ISÄNNÖINTI 2013 ISÄNNÖINTI SAARINEN. Kaivosvoudissa vaalitaan elinkaariajattelua. Mitä tehdään romupyörille? ISÄNNÖINTI SAARINEN.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISÄNNÖINTI 2013 ISÄNNÖINTI SAARINEN. Kaivosvoudissa vaalitaan elinkaariajattelua. Mitä tehdään romupyörille? ISÄNNÖINTI SAARINEN."

Transkriptio

1 ISÄNNÖINTI SAARINEN ISÄNNÖINTI SAARINEN - Laatua ja luotettavuutta - Kaivosvoudissa vaalitaan elinkaariajattelua Tässä lehdessä: Ikkunoiden päivitystä ammattityönä Käänteinen asuntolaina Asuntokaupan vastuista S. 4 S. 5 S. 6 Asunto Oy Kaivosvoudissa Kaivokselassa on vireillä julkisivujen korjaushanke. Yhtiön korjaushistoria ja kiinteistön pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelma ( PTS ) kertovat vastuullisesta ja huolellisesta kiinteistönpidosta. Jatkuu sivulla 3 Mitä tehdään romupyörille? Yksi kevään merkki on keskustelu siitä, että olihan siitä puhetta, että siivottaisiin kaikki urheiluvälinevarastot kevättalkoissa ja hävitettäisiin romupyörät pois tilaa viemästä. Nyt kevät on jo niin pitkällä, että operaatio voi olla myöhässä tältä keväältä, mutta voi homman tehdä muulloinkin kuin keväällä. Mutta miten romupyörien ja muiden käyttämättömien tavaroiden poistaminen voi tapahtua niin, että kenenkään omaisuuden suojaa ei loukata? Jatkuu sivulla 5 Korjausvelat ovat tulossa maksuun S.7 Energiatalouden kohentaminen taloyhtiössä Kuka vastaa lumi- ja jäävahingoista? Lisää laatua isännöintiin S.8 S. 9 S. 10 Monikulttuurisuus taloyhtiössä S. 11 Pakina: Välikädessä S. 11

2 2 Huhtikuu 2013 AJANKOHTAISTA Isännöinti Saarinen Oy oli mukana valtakunnallisessa isännöintialan asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Sen toteutti Isännöitsijäliitto loppuvuodesta Tutkimus vahvisti käsitystämme toimistomme vahvuuksista ja kohteista, jotka vaativat kehittämistä. Olemme analysoineet tutkimuksen tulokset tarkasti ja priorisoineet kehittämiskohteet, jotka vaativat toimenpiteitä heti sekä kehittämiskohteet myös pidemmälle aikavälille. Saamamme palaute auttaa meitä kehittymään edelleen asiakkaita palvelevana asiantuntijaorganisaationa. Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita hallitusten jäseniä. Saamme luonnollisesti erilaisia palautteita päivittäin. Niihin voimme useimmiten reagoida välittömästi. Tiedottaminen asiakkaille eri muodoissa on isännöintialan tämän hetken ykkösasioita. Tiedottamisessa on aina parannettavaa. Tämäkin julkaisu täyttää osaltaan informatiivisen tehtävänsä ajankohtaisissa asumiseen liittyvissä asioissa. Parantaaksemme tiedottamista ja dokumentointia sekä asiakkaille suunnattua informaatiota, olemme ottaneet käyttöömme Taloyhtiö.Info-nimisen, internetissä toimivan viestintäkanavan, joka tulee tehostamaan viestintää toimistomme ja asiakkaiden välillä. Kanava on jo osittain käytössä taloyhtiöiden hallitusten kanssa ja sen käyttöä laajennetaan vuoden 2013 aikana myös osakkaisiin ja asukkaisiin päin. Tiedotamme asiasta lisää tulevan kesän aikana. Luonnollisesti myös kotisivumme ovat asiakkaiden käytössä. Kävijämäärä siellä on todella suuri (www.isannointisaarinen.fi). Tätä kirjoittaessa taloyhtiöiden yhtiökokoukset työllistävät toimistomme koko henkilökuntaa. Yhtiökokoukset ovat pääosin maalis- ja huhtikuussa. Jos yhtiön tilivuosi on kalenterivuosi, niin yhtiökokous voidaan uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan pitää kesäkuun loppuun mennessä. Ennen kuin varsinaisen yhtiökokouksen puheenjohtaja on päättänyt kokouksen, on tehty monta päätöstä ja useita erilaisia taloyhtiötä koskevia prosesseja on päättynyt. Itse kokouskutsumateriaali sisältää monta erilaista viestiä, joita osakkaiden tulee osata tulkita. Hallituksen toimintakertomus on hallituksen informaatio osakkaille menneestä vuodesta ja se sisältää informaatiota myös poikkeamista, jotka eivät olleet suunniteltuja. Kokousmateriaali käsittää useita osioita. Osakkaan kannalta ovat merkittäviä ja mielenkiintoisia muun muassa kunnossapitotarveselvitys, talousarvio, toimintasuunnitelma ja mahdollisiin korjaustöihin sekä muihin hankkeisiin liittyvät asiat. Taloyhtiöiden jätehuolto uudistuu niin, että syksyllä 2013 taloyhtiöille toimitetaan lasin- ja metallinkeräysastioita, sillä vuoden 2014 alusta tulevat voimaan lasin- ja metallin erilliskeräysvelvoitteet. Ne koskevat kaikkia vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöjä. Jäteastiat toimittaa jätehuoltoa ylläpitävä HSY. Astioista ja niihin kerättävistä jätteistä tulee taloyhtiöille kuluja, jotka nostavat osaltaan jätemaksuja, elleivät asukkaat lajittele jätteitään siten, ettei sekajäteastiaan laiteta ko. jätteitä. Asiasta tiedotetaan vielä tarkemmin HSY:n sekä taloyhtiöiden toimesta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kaikenlaiset valitukset naapureista, hajuista, tupakan savusta jne. ovat lisääntyneet. On tietysti niin, että taloyhtiön ja isännöitsijöiden tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet, että esim. tietyn asukkaan aiheuttama naapurirauhan häirintä saadaan loppumaan. Asukkaat eivät aina tahdo ymmärtää sitä, että mahdollisen häirikön häätäminen on melkoinen prosessi. Yleensä se alkaa kirjallisesta valituksesta taloyhtiön hallitukselle. Valituksen pitää olla vähintään kahden naapurin allekirjoittama. Yhteiskunta on osaltaan vaikeuttanut häiriötapausten käsittelyä siten, että Poliisin yksityisasuntoon suorittamista häiriökäynneistä ei voida luovuttaa asiakirjoja kolmansille osapuolille julkisuuslain perusteella. Nämä asiapaperit ovat olleet hyvä lisänäyttö tarvittaessa. Vireillä on lakimuutos, joka takaisi asuntoyhtiölle ja vuokranantajille oikeuden saada Poliisilta häiriökäyntejä koskevia tietoja tarvittaessa. Muutos vie varmaan vuosia. Ja vielä lopuksi Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun aloitin tämän yrityksen palveluksessa. Tämä on ollut erinomainen näköalapaikka siihen, miten kiinteistöala ja asuminen ovat vuosikymmenien varrella kehittyneet ja muuttuneet. Siitä ja muusta lisää seuraavassa numerossa. Mukavaa kesän odotusta! Aimo Saarinen toimitusjohtaja Isännöinti Saarinen Oy ISÄNNÖINTI SAARINEN Auktorisoitu isännöitsijätoimisto Isännöinti Saarinen Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja: Aimo Saarinen toimitusjohtaja, AIT Tuotanto: kiinteistöneuvos, tietokirjailija Osoite: Isännöinti Saarinen Oy Louhijantie 2 B Vantaa Vaihde: (09) Sähköposti: Ulkoasu ja taitto: Studio Ink Oy/ Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013

3 3 Kaivosvoudissa vaalitaan elinkaariajattelua Jatkoa etusivulta Taloyhtiön 20 vuoden korjaushistoria kertoo huolellisesta ja suunnitelmallisesta kiinteistönhoidosta. Melkeinpä jokaisena vuotena on korjattu jotakin. Suurin korjaustyö oli vuosina tehty putkiremontti. Kiinteistön kunnon heikentyminen johtuu aivan luonnollisesta ikääntymisestä ja osin 1960-luvun rakentamistavoista. Ulkovaipan korjaustyö Vuonna 2010 hallitus tilasi yhtiökokouspäätöksen mukaisesti rakennusten ulkovaipan korjaussuunnitelman. Kiinteistön ikääntyessä on ulkovaipassa todettu monenlaisia ongelmia. Ikkunoissa ja parvekeovissa lämpö- ja ääneneristys ovat heikkoja. A-rakennuksen julkisivurakenne on huonosti ääntä ja lämpöä eristävä. Myös sen rakenne ja paloturvallisuus on heikko. Myös B-talon seinärakenteissa on samoja ongelmia. Rakennusten päätyjen muurauksissa on pinnoitteen irtoamista ja lämpöeristys on heikko. Kiinteistön kunnon heikentyminen johtuu aivan luonnollisesta ikääntymisestä ja osin 1960-luvun rakentamistavoista. Rakennusten räystäskouruissa on kulumista ja niiden kunto on melkoisen heikko. Mitä korjataan? Sopivia ja hyviksi havaittuja korjausvaihtoehtoja etsittiin yhteistyössä asiantuntijan kanssa. Selvitystyön jälkeen hallitus päätyi esittämään yhtiökokoukselle pääpiirteittäin seuraavaa: -A-talon seiniltä puretaan vanhat verhouslevyt ja eristeet ja ne korvataan uusilla julkisivulevyillä ja paremmalla lämmöneristeellä. Näin lämmön- ja ääneneristys sekä paloturvallisuus paranevat. -B-talossa laitetaan lisälämmöneristys nykyisen rakenteen päälle ja sen jälkeen suoritetaan pinnan rappaus. Ikkunat ja parvekeovet uusitaan. Samalla ikkunoissa ollut ns. yläsaranaongelma poistuu. Uudistus parantaa oleellisesti lämmön- ja ääneneristystä. Korjaukseen sisältyy parvekkeiden seinien ja sokkelien pintojen korjausta ja maalausta ja päätymuurausten uusintaa. Tarkan selvityksen jälkeen päädyttiin siihen, että vesikatot ja vesikourut pinnoitetaan. Vesikatteet ovat alkuperäiset, mutta niiden käyttöikää jatketaan näin ja katteen uusinta siirretään tulevaisuudessa hoidettavaksi. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen ylimääräisessä yhtiökokouksessa marraskuussa Remontti käynnistyi alkuvuodesta 2013 ja työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Hanke käyntiin hankesuunnitelmalla Remontti käynnistyi alkuvuodesta 2013 ja työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Ennen korjaustöiden suunnittelun aloittamista tulevasta korjaustyöstä laadittiin tarkka hankesuunnitelma, jossa julkisivujen jokaisesta rakennusosasta tehtiin toimenpidevaihtoehtojen vertailu ja niiden yhteenvetona esitys korjaushankkeen laajuudeksi. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ohjasivat hankesuunnitelman laadintaa, jonka suorittivat rakennusarkkitehti AMK Jonna Haikonen ja DI Juha Hartikka Suomen Talokeskus Oy:stä. Hartikalle kiinteistö oli jo aiemmin tuttu, sillä hän oli parvekkeiden korjauksen suunnittelijana vuonna Samat henkilöt laativat myös yksityiskohtaiset korjaussuunnitelmat. Kaivokselan alue on Suomen ensimmäisiä aluerakennuskohteita, joten rakennusvalvonta ja kaupungin museo valvovat osaltaan tarkasti korjaushankkeita ja määrittävät korjaustavat sekä käytettävät värit ja materiaalit. Lähtökohtana oli entisten värien käyttäminen, toki raikastettuna, joten jopa kaupungin museon edustajille oli yllätys, että julkisivujen värit olikin vaihdettu alkuperäisistä ilmeisesti jo lukujen vaihteessa. Nykyiset värit ovat kirkkaita puna-vihreä-keltaisia, kun taas alkuperäiset ovat olleet harmaampia, samaa sävymaailmaa kuin läheisen koulun julkisivut. -Yhteistyössä viranomaisten kanssa todettiin, että jatketaan tällä muutetulla, alueelle jo vakiintuneella värityksellä, toteaa pääsuunnittelija Jonna Haikonen. -Korjaushanke on käynnistynyt levyverhotun rakennuksen eristeiden uusimisella ja jo vielä keskeneräisenäkin asukkaat ovat kiitelleet lämpöeristyksen ja tiiveyden parantumista sekä lentomelun vähenemistä, sanoo projektipäällikkönä toimiva Juha Hartikka. Korjaustöiden valvonta on myös Suomen Talokeskus Oy:stä. Näin hankkeen kokonaisvastuu on urakoitsijan ohella yksissä käsissä ja vastuut ovat selvät. Korjaustyön valvojana toimii kokenut rakennusinsinööri Kalevi Hömppi. Pääurakoitsijana on julkisivukorjauksen tekevä Jatke Oy ja ikkunat valmistaa ja asentaa Pihlavan Ikkuna oy. ASUNTO OY KAIVOSVOUTI Rakennusvuodet Tilavuus Rm3 Rakennukset A ja B Huoneistoja 215

4 4 Kestävää kehitystä julkisivuun Ikkunoiden päivitystä ammattityönä Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat ja Tekniikan Maailma käynnistivät lyhyen, mutta kohtuullisen kriittisen keskustelun suomalaisen ikkunateollisuuden tuotteiden laadusta. Taivasteltiin ja päiviteltiin ikkunoiden huonoja ominaisuuksia. Käytännön testeissä ne eivät pitäneet vettä ja mekaaniset osat olivat usein luokattoman heikkoja. Espoolaisen, 60-luvulla valmistuneen kerrostalon ikkunat uusittiin vuonna Vuoden 2012 alkuun mennessä alumiinisten ulkopuitteiden muoviset lukot olivat särkyneet tai särkymässä. Suurta osaa ikkunoita ei enää saanut avatuksi. märrettävästi yhtiön hallituksen on myös vaikea hyväksyä verraten uusien ikkunoiden korjausten kustannuksia. Ajatellaan oikeutetustikin, että ne kuuluisivat edelleen uudistalon rakentajalle tai ikkunat uusineelle puusepäntehtaalle. Mediatulituksen aiheuttaman ruudinsavun laskeutumisen jälkeen voimme todeta tilanteen pysyneen jokseenkin muuttumattomana. Parhaiten vertailussa pärjänneille valmistajille tuli lyhyt nousupyrähdys myyntiin, mutta tuotekehitystä on tapahtunut vähän tai ei lainkaan. Tärkein tuotekehityksen osa-alue on viime vuosina ollut lämmöneristävyyden parantaminen.. Suomalaisen, teollisesti valmistetun ikkunan melko lyhyt historia on ollut enimmäkseen tuotannon kehittämistä. Tuotteiden hinnat on puristettu mahdollisimman alas lisäämällä robottien työosuutta suhteessa ihmistyöhön. Kehitys menee eteenpäin, eikä tässä ole tietenkään mitään moitittavaa. Ikkunoiden ostajien kannattaa kuitenkin pitää kirkkaana mielessään tuotannon kehittämisen ja tuotekehityksen välinen ero. Tärkein tuotekehityksen osa-alue on viime vuosina ollut lämmöneristävyyden parantaminen. Se on tullut mahdolliseksi lasitekniikan kehittymisen myötä. Saadaan hyvin lämpöä eristäviä laseja, joihin on mahdollista lisätä muitakin hyviä ominaisuuksia. Energian säästäminen on kansantaloudellisesti toki tärkeää, mutta suuntaamalla huomio helpoimmin korjattavaan unohdetaan tärkein. Ikkunoiden korjaamisen ammattilaiset tietävätkin, että suurin osa heidän työpanoksestaan menee suunnittelu- ja asennusvirheiden poistamiseen, ei niinkään normaalin kulumisen aiheuttamien vikojen korjaamiseen. Isoja ikkunoita avataan 50 käyttövuoden aikana arviolta kertaa. Tuuletusikkunoita käytetään päivittäin, ja niiden liikkuvien osien onkin kestettävä isoja ikkunoita enemmän. Ymmärrämme, vaikkapa polkupyörän liikkuvista osista, että on täysin mahdollista tehdä ikkunoiden mekaaniset osat kestämään koko rakennuksen käyttöikä. Sama koskee muitakin teknisiä ominaisuuksia. Vedeneristävyys, tiiviys ja tuulenpaineen kestävyys saadaan helposti kohtuulliselle tasolle verraten pienin kustannuksin. Nämä seikat on Suomessakin tiedetty jo kauan. Sata vuotta vanhoja ikkunoita on edelleen käytössä paljon. Uusien talojen kohdalla vallitseva tilanne selittyy yksinkertaisesti talouden lainalaisuuksilla. Teollisuus myyjänä ja rakennusliike ostajana käyvät yhteisen vihollisen - tuotteen hinnan kimppuun. Kilpailuttamalla ikkunavalmistajia ainoastaan hinnan suhteen on vähitellen varmistettu ikkunoiden laadun asettuminen viran-omaismääräysten edellyttämälle alimmalle mahdolliselle tasolle. Näihin päiviin asti ei ole tarvinnut välittää niistä ongelmista, jotka tulevat esiin kahden vuoden takuuajan jälkeen. Korjausrakentamisessa ikkunoita uusittaessa käytetään samoja tuotteita kuin uudisrakentamisessakin. Taloyhtiön hallitus on hankalan tehtävän edessä pyrkiessään vertailemaan toisiaan muistuttavia tuotteita hinnan ja laadun suhteen. Tarjouksia on helppo saada useita, mutta tarjonta on yksipuolista. Asuntojen omistajien kannalta ikkunoiden tulisi kestää kohtuullinen aika normaalissa käytössä. Uuden asunto-osakeyhtiön hallitusta ei voine moittia siitä, ettei se ole noudattanut periaatetta ostajan varovaisuudesta ottaessaan vastaan ikkunoita uuden talon osana. Se olisi ollut rakennusliikkeen tehtävä suhteessa ikkunatoimittajaan. Viimeisen 20 vuoden aikana uusiin ja vanhoihin rakennuksiin asennetut ikkunat Valinta hyvän ja vähän huonomman materiaalin välillä ei ole vaikea. ovat olleet miltei yksinomaan kolmilasisia MSE-ikkunoita. Sisälasina on kaksinkertainen umpiolasi ja ulkopuitteessa yksinkertainen lasi. Uloimmat osat on tehty sään vaihteluja kestävästä alumiinista ja sisäpuolet maalatusta puusta. Materiaalivalinnat ovat sinänsä onnistuneet teknisen kestävyyden kannalta. Sisustusmateriaalina puu on myös lämmin ja mahdollistaa erilaiset väri ja muotovaihtoehdot. Puun ja alumiinin liittämisessä toisiinsa on kuitenkin tullut esiin samantasoisia suunnittelun puutteita, kuin liikkuvissa metalliosissakin. Korjausra-kentamisessa asennuksen ja mitoituksen virheitä on myös jonkin verran enemmän kuin uudispuolella. Ikkunoiden liittäminen olemassa oleviin rakenteisiin edellyttää ammattitaitoa mitoituksessa ja suunnittelussa. Se näyttää joskus puuttuvan ikkunatoimittajilta. Ikkunavalmistajien tuotteiden samankaltaisuus tuottaa yllättäen myönteisen näkökulman. Pätevien korjaussarjojen monistaminen on mahdollista ja huonolaatuisten osien korvaaminen paremmilla onnistuu helposti. Ikkunalukot vaihdettiin kotimaisiksi, metallisella kielekkeellä varustetuiksi lukoiksi. Lukon vastakappale vaihdettiin myös muovisesta metalliseen. Korjaus on kestävä. Ikkunalukon peitinläppä suljettuna korjaus näyttää siistiltä. Näitä ongelmia ratkotaan toisinaan uusimalla ikkunat vielä kertaalleen. Niitähän ei saa auki ja lasiosan lämmöneristävyyttäkin kannattaisi parantaa? Suurin osa suunnittelun puutteista voidaan poistaa vähäisin kustannuksin. Avautuvien puitteiden ryhdistäminen ja liitosten kiristys ovat myös kohtuullisen pieniä korjaustoimia ammattilaisille. Tiivisteet voidaan vaihtaa parempilaatuisiin, kun hyväksytään vähän korkeampi materiaalikustannus. Se on mahdollista, kun ei tarvitse huolehtia ikkunatehtaan tulostavoitteista. Huonon ja hyvän tiivisteen hinnanero on noin 0,1 /juoksumetri. Se voi olla valmistajalle merkittävä, kun vuotuinen kokonaismäärä on juoksumetriä. Tavanomaisen asuinkerrostalo ikkunoiden tiivistemäärä on harvoin yli metriä. Valinta hyvän ja vähän huonomman materiaalin välillä ei ole vaikea. Huonon laadun päivittelyn sijasta onkin viisaampaa siirtyä päivittämään ne laadukkaammiksi. Alumiinisia ulko-osia ei ole tarpeen maalata, mikä säästää kustannuksia merkittävästi. Vuokrataloyhtiöiden kohdalla nämä tosiseikat ymmärretään kokemukseni mukaan omistusasuntoja paremmin. Omistusasuntojen vastuunjakotaulukko ei kahlitse päättäjien ajattelua ja järkevät korjaustoimet voidaan toteuttaa keskitetysti ja yhtenevästi. Taloyhtiöissä unohdetaan usein, että yhtiö omistaa ikkunat ja se voi päätöksellään sivuuttaa päteviä korjauksia vaikeuttavat rajoitukset. Ym- Ekologisesti korjaaminen on ylivertaista uusimiseen verrattuna. Valtiovalta suosii ikkunoiden uusimista suhteessa niiden korjaamiseen. Energiamääräyksin ja -avustuksin pyritään ohjaamaan taloyhtiöiden hankintoja. Kolminkertaisten ikkunoiden uusiminen on kuitenkin useimmiten taloudellisesti järjetöntä ostajan kannalta. Edes kaksinkertaisten ikkunoiden kohdalla energian säätö ei riitä yksinomaiseksi perusteeksi niiden uusimisille - ei ainakaan nykyarvolaskentana tehdyllä elinkaarivertailulla. Uusiminen on järkevää vain, jos korjaaminen on mahdotonta tai kustannukset ovat lähellä uusien ikkunoiden hintaa. Tilanne on harvoin näin huono. Yksipuolinen ja massiivinen tarjonta on myös luonut oudon harhan. Ajatellaan, että rakennuksen ikkunat on väistämättä uusittava jossakin vaiheessa. Asia ei ole näin! Hyvä korjaus poistaa alkuperäisen tuotteen puutteet ja suunnitelmallisella huollolla saadaan useimmiten talon iän kestävät ikkunat. Ekologisesti korjaaminen on ylivertaista uusimiseen verrattuna. Ikkunat kierrätetään paikoillaan ja lisäksi säästetään ikkunoiden valmistuksen tarvitsema energia. Asiakkaat yllättyvät usein siitä, että ikkunoiden korjaaminen on ylipäätään mahdollista. Lopputulos on myös myönteinen yllätys. Ikkunoiden korjaaminen on taloudellisesti ja eettisesti kannattavaa. Hannu Ruotanen Kirjoittaja on ikkunoiden ja ovien korjaamisen ammatttilaisen Selik Oy:n toimitusjohtaja (www.selik.fi)

5 5 Mitä tehdään romupyörille? Jatkoa etusivulta Asian ydin on se, miten saadaan selvitetyksi, että varastossa oleva poistettava esine on hylätty tai käytössä oleva esine. Mikäli asunto-osakeyhtiö aikoo poistaa varastosta minkä tahansa esineen, niin ensin on huolellisesti selvitettävä, että poistettava esine on hylätty. Taloyhtiön varastossa olevaa tavaraa voi harvoin pitää löytötavarana. Menettelytapoja on varmaan monia, mutta yksi melko selkeä ja käytännössä toimivaksi todettu tapa on seuraava: Taloyhtiön hallitus tekee päätöksen romupyörien poistamisesta. Taloyhtiön asukkaille jaetaan tiedote, jossa kerrotaan varastojen siivoamisoperaatiosta ja kehotetaan kaikkia merkitsemään varastoissa olevat tavaransa (esimerkiksi tarroilla tarroja tiedotteen mukana ). Tarraan merkitään omistajan nimi ja huoneiston numero. Tiedotteessa mainitaan määräaika, johon mennessä tehtävä on suoritettava. Tiedote on hyvä laittaa porraskäytäviin ilmoitustauluille ja tietysti myös varastoon. Muutama päivää ennen määräaikaa voi laittaa vielä muistutuksen, vaikkapa ulkooviin. Mitä sitten tehdään romupyörille? Tarvitaan jälleen tiedote. Siinä ilmoitetaan, että romupyörät on siirretty välivarastoon, joka voi olla itse pyörävarasto tai joku muu tila. Samalla ilmoitetaan, että pyörät tullaan taloyhtiön toimesta poistamaan kiinteistöltä. Romupyörät on hyvä kuvata. Eräässä taloyhtiössä Aivan selvän romutavaran voi kyllä muutoinkin huoletta toimittaa Sorttiasemalle.. löytyi tähän vaiheeseen talkoohenkeä selvittämään, että kaikki asukkaat ovat varmasti tietoisia prosessista. Jokaisesta rapusta löytyi asukas, joka selvitti minkä huoneiston pyöriä ei löytynyt merkittyjen joukosta. Niistä huoneistoista haettiin kuittaus, että ei huomauttamista. Samalla tavalla voidaan selvittää muut romut, risat pulkat ja sukset. Aivan selvän romutavaran voi kyllä muutoinkin huoletta toimittaa Sorttiasemalle. Monissa taloyhtiöissä on varmaan hyödyllistä miettiä, voidaanko varastotiloja järjestellä uudelleen. Joissakin taloissa on jopa rakennettu uusia pyörä- ja välinesuojia piha-alueelle. Taloyhtiöissä tarpeita voi olla erilaisia. Tilojen käyttöehdoista voitaisiin sopia yhteisesti. Jukka Huvilinna isännöitsijä AIT Käänteinen asuntolaina Pankit ovat jo muutaman vuoden ajan tarjonneet asukkaille ns. käänteistä asuntolainaa. Laina on tarkoitettu eritoten senioreille. Käänteinen asuntolaina eroaa perinteisestä asuntolainasta siinä, että siinä maksetaan vain korkoa. Pääomaa ei lyhennetä lainkaan. Pääoma suoritetaan sovitun ajan esim. kymmenen vuoden kuluttua tai lainansaajan kuoltua joko myymällä asunto tai sovitulla tavalla. Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVU Laina ja vakuudet Käänteinen asuntolaina sopii monelle seniorille eläkepäivien rahoittamiseen silloin, kun eläke on pieni eikä tahdo riittää kunnolliseen elämään. Tyypillinen tilanne on taloyhtiön putkiremontti tai jokin muukin isoremontti. Jos pienituloinen eläkeläinen asuu suurehkossa arvokkaassa kerrostaloasunnossa eikä haluaa muuttaa pienempään tai muualle, voi käänteinen asuntolaina olla oivallinen tapa hoitaa asia. Käänteinen asuntolaina on keino rahoittaa myös kalliimman asunnon hankinta, kun seniori haluaa muuttaa kalliimpaan uuteen senioriasuntoon, jossa erilaisia palveluja on talossa tai lähellä saatavilla. Yleisimmin pankit hyväksyvät toistaiseksi vain asunto-osakkeeseen kohdistuvan käänteisen asuntolainan. Yleensä lainaa saa enintään puolet asunnon arvosta. Eri pankeilla enimmäismäärät hieman vaihtelevat. Toistaiseksi vain Nordea hyväksyy vakuudeksi omakotitalon ja lainaa on mahdollisuus saada enintään 75 prosenttia talon arvosta. Lainan voi nostaa kerralla kokonaan tai esim. vuosittain 10 vuoden ajan tai haluamassaan aikataulussa. Tässäkin pankeilla on eri käytäntöjä. Mahdolliset riskit Onko käänteisessä asuntolainassa sitten jotain riskejä? Lainaa tiedusteltaessa on Yleensä lainaa saa enintään puolet asunnon arvosta. hyvä selvittää, millä ehdoilla lainaa voi jatkaa määräajan kuluttua, jos esimerkiksi haluaakin pitää asunnon edelleen. Merkittävin riskitekijä on korkojen muuttuminen. Tällä hetkellä näiden lainojen korot vaihtelevat melkoisesti pankkien välillä. Kokonaiskorko on 2,3 3,6 prosentin välillä. Riski voi muodostua koron noususta. Jos esimerkiksi vuoden euribor, joka on nyt 0, 6 prosentin luokkaa, nousisi viiteen prosenttiin, kuten viimeksi vuonna Tällöin euron lainasta vuosikorko olisi 7000 euroa eli 583 euroa kuukaudessa. Nykyisillä koroilla kustannukset ovat alle puolet tuosta. Korot, lainannosto ja takaisinmaksuehdot vaihtelevat eri pankeilla melkoisesti. Tiedustelemalla ja neuvottelemalla löytää itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Käänteinen asuntolaina on uusi ja mielenkiintoinen tapa kääntää rahavirtoja toisinpäin. Jos on koko elämänsä maksanut pankille asuntolainaa, niin käänteisellä asuntolainalla voi muuttaa rahavirran toisinpäin ja käyttää asuntoon sitoutunutta pääomaa omiin tarpeisiin ja voi kuitenkin asua samalla omassa kodissa. Vesivahinkojen kartoitus Irtoveden poisto Kosteusmittaukset Kuivausurakointi WD Kuivaus Oy, Nihtisillankuja 3 A, Espoo Puhelin Fax

6 6 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY YLI 30 VUOTTA AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ Auktorisoitu isännöitsijätoimisto Asuntokaupan vastuista Useimmat asuntokauppariidat käydään myyjän ja ostajan välillä. Kaupassa on kuitenkin myös muita osapuolia, joiden vastuiden perusteet ovat viime aikoina olleet oikeuksien ratkaisujen kohteena. Tässä artikkelissa esitellään kaksi tuoretta korkeimman oikeuden ratkaisua. Ensimmäisessä kiistanaiheena oli isännöitsijäntodistuksessa ollut virhe. Jälkimmäinen koskee kiinteistönvälittäjän vastuuta annetuista tiedoista.. Kuka voi vaatia korvausta isännöitsijältä isännöitsijäntodistuksen virheestä KKO 2010:17 Asiassa oli kysymys mm. siitä, että isännöitsijätodistuksessa oli virhe, kun osa huoneiston tarkistusmitatuksi ilmoitetusta pintaalasta käsitti rakennusluvan ulkopuolelle jääviä neliöitä. Ostaja vaati kanteella sekä kaupan purkamista että kiinteistönvälittäjän ja isännöitsijän maksamaan hänelle vahingonkorvausta. Isännöitsijä vetosi siihen, että asuntokauppalain 7 :n 1 momentin mukaan isännöitsijätodistuksen antajan vastuu on toissijaista siten, että asunto-osakkeiden myyjällä oli takautumisoikeus isännöitsijää kohtaan silloin, kun joutui itse kaupan vastuuseen virheen vuoksi. Korkein oikeus ratkaisi käräjäoikeuden ja hovioikeuden välituomion jälkeen tehdyn valituksen siten, että vaatimus voitiin kohdistaa myös suoraan isännöitsijään. Päätöksen perustelujen mukaan ei ollut perusteita tulkita asuntokauppalain säännöstä niin, että se sulkisi pois ostajan oikeuden vaatia asunto-osakeyhtiön Välittäjän ja myyjän keskinäisessä suhteessa vastuun katsottiin kuuluvan kokonaan välittäjälle. edustajalta asunto-osakeyhtiölain nojalla vahingonkorvausta virheellisen tai puutteellisen isännöitsijätodistuksen johdosta aiheutuneista vahingosta. Näin ollen asuntokauppalain säännös ei estänyt korvausvaatimuksen esittämistä myös suoraan ostajalta isännöitsijälle. Kiinteistönvälittäjän vastuu Petteri Kuhanen. KKO 2009:81 Asiassa oli kysymys kiinteistönvälittäjän vastuusta annetuista tiedoista. Ostajalle ei kauppaa tehtäessä esitetty asunto-osakeyhtiössä teetettyä putkiston kuntotutkimusta. Kauppa tehtiin vuonna Isännöitsijätodistuksessa oli maininta, että yhtiössä oli tehty putkiston kuntotutkimus vuonna Remontti toteutui vuonna Korkein oikeus katsoi, että kuntotutkimuksesta ilmenee olennaisia tietoja. Välittäjän olisi tiedot saatuaan pitänyt perehtyä tutkimukseen ja annettava siitä ilmenevät tiedot. Ostaja vaati vahingonkorvauksena euroa. Korkein oikeus tuomitsi euroa odotettua aikaisemmin toteutuneen putkiremontin aiheuttamana vahinkona. Ratkaisu on yksi kiinteistönvälittäjän vastuun ankaroitumista osoittavista ratkaisuista. Ratkaisussa KKO 2003:61 Korkein oikeus katsoi, että välittäjä oli vastuussa myyjän ohella ostajalle virheellisen pinta-alatiedon aiheuttamasta vahingosta. Välittäjän ja myyjän keskinäisessä suhteessa vastuun katsottiin kuuluvan kokonaan välittäjälle. Sekä ratkaisussa KKO 2009:81 että KKO 2003:61 välittäjän argumenttina oli se, että oikea tieto olisi vain vaikuttanut kauppahintaan ja vahingonkorvauksen kautta ostaja sai tavallaan perusteetonta etua. Tälle argumentille ei Korkeimman oikeuden ratkaisussa annettu painoarvoa. Välittäjän vastuu ammattilaisena näyttääkin siten jopa tavallaan rangaistuksenluonteiselta. Petteri Kuhanen asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Sujuvaa kiinteistönpitoa Kiinteistönpito on helppoa, kun sitä ohjataan kuntoarvion ja pitkän tähtäimen suunnitelman avulla. Kuivauspäivystys Uudenmaan alueella 24h / 7pv p NYT TALOYHTIÖN kuntoon kannattaa panostaa. Suunnitelmallisuus tuo paitsi säästöjä kiinteistönpitoon, myös päätöksenteko ja hallinto sujuvat. Kysy lisää p Kiinteistönpidon perustyökalut: taloyhtiön kuntoarvio ja pitkän tähtäimen suunnitelma PTS vesivahinkojen kuivaus- ja kosteudenhallintapalvelut suunnittelupalvelut projektinjohto ja valvonta tuhoeläintorjunnat - ja hygieniatarkastukset

7 7 Korjausvelat ovat tulossa maksuun RI Jani Hännikäinen toimii Kiinteistöliitto-Uusimaan neuvontainsinöörinä. Yhdistyksesssä on noin 9400 jäsentä, jotka ovat pääosin asunto-osakeyhtiöitä. Korjausrakentaminen on vilkastunut viime vuosina merkittävästi, kun asuntokanta on vanhentunut luvuilla rakennetut kiinteistöt ovat tulleet korjausikään. Jani Hännikäisen vastaa yhdistyksen jäsenneuvonnassa taloyhtiöiden teknisistä asioista. Hän selvittää korjaustarpeita, antaa kirjallisia arviointeja ja lausuntoja sekä toimii muun muassa erimielisyystapauksissa asiantuntijana. Korjausvelka Lehdistössä ja julkisuudessa on alettu puhua, että kiinteistökannassamme muhii korjausvelka, joka johtuu tekemättömistä ja laiminlyödyistä korjaustöistä. Tätä on jatkunut jo melko pitkään. Mitä tämä velka laajemmin ottaen merkitsee? luvuilla rakennettiin paljon. Silloin ei tehty korjausrakentamista. Uudisrakentaminen oli hohdokasta. Korjausrakentamiset olivat b-luokan hommia. Myös alan koulutuksessa oli korjaus- Korjausrakentamiset olivat b-luokan hommia. rakentamista vähän, sanoo Hännikäinen Kunnossapidon kulttuuri alkoi kehittyä luvuilla ja vasta 1990-luvulla lama teki korjausrakentamisen pakolliseksi ja oli pakko alkaa korjaamaan muutenkin. Vaikuttavana tekijänä laman aikana oli myös se, että valtiovalta alkoi tukea korjausrakentamista parantaakseen työllisyyttä. Rakennusliikkeet alkoivat myös kiinnostua asiasta, kun uudisrakentaminen väheni rajusti. -Oli aikoja jolloin isännöitsijän taito/hyvyys oli yhtä kuin mahdollisimman alhainen hoitovastike. Korjaukset jäivät vähiin ja isännöitsijän taidon mittari saattoi olla se, että joulukuulta ei peritty vastiketta lainkaan, toteaa Hännikäinen. Tekemättömät, laiminlyödyt ja riittämättömät kunnossapitotyöt sekä tiedostettu korjausrakennuskohteiden laiminlyönti ovat siis saaneet aikaan korjausvelan. Korjaustöiden lykkäämisen taustalla voi olla myös ikärakenteen vanheneminen eli huoneistoissa asuvat ihmiset ovat sitä mieltä, että olemme kerran Jani Hännikäinen Kiinteistöjä arvostetaan nykyisin paremmin kuin ennen. maksaneet tämän talon, emme halua maksaa toiseen kertaan. Valtaosa rakennusten vaurioista kohdistuu julkisivurakenteiden säärasitteisiin kohteisiin, joita ovat vesikatto, julkisivut, parvekkeet ja ikkunat. Vesi väärään aikaan väärässä paikassa aiheuttaa 90 % kaikista vahingoista -Onneksi valtio ARA:n roolissa tukee suunnitelmallista korjausrakentamista myöntämällä merkittävän suuria tukiosuuksia taloyhtiöille. Monet kiinteistöalan toimijat sekä niiden tutkimus- ja kehittämisosastot julkaisevat materiaalia ja ohjeita sekä kouluttavat avainhenkilöitä korjausrakentamiseen. Nyt neuvotaan teettämään tarpeelliset kuntoarviot ja korjausselvitykset sekä terveydelle ja turvallisuudelle laadukkaat selvitykset korjausrakentamisen taustalle, sanoo Hännikäinen. -Nyt näissä asioissa mennään jo paljon parempaan suuntaan. Kiinteistöjä arvostetaan nykyisin paremmin kuin ennen. Tärkeätä on ymmärtää myös ne vahingot, mihin korjaustöiden laiminlyönti johtaa. Runsas viestintä ja valtiovallan toimenpiteet ovat saaneet aikaan herätystä. Tärkeä osuus on ollut myös monilla aktiivisilla kiinteistöalan järjestöillä, toteaa Hännikäinen.

8 8 Energiatalouden kohentaminen taloyhtiössä Taloyhtiön energiatalouden parantaminen kohdistetaan ensisijassa käytön ja ylläpidon aikaisiin toimiin. Taloyhtiön energiatalouden kohentamiseen liittyvät toimet voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: käytön ja ylläpidon aikaiset toimet, erilliset energiatehokkuustoimet ja energiatehokkuustoimet korjaushankkeiden osana. Käytön ja ylläpidon aikaiset toimet Kiinteistön energiatalouden kohentaminen kannattaa aloittaa nykytilan selvittämisellä. Aluksi on selvitettävä miten paljon kulutetaan lämmitykseen, kiinteistösähköön ja käyttöveteen. Nykytilan ja korjaustarpeen selvittäminen voidaan suorittaa esimerkiksi energiakatselmuksen avulla. Energiakatselmuksessa selvitetään kiinteistön nykyinen energiankäyttö ja esitetään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja vedenkäyttöä sekä pienentää näistä aiheutuvia kustannuksia. Toimenpide-ehdotusten osalta arvioidaan muun muassa toteutuksen kokonaiskustannukset, saavutettavat säästöt ja investointien takaisinmaksuajat. Katselmuksessa selvitetään myös laitteiden toimintaa ja niiden kuntoa. Kenttätyövaiheeseen sisältyy huoneistomittauksia sekä yleisten tilojen mittauksia. Kenttätyön avulla saadaan todenperäisempi arvio tilojen lämpötiloista ja järjestelmien toiminnasta. Katselmuksen perusteella saadaan perustellumpia toimenpide-ehdotuksia kiinteistön käytön ja ylläpidonaikaisiin toimiin, sekä energiatehokkuuden parantamiseen korjaushankkeiden osana. Kiinteistön energiatodistuksen laadinta kannattaakin yhdistää katselmuksen yhteyteen jotta suosituksille saadaan selkeät perusteet. Huoltokirjan käyttö ja hyödyntäminen kirjataan kiinteistönhoitosopimukseen, jotta sen käytöstä olisi hyötyä kiinteistönhoitotoimissa. Huoltokirja on kiinteistökohtaisesti laadittu tiedostokokonaisuus, joka sisältää kiinteistön ylläpidon lähtötiedot, tavoitteet ja tehtävät sekä niiden ajoitukset ja ohjeet. Huoltokirjan laatiminen on suositeltavaa myös jo käytössä oleville kiinteistöille. Monet kiinteistönomistajat ovat omaksuneet käytännön, jossa huoltokirja laaditaan jokaiseen omistajan hallitsemaan uuteen ja vanhaan kiinteistöön. Pelkkä huoltokirjan laadinta ei kuitenkaan riitä, vaan sitä on myös ylläpidettävä. Toistuvat energianhallintatoimet Kiinteistön energian- ja vedenkulutuksen hallinta voidaan jakaa karkeasti kahteen operatiiviseen kategoriaan: säännöllisiin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain tehtäviin toimiin ja erillisiin energiansäästötoimiin. Taloyhtiön tavoitteellinen, jatkuva ja tehokas käyttö sekä ylläpito ovat tärkeimpiä toimia energiatalouden kannalta. Kustannussäästöä kertyy usein ilman investointeja. Hyvällä käytöllä ja ylläpidolla vältetään energian ja veden tuhlausta. Tavoitteellisen käytön ja ylläpidon tärkeimpiä keinoja ja tehtäviä energiatalouden kannalta ovat muun muassa: lähtötilanteen selvitys (missä ollaan nyt?) kulutustavoitteiden asettaminen (mihin kulutustasoihin halutaan?) energian- ja vedenkulutuksen seuranta (saavutetaanko asetetut tavoitteet?) esiintyvien vikojen välitön korjaus lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiolaitteiden säännöllinen tarkkailu energiansäästömahdollisuuksien kartoitus määrävälein esim. energiakatselmuksen avulla asukkaille jaettavat laitteiden ja koneiden käyttöohjeet asukkaiden informaatio- ja koulutusillat Onnistunut energian- ja vedenkulutuksen hallinta edellyttää, että kiinteistön asukkaat ja huoltoyhtiön henkilöstö tietävät kiinteistön nykytilanteen ja omat vaikutusmahdollisuutensa kulutukseen. Kysymys on ennen kaikkea asukkaiden ja kiinteistön hoidosta vastaavien henkilöiden motivoinnista ja viestinnästä. Asukkaiden ja kiinteistönhoitohenkilöstön kulutustottumukset ja motivointi vaikuttavatkin keskeisesti niin kulutukseen kuin energiansäästötoimien onnistumiseen. Energian- ja vedensäästöön tähtäävillä toimilla on karkeasti kolme päätavoitetta: 1) motivointi (mikä osuus hoitokustannuksissa?), 2) vaikutusmahdollisuuksien havainnollistaminen (mitä voidaan tehdä?) ja 3) tulosten seuranta ja palautteen antaminen (mitä on saatu aikaan?). Kulutusseuranta Energian- ja vedenkulutus muodostavat suuren osan taloyhtiöiden hoitokuluista. Erilaiset viat ja häiriöt kiinteistön teknisissä järjestelmissä tai laitteistojen virheellinen käyttö aiheuttavat kulutuksen kasvua ilman, että kiinteistöhoitaja tai asukkaat huomaisivat mitään oleellista muutosta kiinteistön tilassa. Kulutusseurannan avulla käyttövesiputkistojen pienetkin vuodot havaitaan nopeasti, eikä ylikulutusta ja suurempia vaurioita ehdi muodostumaan. Jos ylikulutus jatkuu pitkään, kiinteistön hoitokulut ovat koko ajan tarpeettoman korkeat. Tuhlausta aiheuttavan virhetoiminnon havaitseminen ja nopea asioihin puuttuminen onkin useimmiten mahdollista vain, jos kiinteistön lämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutustasoja seurataan sellaisella kulutusseurantamenetelmällä, joka tuo nopeasti ja havainnollisesti esiin poikkeamat kulutuksissa. Tällainen kulutusseuranta on toimintaa, jossa energian ja veden kulutusmääriä seurataan reaaliajassa, jolloin hälytysrajan ylittävät kulutustasot havaitaan heti. Erilliset energiantehokkuustoimet Kiinteistön käytön ja ylläpidon aikana on tarkoituksenmukaista toteuttaa tietyin väliajoin erillisiä energiatalouden parantamiseen tähtääviä toimia, joita ei yleensä suoriteta normaalin ylläpidon yhteydessä. Alla on lueteltu tyypillisiä toimia, joita on usein tarkoituksenmukaista toteuttaa erillisinä energiasäästötoimina odottamatta muita laajempia korjauksia: termostaattisten patteriventtiileiden asentaminen tai vanhojen venttiileiden uusiminen vesikiertoisen lämmitysverkoston perussäätö ilmanvaihtojärjestelmän perussäätö ikkuna- ja ovitiivisteiden kunnostaminen LVISA-säätölaitteiden uusiminen säätösuuttimien asentaminen vesikalusteisiin vakiopaineventtiilin asentaminen vesijohtojärjestelmään lämmitysjärjestelmän nykyaikaistaminen ja sen laitteiden lisälämmöneristäminen huoneistokohtaiset mittaukset (vesi, lämmitys) valaisimien ja lamppujen uusiminen (soveltuvat energiansäästö- tai LED-lamput) valaistuksen ohjauksen ja säädön parantaminen (hämäräkytkin, liiketunnistin) Teknisten järjestelmien säädöt, rakenteiden tiivistykset ja sähköjärjestelmien parannukset Jari Virta ovat usein erillisinä energiansäästötoimina kannattavia. Niiden toteuttaminen edellyttää yleensä vain pienehköjä investointeja, ellei niitä voida toteuttaa tavanomaisen kiinteistönhoidon yhteydessä. Lähtötilanteesta riippuen näiden toimien säästövaikutukset voivat olla huomattavia. Edellä on mainittu toimia, joilla taloyhtiöissä päästään helposti ja nopeasti liikkeelle. Ensisijassa toimet kannattaa kohdentaa käytön ja ylläpidonaikaisiin toimiin, joilla voidaan saada aikaan välittömiä säästöjä. Taloyhtiöissä kannattaakin pitää säännöllisesti informaatiotilaisuuksia oman kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutuksesta sekä niihin liittyvistä vaikuttamismahdollisuuksista. Informaatio- ja koulutusillat ovat tärkeitä motivointikeinoja pyrittäessä käyttö- ja kulutustottumusten muuttamiseen ja yleisen tiedon lisäämiseen, ja tätä kautta myös asumiskustannusten pienentämiseen. Energiatalouden parantaminen korjausten yhteydessä Korjausrakentamishankkeiden yhteydessä joudutaan lain velvoittamana ottamaan huomioon energiatehokkuuden parantaminen. Pääsääntö on, että hankesuunnitteluvaiheessa pohditaan seikkaperäisesti erilaisia korjausvaihtoehtoja elinkaarikustannusarvioineen. Tyypillisiä korjauksia ovat ulkoseinä- ja ikkunakorjaukset, mutta myös teknisten järjestelmien korjaukset ovat yleistymässä. Lisätietoa erilaisista korjausratkaisuista löytyy mm. internetistä Taloyhtiön energia -kirjasta. Jari Virta Tekniikan tohtori, DI Varmista isännöinnin laatu. Valitse ISA -auktorisoitu yritys. ISA-auktorisointi kertoo isännöintiyrityksen toiminnan laadusta ja luotettavuudesta. Det Norske Veritas auditoi ISA/isännöintiyritykset. Auktorisoinnin taustalla ovat Suomen Isännöintiliitto ja Suomen Kiinteistöliitto. Kun taloyhtiön hallitus hakee luotettavaa isännöitikumppania kannattaa varmistaa, että tarjoajalla on ISA-auktorisointi. Auktorisoidut ISA-yritykset löydät osoitteesta:

9 9 Kuka vastaa lumi- ja jäävahingoista? Kaksi viimeistä talvea ovat olleet Etelä-Suomessa todella runsaslumisia. Katoille, pihoille ja kaduille on muodostunut runsaasti lunta ja jäätä. Niistä on seurannut vahinko- ja vaaratilanteita. Kuka vastaa vahingoista? Kattolumet puhuttavat eniten ja niiden pudottaminen on muun muassa ammattitaitoisen työvoiman puutteessa aiheuttanut ongelmia. Toinen vahinkoja ja vaaratilanteita aiheuttava tekijä on jään muodostuminen jalkakäytäville ja kaduille. Jalankulkuväylien varrelle kasattujen lumikasojen sulaminen aiheuttaa keväisin yllättäviä liukastumisia, kun lumi sulaa päivisin ja vesi valuu jalkakäytäville ja jäätyy öisin. Paljon vaaratilanteita aiheuttavat myös lumikasat, jotka muodostavat näköesteen autoilijoille esimerkiksi tultaessa pihaalueelta kadulle. Taloyhtiö ja hallitus vastaavat siitä, että nämä asiat hoidetaan. Useimmiten taloyhtiön hallitus on itse palkannut tai valtuuttanut isännöitsijän palkkaamaan huoltoyrityksen hoitamaan lumityöt. Vahinkotapauksissa selvitetäänkin ensisijaisesti huoltoyhtiön ja isännöitsijän toimintaa, tietysti edellyttäen, että hallitus on toiminut huolellisesti ja antanut riittävät toimintavaltuudet isännöitsijälle. Jos näin on, niin Lumi sulaa päivisin, vesi valuu jalkakäytäville ja jäätyy öisin. Nyt ovat talven lumi- ja jää ongelmat ohi ja on aika aloittaa suunnittelu ensi talven varalle. hallituksen asema on melkoisen turvattu. Taloyhtiön vastuu on kuitenkin siinä määrin ankara, että vahinkotilanteissa taloyhtiön on tarvittaessa osoitettava, että se on toiminut huolellisesti talvikunnossapidossa. Mahdolliset rahalliset korvaukset loukkaantuneelle taloyhtiö joutuu pääsääntöisesti korvaamaan. Taloyhtiöllä on siis kuitenkin aina ensisijainen vastuu. Korvaus suoritetaan vakuutuksesta ja tarvittaessa osakkaiden maksamista vastikkeista. Käytännön elämässä tapauksia on hyvin erilaisia ja voi käydä niinkin, että taloyhtiö maksaa ensin ja hakee sitten korvausta laiminlyönnin perusteella huoltoyhtiöltä ja/tai isännöitsijältä. Vastuulta välttyminen edellyttää siis kaikilta osapuolilta huolellista ja vastuullista toimintaa. Vakavista laiminlyönneistä voi seurata jopa rikosoikeudellinen vastuu. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi joutua sellaiseen vastuuseen, vaan sellainen vastuu on aina henkilökohtaista. Se voi kohdistua hallituksen jäseneen, isännöitsijään tai huoltoyrityksen edustajaan. Tämä on kuitenkin melko harvinaista. Huolelliseen kiinteistöjenhoitoon kuuluu se, että taloyhtiöllä on valmiudet hoitaa lumesta ja jäästä aiheutuvat ongelmat. Tulee selvittää ajoissa, mistä saa hommansa osaavia lumenpudottajia. On hyvä ennen lumon tuloa selvittää, miten kiinteistöllä suoritetaan auraus ja mihin lumet sijoitetaan niin, että niistä ei muodostu vaaraa asukkaille. Hiekoitus, sen järjestelyt ja oikea-aikainen hoitaminen ovat osa vastuullista kiinteistöjenhoitoa. Nyt ovat talven lumi- ja jääongelmat ohi ja on aika aloittaa suunnittelu ensi talven varalle. Talvihan tulee aina yllättäen. INTECH R A member of PUTKIREMONTTIEN YKKÖSLUOKKAA. EMC Emator Oy on jo toista vuotta peräkkäin Isännöitsijäliiton putkibarometrin mukaan Suomen paras putkiremontoitsija kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Putkibarometri 2012 vapaan sanan osuus: Hoitavat hienosti asukkaiden tiedottamisen ja ottavat asukkaat huomioon päivittäisissä toimissa. Työn laatu hyvää ja toiminta ennakoitavaa. Ei yllätyksiä laskutuksessa. (09) SOITA fax (09) Hankasuontie 9, HELSINKI EMC Emator Oy on tehnyt putkiremontteja yli 30 vuotta. Olemme saneeranneet yli sata korkealaatuista kohdetta ja näissä tuhansia laadukkaasti toteutettuja huoneistoja. Toiminta-alueemme kattaa pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereen, Jyväskylän, Lahden ja Hämeenlinnan talousalueet. PÄIVYSTYS HÄTÄPALVELU Kaikki aukaisemisesta lukitsemiseen Lukkoliike Helsinki, Lukkoliike Espoo, Lukkoliike Vantaa, Lukkoseppä 24h.

10 10 Lisää laatua isännöintiin Henry Oinonen toimii teknisenä isännöitsijänä Isännöinti Saarinen Oy:ssä. Hän kertoo olleensa kiinnostunut kiinteistöalasta jo lähes kymmenen vuoden ajan. Niinpä hän valitsikin ammattikorkeakoulussa kiinteistöpainotteisen opintosuunnan suorittaessaan tradenomin tutkinnon. Sen jälkeen hän on täydentänyt opintoja muun muassa Amiedussa ja Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa suorittamalla isännöitsijän ammattitutkinnon ja teknisen isännöitsijän ITS-TEKtutkinnon. Työuraa kiinteistöalalla erilaisissa tehtävissä on kertynyt jo viitisen vuotta. Mitä tekninen isännöitsijä tekee? -Pääosa työstäni on asukkaiden ohjausta ja neuvontaa, yhteistyötä taloyhtiöiden hallitusten kanssa sekä hallinnollisten isännöitsijöiden avustamista. Normaaliin työpäivään kuuluu käyntejä kiinteistöillä, selvitysten ja raporttien kirjoittamista ja urakkatarjousten pyyntöjä. Asukkaat tarvitsevat apua monenlaisissa asioissa. Usein ne liittyvät korjaus- ja muutostöihin. Muun muassa huoneistoremontit, kattovuodot sekä Taloytiöille teknisen isännöitsijän tuki lisää palvelun laatua ja nopeutta. astianpesukoneiden ja kylpyhuoneiden käytöstä aiheutuvat vesi- ja kosteusongelmat työllistävät jatkuvasti. Kylpyhuoneiden, yleisten tilojen ja teknisten laitteiden kuntotarkastukset kuuluvat myös jokapäiväiseen työhön. Tekniseen isännöintiin kuuluu hallinnollisten isännöitsijöiden avustaminen ja tukeminen heidän työssään. -Taloyhtiöille teknisen isännöitsijän tuki lisää palvelun laatua ja nopeutta. Vaikka hallinnollinen isännöitsijä hallitseekin kiinteistön tekniikan, niin teknisellä isännöitsijällä on usein enemmän erityisosaamista, perusteellisempaa tietoa ja Henry Oinonen valmiutta asioiden hoitamiseen. Hallinnollinen isännöinti Oinonen toimii lisäksi neljän taloyhtiön hallinnollisena isännöitsijänä. -Toimin mielelläni muutaman yhtiön hallinnollisena isännöitsijänä. Isännöinnin kokonaisvaltainen hoitaminen auttaa ymmärtämään paremmin kiinteistön koko ylläpitoa ja elinkaarta. Toiminta taloyhtiöiden hallinnollisen ja taloudellisen puolen kanssa avartaa koko asunto-osakeyhtiön toiminnan sisältöä ja tavoitteita, jotka tulee myös huomioida teknisen isännöitsijän tehtävien hoitamisessa, toteaa Oinonen. Uuden oppimista -Olen työskennellyt Isännöinti Saarisella noin kaksi ja puoli vuotta. Päivät kiinteistöjen ja niiden korjausten parissa menevät nopeasti. Jokainen päivä tuo uutta ja joka päivä oppii uutta. Oman osaamisen ja omien taitojen jatkuva kehittäminen vievät tässä työtehtävässä koko ajan eteenpäin. Päivittäiset työtehtävät ovat laidasta laitaan, etkä koskaan tiedä mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Niinpä minulla ei ole koskaan kahta samanlaista työpäivää, kertoo Oinonen. Kiinteistöliitto Uusimaan taloissa osataan tehdä oikeita päätöksiä KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa PUOLUEETONTA TUKEA TALOYHTIÖSI PÄÄTÖKSIIN Kiinteistöliitto Uusimaa on yli taloyhtiön palvelujärjestö. 11 asiantuntijan voimin neuvomme, koulutamme ja tiedotamme kaikissa taloyhtiön asioissa: laki, hallinto, talous, tekniikka ja työsuhde. Jäsenpalvelumme ja kattavat netisivumme antavat taloyhtiösi hallitukselle hyvät eväät hallinnoida yhtiötä yhdessä isännöitsijän kanssa. Noin 40 sentillä asunnolta kuussa palvelut ovat käytettävissäsi. Onko taloyhtiösi jo jäsen? ASIANTUNTIJAT APUNASI Käy tutustumassa tai soita (09) (keskus). TALOYHTIÖN VANKKA KIVIJALKA STYRELSENS OCH DISPONENTENS STÖD PÅ SVENSKA FINLANDS SVENSKA FASTIGHETSFÖRENING

11 11 Monikulttuurisuus taloyhtiössä Taloyhtiöihin saapuu nykyisin vuosittain yhä lisääntyviä määriä ulkomaalaisia. Eri puolilta maailmaa tuleville maahanmuuttajille suomalainen kerrostaloelämä muodostuu usein kulttuurisokiksi. Muuttajilla ei ole valmiutta kerrostaloelämään ja meiltä ei ole vielä riittävästi valmiuksia ottaa heitä vastaan. Ollaanpa maahanmuuttajista yleensä mitä mieltä tahansa, niin taloyhtiöissä tulee maahanmuuttajiin suhtautua positiivisesti ja auttaa heitä sopeutumaan paikallisiin olosuhteisiin. Useat maahanmuuttajat tulevat vilkkaista ja kovaäänisistä kulttuureista, joille hiljaisuutta ja järjestelmällisyyttä arvostava taloyhtiö saattaa tuntua vaikealta. Kerrostalossa tai jopa kaupungissa asuminen on monelle muuttajalle ensikertaista. Meidän olisi hyvä muistaa, että suuri osa suomalaisistakin on ensimmäisen tai toisen polven kaupunkiasukkaita. Ongelmia ulkomaalaisille syntyy eritoten taloyhtiön yleisissä tiloissa. Pesutupa, jätehuone, sauna ja parkkialue ovat paikkoja, joissa taloyhtiön kanta-asukkaat kohtaavat Taloyhtiössä on kaikkia asukkaita, kantaväestöä ja muualta tulleita, kohdeltava tasaarvoisesti. vaikeuksia. Uusista kulttuureista saapuvat eivät useinkaan ymmärrä meillä noudatettavia tarkkoja sääntöjä ja tapakulttuuria. Hämmennystä saattaa tuottaa muun muassa se, että portaikoissa ei paloturvallisuussyistä saa säilyttää lastenvaunuja ja polkupyöriä eikä mitään muutakaan irtainta omaisuutta. Parvekkeiden käyttö, lasten leikkipaikat, pihamaan käyttö yleensä ovat eri kulttuureissa hyvinkin erilaisia. Miten taloyhtiö selviää ongelmista? Pahinta on yrittää sulkea silmänsä niiltä ja voivotella. Puhumattakaan vihoittelevasta käyttäytymisestä. Asiallinen neuvonta ja tiedottaminen auttavat. Taloyhtiössä on kaikkia asukkaita, kantaväestöä ja muualta tulleita, kohdeltava tasa-arvoisesti. Kaikilta vaaditaan lakien, yleisten hyvien tapojen ja järjestyssääntöjen noudattamista. Kaikilla on myös samat oikeudet. Ongelmatapauksissa on hyvä muistaa, että häiriökäyttäytyminen saattaa johtua tietämättömyydestä; ei tunneta tapoja, käytäntöä ja sääntöjä. Sopeuttaminen alkaakin neuvonnasta ja tiedottamisesta. Hallituksen ja isännöitsijän on hyvä sopia, kuinka menetellään. Yksi oivallinen keino on taloyhtiön ns. taloyhtiön tervetulopaketti eli tiedote, joka sisältää tarpeelliset tiedot kaikista taloyhtiön säännöistä ja käytännöistä, jotka ovat tarpeen uudelle asukkaalle. Useissa taloyhtiöissä on näitä tiedotteita saatavissa vierailla kielilläkin. Joskus on tarpeen järjestää henkilökohtaista neuvontaakin. Lähde: Monikulttuurisuus taloyhtiöissä, kirjoittaja Mika Artesola Kiinteistöalan Kustannus Oy 2012, PAKINA Kettis Välikädessä Ajatellaanpa, mitä eri asioita liittyy sanaan välikäsi. Sanotaan, että joku on pahassa välikädessä, joutuu tai saattaa joutua sellaiseen. Joku kertoo saaneensa jonkin tuotteen edullisesti ilman välikäsiä tai hoitaneensa jonkin asian välikäsien kautta päästäkseen helpommalla. Veikko Huovisen tunnetussa teoksessa Havukkaahon ajattelija korpifilosofi Konsta Pylkkänen miettii, mikä on välikäsi. Asia selvisi hänelle yhtenä yönä hyvin erikoisessa unessa. Konsta istui keinutuolissa järven jäällä lukien sanomalehteä. Syrjäsilmin hän seurasi ihmeellisiä tapahtumia järvellä. Vastakkaisista suunnista lähestyi kaksi hiihtäjää. Eikä mitään tavallisia hiihtäjiä. Kummallakin oli normaalien käsien lisäksi välikädet. Ne sijaitsivat normaalien käsien alapuolella melkein kainaloissa. Toinen hiihtäjä oli tavallinen jätkä, joka normaalikäsillä hiihti ja välikäsillä vuoli kirvesvartta. Toinen hiihtäjä oli vanha mummo, joka välikäsillä hiihti ja normaalikäsillä kutoi sukkaa. Unessa Konsta arveli, että ahkeraa on kansa täällä, kun hiihtäessä pitää näperrellä. Siinäpä se, välikäsi, välikädet. Mutta minkälainen on ihminen, joka todella joutuu helposti välikäteen? Sellainen on ehdottomasti isännöitsijä. Isännöitsijän työ on usein yhtä välikätenä olemista. Hän joutuu selvittämään asukkaiden keskinäisiä ongelmia ja asukkaiden ja taloyhtiön välisiä asioita. Kun joku urakoitsija suorittaa työnsä kehnosti, niin isännöitsijään kohdistuu siitä moitteita. Kun osakkeenomistaja panee huoneistonsa myyntiin, niin hän odottaa, että isännöitsijä antaa välittäjälle ja ostajaehdokkaille taloyhtiöstä hyviä lausuntoja. Siinä sitä ollaan välikädessä; pitää pysyä totuudessa, mutta mikä on kenellekin totuus. Lukemattomissa muissakin asioissa isännöitsijä joutuu olemaan välikätenä ja asioiden selvittäjänä. Jopa sellaisissa asioissa, joiden hoito ei edes kuulu isännöitsijälle. Onkin taitolaji selviytyä hommasta kunnialla. Siis joutumasta pahaan välikäteen ja osata hoitaa asioita oivallisesti välikäsien kautta. Joka soppaan ei kannata lusikkaansa laittaa ja toisaalta, jos ei ole aktiivinen, niin asiat eivät hoidu ja helposti moititaan laiskuudesta ja saamattomuudesta. Hyvä isännöitsijä onkin taitava junailija, joka osaa käyttää välikäsiä ja toisaalta junailee asiat niin, ettei joudu huonoon välikäteen. Siinäpä se, hyvät ja huonot välikädet. Saisi isännöitsijällä olla sellaiset Konstan vanhan mummon välikädetkin. Niillä olisi hyvä kirjoitella vaikkapa kunnossapitotarveselvityksiä ja oikeilla käsillä voisi kirjoittaa pöytäkirjoja. Ehtisi enemmän. Uusi Esteri ilmankuivaaja tekee pyykistäsi sopivasti kuivaa. Valitset vain mieleisesi kuivuusasteen mankelikosteasta erittäin kuivaan, ja aina Esteri tietää kun pyykki on valmista. Se ei käy turhaan, ja säästää näin sähköä. Kaakelikaari 8, Vantaa puhelin (09) Sopivasti kuivaa Alue-edustajat: Uusimaa Kim Karling, Harri Karling, Jyrki Haatainen, Kaakkois-Suomi Arto Tulkki, Lounais-Suomi Arto Wallenius, Helppokäyttöinen Selkeät näppäimet ja opastava näyttö tekevät käytöstä helppoa. Pyykin mukaan on valittavissa kolme eri kuivausohjelmaa. Uusia ominaisuuksia Esteri ilmankuivaajissa on paljon uusia, käyttäjäystävällisiä ominaisuuksia. Katso tai ota yhteyttä edustajaamme. Pirkanmaa Jan Lehtonen, Keski-Suomi Kari Tiihonen, Pohjanmaa Arto Kuparinen, Itä-Suomi Risto Ollila, Pohjois-Suomi Pekka Kurttila,

12 12 ISÄNNÖINTI SAARINEN Auktorisoitu isännöitsijätoimisto Laatua ja luotettavuutta Ota yhteyttä tai soita KATTOTUTKA-PALVELU TARKASTUS KORJAUS KUNNOSSAPITO Vesikaton järjestelmällisesti suunniteltu hoito alkaa kuntotarkastuksesta, jolla kartoitetaan korjausta tai huoltoa vaativat kohdat. Kuntotarkastuksen tulosten perusteella laaditaan korjaus- ja huoltosuunnitelma budjetteineen ja toimenpideaikatauluineen. Kuntotarkastus ja suoritettavat toimenpiteet antavat hyvä lähtökohdan vesikaton kunnon jatkuvalle seurannalle. Kunnossapito perustuu sopimukseen, jonka mukaisesti Kattotutka Oy sitoutuu vastaamaan sovituista toimenpiteistä jatkuvasti. Kunnossapitosopimukseen voidaan liittää myös aika ajoin tarvittavia lisäpalveluja, esim. lumen pudotukset ja turvalaitteiden asennukset. Teemme myös yksittäisiä toimeksiantoja kattojen korjaamiseksi.

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Julkaistavissa 7.5.2013 Taustat ja vastaajat / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

kunnonhallintatyökaluista

kunnonhallintatyökaluista kunnonhallintatyökaluista 18.6.-15.7.2010 Vastaajia yhteensä 194 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Vastaajat Kokemus isännöinnistä Isännöintiyrityksen koko Alle 3 vuotta (N13) 7 % 1-2 isännöitsijää

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit

Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit 11.30 Omataloyhtiö.fi -Ratkaisut taloyhtiön hankkeisiin - Kehityspäällikkö Topi Aaltonen, Sanoma Digital / Rakentaja.fi 12.00 Tiivistyslistat oviin ja ikkunoihin -Markkinointi-ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Markus Talvio Toimitusjohtaja OTM JuriNet Oy ASTA Rakentaja 2015 Tampereen Messu ja Urheilukeskus 13.2.2015 Vastuut ja velvollisuudet Esityksen rakenne: 1. Hallituksen

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon

Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon Hallitusforum 24.9.2011 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 RTS Rakennusfoorumi 7.5.2013 Pääekonomisti Jukka Kero Esityksen sisältö Kiinteistöliiton jäsenet ja niiden profiili Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot