Elias Lönnrot oli aikansa suurmiehiä. Hän oli Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, mutta myös

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Elias Lönnrot oli aikansa suurmiehiä. Hän oli Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, mutta myös"

Aino Sipilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ELIAS LÖNNROT Elias Lönnrot oli aikansa suurmiehiä. Hän oli Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, mutta myös - tutkimusmatkailija, - kielen uudistaja ja huoltaja, - sanakirjantekijä, - kansanvalistaja, - suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja, - virsirunoilija, - yhdistysmies, - lehtimies, - kustantaja, - lääkäri, - tiedemies ja - suomen kielen ja kirjallisuuden professori Elias Lönnrot syntyy Sammatissa 9.4. Pastori Gabriel Procopaeus kastaa hänet Karjalohjalla Käy syksyn koulua Tammisaaren pedagogiossa Jatkaa kevään ja syksyn koulunkäyntiä Tammisaaressa Ilmoittautuu Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle Jättää katedraalikoulun kesken keväällä. Kiertelee pari vuotta Sammatissa ja naapuripitäjissä ompelu- ja teinilaulumatkoilla Merkitään Porvoon lukion matrikkeliin. Ottaa 9.4. erotodistuksen lukiosta ja muuttaa apteekkioppilaaksi Hämeenlinnaan, jossa asuu kaksi vuotta Viettää kesän Sammatissa ylioppilastutkintoon valmistautuen. Merkitään Turun yliopiston matrikkeliin Suorittaa stipendiaattitutkinnon ja on kesän kotiopettajana Eurajoella nimismies T. M. Hoeckertin perheessä Åbo Underrättelser julkaisee Lönnrotin ensimmäisen kynätuotteen, pienen runoruotsinnoksen. On kevään ja seuraavat neljä kesää kotiopettajana professori J. A. Törngrenin perheessä Vesilahden Laukossa.

virsirunoilija, - yhdistysmies, - lehtimies, - kustantaja, - lääkäri, - tiedemies ja - suomen kielen ja kirjallisuuden professori. 1802 Elias Lönnrot syntyy Sammatissa 9.4.

2 1826 Puolustaa professori H. Fattenborgin laatimia stipendiaattiteesejä Maisterinväitös De Väinämöine priscorum fennorum numine valmistuu Saa todistuksen filosofian kandidaatin tutkinnosta Lähtee ensimmäiselle runonkeruuretkelleen Sammatista Tapaa runolaulaja Juhana Kainulaisen Kesälahdella Palaa retkeltään takaisin Laukkoon 4.9. Aloittaa lokakuun lopussa lääketieteelliset opinnot Helsingin yliopistossa Valmistuu lääketieteen kandidaatiksi Toimii sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa Tekee toisen runonkeruumatkan Palaa Helsinkiin koleralääkäriksi ja ryhtyy syyskuussa kiertäväksi kolerantarkastajaksi. Merkitsee marraskuussa muistiin Helkavirret Sääksmäen Huittulassa kolerantarkastusmatkallaan Lääketieteen lisensiaattitutkinto 4.5. Puolustaa väitöskirjaansa Om Finnarnes magiska medicin. Promovoidaan lääketieteen tohtoriksi. Tekee kolmannen runonkeruuretken. Nimitetään apulaislääkäriksi Ouluun Muuttaa Kajaaniin virkaatekeväksi piirilääkäriksi. Sairastuu ankaraan lavantautiin ja maaliskuun alussa Etelä-Suomeen leviää huhu, että Lönnrot on kuollut. Huhtikuun alussa tervehtynyt Lönnrot ryhtyy hoitamaan virkaansa. Nimitetään Kajaanin vakinaiseksi piirilääkäriksi. Kirjoittaa ensimmäisen kerran K. N. Keckmanille erillisten kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi. Neljäs runonkeruumatka , tapaa Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen Vuonnisessa. Kirjoittaa Henrik Cajanderille ensimmäisen kerran ajatuksesta yhdistää kertovat runot yhdeksi kokonaisuudeksi Ostaa maaliskuun keskivaiheilla ensimmäisen talonsa: Paltamon Hövelön. Viides runonkeruumatka Lönnrot laulattaa parasta vanhojen runojen taitajaa Arhippa Perttusta Latvajärvessä. Tekee matkan Helsinkiin, Sammattiin ja Laukkoon kahden kuukauden virkavapauden aikana. Vanhan Kalevalan viimeisen kolmanneksen kokoonpano syntyy Repolaan

1830 Valmistuu lääketieteen kandidaatiksi 14.12. 1831 Toimii sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa 16.2. Tekee toisen runonkeruumatkan 28.5. 6.8. Palaa Helsinkiin 22.8. koleralääkäriksi ja ryhtyy syyskuussa kiertäväksi kolerantarkastajaksi.

3 tehdyn rokotustarkastusmatkan aikana Myy vuoden alussa Hövelön ja ostaa yhteisviljelyksessä olevat Polvilan ja Partalan tilat Paltamosta sekä kaupunkitalon Kajaanin torin varrelta. Päivää Vanhan Kalevalan esipuheen Tekee kuudennen keruumatkan. Pistäytyy elokuun lopussa lääkärimatkalla rajan takana Lapukan syrjäkylässä. Vanhan Kalevalan ensimmäinen osa tulee kirjakauppoihin Maaliskuun alussa ilmestyy Vanhan Kalevalan jälkimmäinen osa. Saa 1.9. vuoden virkavapauden tutkimusmatkaa varten. Matka lykkäytyy pari viikkoa, koska Kajaanissa puhkeaa punatauti-epidemia. Suurretken ensimmäinen vaihe Suurretken toinen vaihe Lönnrotin henkeä uhataan Jäletjärvellä. Suurretken kolmas vaihe Tekee syyskuussa kahdeksannen keruumatkan Ilomantsin ja Pielisen seuduille Valitaan 8.4. Suomen Tiedeseuran jäseneksi. Kirkkovene kaatuu Kajaanissa Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika Kaarle ja palvelijatar hukkuvat. Lönnrot pelastuu vaivoin rannalle. Seitsemän kuukauden virkavapaus alkaa On läsnä 9.3. Savo-Karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa, jossa ensimmäisen kerran juhlitaan Lönnrotia, Runebergia ja Snellmania suurmiehinä. Päivää Kantelettaren esipuheen 9.4. ja sen ensimmäinen jakso ilmestyy samassa kuussa. Lönnrot on kunniavieraana Helsingin yliopiston perustamisen 200-vuotisjuhlassa. Senaatti myöntää 4.8. sanakirjan laatimista varten toisen kaksivuotisen virkavapauden, joka alkaa Neljän piirilääkärin kokouksessa Iisalmen Nissilässä päätetään perustaa aikakauskirja Suomi Toisen suurretken ensimmäinen vaihe Retki keskeytyy Petroskoissa sattuneen passirettelön takia. Kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon ulottuva retki alkaa Kymmenes retki päättyy Kajaaniin 1843

Vanhan Kalevalan ensimmäinen osa tulee kirjakauppoihin 20.12. 1836 Maaliskuun alussa ilmestyy Vanhan Kalevalan jälkimmäinen osa. Saa 1.9. vuoden virkavapauden tutkimusmatkaa varten.

4 H:fors Morgonbladissa nimettömänä julkaistun F. J. Rabben kirjeen ansiosta Lönnrotille myönnetään viiden vuoden virkavapaus Viiden vuoden virkavapaus alkaa 1.1., mutta käytännössä vasta Lähtee tutkimusmatkalle Viroon. Valitaan 2.8. Viron Oppineen Seuran kunniajäseneksi. Palaa Virosta Pietarin kautta Lähtee Helsingistä Kajaaniin, seuranaan alkumatkalla Siperiaan matkaavat M. A. Castrén ja J. R. Bergstadi. Valitaan Viron Kirjallisuuden Seuran kirjeenvaihtajajäseneksi Edellisestä joulusta huhtikuun puoliväliin kirjallisissa töissä Laukossa. Toukokuun alussa ryhtyy Uuden Kalevalan toimitustyöhön. Joulusta seuraavan helmikuun loppuun virassa sijaisen matkoillaolon takia Elokuun puolivälistä vuoden 1849 toukokuun loppuun Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistelemässä Allekirjoittaa Uuden Kalevalan esipuheen Vihitään avioliittoon Maria Piponiuksen kanssa Alkaa uudelleen hoitaa lääkärinvirkaa Valitaan Taiteilijaseuran jäseneksi Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyy Eliaksen päivänä 17.4., poika saa nimen Elias. Valitaan Preussin Tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi Lönnrotin isä kuolee Kajaanissa Tytär Maria syntyy Poika Elias kuolee Lönnrot puolustaa suomen kielen ja kirjallisuuden professorinvirkaa varten julkaisemaansa tutkielmaa Om det Nord-Tschudiska språket Valitaan suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi Tammikuussa muuttaa Kajaanista Helsinkiin. Pitää virkaanastujaisesitelmän yliopistossa Valitaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi Matkustaa 5.5. perheen kanssa Krimin sotaa pakoon kesäasunnolle Sammatin Mikkolaan, jossa viipyy syyskuun loppuun.

A. Castrén ja J. R. Bergstadi. Valitaan 24.3. Viron Kirjallisuuden Seuran kirjeenvaihtajajäseneksi. 1847 Edellisestä joulusta huhtikuun puoliväliin kirjallisissa töissä Laukossa.

5 1855 Valitaan Suomen Tiedeseuran puheenjohtajaksi Lomailee kesä- ja heinäkuussa Kajaanissa, muun ajan Sammatissa. Tytär Ida syntyy Sammatissa Viettää kesä- ja joululoman Sammatissa Lähtee 5.5. Kajaaniin nälänhätää vastustamaan, palaa elokuun lopussa Tytär Elina syntyy Helsingissä 5.2. Viettää Sammatissa kesä- ja joululoman Lönnrotin äiti kuolee Sammatissa Marraskuun alussa Lönnrot ostaa Nikun talon Sammatista. Valitaan Unkarin Tiedeakatemian jäseneksi Vihitään Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtoriksi ja keväällä Itämaisen ja amerikkalaisen etnografisen seuran kunniajäseneksi. Viettää Sammatissa kesä- ja joululoman. Tytär Thekla syntyy Helsingissä Valitaan Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä tarkastavaan komiteaan. Kesä Sammatissa Valitaan jäseneksi komiteaan, joka antaa lausunnon suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä. Kesäkuussa eroaa professorin virasta täysin palvelleena ja saa kanslianeuvoksen arvonimen Vastaväittäjänä A. Ahlqvistin puolustaessa professorinväitöstään Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta Helmikuussa aloittaa uudelleen sanakirjatyön. Valitaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniaesimieheksi Valitaan suomalaisen virsikirjakomitean jäseneksi Vastaväittäjänä K. A. Gottlundin puolustaessa professorinväitöstään Lönnrotin toimesta ja hänen kustannuksellaan perustetaan Sammatin kansankirjasto Valitaan Unkarin luonnontieteellisen seuran jäseneksi Nimitetään Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritariksi 18.4.

Marraskuun alussa Lönnrot ostaa Nikun talon Sammatista. Valitaan Unkarin Tiedeakatemian jäseneksi 16.12. 1860 Vihitään 31.5.

6 1866 Virsikirjakomitean toinen istuntokausi Turussa Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan I vihko ilmestyy maaliskuussa Virsikirjakomitean kolmas istuntokausi Vaimo Maria Lönnrot kuolee Syyskuussa Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloittaa toimintansa Ostaa Lammin talon Potee katkennutta jalkaansa Loimaalla Ylioppilastalon vihkiäiset Lönnrot sepittää juhlarunon Virsikirjakomitean neljäs istuntokausi Saksan keisari nimittää Lönnrotin Pour le mérite -ritarikunnan ritariksi Yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi Maria-tytär kuolee Valitaan tammikuussa Eesti Kirjameeste Seltsin kunniajäseneksi. Potee marras-joulukuussa jalan loukkaantumista Kauppakirja Nikun talon myymisestä U. Cygnaeukselle Valitaan Pariisin kielitieteellisen seuran kunniajäseneksi Suomen ensimmäinen kirkolliskokous Lönnrot on mukana Raseborgin läntisen rovastikunnan edustajana. Elina-tytär kuolee Valitaan Pietarin Tiedeakatemian kunniajäseneksi Vihitään riemumaisteriksi Thekla-tytär kuolee Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan viimeinen vihko valmistuu syyskuussa. Valitaan Suomen Tiedeseuran kunniajäseneksi. 1881

Lönnrot sepittää juhlarunon. 1871 Virsikirjakomitean neljäs istuntokausi 15.1. 24.4. Saksan keisari nimittää Lönnrotin Pour le mérite -ritarikunnan ritariksi 24.1. 1872 Yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi 30.

7 Tekee matkan Pohjois-Suomeen Valitaan Taiteilijaseuran kunniajäseneksi 5.2. On Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi. Vihitään lääketieteen ja kirurgian riemutohtoriksi Syyskuussa valitaan Suomen Lääkäriseuran kunniajäseneksi Lönnrot kuolee Sammatissa Lammin talossa Lönnrot haudataan Sammattiin 3.4. Lähde: Pekka Laaksonen: Elias Lönnrot Teoksessa Sammatti. Elias Lönnrotin kotipitäjä, toimittanut Veikko Kallio. Otava 2002.