STUDIA MILITARIA 19. maaliskuuta 2015
|
|
- Mari Sofia Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 STUDIA MILITARIA 19. maaliskuuta 2015 (seminaarialustus) VIRHEITÄ VAI PROPAGANDAA Analyysi maailmansotien väliajan sotalaivoja esittävistä postimerkkijulkaisuista
2 2 EUROOPASSA JULKAISTUT SOTALAIVAPOSTIMERKIT Postimerkeistä keskusteltaessa kuulee joskus puhuttavan propagandasta: propagandapostimerkeistä. Ehkä tunnetuin tämän alan asiantuntija oli Hitlerin Saksan kansanvalistusja propagandaministeriksi nimetty Paul Joseph Goebbels. Hän painatti useita postimerkkisarjoja puhtaasti propagandatarkoituksiin. Hänen käskemät sotalaivoja kuvaavat postimerkit julkaistiin vasta toisen maailmansodan aikana. Tämän tarkastelun kohteena on maailmansotien väliaikana ( ) Euroopassa julkaistut sotalaivapostimerkit. Vertailuna on myös taulukkomuodossa Euroopan ulkopuolella samanaikaisesti julkaistut sotalaiva-aiheiset postimerkit. Postimerkin kuvaa voidaan tulkita monesta näkökulmasta: - sisältö (ikonografinen analyysi), - rakenne (formalistinen analyysi) - mielikuvana (subjektiivinen tulkinta) - konteksti suhteessa maailman tapahtumiin - symboliikka (semioottinen analyysi) - viittauksia muihin teoksiin (intertekstuaalisuus) Euroopassa rauhan aikana maata julkaisi 22 kertaa yhteensä 45 sotalaivapostimerkkiä. Euroopan ulkopuolella myös 11 maata julkaisi 21 kertaa yhteensä 52 sotalaiva-aiheista postimerkkiä. Kaikkiaan julkaisijat sijaitsivat Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Väli- sekä Etelä-Amerikassa. Vastaavasti Pohjois-Amerikassa, Oseaniassa ja Australian alueella ei julkaistu aiheesta yhtään postimerkkiä. Painopiste oli selvästi Euroopassa. Liite 1 ja Liite 2 sisältävät Euroopan ja muun maailman julkaisuluettelot maittain. Seuraavaksi käsittelen kaikki maailmansotien väliaikana Euroopassa julkaistut sotalaivapostimerkit maittain aakkosjärjestyksessä. Kunkin postimerkkijulkaisun oheen on lisätty lyhyesti poliittisia ja muita merkittäviä tapahtumia, jotta saa jonkinlaisen käsityksen julkaisuajan historiallisesta kontekstista. EUROOPPA
3 3 Britannia, Gibraltar v 1931 (4:n postimerkin sarja) Merkkisarjassa on yleismerkeille tyypillisesti samalla kuvalla varustettuja, mutta (postillisen tarpeen mukaisesti) eri nimellisarvoisia merkkejä. Näkymä on mereltä Gibraltarille. Taustalla erottuu selvästi tunnistettava Gibraltarin apinavuori Monte Hacho. Gibraltarin vartioima kapea ja matala salmi johtaa Atlantilta Välimerelle. Alue on strategisesti erittäin merkittävä. Gibraltar kuuluu Britannialle statuksella British Overseas Territory (BOT). Britannian kuninkaana oli vuonna 1931 Yrjö V, joka on kuvattuna postimerkin oikeassa kulmassa. Lisäksi kuvassa suurimpana aluksena on Britannian merivoimien yhden mahtavimman sotalaivaluokan taisteluristeilijä Renown ( tn ja 3x2 15 :n päätykistö). Britannian merivoimien yksi tärkeimmistä tehtävistä oli suojella Kansainyhteisönsä kauppamerenkulkua eli merten vapaata käyttöä. Postimerkki ilmentää Britannian ja Kansainyhteisön kauppamerenkululle tärkeitä asioita: voimaa, valtaa, kauppamerenkulun turvaamista sekä strategisen salmen vartiointikykyä. Britannia, Gibraltar v 1938 (3:n postimerkin sarja) Kuningas Yrjö V kuoli vuonna 1936, jolloin kuninkaaksi nousi Edward VIII, mutta vain vajaaksi vuodeksi. Joulukuun kuninkaaksi kruunattiin Yrjö VI. Hän joutui keskelle nopeasti kiihtyvää laivastojen varustelua muun muassa Hitlerin Saksan kanssa. Lisäksi Britannian Kansainyhteisö oli kehittymässä nykyiseen muotoonsa, kun hän julistautui Kansainyhteisön ensimmäiseksi päämieheksi (Head of the Commonwealth). Vallan osoitukseksi Gibraltar julkaisi vuonna 1938 uuden postimerkin, jossa Yrjö VI on kuvattuna vasemmassa yläkulmassa. Kuva-aihe on muuten sama vuoden 1931 Gibraltarin näkymä saman taisteluristeilijä Renown kanssa. Virhe kuvassa syntyy siitä, että kyseinen Renown oli syyskuusta 1936 elokuuhun 1939 telakalla Portsmouthissa modernisoitavana. 1 Voidaan tietysti spekuloida, että kyseessä olisi sisarlaiva Repulse, mutta sekin siirrettiin vuonna 1938 (kesken Espanjan sisällissodan) modernisoitavaksi Britanniaan, josta se valmistui seuraavana vuonna. 2 1 Conway s , Parkes, Oscar: British Battleships, 614.
4 4 Britannia, Malta 1901 (1/8 yleismerkkisarja) Maltan (BOT) pääkaupungin Vallettan satamaa kuvaava yleiskäyttöön (YM) tarkoitettu postimerkki. Tämä postimerkki on taustalla tarkastelun kohteena olevaan seuraavaan vuoden 1938 satamaa kuvaavaan merkkiin. Britannia, Malta 1938 (1/21 yleismerkkisarjasta) Tämän postimerkin taustakuva on vuoden 1901 merkistä. Maltan strateginen merkitys Britannialle oli hyvin oleellinen laivaston huoltotukikohtana molemmissa maailmansodissa. Uuden kuninkaan Yrjö VI:n tultua valtaan ja maailmantilanteen kiristyttyä niin myös Maltalla julkaistiin kuningasta ja Välimeren vapaata ja turvallista kauppamerenkulkua tukeva postimerkkisarja vuonna Postimerkin yksityiskohtiin tehtiin kolme merkittävää muutosta. Aikaisempi satamaan tulossa oleva laiva muutettiin Britannian tukikohtia ja kauppamerenkulkua suojaavaksi taistelualukseksi (tyylitelty sota-alus). Tukikohdan merkitystä ja valtaa kuvastamaan laitettiin hallitsijan GRJ-merkki (Georgius Rex Imperator, George King and Emperor) oikeaan yläkulmaan. Lisäksi satama nimettiin pääsatamaksi (Grand Harbour), jota se ehdottomasti oli ollut edellisessä maailmansodassa. Espanja 1938 (6-, 3- ja 2-merkin sarjoja) Espanjan filatelian osalta tähän tutkimukseen liittyy kaksi ajanjaksoa: I) tasavalta-aika ja II) kapinallisten kansallinen Espanja Eli osan aikaa oli voimassa kaksi hyväksyttyä postimerkkijulkaisijaa Republica Espanola ja Correos Espana. Espanjan sisällissodassa ( ) myös laivasto jakautui kahteen osaan vallassa oleviin tasavaltalaisiin ja Francon johdolla haastamaan lähteneisiin kansallismielisiin. Pääosa laivastosta oli tasavaltalaisten kontrollissa, mutta sodan alkupäivinä kansallismieliset pystyivät valtaamaan kaksi laivastoasemaa Ferrolin ja Vigon, joissa oli taistelulaiva Espana (ex Alfonso XIII) ja myöhemmin tärkeäksi osoittautunut kevyt risteilijä Almirante Cervera sekä rakenteilla olleet risteilijät Canarias ja Baleares 3. 3 Conway s , 398.
5 5 Espanjalla oli hyvä sukellusvenelaivasto useimpiin muihin eurooppalaisiin maihin nähden. A-luokan veneet vanhenivat kuitenkin romutuskuntoon 1930-luvun alussa. B- luokan veneet upotettiin tai itse upotettiin sisällissodan aikana. C-luokan kaksi sukellusvenettä (C-2 ja C-4) olivat Ranskassa telakalla kunnostettava postimerkin julkaisuaikana ja muut upotettuina. D-luokan rakentaminen keskeytyi sisällissodan aikana valmistuen vasta toisen maailmansodan päätyttyä. Toisin sanoen sukellusvenepostimerkkisarjojen ilmestymispäivänä 15 sukellusveneestä oli olemassa enää vain kolme (3) B-luokan venettä, jotka nekin upotettiin seuraavan vuoden kuluessa. Espanjan tasavallan postimerkeistä (Republica Espanola) saa kuitenkin sukellusveneistä käyttökelpoisen ja tehokkaan kuva. Kansallismielisillä (fasisteilla) ei ollut sukellusveneitä hallussaan, mutta Saksa ja Italia tukivat heitä omilla sukellusveneillään 4. Espanjan tasavaltalaisten pintalaivaston tila oli myös huono kesällä Kaikki kolme taistelulaivaa oli tavalla tai toisella menetetty. Kaksi vanhaa vuosina valmistunutta risteilijää ja kolme rakennettua Alsedo-luokan hävittäjää olivat käytössä. Uusia oli rakenteilla, mutta sisällissota hidasti niiden valmistumista. 5 Espanjan francolaiset olivat kyenneet sisällissodan alkuvaiheessa kaappaamaan muutaman taistelualuksen kuten aikaisemmin totesin. Risteilijä Almirante Cerveran avulla Franco pystyi lisäämään ja huoltamaan joukkojaan, jotka hyökkäsivät Madridiin. 6 Lähes ainoasta varteenotettavasta taistelualuksesta Almirante Cerverasta julkaistiin Francon toimesta yleispostimerkki kahdella nimellisarvolla poikkeuksellisesta peräkuvakulmasta. Näin saatiin suuren nykyaikaisen taistelualuksen kansallismielisestä lipusta parempi propagandakuva. Italia 1931 (1/3) Italia oli yksi viidestä Washington laivastosopimuksen allekirjoittajavaltioista. Kokouksessa päätettiin muun muassa risteilijän maksimitonnistoksi tn ja tykistön maksimikaliiberiksi 8. Ensimmäiset italialaiset sopimusristeilijät olivat Trento-luokan Trento ja Trieste. Italialla ja Ranskalla oli Välimerellä kova keskinäinen varustelukilpailu, mikä johti mm. kieltäytymiseen hyväksyä seuraavaa Lontoo 1930 kansainvälistä laivastosopimusta. So- 4 Conway s , Conway s , sama
6 6 pimuksessa ei päästy yhteisymmärrykseen maiden taistelualusten keskinäisistä tonnistomääristä. 7 Vuonna 1931 julkaistiin Italian merisotakoulun 50-vuotisjuhlamerkki, jossa komeilee upouusi risteilijä Trento. Italia 1932 (1/16 yleismerkkisarja) Mussolinin valtaantulon (fasistien vallankaappauksen) 10-vuotisjuhlamerkki. Italian kuningaskunta säilyi, mutta valtaa käytti diktatorisesti Mussolini (Il Duce). Yksi merkeistä kuvaa selvästi valtaa, koska kaikki puolustushaarat ovat Mussolinin johdossa. Tähän aikaan Välimeren herruutta tavoittelivat Italia ja Ranska, josta oli osoituksena molempien taholta Lontoo-1930 laivastosopimuksen hylkääminen. Italia 1934 (2/16) Fiume (osa nykyistä Kroatiaa) oli Rapallon sopimuksen ( ) mukaisesti ikuisesti itsenäinen vapaavaltio. Sen itsenäisyys kesti kuitenkin vain asti, kun Italian fasistit tekivät vallankaappauksen. Rooman sopimuksen perusteella Fiume liitettiin Italiaan. Fiumen Italiaan liittämisen 10-vuotisjuhlamerkkisarjassa on kaksi postimerkkiä, joissa esiintyy sotalaiva. Toisessa merkissä kuningas Emmanuel III vierailee Fiumessa risteilijä Brindisin (ex Helgoland) mukana. Toisessa postimerkissä risteilijän keula on liitetty historialliseen taustaan osoittamaan valtaa, voimaa ja merenherruutta. Italia 1934 (2/7) Mussolinin aikana julkaistiin seitsemän postimerkin sarja, joka oli omistettu urhoollisuudelle. Yhtenä kuvana on moottorivene syöksymässä kohti rantaan ja taustalla näkyy tykistöalus massiivisten tykkien kera ja taivaalla tarkkailee lentokone osoittamassa kehityksen tasoa ja yhteistoimintakykyä. Postimerkistä on kaksi eri nimellisarvoa, joka osoittaa halun levittää kuvan sanomaa tehokkaista merivoimista ja urhoollisuudesta mahdollisimman laajalti. 7 Conway s , 280.
7 7 Italia, Dodekanesian saaret (Egeanmerellä) (2/7) Italian vuoden 1934 urhoollisuusmerkit julkaistiin myös päällepainamina miehitetyillä Kaakkois-Egeanmeren Dodekanesian saarilla vuonna Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa saaret luovutettiin takaisin Kreikalle. Jugoslavia 1939 (1/4) Maailmansodan syttyessä Jugoslavia oli jo hajanainen sisäpoliittisista syistä. Kroaattinationalistit olivat murhannet vuonna 1934 kuningas Aleksanteri I:n. Hänen poikansa, tuleva kuningas Pietari II, oli tällöin vielä liian nuori (11 v) ryhtyäkseen isänsä täysivaltaiseksi seuraajaksi. Syyskuun hän täytti 16 vuotta, jolloin hänen kunniakseen ja varojen keräämiseksi Adrianmeren puolustusmenoihin julkaistiin neljän postimerkin sarja. Sarjassa on yksi sotalaivapostimerkki hävittäjä Dubrovnikista. Alus oli valmistunut Britanniassa vuonna Se oli yksi aikansa suurimmista hävittäjistä (1880 tn) 8. Kuva edustaa hyvin sitä vartiointivoimaa, minkä haluttiin jatkuvan Jugoslavian rannikolla, johon postimerkin lisämaksun tuottokin haluttiin suunnata. Hitlerin Saksa ja Italia miehitti Jugoslavian vajaassa kahdessa viikossa maaliskuussa Tuolloin 18-vuotias kuningas Pietari II pakeni hallituksen kanssa Kreikan, Jerusalemin ja Kairon kautta Lontooseen, eikä koskaan palannut elävänä kotimaahansa. Kreikka 1927 (1/15 yleismerkkisarja) Maailmansotien väliaikana Kreikka ja Turkki ylläpitivät merivoimiensa keskinäistä varustelukilpailua, mutta maiden talousongelmat hillitsivät sitä. Suurempi uhka 1930-luvun lopulla alkoi kuitenkin tulla Italian suunnalta. Italialla oli laajentumispyrkimyksiä Albanian kautta Kreikkaan. Toiminta Kreikan merivoimia vastaan alkoivat maailmansodan sytyttyä. 9 Kreikkalaiselle yleismerkkisarjalle on päässyt yksi sotalaiva, risteilijä Georgios Averoff. Vuodelta 1910-luvulta peräisin oleva tn:n risteilijä modernisoitiin vuosina Ranskassa. Näin ollen postimerkin kuvassa se edusti Kreikan merivoimien 8 Conway s , Conway s , 404.
8 8 nykyaikaisinta ja ainoaa suurta taistelualusta vuonna Kreikalla oli vain kaksi suurempaa taistelualusta, mutta ne olivat dreadnought-ajan taistelulaivoja, joilla ei ollut enää sotilaallista käyttöarvoa 1930-luvulla. Jostain käsittämättömästä syystä postimerkissä näkyvä Georgios Averoff on kuitenkin vanhassa ulkomuodossaan. Näin ollen uudistetun etumaston ja siinä olevien nykyaikaisten tulenjohtolaitteiden sekä kylkipanssaroinnin tuoma kuva nykyaikaisesta ja taistelukykyisestä aluksesta jää puuttumaan. Postimerkki on hyvä esimerkki huonosta propagandasta. Kreikka 1933 (1/3) Kreikkalainen amiraali, Balkanin sotien sankari ja kahdesti presidentiksi valittu Pavlos Kountouriotis sai kunniakseen postimerkin vuonna Hänen kuvansa lisäksi postimerkissä näkyy taustalla risteilijä. Valitettavasti risteilijä on edelleen vanhassa ulkoasussaan oleva risteilijä Georgios Averoff. Neuvostoliitto 1928 (1/4) Neuvostoliitossa juhlistettiin neljän postimerkin sarjalla puna-armeijan 10-vuotista olemassaoloa. Yksi merkki kuvaa taustalla olevaa sotalaivaa, jonka edessä seisovan matruusin merimieslakissa lukee Aurora. Todennäköisesti tästä syystä myös sotalaiva on usein nimetty risteilijä Auroraksi. Näin ei kuitenkaan ole savupiippujen ja rungon muodon perusteella. Neuvostoliitto 1930 (1/3) Vuoden 1905 vallankumouksen levottomuudet, tyytymättömyys ja kapinat johtivat rajoitettuun keisarin valtaan, Duman perustamiseen ja Venäjän perustuslakiin v Vallankumouksen 25-vuosipäivän kunniaksi julkaistiin kolmen postimerkin sarja, joista yhdessä on Potemkin-Tavricheski -luokan taistelulaiva Potemkin. Se tuli kuuluisaksi miehistökapinastaan Mustallamerellä. Kapinan jälkeen aluksen nimi muutettiin Panteleimon ksi. Jotkut tutkijat pitivät tätä kapinaa bolševikkien vuoden 1917 vallankumouksen esinäytelmänä. Postimerkin kuva ei anna oikeutta alukselle, joka ensimmäisen maailmansodan päätyttyä tehtiin brittiläisten toimesta vuonna 1918 kulkukyvyttömäksi ja romutettiin pian sen jälkeen.
9 9 Neuvostoliitto 1938 (1/5) Vuonna 1938 julkaistiin kommunistien nuorisojärjestön 20-vuosijuhlamerkkisarja. Yhdessä postimerkissä esiintyy sotalaiva ja matruusi, jonka lakkinauhassa lukee Marat. Se viittaa vuonna 1915 valmistuneeseen Gungut-luokan taistelulaiva Petropavlovskiin, joka vuonna 1921 nimettiin Marat ksi. Kuvassa oleva alus on kuitenkin risteilijä Profintern (ex Svetlana tai tuleva Krasnyi Krym ). Neuvostoliitto 1938 (2/7) Neuvostoliiton puna-armeijan 20-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistu seitsemän postimerkin sarja sisältää kaksi merkkiä, joissa on sotalaiva osittain kuvattuna. Neuvostoliitolle tyypilliseen tapaan kuvassa on jos mahdollista kolmen puolustushaaraan kalustoa ja sotilas. Esimerkkinä on 10 kopeekan merkki. Tällä menettelyllä saadaan kuva tehokkaista ja iskukykyisistä kansan asevoimista. Painosmäärät ovat lisäksi poikkeuksetta hyvin mittavat. Toisessa merkissä kuvatut alukset kuuluivat Venäjän ensimmäiseen dreadnoughtajan Gungut-taistelulaivaluokkaan. Alusluokka oli tarkoitettu Itämeren laivaston käyttöön. Petropavlovski (eli Marat 1921 jälkeen) oli pitkään neljästä aluksesta ainoa bolsevikkien käytössä ollut taistelulaiva, koska lama ja osin sekasortoinen tilanne oli saattanut muut vuonna 1915 valmistuneet alukset huonoon kuntoon. Lopulta 1930-luvulla kolme taistelulaivaa modernisoitiin perusteellisesti. Puna-armeijan 30 kopeekan postimerkissä näkyy kaikki kolme (Oktrjabskaja Revolutsia, Parizhskaua Kommuna ja Marat) modernisoitua alusta jonossa. Uppouman tn ja 4x3 12 :n päätykistön perusteella alukset olivat Itämeren alueen voimakkaimmat taistelualukset. 10 Etummaisen taistelulaivan uusista mastojärjestelyistä, tulenjohtolaitteista ja 3x12 :n keulatykkitornista näkyy osa. Noin vuosi ennen maailmansodan alkua julkaistut postimerkit esitteli kansalle Itämeren laivaston voimaa. Talvisodassa ennen jäätalvea Oktrjabskaja Revolutsia ja Marat tulittivat Koivistolla Saarenpään linnaketta Conway s , 322.
10 10 Ranska 1939 (1/1) Ranskassa keväällä 1939 ilmestynyt merkki näyttää sanomaltaan selvältä. Uusi suuri nykyaikainen sotalaiva on saanut edesmenneen kunnioitetun pääministeri Clemenseaun nimen vajaa kahdeksan kuukautta ennen sodan alkua. Näin asia ei kuitenkaan ole. Postimerkin kuvassa oleva alus on tn 2x4 13 :n tykistön Dunkerque-luokan taisteluristeilijä Dunkerque. Postimerkin teksti Clémenseau 17 Janvier 1939 viittaa tn 2x4 15 :n tykistön Richelieu-luokan taistelulaiva Clémenceauhun, jonka köli laskettiin , se ei kuitenkaan koskaan valmistunut. Se pommitettiin keskeneräisenä upoksiin telakka-alueelle sodan aikana. Kaksi sisarlaivaa pääsivät puolivalmiina pakoon Casablancaan ja Dakariin. Ne valmistuivat vuosina 1940 ja Neljännen aluksen tilaus peruttiin. Miksi tämä virhe? Ensiksikin on vaikea ymmärtää, miksi virhettä ei ole korjattu laivapostimerkkiluetteloissa vuosikymmenien aikana. Toiseksi Ranskalla oli selvä tarve julkaista 1930-luvun lopun varustelupaineiden alla kansalle kuva voimakkaasta laivastosta, jota postimerkki hyvin edustaa. Dunkerque rakennettiin Saksan Deutschland-luokan ja Italian Trento-luokan raskaita risteilijöitä vastaan. Romania 1931 (1/5) Romanian laivaston perustamisesta oli kulunut 50 vuotta, kun sen kunniaksi julkaistiin neljän postimerkin sarja Merkkisarja kuvaa Romanian merivoimien järjestelmällistä kehitystä, joka oli suuntautunut Tonavan jokitykkiveneiden ja monitorien sekä Mustanmeren hävittäjien ja sukellusveneiden hankintaan. Köyhän maan suurin satsaus oli Britanniassa suunniteltujen ja Italian Napolissa rakennettujen vuonna 1930 valmistuneiden kahden hävittäjän hankinta. Regele Ferdinand ja Regina Maria esiintyvät näyttävästi 20 Lei postimerkillä. Merkittävää aluksissa oli se, että ne varusteltiin saksalaisten ja ruotsalaisten laitteilla ja aseilla. Alun perin aluksia piti valmistua neljä kappaletta, mutta kahden viimeisen rakentamista ei koskaan aloitettu. Muita suuria aluksia Romanialla ei ollut.
11 11 Romania 1936 (1/5) Vuonna 1936 Romanian ensimmäisen merenkulkualan näyttelyn kunniaksi julkaistussa postimerkkisarjassa on esillä yksi merkittävä Italiassa Fiumessa valmistettu sukellusvene. Sukellusvene Delfinul oli Romanian ensimmäinen ja ainoa sukellusvene. Se valmistui vuonna 1931, mutta hyväksyttiin monien muutosten ja sekaannusten vuoksi vasta 1936 merivoimien käyttöön. Suunniteltua sisaralusta ei koskaan rakennettu. 11 Ensimmäiset vuodet kuluivat harjoitellen. Merkissä Delfinul liikkuu vauhdikkaasti, mutta tulevassa sodassa, johon Romania liittyi , se oli pääosan ajasta katetussa salaisessa suojassa. Aikansa ainoana romanialaisena sukellusveneenä sen käyttö sodassa Mustallamerellä Neuvostoliittoa vastaan perustui paljolti Fleet in being -merisotateoriaan. Noin neljän sotavuoden aikana se teki yhdeksän partiointitehtävää eli oli vain 74 päivää merellä. Delfinul:lle saatiin lisävahvistusta maata ja jokea pitkin Saksasta, kun Hitler lupasi lähettää kolme saksalaista Typ IIB -luokan sukellusvenettä (vrt. CV-707 eli Vesikko 12 ) Romanialle käytettäväksi Mustallamerellä. Ne (U-9, U-19 ja U-24) olivat Romaniassa operatiivisessa kunnossa lokakuusta 1942 alkaen. Hitler määräsi vielä kolme lisää Romanialle, jolloin toukokuussa 1943 U-8, U-20 ja U-23 olivat käyttövalmiina Mustallamerellä. 13 Turkki 1921 (5/5) Turkissa julkaistiin sotalaivasarja vuosina Sarja uusittiin vielä 1921 päällepainamina. Merkeissä näkyvät alusluokat romutettiin viimeistään 1920-luvulla. Näin ollen postimerkeistä ei saa kuvaa Turkin merivoimien toisen maailmansodan aikaisesta taistelualuskalustosta. 11 Conway s , CV-707 oli Turussa rakennettu saksalaisten prototyyppivene omalle Typ IIA luokalle. Typ IIB -luokka oli hieman parannettu ja 1,8 m pidempi malli. CV-707 kastettiin Vesikoksi, kun se liitettiin Suomen merivoimiin vuonna Miller Davis: U-Boots, history, Developments and Equipment London 2000, 23.
12 12 Liite 1 KAIKKI EUROOPPALAISET SOTALAIVAPOSTIMERKIT maailmansotien välisenä aikana Julkaisijat (valtio, alue) julkaisija/ kerta/yht kpl julkaisija/ kerta/kpl 1945 > julkaisija/ kerta/kpl Yhteensä julkaisija/ kerta/kpl Albania 7/11 7/11 Belgia 3/3 3/3 Britannia 12/37 Alderney Gibraltar Guernsey Jersey Malta Mansaari 2/7 1/1 3/9 14/40 11/16 6/14 8/82 8/22 12/37 3/9 16/47 11/16 6/14 9/83 8/22 (7/65/228) (Yhteensä) (2/3/8) (7/62/220) Bulgaria 6/8 6/8 Espanja 3/11 6/8 9/19 Hollanti 1/1 2/2 3/3 Irlanti 5/14 5/14 Italia Dodekanesian saaret Trieste 4/6 1/2 3/9 12/16 19/31 1/2 1/1 1/1 Jugoslavia 1/1 3/4 4/5 Kreikka 2/2 9/18 12/21 Latvia 1/1 1/1 Monaco 3/3 3/3 Neuvostoliitto 4/5 6/9 60/82 70/96 Norja 1/2 4/5 5/7 Portugali 2/5 2/5 Puola 3/4 18/23 21/27 Ranska 1/1 21/21 22/22 Romania 2/4 11/15 13/19 Ruotsi 1/1 1/1 2/2 Saksa 3/5 3/5 Itä-Saksa 9/11 9/11 Tanska 2/4 2/4 Grönlanti 2/2 2/2 Tšekkoslovakia 4/5 4/5 Turkki 1/5 9/24 10/29 Unkari 3/3 3/3 Viro 1/1 1/1 Yhteensä 35 11/22/45 7/19/33 14/268/512 35/310/591
13 13 Liite 2 MUUT MAAILMALLA JULKAISTUT POSTIMERKIT maailmansotien välisenä aikana Afrikka Julkaisijat kerta/yht kpl > yhteensä Sudan 2/3 2/6 4/9 Aasia Iran 1/1 9/12 10/13 Irak 1/1 5/9 6/10 Japani 2/6 2/3 1/1 5/10 Filippiinit 2/2 10/17 12/19 Väli-Amerikka Panama Zone (USA) 2/2 2/2 Etelä-Amerikka Argentiina 1/1 1/1 5/10 7/12 Ecuador 2/2 3/5 5/7 Paraguay 2/14 5/11 7/25 Peru 5/11 15/28 20/39 Uruguay 1/9 9/15 10/24 Yhteensä 11 julkaisijaa 11/21/52 3/3/4 10/64/114 11/88/170
Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!
KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta /2013 Valtiovarainministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2013 56/2013 Valtiovarainministeriön asetus Verohallinnon määräämisestä toimivaltaisena viranomaisena ratkaisemaan eräitä verotusta koskevissa
LisätiedotLufthansa Private Jet
Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka
Lisätiedot39 20mk 1936 4 4.00 4,00 40 20mk 1957. 4 4.00-41 20mk 1958 4 12.00 12,00 42 50mk 1953 I+II 4 3.00-43 50mk 1955 4-5 15.00 15,00 44 50mk 1962 8 12.
Etelä-Pohjanmaan Numismaattinen kerho järjestää rahahuutokaupan nro 194 Lapuan Nuorisotalolla sunnuntaina 29.9. Kohteet on esillä klo 12.00. Huutokauppa alkaa klo 13.00. Huutokaupaa koskevat tarjoukset
LisätiedotAutomatkailututkimuksen tuloksia 2008
Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotTasavallan presidentin asetus
Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotKEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy
SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotEsimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen
Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin
LisätiedotOppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta
Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,
LisätiedotKOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien
LisätiedotPyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.
VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotSopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA
404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotBryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten
Lisätiedot6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotSUOMEKSI TILASTOTIETOJA
SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän
LisätiedotVenäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014
Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
LisätiedotMiksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna
LisätiedotSuomen ottelut arvokisoissa
Suomen ottelut arvokisoissa Miesten MM-kilpailut 1952 NEUVOSTOLIITTO - 11. Alkulohko A 17.08.52 Puola 0-3 Moskova 19.08.52 Bulgaria 0-3 Moskova 20.08.52 Unkari 0-3 Moskova Sijat 7.-11. 23.08.52 Libanon
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotTURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.
TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056
LisätiedotLasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen
Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu
Lisätiedot(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062)
26.6.2014 FI L 186/103 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, kuparia sisältävien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta välttämättömiin käyttötarkoituksiin (tiedoksiannettu numerolla
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
Lisätiedot