 120. Vielä enemmän hän arvioi syntyvän lapsia, joilla on sikiöaikaisen alkoholinkäytön aiheuttama keskushermostovaurio, ARND (alcohol related neurodevelopmental disorder). FAS/FAE-diagnoosi ei automaattisesti tarkoita, että lapsi olisi kehitysvammainen. Lapsi voi olla joko kehitysvammainen, älylliseltä suoriutumiseltaan nor-

9 4 maalitasolla tai siltä väliltä. Lievimmät vauriot ilmenevät lapsilla erilaisina käytös- ja oppimishäiriöinä. (Vainio 1999, 6.) Keskeiset käsitteet Tässä työssä käytämme FAS ja FAE-lapsista yhteisnimitystä FAS/FAE tai alkoholivauriolapset, koska molemmissa vaurioiden tausta on samanlainen. Leikkija kouluiässä lasten kehitys on samansuuntainen huolimatta siitä, onko lapsella FAS vai FAE. Tässä tutkimuksessa tarkoitamme leikki-ikäisellä päiväkoti-ikäistä lasta ja kouluikäisellä ala-asteikäistä lasta. Kognitiiviset taidot= Kognitiivisten taitojen avulla yksilö tiedostaa maailmaa ja käsittelee sen kohteita. Näitä taitoja ovat tarkkaavaisuus, ajattelutoiminnat ja siihen liittyvä havaitseminen, muistaminen sekä mieleen painaminen. Kognitiiviset taidot vaikuttavat oppimiseen. (Kuusinen & Korkiakangas 1991, 44, 95.) Vuorovaikutus= Vuorovaikutukseen liittyy kielellisen ilmaisun lisäksi myös ilmeet ja eleet, joiden avulla yksilö antaa viestejä ympäristölleen ja on sosiaalisessa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. 3 LEIKKI-IKÄINEN ALKOHOLIVAURIOLAPSI Leikki-ikäiselle FAS/FAE-lapselle on tunnusomaista levottomuus, keskittymisvaikeudet ja mielialan vaihtelut. Alkoholivauriolapsi kehittyy ikätovereitaan hitaammin ja oppii esimerkiksi puhumaan ja kävelemään myöhemmin. (Kokko & Mauriala 1999, 14.) Leikki-iässä FAS/FAE-lapsi tarvitsee pysyvän ja turvallisen hoitopaikan, jossa on selkeät päivärutiinit. Lapsen kannalta tärkeiden nukkuma-, leikki- ja ruokailupaikkojen tulee olla helppokulkuisia ja yksinkertaisia. Turvallisen asuinympäris-

10 5 tön lisäksi virikkeellinen päivähoito tukee lapsen kehitystä ja luo lapselle pysyviä ihmissuhteita ja säännöllisen päiväjärjestyksen. (Kokko & Mauriala 1999, 15.) 3.1 Kielellinen kehitys Alkoholivauriolapsista noin 80 prosentilla puheenkehitys on viivästynyt. Sekä puheen tuottamisessa että ymmärtämisessä on vaikeuksia. Sanavarasto on niukka eikä lapsi pysty tuottamaan pitkiä lauseita. Ongelmia voi olla myös puheen voimakkuuden säätelyssä: lapsi joko kuiskaa tai huutaa. Lapsen kielenkäyttö voi olla myös hyvin epäkorrektia ja aiheuttaa kiusallisia tilanteita. FAS/FAE-lapsi tarvitsee aikaa itseilmaisuun. Vuorovaikutussuhteet niin lasten kuin aikuistenkin kanssa edistävät FAS/FAE-lapsen puheen kehittymistä. (A Resource Guide for Teachers 1998; Kokko & Mauriala 1999, 15; Vainio 1999, 14.) Martikaisen (1993, 90) tutkimuksen mukaan alkoholivauriolapsella ilmenevillä puutteilla sanavarastossa, käsitteiden hallinnassa ja puheen ymmärtämisessä voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus myöhemmälle kielelliselle kehitykselle sekä kognitiivisten taitojen oppimiselle. Lapsen kielelliseen kehittymiseen vaikuttavat mm. älyllinen kehitystaso, sosiaaliset olosuhteet sekä liike- ja aistitoiminnot, joten puheterapiaa suunniteltaessa tulisi tarkkaan kartoittaa lapsen taso näillä osa-alueilla. 3.2 Oppiminen FAS/FAE-lapsilla on vaikeuksia yhdistää informaatio toimintaan sopivaksi. Oppiminen on konkreettista, eikä lapsi kykene tekemään yleistyksiä. Abstraktien käsitteiden ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Alkoholivaurioisen lapsen muisti

11 6 on lyhytkestoinen, mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi sääntöjen tai ohjeiden noudattamisessa. Lapselle on hyvä antaa yksi ohje kerrallaan ja odottaa, että hän toimii sen mukaisesti. Toiminta pitää jaksottaa lyhyiksi tuokioiksi. (Vainio 1999, 14.) Alkoholivauriolapsen varhaisen lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet voivat vaikuttaa tasoltaan korkeammilta kuin mitä lapsen älykkyysosamäärän mukaan pitäisi odottaa. Tämä saattaa antaa lapsen kanssa työskenteleville virheellisen kuvan lapsen oppimisedellytyksistä. Vaatimusten lisääntyessä erityisesti matematiikkaa ja kuulomuistia edellyttävät tehtävät tuottavat eniten vaikeuksia. On tärkeää muistaa, että FAS/FAE-lasten tulevaisuuden kannalta oleellista on kyky oppia ja sopeutua yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. (Autti-Rämö 1997a; Autti-Rämö 1997b, ) 3.3 Sosioemotionaalinen kehitys Valtaosa FAS/FAE-lapsista on hyvin sosiaalisia. Vierastamattomuudesta voi tulla jopa ongelma, jos lapsi käyttäytyy ylisosiaalisesti outojakin ihmisiä kohtaan. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät ongelmat alkavat yleensä leikki-iässä, jolloin lapsi saa voimakkaita raivokohtauksia. (Savolainen 1998; Vainio 1999, 16.) Leikki-ikäiset alkoholivauriolapset ovat perusolemukseltaan iloisia. He hurmaavat ihmisiä avoimuudellaan ja ujostelemattomuudellaan. Sosiaalinen kanssakäyminen vaatii kuitenkin tarkkuutta, ilmeiden ja eleiden seuraamista, hahmotuskykyä ja reagoimista oikeaan aikaan. FAS/FAE-lapsi ei pysty vastavuoroiseen kanssakäymiseen, koska ylivilkkaus ja keskittymiskyvyn puute haittaavat vuorovaikutustilanteita. (Savolainen 1998; Vainio 1999, )

12 7 3.4 Päiväkoti leikki-ikäisen FAS/FAE-lapsen tukena Säännöllinen päivähoito on tärkeä alkoholivaurioisen lapsen kuntoutus- ja hoitomuoto. Kuntien tarjonnasta riippuen päiväkodin hoitomuodoissa on valinnan varaa: 1) tavallinen päiväkoti, jossa lapsi on kahden lapsen paikalla, 2) tavallinen päiväkoti, jossa lapsella on henkilökohtainen avustaja tai 3) erityispäiväkoti, jossa lapsi voi samalla saada esimerkiksi puheterapiaa. (Vainio 1999, 19.) Päiväkodilla on tärkeä merkitys sosiaalisen kuntoutuksen kannalta: FAS/FAElapsi oppii toimimaan ryhmässä, noudattamaan ohjeita ja ottamaan muut lapset huomioon. Lisäksi päiväkodin virikkeellisen toiminnan avulla voidaan pyrkiä parantamaan esimerkiksi alkoholivaurioisen lapsen keskittymiskykyä. (Vainio 1999, 19.) 4 ALKOHOLIVAURIOLAPSI KOULUIÄSSÄ Ennen kouluikää kaikkien alkoholivauriolasten tulisi päästä neuropsykologisiin tutkimuksiin, jotta erityistarpeet saataisiin selville. Koulunsa FAS/FAE-lapsi voi aloittaa normaaliopetuksessa tai erityisopetuksessa, esimerkiksi mukautetussa (EMU) tai harjaantumisopetuksessa (EHA). Monelle alkoholivauriolapselle ehdotetaan vuoden koululykkäystä. Vaikka lapsen henkinen suoriutumistaso olisikin selvästi normaalin alapuolella, hän voi aloittaa koulunkäynnin normaaliiässä, mikäli kykenee siihen sosiaalisesti. Erityishuomiota vaativa oppilas tarvitsee usein henkilökohtaisen avustajan ja oman opetussuunnitelman riippumatta siitä, käykö hän koulua normaali- vai erityisopetuksessa. Vain murto-osa FAS/FAE-lapsista selviytyy koulunkäynnistä ilman tukitoimenpiteitä tai erityisluokkaratkaisuja. (Autti-Rämö 1997a; Autti-Rämö 1997b, 124; Kokko & Mauriala 1999, 15; Palolampi 1998, 15; Vainio 1999, 20.)

13 8 Oleellista alkoholivauriolapselle on koulussa ilmenevien ongelmien yksilöllisyys mutta toisaalta samankaltaisuus. Tarkkaavaisuushäiriö on kaikille FAS/FAElapsille tunnusomainen piirre. Se on merkittävin koulutyötä haittaava erityisvaikeus. Kouluiässä korostuu myös alkoholivaurioisen lapsen vaikeudet keskittymiskyvyn ja oppimisen alueilla hahmotusvaikeuksista, hienomotoriikan puutteellisuudesta sekä käden ja silmän heikosta yhteistyöstä johtuen. Abstraktit käsitteet, kuten matemaattinen päättely tai aika, tuottavat ongelmia: lapsi ei välttämättä opi kellonaikoja, viikonpäiviä tai kuukausia. Oppimis- ja tarkkaavaisuusongelmien lisäksi oppilaalla saattaa olla sosiaalisia vaikeuksia. Ryhmään sopeutuminen voi olla vaikeata. FAS/FAE-lapsen kohdalla on aina olemassa syrjäytymisuhka ja ajautuminen epäsosiaalisiin ryhmiin. (Autti-Rämö 1997a; Autti-Rämö 1997b, 125; Kokko & Mauriala 1999, 15; Vainio 1999, 22.) Käyttäytymisongelmat ovat erittäin yleisiä alkoholivaurioisilla lapsilla. Nämä ilmenevät ylivilkkautena ja levottomuutena tai toisaalta ujoutena, ahdistuneisuutena ja jopa autistisina piirteinä. Tällainen käyttäytyminen voi johtaa siihen, että lapsi tuntee itsensä syrjäytyneeksi ja yksinäiseksi. Joillakin FAS/FAE-lapsilla käyttäytymisen ongelmat voidaan luokitella jopa vakaviksi käytöshäiriöiksi. Impulsiivisuus, sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon ongelmat vaikeuttavat entisestään lapsen selviytymistä arkipäivän tilanteista koulussa. (A Resource Guide for Teachers 1998; Autti-Rämö 1997b, 125; Palolampi 1998, 15.) Koulusta on tärkeä saada positiivisia kokemuksia, jotta lapselle kehittyisi hyvä itsetunto. Tämän vuoksi opetuksen ja tehtävien pitää olla oppilaan tason mukaisia, jotta lapsi säilyttää mielenkiintonsa uuden oppimista kohtaan. Koulumenestykseen vaikuttaa olennaisesti myös FAS/FAE-lapsen perheeltään, opettajaltaan ja muilta oppilailta saama tuki. (A Resource Guide for Teachers 1998.) 5 FAS/FAE-LAPSEN HOITO JA KUNTOUTUS Edellä mainitut päiväkoti ja koulu ovat alkoholivauriolapsen kehityksen ja kuntoutuksen kannalta merkittäviä tekijöitä. Lapsi kasvaa ja kehittyy kuitenkin per-

14 9 heessä, jolloin tasapainoisen elinympäristön merkitys korostuu. Usein joudutaan tilanteeseen, jossa pohditaan sijoitetaanko lapsi sijaisperheeseen tai lastenkotiin vai annetaanko hänen jatkaa elämäänsä biologisten vanhempiensa kanssa. Vaikeiden päätösten taustalla on aina lapsen etu. 5.1 Sijaishuolto vai biologinen perhe? Parhaat edellytykset FAS/FAE-lapsen psykososiaaliselle kehitykselle pystytään takaamaan mahdollisimman varhaisella toiminnalla lapsen hyväksi. Mikäli lapsi kasvaa ja kehittyy biologisten vanhempiensa luona, on avohuollon tukitoimien avulla tuettava lapsen kasvuoloja. Avohuollon tukitoimena voidaan perheen hyvinvointia edistää esimerkiksi sosiaalityöntekijän säännöllisten kontrolli-käyntien avulla. Myös vanhempien raittiuspyrkimysten tukeminen on osa lapsen myönteistä kehitysprosessia. Mikäli ongelmia ilmenee, järjestetään lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella sijaishuollossa. Ennen kuin huostaanotto voidaan toteuttaa, on kolmen lastensuojelulain mukaisen kriteerin täytyttävä samanaikaisesti. Edellytykset ovat samat riippumatta siitä, otetaanko lapsi huostaan vanhempien suostumuksella vai ei. (Kokko & Mauriala 1999, ) Lastensuojelulain (683/83 16 ) mukaiset kriteerit ovat: 1. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, 2. jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, 3. jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanottotilanteessa myös alkoholivaurioisen lapsen biologiset vanhemmat tarvitsevat tukea. Heidät voidaan kytkeä lapsen hoito- ja kasvuprosessiin; heistä tulee taustahenkilöitä, joilla on suuri merkitys lapsen elämässä. On lapsen edun mukaista, että suhde biologisiin vanhempiin pyritään säilyttämään. Myös las-

15 10 tensuojelulaki (683/83 24 ) antaa tähän mahdollisuuden. (Kokko & Mauriala 1999, 18; Vainio 1999, 8.) Valtaosa alkoholivauriolapsista huostaanotetaan ennen seitsemättä ikävuotta ja heidät sijoitetaan pääasiassa sijaisperheisiin. Pitkäaikaiset ihmissuhteet ja vakaa elinympäristö ovat tärkeä osa FAS/FAE-lapsen kuntoutusta, joten sijaisperheiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä, ongelmaratkaisukykyä sekä sopeutumista uuteen tilanteeseen. Lisäksi sijaisvanhempien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa sekä säilyttää mahdolliset siteet lapsen biologisiin vanhempiin. Heidän on myös varmistettava oman perheensä jaksaminen. (Auramo 1998, 8-9; Laurila 1993, 241.) 5.2 Kuntoutuksen merkitys Alkoholivaurioisen lapsen kuntoutus määräytyy oireiden mukaisesti. Lapsi saattaa tarvita esimerkiksi fysioterapeutin, puheterapeutin tai toimintaterapeutin tukea ja opastusta. Yleensä FAS/FAE-lapselle riittää harvajaksoinen, ohjaava ja kontrolloiva hoito ja kuntoutus. Tarpeenmukaisten kuntoutusmuotojen vaikutus on yleensä välittömästi nähtävissä lapsen kehityksessä ja arkipäivän tilanteissa. Tärkeätä on, että kuntoutus jatkuu riittävän kauan. Kuntoutuksen tavoitteena on lapsen selviytyminen mahdollisimman itsenäisesti tilanteesta riippumatta. Psykiatrisen tutkimuksen ja kuntoutuksen merkitystä korostetaan, koska FAS/FAElasten ongelmat ovat usein myös emotionaalisia. Lapselle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma ja annetaan suosituksia lapsen tarvitsemasta hoitoympäristöstä. (Vainio 1999, 7-8.) 5.3 Toimintaterapia FAS/FAE-lapsen kuntouttajana Toimintaterapian avulla alkoholivauriolapselle voidaan opettaa erilaisia selviytymiskeinoja. Keskittymis- ja hahmotuskyvyn sekä sosiaalisten ja motoristen taitojen kehittymistä tuetaan leikinomaisten harjoitusten kautta. Lapsen rauhoittuessa ja oppiessa uusia taitoja, hänen itsetuntonsa vahvistuu ja hän saa posi-

16 11 tiivista palautetta. Onnistumisen kokemukset motivoivat FAS/FAE-lasta oppimaan uutta. Leikinomaisuudesta huolimatta toimintaterapiassa on aina kysymyksessä tarkoin suunniteltu ja ohjattu tavoitteellinen toiminta. (Ylikoski 1999, 21.) Toimintaterapiassa lapsi saa itse osallistua kuntoutussuunnitelmansa tekemiseen. Terapeutti suunnittelee yhdessä lapsen kanssa kuntoutuskerran sisällön. Ohjelmaa voidaan esimerkiksi havainnollistaa erilaisilla harjoituksia selventävillä kuvilla. Näin lapsen on helppo seurata kuntoutuksen kulkua. Alkoholivauriolapsille opetetaan toimintaterapiassa myös itsearviointia. Harjoitteiden arviointi on olennainen osa kuntoutusta. (Ylikoski 1999, 22.) Yhteen terapiakertaan voi sisältyä esimerkiksi seuraavanlaisia harjoituksia: 1. Tasapainon hallinnan harjoituksia rengaskeinussa. Kokemuksia kehon käytöstä eri asennoissa. Eri väristen hernepussien keräilyä lattialta rengaskeinussa liikkuen. 2. Nyörien pujottamista reikälautaan. Tehtävä harjoittaa silmän ja käden yhteistyötä. Tehtävään voidaan yhdistää noppapeli, jolloin lapsen numeerinen osaaminen kehittyy. 3. Aarteiden etsimistä lattialta mahalaudalla liikkuen. Liikesarjojen ja kehon hallinnan harjoittelua. 4. Lukkojen avaaminen. Tehtävä harjoittaa ongelmanratkaisukykyä, hienomotoriikkaa ja ohjeiden noudattamista. 5. Hernepusseilla peittäminen. Kehon tuntemuksen lisääntyminen ja oman kehon kuuntelu antavat tuntoärsykkeitä ja rauhoittavat lasta. (Ylikoski 1999, 23.) Yhteistyö vanhempien ja esimerkiksi päiväkodin kanssa on toimintaterapian kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Lapsen kuntoutumisen edellytyksenä on, että kuntoutus etenee kaikkialla samansuuntaisesti, jotta toiminnalla ei aiheutettaisi lapselle hämmennystä. Toimintaterapian tulokset lapsen kuntouttajana näkyvät usein ensimmäiseksi kotona arjen toiminnassa. Esimerkiksi kehon hallinta ja voimankäytön säätely paranevat: lapsi istuu ryhdikkäämmin ja hallitsee kynän käytön. Terapian avulla lapsi saa kokemuksia itsestään erilaisissa asennoissa ja liikkeissä, ja oppii yhdistämään aistimaansa tietoa. Lisäksi toimintaterapiassa

17 12 tapahtuva vuorovaikutus voidaan suunnitella ja toteuttaa siten, että se tukee lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. (Ylikoski 1999, ) 6 ALKOHOLIVAURIOLAPSEN TOIVOMUSLISTA Minä, alkoholivauriolapsi, toivon sinulta, aikuinen - olitpa sitten vanhempani, muu läheiseni tai ammattisi puolesta tekemisissä kanssani: Rakkautta Minä rakastan sinua ehdoitta niin kuin vain pieni lapsi voi. Rakasta sinäkin minua puutteineni ja vikoineni. Tarvitsen hellyyttäsi ja hoivaasi, koska elämäni alku ei ole suonut minulle kovin vankkoja elämän eväitä. Olen hento ja hauras kuin linnunpoikanen. Auta minua uskomaan omiin mahdollisuuksiini. Kärsivällisyyttä Koska en opi yhtä nopeasti kuin ns. terve lapsi, tarvitsen paljon enemmän kärsivällisyyttä. En välttämättä malta keskittyä kuuntelemaan enkä aina muista mitä on sovittu, joten käyttäytymisen rajat on hyvä tuoda esiin kerta kerran jälkeen. En ole tahallani ilkeä enkä tahallani tee asioita hassusti. Pitkämielisyys palkitaan toivolla: ehkä jonakin päivänä huomaat, etteivät ponnistelusi ole menneet hukkaan. Ymmärtämystä Minulle pitää opettaa monia sellaisia taitoja, jotka yleensä ajatellaan opittavan luonnostaan tai vähäisellä harjoittelulla. Tällaisiin asioihin kuuluvat imeminen, kiinteän ravinnon syöminen, tilan ja ajan hahmottaminen sekä muiden ihmisten kanssa toimeen tuleminen. Ota huomioon, etten osaa kaikkea heti, mutta anna minulle mahdollisuus oppia.

18 13 Rauhallisuutta Tarvitsen rauhallisen elinympäristön. Hermostun, jos ympärilläni on liian paljon melua, värejä ja vaihtelua. Tasaisen säännöllinen ja toistuva päivärytmi, ennalta tiedossa olevat tapahtumat auttavat minua pitämään elämäni paremmin hallinnassa. Hyväksymistä Toivon, että hyväksyisit minut ja biologiset vanhempani. Ethän puhu vanhemmistani pahaa muille tai minun kuulteni, sillä he ovat minut tehneet. Luulen, että vanhempani kantavat syyllisyyttä ja kärsivät tilanteesta omalla tahollaan. Ei kasvateta heidän taakkaansa syyllisyyden tunteita ruokkimalla. Myönteisyyttä Nostetaan yhdessä esiin voimavarani. Mietitään, missä asioissa olen hyvä ja vahvistetaan niitä sen sijaan, että puhuisimme ongelmistani. Älä vertaile minua muihin lapsiin, vaan anna minun olla itse oma mittapuuni. Opi iloitsemaan kanssani yksinkertaisista asioista, esimerkiksi siitä, kun opin solmimaan kengännauhat tai napittamaan takkini oikein. Huumorintajua Sinä joudut kanssani usein tilanteisiin, joissa tarvitaan huumorintajua. Saatan esimerkiksi olla aika estoton ja sanoa ääneen suorasukaiset mielipiteeni ja toimia täsmälleen haluni mukaan, vaikkakin tilanteeseen nähden epäsopivasti. Silloin kannattaa muistaa, että kiperissä tilanteissa on parempi reagoida huumorilla kuin menettää malttinsa. Uskoa ja toivoa Usko siirtää vuoria, sanotaan, ja ilman toivoa elämämme olisi tyhjää. Vaikka kehitykseni on hitaampaa kuin tavallisella lapsella, uskalla luottaa siihen, että jonakin päivänä seison omilla jaloillani ja pystyn itse huolehtimaan itsestäni. (Vainio 1999, )

19 14 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Päättötyömme tarkoituksena on selvittää alkoholivauriolasten kognitiivista suoriutumista ja vuorovaikutustaitoja päiväkoti- ja koulumaailmassa. Tutkimuksemme viitekehys muodostuu aiemmista tutkimuksista, omasta ammatillisesta näkökulmastamme ja suorittamamme kyselyn avulla saamistamme tiedoista. Tulevina sosiaalialan ammattilaisina tarvitsemme tietoa alkoholivauriolapsista, jotta voimme tukea heidän selviytymistään tai informoida eri työyhteisöjen jäseniä. Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa opiskelijoille ja ammattiauttajille. Tutkimustehtäviämme ovat: 1. Miten alkoholivaurion aiheuttamat ongelmat ilmenevät leikki- ja kouluikäisillä lapsilla esimerkiksi oppimisessa tai sosiaalisissa tilanteissa? 2. Miten FAS/FAE-lasten erityistarpeet pystytään tunnistamaan ja huomioimaan koulussa tai päiväkodissa? 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Keväällä 1998 päätimme lopullisesti päättötyömme aiheen (FAS/FAE-lapset) ja aloimme tehdä tutkimussuunnitelmaa. Otimme yhteyttä Kehitysvammaliittoon, Helsingin kehitysvammaneuvolaan, Oulunkylän ensi- ja turvakotiin sekä Ensikoti Pinjaan. Osasta saimme tietoa alkoholivauriolapsiin liittyvistä julkaisuista sekä oireyhtymää tutkivista henkilöistä. Näiden tietojen pohjalta etsimme

20 15 FAS/FAE-lapsiin liittyvää materiaalia. Lisäksi tutustuimme aiempiin tutkimuksiin ja julkaisuihin. Syyskuussa 1999 laadimme tutkimuslupa-anomukset (Liite 2), saatekirjeet sekä kyselylomakkeet (Liitteet 3 ja 4). Kyselylomakkeiden esitestauksen teimme opiskelutovereillemme ja Porin ensi- ja turvakodin henkilökunnalle. Esitestauksen jälkeen lähetimme tutkimuslupa-anomuksen liitteineen kahteen erityispäiväkotiin ja kahteen erityiskouluun Porissa. Kyselylomakkeita teimme kaksi erilaista: toinen oli suunnattu erityispäiväkotien henkilökunnalle (Liite 3) ja toinen erityiskoulujen henkilökunnalle (Liite 4). Yhteistyötahoista ei määräaikaan mennessä saatu kirjallisia tutkimuslupia, joten otimme puhelimitse niihin yhteyttä. Luvat myönnettiin meille näiden puhelinkeskustelujen yhteydessä seuraavina ajankohtina: Kallelan koulu, rehtori Pirjo Häti , Herttuan koulu, rehtori Erkki Väkiparta , Koivulan päiväkoti, johtaja Kari Vesalainen , Kiertävä erityislastentarhanopettaja Marita Sampolahti Isosannan erityispäiväkodin johtaja Pia Mattsson vastasi tutkimuslupa-anomukseemme omalla kyselylomakkeellamme, jonka ensimmäiseen kysymykseen oli vastattu ei. Tiedustelimme myöhemmin asiaa puhelimitse ( ). Johtajan mukaan vastaus ei ollut kielteinen tutkimuslupa-anomukseen, vaan hän vastasi koko henkilökuntansa puolesta kyselyyn, ettei kenelläkään ollut kokemusta FAS/FAE-lasten kanssa työskentelystä. Tätä vastausta emme ole ottaneet huomioon tutkimuksen lopullisissa tuloksissa. Koska emme saaneet Isosannan erityispäiväkodista tietoa tutkimustamme varten, otimme yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettaja Marita Sampolahteen lisätietojen saamiseksi. Tutkimusluvat saatuamme lähetimme kyselyt edellä mainittuihin työyhteisöihin, ja vastausaikaa annoimme kaksi viikkoa. Tänä aikana työstimme teoriaosuutta ja etsimme lisää materiaalia. Marraskuun 1999 loppuun mennessä saimme takaisin tutkimuksessa huomioon otetut vastaukset. Luimme aineiston läpi ja pää-

21 16 timme, mitä analyysimenetelmää käytämme. Tämän jälkeen analysoimme materiaalin ja vertailimme saamiamme tuloksia teoreettiseen viitekehykseen. Tammikuussa 2000 aloitimme päättötyömme kirjallisen osuuden kokoamisen sekä teorian ja käytännön tutkimustiedon yhdistämisen. 8.1 Laadullisen tutkimuksen tausta Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ei pyri yleistettäviin tuloksiin eikä mittaamiseen, vaan sen avulla on tarkoitus selvittää tutkittavaan ilmiöön liittyviä konkreettisia asioita ja kuvata todellista elämää. Tämän vuoksi laadullisessa tutkimuksessa tiedon lähteenä pyritään aina käyttämään ihmistä. (Eskola & Suoranta 1998, 61; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 161, 165; Koivula, Suihko & Tyrväinen 1996, 27.) Päättötyömme tarkoituksena on ymmärtää ja tulkita tutkittavaa ilmiötä eli alkoholivauriolapsia päiväkoti- ja koulumaailmassa. Asioita ei pyritä asettamaan syy-seuraussuhteeseen, vaan tutkimuksemme avulla päästään lähelle FAS/FAE-lasten elämismaailmaa ja siihen liittyviä näkökulmia. Tarkoituksemme on laadullisen tutkimuksen avulla selvittää, miten käytäntö vastaa teorian pohjalta tekemiimme kysymyksiin eli tutkimustehtäviin. Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään tutkimaan pientä määrää tapauksia. Kohderyhmä eli otos on valittu harkinnanvaraisesti ja se on kooltaan pieni. Aineiston tieteellisyyden kriteeri ei laadullisessa tutkimuksessa ole määrä vaan laatu. Laadullisen tutkimuksen otoksesta voidaan myös käyttää nimitystä näyte, joka kuvaa paremmin laadullisen tutkimuksen tavoitteena olevaa ilmiöiden selvittämistä kuin määriä mittaava otos. (Eskola & Suoranta 1998, 18, 61; Heikkilä 1998, 13-14; Hirsjärvi ym. 1997, 165, ) Tutkimuksemme kohderyhmä on harkinnanvaraisesti valittu joukko tiettyjen alojen ammattilaisia, koska FAS/FAE-lasten ongelmia koulu- ja päiväkotimaailmassa ei pysty arvioimaan ilman ammattitaitoa ja kokemusta.

22 Kysely tutkimusmetodina Valitsimme käytettäväksi metodiksi postikyselyn, koska sen avulla tietoa pystytään keräämään nopeasti ja monipuolisesti. Postikysely on myös helppo ja vaivaton aineistonkeruumenetelmä, jonka avulla voidaan samanaikaisesti kysyä usean ihmisen mielipidettä. Lisäksi hyvin laaditulla kyselylomakkeella saadaan yhdellä kertaa vastauksia useisiin kysymyksiin ja aihepiireihin. (Hirsjärvi ym. 1997, 191.) Postikyselyn haittana pidetään suurta katoa. Hyvin pieni joukko valitusta otoksesta lopulta vastaa kyselyyn. (Hirsjärvi ym. 1997, 192.) Käytimme kuitenkin tätä kyselyn muotoa, koska tutkimuksen kohteena oli valikoitu erityisryhmä: tällöin kato ei useimmiten ole niin suuri. Korostimme kyselyn saatekirjeessä erityiskoulujen ja -päiväkotien työntekijöille vastausten merkitystä tutkimuksen onnistumisen kannalta. Yleensä ajatellaan, että kyselyn avulla saadaan kerättyä vain täsmällistä tosiasiatietoa. Avointen kysymysten avulla kyselyllä kuitenkin saadaan selville vastaajien tietoja, mielipiteitä, asenteita, arvoja ja ideologioita tutkittavasta aiheesta tai ilmiöstä. Vastaajat voivat myös perustella ja arvioida omia näkökulmiaan. (Hirsjärvi ym. 1997, 193; Uusitalo 1999, 92.) Avoimet kysymykset antavat vastaajalle enemmän mahdollisuuksia sanoa oma mielipiteensä kuin valmiiksi annetut vastausvaihtoehdot (Hirsjärvi ym. 1997, 197.) Avointen kysymysten avulla pyrimme saamaan selville FAS/FAE-lasten erityistarpeita päiväkodissa ja koulussa. Samalla saimme tietää, mikä työntekijöiden mielestä on keskeistä ja tärkeää FAS/FAE-lasten kanssa työskenneltäessä. Avointen kysymysten lisäksi päädyimme joissakin kohdin kyselyä käyttämään puolistrukturoituja kysymyksiä. Vastaajille oli annettu kysymyksen aiheeseen liittyviä esimerkkejä, joista piti valita vaihtoehdot. Valinnat piti kuitenkin perustella avoimen kysymyksen tavoin. Päädyimme tähän ratkaisuun, jotta vastaajien oli helpompi ymmärtää kysymyksen tarkoitus. Kyselyvastausten tulkinnan mahdollisuus korostuu avoimia kysymyksiä käytettäessä. Vastauksista voi päätellä tutkimukseen osallistuneiden motivaation ta-

23 18 son ja taustalla vaikuttavan viitekehyksen. (Hirsjärvi ym. 1997, 197.) Laadullisen tutkimuksen metodina käytetään usein havainnointia tai haastattelua, mutta myös kyselyn ja erityisesti avointen kysymysten avulla voidaan saavuttaa laadulliselle tutkimukselle tyypilliset tavoitteet, jotka olemme oman työmme osalta maininneet edellisessä luvussa. 8.3 Teemoittelu aineiston analyysimenetelmänä Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko ovat tutkimuksen ydinasioita. Analyysivaiheessa tutkijalle selviää, minkälaisia vastauksia hän saa tutkimuskysymyksiinsä. (Hirsjärvi ym. 1997, 217.) Tutkimusaineistoa tulee tarkastella ilmiöiden ja teemojen tasolla. Ei ole tärkeää, mitä yksittäinen henkilö kyselyyn vastaa, vaan tärkeämpää on muodostaa vastauksista kokonaisuuksia, joiden avulla ilmiötä voidaan tulkita. (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen & Saari 1994, 88.) Näiden kokonaisuuksien löytämiseksi käytimme kyselyn avulla hankkimamme materiaalin analysoimisessa teema-analyysiä. Teemoittelun tarkoituksena on erilaisten kategorioiden avulla löytää tutkimusaineistosta yhtäläisyyksiä ja eroja, joista voidaan tehdä päätelmiä. Tärkeintä on löytää aineistosta tutkimuskysymysten kannalta olennaiset aiheet. (Eskola & Suoranta 1998, ; Hirsjärvi & Hurme 1988, 116; Koivula ym. 1996, 29, 35.) Päätelmien merkityksen ymmärrettäväksi tekevänä perustana toimii tutkimuksen taustalla oleva teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin usein ristiriidassa johdettujen oletusten eli tutkijan ennakkoajatusten kanssa. Tällaisten tieteellisten solmukohtien kautta tutkimus etenee uusiin ulottuvuuksiin. Ne ovat oikeastaan välttämättömiä, jotta tutkimus olisi uuden luomista, eikä vain selvitystoimintaa tai ennakkokäsitysten todistelua. (Alasuutari 1994, 45.)

24 19 Teema-analyysi etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa aineistoa kuvaillaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Toisessa vaiheessa eli analysoinnissa, tutkijat etsivät ja kuvaavat aineistonsa keskeisiä teemoja, sekä yhtäläisyyksiä ja eroja. Kolmannessa vaiheessa teemat esitellään ja kuvataan saatuja tuloksia. Tämän jälkeen tutkijat tekevät aineistosta johtopäätöksiä. Teemoittelu vaatii teorian ja empirian vuorovaikutusta, joka näkyy tekstissä niiden lomittumisena toisiinsa. (Alasuutari 1994, 30-39; Eskola & Suoranta 1998, 176; Koivula ym. 1996, ) Ensimmäisessä vaiheessa perehdyimme kyselyn tuottamaan materiaaliin. Luimme vastauksia läpi monta kertaa ja kirjasimme ne kysymyksittäin paperille. Otimme tässä vaiheessa huomioon vielä kaiken saamamme aineiston, jotta emme huomaamattamme ohittaisi jotakin tutkimustulosten kannalta merkityksellistä asiaa. Päätimme käyttää samaa rakennetta myös analyysin toisessa vaiheessa eli kyselylomakkeen kysymyksistä muodostui myös lopulliset yhdeksän teemaa. Tällä tavalla materiaalista oli helppo nostaa esiin tutkimuskysymysten kannalta keskeiset asiat, myös selvät erot oli näin helposti havaittavissa. Kirjasimme pääasiat teemoittain työhömme ja lisäsimme tutkimusaineistosta suoria lainauksia teemoja käsitteleviin kappaleisiin, jotta empirian osuus analyysissa tulisi paremmin esille. Kolmannessa vaiheessa teemojen sisältöä tarkastelemalla löysimme vastauksia tutkimuskysymyksiimme. Analyysivaiheessa emme ole liittäneet aineistoon tulkintaa tai pohdintaa, vaan johtopäätösten ja teorian vuorovaikutus on kirjattu työhön erillisenä vaiheena. Teema-analyysin käyttö tuntui oman työmme kannalta parhaalta analyysimenetelmältä, koska tutkimuksemme tarkoituksena on FAS/FAE-lasten elämään vaikuttavien ennalta määrättyjen tekijöiden tutkiminen. Teorian ja käytännön kokemuksien yhdistäminen teemoittelun avulla toi parhaiten esiin tutkimuksemme kannalta merkitykselliset ja keskeiset asiat.

25 20 9 TUTKIMUSTULOKSET Lähetimme kyselylomakkeita erityiskouluihin ja -päiväkoteihin yhteensä 43. Näistä kouluihin meni 35 ja päiväkoteihin 8. Määrät jakautuivat näin epätasaisesti, koska kouluissa kyselyyn osallistuvat kaikki opettajat, mutta päiväkodeissa otos muodostui niistä, joilla oli kokemusta FAS/FAE-lasten kanssa työskentelystä. Vastauksia saimme takaisin yhteensä 34, joten kyselyn vastausprosentiksi tuli 79. Kyselyyn vastanneista 7 eli 20,5% oli työskennellyt alkoholivauriolasten kanssa. Vastaajista 27 eli 79,5% ei ollut kohdannut työssään FAS/FAE-lapsia. Joissakin vastauksissa ilmeni, että työntekijä oli epäillyt lapsella olevan FAS tai FAE, mutta diagnoosia ei ollut. Yksi vastaajista ei halunnut pelkän epäilyksen perusteella vastata kyselyymme. Erityiskouluissa vastausprosentti oli huomattavasti korkeampi kuin päiväkodeissa. Kouluihin lähetetyistä 35 kyselystä saimme takaisin 32 eli 91% ja päiväkoteihin lähetetyistä 8 kyselystä 2 eli 25%. Koulussa tällä hetkellä työskentelevistä yksi oli kohdannut alkoholivauriolapsen päiväkodissa, muut koulussa joko nykyisessä tai entisessä työpaikassaan. Päiväkotien työntekijät olivat työskennelleet FAS/FAE-lapsen kanssa päiväkodissa. Erityiskouluista ja -päiväkodeista saatu aineisto on analysoitu yhtenä kokonaisuutena teemoittelua käyttäen. Analyysin lisäksi myös tulkinta ja johtopäätökset on tehty koko materiaalista, vaikka teimmekin kaksi erillistä kyselylomaketta. Päädyimme tähän ratkaisuun, koska hyvästä vastausprosentista huolimatta vastaukset olivat sisällöltään suppeita. Teema-analyysin ensimmäisessä vaiheessa huomasimme myös, että vastaajien näkemykset FAS/FAE-lapsen vaikeuksista ja vahvuuksista olivat samansuuntaisia riippumatta siitä, työskentelikö vastaaja erityispäiväkodissa vai -koulussa. Kyselylomakkeetkin olivat niin samanlaisia, että aineistojen yhdistäminen onnistui helposti.

26 FAS/FAE-lapsen erityistarpeet Alkoholivauriolapsen keskittymiskyvyn vaikeudet ja käyttäytymisongelmat vaativat usein eniten aikuisten huomiota ja pitkäjänteistä yhteistyötä lapsen kanssa. Toisaalta lapsen ongelmana voivat olla jopa autistiset piirteet: Lapsi saattaa vaipua omaan maailmaan, josta hän nimeltä kutsuttaessa havahtuu. Aineistossa korostuu yksilöllisen hoidon tarve ja henkilökohtaisen suunnitelman laatimisen merkitys alkoholivauriolapsen omatoimisuuden tukemisessa. Pysyvän henkilökunnan ja yksilöohjauksen avulla päiväkotiin ja kouluun luodaan turvallinen ympäristö ja FAS/FAE-lapsen kehitystä tukeva ilmapiiri. Erityiskouluista saamamme aineiston mukaan FAS/FAE-lapsi tarvitsee yksilöohjausta erityisesti ryhmätilanteissa. Tarkkaavaisuusongelmien, käytöshäiriöiden ja puheenkehityksen viivästymisen vuoksi alkoholivauriolapselle on annettava opetustilanteissa riittävästi aikaa, jotta uuden oppiminen tuntuisi mielekkäältä. Alkoholivauriolapsi tarvitsee usein henkilökohtaisen avustajan selviytyäkseen päivän rutiineista. tarvitsee erityisopetusta ja riittävästi aikaa oppimiseen. Opettajat kokivat ongelmalliseksi tilanteen, jossa lapsella epäiltiin olevan FAS tai FAE, mutta diagnoosia ei ollut tehty. Erityistarpeiden huomioon ottaminen ja tunnistaminen on vaikeampaa, jos ei tiedetä mistä ongelmat johtuvat. 9.2 Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet FAS/FAE-lapsen sosiaalisuus on usein ylitsepursuavaista. Lapset haluavat tulla hyväksytyiksi ja saattavat peittää sosiaalisuudellaan muita ongelmia. Alkoholivauriolapsen ongelmana on puutteellinen empatiakyky ja impulsiivisuus. Tämän

27 22 vuoksi lapsi saattaa kokea kaverin esineenä, eikä ymmärrä miltä toisesta tuntuu. Alkoholivauriolapsen sosiaalista vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa vaikeuttaa puheen tuottamisen ja ymmärtämisen kehittymättömyys. FAS/FAElapsi voi loukata muita lapsia fyysisesti tai verbaalisesti, koska ei pysty hallitsemaan voimankäyttöä, eikä ymmärrä / muista sosiaalisen kanssakäymisen normeja. Konfliktitilanteita lasten kesken tulee usein, koska muut lapset eivät ymmärrä FAS/FAE-lapsen erilaisuutta. Hänellä oli muutama ystävä. Mikäli nämä lapset eivät syystä tai toisesta olleet paikalla, lapsen oli vaikea saada uusia tuttavuuksia mm. hieman poikkeavan ulkonäön vuoksi, jota taas muut lapset eivät ymmärtäneet (pieniä kun olivat). Aineistosta tulee ilmi alkoholivauriolasten jatkuvan tuen ja opastuksen tarve. Erityisenä uhkana pidetään lapsen helppoa tarttumista ei-toivottuihin käyttäytymismalleihin. FAS/FAE-lapset ovat toisten johdateltavissa ja tekevät koulussa tai päiväkodissa kepposia tajuamatta asioiden vakavuutta. Syy-seuraussuhteiden ymmärtämättömyys on ongelmallista, koska lapsi ei tiedosta tehneensä väärin, eikä ymmärrä saamaansa rangaistusta. 9.3 Leikki- ja ryhmätoimintatilanteet Keskittymiskyvyn puute koetaan erityisenä vaikeutena FAS/FAE-lapsilla ryhmätilanteissa. Levottomuus tarttuu helposti lapsesta toiseen ja ryhmän hallinta on hankalaa. FAS/FAE-lapsi ei mielellään osallistu ryhmätilanteisiin vaan leikkii mieluummin yksin. Alkoholivauriolapsi ei kykene pitkäaikaiseen ja juonelliseen leikkiin. Kesken leikin lapsi saattaa vaellella tai jopa vaipua mielensä syvyyksiin. Tämä lapsi leikki eniten yksin. Ei juonellista leikkiä,

28 23 pääasiassa juoksua. Keskittymiskyvyn puute, ei pitkäjänteistä leikkiä. Vaeltelee mielellään. Päiväkodissa ohjelmaan kuuluu useita ryhmätilanteita esimerkiksi askartelutuokioita tai lukuhetkiä. FAS/FAE-lapsen häiriökäyttäytyminen aiheuttaa näissä tilanteissa ongelmia ja lapsi vaatii aikuisen erityistä huomiota. Koulussa saattaa pelien pelaaminen olla ongelmallista, sillä alkoholivauriolapsi ei välttämättä sopeudu ryhmään. FAS/FAE-lapsen on vaikea ymmärtää omistamisen ja luopumisen käsitteitä. Hän saattaa esimerkiksi pelitilanteessa omia pallon tai kiekon itselleen, eikä halua luovuttaa sitä muiden käyttöön. Luopumisen vaikeus voi alkoholivauriolapsella liittyä myös ihmissuhteisiin. 9.4 Sääntöjen noudattamiseen liittyvät vaikeudet Suurin osa alkoholivauriolapsista ei muista tai ymmärrä sääntöjä. Lasta pitää muistuttaa useaan otteeseen samasta asiasta, koska säännöt ja ohjeet unohtuvat nopeasti. Muistuttelusta huolimatta FAS/FAE-lapsi tekee asian toisin kuin säännöt edellyttävät. Ei muista sääntöjä pitkään. Kun muistutetaan toteaa jees jees ja tekee samantien asian aivan samoin. Tuntemani lapsi oli kehitysvammainen, joka ei pystynyt esim. peleihin, kun ei ymmärtänyt sääntöjä Sääntöjen noudattamisen ongelmat vaikeuttavat lapsen osallistumista esimerkiksi erilaisiin leikkeihin ja peleihin muiden lasten kanssa. Myös turvallisuus kysymyksiä joudutaan päiväkodissa ja koulussa pohtimaan, mikäli alkoholivauriolapsi ei opi hahmottamaan ja muistamaan sääntöjä tai esimerkiksi koulualueen fyysisiä rajoja.

29 Oppiminen ja kognitiiviset taidot Alkoholivauriolapsi ei opi kehitysviivästymänsä vuoksi ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Erityiskoulujen ja -päiväkotien työntekijöiden on huomioitava FAS/FAE- lapsen taso, jotta lapselta ei vaadittaisi liikaa. Lapsi on 5-vuotias kognitiiviset taidot joillakin alueilla 3-vuotiaan tasoa ja alle. Selvä älyllinen kehitysviive. ei esim. 5-vuotiaana ollenkaan käsitystä värien nimistä tai pienistä lukumääristä. Jokaisella lapsella on yksilölliset kyvyt, joiden mukaan päiväkodissa ja koulussa tuetaan lapsen oppimista. Ongelmista riippuen FAS/FAE-lasta ohjataan tietynlaisten kehittävien tehtävien pariin, joiden tarkoituksena on tukea lapsen kognitiivisten taitojen edistymistä. Näitä taitoja voidaan kehittää esimerkiksi erilaisten muisti- tai hahmotustehtävien avulla. Kiltti, seurailee, tekee mallista, haluaa olla kuten muut Koulussa taitojen kehittymistä haittaavat eniten heikkolahjaisuuden aiheuttamat oppimisvaikeudet. Arkipäiväisten asioiden yleinen ymmärtämys voi tuottaa FAS/FAE-lapselle ongelmia. FAS/FAE-lapsen on esimerkiksi vaikea hahmottaa rahan arvoa tai abstraktia ajan käsitettä. 9.6 Itsenäinen suoriutuminen FAS/FAE-lapsi selviytyy vastausten mukaan perustoiminnoista melko itsenäisesti. Lapsi kykenee pukeutumaan, riisumaan, käymään WC:ssä sekä ruokailemaan ilman apua tai pienen ohjauksen turvin. Koska päiväkodissa ja koulussa suoritetaan lähes kaikki toiminnot ryhmässä, voi alkoholivauriolapsi kehittää näitä taitoja mallioppimisen kautta. "omassa leikissä, pukemisessa, riisumisessa, syömisessä (5-vuotiaana)"

30 25 Perustoimintojen lisäksi FAS/FAE-lapsi selviytyy itsenäisesti helpoista piirustusja väritystehtävistä sekä omaehtoisesta leikistä tai pelailusta. Jokaisella alkoholivauriolapsella on yksilölliset taidot, joten lapsen kykyjä ei saa aliarvioida tai yleistää kaikkia FAS/FAE-lapsia koskeviksi. Lapsen tasosta riippuen esimerkiksi kyky oppia lukemaan voi kehittyä hyvinkin eri ikäisenä. 9.7 Tuen tarpeen kartoitus FAS/FAE-lapsi tarvitsee monissa tilanteissa kehitystä tukevaa ohjausta. Koska ryhmässä toimiminen tuottaa alkoholivauriolapselle vaikeuksia, on tarkoituksenmukaisinta harjoitella asioita kahden kesken lapsen kanssa. Tällöin tilanne on rauhallisempi, eikä hänen huomionsa kiinnity ei-toivottuihin asioihin. FAS/FAElapsella saattaa olla jännitystiloja, joiden vuoksi osaamista voi olla hyvinkin vaikea mitata. Omaehtoisessa ja vapaassa leikissä lapsi voi kuitenkin ilmentää oppimiaan taitoja. Erityisiä vaikeuksia alkoholivauriolapselle tuottavat myös asioiden jäsentely, syy-seuraussuhteet sekä vuorovaikutusta vaativat tilanteet. Kyselyyn vastanneet ilmoittivat puheenkehityksen viivästymän aiheuttavan ongelmia etenkin puheen ymmärtämisessä. Työntekijöiden on esimerkiksi toistettava ohjeet useaan kertaan sekä opastettava FAS/FAE-lasta sosiaalisissa suhteissa. "Pyrimme puuttumaan tilanteisiin ja selittämään, miksi niin ei kuulu tehdä." FAS/FAE-lapsi tarvitsee jatkuvaa opastusta koulutyössä. Ylivilkkaus ja hahmotushäiriöt vaikeuttavat tehtävien tekoa ja oppimista. Joissakin tapauksissa alkoholivauriolapsi saattaa tarvita avustajaa selvitäkseen perustoiminnoista. 9.8 Työskentelymenetelmät FAS/FAE-lapsi tarvitsee jatkuvasti yksilöllistä ja tarkkaan suunniteltua ohjausta:

31 26 "aikuinen seurasi häntä ja keskusteli / selitti hänelle asioita jatkuvasti". Apuna voidaan käyttää konkreettisia malleja, jolloin lapsen on helpompi hahmottaa asioita. Esimerkiksi lukumäärien ymmärtämistä on hyvä havainnollistaa esineiden avulla. Havainnollistamisen, toisten lasten mallin, pitkäjänteisen opastamisen ja useiden toistojen myötä alkoholivauriolapsi kehittyy vähitellen selviytymään arjen rutiineista Yhteistyö FAS/FAE-lapsen asioissa eri tahojen kanssa Päiväkotien ja koulujen taholta yleisin yhteistyön muoto on alkoholivauriolapsen biologisten vanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa tehtävä yhteistyö. Sijaisvanhempien tai lastenkotien kanssa yhteistyö on vastausten perusteella vähäistä. Aineistosta tulee hyvin ilmi kuntoutusta antavien tahojen merkitys. Koulujen ja päiväkotien työntekijät ovat olleet yhteydessä FAS/FAE-lapsen asioista myös neuvolan, perheneuvolan, kiertävän erityislastentarhanopettajan, puheterapeutin, toimintaterapeutin ja Satakunnan keskussairaalan kanssa. Aineiston perusteella keskinäistä yhteistyötä kouluilla ja päiväkodeilla ei ole FAS/FAE-lapsen kouluun menon yhteydessä. 10 AINEISTON TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Teemoittelun avulla tutkimusaineistosta löytyi helposti tutkimuskysymysten kannalta oleellinen materiaali. Samat FAS/FAE-lapselle tyypilliset ongelmat toistuivat teemasta toiseen. Pääteemoja olisi analyysivaiheessa voinut olla vain kaksi: kognitiiviset taidot ja sosiaalinen vuorovaikutus. Jokaisesta teemasta tulee hyvin esille se, että FAS/FAE-lapsen kehityksen kannalta edellä mainittujen taitojen puutteet koetaan suurimpina ongelmina päiväkodeissa ja kouluissa. Pääteemojen lisäksi yhteistyötä ja menetelmiä olisi voinut analysoida alatee-

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017 Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö Tarja Keltto/Vamlas 2017 Webropol kysely kuntoutuksen ammattilaisille Avoinna 14.- 30.11.2016 ja sitä jatkettiin tammikuun 2017 ajan Vastauksia yhteensä 181 N Prosentti

Lisätiedot

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa tehtyyn

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

PALAUTE KOULUSTA 1 (6) 1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot