Vihreiden toimitilojen kysyntä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden toimitilojen kysyntä"

Transkriptio

1 MARKKINAslvitys 00 TOIMITILAT JA YMPÄRISTÖ SUOMESSA Vihrid toimitiloj kysytä (IMAGE)

2 Johdato Dar radr Th cological footprit of buildigs has b discussd i dpth, ad sustaiabl dvlopmt is s as o of th crucial challgs i this fild. Compais icrasigly wat to idtify, udrstad, masur ad rduc th viromtal impact of thir actios. W at Pöyry aspir to b global thought ladrs i girig balacd sustaiability. As a part of that davour w hav coductd a Gr Markt Study, which has ow b publishd for th scod tim. This study icluds a qustioair, which was st to mor tha 00 ral stat profssioals i Filad. Th mai thms of this qustioair ar: Eviromtal issus i th ral stat busiss Th valu of gr buildigs i th proprty markt Th lifcycl fficicy of buildigs Gr buildig ad viromtal classificatios Th qustioair was aswrd by proprty ivstors ad dvloprs, costructio compais, buildig product idustry compais, tats as wll as cosultats ad dsig firms. I hop this rport provids you itrstig ad bficial iformatio about viromtal issus from various viwpoits, ad that it will hlp you to improv your busiss ad mak it mor sustaiabl. Yours sicrly Kiitistöj ympäristövaikutuksista puhutaa ja kirjoittaa paljo. Moi haluaa tuistaa, ymmärtää, arvioida ja vaikuttaa toimitasa likaar, skä krtoa toimiastaa hiilivapaaa, ympäristöystävällisä, kstävä khityks mukaisa tai vihrää. Ympäristö pilaatumis stämi o tuustttu tärkäksi haastksmm. Pöyry visioa o olla suuaäyttäjä ja tasapaiottu kstävä khityks vistivijä. Ihmist ymmärrys vaikutuksistaa o kasvaut viimis vuosikymm aikaa rittäi paljo. O ryhdytty toimii ympäristövaikutust pitämisksi. Vuoa 00 julkaistussa Pöyry visiossa o otttu kataa maailma tilats ja s khittymis. Visio muotoutui maailma mgatrdi pohjalta; s ostaa tasapaiottu kstävä khityks priaattt vahvasti sii liiktoimiassamm. Tasapaiotttu kstävä khitys kuvaa tapaa, jolla kstävä khityks priaattt huomioidaa aia tapauskohtaissti ja jossa huomioidaa skä sosiaalist, taloudllist ttä ympäristöäkökohdat. Pöyryllä totutttii yt jo tois krra kysly, jossa kartoitttii tilatta kiitistömarkkioilla Suomssa. Kysly tavoitta oli krätä kattavaa titoa ympäristökysymyst halliasta ri toimijoid äkökulmasta. Kiitämm kaikkia kyslyy vastaita. Käsitltyjä aihita olivat muu muassa: Ympäristöasioid huomioimi kiitistöliiktoimiassa Rakust likaarithokkuus Vihrid rakust arvo kiitistömarkkioilla Aihista o kskustltu paljo ri äkökulmista: sijoittaja vastuusta kstävä khityks suuaäyttäjää, vuokralaist vastuusta rakust thokkaia käyttäjiä, rakustuottollisuud vastuusta ympäristöthokkaid matriaali valmistajaa, suuittlijoid ja raktaji vastuusta kstävä khityks mukaisi rakusratkaisuj suuittlussa ja totutuksssa, skä tutkijoid ja kosultti vastuusta likaarithokkaid mtlmi tutkijoia ja suuaäyttäjiä. Markkiaslvitys sittl vihrä raktamis tilatta Suomssa yt ja tulvaisuudssa. Esittlmm mtlmiä, joilla vihritä, kstävä khityks mukaisia rakuksia saavuttaa. Markkiaslvityksssä hattii myös äkökulmia vihrid kiitistöj taloudllisista hyödyistä. Vihrid rakust kysytä o tällä htkllä voimakkaassa kasvussa, mutta slkitä tuloksia kustauksista ja kaattavuudsta o rajallissti. Vihrät rakukst ähdää ylissti ympäristömyötisiä ja trvllisiä. Taloudlli ulottuvuus o rajautuut markkioii kautta saavutttavii hyötyihi. Kyslytulokst ja kasaivälist tutkimukst kuitki sittävät mahdollisuudt myös laajmpaa taloudllis hyötyy. Ady Goodwi Prsidt Urba & Mobility Busiss Group, Pöyry

3 Sisällysluttlo Johdato Suom kiitistömarkkiat täää Vihrä kysytä o kasvussa Eri äkökulmia vihryt Toimitatapoja ja työkaluja vihryt 0 Vihrät alurakushakkt Kiitistökata vihräksi Ympäristöluokitukst ja iid käyttö Vihrä taloudlli kaattavuus 0 Johtopäätökst: tulvaisuus Saasto Pöyry vihrät palvlut Kokmuksia ympäristöluokituksista 0 Vihritä hakkita Suomssa Näi markkiaslvitys thtii Paittu 00 % uusiopaprill (Cocoo), jolla o myös Joutsmrkki ja EU-kukka. Copyright Pöyry 00.

4 Suom kiitistömarkkiat täää Positiivist sigaalit Euroopa taloud lpymisstä ja käätymisstä kasvusuutaisksi ovat vuoa 00 äkyt toivikkuuta Suom kiitistömarkkioilla. Kiitistökaupparitamalla o havaittavissa slvää piristymistä. Etki kiitistöj myytimahdollisuuksia tuustllaa ja myytjä valmistllaa aktiivissti. Totutuid kauppojki määrä o lisäätyyt pikkuhiljaa, mutta kaukaa ollaa vilä muutama vuod takaisista ätyksllis vilkkaista ajoista. Tuski kuitkaa palaamm iihi hulluihi vuosii, jolloi simrkiksi Du Diligc -slvityst yhtydssä ilmi tullt mrkittävät tkist tai ympäristöriskit ivät juuri jarruttat kaupatkoa tai stät kaupa sytymistä. S sijaa usat viim kuukausia totutut kiitistökaupat o thty kohtista, jotka ovat tasoltaa korkalaatuisia, muutojoustavia, tkissti ykyaikaisia, rgiakulutuksltaa säästliäitä ja sijaiiltaa optimaalisia. Kaikki dllä maiitut omiaisuudt voidaa liittää kstävää khityks ja kiitistö vihrisii arvoihi. Tällä htkllä oki slvästi ähtävissä rityissti ostajaosapuolt valvutuisuus kstävää khitystä ja vihritä arvoja kohtaa. Kiitistökauppatilatissa ovat aikaismpaa voimakkaammi ousst sii kiitistö rgiathokkuus-, sisäolosuhd- ja trvllisyysäkökohdat. O ollut jo tapauksia, joissa titty rgiathokkuustai sisäolosuhdkritri o kirjattu kaupa totutumis hdoksi. Ergiathokkuus ja kstävä khitys kuuluvat tää päivää kiitistösijoittaja jokapäiväis lämää. Kiitistöomistajatahot joutuvat mittimää, millaisia ivstoitja tulvaisuud kiristyvät rgiathokkuusvaatimukst dllyttävät ja mit tulvat vaikuttamaa kiitistöj arvoo skä kysytää vuokramarkkioilla. Kstävä khityks ja sisäolosuhtid laadu korostussa ovat kskisillä paikoilla sijaitsvat, ykyaikaist, trvllist ja turvallist toimistotilat vuokramarkkioilla houkuttlvammat kui liikt solmukohdista täällä olvat, vahmmat ja vahtu tkiika omaavat kiitistöt. Toisaalta kiitistömarkkioilla kiitistö korka laatu ja hyvä sijaiti ovat ylsä suoraa vrraollisia kiitistö hitaa. Tällä htkllä rahoitusta o saatavilla, jolloi ostajat voivat vuokramarkkioilla paiottaa houkuttlvuutta mmä kui hitaa. Markkiaslvityks yhtydssä thdyssä kyslyssä tuli slvästi ilmi myös käyttäjäpuol tavoit vihrämpää suutaa.

5 Vihrä kysytä o kasvussa Kstävä khitys o otttu osaksi raktamista ja kiitistöalaa. Suomssa o astttu kuia himoist tavoittt rgiathokkuudll. Ilmastomuutokssta o käyty kskustlua yhä vilkkaammi 000-luvu simmäisllä vuosikymmllä. Kasaivälisllä aralla Kioto sopimuks (00) skä Kööphamia (00) ja Mksiko (00) ilmastokokouksi tavoittia oli löytää ratkaisuja ilmastomuutoks hillitsmisksi. Raktami ja kiitistöj ylläpito o mrkittävi luoovaroj ja rgia kuluttaja skä globaalisti ttä Suomssa. Ympäristökuormia aihutuu rakuks koko likaar aikaa; rakustuottid valmistuksssa, raktamisssa, käyttövaihssa skä rakuks poistussa käytöstä. EU:ssa ja Suomssa rakust Vuoa 00 Suomssa käyttöö ottut osuus rgiakäytöstä ja hiilidioksidipäästöistä o oi 0 %. ja raktami myös EU-dirktiivi myötä. Ergiathok rakuksi rgiatodistukst laajvat Rakustarviktollisuus kuudsta o attava titoa rakuks kuiahimoist vähystavoittt myyti- % tai vuokrausilmoituksissa. Tavoitta EU: ilmasto- Maatalous, ja rgiapaktissa (00) o vähtää tollisuusprosssit, kasvihuokaasuja rgiathokkuus tarkastlussa Muu tollisuus jättt ym. 0 % skä lisätä uusiutuva rgia käyttöä ja rgiathokkuutta 0 % vuot tuvat pitkäll tulvaisuut. % Kiitistö- ja % Raktamis ympäristövaikutukst ulot 00 mssä vuot 0 vrrattua. Vihrä raktamis kasvua akoi myös % EU: dirktiivi, joka vaatii, Kotimaa ttä uudisrakuksi o oltava lähs liik ollargiataloja vuot 00 mssä. Julkisia rakuksia dirktiivi kosk jo vuodsta 0. rakusalalla o alttu yhä mmä kiiittää huomiota rakust rgiathokkuut ja ympäristövaikutuksii koko likaar aikaa. 0 % RAKENNUSTEN KASVIHUONEPÄÄSTÖJEN OSUUS Suomi, yht., Mt (CO -kvivalattia) Rakukst RAKENNUSTEN OSUUS ENERGIANKÄYTÖSTÄ Suomi, yht. 0 TWh Maatalous, tollisuusprosssit, jättt ym. Rakustarviktollisuus ja raktami % % Muu tollisuus Rakustarviktollisuus ja raktami Liik % Muut % Muu tollisuus % % % Kotimaa liik % % 0 % Rakukst Rakukst Lähd: YM

6 Vihrä raktamis... ajurita Kasvavat rgiakustaukst Kustaussäästöt vdkulutuks ja jätmääri vähtyssä Viraomaisvaatimukst ja laisäädätö (EU-dirktiivit, kasallist päätökst) Mahdollisuus khittää yrityks imagoa, kilpailijoista rottautumi Uudt rkrytoitavat odottavat, ttä ympäristöasioita hoidtaa hyvi Vihrid rakust laatuta kasaivälisillä kiitistömarkkioilla Trvysdut (sim. parmpi sisäilmasto) Ympäristökuormituks vähtymi... stitä Kiitistöj likaarihallia tido ja osaamis puut Pitkä ja lyhy tähtäim tavoittt ristiriidassa kskää Epävarmuus ivstoiti tuotosta Kiitistökaa paratamis haastt Laisäädäö jatkuvat muutokst ja kasallist ormi roavaisuudt Kiitistöj omistaji arvio, ttä hidä asiakkaasa ivät pidä vihritä arvoja tärkiä Milkiio ja halukkuud puut ympäristöasioid distämis Jatkuvasti ousvat rgiakustaukst ja Suomssa 0 voimaa tulva rgiavroj korotus kaustavat osaltaa rgiathokkaampaa raktamis. N iostavat myös olmassa olva rakuskaa rgiakäytö tarkkailuu skä thostamis. Nykyis rakuskataa o thtävä huomattavia parauksia, jotta kasaivälisiä vähystavoittita olisi mahdolista saavuttaa. Vahtuissa kiitistöissä kyt kiitistökhitys- ja sarauspai, jotta iistä saadaa kstävä khityks kritrit täyttäviä ja vuokramarkkioilla houkuttlvia kiitistöjä. Korjausraktamis ja prusparaust kysytä lisäätyy mrkittävästi tulvia vuosia. syyt kstävä khityks distämi s hakkissa Toimitilat ja ympäristö Suomssa -markkiaslvityks yhtydssä thdyssä kyslyssä pyrittii muu muassa slvittämää, mitkä ovat mrkittävimmät syyt ympäristöäkökohti aktiivis huomioi tii rakus- ja kiitistöalalla. Tärkimmiksi kolmksi tkijäksi ousivat viraomaisvaatimukst ja laisäädätö ( %), rgiakustaust ousu ( %) skä mahdollisuus khittää yrityks imagoa ja brädiä ( %). Ergiakustaust ousu, viraomaisvaatimukst ja laisäädätö ähdää vilä 0 vuodki päästä tärkimpiä ajuria. Mrkill patavaa kyslytuloksissa oli, ttä kiitistösijoittaji usko imagohyötyihi o laskusuutai. Tämä vastaajaryhmä äk paiavampia syiä 0 vuod kuluttua ivstoii parmma tuottoast ja viraomaisvaatimukst skä yhä vahvmmi rgiakustaukst. Näid syid mrkitystä kiitistöj käyttäjät ja rakusliikkt/rakuttajat ivät äyttät vilä tutkimusaikaa tuistava. Tulvaisuud khityssuuta Vastaajista % i ä ympäristöasioid hallia omaksumisll mitää stitä. Suurimpii stisii ympäristöasioid hallia omaksumisll ähtii osaamis puut ja päily ivstoii riittävästä tuotosta. Rakusalalla vallits kuitki positiivi asmuutos. Kysly vastaajilla o vahva usko vihrä kiitistökaa voimakkaas kasvuu 0 vuod sisällä: % kaikista vastaajista äk ivstoii tuoto olva yksi tärkimmistä ympäristöasioita ajavista tkijöistä jatkossa. Kyslystä tuli slvästi ilmi kiitistöalalla viriyt halu toimia vihrid arvoj kulakuvaa. Edllä maiitut positiivist odotukst luovat toivikkuutta kiitistömarkkioid vihrämpää suutaa lähivuosia. Näkmyks mukaa, mitkä ovat kolm tärkitä ympäristöasioid huomioimista ajavaa tkijää kiitistö- ja rakusala yrityksissä tällä htkllä? Rakusliikkt ja rakuttajat Rakusliikkt ja rakuttajat Kiitistösijoittajat Kiitistösijoittajat Rakustuottid valmistustollisuus Rakustuottid % valmistustollisuus Kiitistöj käyttäjät Kiitistöj käyttäjät % % 0 % % % % 0 % % 0 % % % 0 % Näkmyks mukaa, mitkä ovat kolm tärkitä ympäristöasioid huomioimista ajavaa tkijää kiitistö- ja rakusala yrityksissä -0 vuod päästä? % % % % % % % % % % % % % Kaikki % % % % Kaikki % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Liiktoimia khittämis/kasvattamis liittyvä mahdollisuus Liiktoimia Tarv khittämis/kasvattamis pysyä markkia mukaa liittyvä mahdollisuus Tarv pysyä Orgaisaatio markkia mukaa avaihkilöid omakohtai tahto/moraali Orgaisaatio Laisäädäölli avaihkilöid vlvoit omakohtai tahto/moraali Laisäädäölli vlvoit Mahdollisuus Mahdollisuus khittää khittää yrityks yrityks 0 % 0 % imagoa/brädiä imagoa/brädiä % % Ergiakustaust % Ergiakustaust ousu ousu % % % Viraomaisvaatimukst Viraomaisvaatimukst ja ja % % laisäädätö laisäädätö % % Halu pysyä % Halu ala pysyä khityks ala khityks mukaa mukaa % % % % Kyky rottua kilpailijoista % % Kyky rottua kilpailijoista v % Yrityks johdo vaatimus/päätös % v Yrityks johdo vaatimus/päätös % % % Yksilöid halu toimia ympäristöä % Yksilöid halu toimia vaali ympäristöä % % Ivstoii parmpi tuotto vaali % % % Ivstoii parmpi tuotto % Yhtiskua ivstoititut % % % % Uudt rkrytoitavat Yhtiskua dllyttävät ivstoititut 0 % % Tällä htkllä ympäristöasioid Uudt rkrytoitavat hyvää hoitoa dllyttävät % 0 % -0 v päästä Tällä htkllä ympäristöasioid Joki muu hyvää hoitoa % % % -0 v päästä Joki % 0 % muu % 0 % % 0 % % 0 % % 0 % % 0 % %

7 Eri äkökulmia vihryt Kiitistöala ri toimijoilla sijoittaja, rakuttaja, omistaja, käyttäjä, suuittlija, raktaja o toimiassaa rilaisia tavoittita ja paiotuksia. Määritlmiä vihrydstä o yhtä mota kui arvioitsijoita. Tämä tarkoittaa myös, ttä äkökulmia kstävä khityks mukais raktamis o mota. Käytössä o usita määritlmiä kstävä khityks mukaisill rakuksill. Puhutaa kologisista, ympäristöthokkaista, rgiathokkaista, hiilivapaista, ollargia- ja ympäristömyötisistä rakuksista. Vaikka osassa kritristä varsiaisia määritlmiä o mota, pysyvät päämäärät ylsä samoia. Kiitistöj kstävä khityks mukaisuutta arvioidssa tulisi kuitki kologisuud lisäksi tarkastlla myös sosiaalissta ja taloudllissta äkökulmasta. Kokoaisvaltai ympäristöäkökohti tarkastlu saavuttaa huomioidssa kaikkia kolma. Myös kiitistöhakk osapuolilla o asmasa mukaa rilaisia ympäristötavoittita. Omistaja-käyttäjät simrkiksi kuat, yliopistot ja krtarakuttajat ovat usi kskimääräistä pitkäaikaismpia omistajia ja voivat laska ivstoiill takaisimaksuaikaa. Sijoittajat hakvat parmpaa tuottoa ja jällmyytiarvoa. H myös haluavat sitouttaa vuokralais ja hlpottaa kohdmarkkioitia. Vuokralaist ja tiloj käyttäjät voivat puolstaa sittää tiloihi kohdistuvia vaatimuksia, haka imagollisia hyötyjä tai olla sidottuja oudattamaa moyhtiö ohjistuksia tiloista. kskist ympäristöarvot yhtisiä Ympäristötavoittt vaihtlvat todäköissti hakk ri osapuolt välillä. Markkiakysly prustlla voidaa ähdä yhtisiäki arvoja. Kskisimmiksi ympäristöarvoiksi ousivat tärkysjärjstyksssä kiitistöj rgiathokkuus, käyttö ja ylläpito, tiloj joustavuus skä julkis liikt saavutttavuus. Muia ympäristöarvoia pidttii trvllistä työympäristöä, rgia käytö surattavuutta, vihrä sähkö käyttöä skä valaistuks ja sisäolosuhtid säädttävyyttä. ympäristötavoittid saavuttami Koska kstäväll khityks mukaisll raktamisll o ollut vaikaa löytää yhtistä määritlmää, o myös kiitistöj arvioiti ja kskäi vrtailu ollut haastllista. Työkaluja tähä o kuitki khittty viimist vuosikymmt aikaa.vihrä raktamis arvoja ja saavutuksia o yt mahdollista arvioida ri laskta- ja arvioitimtlmällä. Jotkut mtlmät sovltuvat hakkisii parmmi kui toist; valita o aia thtävä hakkohtaissti. Tarkastlukulma ja paiopist vaihtlvat arvioitimtlmä mukaa, mutta ylisimmi rgiakulutus o kskiössä. Vihrällä tarkoittaa kuitki myös vähä ympäristöä kuormittavaa, turvallista ja trvllistä rakusta. Näkmyks mukaa, mitkä kolm ovat milstä kolm kskisitä ympäristökysymystä kiitistö- ja rakusala yrityksissä? Ergiathokkuus % Käyttö- ja ylläpito Julkis liikt saatavuus Ergiakäytö surattavuus Tiloj joustavuus Vihrä raktamis taloudllist hyödyt (srtifikaatit yms.) Vd kulutuks vähtämi % % % % % % Kskisii ympäristöarvoihi kuuluvat rgiathokkuus rgia käytö surattavuus kothokkaat hakiat matriaalithokkuus pii vdkulutus jätmääri pitämi tiloj joustavuus trvlli työympäristö julkis liikt saatavuus pyöräritti saavutttavuus hyvä sijaiti kaupukiraktssa pruspalvluj lähisyys toti ympäristösuuittlu ympäristöriski miimoiti

8 Ergiathokkuus o kski osa vihrää Tällä htkllä Suomssa ala kaikki osapuoli omistaji, vuokralaist, urakoitsijoid, suuittlijoid, käyttäji ja asukkaid mrkittävi kiiostuks kohd o rgiathokkuud khittämi. Tämä o johtaut myös usisii pilottihakkisii ja osittai myös harhaajohtavaa markkioitii. Myös EU asttaa tiukat vlvoittt Suom kasallis rgiathokkuud khittämisll. EU: tavoit Kioto sopimuks mukaissta päästötasosta o 0 % vähys vuot 00 mssä. Suomssa vaikuttaa lisäksi vaatimus uusituva rgiakäytö kasvattamissta. Valtiouvosto o asttaut tavoittksi 0 % säästö vuot 00 mssä. suoma koskvat dirktiivit Mrkittävimmät ohjaavat dirktiivit Suomssa ovat EPBD Rakust rgiathokkuusdirktiivi, päivitys 00. Vaatimuksa o mm. ttä kaikki uudisrakukst lähs ollargiataloja 0 lähti. RES Uusiutuvista lähtistä präisi olva rgia käytö distämi, joka vaatimust täyttämisksi Suomssa uusiutuva rgia osuud o oltava % vuoa 00. EuP Eco-Dsig of Ergy usig products (00), joka asttaa vaatimukst rgiaa käyttävill tuottill/laittill. Ergiathokkuud määräyks ovat Suomssa uusiutut viimist vuosi aikaa tihästi. Tulvissa vuod 0 rakusmääräyksissä korjataa dllist määräyst puuttita skä toimivuudssa ttä dirktiivi määräyst täyttämisssä. Mrkittävimmät muutokst vuoa 0 Siirtymi kokoaisrgiatarkastluu, jossa huomioidaa rgiatuotatomuotoj rot. Ehdotuksssa käyttää primäärirgiakrtoimia, jotka ovat kaukolämmöll 0. ja sähköll.0. Tuloksa tul uusi E-luku. Laskallis tarkastlu pävarmuuksia pyritää poistamaa stadardisoidu käytö kautta. Vaatimus uusiutuva rgia käytöll. Vaatimus ksäaja immäislämpötilall sisätiloissa. Tulvaisuudssa rgiathokkuud kiristyst i oltta ää tapahtuva varsiaist määräyst miimivaatimust kiristämis kautta, vaa madaltamalla vaadittua E-lukua. Mttlyä tämä jättää mmä mahdollisuuksia vaatimust täyttämis saavuttamisll. Korjausraktamista määräyst kiristymi i ol koskut. Tulvaisuudssa rgiathokkuusdirktiivi vaatimukssta rgiathokkuusvaatimukst o ulotttava jatkossa korjausraktamis. O hdotttu, ttä simrkiksi laajoj korjaust yhtydssä voitaisii toimistorakuksilta dllyttää valittava rgiathokkuusluoka mukaista lopputulosta. Totutumis aikataulu i kuitkaa ol vilä tidossa. Kuva vasmmalla: Movrs Busiss Park o pohjoismaid simmäi LEED NC -luokituks asaiut hak. Toimistotalo Silvr-luokitus saavutttii hyvällä rgiathokkuudlla ja sijaiilla, jossa o hyvät julkis liikt yhtydt. Hak o myös simrkki hyvi tottusta täydys rak Tamissta.

9 Toimitatapoja ja työkaluja vihryt Jotta kstävä khitys saadaa aidosti tuotua hakks skä tukmaa suuittlua ja raktamista, tarvitaa vihritä työkaluja. Tarkastltassa kiitistöjä o otttava huomioo rakuks koko likaari; raktamisvaihsta käyttöö ja ylläpitoo ja vilä purkuvaihs asti. Kaikki vaihid hallitsmi ympäristökuormituks miimoimisksi vaatii ylsä moia työkaluja ja asiatutijoita matka varrlla. haksuuittlu Parhaimpii ja ympäristöthokkaimpii ratkaisuihi päästää, mikäli vihrät arvot huomioidaa jo haksuuittluvaihssa. Hakk tavoittt o määritltävä ja hakk ri vaihid vaatimat toimpitt kartoitttava ja aikataulutttava. Myös päätös ympäristöluokituks tavoittlmissta tulisi thdä mahdollisimma varhaisssa vaihssa haktta. TYÖMAALLA Raktamisvaihssa o urakoitsija vaikutus ympäristötavoittid saavuttamisll suuri. Urakoitsija oma toimia ympäristösrtifikaatit auttavat vastuullis tkijä valitsmisssa ja hakitapäätöst tkmisssä. Myös harmaa taloud torjumi rakustyömaalla o kstävää khitystä. Ammattitaitoi projktijohto osaa ottaa ämä sikat huomioo jo hakk tarjouspyytövaihssa. Raktamisvaihssa tul hakitoj suorittamisssa ja totutuksssa huolhtia, ttä asttut hyvät vaatimukst tulvat tarkoituksmukaissti täyttyiksi. Urakoitsija lisäksi o raktamis tki talotkiikkaa rikoistuid valvoji rooli tärkä. Vasta hyvi thty varmistaa suuitlma lopputuloks. KÄYTTÖÖNOTOSSA E ku valmis rakus ottaa käyttöö, talotkist järjstlmät tul säätää optimaalisiksi astttuj tavoittid suht. Tkist järjstlmi moimutkaistussa plkkä vastaaottovaih 0

10 järjstlmi tarkastus i ää riitä varmistamaa koht tavoittmukaisuutta, vaa vaaditaa skä laittid viritystä ja toimitakokita ttä aktiivista kriittist äkökohti surataa takuujaksolla. Vaativassa säätötyössä kaattaa usi käyttää hyväksi kiitistö talotkiika suuittlijoita ja talotkis raktamis valvojia, jotka jo tutvat koht. Käyttööottoprosssi tarvits aikaa ja rsurssja skä raktamis valmistumisvaihssa ttä rakusprojkti takuuaikaa. Käyttööottoo paostami varmistaa taloudllisuud ja ympäristöthokkuud huomioo otta rakuks todllist käyttäjät. YmpäristöluokituKSEt Kiitistöj ympäristöasioid hallita vaatii laajaa tarkastlua. Ympäristötyökalut vastaavat suoraa tarps kiitistö ympäristöäkökulmi ohjaamissta ja ympäristösuorituskyvy todtamissta. Raktamisvaih tyypillisiä vihritä työkaluja ovat rilaist ympäristöluokitusmtlmät, joista kasaivälissti tutuimmat ovat LEED ja BREEAM, skä Suomssa khittty Promis. Srtifikaatit kuvataa tarkmmi sivuilla. Yksi luokitusjärjstlmi vahvuuksista ovat hakk alkuvaih tarkastlut, jotka haastavat raktamishakks ryhtyvä pohtimaa tavallista tarkmmi hakksa talotkistä ja raktllista laatua, jolla tavoitltu ympäristöluokka ja thokkuus o mahdollista saavuttaa. Ajatus vihrä tai luokitllu raktamis kalludsta suhtssa tavallis raktamis i aia kaa kovi pitkäll; äid rakust haksuuittluu käyttty lisäaika vähtää kiirssä thtyj päätöst aihuttamia muutospaiita ja mo krtaa suuittlua. Luokitusjärjstlmät ohjaavat ympäristöthokkaas raktamis ja suuittluu, ohjaavat hakitaa ja työmaata ja ottavat huomioo koko rakusprosssi toti valiasta käyttöö. KIINTEISTöj vrtailtavuus Rakust vihryd moista määritlmistä o vaihtlvia äkmyksiä ja rilaist laskta- ja arvioitityökaluj kautta o pyritty asttamaa stadardja ja vrtailutasoja, jotta kiitistöj ympäristövaikutukst ja thokkuussaavutukst voitaisii mitata. Työkalut myös mahdollistavat ri kiitistöj vrtaamista. Vrtailusta hyötyvät sijoittaji lisäksi myös kiitistöj käyttäjät ja omistajat. kstävä khitys o otttava huomioo läpi rakuks koko likaare: tarvslvityksstä suuittlu ja raktamis kautta käyttöö ja ylläpitoo skä vilä purkuvaihs. alla o sittty äkökulmia ja toimia, jotka tulisi kstävä khityks hakkissa huomioida ja hallita. Tarvslvitys haksuuittlu suuittlu ohjaus Valmistlu Suuittlu Valmistlu raktamis ohjaus Raktami Vastaaotto, käyttö Kstävä khitys Ympäristöpolitiikka Ympäristötavoittt Ympäristöohjlma Sijaitivaihtohdot Ympäristöslvitys Kiitistöstratgia: - käyttöikä - käyttötarkoitus - muutojoustavuus - likaarikustaukst Elikaarikustauslaskta Ympäristövaikutust arvioiti Ympäristöriski kartoitus Ympäristötavoittt: - sisäolosuhtt - käyttöikätavoittt - muutojoustavuus - likaarikulut - rgiatavoittt - luoovaroj kulutus - kothokkuus - päästöt, jättt - lähialutavoittt Ympäristöasiat suuittlu laatujärjstlmässä Mtlmät ja välit Suuittlijoid valitaprustt Lähtötidot ja tavoittt Suuittlijoid thtävätaulukot Ympäristöslostus Ergiataloudllisuus Muutojoustavuus Elikaaritalous Ympäristövaikutust laskta Matriaali päästövaikutukst Kirrätttävyyys Tuotkohtaist ympäristövaatimukst Vaihtohtoratkaisut Ympäristövaatimukst urakka-asiakirjoissa Ympäristöasioid hallita laaduvarmistuksssa Urakoitsijoid valitaprustt Tuottid ympäristöslostt ja päästöluokitus Työmaa ympäristösuuitlma: - ympäristöriskit - riskihallitatavat - jäthuolto - sisäilmatkijät - matriaalihallita - rgiahallita - logistiikka Työmaa kostudhallita Kokäyttösuuitlma Tarkastusmittaukst Käyttö- ja huoltoohjt Jäthuoltosuuitlma Kuossapitoohjlma Ergiatalous LVISA-säädttävyys Surata

11 SERTIFIKAATEISTA SANOTTUA: LEED li imsä mukaissti Ladrship i Eviromtal ad Ergy Dsig atoi Nordall thokkaa työkalu thostaa tilojsa ja toimitasa ympäristöomiaisuuksia. Työkalua s toimi oikastaa parmmi kui odotttii. Juha Olkiuora, toimitilajohtaja, Norda, FIGBC: hallituks puhjohtaja LEED-srtifioii vaikutuksista ivstoitii i millä ol rillisiä slvityksiä. Käsityksmm mukaa lisäkustaukst ivät ol mrkittäviä. Jos rakuks srtifioititaso halutaa slkästi s ormaalia suuittlutasoa korkammaksi, voi kustausvaikutus olla hyviki mrkittävä. Srtifioitiprosssi itsssää i ol tuout haittoja Varma hakkissa. Jos s ottaa huomioo jo suuittluvaihssa, oglmia i pitäisi sytyä. Jari Toikka, rakuttajapäällikkö, Kskiäi työläkvakuutusyhtiö Varma LEED-srtifioiti i vaikuttaut olllissti ivstoitikustauksii, ikä siitä ol suraut muita haastita tai haittoja Pabill tai kohtssa vuokralaisa olvall Valituill Paloillkaa. Vaikuttaa myös alustavasti siltä, ttä koht käyttökustaukst ovat hiuka vastaavia kohtita pimmät. Tomi Rosqvist, kiitistöliiktoimia hakpäällikkö, Pab Oy

12 Vihrät alurakushakkt Uusi aluid khittämisssä tavoitta o lävä alu, jossa asukkaat, työtkijät ja virailijat viihtyvät. Rakust mittakaava, vihraluid määrä, vaihtohtoist liikkumistavat, alu sopivuus jalakulkijoill ja pyöräilyy skä toimitoj moipuolisuus osttaa ylsä kskisiksi tkijöiksi viihtyisä alu saavuttamisssa. Kstävä khityks mukai alusuuittlu yhdistää aluid suuittlussa alu toimiallist, laadullist ja ympäristöö liittyvät tavoittt. Lisäksi tavoitta o varmistaa, ttä ri tahoj osallistumi suuittluprosssii o mahdollista. Smart growth li järkvä kasvu -ajattlu taustalla o tavoit liikkumisvaihtohtoj lisäätymisstä ja lävi kaupukialuid khittämisstä. Jo olmassa olvaa ifrastruktuuria pyritää hyödytämää aikaismpaa thokkaammi, ja toisaalta vähtämää yhdyskutarakt pirstaloitumista. Hajoavassa yhtiskuassa käyttötarkoitukst ovat riytyt ja autoriippuvuus korkaa. Smart growth sovltuu myös pimpi alukskust khittämis. Tavoitta voi tällöi olla vaikkapa alu rgiaomavaraisuud kasvattami. Aluid skakäyttö, li rilaist asutotyyppi ja ri toimitoj kut asumis, työpaikkoj ja palvluid sijoittami lomittai tiivistävät ja vähtävät liikkumistarvtta. Kstävä khityks mukais aluraktamishakk totuttamis o tää päivää tarjolla usampia työkaluja. Työkaluj avulla kuta kaavoitusprosssi aikaa, kiitistökhittäjä osaa khitysprosssia ja kutalaist arvioidssaa uusia aluraktamishakkita voivat arvioida hakk kstävyyttä skä lyhy ja pitkä aikaväli vaikutuksia. Tutu työkalu käyttämisstä hyödyt ovat rilaisia ri sidosryhmill. Esimrkiksi maaomistaji tapauksssa kumppai ja totuttaji tsitä hlpottuu. Totuttajill o hlpompi myydä tai vuokrata asutoja ja liiktilaa. Alu käyttäjill hyödyt äkyvät simrkiksi todtu ja totutu ympäristöthokkuud muodossa. SYSTEMAATTISIA työkaluja Käytttävissä olvia työkaluja ovat mm. LEED for Nigborhood Dvlopmt (LEED ND), BREAAM for Commuitis skä Ergiakaava. Ergiakaava tarkoittaa kuti pritistä kaavoitusprosssia, jossa alu rgia- ja kothokkuus o mrkittävässä asmassa. Ergiahuolto- ja päästötarkastlut totuttaa osaa kaavoitusprosssia, ja kaavassa tai totiluovutushdoissa o sittty rgiathokkuusvaatimukst alu rakuksill. Ergiakaava muoto ja sisältö ivät kuitkaa ol vakioituja, vaa iitä sovittaa tapauskohtaissti. LEED for Nigborhood Dvlopmti tavoitta o kaupukialuid lävöittämi huomioimalla rityissti hakk sijaiti. ND pitää sisällää myös kskist LEED-srtifioiduill rakuksill suuatut vaatimukst ja käytäöt vihrästä raktamissta; muu muassa rgia ja vd käytö, päästöj ja jätmääri vähtämi, mutta katsoo alutta ja raktamista yksittäistä rakusta laajmmasta äkökulmasta. Rakust kskiäi vaikutus toisiisa ja hyvä kaupukitila muodostumi tul tällöi parmmi huomioitua. Lisäksi arvioidaa alu moipuolisuutta muu muassa ri toimitoj yhtsovittamis, pyöräilymahdollisuuksi, palvluid skä hrkki aluid säilyttämis äkökulmista. BREEAM for Commuitis -järjstlmässä kskisiä tmoja ovat aluhakk liitäät ilmastomuutoks, rgiakulutuks, maakäyttöö ja rakuksii. Lisäksi arvioidaa alu kologiaa skä luoovaroj käyttöä. Alu tarjoamat liikkumismahdollisuudt ja -tavat skä liiktoimitamahdollisuudt arvioidaa ii ikää. BREEAM for Commuitis o apuväli muu muassa kskist kstävä khityst mttlytapoj oudattamis ja toisaalta kio kustaust altamis.

13 Kiitistökata vihräksi Mit saada olmassa olvi kiitistöj ympäristöäkökohdat hallitaa? Suurimmat mahdollisuudt löytyvät kiitistöj ympäristö- ja rgiathokkuud khittämisstä. Rakuks ympäristöomiaisuuksii voidaa vaikuttaa huomattavasti myös suuittlu ja raktamis jälkki. Käytöllä ja ylläpidolla o suuri mrkitys rakuks kokoaisympäristövaikutuksii, rakuks likaar ja s kustauksii. Kulutusta pitämällä myös ympäristövaikutukst pivät. Osaltaa tähä voivat it vaikuttaa rakust käyttäjät, mutta lähtökohtaissti omistaja o vastuussa rakuks käytö ja ylläpido toimivuudsta skä tasosta. Omistaja voi vaatia, ttä rakus raktaa ja suuitllaa kstämää käyttöä ja kulutusta. Lisäksi omistaja voi surata aktiivissti käytö ympäristövaikutuksia. luokitustyökaluja. Näid avulla kiitistö sidosryhmät voivat varmistaa rakuks ympäristöomiaisuuksi säilymis. akoitia ylläpitoo Ylläpido osalta rgiathokkuut ivstoimi o usi paostamista myös rakuks kutoo ja käyttöikää. Sit s kasvattaa kiitistö arvoa. Rakuks ikäätyssä s tkist ratkaisut vahvat ja suhtlli rgiathokkuus hikk. Rakuks säilyttämi vihrää o mahdollista aktiivis hyvä käytö lisäksi simrkiksi rgiathokkuutta paratavilla ja vihrillä ivstoiilla. Tämä tarkoittaa rakuskaa omiaisuuksi paratamista ja käyttöiä pidtämistä korjausraktamis avulla. Elikaaritaloudllisuudsta huolhtimi skä korjaus- ja muutostarpid akoiti paratavat kiitistö kstävä khityks tavoittid saavuttamista läpi koko likaar. Jos likaari päättyy aikaaa purkuu, o järkvää huolhtia ajoissa matriaali kirrätttävyydstä skä haitta-aiid ristämisstä ja käsittlystä purkutyössä. YMPÄRISTÖMYÖNTEINEN käyttö Rakuks pitämi vihrää o tärkää, ja voidaa olttaa, ttä s mrkitys tulvaisuudssa dll kasvaa. Markkiaslvityks kyslyy vastaista prosttia käyttäjistä piti käyttö- ja ylläpitokustauksia kiitistöä vuokrattassa huomattava tärkää (kaavio s. ). Rakuks käytö skä huollo tul olla osaavaa ja palvlla kiitistö vihryttä. Tämä voidaa varmistaa huoltohkilökua ja käyttäji riittävällä koulutukslla ja ohjistukslla, rgia- ja muid katslmust avulla skä kiitistöhoido sopimusmallilla. Etki käyttäjätottumust ohjaami o usi dullista ja johtaa mrkittävii tuloksii. Siksi tarvitaa motivoitia ja sitoutumista vihrisii arvoihi. Käytö ja ylläpido hallitaa o khittty usita ohjaus- ja HAASTEET Haastita rakuks vihräll käytöll ja ylläpidoll asttavat: huoltohkilökua opastus ja osaami huoltohkilökua vaihtuvuus käyttäjä ja omistaja vastuuhkilöid vaihtuvuus vihrid käyttötottumust motivoiti tidosiirro ja vistiä riittävyys rakuks ja järjstlmi ikäätymi ja huollttavuus MAHDOLLISUUDET Oiki käytttyä ja ylläpidttyä vihrä rakus mahdollistaa: tiloj thokkaa käytö optimoidu rgiathokkuud hyvä jättid lajittlu alhaismma vdkulutuks alhaismmat käyttökustaukst sisäilmasto korka taso rakuks odottulais toimia positiivis vaikutuks vuokralaist viihtymis ja kiitistö imagoo rakuks pidmmä likaar

14 Kioja parataa kiitistöj käytöaikaista ympäristöthokkuutta ovat hkilökua motivoiti, opastus ja tidotus skä sitoutumi laittid rgiathokkuus uusiutuvi rgialähtid valitsmi tiloj tarpmukai käyttö jätvirtoj surata ja jätmäärä miimoiti lajittlu, kirrätys, uusiokäyttö, kompostoiti paprikäytö säästöohjlmat vihrid hakitoj suosimi (mm. siivouksssa, huokaluissa, ravitsmuksssa (lähiruoka) ja tilamuutoksissa) autoilu vähtämi julkisia liikväliitä tai virtuaaliuvottluita käyttämällä käyttäji ja omistaji yhtistyössä mahdollisuuksia Käyttäji vaikutusmahdollisuudt toimitiloihisa o rajallist raktamis jälk, mutta yhdssä omistaji kassa o mahdollista päästä mrkittävää ympäristöthokkuut. Markkiaslvityks kyslyssä toimitiloj käyttäjistä % äki, ttä hillä o suuri tai hyvä vaikutusmahdollisuus ttotilakustauksiisa omalla toimiallaa. Käyttäjistä prosti milstä h ivät voi suursti vaikuttaa omalla toimiallaa ttotilakustauksiisa. Samalaisia tuloksia saatii, ku kysymys sitttii omistajill ja pyydttii hidä äkmystää vuokralaist vaikutusmahdollisuuksista. Vuokralais ja omistaja yhtistyötä o tähä mssä hyödytty Suomssa hyvi rajallissti. Yhtistyö khittämi ja toimitamalli käyttööotto toisi ympäristöasioid distämis lisäksi todäköissti mrkittävää lisäarvoa ja kilpailutua vuokraatajill. Vuokralaist hyötyihi lukutuisivat kustaussäästöt ja omi toimitatapoj thostami. OHJEISTUKSEll slkä TARVE Käyttäjiä ja vuokralaisia o opastttava toimimaa kiitistössä tarkoituksmukaissti. Hyvällä ohjistukslla ja suraalla voidaa muu muassa käytöaikaista rgiakulutusta vähtää. Tämä vähtää kiitistö ympäristökuormitusta ja hyödyttää kaikka kiitistöj käyttäjiä alhaismpi käyttökustaust kautta. Kuika paljo voitt äkmyks mukaa (kuika paljo kiitistö käyttäjä voi) vaikuttaa ttotilakustauksii omalla toimialla? Esimrkki: mikäli titokot ja valot sammuttaa yöksi, sähkökustauksissa säästtää. KAIKKI Tki suuittlu (LVIS, Rak, Ark j.) Kiitistöj arvioiti, kosultoiti, ympäristötutkimus ja -khitys Kiitistösijoittajat Kiitistöj käyttäjät % Suuri vaikutus Vaikutus Vähäi vaikutus Ei vaikutusta E tidä, asiaa i ol prhdytty Tulisiko rakuks omistaja (vuokraataja/huoltoyhtiö) ataa mmä ohjistusta/tuka rakuks ympäristöystävällisstä käytössä ja ylläpidossa? KAIKKI Tki suuittlu (LVIS, Rak, Ark j.) Kiitistöj arvioiti, kosultoiti, ympäristötutkimus ja -khitys Kiitistöj käyttäjät Kyllä, lisäohjistus o tarpllista % Kylla, joki asti lisäohjistus o tarpllista, mutta vuokralais o myös its huolhdittava ohjistuks atamissta Ei, vuokralai huolhtii its omista ohjistuksista Olttko ohjistat ja tarjot tuka sijoituskiitistöj käyttäjill (vuokralaisill) tiloj ympäristöystävällis käyttöö? Kyslyssä ilmi, ttä rakuks käyttäjillä o slkä tarv käyttöö ja ylläpitoo liittyvästä lisäohjistukssta. Käyttäjistä % äk lisäohjistuks tarpllisa. Samaa aikaa 0 % omistajista äk, ttä vuokralaist huolhtivat its toimiastaa ja kiitistöj ympäristöystävällisstä käytöstä. 0 % 0 % 0 % 0 % Kyllä, ohjistamm systmaattissti käyttäjiä kaikissa kohtissamm Kyllä, tarjoamm tuka tapauskohtaissti Ei, vuokralaist huolhtivat its toimiastaa E osaa saoa

15 Käytöaikaist ja ylläpido vaikutust miimoimisksi o saatavilla myös rilaisia systmaattisia työkaluja, kut srtifikaatit ja vih rät vuokrasopimukst. kiitistöj rgiakulutuks hallita Mrkittävi pottiaali opa aikaväli säästöihi sisältyy olmassa olva kiitistökaa rgiathokkuud -0 % mmäkhit- tämis. > 0 Ylläpitovaih % mmä työkalut liittyvät kiitistö rgiakulutuks % hallitaa ja % mittaroitii. Päivastoi, Esimrkkiä työkaluista maiittakoo vähmmä RauIfo-järjstlmä, joka krää titoa tkist järjstlmi toimiasta ja % ilmoittaa häiriötilatista. % Vaikka rgiathokkuus ähdääki mrkittävimpää ympäristöäkökohtaa, voidaa slvästi kokoaisvaltaismpaa % % äkmyks kiitistökaa vihrydstä päästä ylläpitovaih luokitust käytöllä. Näissä tarkastllaa rakuks tkistä suorituskykyä, kiitistö ylläpido toimitatapoja skä käyttäji oma toimia ympäristömyötisyyttä. Molmmilla suurimmilla globaalilla luokitusmallilla (LEED Opratios - % ad mmä Maitac ja BREEAM I-us) o järjstlmä imomaa ylläpido ympäristöäkökohti srtifioitii. VIHREÄT VUOKRASOPIMUSMALLIT Ympäristöthokkaa käytö ja ylläpido vastuid ja kustaust jakami o mossa kiitistössä osoittautuut haas- tllisksi. Uusilla vuokrasopimusmallilla o mahdollista vaikuttaa skä vuokralais ttä omistaja kiiostuks ympäristöasioid khittämis ja jakaa kiitistö khityks kuluja tasaismmi omistaja ja vuokralais ksk. Tuloksa o malli, jossa molmmat hyötyvät myös taloudllissti saavuttuista säästöistä. Kiiostus vuokraustoimia khittämis ja kstävä khityks distämis o lisäyt vihrid vuokrasopimuskäytätöj kysytää. Ulkomailla kologisia 0- % mmä Tiloj käyttäjät arvostavat vihryttä - % mmä Kuika tärkiä kott käyttö- ja ylläpitokustaukst vuokratssa tiloja? Vrrattua tavaomais toimitilaa, kuika paljo mmä vuokraa olisitt valmis maksamaa vihrästä toimitilasta? Joki vrra mrkitystä Mrkitys o huomattava -0 % mmä > 0 % mmä % Päivastoi, vähmmä % % - % mmä % % % % % 0- % mmä - % mmä

16 vuokrasopimuksia ovat khittät muu muassa yhdysvaltalai kiitistöomistaji ja -maagrid järjstö BOMA, Australia vsi- ja ympäristömiistriö skä kaadalai Ral Proprty Associatio of Caada. Myös Suomssa o kasvava kysytä vihrill kiitistöill ja sopimuksill. Tähä tarps o Suomssa khittty simrkiksi Gr Las -sopimusmalli. Gr Las o vuokrasopimusmalli, joka kaustaa sopimusosapuolia skä ympäristöystävällisyyttä paratavii toimitatapoihi ttä ivstoimaa ympäristöystävällisii ja rgiathokkaisii ratkaisuihi tai laittisii sit, ttä osapuolt yhdssä asttamat ympäristötavoittt saavuttaa. Altuista käyttökustauksista koituvat säästöt jataa vuokraataja ja vuokralais ksk ivstoiti- ja hyvitysmalli mukaa. Toimitilavuokrauks sovltuva kologi vuokrasopimusmalli valmistuu vuod 00 loppuu mssä. YHTEISTYÖSSÄ SENAATIN KANSSA Saatti-kiitistöj ja Pöyry yhtistyöä syty Gr Las -malli tavoitta o tuistaa kiitistö vihrät omiaisuudt ja mahdollistaa iid täysi hyödytämi skä omistaja ttä vuokralais äkökulmasta. Malli kasvattaa osapuolt titoisuutta ympäristöystävällisstä toimiasta ja luo siih taloudllist kaustimt. Gr Lasssa voidaa sopia simrkiksi käytttävä ympäristöystävällisiä matriaalja ja tkisiä ratkaisuja, joid avulla rakuks kologista jalajälkä saadaa pittyä ja kustauksia säästttyä. Gr Las i siis ol aioastaa omistaja ja vuokralais väli sopimus s voidaa määritllä laajmmaksi ympäristöystävällisyyt tähtääväksi kosptiksi, joho kuuluvat muu muassa raportoitijärjstlmät, toimitasuositukst skä rakuks ivstoitiohjlmat. GREEN LEASEN EDUT JA ASKELEET Gr Las tarjoaa skä taloudllista hyötyä ttä kilpailutua. S mahdollistaa kustaust oikudmukais kohdistamis, altut käyttökustaukst, kiitistö arvo ousu ja toimiva yhtistyö suraavasti: sytyvi kustaust jako aihuttajaprustissti kiitistöä khittävi ivstoiti molmpia kaustava jakami saavutttavi säästöj hyvitys toimijoill yhtistoimitamalli ympäristötavoittid sääöllis surataa aktiivi surata kulutusraportti, mittaroii ja suraa avulla kiitistö khittämi, jolloi kiitistö kuto ja käyttöikä ousvat Workplac-työympäristösuuittlu Syrgiaslvitykst Viiki kampusalulla Ekoprusti suuittlukilpailu Ekoprusti raktami Syksy Ekoprusti käyttö alkaa Saatti-Kiitistöj Suom ympäristökskuks käyttöö Viikkii rakuttama uud, kologis toimitalo a i k at a u l u. Gr Las -sopimusmalli avulla khittää toimitalo käytö ja ylläpido ympäristösuorituskykyä.

17 Ympäristöluokitukst ja iid käyttö Globaali luokitust käyttö ylistyy opas ti. Srtifikaatilla o suuri mrkitys tki kasaivälisillä kiitistömarkkioilla. Vaikka vihrä raktamis mttlyt ovat ykymuodossaa varsi uoria ovat laajmmi ylistyt viimis 0 vuod aikaa o iid mrkitys kiitistöj arvoll, myytävyydll ja vuokrattavuudll jo yt huomattava kasaivälisillä kiitistömarkkioilla. Vihrä raktamis arvostuks ousu o ollut voimakasta ii omistaji, käyttäji kui totuttajiki kskuudssa. Varsiais vihrä raktamis mttlyt tuovat kaikill hakkill slkät likaariäkökohti, rgiathokkuud skä kstävä raktamis kritrit ja mittarit, joilla voi siirtyä saoista todttuu toimitaa. Maailmalla o usita kymmiä, jolli satoja, vihrä raktamis luokitusmttlyjä. Luokitust paiotukst ja arvostukst vaihtlvat maakohtaist arvostust ja valitu tarkastlu laajuud mukaa. Luokitust suuri määrä ja maakohtaisuus vaikuttavat ri mttlyillä saavutttuj arvosaoj vrtaamista. Ratkaisu vrtailtavuud oglmaa o tuout tittyj järjstlmi kasaivälis käyttö. Lähiä äitä ovat Yhdysvalloista tulva LEED ja Isosta-Britaiasta tulva BREEAM. Suomssa kolm ylisitä luokitusmttlyä ovat Promis, BREEAM ja LEED, jotka o lyhysti sitlty suraavissa kappalissa. PROMISE Suomalai Promis-mttly khitttii vuosia suomalais raktamis ympäristömyötisyyd ohjaamis. Mttlyssä o suomalaissta äkökulmasta huomioitu aihita, joihi i globaalissa mttlyissä ol otttu kataa. Näitä ovat käyttöikäohjaus, kostustkist riski hallita ja muutojoustavuus. Mttlyll atoivat pohja sisäilmaluokitus ja rgiathokkuustodistukst, mutta joiltai osi mttly kärsii kritri ja vaatimust pämääräisyydstä ja valmiid malli puuttsta. BREEAM BRE Eviromtal Assssmt Mthod o yksi vahimmista vihrä raktamis mttlyistä. Esimmäi vrsio työkalusta julkaistii jo vuoa 0. BREEAM tarjoaa luokitusastikot laajasti rilaisill rakustyypill päiväkodista tollisuusrakuks skä suuittlusta ylläpitoo. Mttly yhtä ylistymis stä o ollut prustumi glatilaisii rakusmääräyksii. Tähä o kuitki yt tullut paraus maakohtaissti lokalisoitava BREEAM Itratioal -mttly kautta. BREEAM o ylistymässä Euroopassa. S tarjoaa hyvi dokumtoidu ja yksityiskohtais malli raktamis ohjauks. LEED Suomssaki opasti ylistyyt Ladrship i Ergy & Eviromtal Dsig -luokitusmttly äyttää tällä htkllä olva maailmalla slkästi it käyttty ja opimmi ylistyvä mttly. Luokituks o sitoutuut jo yli 000 haktta yli 0 maassa Kiiasta Pohjoismaihi. Myös LEED tarjoaa mallit rilaisill rakustyypill, kaavoituks ja ylläpido hallitaa. LEED tarjoaa mm. rgiathokkuud arvioitii rgiathokkuustodistusta palkitsvamma ja kokrttismma työkalu. LEED arvostaa pistytyksssä Suom hyviä julkis liikt yhtyksiä skä määräyst ja sisäilmaluokituks kautta saavutttua sisäilma laatutasoa. Suomssa i käytäössä LEED-luokitusta saavutta ilma ohjausta, mutta ohjauks kautta suomalais sisäilma laatuvaatimukst, määräystaso ja julkis liikt taso atavat usi riomais pohja hyvä LEED-arvosaa saavuttamisksi. LUOKITUSTEN KÄYTTÖ SUOMESSA Suomssa kasaivälist mallit ovat osittai korvat Promis, jota i viim vuosia ol ää aktiivissti khittty tpäi. BREEAM-kritristöä o käyttty rakushakkid ohjauks ja arvioitii, mutta tittävästi yhtää virallis luokituks saautta kohdtta i vilä ol. Tällä htkllä äyttää, ttä LEED o saavuttaut suurimma jalasija. LEED-srtifioii saavuttaita rakuksia o kappaltta, joid joukossa o mm. kauppakskuksia ja toimistorakuksia. Käyissä olvia rkiströityjä LEEDhakkita o tällä htkllä Suomssa. Kiiostus ympäristöluokituksia kohtaa kasvaa dll ja ähdää tärkää osaa raktamisprosssia. (Tutustu tarkmmi muutamii ympäristöluokitushakkisii ja kokmuksii luokitutlluista kiitistöistä raporti lopussa.)

18 Markkiaslvityks mukaa yli puolt vastaajista o käyttäyt tai aikoo käyttää LEEDluokitusta työkalua suraava kolm vuod aikaa. All viids vastaajista vastasi samoi BREEAMi osalta. Promislla tuo osuus o all 0 %. Eri ympäristöluokituksissa huomioidaa ja arvottaa ylsä hyvi samoja asioita. Asioid paiotust, arvioitavi sikkoj kskiäist suhtid skä varsiais luokitusprosssi osalta s sijaa roavat toisistaa voimakkaastiki. Promis i simrkiksi vaadi laikaa ulkopuolista vrifioitia, LEED-hakkissa s thdää aia ja BREEAM-hakkissa pistokoki. Valitkaa orgaisaatiota parhait kuvaava vaihtohto suraavi ympäristöluokitusmtlmi ja työkaluj kaalta. Promis LEED BREEAM ISO 000 -sarja stadardit Gr Offic Gr Las Hiilijalajälki Joki muu % Käytämm/olmm käyttät ja tulmm käyttämää uudstaa sur. v: aikaa Tulmm käyttämää sur. v: aikaa Käytämm/olmm käyttät mutta mm käytä uudll Tu sisällö pääosi E tu PAIKALLISt OLOSUHTEET JA KANSAIN- VÄLISET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT Rakushakksta riippumatta paikallist olosuhtid tulisi olla kskisssä roolissa suuittlussa. Kasaivälisissä luokitusjärjstlmissä hikkouta o dll, tti paikallisia olosuhtita huomioida. Skä LEED- ttä BREEAM-luokituks khittäjätahoilla o slkä pyrkimys luoda Pohjoismaisii oloihi sovittut vrsiot luokitustyökaluista. FIGBC KESTÄVÄN KEHITYKSEN KOORDINAATTORINA Kväällä 00 prusttu Gr Buildig Coucili Filadi mrkittävimpiä thtäviä tul olmaa luokitusjärjstlmi lokalisaatio. FIGBC:tä tarvitaa dustamaa Suom toimijoita suhtssa kskisii vihrä raktamis kattojärjstöihi ja distämää suomalais osaamis ja kiitistömarkkia kasaivälistä kilpailukykyä. Gr Buildig Coucil Filad (FIGBC/ GBC Filad ry) thtävii kuuluu myös kasallis kstävä khityks khittämi kiitistö- ja rakusalalla. (Lisätitoja FIGBC:stä ja s toimiasta osoittsta MEMBER OF kuva alla : FIGBC: toimitaa ovat vimässä tpäi yhdistyks hallituks kuuluvat, liiktoimita-alu johtaja Pasi Tolppa (Pöyry) yhdssä johtaja Juha Olkiuora (PJ, Norda), johtaja Ilari Aho (Upoor), toimitusjohtaja Juha Htmä (Skaska), toimitusjohtaja Ptri Olkiuora (Cityco) ja Jukka Nopos (Sitra) rialla. Järjstö toimitusjohtajaa toimii Maija Virta (.0.00-) Kuva Ptri Jaarto.

19 Vihrä taloudlli kaattavuus Vihrä raktami o käsittä vahvasti phmillä arvoilla latautuut. Edistääkö vihrys sitä hyödytävi yrityst stratgisia ja kaikka taloudllisia päämääriä? Oko vihrää raktamis ivstoimi vai markkioii kulurä? Voiko vihrä raktami olla kaattavaa? Vihrästä raktamissta puhuttassa kskustlu o paiottuut vahvasti s tuomii ympäristötuihi. Milkiito kohdistuu usimmi rakust ympäristövaikutuksii, kut rgia käyttöö ja hiilidioksidipäästöihi. Vihrä raktamis priaattita oudattavi rakust markkioiissa thokioa vdotaa kohdryhmä vastuus ympäristöä ja tulvia sukupolvia kohtaa. Päämäärää o luoovaroj säästämi ja luoo moipuolisuud suojlmi. Tämä markkiaslvityks kysly tuloksissa kuitki ähdää, ttä liki viids srtifioitia käyttäistä o todtusti saavuttaut taloudllista hyötyä ympäristötyökalumtlmä käytöstä. Lähs puolt uskoi äi käy, ku taas ljäs i tutut saasa srtifioiista hyötyä. kasaivälisiä kokmuksia Kasaivälisssä mittakaavassa vihristä rakuksista o huomattavasti laajmpaa kokmusta. Luokitusjärjstlmi käytö vaikutuksista o mmä tutkimustuloksia kui Suomssa. Tulokst osoittavat, ttä vihrää raktamis ivstoimi i Mikä o ollut ympäristöluokitusmtlmä käytö taloudlli vaikutus? Vihrä raktamis vaatimat lisäivstoiit ovat kskisi tma rakuttaja- ja käyttäjäorgaisaatioid kassa aihsta kskustltassa. Kskismpi kysymys kuitki olisi: Mikälais tuoto saa vihrä raktamis vaatimill lisäivstoiill? Rakusliikkt ja rakuttajat Kiitistösijoittajat % % % % % % 0 % % Suomssa simmäi LEED-srtifioitu rakus valmistui vuoa 00. Tätä kirjoitttassa srtifioituja rakuksia o. Suom olosuhtista i siis vilä ol kovi laajaa tutkimuspohjaa vihrä raktamis vaikutuksista simrkiksi käyttökustauksii, vajaakäyttöastisii, vuokratasoihi, käyttäji hyvivoitii tai työ tuottavuut. Kiitistöj käyttäjät Kaikki % % % % % % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Olmm todtusti saavuttat taloudllista hyötyä ympäristöluokitusmtlmä käytöstä Uskomm saavuttamm taloudllista hyötyä ympäristöluokitusmtlmä käytöstä E tidä Ympäristöluokitusmtlmä käytöllä o todtusti ollut gatiivi taloudlli vaikutus Emm ol käyttät mitää ympäristöluokitusmtlmää 0

20 vihrys säästää huomattavia summia 0 vuod aikajaksolla vihrä raktamis lisäivstoiista suoraa aihutuva rgia-, vsi-, jät- ja kiitistöhoitokustaust säästöj ykyarvo o kskimääri /m (tuottovaatimus %, iflaatio %). Jo simmäis vuod kustaussäästöt olisivat lähs, /m tai % lisäivstoiista. Toisi sao ylimääräis /m ivstoii takaisimaksuaika o vai oi vuotta ja sisäi korkokata oi %. Lähd: Kats, Grg (00): Th Costs ad Fiacial Bfits of Gr Buildigs, A Rport to Califoria s Sustaiabl Buildig Task Forc. sodi liiktoimita-ajattlua vastaa, vaa päivastoi: s parataa kokoaisivstoii tuottoa ii omistaja- kui käyttäjäorgaisaatioidki kaalta. Kaliforia osavaltio kstävä raktamis työryhmä raportti vihrä raktamis taloudllisista vaikutuksista tuo vahvaa äyttöä LEED-srtifioii korrlaatiosta ivstoii tuoto kassa. Tutkimuks mukaa LEED-srtifioii vaatimat lisäivstoiit olivat kskimääri uroa/ liömtri, mikä vastaa kahta prosttia raktamiskustauksista. Tämä o lijassa tämä markkiaslvityks kysly tulost kassa. Puolt kiitistösijoittajista arvioi vihrä raktamis priaattita oudattava kiitistö totuttamis tai hakia maksava % mmä, ja kolmas % mmä tavaomais kiitistöö vrrattua. Edllä maiitu tutkimuks tuloksista ilm myös, ttä 0 vuod aikajaksolla lisäivstoiista suoraa aihutuva rgia-, vsi-, jät- ja kiitistöhoitokustaust säästöj ykyarvo olisi kskimääri uroa/liömtri (tuottovaatimus %, iflaatio %). Jo simmäis vuod kustaussäästöt olisivat lähs, uroa/ liömtri tai % lisäivstoiista. Toisi sao ylimääräis uro/m ivstoii takaisimaksuaika o vai oi vuotta ja sisäi korkokata oi %. Puolt markkiaslvityks kyslyy vastaista sijoittajista, kosultista ja arvioitsijoista arvioi vihrä uudisraktamis tai hakia vaatimi lisäivstoiti takaisimaksuajaksi 0 vuotta. Käyttäji ohjistami ja toimita o toki kskisssä roolissa käyttökustaust halliassa. Tämä osoittavat myös kysly vastaukst, joissa mlki 0 % käyttäjistä ja vuokralaisista äk toimitasa olva kskisssä roolissa käyttökustaust halliassa. Samaa aikaa yli 0 % käyttäjistä kaipaa lisäohjistusta rakuks ympäristöystävällisstä käytöstä ja ylläpidosta. Yllä maiitussa yhdysvaltalaisssa tutkimuksssa otttii kataa myös LEEDsrtifioduissa tiloissa tapahtuva työ tuottavuut otta huomioo myös sairauspoissaolot. Tarkastlu prustaa käytttii usita laboratorio- ja todllisissa työympäristöissä thtyjä tutkimuksia. Esimrkiksi sisäilma laadu o havaittu paratava työ tuottavuutta 0, %, lämpötila säädttävyyd 0, % ja valaistuks säädttävyyd %. Tutkimuksssa dllä maiitu uro liömtrikohtais lisäivstoii olttaa varsi kosrvatiivissti paratava työ tuottavuutta yhd prosti ( %), mikä tutkimuks kohdkiitistöissä tapahtuvalla työvoimakustaukslla tarkoittaisi kskimääri 0 uro ykyarvoa liömtriä kohd. Mikä o milstä sopiva takaisimaksuaika vihrä uudisraktamis / hakia vaatimill lisäivstoiill? % % % 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Ei yhtää - vuotta - vuotta -0 vuotta > 0 vuotta Yhdysvaltalais vihrää raktamis rikoistu suuittluyhtiö Turri kyslytutkimuks vastaajista % vahvisti, ttä vihrid rakust kokoaiskäyttökustaukst ovat alhaismmat ja % milstä käyttäji hyvivoiti ja trvys ovat parmpia tavaomais rakuks vrrattua. Scott Muldavi korostaa vihrid rakust arvomääritystä käsittlvässä kirjassaa Valu Byod Cost Savigs huolllissti raktu ja tarkkaa ritlly DCF-malli (kassavirta-lasktamalli) ja hrkkyysaalyysi mrkitystä. Yksikrtaist, suoraa pääomituks prustuvat arvomääritysmtodit ivät aa todllista kuvaa vihrä rakuks lisäarvopottiaalista. >>>

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

MATKUSTAJAKONE AIRBUS A380:N OHJAINPINNAN PAINON MINIMOINTI. Olli Norja Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 37 Markus Aho No. 2, 2004, s.

MATKUSTAJAKONE AIRBUS A380:N OHJAINPINNAN PAINON MINIMOINTI. Olli Norja Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 37 Markus Aho No. 2, 2004, s. MKUSJKOE IRBUS 38: OHJIPI PIO MIIMOII Olli orja Ratid Maiia, Vol. 37 Marus ho o., 4, s. 5-3 IIVISELMÄ ässä työssä o äsitlty omposiittis lamiaattirat paio miimoitia. Sovllusohta o matustajao irbus 38: ohjaipita

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015 % Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun

Lisätiedot

ROTARY LEHTI. Someron Rotaryklubin kuulumisia. käytäntö takaa rotareille lämpimän vastaanoton ympäri maapalloa sijaitsevissa klubeissa.

ROTARY LEHTI. Someron Rotaryklubin kuulumisia. käytäntö takaa rotareille lämpimän vastaanoton ympäri maapalloa sijaitsevissa klubeissa. 14 ROTARY LEHTI SOMERO Prjataia 19.10.2007 Nro 81 Somro Rotaryklubi kuulumisia Somro Rotaryklubi o kasaivälis Rotaryliikk v. 1954 prustttu paikalli yhdistys. Rotarit ovat tuttuja humaitaarissta toimiastaa

Lisätiedot

Extreme Weather Impacts on European Networks of Transport - EWENT

Extreme Weather Impacts on European Networks of Transport - EWENT Extrm Wathr Impacts on Europan Ntworks of Transport - EWENT Ilmastonmuutoksn soputumisohjlman loppusminaari 26..2 Riitta Molarius, Pkka Lviäkangas ja Anu Tuominn, VTT /27/2 2 Extrm Wathr Impacts on Europan

Lisätiedot

5. Omat rahat, yrityksen rahat

5. Omat rahat, yrityksen rahat 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 5.5.2015 Sykli SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille iintistökohtaista jätvsinuvontaa antaanjon valuma-alun kunnill mu Haapala, irs Lah, anna Laakso, Larissa Rimpiläinn, nni orhonn, Hanna uominn ja sko ärklä Rapor /0 annn kuva: ari ännynsalo kijät Otsikko

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta

Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta 27. HELMIKUUTA NUMERO 2/2014 9 www.mtsalhti.fi Mtsälhti Makasiini 2/2014 15 KYSYMYSTÄ virimtsin hoidosta Tma: METSÄLAKI Tapionpöydältä Torstai on rokkapäivä luhta kuutamokikka mtsänomistaja mtsälaki uudt

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun Suhdat ja rahoitusmarkkinat rityistma Tutkimus 9 Lisätitoja: konomisti Pasi Kuoamäki, asikuoamaki@samoankkifi, Obaman tukiaktilla takaisin kasvuun Maailmaalous on vajonnut taaumaan, joka on ahimia sittn

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Sovltamisala Maankäyttö ja raknnuslaissa ja astuksssa olvin skä muidn maan käyttämistä ja rakntamista koskvin säännöstn ja määräystn

Lisätiedot

Uusi vuosikymmen käynnistyi LVI-alalla työn merkeissä. Pitkä pakkasjakso on testannut

Uusi vuosikymmen käynnistyi LVI-alalla työn merkeissä. Pitkä pakkasjakso on testannut SuLVI sivut SuLVI sivuj yhtyshkilöt Suom LVI-liitto, sulvi@sulvi.fi www.sulvi.fi Puh. (09) 566 0090 Faksi (09) 5660 0956 toimiajohja Hau Sipilä hau.sipila@sulvi.fi Puh. (09) 5660 0918 040 556 0048 Jästoimiku

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet. a) ristid, puolijohtid ja talli tyypillist rgiakaistaraktt. i) NRGIAKAISTAT: (lktroi sallitut rgiatilat) Kaksiatoi systi: pottiaalirgia atoi väliatka fuktioa pot rpulsiivi kopotti -lktroit hylkivät toisiaa

Lisätiedot

Hyvät harrastukset. ERIKOISTARJOUS! Hanki ilmoitus kahdelle alueelle, saat kolmannen kaupan päälle!

Hyvät harrastukset. ERIKOISTARJOUS! Hanki ilmoitus kahdelle alueelle, saat kolmannen kaupan päälle! Viikkotma 35 Hyvät harrastukst KauppaSuom Hyvät harrastukst -tma ilmstyy 28.8.2014 (viikko 35) Syksy o hyvää aikaa aloittaa kutoilu ja uusi harrastus. Pyöräilykausi o vilä parhaimmillaa. Nyt o aika thdä

Lisätiedot

SY-KESKUSTELUALOITTEITA

SY-KESKUSTELUALOITTEITA SY-KESKUSTELUALOITTEITA YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN TALOUDELLISET KANNUSTIMET Pasi Holm* *Kiitän Risto Suomista tutkimusidasta skä häntä, Anna Lundnia ja Sppo Toivosta kommntista. Tutkimuksssa sittyt väittämät

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki METSÄTEHO 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ Juha Rajamäki Ympäristönäkökohtin mrkitys puunhankinnassa on lwsvanut viim vuosina. Mtsäkonissa ja puutavara-autoissa käytttävin minraaliöljyjn

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa.

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa. -järjstlmä 1(5) Asunto-osakyhtiö As Oy Hlsingin Gunillankartano, Hlsinki Prustajaosakas Raknnuskartio Oy (01899-0) Rakntaja (pääurakoitsija) Raknnuskartio Oy (01899-0) HANKINTA RAKENNUS- A. URAKAT KOKONAISURAKKA,

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00 JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuist Opisklijat (muut kuin taid- ja musoainidn) Jyväskylän kaupungin työntkijät Ryhmät, yli 10 hnkä Lapst (all 18 v.) 6,00

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasa yliopisto, kevät 206 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 5. harjoitus, viikko 7 5. 9.2.206 R ma 0 2 F455 R5 ti 0 2 F9 R2 ma 4 6 F455 R6 to 2 4 F455 R3 ti 08 0 F455 R7 pe 08 0 F455 R4 ti 2 4 F455

Lisätiedot

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Variations on the Black-Scholes Model

Variations on the Black-Scholes Model Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus

Lisätiedot

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi 2015 Yli 100 jäsentä kiinteistö- ja rakennusalalta Käyttäjäorganisaatiot Omistajat ja investoijat Kunnat, julkishallinto

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille.

Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1.-31.8.2015 / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädöstn ja valtuuston päätöstn mukaist rsurssit palvluyksiköill Käyttösuunnitlma Totutun VARHAISKASVATUS Tavoit Toimnpitt/tavoittaso

Lisätiedot

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Green Building Council Finland Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Vihreä rakennettu ympäristö - kannattavampaa liiketoimintaa Parempi sisäja ulkoympäristö

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle Rautatidn hnkilöliikntn avaaminn kilpailull Julkaisuja 21/2012 Liiknn- ja vistintäministriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhtyksillä toiminta-ajatus Liiknn- ja vistintäministriö distää västön

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012 LIMINGAN KUNTA Taskirja 2012 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakrtomus 3 Talousarvion totutuminn 28 Tilinpäätöslasklmat 62 Konsrnilasklmat 67 Liittidot 71 Allkirjoitukst ja mrkinnät 90 Luttlot ja slvitykst 92

Lisätiedot

Ruskeasuon kampus. Rakennushistoriallinen selvitys 9.8.2013. Ruskeasuon kampus Rakennushistoriallinen selvitys 9.8. 2013 Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Ruskeasuon kampus. Rakennushistoriallinen selvitys 9.8.2013. Ruskeasuon kampus Rakennushistoriallinen selvitys 9.8. 2013 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys 9.8.2013 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys 9.8. 2013 Arkkithtitoimisto ark-byroo 1 Tilaaja Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy Yhtyshnkilö Jukka Kumara,

Lisätiedot

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt.

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt. Liit 6 Mäntyharjun lukion järjstyssääntö Lukion työskntlyä ohjaavat lukiolaki, lukioastus, optushallituksn ohjt, koulutoimn toimintasääntö ja järjstyssäännöt. Järjstyssääntöjn tavoittna on turvata kouluyhtisön

Lisätiedot

Osanottajatodistus/Matkalippu

Osanottajatodistus/Matkalippu Sivu 1 (6) Tämä on lntolippunn Valri Wårvik Varausnumro 47533280 Varauspäivä 08.01.2013 Asiakirja luotu 08.01.2013 20:35 Varattu TJÄREBORG INTERNET-08 Puhlin 03 03 80 80 Intrnt Tjärborg.fi Mnomatka Lähtöaika

Lisätiedot

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.0.00-0..00 0-DEC-0 ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi Oppilaitos

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

ABSORBOIVIEN MATERIAALIEN JA REIKÄLEVYJEN SKAALAUS 1 JOHDANTO 2 PERUSSKAALAUS Z A =, (1) A KANAVAÄÄNENVAIMENTIMIEN PIENOISMALLEIHIN

ABSORBOIVIEN MATERIAALIEN JA REIKÄLEVYJEN SKAALAUS 1 JOHDANTO 2 PERUSSKAALAUS Z A =, (1) A KANAVAÄÄNENVAIMENTIMIEN PIENOISMALLEIHIN BSORBOIVIEN MTERILIEN J REIKÄLEVYJEN SKLUS KNVÄÄNENVIMENTIMIEN PIENOISMLLEIHIN So Uosukainn 1), Hikki Isomoisio 1), Jukka Tanttari 1), Esa Nousiainn 2) 1) VTT PL 1, 244 VTT tunimi.sukunimi@vtt.fi 2) Wärtsilä

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Green Building Council Finland

Green Building Council Finland Green Building Council Finland 12.6.2013 Green Building Council Finland Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö, joka toimii käyttäjilleen tehokkaasti ja kestävästi sekä on kiinteistö- ja rakennusalan

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa.

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa. Liit n:o 1, prusturvalautakunta 24.3.2010, 25 PERUSTURVALAUTAKUNTA 2009 HALLINTO Prusturvalautakunta tuottaa, ylläpitää ja järjstää sosiaalihuollon palvluja, joidn tavoittna on kuntalaistn sosiaalisn turvallisuudn

Lisätiedot

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin Mtsätitn aikakauskirja 3/1999 Titn tori Olli Tahvonn Faustmannin kirtoaikamallista ja sn ylistyksistä m t a Johdanto Faustmannin (1849) kirtoaikamalli on yksinkrtaisin mahdollinn kuvaus taloudllissti thokkaasta

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/ Matmatiikkalhti 2/2001 http://solmu.math.hlsinki.fi/ 2 Solmu Solmu 2/2001 Matmatiikan laitos PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Hlsingin yliopisto http://solmu.math.hlsinki.fi/ Päätoimittaja Pkka Alstalo Toimitussihtrit

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

Korroosiosuojaus. lämmitysjärjestelmiin sähkökemiallisella vedenkäsittelyllä. poistaa liejun. stabiloi veden. ehkäisee ruostumista

Korroosiosuojaus. lämmitysjärjestelmiin sähkökemiallisella vedenkäsittelyllä. poistaa liejun. stabiloi veden. ehkäisee ruostumista Korroosiosuojaus lämmitysjärjstlmiin sähkökmiallislla vdnkäsittlyllä poistaa lijun stabiloi vdn hkäis ruostumista Luotttava lämmityksn suojaus Käytännöllisyyttä hyväksi havaitulla tkniikalla Estää tarpttomat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT814 ISSN 1797-3457 (vekkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2408-2 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Vaiheistettu heijastipita valemaalia Joha Ste, Päivi Koivisto, Ato Hujae, Tommi Dufva, VTT,

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen Ohj (7) Pisto- ja viiltotapaturmin hkäisy ja trävin instrumnttin hävittäminn ohj kunnan sosiaali- ja trvydnhuollon yksiköill..206 alkan Trävän instrumntin aihuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 0-JAN- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 000896-8 Keski-Pohjamaa koulutusyhtymä

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

2/09 Helsingin Akvaarioseura ry:n tiedotuslehtinen

2/09 Helsingin Akvaarioseura ry:n tiedotuslehtinen Palautusosoit: Hlsg Akvaariosura ry Etlän Hspriankatu 34, sisäpiha 00100 Hlski 2 KalalhtiNEN Hlsg Akvaariosura ry:n tidotuslhtn HELSINGIN AKVAARIOSEURAN TULEVIA TAPAHTUMIA Tapahtumat järjsttään tai kokoontumn

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli JUHTA - Julkisn hallinnon titohallinnon nuvottlukunta JHS 185 Asmakaavan pohjakartan laatiminn Liit 2 Asmakaavan pohjakartan kohdmalli Vrsio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaisksi

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmä kehittämie syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 5 2..2003 Päivi Laiterla Tomas Widahl Toi ikkae Atti Lehto Sisällysluettelo Johdato...3 2 Mittarit... 4 2. IO-taso mittarit...4

Lisätiedot

MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT - OSTAJAN OPAS

MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT - OSTAJAN OPAS MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT - OSTAJAN OPAS Martti Paloperä Vespertie 8 A 8, 00320 Helsiki mobiili 040 555 4707 martti.palopera@hia.fi - www.hia.fi MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT 2 Esimmäiset

Lisätiedot

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia Solmu 2/2015 1 Arvioita karaktrisummill: Pólya-Vinogradovin päyhtälö ja sn parannuksia Jss Jääsaari Matmatiikan ja tilastotitn laitos, Hlsingin yliopisto Johdanto Alkuluvut ovat analyyttisn lukutorian

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tilaisuus 13.3.2014 ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN ONNISTUMISET JA HAASTEET

Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tilaisuus 13.3.2014 ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN ONNISTUMISET JA HAASTEET Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tilaisuus 13.3.2014 ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN ONNISTUMISET JA HAASTEET LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy Osa LähiTapiola - ryhmää Perustettu 1.1.2007. Toiminnot:

Lisätiedot

Teemu Jokinen ja Panu Laaksonen

Teemu Jokinen ja Panu Laaksonen 14.3.2009 Ida Fram Tmu Jokinn ja Panu Laaksonn Prämihnkatu 11, 00150 Hlsinki Otto Fram, Hlga Fram, Frans Fram, IDAdvrtising Muuttuvan maailman mainostoimistolta Markkinointi on markkinointia, thtiin sitä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 29.1.2014. Pekkarinen Raija Sompa Mauri Wilhelms Pipsa 1-20 klo 16.30-19.20

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 29.1.2014. Pekkarinen Raija Sompa Mauri Wilhelms Pipsa 1-20 klo 16.30-19.20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.1.2014 AIKA kskiviikkona 29.1.2014 klo 16.30-19.30 PAIKKA Tllrvonkatu 5, 2. krs nuvottluhuon JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaist jäsnt

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI TARKOITETTU OHRAETANOLI, SUOMEN OHRAMARKKINAT JA ILMASTONMUUTOS

LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI TARKOITETTU OHRAETANOLI, SUOMEN OHRAMARKKINAT JA ILMASTONMUUTOS LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI TARKOITETTU OHRAETANOLI, SUOMEN OHRAMARKKINAT JA ILMASTONMUUTOS Maistrin tutkilma Jaakko Rinn Op. nro: 075487 Hlsingin yliopisto Taloustitn laitos Ympäristökonomia Joulukuu 2007

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

HOIDON JA YLLÄPIDON ALUEURAKAN TIETOPALVELU. Tuotekuvauksen tiivistelmä

HOIDON JA YLLÄPIDON ALUEURAKAN TIETOPALVELU. Tuotekuvauksen tiivistelmä HOIDON JA YLLÄPIDON ALUEURAKAN TIETOPALVELU Tuotekuvaukse tiivistelmä 2014 Tietopalvelu tiivistettyä Hoido ja ylläpido alueurakoihi tarkoitettu tietopalvelukokoaisu. Sisältää maastokäyttöliittymä, web-pohjaise

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Puheenjohtaja: Kari Laine Alatie 1, 21200 Raisio 438 7530, 040 587 7647 kari.laine@noviter.com

Puheenjohtaja: Kari Laine Alatie 1, 21200 Raisio 438 7530, 040 587 7647 kari.laine@noviter.com Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry hallitus v. 2007 Yhdistyksn sähköpostiosoit: raisionjoki@lsy.int.fi kotisivut: http://prsonal.int.fi/yhdistys/raisionjoki Puhnjohtaja: Kari Lain Alati 1, 21200

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14).

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14). Auiteettiperiaate Huom 4 Jaksolliste suorituste periaate soveltuu luoollisesti laia- ja luottolaskelmii. Lähtökohtaisea yhtälöä o yhtälö (14). Auiteetti Nimellisarvoltaa K 0 suuruise laia maksuerä k, joka

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot