Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren"

Transkriptio

1 Rakennukset Byggnader Verkostot Nätverk Liikenne Trafik Rakennukset Byggnader Verkostot Nätverk Liikenne Trafik TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R YHDYSKUNTAKUSTANNUKSET (Milj.euroa) SAMHÄLLSKOSTNADER (Milj.euro) Maanhankinta/Jordanskaffning Asuinrakennukset/Bostadsbyggnader Päiväkodit/Daghem 2488 Koulut/Skolor Muut toimitilat/andra lokaler Kadut ja tiet/gator och vägar Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Kaukolämpöverkko/Fjärrvärmenät Sähköverkko/Elnät Televerkko/Telenät Puistot ym./parker m m. Liikenne/Trafik VTT 27 KUNNAN INVESTOINNIT KOMMUNENS INVESTERINGAR Miljoonaa euroa Miljoner euro Maanhankinta/Jordanskaffning Päi väkodit/daghem Koulut/Skolor Muut toimitilat/andra lokaler Kadut/Gator Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Puistot ym./parker mm. VTT 27 KUNNAN MAANMYYNTITULOT JA INVESTOINNIT KOMMUNENS MARKFÖRSÄLJNINGSINKOMST OCH INVESTERINGAR Miljoonaa euroa/miljoner euro Muut investoinnit/andra investerigar 6 8 Raideyhteydet/Spårförbindelser Nettotulot inv. jälkeen/nettoinkomst efter inv. Nettotulot raideinv. jälkeen/nettoinkomst efter spårinv. Investoinnit/ Investeringar Maanmyyntitulot/Markförsäljningsinkomst Nettotulot inv. jälkeen/nettoinkomst efter inv. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP CO2 ekv. tonnia CO2 ekv. ton Käyttö/Drift Tuotanto/Produktion VTT 27 MUUT PÄÄSTÖT ANDRA UTSLÄPP Tonnia Käyttö/Drift Tuotanto/Produktion VTT 27 Sipoon yleiskaava 225 Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren

2

3 Tiivistelmä Raportissa esitellään Sipoon yleiskaavan 225 luonnoksen vaikutusten arviointi. Sipoon yleiskaava 225 saatettiin vireille Yleiskaavatyössä laadittiin vuonna 25 kuusi rakennemallia, jotka toimivat pohjamateriaalina yleiskaavan kehityskuvan ja yleiskaavan laadinnassa. VTT arvioi Sipoon yleiskaavan 225 rakennemallien vaikutukset alkuvuonna 26. Työn yhteydessä muodostettiin ja arvioitiin kaksi lisämallia, joissa kunnan väestömäärää lisättiin 4 asukkaalla seudullisten kasvupaineiden huomioonottamiseksi. Sipoon kunnassa laadittiin rakennemalleista käydyn keskustelun perusteella uusi rakennemalli V. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa 26 mallin yleiskaavatyön pohjaksi ja päätti 4 uuden asukkaan kasvutavoitteesta vuoteen 225 mennessä. Raportissa kuvataan rakennemallien ja yleiskaavaluonnoksen vaikutukset. Sipoon asukasmäärä lisääntyy yleiskaavaluonnoksen mukaan vuoteen 225 mennessä 4 asukkaalla. Uusia asuntoja rakennetaan kaikkiaan 16 kpl ja niiden kerrosala on 2 miljoonaa k m2. Asunnot sijoittuvat asemakaava alueiden rivi ja pienkerrostaloihin ja omakotitaloihin sekä kylämäiseen asutukseen omakotitaloihin. Uusia työpaikkoja syntyy kaikkiaan 13 kpl, joista 6 kpl työpaikka alueille ja 7 kpl palvelu ym. työpaikkoja taajamiin. Uusien asuntojen edellyttämä maa alue on kaikkiaan 1 1 hehtaaria, josta 7 hehtaaria taajamissa, ja uusien työpaikkojen maa alue 1 hehtaaria. Yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia 5 vuoden aikana kaikkiaan 11 miljardia euroa, josta investointien osuus on 8 miljardia euroa ja vuotuisten käyttö, korjaus ja kunnossapito sekä liikennekustannusten osuus 3 miljardia euroa. Sipoon kunnalle aiheutuu kustannuksia 5 vuoden aikana kaikkiaan 78 miljoonaa euroa, joista investointeja on 62 miljoonaa euroa ja käyttö ym. kustannuksia 15 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten lisäksi raideliikennehankkeista aiheutuu Sipoon kunnalle investointikustannuksia 1 miljoonaa euroa. Kunnan arvioidaan saavan maanmyynnistä nettotuloja 1,1 miljardia euroa. Yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuu energiankulutusta 5 vuoden aikana 58 miljoonaa MWh, raaka aineita kuluu 11 miljoonaa tonnia, kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu 14 miljoonaa CO 2 ekvivalenttitonnia ja muita päästöjä 1 tonnia, vettä kulutetaan 19 miljoonaa m 3 ja jätteitä aiheutuu 1,1 miljoonaa tonnia, josta sekajätettä,6 miljoonaa tonnia. Yleiskaava mahdollistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostamisen. Asukkaiden joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet paranevat uusien raideyhteyksien toteutuessa. Yleiskaava sisältää joillakin alueilla uhkia viheryhteyksien ja luontoarvojen osalta. Uhat voitaneen välttää tai vaikutuksia lieventää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Arvokkaat maiseman ja rakennetun ympäristön kohteet voidaan säilyttää. Yleiskaavassa on osoitettu laajat yhtenäiset metsäalueet ja niiden väliset viheryhteydet. Tämä edistää yhtenäisten alueiden säilymistä luonnontilaisina ja virkistysmahdollisuuksien turvaamista. Yleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi Sipoon ja osaltaan Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen. Yleiskaava kytkee uuden yhdyskuntarakenteen Lounais Sipoon osalta Helsingin yhdyskuntarakenteeseen ja Nikkilä Talma vyöhykkeen osalta Keravan ja radan varren rakenteeseen. Yleiskaava luo edellytyksiä Helsingin seudun kasvupaineiden purkamiseen ja tasapainottaa seudullista alue ja yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavaluonnos täyttää yleisesti ottaen sille asetetut tavoitteet. Yleiskaava edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja seudullista kehitystä. Edullinen kehitys edellyttää raideliikennehankkeiden toteuttamista. Se, millaiseksi elinympäristö lopulta muodostuu ja minkälaiset vaikutukset aiheutuvat, riippuu paljolti yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. 3

4 Alkusanat Raportissa esitellään Sipoon yleiskaavan 225 luonnoksen vaikutusten arviointi. Työ on tehty Sipoon kunnan toimeksiannosta VTT:ssa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Wahlgren. Työtä ovat ohjanneet Sipoon kunnan puolesta suunnittelujohtaja Pekka Normo ja kaavoitusarkkitehti Tuomas Autere. Lähtötietoja ovat toimittaneet lisäksi suunnittelija Rita Lönnroth ja kaavavalmistelija Birgitta Smeds. 4

5 Sisällysluettelo 1. Sipoon yleiskaava Seudulliset lähtökohdat ja kehitysnäkymät Yleiskaavalliset lähtökohdat Yleiskaavatyön eteneminen Rakennemallit Rakennemallien vaikutukset Yleiskaavaluonnos 2 3. Yleiskaavaluonnoksen vaikutukset Asukkaat ja työpaikat Vaikutukset alue ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Yhdyskuntataloudelliset ja ekologiset vaikutukset Arviointiperiaatteet Yhdyskuntakustannukset Raideliikennehankkeet Kuntatalouden näkökulma Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tavoitteiden toteutuminen Yleiskaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttamiseen liittyviä näkökohtia Epävarmuustekijät Johtopäätökset 65 Lähdeluettelo 66 5

6 1. Sipoon yleiskaava Seudulliset lähtökohdat ja kehitysnäkymät Helsingin seutu on kasvanut suurkaupungiksi, joka on entistä selvemmin kilpailuasemassa Euroopan kaupunkien kanssa. Teknologian nopea kehitys ja elinkeinorakenteen muuttuminen vaikuttavat vaikeasti ennustettavalla tavalla yhteiskunnan toimintatapoihin ja rakenteisiin. Samaan aikaan on nähtävissä, miten suurkaupungeille tyypilliset ongelmat uhkaavat kaupunkikehitystä myös Helsingin seudulla. Tämä kehitys ulottuu myös Sipooseen, mikä johtuu luonnollisesti Sipoon sijainnista pääkaupungin itäisenä naapurina. Helsingin seutu on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Tehtyjen ennusteiden mukaan väestön kasvu jatkuu seudulla edelleen ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Tämä tarkoittaa, että Sipoo säilyy tulevaisuudessakin kiinnostavana asuinympäristönä, jonka vetovoimaisuutta luonnon ja meren läsnäolo lisäävät. Sipoon maantieteellinen sijainti Helsingin ja Porvoon välissä on ollut pitkään ja on edelleen merkittävä tekijä, joka luo yhden lähtökohdan kunnan maankäytölle ja sen kehittymiselle. Sipoo on suuntautunut historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti suuressa määrin Porvoon suuntaan. Työmatkaliikenne suuntautuu puolestaan pääkaupunkiseudulle. Kunnan edullinen sijainti taloudellisesti toimeliaalla seudulla sekä kunnan laajat ja Helsingin seutuun verrattuna harvaan asutut metsät ja pellot luovat hyvän perustan kunnan kehittymiselle. Kunnan sijainti ja vihreys luovat kysyntää rakentamiselle. Sipoo on kehittynyt 2 luvulle asti vailla nopeita ja suuria mullistuksia. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneet erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet pienempiä kuin monien muiden Helsinkiä ympäröivien kehyskuntien. Sipoo on ollut varsin suuressa määrin maaseutupitäjä, jossa agraaristen arvojen sekä ruotsin kielen ja siihen liittyvien kulttuuristen tekijöiden ja arvojen merkitys on suuri. Viime vuosikymmeninä tapahtunut varsin voimakas väestönkasvu on lisännyt merkittävästi suomenkielisten osuutta. Uudet asukkaat käyvät pääasiallisesti työssä pääkaupunkiseudulla eikä heillä usein ole muita erityisiä siteitä Sipooseen kuin että kunta sijaintinsa ja luontonsa puolesta tarjoaa halutun ja viihtyisän asuinpaikan. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta Sipoo on kehittynyt vaiheeseen, jossa valtion vireille saattamat kuntauudistushankkeet ja Helsingin seudun kasvupaineet ovat luoneet kunnan omalle päätöksenteolle muutospaineita. Toisaalta voidaan myönteisenä seikkana todeta, että Sipoolla, päinvastoin kuin monilla muilla kunnilla, on useita vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Kuntaa voidaan kehittää painottaen eri tavoin sen osa alueita. Koska todellisia vaihtoehtoja on monia, on tämän yleiskaavaprosessin ja sen lopputuloksena olevan Sipoon ensimmäisen koko kunnan alueen kattavan yleiskaavan merkitys erityisen suuri. Yleiskaava osoittaa sekä sipoolaisille että koko seudulle, minkälainen on Sipoon tuleva maankäyttö ja sen suhde seudun alue ja yhdyskuntarakenteeseen. Sipoon kunta on tehnyt naapurikuntien, maakuntaliittojen ja eri viranomaistahojen kanssa laajaa yhteistyötä koko 2 luvun ajan. 6

7 Sipoo kuuluu Itä Uudenmaan liittoon. Maakunnan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Sipoon kunta on aloittanut neuvottelut liittymisestä Uudenmaan liiton jäseneksi. Liittyminen on käytännössä ajankohtaista vasta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Helsingin seudun 14 kuntaa ovat hyväksyneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan seudulle laaditaan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia, MAL strategia. Strategialla haetaan ratkaisuja seudun asuntotuotannon haasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen, maankäytön kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja tukea asuntotuotantoon tarvittavien maaalueiden käyttöön saamiseksi. Yhteistyötä voidaan vaiheittain syventää ja laajentaa kumppanuudella valtion kanssa. (Sipoon yleiskaava 225, Rakennemallit, Kehityskuva osa 1, ) 1.2 Yleiskaavalliset lähtökohdat Yleiskaavoituksen johtoajatuksena on laatia koko kunnan alueelle luonteeltaan strateginen ja yleispiirteinen yleiskaava, joka kuitenkin ohjaa osaltaan taajamien ulkopuolella tapahtuvaa rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaava ei ole luonteeltaan ns. aluevarauskaava, joka osoittaisi yksityiskohtaisesti tulevan maankäytön. Tarkempi rakentamisen ohjaus toteutetaan erillisillä kyläalueiden osayleiskaavoilla ja taajamien asemakaavoilla, joiden laatimista yleiskaava ohjaa. Asema ja osayleiskaava alueiden ulkopuolella koko kunnan yleiskaavan tehtävänä on ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kaavan on siis toisaalta oltava ensisijaisesti yleispiirteinen, mutta toisaalta riittävän yksityiskohtainen, jotta se voisi hajaasutusalueilla ohjata yksittäisiä rakentamis ym. hankkeita. Keskeinen tavoite yleiskaavatyössä on osoittaa Sipoon tuleva yhdyskuntarakenne. Yleiskaavan on tarkoitus keskittyä kunnan maankäytön kehittämisen strategioihin ja periaatteisiin. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Yleiskaavan ohjevuosi on 225. Vuoden 25 lopussa Sipoon asukasmäärä oli Kunta varautuu noin 4 uuteen asukkaaseen vuoteen 225 mennessä. Yleiskaavatyön tarkoituksena on Sipoon yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen suunnittelu sipoolaisista lähtökohdista osana kehittyvää Helsingin seudun ja Itä Uudenmaan aluerakennetta. Yleiskaavalla sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja kuten asuminen, kauppa, työpaikat, virkistys, suojelu ja liikenne. Sipoo 22 tavoitesuunnitelmassa kunnanvaltuusto on valinnut seuraavan vision pitkän aikavälin kehittämistyön lähtökohdaksi: Sipoo on itsenäinen, kaksikielinen, luonnonläheinen ja uudistushakuinen kunta, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Kuntavisiosta on johdettu seuraavat päätavoitteet: korkeatasoinen elinympäristö tasapainoinen väestönkasvu ja väestörakenne vireä ja monipuolinen elinkeinoelämä vahva yhteisöllisyys ja kuntaidentiteetti lisääntyvä kuntien välinen yhteistyö monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta osaava, sitoutunut ja hyvin johdettu henkilöstö vakaa talous Maankäyttöstrategia: Kaavoitamme Sipoota toivotun kehityskuvan toteuttamiseksi. Vaalimme kaunista luonnon ja kulttuuriympäristöä, joka on perintö aikaisemmilta sukupolvilta. 7

8 Elinkeinostrategia: Pyrimme lisäämään yksityisten palvelujen ja työpaikkojen tarjontaa kasvavalle väestölle. Seuraavaan on koottu Sipoo 22 tavoitesuunnitelman mukaiset maankäytön ja ympäristön keskeiset tavoitteet ja toimenpide ehdotukset. Helsingin seudun jatkuvan kasvun johdosta tulee asutus leviämään metropolialueen ulkopuolelle. Eri asumismuotoja tarjoavat houkuttelevat asuinalueet yhdessä hyvien liikenneyhteyksien kanssa vetävät puoleensa asukkaita. Sipoon sijainti, liikenneyhteydet ja vehreä luonnonympäristö meren ja rannikkomiljöön läsnäolo lisäävät kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikessa toiminnassa kehitettäessä hyvin toimivaa yhdyskuntaa hyvin suunniteltuine yhdyskuntarakenteineen. Kunta valvoo ja edistää ympäristönsuojelua siten, että asukkaille voidaan turvata viihtyisä ja virikkeinen elinympäristö ja siten, että luonnonvaroja käytetään järkevästi. Taajamat ja haja asutusalueet täydentävät toisiaan ja täyttävät ihmisten erilaiset toiveet asuinympäristöstä. Erityisesti luonnon tai kulttuuriympäristön kannalta merkittävät maa ja metsätalousalueet säilytetään rakentamattomina luontokokonaisuuksina. Perusajatuksena on säilyttää laajat rakentamattomat metsä ja peltoalueet ja harvaan asuttu jokimaisema. Asutus keskitetään taajama alueille ja nykyisiin kyläkeskuksiin. Maaseutualueet säilytetään maaseutuna kuitenkin siten, että kyläkeskukset säilyvät elinvoimaisina. Saaristoalueisiin kiinnitetään maankäyttöä suunniteltaessa erityistä huomiota, koska niillä on merkitystä suurten ympäristöarvojen ja virkistyskäytön kannalta sekä mahdollisena elinkeinolähteenä. Lisäämällä kaavoitettujen tonttien tarjontaa vähennetään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Asuinalueita rakennettaessa varmistetaan monipuolinen väestörakenne. Asuinalueita kaavoitettaessa varataan maa alueita sekä peruspalveluihin että vapaa ajantoimintoihin liittyviä toimintoja varten. Uusia työpaikka alueita (esim. Bastukärr) kaavoitetaan ja Sipoonlahden teollisuusaluetta laajennetaan moottoritien varteen. Yritysten kanssa lisätään asuntojen sekä palvelu ja liikerakennusten tuotantoa koskevaa yhteistyötä. Kaavoitusta, maa alueiden ostoa ja myyntiä koskevat maapoliittiset periaatteet vahvistetaan. Kunta varmistaa maapoliittista asemaansa ja maaomaisuuden ja riittävän tonttivarannon saatavuutta laatimalla maapoliittisen ohjelman. On oltava selkeät pelisäännöt siitä, mitä kunta ostaa ja myy sekä minkä alueiden osalta kunta solmii maankäyttösopimuksia. Näiden tulee olla kunnan etujen mukaisia. Kunta hankkii omistukseensa ja kaavoittaa riittävästi maata voidakseen toteuttaa erilaisia palveluhankkeita järkevästi. Kaikessa kaavoituksessa otetaan huomioon, että infrastruktuuria tullaan laajentamaan väestönkasvun myötä. (Sipoon yleiskaava 225, Rakennemallit, Kehityskuva osa 1, ) Kunnanvaltuuston päätöksessä on asetettu tavoitteet yleiskaavan sisällölle: Vaihtoehdon / suunnitelman johtoajatus: Yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen voimakkaasti sekä Keski että Lounais Sipoossa. Rakennemallin liikenne ja maankäyttöratkaisujen mukainen väestökapasiteetti on 6 uutta asukasta. Kunta varautuu enintään 4 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 225 mennessä. Lounais Sipoon ja 8

9 Nikkilä Talma vyöhykkeen aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudulla tarvittavaan liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen. Nikkilä, Martinkylä, Talma ja Kerava muodostavat nauhamaisen taajamarakenteen. Lounais Sipoossa alueet liitty vät kiinteästi Helsingin ja Vantaan alue ja yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen joukko /raideliikenteeseen. Työpaikka alueet osoitetaan Bastukärriin, Lounais Sipooseen Vuosaaren sataman vaikutuspiiriin, Sipoon lahden työpaikka alueelle sekä Kilpilahti Savijärvi kehittämisvyöhykkeellä sijaitseville Mömossenin alueelle ja Boxin itäpuoliselle alueelle sekä Pohjois Paippisiin. Rakenne: Suuralue 1: Paippinen Linnanpelto Pohjois Paippisiin osoitetaan uusi työpaikka alue. Haarajoen asema lisää rakentamispaineita haja asutusalueelle, mutta hajarakentamista ohjataan kyläkeskusten läheisyyteen. Suuralue 2: Nikkilä Talma Asutus sijoittuu Nikkilän ja Talman uusille asemakaava alueille. Nikkilän taajamarakenne tiivistyy. Talman alueelle muodostuu oma palvelukeskusta. Nikkilän ja Talman taajamat kohtaavat Martinkylän alueella. Bastukärriin on osoitettu uusi työpaikka alue. Suuralue 3: Hindsby Itäsalmi Itäsalmen laajentuva yhdyskuntarakenne tukeutuu raideliikenteeseen. Itäsalmessa on oma palvelukeskuksensa. Alueen lounaisosassa on uusi työpaikka alue Vuosaaren sataman vaikutuspiirissä. Sipoonkorven laajan yhtenäisen metsäalueen luontoarvot ja ekologiset yhteystarpeet huomioidaan. Talosaari osoitetaan selvitysalueeksi. Suuralue 4: Box Uusi työpaikka alue alueen pohjoisosassa ja Kilpilahden uuden eritasoliittymän ympärillä. Boxin osayleiskaava alueella ohjaus perustuu osayleiskaavaan. Rakenne säilyy kylämäisenä ja rakentaminen ohjataan kyläkeskusten läheisyyteen. Suuralue 5: Söderkulla Asutus sijoittuu Taasjärven ympäristön ja Hansaksen laajennusalueille. Västerskogin ja Massbyn alueella rakenne säilyy kylämäisenä ja rakentaminen ohjataan kyläkeskusten läheisyyteen. Västerskogin osayleiskaava alueella oh jaus perustuu osayleiskaavaan. Suuralue 6: Rannikko ja Saaristo Ei olennaisia muutoksia. Rakenne ei muutu, rakentamisen ohjaus perustuu rannikon ja saariston osayleiskaavaan. Mallin suhde 25 vuoden takaiseen kehitykseen: Henkilöjunaliikenne Keravan ja Nikkilän välisellä radalla otetaan uudestaan käyttöön ja uusi asuinrakentaminen keskitetään Talman ja Nikkilän asema kaavoitetuille alueille. Raideliikenne pääkaupunkiseudun ja Itäsalmen välillä toteutetaan ja uutta asuinrakentamista keskitetään Itäsalmeen asemakaavoitetuille alueille. Lounais Sipoon ja Nikkilä Talma vyöhykkeen aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudulla tarvittavaan liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen. Hajarakentaminen vähenee merkittävästi. (Yleiskaavaluonnoksen selostus ) 9

10 1.3 Yleiskaavatyön eteneminen Sipoon yleiskaava 225 saatettiin vireille Yleiskaavatyössä laadittiin vuonna 25 kuusi rakennemallia, jotka toimivat pohjamateriaalina yleiskaavan kehityskuvan ja yleiskaavan laadinnassa. VTT arvioi Sipoon yleiskaavan 225 rakennemallien vaikutukset alkuvuonna 26. Työn yhteydessä muodostettiin ja arvioitiin kaksi lisämallia, joissa kunnan väestömäärää lisättiin 4 asukkaalla seudullisten kasvupaineiden huomioonottamiseksi. Sipoon kunnassa laadittiin rakennemalleista käydyn keskustelun perusteella uusi rakennemalli V. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa 26 mallin yleiskaavatyön pohjaksi ja päätti 4 uuden asukkaan kasvutavoitteesta vuoteen 225 mennessä. Rakennemallin V pohjalta on laadittu yleiskaavaluonnos ja arvioitu sen vaikutukset. Sipoon kunnan tavoitteena on hyväksyä yleiskaavaluonnos vuonna 27. 1

11 1.4 Rakennemallit Sipoon kunnassa on laadittu yleiskaavatyön yhteydessä kaikkiaan 9 rakennemallia: A, B, C, D, E, F, C1, D1 ja V. Kuvassa 1 esitetään mallien rakenne. 11

12 Kuva 1. Sipoon yleiskaavan 225 rakennemallit. Malli C1 on rakenteeltaan samanlainen kuin malli C ja malli D1 samanlainen kuin malli D. Yleiskaavaluonnos pohjautuu malliin V. (Sipoon kunta) 12

13 1.5 Rakennemallien vaikutukset Rakennemallien vaikutusten arviointi on esitetty VTT:n tutkimusraportissa (Wahlgren & Halonen 26) ja rakennemallia V koskevassa muistiossa ja kalvosarjassa (Wahlgren 26). Tässä kuvataan vain lyhyesti tarkastellut mallit ja niiden arvioidut vaikutukset. Rakennemallien vaikutusten arviointiraportin (Wahlgren & Halonen 26) mukaan taloudellisten ja ekologisten vaikutusten osalta mallit jakautuvat kahteen ryhmään: edullisimpia ovat mallit C, D ja E sekä lisämallit C1 ja D1. Mallien keskinäinen järjestys riippuu tarkastelutavasta (kokonaisvaikutus, asukasta tai kerrosalaa kohden laskettu vaikutus). Näissä malleissa asutus painottuu taajama alueille, jolloin verkostopituudet ovat lyhemmät kuin hajarakentamisessa. Raideliikenne muodostaa joukkoliikenteen rungon. Kulkutapajakauma on joukkoliikennepainotteisempi kuin malleissa A, B ja F. Kuntatalouden kannalta kaikissa vaihtoehdoissa joudutaan rakentamaan uusia päiväkoteja ja kouluja. Vaihtoehdoissa ei näyttäisi kuitenkaan syntyvän kustannuskynnyksiä, koska nykyinen kapasiteetti voidaan hyödyntää kaikissa malleissa. Suurimmat kunnallistekniikan kustannukset syntyvät malleissa A, B ja F, joissa on hajanaisemman rakentamisen vuoksi pitkät verkostot. Kuntatalouden kannalta edullisimmat ovat mallit C, D ja E sekä lisämallit C1 ja D1. Raideliikennehankkeet mukaan lukien näyttää siltä, että näissä malleissa kunnan mahdollisilla maanmyyntituloilla voitaisiin periaatteessa kattaa kunnan investoinnit. Tämä edellyttää aktiivista maapolitiikkaa. Kaikissa malleissa on mahdollista muodostaa hyvää, terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Kaikissa malleissa on myös mahdollista ottaa huomioon Sipoon tärkeät rakennusperintö ja kulttuurikohteet sekä maisemalliset erityispiirteet. Sipoonkorven tarkastelualueen säilyttäminen nykytilassaan on ollut lähtökohtana kaikkia malleja laadittaessa. Tästä poiketen malleissa D ja D1 uusi asutus kuitenkin sijoittuu osittain Sipoonkorven tarkastelualueelle ja alueen reunaosia otetaan asutuskäyttöön. Näin ollen mallit eivät säilytä Sipoonkorven tarkastelualueen reunaosia nykytilassaan. Mallit myös heikentävät ekologisia yhteyksiä Sipoonkorvesta meren suuntaan. Se, millaiseksi elinympäristö lopulta muodostuu ja minkälaiset vaikutukset mallien toteuttamista aiheutuvat, riippuvat paljolti jatkosuunnittelusta. Useat vaikutukset on aiheellista arvioida yleiskaavan jatkotyön yhteydessä. Tärkeintä on, että valittava rakennemalli tai niiden yhdistelmä antaa mahdollisuuden jatkosuunnitteluun niin, että voidaan saavuttaa hyviä ja välttää haitallisia vaikutuksia. Mallit näyttävät jakautuvan kahteen ryhmään: useimmilta vaikutuksiltaan edullisimpia ovat mallit C, C1, D, D1 ja E. Jatkotyössä voisi olla edullista muokata näiden tai näiden osien yhdistelmää. Rakennemallin V arvioinnin mukaan malli V yhdistää mallien C1 ja D1 edut: raideliikennehankkeiden toteuttamisen ja asutuksen keskittämisen taajamiin ja kyläalueille sekä niiden suhteellisen tehokkaan rakentamisen. Mallissa on määritelty yhtenäiset laajat metsäalueet ja viheryhteydet ja sillä voidaan edistää luonto ja virkistys sekä kulttuuriarvojen säilymistä. Kuvissa 2 13 esitetään rakennemallien yhdyskuntataloudellisten ja ekologisten vaikutusten arviointituloksia. Vaikutukset on arvioitu koko elinkaaren ajalta eli laskettu 5 vuoden ajalta. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että yleiskaavatyön pohjaksi laadittu malli V on vaikutuksiltaan edullinen verrattuna aikaisempiin rakennemalleihin. 13

14 KUSTANNUKSET ASUKASTA KOHDEN KOSTNADER PER INVÅNARE euroa/invånare 1 euro/invånare Liikenne/Trafik Puistot ym./parker mm. Televerkko/Telenät Sähköverkko/Elnät Kaukolämpöverkko/Fjärrvärmenät Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Kadut ja tiet/gator och vägar Muut toimitilat/andra lokaler Koulut/Skolor Päiväkodit/Daghem Asuinrakennukset/Bostadsbyggnader Maanhankinta/Jordanskaffning 5 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 2. Kokonaiskustannukset uutta asukasta kohden. KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN FÖRDELNING AV KOSTNADER Milj. euroa Milj. euro Yritykset/Företag Kunta/Kommunen Asukkaat/Invånare 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 3. Kustannusten jakautuminen eri osapuolille. 14

15 KUNNAN KUSTANNUKSET KOMMUNENS KOSTNADER Milj. euroa Milj. euro 4 3 Puistot ym./parker mm. Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Kadut ja tiet/gator och vägar Koulut/Skolor Päiväkodit/Daghem Maanhankinta/Jordanskaffning 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 4. Kunnan kustannukset sektoreittain. KUNNAN KUSTANNUKSET UUTTA ASUKASTA KOHDEN KOMMUNENS KOSTNADER PER NYA INVÅNARE euroa/asukas 1 euro/invånare Käyttö ym. kustannukset/drift mm. kostnader Investoinnit/Investeringar 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 5. Kunnan kustannukset uutta asukasta kohden kustannuslajeittain. 15

16 KUNNAN INVESTOINNIT JA MAANMYYNTITULOT KOMMUNENS INVESTERINGAR OCH MARKFÖRSÄLJNINGSINKOMST Milj. euroa Milj. euro Maanhankinta/Jordanskaffning Päiväkodit/Daghem Koulut/Skolor Kadut ja tiet/gator och vägar Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Puistot ym./parker mm. Raideliikennehankkeet/Spårtrafikprojekt Maanmyyntitulot/Markförsäljningsinkomst 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 6. Kunnan investoinnit (ml. raideliikennehankkeet) ja maanmyyntitulot. KUNNAN INVESTOINNIT JA MAANMYYNTITULOT KOMMUNENS INVESTERINGAR OCH MARKFÖRSÄLJNINGSINKOMST Milj. euroa Milj. euro Investoinnit/ Investeringar Maanmyyntitulot/Markförsäljningsinkomst A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 7. Kunnan investoinnit (ml. raideliikennehankkeet) ja maanmyyntitulot. 16

17 ENERGIANKULUTUS ENERGIFÖRBRUKNINGEN MWh/asukas MWh/invånare Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 4 2 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 8. Energiankulutus asukasta kohden. RAAKA AINEIDEN KULUTUS RÅVARUFÖRBRUKNINGEN Kg/asukas Kg/invånare 4 3 Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 9. Raaka aineiden kulutus asukasta kohden. 17

18 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP Tonnia/asukas Ton/invånare Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 1 5 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 1. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden. MUUT PÄÄSTÖT ANDRA UTSLÄPP Kg/asukas Kg/invånare Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 1 5 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 11. Muut päästöt asukasta kohden. 18

19 VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET VATTENFÖRBRUKNINGEN OCH AVFALLSVATTEN litraa/asukas 1 liter/invånare Muut/ Andra WC 5 A B C D E F C1 D1 V VTT Kuva 12. Vedenkulutus ja jätevedet asukasta kohden. JÄTTEET ASUKASTA KOHDEN AVFALL PER INVÅNARE 25 2 Kg/asukas Kg/invånare 15 1 Talousjäte/Hushållsavfall Rakennusjäte/Byggnadsavfall 5 A B C D E F C1 D1 V VTT Kuva 13. Jätteiden määrä asukasta kohden. 19

20 2. Yleiskaavaluonnos Kuvassa 14 esitetään yleiskaavaluonnoskartta ja kuvassa 15 käytetty suuraluejako. Kuva 14. Sipoon kunnan yleiskaava 225. Yleiskaavaluonnos. 2

21 Kuva 15. Sipoon kunnan yleiskaava 225. Suuraluejako. Sipoon yleiskaavoitukseen liittyviä keskeisiä suunnitteluperiaatteita ovat: 1. Yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella 2. Kunta varautuu 4 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 225 mennessä 3. Lounais Sipoon ja Nikkilä Talma vyöhykkeiden aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen 4. Työpaikka alueita osoitetaan liikenteellisesti ja toiminnallisesti kiinnostaviin paikkoihin 5. Rakentamisen ohjauksessa on neljä erilaista vyöhykettä: asemakaavoitettavat alueet, kyläalueet ja hajarakentamisen sekä kulttuuri ja luonnonympäristön alueet 6. Eri alueiden toteutus tehdään alueiden sisäisellä rahoituksella, kullakin alueella oma konseptinsa 7. Arvokkaat kulttuuri ja luonnonmaisemat turvataan. 21

22 3. Yleiskaavaluonnoksen vaikutukset 3.1 Asukkaat ja työpaikat Asukasmäärä lisääntyy asukkaalla. Uusia asuntoja rakennetaan kaikkiaan kpl ja niiden kerrosala on k m2. Asukasmäärän kehitys vuosina suuralueittain ja 5 vuotiskausittain esitetään kuvissa SIPOON VÄESTÖ BEFOLKNINGEN I SIBBO Asukkaita Invånare 3 2 Suuralue Storområde 5 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde VUODET ÅR Kuva 16. Asukasmäärän kehitys. SIPOON VÄESTÖ BEFOLKNINGEN I SIBBO 25 2 Asukkaita Invånare Suuralue Storområde 1 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde 5 SUURALUEET STOROMRÅDEN Kuva 17. Asukasmäärän kehitys suuralueittain. 22

23 VÄESTÖKEHITYS SUURALUEITTAIN UTVECKLINGEN AV BEFOLKNINGSMÄGDEN ENLIGT STOROMRÅDE Asukkaita Invånare 15 1 Suuralue Storområde 1 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde VUODET ÅR Kuva 18. Asukasmäärän kehitys suuralueittain. VÄESTÖNMUUTOS ÄNDRINGEN AV BEFOLKNINGEN Asukkaita Invånare 6 4 Suuralue Storområde 1 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde VUODET ÅR Kuva 19. Asukasmäärän lisäys suuralueittain. Asukkaiden määrä lisääntyy eniten suuralueilla 2 ja 3. Suuralueen 2 asukasmäärä kasvaa suuraluetta 3 nopeammin, pääasiassa vuoteen 22 mennessä, kun suuralueen 3 väestömäärä lisääntyy voimakkaasti vuoden 22 jälkeen. Asunnot sijoittuvat asemakaava alueiden rivi ja pienkerrostaloihin (AKR) ja omakotitaloihin (AOak) sekä kylämäiseen asutukseen omakotitaloihin (AOkylä). Rivi ja pienkerrostalojen keskimääräinen asuntokoko on 1 k m2 ja omakotitalojen 2 k m2. Asuntokuntakoko on 23

Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren

Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren 12 1 8 6 4 2 7 6 5 4 3 2 1 Rakennukset Byggnader Verkostot Nätverk Liikenne Trafik Rakennukset Byggnader Verkostot Nätverk Liikenne Trafik TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 1782 7 13.2.27 YHDYSKUNTAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren

Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 02114 08 29..2.2008 Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren Tiivistelmä Raportissa esitellään Sipoon yleiskaavan 2025 yleiskaavaehdotuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 KEHITYSKUVA OSA 2: TAVOITETILA. Rakennemalli V: Valtuusto 28.8.2006. Yleiskuvaus

SIPOON YLEISKAAVA 2025 KEHITYSKUVA OSA 2: TAVOITETILA. Rakennemalli V: Valtuusto 28.8.2006. Yleiskuvaus SIPOON YLEISKAAVA 2025 KEHITYSKUVA OSA 2: TAVOITETILA Rakennemalli V: Valtuusto 28.8.2006 Yleiskuvaus Vaihtoehdon/suunnitelman johtoajatus: Yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle

Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle Kaavoituksen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta sopeutua muutokseen. Hyvällä suunnittelulla voidaan vähentää yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Rakennemallivaihtoehtojen yhteiset elementit: kolme päätaajamaa Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki sekä Röykkä ja Herunen on esitetty pieninä taajamina. Maakuntakaavaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot