Tekninen lautakunta Sivu 1 / 43. Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C (Espoon keskus)

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-19:40 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C (Espoon keskus) Saapuvilla olleet jäsenet Simo Grönroos, puheenjohtaja Fred Granberg Isto Havu Tiina Hofström Jari Ihonen Lari Karreinen Pirkko Kuusela Jaakko Mauriala Marketta Ruutiainen Tea Saarniala Toni Seppänen Johanna Tikanmäki Kirsi Åkerlund Muut saapuvilla olleet Harri Tanska Tuomas Frösén Petri Vainio Eva Elston-Hämäläinen Jyrki Myllärniemi Timo Virtanen kaupungininsinööri kaupungingeodeetti investointipäällikkö vs. lakimies kaupunginhallituksen edustaja hallintopäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset Simo Grönroos puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja hyväksytty ja tarkastettu, Espoossa Toni Seppänen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä perjantaina teknisen keskuksen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 133 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 6 teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin Teknisen lautakunnan vuoden 2014 käyttösuunnitelman 8 hyväksyminen käyttötalouden ja investointien osalta Kuusiniemi-nimisen kadun katusuunnitelman 18 hyväksyminen Niittytaival-nimisen kadun katusuunnitelman hyväksyminen Friisinmäenaukion katusuunnitelman hyväksyminen Hentebynkadun ja Hentebynreitin katusuunnitelmien 27 hyväksyminen Yli-Suomenojan kaava-alueen katujen Finnoonlaaksontie 30 ja Niittyrinne katusuunnitelmien hyväksyminen Valtuustokysymys, joka koskee leikkipuistojen ylläpitoa, 33 kunnostamista sekä lakkauttamista (KV-asia) 143 Tiedoksi merkittävää 39

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Tekninen lautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Tekninen lautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Toni Seppänen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Tekninen lautakunta Sivu 6 / Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin Valmistelija/lisätietoja: Satu Lindholm, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Esittelijä: kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ei ota käsiteltäväkseen (KuntaL. 51 ) seuraavia päätöksiä: 1. Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Geotekniikkapäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Ylläpitopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Ylläpitopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Kaupungingeodeetin päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Ylläpitopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Hallintopäällikön päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Rakennuttajapäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat 101.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Tekninen lautakunta Sivu 7 / 43 Käsittely Päätös Esittelijä lisäsi kokouksessa päätösehdotukseen päätökset Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 8 / / / Teknisen lautakunnan vuoden 2014 käyttösuunnitelman hyväksyminen käyttötalouden ja investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) päättää hyväksyä liitteenä olevan teknisen lautakunnan vuoden 2014 käyttösuunnitelman ja toimintasuunnitelman käyttötalouden ja investointien osalta sekä 2) oikeuttaa teknisen keskuksen tekemään käyttösuunnitelmaan teknisiä muutoksia ja korjauksia. Käsittely Esittelijä muutti kokouksessa teknisen keskuksen tulostavoitteita koskevan liitteen viimeisen kohdan (Edistetään energiansäästötavoitteita ) tulostavoitteen seuraavaan muotoon: Edistetään toimenpiteitä CO2 - päästöjen vähentymiseksi (mm. pyöräilyn, joukkoliikenteen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen, liikenteen sujuvoittaminen, kaatopaikkojen kaasun talteenotto jne.). Keskustelun kuluessa Jaakko Mauriala ehdotti Pirkko Kuuselan kannattamana, että kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointisuunnitelmaan vuodelle 2014 lisättäisiin kohteiksi Muolaanpuisto ja Äyräpääntie. Johanna Tikanmäki ilmoitti vastustavansa Maurialan ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lautakunnan tulee äänestää asiasta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Maurialan ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä esittelijän ehdotus (jaa) sai 10 ääntä ja Maurialan ehdotus (ei) kaksi ääntä. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Jaakko Mauriala ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 9 / 43 Päätös Liite Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 1 Teknisen lautakunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2014 käyttötalouden ja investointien osalta 2 Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle Teknisen keskuksen tulostavoitteet vuodelle Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointisuunnitelma vuodelle Teknisen ja ympäristötoimen tarina 6 Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Valtuuston neuvottelukunnan pöytäkirjamerkinnät Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma on hyväksytty valtuustossa Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2014 tulostavoitteet, liikelaitosten sitovat tavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät tulosyksiköittensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Lautakunta voi hyväksyä tulosyksikölle tulostavoitteiden lisäksi myös muita toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunta seuraa. Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma on valmisteltu valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Määrärahat ja tuloarvio on jaettu toiminnoille. Käyttösuunnitelma on laadittu sekä käyttötalouden toiminnasta että investoinneista. Espoon kaupungin talousarvion ja suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja suunnitelmaa koskevat päätökset, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion seuranta Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kesä-, heinä- eloja joulukuun lopun tilanteesta ei laadita erillistä raporttia. Kuukausiraporteissa seurataan myös investointeja kaupunkitasolla sekä kaupungin liikelaitoksia ja niihin verrattavia taseyksiköitä. Lautakunnat ja johtokunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit ja tilanteesta osana kaupungin kuukausiraporttia kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 10 / 43 Huhtikuun ja lokakuun seurantaraportteihin sisältyy selvitys tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat käsitellään valtuustossa. Joulukuun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia. Lautakuntien ja johtokuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Käsittelyn tulee tapahtua heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Teknisessä keskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja kuukausiraportti annetaan lautakunnalle tiedoksi. Sitovuussäännöt Käyttötalouden osalta 41 Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia pois lukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. Investointiosan sitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Teknisen lautakunnan osalta sitova taso on 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet (pl. liikuntapaikkojen perusparantaminen) ja koneiden ja kaluston osalta 9541 Tekninen lautakunta. Rahoitusosan sitovuustasoa on muutettu siten, että kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksien kirjanpitolain edellyttämään oikeellisuuteen. Kaupunginhallitus voi lisätä tehtäväalueen 948 HA Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen, määrärahaa, mikäli tuloarviota korotetaan vastaavasti. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä investointien omaisuuslajien välisiä muutoksia. Taloussuunnitelman muutokset Kaupungin toimintarakennetta on muutettu siirtämällä yhteispalvelupistekokonaisuus sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Kaupungin kuljetukset on keskitetty vuoden 2014 alusta lukien Logistiikkaliikelaitokseen. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 11 / 43 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma Taloussuunnitelman yhteydessä päätettiin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelusta. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan kaupungin tasolla vuosille yhteensä noin 70 milj. euron taloudellista hyötyä, josta 10 milj. euroa kohdistuu vuodelle Espoo-tarina ja poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon, mikä sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitys-ohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa, mitkä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2014 valtuustokauden tavoitteet ja tulostavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmat käsitellään kaupunginhallituksessa Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2014 ovat Länsimetron rakentaminen ja metron jatkeen valmistelu. Tapiolan ja Suurpellon rakentaminen, kaupunkikeskusten kehittäminen, asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen, Espoon sairaalan rakentaminen, koulukorjausten vauhdittaminen, tilojen käytön tehostaminen ja metropolihallinnon valmistelu. Teknisen ja ympäristötoimen tarina, valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet ovat liitteenä. Teknisen keskuksen tulostavoitteet ja toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Teknisen keskuksen toimintasuunnitelma ja tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat liitteenä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 12 / 43 Lautakunta on käsitellyt henkilöstösuunnitelman talousarvioesityksen yhteydessä syyskuussa Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset käsitellään kaupunginhallituksessa Tekniseen keskukseen ei esitetä uusia virkoja tai toimia. Tarkistettu toimintasuunnitelma vuodelle 2014 on liitteenä. Käyttötalous Teknisen lautakunnan määrärahat 41 Tekninen lautakunta yhteensä ltk euroa TOT 2012 MTA 2013 TAE 2014 muutos TA Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vuonna 2014 teknisen lautakunnan käyttötalouden menot ovat 112,986 milj. euroa ja tulot 55,044 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön on 31,048 milj. euroa. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin (94) investoidaan 92,750 milj. euroa. Tuloja on arvioitu kertyvän 0,45 milj. euroa. 41 Tekninen lautakunta ilman nettoyksiköitä ltk euroa TOT 2012 MTA 2013 TAE 2014 muutos TA Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia pois lukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. Vuoden 2014 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat 17,644 milj. euroa ja toimintamenot 48,026 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön osuus on 3,488 milj. euroa. Teknisen keskuksen toimintasuunnitelmaan ei ole tehty suuria muutoksia lautakunnan syyskuussa käsittelemään suunnitelmaan verrattuna.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 13 / Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut ltk euroa TOT 2012 MTA 2013 TAE 2014 muutos TA Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Toimintakate Suunnitelmapoistot - Tilikauden tulos Ulkopuolisiin töihin käytetään 14,0 milj. euroa ja rakentamisen sisäisiin palveluihin 50,960 milj. euroa. Rakentamisen sisäisten palveluiden (418) määrärahaa on vähennetty 8,5 milj. euroa Tapiolan taseyksikön (T91) osalta. Rakentamisen sisäisten palveluiden menot koostuvat taseyksiköiden tilauksesta tehdyistä suunnittelu- ja rakentamistöistä sekä teknisen keskuksen Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitokselta tilaamista rakentamistöistä. Tekninen lautakunta päättää määrärahojen jaosta palvelualueille. Määrärahojen jako palvelualueille: 41 Tekninen lautakunta Vuoden 2014 käyttösuunnitelma euroa Tekninen ltk Tekninen ltk Hallinto Katu- ja Kaupunkimittaus- Ulkopuoliset Rakentamisen yhteensä pl. 415 ja 418 viherpalvelut ja geotekniikka työt sis. palvelut Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma palvelualueittain vuodelle 2014 on liitteenä. Investoinnit Kiinteät rakenteet ja laitteet, omaisuuslaji Tekninen lautakunta, Kiinteät rakenteet ja laitteet, (pl. 949)

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 14 / 43 Investoinnit Tekninen lautakunta 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet euroa ltk TP 2012 MTA 2013 TAE 2014 Muutos TA Liikenneväylät Menot Tulot Netto Alueellinen kunnallistekniikka Menot Tulot Netto Liikuntarakenteet Menot Tulot Netto Kunnallistekninen huolto Menot Tulot Netto Kunnallistekniikan suunnittelu Menot Tulot Netto KT-sopimusrakentaminen Menot Tulot Netto Kiinteät rakenteet ja laitteet Menot Tulot Netto Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määräraha vuonna 2014 on 92,750 milj. euroa ja tulojen osalta 0,45 milj. euroa. Teknisen lautakunnan esitystä on karsittu 9,0 milj. euroa vuodelle Vuodelle 2015 määrärahaa on karsittu 11,0 milj. euroa. Muutos liittyy kaupungin lähivuosien tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen, joka heijastuu myös investointeihin. Liikenneväyliin on varattu 12,450 milj. euroa ja alueelliseen kunnallistekniikkaan 18,8 milj. euroa. Määrärahojen jako rakennushankkeille ja investointikohteille on esitetty liitteessä. Kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen (948) on varattu yhteensä 58,8 milj. euroa. Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden Tekniseltä keskukselta tilaamat suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut eivät näy omaisuuslajissa 94 vaan taseyksiköiden omissa investointibudjeteissa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 15 / 43 Taseyksiköiden tilaukset Tekniseltä keskukselta on budjetoitu tehtäväalueelle 418. Tulotavoite 0,45 milj. euroa on kohdistettu alueellisen kunnallistekniikan hankkeille. Kunnallistekninen sopimusrakentaminen (HA) Maankäyttösopimustuloilla tapahtuvaan kunnallistekniseen sopimusrakentamiseen on varattu 12 miljoonaa euroa toimintavuodelle Kaupunginhallitus voi lisätä tehtäväalueen määrärahaa, mikäli toiminnasta aiheutuvat tulot ylittyvät vastaavasti. Talousarvion sitovuussäännöt Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteessä 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet on todettu investointien osalta seuraavaa: Investointiosassa määrärahojen ja tuloarvioiden seurantataso on sama kuin talousarvion sitovuustaso. Määrärahojen lisäksi seurataan valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman toteutumista kokonaisuutena. Seurantaraporttien yhteydessä raportoidaan hankekohtaisesti investointisuunnitelman olennaisista poikkeamista, joita on tapahtunut tai ennakoidaan tapahtuvan vuoden aikana. Päättäessään erikseen nimetyistä hankkeista, valtuusto päättää myös niiden kokonaiskustannusarvioista. Näissä tapahtuneista muutoksista on raportoitava seurannan yhteydessä. Mikäli nimetyn hankkeen määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Mikäli osamäärärahan rakentamiskohteet on yksilöity investointiosan liitteellä hankkeittain, voidaan uusiksi rakentamiskohteiksi ottaa vain ne nimetyt hankkeet, joille talousarviossa on osoitettu rahoitus. Valtuusto päättää muiden kohteiden ottamisesta työkohteiksi tai hankkeen rakentamatta jättämisestä. Jos osamäärärahaa ei ole yksilöity hankkeittain, määrärahoja käyttävät lautakunnat ja johtokunnat päättävät toteutettavista työkohteista. Hanke- tai rakennussuunnitelmia voidaan tehdä niiden hankkeiden osalta, jotka sisältyvät investointiosan liitteelle. Teknisen ja ympäristötoimen johtajan päätöksellä voidaan määrärahojen puitteissa perustellusta syystä suunnitella myös muita hankkeita.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 16 / 43 Koneet ja kalusto (9541) sekä Aineettomat hyödykkeet Muut investoinnit euroa ltk TP 2012 MTA 2013 TAE 2014 Muutos TA Aineettomat hyödykkeet Menot Tulot Netto Koneet ja kalusto Menot Tulot - - Netto Muut investoinnit yhteensä Menot Tulot Netto Koneiden ja kaluston määrärahalla 0,254 milj. euroa toteutetaan toiminnassa tarvittavat yksittäiset poistonalaiset laitehankinnat. Määrärahaa on karsittu 0,216 milj. euroa lautakuntaesitykseen verrattuna. Määrärahavaraus geotekniikkapalveluiden laitehankintoihin on euroa. Katu- ja viherpalvelujen laitehankintoihin on varattu euroa. Kaupunkimittausyksikön mittauslaitteiston uusimiseen määrärahavaraus on euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pitkävaikutteisten atk-ohjelmien ja lisenssien hankintamenot, tietojärjestelmien rakentamiskustannukset sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Lautakunta esitti talousarvioesityksen yhteydessä aineettomien hyödykkeiden hankintaan 0,28 milj. euroa. Kaikki aineettomien hyödykkeiden määrärahat on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon. Määrärahat kohdennetaan toteutuskelpoisille hankkeille projektiesitysten perusteella ja tietohallinnon johtoryhmän esityksestä kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Jatkuvat hankkeet Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa Hyväksyessään vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman valtuusto päätti oikeuttaa teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Tekninen lautakunta Sivu 17 / 43 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laittein rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja totesi, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä Uudelleen budjetoitavat määrärahat tarkentuvat vuoden 2013 tilinpäätösraportissa. Liitteen investointiosassa esitetään määrärahojen jako rakennushankkeille ja investointikohteille vuonna Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkinnät Antaessaan lausunnon vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta valtuuston neuvottelutoimikunta liitti neuvottelusopimukseen neuvottelujen aikana tehdyt pöytäkirjamerkinnät, joiden toteutumista seurataan muun talousarvioseurannan yhteydessä. Neuvottelusopimukseen sisältyy 19 pöytäkirjamerkintää. Pöytäkirjamerkinnät ovat liitteenä. Tiedoksi Tekninen ja ympäristötoimi, Olavi Louko Tekninen ja ympäristötoimi, Tanja Paananen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Tekninen lautakunta Sivu 18 / / / Kuusiniemi-nimisen kadun katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Raimesalo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Viherlaakso, eteläinen Kuusiniemi 6670/001 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Keskustelun kuluessa Kirsi Åkerlund ehdotti Lari Karreisen ja Pirkko Kuuselan kannattamina, että lautakunta palauttaisi asian uudelleen valmisteltavaksi. Jaakko Mauriala ilmoitti kannattavansa esittelijän ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lautakunnan tulee äänestää asiassa. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja asian uudelleen valmisteltavaksi palauttamista kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti yksi jäsen ja asian uudelleen valmisteltavaksi palauttamista (ei) kannatti yhdeksän jäsentä. Kaksi jäsentä äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi lautakunnan palauttaneen asian uudelleen valmisteltavaksi.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Tekninen lautakunta Sivu 19 / 43 Päätös Tekninen lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Liite Oheismateriaali 8 Suunnitelmaselostus 9 Pienennös katusuunnitelmasta 10 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio Selostus Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Kuusiniemi (Grännäs) katusuunnitelmaehdotus koskee uuden kadun rakentamista Viherlaaksossa. Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Rakennettava katu on päättyvä tonttikatu, jonka päässä on yhdistetty kääntöpaikka. Katusuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarvio on noin (alv 0 %), josta HSY:n osuus noin (alv 0 %).

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Tekninen lautakunta Sivu 20 / 43 Kadun vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat arviolta Katuosuus pyritään rakentamaan vuoden 2014 aikana. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on tehty vuoden 2013 aikana. Suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin Esittelytilaisuudessa kävi yksi asukas. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Nähtävilläpidosta kuulutettiin Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa MUISTUTUKSET Kuusiniemen katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Tekninen lautakunta Sivu 21 / / / Niittytaival-nimisen kadun katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Yrjö Länkelin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Niittymaa, Jousenpuisto / Niittytaival 6639/001 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 11 Suunnitelmaselostus 12 Pienennös katusuunnitelmasta 13 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä katusuunnitelma 6639/001 koskee Niittytaipaleen (Ängsedet) rakentamista asemakaavan mukaiseksi. Katu sijaitsee Niittymaan ja Jousenpuiston kaava-alueilla. Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Tekninen lautakunta Sivu 22 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Niittytaival on nykyinen tonttikatu, jonka pohjoisosasta tulee uusi yhdistetty jalankulku- ja pyörätie Niittyportille saakka. Niittytaipaleen rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu , josta vesihuollon osuus on Kadun ylläpitokustannuksien muutos on /vuosi. Katu rakennetaan vuoden 2014 aikana. Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on tehty vuoden 2013 alussa. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Tilaisuuteen ei saapunut yhtään asukasta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksista ei jätetty muistutuksia.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Tekninen lautakunta Sivu 23 / 43

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Tekninen lautakunta Sivu 24 / / / Friisinmäenaukion katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Raimesalo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Kellarinmäki - Friisinmäki Friisinmäenaukio 6626/001 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 14 Suunnitelmaselostus 15 Pienennös katusuunnitelmasta 16 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio Selostus Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Friisinmäenaukio (Frisbackaplatsen) katusuunnitelmaehdotus koskee uuden kadun rakentamista Kilossa. Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Tekninen lautakunta Sivu 25 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Uusi rakennettava katu on päättyvä tonttikatu, jonka päässä on yhdistetty kääntöpaikka ja lp-alue. Katusuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarvio on noin (alv 0 %), josta HSY:n osuus noin (alv 0 %). Kadun vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat arviolta Katuosuus pyritään rakentamaan vuoden 2014 aikana. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on tehty vuoden 2013 aikana. Suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin Esittelytilaisuudessa kävi kaiken kaikkiaan neljä asukasta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Nähtävilläpidosta kuulutettiin Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa MUISTUTUKSET Friisinmäenaukion katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Tekninen lautakunta Sivu 26 / 43

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Tekninen lautakunta Sivu 27 / / / Hentebynkadun ja Hentebynreitin katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Marjamaa, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelmaehdotuksen: Asemakaava-alue / Suunnitelman nimi Piirustus nro Suurpelto I / Hentebynkatu ja Hentebynreitti 5758/ Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 17 Suunnitelmaselostus 18 Pienennös katusuunnitelmasta 5758/ Pienennös katusuunnitelmasta 5758/ Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Vuosittaisen ylläpidon lisäkustannusarvio - Kustannusarvio Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Hentebynkadun (Hentebygatan) ja Hentebynreitin (Hentebystråket) katusuunnitelmaehdotus koskee Hentebynkadun kadunrakentamista sekä sen jatkeena olevan Hentebynreitin joukko-/raideliikenteen varauksen ja kevyen liikenteen yhteyden rakentamista Henttaalla. Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Tekninen lautakunta Sivu 28 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Hentebynkatu on tonttikatu, joka palvelee tulevaisuudessa mahdollisesti myös joukkoliikennettä (pikaraitiotievaraus). Hentebynkatu jatkuu pohjoisosalla Hentebynreittinä. Hentebynreitti on joukko-/raideliikenteelle sekä kevyelle liikenteelle varattu katu. Katusuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat yhteensä noin 1,49 milj. euroa (alv 0 %), josta vesihuoltotöiden osuus on n euroa. Katujen vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on arviolta noin Kyseisten katuosuuksien rakentaminen pyritään aloittamaan alkuvuonna Suunnitelmaselostus ja suunnitelmapienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma korvaa aikaisemman hyväksytyn version asemakaavamuutoksen takia. Katusuunnitelma on päivitetty eli tehty kesän ja syksyn 2013 aikana. Päivitettyä katusuunnitelmaluonnosta ei ole erikseen esitelty. Suunnittelun aikana on oltu vuorovaikutuksessa kadun varrelle tulevien tonttien rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa, heidän toiveensa huomioiden.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Tekninen lautakunta Sivu 29 / NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Nähtävilläpidosta kuulutettiin Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Hentebynkadun ja Hentebynreitin katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Tekninen lautakunta Sivu 30 / / / Yli-Suomenojan kaava-alueen katujen Finnoonlaaksontie ja Niittyrinne katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Peltola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Yli-Suomenoja / Finnoonlaaksontie, plv /002 Finnoonlaaksontie, plv /003 Niittyrinne 6556/004 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 21 Kooste suunnitelmista 6556/ Finnoonlaaksontien suunnitelma 6556/ Finnoonlaaksontien suunnitelma 6556/ Niittyrinteen suunnitelma 6556/ Finnoonlaaksontien ja Niittyrinteen katusuunnitelmien selostus 26 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Finnoonlaaksontie ja Niittyrinne / rakentamisen kustannusarvio

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Tekninen lautakunta Sivu 31 / 43 - Finnoonlaaksontie ja Niittyrinne / pinta-alat ja ylläpitokustannukset Selostus Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Yli-Suomenoja (Övre Finno) kaava-alueen katusuunnitelmaehdotukset koskevat kahden tonttikadun Finnoonlaaksontie (Finnodalsvägen) ja Niittyrinne (Ängsbacken) rakentamista Espoon Nöykkiössä (Nöykis). Katusuunnitelmaehdotuksista ei jätetty muistutuksia. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Finnoonlaaksontie on Nöykkiössä sijaitseva tonttikatu. Kadun kustannusarvio on noin , josta vesihuollon osuus on noin Kadun vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on noin Niittyrinne on Nöykkiössä sijaitseva tonttikatu. Kadun kustannusarvio on noin , josta vesihuollon osuus on noin Kadun vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on noin

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Tekninen lautakunta Sivu 32 / 43 Katusuunnitelmien suunnitelmaselostus ja pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuosien aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Tilaisuuteen saapui neljä osallistujaa. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Finnoonlaaksontien ja Niittyrinteen katusuunnitelmaehdotuksista ei jätetty muistutuksia. Tiedoksi

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Tekninen lautakunta Sivu 33 / / / Valtuustokysymys leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Sirén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Mari Nevalaisen ja 30 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymyksen, joka koski leikkipuistojen ylläpitoa, kunnostamista ja lakkauttamista, sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 27 Esimerkki puistosuunnitelmasta: Nihtimäki 28 Esimerkki Nihtimäen puiston kustannuksista - Valtuustokysymys Selostus Mari Nevalainen ja 30 muuta valtuutettua tekivät valtuustokysymyksen, joka koski leikkipuistojen ylläpitoa, kunnostamista ja lakkauttamista. Valtuustokysymyksessä pyydettiin vastauksia leikkipuistoja koskeviin kysymyksiin. Alla on ensin kysymys ja sen jälkeen vastaus kyseiseen kysymykseen. Mitkä EU:n direktiivit säätelevät leikkipuistojen rakentamista ja ylläpitoa ja miten? EU:n leikkipuistoja koskevat vaatimukset koskevat erityisesti turvallisuutta sekä tuoteturvallisuutta, jotka direktiivit on huomioitu Suomen lainsäädännössä. Kuluttajaturvallisuuslaki /920 korvasi aiemman "lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta /75". Vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslaki määrää, että leikkipaikan omistajan ja ylläpitäjän (palvelun tarjoaja) tulee pitää leikkikenttä turvallisena, olipa leikkipaikka ja sen välineet minkä ikäisiä

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Tekninen lautakunta Sivu 34 / 43 tahansa. Lain mukaan kaupungin tai taloyhtiön leikkipaikkapalvelujen tarjoajalla on oltava riittävät tiedot niihin liittyvistä riskeistä. On huolehdittava, ettei leikkipuistoa ja niissä olevia välineitä käyttävälle aiheudu terveydellisiä riskejä. Kiinteistöjen pihaleikkivälineiden turvallisuudesta vastaavat taloyhtiöt tai asuntoyhteisöt. Vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslaki edellytti myös palveluntarjoajan laativan turvallisuusasiakirjan. Espoon tekninen keskus laati kaikista leikkija asukaspuistoista sekä muutamista muista viheraluepalveluista turvallisuusasiakirjan riskinarviointeineen. Lisäksi jokaisesta uudesta leikkija asukaspuistosta tehdään vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslain ilmoitusvelvollisuusvelvoitteen mukainen palvelun ilmoitus ennen palvelun tarjoamisen aloittamista. Leikkipuistoja kunnossapidetään Espoossa, kuten muuallakin Suomessa, kaupungin toimesta, koska kunnossapito perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslakiin. Kunnossapitoa tekee leikkipuistoissakin Espoossa joko kilpailutettu yksityinen alueurakoitsija (Tapiola, Pohjois-Espoo) tai Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos. Leikkipuistojen hoito on systemaattista, viikoittaista työtä ja hoitotoimenpiteet on ohjeistettu valtakunnallisella tasolla. Hoitotoimenpiteet on määritelty valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen VHT 2011 mukaisesti, yleensä leikkipuistojen hoitoluokka on A2-A3 riippuen leikkipuiston osa-alueesta. Mikäli leikkipaikan yksittäinen kaluste tai varuste ei täytä turvallisuusstandardeja, ao. leikkipaikkaa ei ole syytä kokonaisuudessaan välittömästi perusparantaa. Tällöin ylläpidon toimesta yksittäinen leikkiväline korjataan tai korvataan mahdollisuuksien mukaan vastaavalla tuotteella. Mikäli leikkivälineen korjaamiseen tai korvaamiseen ei ole mahdollisuuksia, on ylläpidolla velvoite poistaa tuote välittömästi. Mitä EU-direktiivit merkitsevät lakkauttamisuhan alla olevien puistojen kohdalla - työnä ja kustannuksina? Keskimäärin leikkipuiston perusparannus maksaa noin euroa. Perusparannuksen kustannuksiin vaikuttaa leikkipuiston koko ja tarkemmin tehtävät toimenpiteet. Liitteinä ovat esimerkinomaisesti vuoden 2013 suunnittelukohteen Nihtimäenpuiston asemapiirustus ja kustannusarvio nimikkeittäin, joista voi arvioida yleispiirteisesti eri rakennusosien kustannuksia ja kustannusten jakaumaa. Keskimäärin uuden leikkipuiston vuosittainen ylläpito maksaa noin euroa/v. Yksittäisen leikkivälineen uusiminen tai korjaaminen maksaa joistakin sadoista euroista jopa kymmeneen tuhanteen euroon riippuen välineen kunnosta, tehtävästä toimenpiteestä ja välineen koosta sekä sen monipuolisuudesta. Esimerkinomaisesti Mikkelänrinteen leikkipuiston vuosittaiset hoitokustannukset ovat euroa/vuosi, puiston pinta-ala on m 2. Asukaspuistojen vuosittaiset hoitokustannukset ovat suuremmat.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Tekninen lautakunta Sivu 35 / 43 Esimerkinomaisesti Matinkylän asukaspuiston vuosittaiset hoitokustannukset ovat euroa/vuosi, puiston pinta-ala m 2. Kustannustiedot perustuvat Espoon neliöhintaan A2- hoitoluokassa 2,20 euroa/m 2. Leikkipuistoissa vuosittaisessa hoidossa yleisesti suoritettavia hoitotehtäviä ovat: Kevät- ja syyssiivoukset: - hiekoitushiekan poisto, eloperäinen jäte poistetaan Puhtaanapito - roska-astioiden tyhjentäminen - irtoroskien kerääminen alueelta - valetun turva-alustan puhtaana pitäminen - roska-astioiden toimivuuden tarkastaminen ja astioiden vaihtaminen - uusiin roska-astioihin tarvittaessa. Kasvillisuuden hoito: - nurmikoiden leikkaaminen (lannoitus, kalkitus), paikkaaminen - pensaiden leikkaaminen - puiden leikkaaminen - rikkakasvien torjunta - vaarallisten puiden poisto - puiden tuentojen tarkastaminen Leikkivälineiden turvatarkastukset - säännölliset silmämääräiset turvatarkastukset - kaksi toiminnallista turvatarkastusta ja yksi vuositarkastus, joista kirjalliset - raportit. Leikkivälineiden kunnossapitotoimet - rikkoutuneiden osien vaihtaminen uusiin - rikkoutuneiden leikkivälineiden purkaminen ja poiskuljettaminen - leikkivälineiden maalaaminen - uuden leikkivälineen asentaminen - leikkihiekan vaihtaminen kerran vuodessa - turvahiekan lisääminen ja möyhiminen tarvittaessa Leikkipuiston rakenteiden kunnossapito - aitojen ja porttien ylläpito, kunnostus, maalaus - katosten, penkkien, pöytien, portaiden ja muiden rakenteiden ylläpito, kunnostus ja maalaus - porttien toiminnan varmistaminen talvisin - leikkipuiston tietotaulujen ylläpitäminen - leikkialueen ympäristön pitäminen turvallisena, riskien arviointi ja poistaminen Ilkivaltaan liittyvät kunnostustyöt - töhryjen poisto leikkipaikoilta - rikkoutuneiden leikkivälineiden, roska-astioiden, rakenteiden kunnostus ja uusiminen - vioittuneen kasvillisuuden kunnostaminen tai uusinta

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Tekninen lautakunta Sivu 36 / 43 Pintamateriaalit - kivituhkapintojen kunnossapito, tasoittaminen, uuden materiaalin kuljettaminen ja levittäminen - talvikunnossapidettävien väylien auraaminen - rikkakasvien poisto väyliltä ja kivituhkapinnoilta - katemateriaalien levittäminen. Puistoissa ei ole jokaisen puiston yksittäisen toimenpiteen yksityiskohtaista seurantaa em. kustannuksesta. Syy leikkipuiston perusparannukselle on kuluttajaturvallisuuslain mukainen havaittu turvallisuusperuste. Tällöin kuntotarkastuksissa on havaittu sellaisia puutteita, joita ei voida enää normaalein kunnossapitotoimin hoitaa. Esim. leikkivälineiden ja turva-alustojen kunnossa sekä rakenteissa ja aidoissa on sellaisia vikoja, että puisto on kokonaisuudessaan perusparannettava. Käytetyimmät leikkipuistot saattavat tulla perusparannusikään vuoden kuluessa. Kun puisto on ao. vaiheessa, viheralueiden suunnittelusta vastaava tilaaja teknisessä keskuksessa arvioi, onko puiston perusparannukselle perusteet vai onko ao. palvelu tarjottavissa ja olemassa jo läheisyydessä hyvin saavutettavissa. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon laajemman alueen väestörakenne ja sen kehitys väestöennusteiden mukaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mikäli leikkipaikkaa ei ole syytä kunnostaa/perusparantaa kokonaisvaltaisesti, puretaan kohteen leikkitoiminto/palvelu erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Alue kuitenkin viimeistellään ja se säilyy viheralueena. Ylläpidettävä katu- ja puistoalueiden pinta-ala kasvaa Espoossa noin 3-5 % vuosittain. Reaalisesti kustannustasoon verrattuna ylläpidon käyttötalouden määrärahat eivät ole kasvaneet koko tällä vuosituhannella. Tämä kehitys pakottaa kaupungin priorisointiin myös leikkipuistoverkoston osalta. Onko kaikkien puistojen täytettävä EU:n turvamääräykset? Voisiko osa puistosta olla esim. perhe- tai lähipuistoja - perheiden ja asukkaiden yhteisiä kohtaamispaikkoja, joilla ei ole yhtä tiukkoja turvallisuusvaatimuksia? Voidaanko lakkautettavat leikkipuistot muuttaa tällaisiksi "perhepuistoiksi", jolloin ne olisivat edelleen virkistyskäytössä, mutta turvallisuusvaatimukset voisivat olla lievemmät? Lakeihin perustuvat turvallisuusvaatimukset eivät valitettavasti yleisillä alueilla ole missään toista lievemmät, vaan vaatimukset ovat tasapuolisia koskien kaikkia alueita. Lakkautettavat leikkipuistot säilyvät edelleen viheralueina. Esimerkiksi Kaskivuoressa huolehditaan käytävistä, viimeistelystä ja istuskelu- ja oleskelumahdollisuuksista lisäämällä penkkejä.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Tekninen lautakunta Sivu 37 / 43 Onko Espoossa tutkittu olemassa olevien leikkipuistojen käyttäjäprofiilia ja/tai käyttöastetta? Jos on, millaiset ne ovat lakkauttamisuhan alla olevissa puistoissa? Teknisen keskuksen ammatillisen kokemuksen ja asukas- sekä leikkipuistojen suunniteltujen ja toteutettujen toimintojen perusteella voidaan arvioida asukaspuistoissa käyttäjien olevan vauvasta senioreihin. Pienissä leikkipuistoissa, joita Espoossa on 190, painottuu päiväkotiikäiset ja sekä alakouluikäiset käyttäjät enemmän verrattuna asukaspuistoihin. Asukaspuisto, joita Espoossa on 11, eroaa leikkipuistosta siten, että alueella on asemakaavallisesti enemmän pintaalaa ja puistossa on asukaspuistorakennus. Toiminnot ovat siten monipuolisia ja erityisesti suunnattu eri-ikäisille vauvasta senioreihin. Myös eri taustaiset asukkaat käyttävät eri-ikäisten asukkaiden ohella samantyyppisiä toimintoja ja palveluita leikki- ja asukaspuistoissa. Esteettömyys on yksi huomioitu seikka suunnittelussa ja alueiden käyttäjäprofiilissa. Käyttö on vilkkainta keväästä syksyyn ja erityisesti käyttöä on arkisin ennen lounasaikaa, koulupäivän jälkeen sekä viikonloppuisin ja loma-aikoina. Myös käyttöasteesta on jossain määrin käytännön ylläpitokokemusta ja tietämystä, koska Tekninen keskus on vastannut pitkään leikkipuistojen ylläpidosta. Tämän lisäksi saamme palautetta Asiakaspalvelusta. Jokaisen kohteen tullessa suunnitteluun tarkastellaan myös ao. laajemman alueen asukasmäärä ja jakauma nyt sekä arvioitu kehitys väestöennusteiden perusteella taustaksi käyttöasteen osalta. Lisäksi yleisötilaisuudessa sekä suunnitelmien viennillä nettiin palautteen mahdollistamiseksi on mahdollista saada asiaan liittyen asukkaiden näkemyksiä. Esimerkiksi Soukan Kaskivuoren puiston poistamisessa kunnossapidosta saadun tiedon mukaan käyttäjämäärät ovat varsin vähäiset. Lisäksi kaupungin edustaja osallistui Soukan asukaskävelylle aiemmin ja kyseli mielipiteitä leikkipaikan poistamisesta. Keskusteluissa poistamista ei vastustettu, mutta toivottiin mm. penkkejä oleskeluun. Suunnitelmasta saadussa palautteessa myös puollettiin leikkipaikan poistamista. On syytä huomata, että itse viheraluetta ei poisteta. Esimerkiksi Kaskivuoressa huolehditaan käytävistä, viimeistelystä ja istuskelu- ja oleskelumahdollisuuksista lisäämällä penkkejä. On myös hyvä tiedostaa, että päiväkotien pihat ovat kaikkien espoolaisten käytettävissä leikkipaikkoina päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella (ilta, viikonloput). Onko leikkipuistosuunnitelmia laadittaessa otettu huomioon erilaiset sosiaaliset kysymykset kuten aluekohtainen viihtyvyys, alueellinen eriarvoisuuskehitys sekä leikkipuistojen merkitys perhepäivähoitajien ja kotona olevan vanhemman hoidettavien lasten kannalta? Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon laajemman alueen väestörakenne ja sen kehitys väestöennusteiden perusteella, tasapainoinen palvelurakenne eri alueilla, sekä se, että leikkipuistoja voivat käyttää ilman käyttörajoitetta myös alueen perhepäivähoitajat sekä kotona