Vihreiden toimitilojen kysyntä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden toimitilojen kysyntä"

Transkriptio

1 MARKKINAslvitys 00 TOIMITILAT JA YMPÄRISTÖ SUOMESSA Vihrid toimitiloj kysytä (IMAGE)

2 Johdato Dar radr Th cological footprit of buildigs has b discussd i dpth, ad sustaiabl dvlopmt is s as o of th crucial challgs i this fild. Compais icrasigly wat to idtify, udrstad, masur ad rduc th viromtal impact of thir actios. W at Pöyry aspir to b global thought ladrs i girig balacd sustaiability. As a part of that davour w hav coductd a Gr Markt Study, which has ow b publishd for th scod tim. This study icluds a qustioair, which was st to mor tha 00 ral stat profssioals i Filad. Th mai thms of this qustioair ar: Eviromtal issus i th ral stat busiss Th valu of gr buildigs i th proprty markt Th lifcycl fficicy of buildigs Gr buildig ad viromtal classificatios Th qustioair was aswrd by proprty ivstors ad dvloprs, costructio compais, buildig product idustry compais, tats as wll as cosultats ad dsig firms. I hop this rport provids you itrstig ad bficial iformatio about viromtal issus from various viwpoits, ad that it will hlp you to improv your busiss ad mak it mor sustaiabl. Yours sicrly Kiitistöj ympäristövaikutuksista puhutaa ja kirjoittaa paljo. Moi haluaa tuistaa, ymmärtää, arvioida ja vaikuttaa toimitasa likaar, skä krtoa toimiastaa hiilivapaaa, ympäristöystävällisä, kstävä khityks mukaisa tai vihrää. Ympäristö pilaatumis stämi o tuustttu tärkäksi haastksmm. Pöyry visioa o olla suuaäyttäjä ja tasapaiottu kstävä khityks vistivijä. Ihmist ymmärrys vaikutuksistaa o kasvaut viimis vuosikymm aikaa rittäi paljo. O ryhdytty toimii ympäristövaikutust pitämisksi. Vuoa 00 julkaistussa Pöyry visiossa o otttu kataa maailma tilats ja s khittymis. Visio muotoutui maailma mgatrdi pohjalta; s ostaa tasapaiottu kstävä khityks priaattt vahvasti sii liiktoimiassamm. Tasapaiotttu kstävä khitys kuvaa tapaa, jolla kstävä khityks priaattt huomioidaa aia tapauskohtaissti ja jossa huomioidaa skä sosiaalist, taloudllist ttä ympäristöäkökohdat. Pöyryllä totutttii yt jo tois krra kysly, jossa kartoitttii tilatta kiitistömarkkioilla Suomssa. Kysly tavoitta oli krätä kattavaa titoa ympäristökysymyst halliasta ri toimijoid äkökulmasta. Kiitämm kaikkia kyslyy vastaita. Käsitltyjä aihita olivat muu muassa: Ympäristöasioid huomioimi kiitistöliiktoimiassa Rakust likaarithokkuus Vihrid rakust arvo kiitistömarkkioilla Aihista o kskustltu paljo ri äkökulmista: sijoittaja vastuusta kstävä khityks suuaäyttäjää, vuokralaist vastuusta rakust thokkaia käyttäjiä, rakustuottollisuud vastuusta ympäristöthokkaid matriaali valmistajaa, suuittlijoid ja raktaji vastuusta kstävä khityks mukaisi rakusratkaisuj suuittlussa ja totutuksssa, skä tutkijoid ja kosultti vastuusta likaarithokkaid mtlmi tutkijoia ja suuaäyttäjiä. Markkiaslvitys sittl vihrä raktamis tilatta Suomssa yt ja tulvaisuudssa. Esittlmm mtlmiä, joilla vihritä, kstävä khityks mukaisia rakuksia saavuttaa. Markkiaslvityksssä hattii myös äkökulmia vihrid kiitistöj taloudllisista hyödyistä. Vihrid rakust kysytä o tällä htkllä voimakkaassa kasvussa, mutta slkitä tuloksia kustauksista ja kaattavuudsta o rajallissti. Vihrät rakukst ähdää ylissti ympäristömyötisiä ja trvllisiä. Taloudlli ulottuvuus o rajautuut markkioii kautta saavutttavii hyötyihi. Kyslytulokst ja kasaivälist tutkimukst kuitki sittävät mahdollisuudt myös laajmpaa taloudllis hyötyy. Ady Goodwi Prsidt Urba & Mobility Busiss Group, Pöyry

3 Sisällysluttlo Johdato Suom kiitistömarkkiat täää Vihrä kysytä o kasvussa Eri äkökulmia vihryt Toimitatapoja ja työkaluja vihryt 0 Vihrät alurakushakkt Kiitistökata vihräksi Ympäristöluokitukst ja iid käyttö Vihrä taloudlli kaattavuus 0 Johtopäätökst: tulvaisuus Saasto Pöyry vihrät palvlut Kokmuksia ympäristöluokituksista 0 Vihritä hakkita Suomssa Näi markkiaslvitys thtii Paittu 00 % uusiopaprill (Cocoo), jolla o myös Joutsmrkki ja EU-kukka. Copyright Pöyry 00.

4 Suom kiitistömarkkiat täää Positiivist sigaalit Euroopa taloud lpymisstä ja käätymisstä kasvusuutaisksi ovat vuoa 00 äkyt toivikkuuta Suom kiitistömarkkioilla. Kiitistökaupparitamalla o havaittavissa slvää piristymistä. Etki kiitistöj myytimahdollisuuksia tuustllaa ja myytjä valmistllaa aktiivissti. Totutuid kauppojki määrä o lisäätyyt pikkuhiljaa, mutta kaukaa ollaa vilä muutama vuod takaisista ätyksllis vilkkaista ajoista. Tuski kuitkaa palaamm iihi hulluihi vuosii, jolloi simrkiksi Du Diligc -slvityst yhtydssä ilmi tullt mrkittävät tkist tai ympäristöriskit ivät juuri jarruttat kaupatkoa tai stät kaupa sytymistä. S sijaa usat viim kuukausia totutut kiitistökaupat o thty kohtista, jotka ovat tasoltaa korkalaatuisia, muutojoustavia, tkissti ykyaikaisia, rgiakulutuksltaa säästliäitä ja sijaiiltaa optimaalisia. Kaikki dllä maiitut omiaisuudt voidaa liittää kstävää khityks ja kiitistö vihrisii arvoihi. Tällä htkllä oki slvästi ähtävissä rityissti ostajaosapuolt valvutuisuus kstävää khitystä ja vihritä arvoja kohtaa. Kiitistökauppatilatissa ovat aikaismpaa voimakkaammi ousst sii kiitistö rgiathokkuus-, sisäolosuhd- ja trvllisyysäkökohdat. O ollut jo tapauksia, joissa titty rgiathokkuustai sisäolosuhdkritri o kirjattu kaupa totutumis hdoksi. Ergiathokkuus ja kstävä khitys kuuluvat tää päivää kiitistösijoittaja jokapäiväis lämää. Kiitistöomistajatahot joutuvat mittimää, millaisia ivstoitja tulvaisuud kiristyvät rgiathokkuusvaatimukst dllyttävät ja mit tulvat vaikuttamaa kiitistöj arvoo skä kysytää vuokramarkkioilla. Kstävä khityks ja sisäolosuhtid laadu korostussa ovat kskisillä paikoilla sijaitsvat, ykyaikaist, trvllist ja turvallist toimistotilat vuokramarkkioilla houkuttlvammat kui liikt solmukohdista täällä olvat, vahmmat ja vahtu tkiika omaavat kiitistöt. Toisaalta kiitistömarkkioilla kiitistö korka laatu ja hyvä sijaiti ovat ylsä suoraa vrraollisia kiitistö hitaa. Tällä htkllä rahoitusta o saatavilla, jolloi ostajat voivat vuokramarkkioilla paiottaa houkuttlvuutta mmä kui hitaa. Markkiaslvityks yhtydssä thdyssä kyslyssä tuli slvästi ilmi myös käyttäjäpuol tavoit vihrämpää suutaa.

5 Vihrä kysytä o kasvussa Kstävä khitys o otttu osaksi raktamista ja kiitistöalaa. Suomssa o astttu kuia himoist tavoittt rgiathokkuudll. Ilmastomuutokssta o käyty kskustlua yhä vilkkaammi 000-luvu simmäisllä vuosikymmllä. Kasaivälisllä aralla Kioto sopimuks (00) skä Kööphamia (00) ja Mksiko (00) ilmastokokouksi tavoittia oli löytää ratkaisuja ilmastomuutoks hillitsmisksi. Raktami ja kiitistöj ylläpito o mrkittävi luoovaroj ja rgia kuluttaja skä globaalisti ttä Suomssa. Ympäristökuormia aihutuu rakuks koko likaar aikaa; rakustuottid valmistuksssa, raktamisssa, käyttövaihssa skä rakuks poistussa käytöstä. EU:ssa ja Suomssa rakust Vuoa 00 Suomssa käyttöö ottut osuus rgiakäytöstä ja hiilidioksidipäästöistä o oi 0 %. ja raktami myös EU-dirktiivi myötä. Ergiathok rakuksi rgiatodistukst laajvat Rakustarviktollisuus kuudsta o attava titoa rakuks kuiahimoist vähystavoittt myyti- % tai vuokrausilmoituksissa. Tavoitta EU: ilmasto- Maatalous, ja rgiapaktissa (00) o vähtää tollisuusprosssit, kasvihuokaasuja rgiathokkuus tarkastlussa Muu tollisuus jättt ym. 0 % skä lisätä uusiutuva rgia käyttöä ja rgiathokkuutta 0 % vuot tuvat pitkäll tulvaisuut. % Kiitistö- ja % Raktamis ympäristövaikutukst ulot 00 mssä vuot 0 vrrattua. Vihrä raktamis kasvua akoi myös % EU: dirktiivi, joka vaatii, Kotimaa ttä uudisrakuksi o oltava lähs liik ollargiataloja vuot 00 mssä. Julkisia rakuksia dirktiivi kosk jo vuodsta 0. rakusalalla o alttu yhä mmä kiiittää huomiota rakust rgiathokkuut ja ympäristövaikutuksii koko likaar aikaa. 0 % RAKENNUSTEN KASVIHUONEPÄÄSTÖJEN OSUUS Suomi, yht., Mt (CO -kvivalattia) Rakukst RAKENNUSTEN OSUUS ENERGIANKÄYTÖSTÄ Suomi, yht. 0 TWh Maatalous, tollisuusprosssit, jättt ym. Rakustarviktollisuus ja raktami % % Muu tollisuus Rakustarviktollisuus ja raktami Liik % Muut % Muu tollisuus % % % Kotimaa liik % % 0 % Rakukst Rakukst Lähd: YM

6 Vihrä raktamis... ajurita Kasvavat rgiakustaukst Kustaussäästöt vdkulutuks ja jätmääri vähtyssä Viraomaisvaatimukst ja laisäädätö (EU-dirktiivit, kasallist päätökst) Mahdollisuus khittää yrityks imagoa, kilpailijoista rottautumi Uudt rkrytoitavat odottavat, ttä ympäristöasioita hoidtaa hyvi Vihrid rakust laatuta kasaivälisillä kiitistömarkkioilla Trvysdut (sim. parmpi sisäilmasto) Ympäristökuormituks vähtymi... stitä Kiitistöj likaarihallia tido ja osaamis puut Pitkä ja lyhy tähtäim tavoittt ristiriidassa kskää Epävarmuus ivstoiti tuotosta Kiitistökaa paratamis haastt Laisäädäö jatkuvat muutokst ja kasallist ormi roavaisuudt Kiitistöj omistaji arvio, ttä hidä asiakkaasa ivät pidä vihritä arvoja tärkiä Milkiio ja halukkuud puut ympäristöasioid distämis Jatkuvasti ousvat rgiakustaukst ja Suomssa 0 voimaa tulva rgiavroj korotus kaustavat osaltaa rgiathokkaampaa raktamis. N iostavat myös olmassa olva rakuskaa rgiakäytö tarkkailuu skä thostamis. Nykyis rakuskataa o thtävä huomattavia parauksia, jotta kasaivälisiä vähystavoittita olisi mahdolista saavuttaa. Vahtuissa kiitistöissä kyt kiitistökhitys- ja sarauspai, jotta iistä saadaa kstävä khityks kritrit täyttäviä ja vuokramarkkioilla houkuttlvia kiitistöjä. Korjausraktamis ja prusparaust kysytä lisäätyy mrkittävästi tulvia vuosia. syyt kstävä khityks distämi s hakkissa Toimitilat ja ympäristö Suomssa -markkiaslvityks yhtydssä thdyssä kyslyssä pyrittii muu muassa slvittämää, mitkä ovat mrkittävimmät syyt ympäristöäkökohti aktiivis huomioi tii rakus- ja kiitistöalalla. Tärkimmiksi kolmksi tkijäksi ousivat viraomaisvaatimukst ja laisäädätö ( %), rgiakustaust ousu ( %) skä mahdollisuus khittää yrityks imagoa ja brädiä ( %). Ergiakustaust ousu, viraomaisvaatimukst ja laisäädätö ähdää vilä 0 vuodki päästä tärkimpiä ajuria. Mrkill patavaa kyslytuloksissa oli, ttä kiitistösijoittaji usko imagohyötyihi o laskusuutai. Tämä vastaajaryhmä äk paiavampia syiä 0 vuod kuluttua ivstoii parmma tuottoast ja viraomaisvaatimukst skä yhä vahvmmi rgiakustaukst. Näid syid mrkitystä kiitistöj käyttäjät ja rakusliikkt/rakuttajat ivät äyttät vilä tutkimusaikaa tuistava. Tulvaisuud khityssuuta Vastaajista % i ä ympäristöasioid hallia omaksumisll mitää stitä. Suurimpii stisii ympäristöasioid hallia omaksumisll ähtii osaamis puut ja päily ivstoii riittävästä tuotosta. Rakusalalla vallits kuitki positiivi asmuutos. Kysly vastaajilla o vahva usko vihrä kiitistökaa voimakkaas kasvuu 0 vuod sisällä: % kaikista vastaajista äk ivstoii tuoto olva yksi tärkimmistä ympäristöasioita ajavista tkijöistä jatkossa. Kyslystä tuli slvästi ilmi kiitistöalalla viriyt halu toimia vihrid arvoj kulakuvaa. Edllä maiitut positiivist odotukst luovat toivikkuutta kiitistömarkkioid vihrämpää suutaa lähivuosia. Näkmyks mukaa, mitkä ovat kolm tärkitä ympäristöasioid huomioimista ajavaa tkijää kiitistö- ja rakusala yrityksissä tällä htkllä? Rakusliikkt ja rakuttajat Rakusliikkt ja rakuttajat Kiitistösijoittajat Kiitistösijoittajat Rakustuottid valmistustollisuus Rakustuottid % valmistustollisuus Kiitistöj käyttäjät Kiitistöj käyttäjät % % 0 % % % % 0 % % 0 % % % 0 % Näkmyks mukaa, mitkä ovat kolm tärkitä ympäristöasioid huomioimista ajavaa tkijää kiitistö- ja rakusala yrityksissä -0 vuod päästä? % % % % % % % % % % % % % Kaikki % % % % Kaikki % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Liiktoimia khittämis/kasvattamis liittyvä mahdollisuus Liiktoimia Tarv khittämis/kasvattamis pysyä markkia mukaa liittyvä mahdollisuus Tarv pysyä Orgaisaatio markkia mukaa avaihkilöid omakohtai tahto/moraali Orgaisaatio Laisäädäölli avaihkilöid vlvoit omakohtai tahto/moraali Laisäädäölli vlvoit Mahdollisuus Mahdollisuus khittää khittää yrityks yrityks 0 % 0 % imagoa/brädiä imagoa/brädiä % % Ergiakustaust % Ergiakustaust ousu ousu % % % Viraomaisvaatimukst Viraomaisvaatimukst ja ja % % laisäädätö laisäädätö % % Halu pysyä % Halu ala pysyä khityks ala khityks mukaa mukaa % % % % Kyky rottua kilpailijoista % % Kyky rottua kilpailijoista v % Yrityks johdo vaatimus/päätös % v Yrityks johdo vaatimus/päätös % % % Yksilöid halu toimia ympäristöä % Yksilöid halu toimia vaali ympäristöä % % Ivstoii parmpi tuotto vaali % % % Ivstoii parmpi tuotto % Yhtiskua ivstoititut % % % % Uudt rkrytoitavat Yhtiskua dllyttävät ivstoititut 0 % % Tällä htkllä ympäristöasioid Uudt rkrytoitavat hyvää hoitoa dllyttävät % 0 % -0 v päästä Tällä htkllä ympäristöasioid Joki muu hyvää hoitoa % % % -0 v päästä Joki % 0 % muu % 0 % % 0 % % 0 % % 0 % % 0 % %

7 Eri äkökulmia vihryt Kiitistöala ri toimijoilla sijoittaja, rakuttaja, omistaja, käyttäjä, suuittlija, raktaja o toimiassaa rilaisia tavoittita ja paiotuksia. Määritlmiä vihrydstä o yhtä mota kui arvioitsijoita. Tämä tarkoittaa myös, ttä äkökulmia kstävä khityks mukais raktamis o mota. Käytössä o usita määritlmiä kstävä khityks mukaisill rakuksill. Puhutaa kologisista, ympäristöthokkaista, rgiathokkaista, hiilivapaista, ollargia- ja ympäristömyötisistä rakuksista. Vaikka osassa kritristä varsiaisia määritlmiä o mota, pysyvät päämäärät ylsä samoia. Kiitistöj kstävä khityks mukaisuutta arvioidssa tulisi kuitki kologisuud lisäksi tarkastlla myös sosiaalissta ja taloudllissta äkökulmasta. Kokoaisvaltai ympäristöäkökohti tarkastlu saavuttaa huomioidssa kaikkia kolma. Myös kiitistöhakk osapuolilla o asmasa mukaa rilaisia ympäristötavoittita. Omistaja-käyttäjät simrkiksi kuat, yliopistot ja krtarakuttajat ovat usi kskimääräistä pitkäaikaismpia omistajia ja voivat laska ivstoiill takaisimaksuaikaa. Sijoittajat hakvat parmpaa tuottoa ja jällmyytiarvoa. H myös haluavat sitouttaa vuokralais ja hlpottaa kohdmarkkioitia. Vuokralaist ja tiloj käyttäjät voivat puolstaa sittää tiloihi kohdistuvia vaatimuksia, haka imagollisia hyötyjä tai olla sidottuja oudattamaa moyhtiö ohjistuksia tiloista. kskist ympäristöarvot yhtisiä Ympäristötavoittt vaihtlvat todäköissti hakk ri osapuolt välillä. Markkiakysly prustlla voidaa ähdä yhtisiäki arvoja. Kskisimmiksi ympäristöarvoiksi ousivat tärkysjärjstyksssä kiitistöj rgiathokkuus, käyttö ja ylläpito, tiloj joustavuus skä julkis liikt saavutttavuus. Muia ympäristöarvoia pidttii trvllistä työympäristöä, rgia käytö surattavuutta, vihrä sähkö käyttöä skä valaistuks ja sisäolosuhtid säädttävyyttä. ympäristötavoittid saavuttami Koska kstäväll khityks mukaisll raktamisll o ollut vaikaa löytää yhtistä määritlmää, o myös kiitistöj arvioiti ja kskäi vrtailu ollut haastllista. Työkaluja tähä o kuitki khittty viimist vuosikymmt aikaa.vihrä raktamis arvoja ja saavutuksia o yt mahdollista arvioida ri laskta- ja arvioitimtlmällä. Jotkut mtlmät sovltuvat hakkisii parmmi kui toist; valita o aia thtävä hakkohtaissti. Tarkastlukulma ja paiopist vaihtlvat arvioitimtlmä mukaa, mutta ylisimmi rgiakulutus o kskiössä. Vihrällä tarkoittaa kuitki myös vähä ympäristöä kuormittavaa, turvallista ja trvllistä rakusta. Näkmyks mukaa, mitkä kolm ovat milstä kolm kskisitä ympäristökysymystä kiitistö- ja rakusala yrityksissä? Ergiathokkuus % Käyttö- ja ylläpito Julkis liikt saatavuus Ergiakäytö surattavuus Tiloj joustavuus Vihrä raktamis taloudllist hyödyt (srtifikaatit yms.) Vd kulutuks vähtämi % % % % % % Kskisii ympäristöarvoihi kuuluvat rgiathokkuus rgia käytö surattavuus kothokkaat hakiat matriaalithokkuus pii vdkulutus jätmääri pitämi tiloj joustavuus trvlli työympäristö julkis liikt saatavuus pyöräritti saavutttavuus hyvä sijaiti kaupukiraktssa pruspalvluj lähisyys toti ympäristösuuittlu ympäristöriski miimoiti

8 Ergiathokkuus o kski osa vihrää Tällä htkllä Suomssa ala kaikki osapuoli omistaji, vuokralaist, urakoitsijoid, suuittlijoid, käyttäji ja asukkaid mrkittävi kiiostuks kohd o rgiathokkuud khittämi. Tämä o johtaut myös usisii pilottihakkisii ja osittai myös harhaajohtavaa markkioitii. Myös EU asttaa tiukat vlvoittt Suom kasallis rgiathokkuud khittämisll. EU: tavoit Kioto sopimuks mukaissta päästötasosta o 0 % vähys vuot 00 mssä. Suomssa vaikuttaa lisäksi vaatimus uusituva rgiakäytö kasvattamissta. Valtiouvosto o asttaut tavoittksi 0 % säästö vuot 00 mssä. suoma koskvat dirktiivit Mrkittävimmät ohjaavat dirktiivit Suomssa ovat EPBD Rakust rgiathokkuusdirktiivi, päivitys 00. Vaatimuksa o mm. ttä kaikki uudisrakukst lähs ollargiataloja 0 lähti. RES Uusiutuvista lähtistä präisi olva rgia käytö distämi, joka vaatimust täyttämisksi Suomssa uusiutuva rgia osuud o oltava % vuoa 00. EuP Eco-Dsig of Ergy usig products (00), joka asttaa vaatimukst rgiaa käyttävill tuottill/laittill. Ergiathokkuud määräyks ovat Suomssa uusiutut viimist vuosi aikaa tihästi. Tulvissa vuod 0 rakusmääräyksissä korjataa dllist määräyst puuttita skä toimivuudssa ttä dirktiivi määräyst täyttämisssä. Mrkittävimmät muutokst vuoa 0 Siirtymi kokoaisrgiatarkastluu, jossa huomioidaa rgiatuotatomuotoj rot. Ehdotuksssa käyttää primäärirgiakrtoimia, jotka ovat kaukolämmöll 0. ja sähköll.0. Tuloksa tul uusi E-luku. Laskallis tarkastlu pävarmuuksia pyritää poistamaa stadardisoidu käytö kautta. Vaatimus uusiutuva rgia käytöll. Vaatimus ksäaja immäislämpötilall sisätiloissa. Tulvaisuudssa rgiathokkuud kiristyst i oltta ää tapahtuva varsiaist määräyst miimivaatimust kiristämis kautta, vaa madaltamalla vaadittua E-lukua. Mttlyä tämä jättää mmä mahdollisuuksia vaatimust täyttämis saavuttamisll. Korjausraktamista määräyst kiristymi i ol koskut. Tulvaisuudssa rgiathokkuusdirktiivi vaatimukssta rgiathokkuusvaatimukst o ulotttava jatkossa korjausraktamis. O hdotttu, ttä simrkiksi laajoj korjaust yhtydssä voitaisii toimistorakuksilta dllyttää valittava rgiathokkuusluoka mukaista lopputulosta. Totutumis aikataulu i kuitkaa ol vilä tidossa. Kuva vasmmalla: Movrs Busiss Park o pohjoismaid simmäi LEED NC -luokituks asaiut hak. Toimistotalo Silvr-luokitus saavutttii hyvällä rgiathokkuudlla ja sijaiilla, jossa o hyvät julkis liikt yhtydt. Hak o myös simrkki hyvi tottusta täydys rak Tamissta.

9 Toimitatapoja ja työkaluja vihryt Jotta kstävä khitys saadaa aidosti tuotua hakks skä tukmaa suuittlua ja raktamista, tarvitaa vihritä työkaluja. Tarkastltassa kiitistöjä o otttava huomioo rakuks koko likaari; raktamisvaihsta käyttöö ja ylläpitoo ja vilä purkuvaihs asti. Kaikki vaihid hallitsmi ympäristökuormituks miimoimisksi vaatii ylsä moia työkaluja ja asiatutijoita matka varrlla. haksuuittlu Parhaimpii ja ympäristöthokkaimpii ratkaisuihi päästää, mikäli vihrät arvot huomioidaa jo haksuuittluvaihssa. Hakk tavoittt o määritltävä ja hakk ri vaihid vaatimat toimpitt kartoitttava ja aikataulutttava. Myös päätös ympäristöluokituks tavoittlmissta tulisi thdä mahdollisimma varhaisssa vaihssa haktta. TYÖMAALLA Raktamisvaihssa o urakoitsija vaikutus ympäristötavoittid saavuttamisll suuri. Urakoitsija oma toimia ympäristösrtifikaatit auttavat vastuullis tkijä valitsmisssa ja hakitapäätöst tkmisssä. Myös harmaa taloud torjumi rakustyömaalla o kstävää khitystä. Ammattitaitoi projktijohto osaa ottaa ämä sikat huomioo jo hakk tarjouspyytövaihssa. Raktamisvaihssa tul hakitoj suorittamisssa ja totutuksssa huolhtia, ttä asttut hyvät vaatimukst tulvat tarkoituksmukaissti täyttyiksi. Urakoitsija lisäksi o raktamis tki talotkiikkaa rikoistuid valvoji rooli tärkä. Vasta hyvi thty varmistaa suuitlma lopputuloks. KÄYTTÖÖNOTOSSA E ku valmis rakus ottaa käyttöö, talotkist järjstlmät tul säätää optimaalisiksi astttuj tavoittid suht. Tkist järjstlmi moimutkaistussa plkkä vastaaottovaih 0

10 järjstlmi tarkastus i ää riitä varmistamaa koht tavoittmukaisuutta, vaa vaaditaa skä laittid viritystä ja toimitakokita ttä aktiivista kriittist äkökohti surataa takuujaksolla. Vaativassa säätötyössä kaattaa usi käyttää hyväksi kiitistö talotkiika suuittlijoita ja talotkis raktamis valvojia, jotka jo tutvat koht. Käyttööottoprosssi tarvits aikaa ja rsurssja skä raktamis valmistumisvaihssa ttä rakusprojkti takuuaikaa. Käyttööottoo paostami varmistaa taloudllisuud ja ympäristöthokkuud huomioo otta rakuks todllist käyttäjät. YmpäristöluokituKSEt Kiitistöj ympäristöasioid hallita vaatii laajaa tarkastlua. Ympäristötyökalut vastaavat suoraa tarps kiitistö ympäristöäkökulmi ohjaamissta ja ympäristösuorituskyvy todtamissta. Raktamisvaih tyypillisiä vihritä työkaluja ovat rilaist ympäristöluokitusmtlmät, joista kasaivälissti tutuimmat ovat LEED ja BREEAM, skä Suomssa khittty Promis. Srtifikaatit kuvataa tarkmmi sivuilla. Yksi luokitusjärjstlmi vahvuuksista ovat hakk alkuvaih tarkastlut, jotka haastavat raktamishakks ryhtyvä pohtimaa tavallista tarkmmi hakksa talotkistä ja raktllista laatua, jolla tavoitltu ympäristöluokka ja thokkuus o mahdollista saavuttaa. Ajatus vihrä tai luokitllu raktamis kalludsta suhtssa tavallis raktamis i aia kaa kovi pitkäll; äid rakust haksuuittluu käyttty lisäaika vähtää kiirssä thtyj päätöst aihuttamia muutospaiita ja mo krtaa suuittlua. Luokitusjärjstlmät ohjaavat ympäristöthokkaas raktamis ja suuittluu, ohjaavat hakitaa ja työmaata ja ottavat huomioo koko rakusprosssi toti valiasta käyttöö. KIINTEISTöj vrtailtavuus Rakust vihryd moista määritlmistä o vaihtlvia äkmyksiä ja rilaist laskta- ja arvioitityökaluj kautta o pyritty asttamaa stadardja ja vrtailutasoja, jotta kiitistöj ympäristövaikutukst ja thokkuussaavutukst voitaisii mitata. Työkalut myös mahdollistavat ri kiitistöj vrtaamista. Vrtailusta hyötyvät sijoittaji lisäksi myös kiitistöj käyttäjät ja omistajat. kstävä khitys o otttava huomioo läpi rakuks koko likaare: tarvslvityksstä suuittlu ja raktamis kautta käyttöö ja ylläpitoo skä vilä purkuvaihs. alla o sittty äkökulmia ja toimia, jotka tulisi kstävä khityks hakkissa huomioida ja hallita. Tarvslvitys haksuuittlu suuittlu ohjaus Valmistlu Suuittlu Valmistlu raktamis ohjaus Raktami Vastaaotto, käyttö Kstävä khitys Ympäristöpolitiikka Ympäristötavoittt Ympäristöohjlma Sijaitivaihtohdot Ympäristöslvitys Kiitistöstratgia: - käyttöikä - käyttötarkoitus - muutojoustavuus - likaarikustaukst Elikaarikustauslaskta Ympäristövaikutust arvioiti Ympäristöriski kartoitus Ympäristötavoittt: - sisäolosuhtt - käyttöikätavoittt - muutojoustavuus - likaarikulut - rgiatavoittt - luoovaroj kulutus - kothokkuus - päästöt, jättt - lähialutavoittt Ympäristöasiat suuittlu laatujärjstlmässä Mtlmät ja välit Suuittlijoid valitaprustt Lähtötidot ja tavoittt Suuittlijoid thtävätaulukot Ympäristöslostus Ergiataloudllisuus Muutojoustavuus Elikaaritalous Ympäristövaikutust laskta Matriaali päästövaikutukst Kirrätttävyyys Tuotkohtaist ympäristövaatimukst Vaihtohtoratkaisut Ympäristövaatimukst urakka-asiakirjoissa Ympäristöasioid hallita laaduvarmistuksssa Urakoitsijoid valitaprustt Tuottid ympäristöslostt ja päästöluokitus Työmaa ympäristösuuitlma: - ympäristöriskit - riskihallitatavat - jäthuolto - sisäilmatkijät - matriaalihallita - rgiahallita - logistiikka Työmaa kostudhallita Kokäyttösuuitlma Tarkastusmittaukst Käyttö- ja huoltoohjt Jäthuoltosuuitlma Kuossapitoohjlma Ergiatalous LVISA-säädttävyys Surata

11 SERTIFIKAATEISTA SANOTTUA: LEED li imsä mukaissti Ladrship i Eviromtal ad Ergy Dsig atoi Nordall thokkaa työkalu thostaa tilojsa ja toimitasa ympäristöomiaisuuksia. Työkalua s toimi oikastaa parmmi kui odotttii. Juha Olkiuora, toimitilajohtaja, Norda, FIGBC: hallituks puhjohtaja LEED-srtifioii vaikutuksista ivstoitii i millä ol rillisiä slvityksiä. Käsityksmm mukaa lisäkustaukst ivät ol mrkittäviä. Jos rakuks srtifioititaso halutaa slkästi s ormaalia suuittlutasoa korkammaksi, voi kustausvaikutus olla hyviki mrkittävä. Srtifioitiprosssi itsssää i ol tuout haittoja Varma hakkissa. Jos s ottaa huomioo jo suuittluvaihssa, oglmia i pitäisi sytyä. Jari Toikka, rakuttajapäällikkö, Kskiäi työläkvakuutusyhtiö Varma LEED-srtifioiti i vaikuttaut olllissti ivstoitikustauksii, ikä siitä ol suraut muita haastita tai haittoja Pabill tai kohtssa vuokralaisa olvall Valituill Paloillkaa. Vaikuttaa myös alustavasti siltä, ttä koht käyttökustaukst ovat hiuka vastaavia kohtita pimmät. Tomi Rosqvist, kiitistöliiktoimia hakpäällikkö, Pab Oy

12 Vihrät alurakushakkt Uusi aluid khittämisssä tavoitta o lävä alu, jossa asukkaat, työtkijät ja virailijat viihtyvät. Rakust mittakaava, vihraluid määrä, vaihtohtoist liikkumistavat, alu sopivuus jalakulkijoill ja pyöräilyy skä toimitoj moipuolisuus osttaa ylsä kskisiksi tkijöiksi viihtyisä alu saavuttamisssa. Kstävä khityks mukai alusuuittlu yhdistää aluid suuittlussa alu toimiallist, laadullist ja ympäristöö liittyvät tavoittt. Lisäksi tavoitta o varmistaa, ttä ri tahoj osallistumi suuittluprosssii o mahdollista. Smart growth li järkvä kasvu -ajattlu taustalla o tavoit liikkumisvaihtohtoj lisäätymisstä ja lävi kaupukialuid khittämisstä. Jo olmassa olvaa ifrastruktuuria pyritää hyödytämää aikaismpaa thokkaammi, ja toisaalta vähtämää yhdyskutarakt pirstaloitumista. Hajoavassa yhtiskuassa käyttötarkoitukst ovat riytyt ja autoriippuvuus korkaa. Smart growth sovltuu myös pimpi alukskust khittämis. Tavoitta voi tällöi olla vaikkapa alu rgiaomavaraisuud kasvattami. Aluid skakäyttö, li rilaist asutotyyppi ja ri toimitoj kut asumis, työpaikkoj ja palvluid sijoittami lomittai tiivistävät ja vähtävät liikkumistarvtta. Kstävä khityks mukais aluraktamishakk totuttamis o tää päivää tarjolla usampia työkaluja. Työkaluj avulla kuta kaavoitusprosssi aikaa, kiitistökhittäjä osaa khitysprosssia ja kutalaist arvioidssaa uusia aluraktamishakkita voivat arvioida hakk kstävyyttä skä lyhy ja pitkä aikaväli vaikutuksia. Tutu työkalu käyttämisstä hyödyt ovat rilaisia ri sidosryhmill. Esimrkiksi maaomistaji tapauksssa kumppai ja totuttaji tsitä hlpottuu. Totuttajill o hlpompi myydä tai vuokrata asutoja ja liiktilaa. Alu käyttäjill hyödyt äkyvät simrkiksi todtu ja totutu ympäristöthokkuud muodossa. SYSTEMAATTISIA työkaluja Käytttävissä olvia työkaluja ovat mm. LEED for Nigborhood Dvlopmt (LEED ND), BREAAM for Commuitis skä Ergiakaava. Ergiakaava tarkoittaa kuti pritistä kaavoitusprosssia, jossa alu rgia- ja kothokkuus o mrkittävässä asmassa. Ergiahuolto- ja päästötarkastlut totuttaa osaa kaavoitusprosssia, ja kaavassa tai totiluovutushdoissa o sittty rgiathokkuusvaatimukst alu rakuksill. Ergiakaava muoto ja sisältö ivät kuitkaa ol vakioituja, vaa iitä sovittaa tapauskohtaissti. LEED for Nigborhood Dvlopmti tavoitta o kaupukialuid lävöittämi huomioimalla rityissti hakk sijaiti. ND pitää sisällää myös kskist LEED-srtifioiduill rakuksill suuatut vaatimukst ja käytäöt vihrästä raktamissta; muu muassa rgia ja vd käytö, päästöj ja jätmääri vähtämi, mutta katsoo alutta ja raktamista yksittäistä rakusta laajmmasta äkökulmasta. Rakust kskiäi vaikutus toisiisa ja hyvä kaupukitila muodostumi tul tällöi parmmi huomioitua. Lisäksi arvioidaa alu moipuolisuutta muu muassa ri toimitoj yhtsovittamis, pyöräilymahdollisuuksi, palvluid skä hrkki aluid säilyttämis äkökulmista. BREEAM for Commuitis -järjstlmässä kskisiä tmoja ovat aluhakk liitäät ilmastomuutoks, rgiakulutuks, maakäyttöö ja rakuksii. Lisäksi arvioidaa alu kologiaa skä luoovaroj käyttöä. Alu tarjoamat liikkumismahdollisuudt ja -tavat skä liiktoimitamahdollisuudt arvioidaa ii ikää. BREEAM for Commuitis o apuväli muu muassa kskist kstävä khityst mttlytapoj oudattamis ja toisaalta kio kustaust altamis.

13 Kiitistökata vihräksi Mit saada olmassa olvi kiitistöj ympäristöäkökohdat hallitaa? Suurimmat mahdollisuudt löytyvät kiitistöj ympäristö- ja rgiathokkuud khittämisstä. Rakuks ympäristöomiaisuuksii voidaa vaikuttaa huomattavasti myös suuittlu ja raktamis jälkki. Käytöllä ja ylläpidolla o suuri mrkitys rakuks kokoaisympäristövaikutuksii, rakuks likaar ja s kustauksii. Kulutusta pitämällä myös ympäristövaikutukst pivät. Osaltaa tähä voivat it vaikuttaa rakust käyttäjät, mutta lähtökohtaissti omistaja o vastuussa rakuks käytö ja ylläpido toimivuudsta skä tasosta. Omistaja voi vaatia, ttä rakus raktaa ja suuitllaa kstämää käyttöä ja kulutusta. Lisäksi omistaja voi surata aktiivissti käytö ympäristövaikutuksia. luokitustyökaluja. Näid avulla kiitistö sidosryhmät voivat varmistaa rakuks ympäristöomiaisuuksi säilymis. akoitia ylläpitoo Ylläpido osalta rgiathokkuut ivstoimi o usi paostamista myös rakuks kutoo ja käyttöikää. Sit s kasvattaa kiitistö arvoa. Rakuks ikäätyssä s tkist ratkaisut vahvat ja suhtlli rgiathokkuus hikk. Rakuks säilyttämi vihrää o mahdollista aktiivis hyvä käytö lisäksi simrkiksi rgiathokkuutta paratavilla ja vihrillä ivstoiilla. Tämä tarkoittaa rakuskaa omiaisuuksi paratamista ja käyttöiä pidtämistä korjausraktamis avulla. Elikaaritaloudllisuudsta huolhtimi skä korjaus- ja muutostarpid akoiti paratavat kiitistö kstävä khityks tavoittid saavuttamista läpi koko likaar. Jos likaari päättyy aikaaa purkuu, o järkvää huolhtia ajoissa matriaali kirrätttävyydstä skä haitta-aiid ristämisstä ja käsittlystä purkutyössä. YMPÄRISTÖMYÖNTEINEN käyttö Rakuks pitämi vihrää o tärkää, ja voidaa olttaa, ttä s mrkitys tulvaisuudssa dll kasvaa. Markkiaslvityks kyslyy vastaista prosttia käyttäjistä piti käyttö- ja ylläpitokustauksia kiitistöä vuokrattassa huomattava tärkää (kaavio s. ). Rakuks käytö skä huollo tul olla osaavaa ja palvlla kiitistö vihryttä. Tämä voidaa varmistaa huoltohkilökua ja käyttäji riittävällä koulutukslla ja ohjistukslla, rgia- ja muid katslmust avulla skä kiitistöhoido sopimusmallilla. Etki käyttäjätottumust ohjaami o usi dullista ja johtaa mrkittävii tuloksii. Siksi tarvitaa motivoitia ja sitoutumista vihrisii arvoihi. Käytö ja ylläpido hallitaa o khittty usita ohjaus- ja HAASTEET Haastita rakuks vihräll käytöll ja ylläpidoll asttavat: huoltohkilökua opastus ja osaami huoltohkilökua vaihtuvuus käyttäjä ja omistaja vastuuhkilöid vaihtuvuus vihrid käyttötottumust motivoiti tidosiirro ja vistiä riittävyys rakuks ja järjstlmi ikäätymi ja huollttavuus MAHDOLLISUUDET Oiki käytttyä ja ylläpidttyä vihrä rakus mahdollistaa: tiloj thokkaa käytö optimoidu rgiathokkuud hyvä jättid lajittlu alhaismma vdkulutuks alhaismmat käyttökustaukst sisäilmasto korka taso rakuks odottulais toimia positiivis vaikutuks vuokralaist viihtymis ja kiitistö imagoo rakuks pidmmä likaar

14 Kioja parataa kiitistöj käytöaikaista ympäristöthokkuutta ovat hkilökua motivoiti, opastus ja tidotus skä sitoutumi laittid rgiathokkuus uusiutuvi rgialähtid valitsmi tiloj tarpmukai käyttö jätvirtoj surata ja jätmäärä miimoiti lajittlu, kirrätys, uusiokäyttö, kompostoiti paprikäytö säästöohjlmat vihrid hakitoj suosimi (mm. siivouksssa, huokaluissa, ravitsmuksssa (lähiruoka) ja tilamuutoksissa) autoilu vähtämi julkisia liikväliitä tai virtuaaliuvottluita käyttämällä käyttäji ja omistaji yhtistyössä mahdollisuuksia Käyttäji vaikutusmahdollisuudt toimitiloihisa o rajallist raktamis jälk, mutta yhdssä omistaji kassa o mahdollista päästä mrkittävää ympäristöthokkuut. Markkiaslvityks kyslyssä toimitiloj käyttäjistä % äki, ttä hillä o suuri tai hyvä vaikutusmahdollisuus ttotilakustauksiisa omalla toimiallaa. Käyttäjistä prosti milstä h ivät voi suursti vaikuttaa omalla toimiallaa ttotilakustauksiisa. Samalaisia tuloksia saatii, ku kysymys sitttii omistajill ja pyydttii hidä äkmystää vuokralaist vaikutusmahdollisuuksista. Vuokralais ja omistaja yhtistyötä o tähä mssä hyödytty Suomssa hyvi rajallissti. Yhtistyö khittämi ja toimitamalli käyttööotto toisi ympäristöasioid distämis lisäksi todäköissti mrkittävää lisäarvoa ja kilpailutua vuokraatajill. Vuokralaist hyötyihi lukutuisivat kustaussäästöt ja omi toimitatapoj thostami. OHJEISTUKSEll slkä TARVE Käyttäjiä ja vuokralaisia o opastttava toimimaa kiitistössä tarkoituksmukaissti. Hyvällä ohjistukslla ja suraalla voidaa muu muassa käytöaikaista rgiakulutusta vähtää. Tämä vähtää kiitistö ympäristökuormitusta ja hyödyttää kaikka kiitistöj käyttäjiä alhaismpi käyttökustaust kautta. Kuika paljo voitt äkmyks mukaa (kuika paljo kiitistö käyttäjä voi) vaikuttaa ttotilakustauksii omalla toimialla? Esimrkki: mikäli titokot ja valot sammuttaa yöksi, sähkökustauksissa säästtää. KAIKKI Tki suuittlu (LVIS, Rak, Ark j.) Kiitistöj arvioiti, kosultoiti, ympäristötutkimus ja -khitys Kiitistösijoittajat Kiitistöj käyttäjät % Suuri vaikutus Vaikutus Vähäi vaikutus Ei vaikutusta E tidä, asiaa i ol prhdytty Tulisiko rakuks omistaja (vuokraataja/huoltoyhtiö) ataa mmä ohjistusta/tuka rakuks ympäristöystävällisstä käytössä ja ylläpidossa? KAIKKI Tki suuittlu (LVIS, Rak, Ark j.) Kiitistöj arvioiti, kosultoiti, ympäristötutkimus ja -khitys Kiitistöj käyttäjät Kyllä, lisäohjistus o tarpllista % Kylla, joki asti lisäohjistus o tarpllista, mutta vuokralais o myös its huolhdittava ohjistuks atamissta Ei, vuokralai huolhtii its omista ohjistuksista Olttko ohjistat ja tarjot tuka sijoituskiitistöj käyttäjill (vuokralaisill) tiloj ympäristöystävällis käyttöö? Kyslyssä ilmi, ttä rakuks käyttäjillä o slkä tarv käyttöö ja ylläpitoo liittyvästä lisäohjistukssta. Käyttäjistä % äk lisäohjistuks tarpllisa. Samaa aikaa 0 % omistajista äk, ttä vuokralaist huolhtivat its toimiastaa ja kiitistöj ympäristöystävällisstä käytöstä. 0 % 0 % 0 % 0 % Kyllä, ohjistamm systmaattissti käyttäjiä kaikissa kohtissamm Kyllä, tarjoamm tuka tapauskohtaissti Ei, vuokralaist huolhtivat its toimiastaa E osaa saoa

15 Käytöaikaist ja ylläpido vaikutust miimoimisksi o saatavilla myös rilaisia systmaattisia työkaluja, kut srtifikaatit ja vih rät vuokrasopimukst. kiitistöj rgiakulutuks hallita Mrkittävi pottiaali opa aikaväli säästöihi sisältyy olmassa olva kiitistökaa rgiathokkuud -0 % mmäkhit- tämis. > 0 Ylläpitovaih % mmä työkalut liittyvät kiitistö rgiakulutuks % hallitaa ja % mittaroitii. Päivastoi, Esimrkkiä työkaluista maiittakoo vähmmä RauIfo-järjstlmä, joka krää titoa tkist järjstlmi toimiasta ja % ilmoittaa häiriötilatista. % Vaikka rgiathokkuus ähdääki mrkittävimpää ympäristöäkökohtaa, voidaa slvästi kokoaisvaltaismpaa % % äkmyks kiitistökaa vihrydstä päästä ylläpitovaih luokitust käytöllä. Näissä tarkastllaa rakuks tkistä suorituskykyä, kiitistö ylläpido toimitatapoja skä käyttäji oma toimia ympäristömyötisyyttä. Molmmilla suurimmilla globaalilla luokitusmallilla (LEED Opratios - % ad mmä Maitac ja BREEAM I-us) o järjstlmä imomaa ylläpido ympäristöäkökohti srtifioitii. VIHREÄT VUOKRASOPIMUSMALLIT Ympäristöthokkaa käytö ja ylläpido vastuid ja kustaust jakami o mossa kiitistössä osoittautuut haas- tllisksi. Uusilla vuokrasopimusmallilla o mahdollista vaikuttaa skä vuokralais ttä omistaja kiiostuks ympäristöasioid khittämis ja jakaa kiitistö khityks kuluja tasaismmi omistaja ja vuokralais ksk. Tuloksa o malli, jossa molmmat hyötyvät myös taloudllissti saavuttuista säästöistä. Kiiostus vuokraustoimia khittämis ja kstävä khityks distämis o lisäyt vihrid vuokrasopimuskäytätöj kysytää. Ulkomailla kologisia 0- % mmä Tiloj käyttäjät arvostavat vihryttä - % mmä Kuika tärkiä kott käyttö- ja ylläpitokustaukst vuokratssa tiloja? Vrrattua tavaomais toimitilaa, kuika paljo mmä vuokraa olisitt valmis maksamaa vihrästä toimitilasta? Joki vrra mrkitystä Mrkitys o huomattava -0 % mmä > 0 % mmä % Päivastoi, vähmmä % % - % mmä % % % % % 0- % mmä - % mmä

16 vuokrasopimuksia ovat khittät muu muassa yhdysvaltalai kiitistöomistaji ja -maagrid järjstö BOMA, Australia vsi- ja ympäristömiistriö skä kaadalai Ral Proprty Associatio of Caada. Myös Suomssa o kasvava kysytä vihrill kiitistöill ja sopimuksill. Tähä tarps o Suomssa khittty simrkiksi Gr Las -sopimusmalli. Gr Las o vuokrasopimusmalli, joka kaustaa sopimusosapuolia skä ympäristöystävällisyyttä paratavii toimitatapoihi ttä ivstoimaa ympäristöystävällisii ja rgiathokkaisii ratkaisuihi tai laittisii sit, ttä osapuolt yhdssä asttamat ympäristötavoittt saavuttaa. Altuista käyttökustauksista koituvat säästöt jataa vuokraataja ja vuokralais ksk ivstoiti- ja hyvitysmalli mukaa. Toimitilavuokrauks sovltuva kologi vuokrasopimusmalli valmistuu vuod 00 loppuu mssä. YHTEISTYÖSSÄ SENAATIN KANSSA Saatti-kiitistöj ja Pöyry yhtistyöä syty Gr Las -malli tavoitta o tuistaa kiitistö vihrät omiaisuudt ja mahdollistaa iid täysi hyödytämi skä omistaja ttä vuokralais äkökulmasta. Malli kasvattaa osapuolt titoisuutta ympäristöystävällisstä toimiasta ja luo siih taloudllist kaustimt. Gr Lasssa voidaa sopia simrkiksi käytttävä ympäristöystävällisiä matriaalja ja tkisiä ratkaisuja, joid avulla rakuks kologista jalajälkä saadaa pittyä ja kustauksia säästttyä. Gr Las i siis ol aioastaa omistaja ja vuokralais väli sopimus s voidaa määritllä laajmmaksi ympäristöystävällisyyt tähtääväksi kosptiksi, joho kuuluvat muu muassa raportoitijärjstlmät, toimitasuositukst skä rakuks ivstoitiohjlmat. GREEN LEASEN EDUT JA ASKELEET Gr Las tarjoaa skä taloudllista hyötyä ttä kilpailutua. S mahdollistaa kustaust oikudmukais kohdistamis, altut käyttökustaukst, kiitistö arvo ousu ja toimiva yhtistyö suraavasti: sytyvi kustaust jako aihuttajaprustissti kiitistöä khittävi ivstoiti molmpia kaustava jakami saavutttavi säästöj hyvitys toimijoill yhtistoimitamalli ympäristötavoittid sääöllis surataa aktiivi surata kulutusraportti, mittaroii ja suraa avulla kiitistö khittämi, jolloi kiitistö kuto ja käyttöikä ousvat Workplac-työympäristösuuittlu Syrgiaslvitykst Viiki kampusalulla Ekoprusti suuittlukilpailu Ekoprusti raktami Syksy Ekoprusti käyttö alkaa Saatti-Kiitistöj Suom ympäristökskuks käyttöö Viikkii rakuttama uud, kologis toimitalo a i k at a u l u. Gr Las -sopimusmalli avulla khittää toimitalo käytö ja ylläpido ympäristösuorituskykyä.

17 Ympäristöluokitukst ja iid käyttö Globaali luokitust käyttö ylistyy opas ti. Srtifikaatilla o suuri mrkitys tki kasaivälisillä kiitistömarkkioilla. Vaikka vihrä raktamis mttlyt ovat ykymuodossaa varsi uoria ovat laajmmi ylistyt viimis 0 vuod aikaa o iid mrkitys kiitistöj arvoll, myytävyydll ja vuokrattavuudll jo yt huomattava kasaivälisillä kiitistömarkkioilla. Vihrä raktamis arvostuks ousu o ollut voimakasta ii omistaji, käyttäji kui totuttajiki kskuudssa. Varsiais vihrä raktamis mttlyt tuovat kaikill hakkill slkät likaariäkökohti, rgiathokkuud skä kstävä raktamis kritrit ja mittarit, joilla voi siirtyä saoista todttuu toimitaa. Maailmalla o usita kymmiä, jolli satoja, vihrä raktamis luokitusmttlyjä. Luokitust paiotukst ja arvostukst vaihtlvat maakohtaist arvostust ja valitu tarkastlu laajuud mukaa. Luokitust suuri määrä ja maakohtaisuus vaikuttavat ri mttlyillä saavutttuj arvosaoj vrtaamista. Ratkaisu vrtailtavuud oglmaa o tuout tittyj järjstlmi kasaivälis käyttö. Lähiä äitä ovat Yhdysvalloista tulva LEED ja Isosta-Britaiasta tulva BREEAM. Suomssa kolm ylisitä luokitusmttlyä ovat Promis, BREEAM ja LEED, jotka o lyhysti sitlty suraavissa kappalissa. PROMISE Suomalai Promis-mttly khitttii vuosia suomalais raktamis ympäristömyötisyyd ohjaamis. Mttlyssä o suomalaissta äkökulmasta huomioitu aihita, joihi i globaalissa mttlyissä ol otttu kataa. Näitä ovat käyttöikäohjaus, kostustkist riski hallita ja muutojoustavuus. Mttlyll atoivat pohja sisäilmaluokitus ja rgiathokkuustodistukst, mutta joiltai osi mttly kärsii kritri ja vaatimust pämääräisyydstä ja valmiid malli puuttsta. BREEAM BRE Eviromtal Assssmt Mthod o yksi vahimmista vihrä raktamis mttlyistä. Esimmäi vrsio työkalusta julkaistii jo vuoa 0. BREEAM tarjoaa luokitusastikot laajasti rilaisill rakustyypill päiväkodista tollisuusrakuks skä suuittlusta ylläpitoo. Mttly yhtä ylistymis stä o ollut prustumi glatilaisii rakusmääräyksii. Tähä o kuitki yt tullut paraus maakohtaissti lokalisoitava BREEAM Itratioal -mttly kautta. BREEAM o ylistymässä Euroopassa. S tarjoaa hyvi dokumtoidu ja yksityiskohtais malli raktamis ohjauks. LEED Suomssaki opasti ylistyyt Ladrship i Ergy & Eviromtal Dsig -luokitusmttly äyttää tällä htkllä olva maailmalla slkästi it käyttty ja opimmi ylistyvä mttly. Luokituks o sitoutuut jo yli 000 haktta yli 0 maassa Kiiasta Pohjoismaihi. Myös LEED tarjoaa mallit rilaisill rakustyypill, kaavoituks ja ylläpido hallitaa. LEED tarjoaa mm. rgiathokkuud arvioitii rgiathokkuustodistusta palkitsvamma ja kokrttismma työkalu. LEED arvostaa pistytyksssä Suom hyviä julkis liikt yhtyksiä skä määräyst ja sisäilmaluokituks kautta saavutttua sisäilma laatutasoa. Suomssa i käytäössä LEED-luokitusta saavutta ilma ohjausta, mutta ohjauks kautta suomalais sisäilma laatuvaatimukst, määräystaso ja julkis liikt taso atavat usi riomais pohja hyvä LEED-arvosaa saavuttamisksi. LUOKITUSTEN KÄYTTÖ SUOMESSA Suomssa kasaivälist mallit ovat osittai korvat Promis, jota i viim vuosia ol ää aktiivissti khittty tpäi. BREEAM-kritristöä o käyttty rakushakkid ohjauks ja arvioitii, mutta tittävästi yhtää virallis luokituks saautta kohdtta i vilä ol. Tällä htkllä äyttää, ttä LEED o saavuttaut suurimma jalasija. LEED-srtifioii saavuttaita rakuksia o kappaltta, joid joukossa o mm. kauppakskuksia ja toimistorakuksia. Käyissä olvia rkiströityjä LEEDhakkita o tällä htkllä Suomssa. Kiiostus ympäristöluokituksia kohtaa kasvaa dll ja ähdää tärkää osaa raktamisprosssia. (Tutustu tarkmmi muutamii ympäristöluokitushakkisii ja kokmuksii luokitutlluista kiitistöistä raporti lopussa.)

18 Markkiaslvityks mukaa yli puolt vastaajista o käyttäyt tai aikoo käyttää LEEDluokitusta työkalua suraava kolm vuod aikaa. All viids vastaajista vastasi samoi BREEAMi osalta. Promislla tuo osuus o all 0 %. Eri ympäristöluokituksissa huomioidaa ja arvottaa ylsä hyvi samoja asioita. Asioid paiotust, arvioitavi sikkoj kskiäist suhtid skä varsiais luokitusprosssi osalta s sijaa roavat toisistaa voimakkaastiki. Promis i simrkiksi vaadi laikaa ulkopuolista vrifioitia, LEED-hakkissa s thdää aia ja BREEAM-hakkissa pistokoki. Valitkaa orgaisaatiota parhait kuvaava vaihtohto suraavi ympäristöluokitusmtlmi ja työkaluj kaalta. Promis LEED BREEAM ISO 000 -sarja stadardit Gr Offic Gr Las Hiilijalajälki Joki muu % Käytämm/olmm käyttät ja tulmm käyttämää uudstaa sur. v: aikaa Tulmm käyttämää sur. v: aikaa Käytämm/olmm käyttät mutta mm käytä uudll Tu sisällö pääosi E tu PAIKALLISt OLOSUHTEET JA KANSAIN- VÄLISET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT Rakushakksta riippumatta paikallist olosuhtid tulisi olla kskisssä roolissa suuittlussa. Kasaivälisissä luokitusjärjstlmissä hikkouta o dll, tti paikallisia olosuhtita huomioida. Skä LEED- ttä BREEAM-luokituks khittäjätahoilla o slkä pyrkimys luoda Pohjoismaisii oloihi sovittut vrsiot luokitustyökaluista. FIGBC KESTÄVÄN KEHITYKSEN KOORDINAATTORINA Kväällä 00 prusttu Gr Buildig Coucili Filadi mrkittävimpiä thtäviä tul olmaa luokitusjärjstlmi lokalisaatio. FIGBC:tä tarvitaa dustamaa Suom toimijoita suhtssa kskisii vihrä raktamis kattojärjstöihi ja distämää suomalais osaamis ja kiitistömarkkia kasaivälistä kilpailukykyä. Gr Buildig Coucil Filad (FIGBC/ GBC Filad ry) thtävii kuuluu myös kasallis kstävä khityks khittämi kiitistö- ja rakusalalla. (Lisätitoja FIGBC:stä ja s toimiasta osoittsta MEMBER OF kuva alla : FIGBC: toimitaa ovat vimässä tpäi yhdistyks hallituks kuuluvat, liiktoimita-alu johtaja Pasi Tolppa (Pöyry) yhdssä johtaja Juha Olkiuora (PJ, Norda), johtaja Ilari Aho (Upoor), toimitusjohtaja Juha Htmä (Skaska), toimitusjohtaja Ptri Olkiuora (Cityco) ja Jukka Nopos (Sitra) rialla. Järjstö toimitusjohtajaa toimii Maija Virta (.0.00-) Kuva Ptri Jaarto.

19 Vihrä taloudlli kaattavuus Vihrä raktami o käsittä vahvasti phmillä arvoilla latautuut. Edistääkö vihrys sitä hyödytävi yrityst stratgisia ja kaikka taloudllisia päämääriä? Oko vihrää raktamis ivstoimi vai markkioii kulurä? Voiko vihrä raktami olla kaattavaa? Vihrästä raktamissta puhuttassa kskustlu o paiottuut vahvasti s tuomii ympäristötuihi. Milkiito kohdistuu usimmi rakust ympäristövaikutuksii, kut rgia käyttöö ja hiilidioksidipäästöihi. Vihrä raktamis priaattita oudattavi rakust markkioiissa thokioa vdotaa kohdryhmä vastuus ympäristöä ja tulvia sukupolvia kohtaa. Päämäärää o luoovaroj säästämi ja luoo moipuolisuud suojlmi. Tämä markkiaslvityks kysly tuloksissa kuitki ähdää, ttä liki viids srtifioitia käyttäistä o todtusti saavuttaut taloudllista hyötyä ympäristötyökalumtlmä käytöstä. Lähs puolt uskoi äi käy, ku taas ljäs i tutut saasa srtifioiista hyötyä. kasaivälisiä kokmuksia Kasaivälisssä mittakaavassa vihristä rakuksista o huomattavasti laajmpaa kokmusta. Luokitusjärjstlmi käytö vaikutuksista o mmä tutkimustuloksia kui Suomssa. Tulokst osoittavat, ttä vihrää raktamis ivstoimi i Mikä o ollut ympäristöluokitusmtlmä käytö taloudlli vaikutus? Vihrä raktamis vaatimat lisäivstoiit ovat kskisi tma rakuttaja- ja käyttäjäorgaisaatioid kassa aihsta kskustltassa. Kskismpi kysymys kuitki olisi: Mikälais tuoto saa vihrä raktamis vaatimill lisäivstoiill? Rakusliikkt ja rakuttajat Kiitistösijoittajat % % % % % % 0 % % Suomssa simmäi LEED-srtifioitu rakus valmistui vuoa 00. Tätä kirjoitttassa srtifioituja rakuksia o. Suom olosuhtista i siis vilä ol kovi laajaa tutkimuspohjaa vihrä raktamis vaikutuksista simrkiksi käyttökustauksii, vajaakäyttöastisii, vuokratasoihi, käyttäji hyvivoitii tai työ tuottavuut. Kiitistöj käyttäjät Kaikki % % % % % % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Olmm todtusti saavuttat taloudllista hyötyä ympäristöluokitusmtlmä käytöstä Uskomm saavuttamm taloudllista hyötyä ympäristöluokitusmtlmä käytöstä E tidä Ympäristöluokitusmtlmä käytöllä o todtusti ollut gatiivi taloudlli vaikutus Emm ol käyttät mitää ympäristöluokitusmtlmää 0

20 vihrys säästää huomattavia summia 0 vuod aikajaksolla vihrä raktamis lisäivstoiista suoraa aihutuva rgia-, vsi-, jät- ja kiitistöhoitokustaust säästöj ykyarvo o kskimääri /m (tuottovaatimus %, iflaatio %). Jo simmäis vuod kustaussäästöt olisivat lähs, /m tai % lisäivstoiista. Toisi sao ylimääräis /m ivstoii takaisimaksuaika o vai oi vuotta ja sisäi korkokata oi %. Lähd: Kats, Grg (00): Th Costs ad Fiacial Bfits of Gr Buildigs, A Rport to Califoria s Sustaiabl Buildig Task Forc. sodi liiktoimita-ajattlua vastaa, vaa päivastoi: s parataa kokoaisivstoii tuottoa ii omistaja- kui käyttäjäorgaisaatioidki kaalta. Kaliforia osavaltio kstävä raktamis työryhmä raportti vihrä raktamis taloudllisista vaikutuksista tuo vahvaa äyttöä LEED-srtifioii korrlaatiosta ivstoii tuoto kassa. Tutkimuks mukaa LEED-srtifioii vaatimat lisäivstoiit olivat kskimääri uroa/ liömtri, mikä vastaa kahta prosttia raktamiskustauksista. Tämä o lijassa tämä markkiaslvityks kysly tulost kassa. Puolt kiitistösijoittajista arvioi vihrä raktamis priaattita oudattava kiitistö totuttamis tai hakia maksava % mmä, ja kolmas % mmä tavaomais kiitistöö vrrattua. Edllä maiitu tutkimuks tuloksista ilm myös, ttä 0 vuod aikajaksolla lisäivstoiista suoraa aihutuva rgia-, vsi-, jät- ja kiitistöhoitokustaust säästöj ykyarvo olisi kskimääri uroa/liömtri (tuottovaatimus %, iflaatio %). Jo simmäis vuod kustaussäästöt olisivat lähs, uroa/ liömtri tai % lisäivstoiista. Toisi sao ylimääräis uro/m ivstoii takaisimaksuaika o vai oi vuotta ja sisäi korkokata oi %. Puolt markkiaslvityks kyslyy vastaista sijoittajista, kosultista ja arvioitsijoista arvioi vihrä uudisraktamis tai hakia vaatimi lisäivstoiti takaisimaksuajaksi 0 vuotta. Käyttäji ohjistami ja toimita o toki kskisssä roolissa käyttökustaust halliassa. Tämä osoittavat myös kysly vastaukst, joissa mlki 0 % käyttäjistä ja vuokralaisista äk toimitasa olva kskisssä roolissa käyttökustaust halliassa. Samaa aikaa yli 0 % käyttäjistä kaipaa lisäohjistusta rakuks ympäristöystävällisstä käytöstä ja ylläpidosta. Yllä maiitussa yhdysvaltalaisssa tutkimuksssa otttii kataa myös LEEDsrtifioduissa tiloissa tapahtuva työ tuottavuut otta huomioo myös sairauspoissaolot. Tarkastlu prustaa käytttii usita laboratorio- ja todllisissa työympäristöissä thtyjä tutkimuksia. Esimrkiksi sisäilma laadu o havaittu paratava työ tuottavuutta 0, %, lämpötila säädttävyyd 0, % ja valaistuks säädttävyyd %. Tutkimuksssa dllä maiitu uro liömtrikohtais lisäivstoii olttaa varsi kosrvatiivissti paratava työ tuottavuutta yhd prosti ( %), mikä tutkimuks kohdkiitistöissä tapahtuvalla työvoimakustaukslla tarkoittaisi kskimääri 0 uro ykyarvoa liömtriä kohd. Mikä o milstä sopiva takaisimaksuaika vihrä uudisraktamis / hakia vaatimill lisäivstoiill? % % % 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Ei yhtää - vuotta - vuotta -0 vuotta > 0 vuotta Yhdysvaltalais vihrää raktamis rikoistu suuittluyhtiö Turri kyslytutkimuks vastaajista % vahvisti, ttä vihrid rakust kokoaiskäyttökustaukst ovat alhaismmat ja % milstä käyttäji hyvivoiti ja trvys ovat parmpia tavaomais rakuks vrrattua. Scott Muldavi korostaa vihrid rakust arvomääritystä käsittlvässä kirjassaa Valu Byod Cost Savigs huolllissti raktu ja tarkkaa ritlly DCF-malli (kassavirta-lasktamalli) ja hrkkyysaalyysi mrkitystä. Yksikrtaist, suoraa pääomituks prustuvat arvomääritysmtodit ivät aa todllista kuvaa vihrä rakuks lisäarvopottiaalista. >>>

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasa yliopisto, kevät 04 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 6. harjoitus, viikko 0 3. 7.3.04 R ma 0 D5 R5 ti 4 6 C09 R ma 4 6 D5 R6 to 4 C09 R3 ti 08 0 D5 R7 pe 08 0 D5 R4 ti 4 C09 R8 pe 0 D5. Laske

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 1 Iduktiotodistus Iduktiotodistukse logiikka Tutkitaa tapausta, jossa haluamme todistaa joki väittee P() site, että se pätee kaikilla luoollisissa luvuilla. Eli halutaa

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Summien arviointi integraalien avulla

Summien arviointi integraalien avulla Solmu /25 Summi arvioiti itgraali avulla A-Maria Ervall-Hytö Matmatiika ja tilastotit laitos, Hlsigi yliopisto Johdato Molaisia summia voi arvioida itgraali avulla. Itgraalilla saavutttava hyöty o s, ttä

Lisätiedot

Verkoston ulkoisvaikutukset

Verkoston ulkoisvaikutukset Verkosto ulkoisvaikutukset Varia luku 35 Luettavaa Varia (2006, 7. paios, luku 35, s.658 655) Forget produtivity: more people should joi Faebook saatavilla http://www.ab.et.au/ews/stories/2008/1 1/27/2431283.htm

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasa yliopisto, kevät 206 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 5. harjoitus, viikko 7 5. 9.2.206 R ma 0 2 F455 R5 ti 0 2 F9 R2 ma 4 6 F455 R6 to 2 4 F455 R3 ti 08 0 F455 R7 pe 08 0 F455 R4 ti 2 4 F455

Lisätiedot

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet. a) ristid, puolijohtid ja talli tyypillist rgiakaistaraktt. i) NRGIAKAISTAT: (lktroi sallitut rgiatilat) Kaksiatoi systi: pottiaalirgia atoi väliatka fuktioa pot rpulsiivi kopotti -lktroit hylkivät toisiaa

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008 76P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Krtausthtäviä. välikoks, sl 8 Näitä laskuja i laskta laskupäivissä ikä äistä saa laskuharjoituspistitä. Laskut o tarkoitttu laskttaviksi alkutuutoroitiryhmissä, itsks, kavriporukalla

Lisätiedot

Mitä hallitus hankkii?

Mitä hallitus hankkii? Mitä hallitus hakkii? Hallitus päättää yleesä seuraavalaista hakioista: Hakkeide osalta Kosulti kilpailutus Suuittelutyö kilpailutus Rahoitukse kilpailutus Urakkatyö kilpailutus Muita hakitoja Isäöitsijä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Green Building Council Finland

Green Building Council Finland Green Building Council Finland 12.6.2013 Green Building Council Finland Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö, joka toimii käyttäjilleen tehokkaasti ja kestävästi sekä on kiinteistö- ja rakennusalan

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa. / ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Osanottajatodistus/Matkalippu

Osanottajatodistus/Matkalippu Sivu 1 (6) Tämä on lntolippunn Valri Wårvik Varausnumro 47533280 Varauspäivä 08.01.2013 Asiakirja luotu 08.01.2013 20:35 Varattu TJÄREBORG INTERNET-08 Puhlin 03 03 80 80 Intrnt Tjärborg.fi Mnomatka Lähtöaika

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 0-JAN- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 000896-8 Keski-Pohjamaa koulutusyhtymä

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Pro Navetta-hanke

Pro Navetta-hanke Pro Navetta-hanke 1.9.2016-31.5.2018 Eläinten hyvinvointi mukana investoinneissa ja maidontuotannon kehittämisessä Syksyn muistettavat tukiasiat ja eläinten hyvinvointikorvaus Esityksen sisältö: Hankeen

Lisätiedot

4.3 Signaalin autokorrelaatio

4.3 Signaalin autokorrelaatio 5 4.3 Sigaali autokorrelaatio Sigaali autokorrelaatio kertoo kuika paljo sigaali eri illä korreloi itsesä kassa (josta imiki). Se o Fourier-muuokse ohella yksi käyttökelpoisimmista sigaalie aalysoitimeetelmistä.

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt Tässä jaksossa käsitllään vaihtovirtapiirjä. Mukana on skä sarjapiirjä ttä linaaripiirjä. Sarjapiirilaskut ovat hkä hlpompia, sillä virta

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 006075-9 Kouvola kaupuki Oppilaitos

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n. Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 11) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset fi suomi 0016107-9 Kouvola kaupuki Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin Mtsätitn aikakauskirja 3/1999 Titn tori Olli Tahvonn Faustmannin kirtoaikamallista ja sn ylistyksistä m t a Johdanto Faustmannin (1849) kirtoaikamalli on yksinkrtaisin mahdollinn kuvaus taloudllissti thokkaasta

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO 1.1.2015 31.10.2016 VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIETOMALLINTAMINEN SEMINAARI 30.6.2016 Yleistä hankkeesta alustavat tulokset ja taustat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET Taustaa Syksyllä 8 Turu yliopisto hoitotietee laitoksella kerättii sidosryhmiltä palautetta laitokse toimiasta. Kysely toteutettii

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 12) Hakuehdot Kysymyssarja Rahoitusmuoto Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset Oppisopimus FI suomi SV ruotsi Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia?

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia? Kuluttajahitaideksi (KHI) Kysymys Mite mitata raha arvo muutoksia? Kuluttajahitaideksi (KHI) o sovittu kulutustavaroide ja palveluide hitakehitykse mittari. KHI muodostetaa paiotettua keskiarvoa eri pääryhmie

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot