MÄKISEN KUVASTIN OY FINNMIRROR

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1923 1983 MÄKISEN KUVASTIN OY FINNMIRROR"

Transkriptio

1 MÄKISEN KUVASTIN OY FINNMIRROR

2 SISÄLLYS HEIJASTUKSIA KUVASTIMESSA, MÄKISEN KUVASTIN OY 60 VUOTTA 1. PEILI SUOMESSA 2. KAARLO JA MARTTA MÄKINEN MÄKISEN KUVASTIN OY:N PERUSTAJAT 3. YRITYSTOIMINNAN ENSIMMÄISET VUODET LAAJENEVAA YRITYSTOIMINTAA JA PULA-AJAN VAIKEUKSIA Rakennukset ja koneet Tuotteet Kehykset Lasitus Peili Pula-ajan vaikutukset yritykseen SOTA-AIKA YRITTÄMISTÄ YHDESSÄ Rakennukset ja koneet Tuotteet Materiaalihankinta Lasi Hopea Peilimaalit Kehysmateriaalit Vesi Myynti PEILITEHDAS JA PIENYRITYKSET Peili- ja kehystehdas Martta Mäkinen T:mi Pentti Mäkinen T:mi Pekka Mäkinen T:mi Helmi Mäkinen T:mi Matti Mäkinen T:mi Olli Mäkinen Muovi- Kuvastin, A.V. Mäkinen T:mi M. Vaateri Peilinvalmistusta Asemanmäellä Kansakoulusta uusi peiliverstas

3 8. PIENYRITYKSISTÄ OSAKEYHTIÖÖN Vaateri Oy Glasson Oy MK Oy:n organisaatio 9. MÄKISEN KUVASTIN OY:N ORGANISAATIO MUOVI PEILIN KEHYKSENÄ 13. PUUOSASTON VAIHEITA Peilit värikuvina 14. TUOTEKEHITTELY JA SUUNNITTELU OSAKEYHTIÖ RAKENTAA Tehdas laajenee MYYMISESTÄ MARKKINOINTIIN KONEET AVUKSI PEILINVALMISTUKSEEN Hopeointi Hiomo ja lasinleikkaus ATK Lasista peiliksi tuotannon nykypäivää kuvastintehtaalla TYRVÄÄLÄISEN PEILIN TIE MAAILMALLE 17. KUVASTINLAISET Työnantajaliitto ja Ay-liike Työsuojelu, työterveydenhuolto ja ruokailu Tiedottaminen Kuvastinlaisten yhteisiä vapaa-ajan rientoja

4 1.LUKU PEILI SUOMESSA K aukaiseen Pohjolaan peilit ovat tulleet hyvin myöhään. Kuvastimen virkaa teki täällä lähde ja tervapytty. Pienet metallipeilit ovat Skandinaviassakin olleet harvinaisia arvoesineitä; niitä on löydetty Ruotsista viikinkihautojen kaivauksissa ja ne ovat kuuluneet vielä 1500-luvulla Kustaa Vaasan pukeutumishuoneen tarvikkeisiin. Myös Ruotsiin kuuluneessa Suomessa on peili jo tuolloin ollut tunnettu kapine. Tätä todistaa Lohjan kivikirkon seinässä oleva kalkkimaalaus luvun alusta. Maalaus esittää ihmisen suurimpia syntejä ja ylpeyden ja turhamaisuuden synti esitetään lukutaidottomalle kansalle naisena, joka pitää kädessään kampaa ja peiliä. Pieniä lasipeilejä, jotka saatettiin ripustaa ketjussa kaulaan ja jotka olivat kuin koruja, alkoi tulla Ruotsiin ja luultavasti myös Suomessa asuvien aatelisneitojen iloksi jo 1500-luvulla. Suuremmat lasipeilit olivat harvinaisuuksia ja ainoastaan kuninkaallisia huoneita koristivat arvokkaat venetsialaiset peilit. Peilit olivat tuontitavaraa ja ylellisyysesineitä, joita 1700-luvulla käytettiin yhä enemmän myös Suomen kartanoiden saleissa luvulla oli Tukholmassa jo kolme peilitehdasta, joiden tuotteet olivat yhtä hyviä kuin ulkomaiset, mutta epäilyttää kannattaako toiminta, kun lasi erityisesti suurempiin peileihin täytyy tuoda ulkoa, -kertoo tuolloinen salainen vierasmaalainen kauppa- ja manufaktuurilähetystö raportissaan. Oman maan peilituotantoa yritettiin seuraavina vuosikymmeninä tukea, antamal-

5 MÄKISEN KUVASTIN OY PEILI SUOMESSA la tuontia rajoittavia kuninkaallisia asetuksia. Nämä määräykset koskivat luonnollisesti myös Suomea. Vuonna 1736 annetulla asetuksella kiellettiin valmiiden peilien tuonti, mutta erityiskehyksiä ja hopeoitua ja hopeoimatonta peililasia sai tuoda, kun säädetyt tulli maksut suoritettiin. Seuraavaksi kiellettiin kaikkien kehysten tuonti joko lasilla tai ilman. Vuonna 1766 luetaan peilit ylellisyystavaroihin, joista on suoritettava tuontimaksua 15% tukkuhinnasta. Jo 1757 oli kielletty hopeoidun peililasin tuonti, ja se oli korkeampi kuin 12 tuumaa eli 30 cm. Tässä lienee yksi selitys tuolloin vallinneelle tavalle valmistaa suuremmat peilit kahdesta lasista. Peililasien mitoitus standardisoitui myös: puhuttiin kokolasista, puolilasista ja ¹ 4-lasista. Mitoitus helpotti hinnoittelua ja peilit oli varustettava hallileimalla. Nämä mittasäännöt ovat varmasti myös vaikuttaneet siihen että suuret peilit olivat usein kaksiosaisia. Pääosa peileistä tuli Suomeen siis Ruotsista tai Ruotsin kautta. Vuonna 1785 sai hovikultaaja Pehr Floding kuninkaalliselta kamarikollegiolta privilegio - oikeuden peilitehtaan perustamiseksi Turkuun. Myös Helsingin kaupungissa mainitaan toimineen yhden peilintekijän vuonna Ruotsin harjoittama talouspolitiikka oli merkantilistista: valtio pyrki kaikin tavoin holhoamaan yritystoimintaa, kuten edellä kerrotusta huomaamme. Kun Kaakkois-Suomi eli Vanha Suomi jäi 1700-luvulla Venäjän alaisuuteen, se vapautui tästä holhouksesta. Vuonna 1775 antoi Venäjän keisari manifestin, jonka mukaan kuka tahansa sai perustaa teollisuuslaitoksia ilman viranomaisten erityisiä lupia. Karjalan kannaksella oli lasiteollisuuteen sopivaa hiekkaa ja Pietarin rakentaminen takasi tuotteiden menekin ja niin sinne perustettiin useita lasitehtaita. Näistä tunnetuin oli 1788 perustettu Rokkalan Peililasitehdas, jossa valmistettiin hiottua peililasia, jota Pietarin hienoimmissa palatseissa käytettiin myös ikkunoihin ja joka tästä syystä sai nimen keisarillinen ikkunalasi. Tehtaan perustaja Jacob Lund oli tehokas liikemies, Varhaiskustavilainen peili ja konsolipöytä 1770-luvulta. Peilin valmistaja on Tukholmalainen mestari Anders Öberg. Peililasi on facettihiottu ja kaksiosainen. Valokuva: Tampereen kaupunginmuseo

6 PEILI SUOMESSA MÄKISEN KUVASTIN OY 3 9 joka halusi laajentaa tehtaansa toimintaa ja päätti pystyttää täydellisen peilitehtaan Rokkalaan. Tämä tarkoitti varmasti sitä, et- 0 Empire-peili 1800-luvun alkuvuosikymmeneltä. tä peilejä hopeoitiin myös Rokkalassa. Rokkalan mestarit olivat Valokuva: Tampereen saksalaisia ja työläiset suomalaisia tai venäläisiä. Vaikka tehtaan kaupunginmuseo. tuotanto myytiin lähes kokonaan Venäjälle, oli tämän vuoteen 1860 toimineen tehtaan vaikutus varmasti melkoinen, kun ajatellaan Suomen lasihiomo- ja peilivalmistustoimintaa ja taitojen leviämistä luvulla Suomen peili teollisuus kehittyi merkittävästi. Vuonna 1860 mainitaan Turussa toimivan yhden kultaajan ja peilintekijän, ja vuosisadan lopulla lasimestareita, kultaajia ja peilintekijöitä oli jo kahdeksan. Kuinka moni näistä valmisti peilejä alusta loppuun, siitä ei ole varmoja tietoja käytettävissä. Helsinki sai ensimmäiset peilitehtaansa 1820-luvulla. Lasimestari Carl Sjöberg sai silloin erioikeuden perustaa tehtaan peilien ja niihin tarvittavien kehysten valmistusta varten. Vuonna 1835 julkaistussa sanomalehti-ilmoituksessa sanottiin, että Sjöbergin tehtaasta sai ostaa valmiita seinä- ja pukeutumis-, heijastus- ja suurennuspeilejä, alustinalla varustettuja peililaseja eri suuruuksia, kullattuja uudinpuukoristeita ym. Samaan aikaan Helsingissä oli toinen pienempi peilinvalmistusliike, joka kuitenkin lopetti toimintansa omistajan kuoltua. Samasta syystä loppui Sjöbergin liiketoiminta vuonna Sjöbergin liikkeen hoitajana ollut Henric Höjer sai samana vuonna luvan oman peilinvalmistamon perustamiseen, ja hänen liiketoimintansa lähtikin reippaasti käyntiin, olihan hänellä palveluksessaan peräti kuusi kisälliä, kaksi oppipoikaa ja kaksi renkiä. Toinenkin vireä peilitehdas aloitti samana vuonna toimintansa lasimestari Lars Heimbergin perustamana. Höijer ja Heimberg olivat johtavat peilitehtailijat ja lisäksi asiakkaita riitti vielä kahdelle pienemmälle valmistajalle luvun ankarat katovuodet ja niiden aiheuttama ahdinko vaikutti myös teollisuustoimintaan. Ainoastaan Heimbergin tehdas pysyi pystyssä, vaikka senkin tuotanto oli pysähdyksissä jon-

7 MÄKISEN KUVASTIN OY PEILI SUOMESSA kin aikaa. Ainoana peilinvalmistajana se kasvoi vuosisadan lopulla merkittäväksi teollisuuslaitokseksi. Kasvuun vaikutti myös se, että se sai yhteyteensä koneellisen puusepäntehtaan, joka valmisti peilien lisäksi huonekaluja luvulle tultaessa peilien valmistus muutti luonnettaan. Elohopeapeilien valmistus kiellettiin vaarallisena ja salaiset hopeasatsireseptit alkoivat ammattikateudesta huolimatta levitä lasihiojien keskuudessa. Enää ei puhuttu peilitehtaista vaan peilejä valmistettiin käsityönä pienissä hiomoissa. Vanhimpia levylasihiomoita oli vuonna 1903 perustettu hiomo rautakauppa Julius Tallbergin yhteyteen. Siellä ei kuitenkaan aluksi hopeoitu peiliä. Vuosina tiedetään liettualais-puolalaisen lasinleikkausliikkeen omistajan Patraskyn valmistaneen kokeilumielessä peilejä, mutta mitään suurempaa liiketoimintaa hän ei niillä harjoittanut. Suomalainen Otto Korsisto oli vuosina saamassa lasialan oppia Amerikassa ja palattuaan hän alkoi hopeoida lasia Helsingissä. Hän keskittyi vain hopeointiin ja teki mm. kaikki Tallbergin peilit. Yhä useampi lasialan ammattilainen alkoi kiinnostua peilin hopeoinnista. Merkittävä henkilö peilinteon taidon levittämisessä maahamme oli lasinhion- Huomattavimmat peilinvalmistajat vuonna 1945* Toiminimi Toimipaikka A.Hj. Leppälä Lasijalostustehdas Helsinki Peilihiomo Sampo Tampere Julius Tallberg Oy Helsinki T:mi Kaune Turku Porin Uusi Peili- ja Lasihiomo Pori Lasihiomo Tarmo Helsinki T:mi Petter Malmqvist Helsinki Lasihiomo A Joutsen Helsinki Lasihiomo Alku Helsinki Peili- ja Kehysliike Kaarlo Mäkinen Tyrvää W. E. Lipponen Oulu Peili- ja Lasiseppä Kotka Lasihiomo Atlas Helsinki Lasihiomo Wäinölä Helsinki Kotkan Lasihiomo Kotka Lasihiomo Taito Helsinki Kuopion Peili- ja Lasihiomo Kuopio G. Lindblom Helsinki T. Tuulola Hämeenlinna T:mi J Laaksonen Tampere Keski-Suomen Peili- ja Lasihiomo Jyväskylä V. Tuokko Kuusankoski Vaasan Lasihiomo, Kutvonen Vaasa A. Nymanin Lasittamo Vaasa Vaasan Kuvastin ja Lasihiomo Oy Vaasa Itä-Suomen Lasihiomo Viipuri *Tiedot Suomen Lasitus- ja hiomoliiton hopeanitraatin jakoluettelon mukaan suuruusjärjestyksessä

8 PEILI SUOMESSA MÄKISEN KUVASTIN OY 5 9 tamestari Alfred Nyman. Lasihiontataidot hän oli oppinut Pietarissa. Vuonna 1910 hän haki vielä stipendiä voidakseen mat- 0 kustaa ulkomaille opiskelemaan peilinvalmistusta. Se hänelle myönnettiinkin ja tutustuttuaan uusiin menetelmiin Ruotsissa ja Tanskassa hän palasi kotimaahan ja aloitti peilien teon entistä paremmalla ammattitaidolla Robert Väinämöisen kanssa perustamassaan Lasihiomo Wäinölässä Helsingissä. Alfred Nyman ei kuitenkaan viihtynyt pitkään samalla paikkakunnalla ja samassa yrityksessä ja siksi hänen tiedetään olleen perustamassa hyvin monia lasi- ja peilihiomoita, ensin Helsingissä ja sitten Tampereella ja viimeiseksi Vaasassa. Kun mitään kirjallisia ohjeita ei satsin eli hopealiuosten tekoon ollut saatavissa, riippui tiedon leviäminen kokonaan opinsaaneiden mestareiden halukkuudesta kertoa sitä muille. Alfred Nyman oli ilmeisesti varsin avomielinen tässä asiassa, koska niin monet tämän alan vanhat ammattimiehet hänet muistavat. Vuosina Suomeen oli jo perustettu useita pienehköjä lasi- ja peilihiomoita, joissa myös kannusta kaatamalla tehtiin käsityönä peiliä. Sota-aikana ja sen jälkeen, kun kaikista raaka-aineista oli puutetta, jakoi Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry jäsenilleen hopeanitraattia. Vuoden 1945 jakoluettelon mukaan peilin tekijöitä oli 28 ja tässä ovat varmasti lähes kaikki mainittuina, koska vaikeina aikoina toki käytettiin jokainen mahdollisuus hopean hankkimiseksi hyväksi. Vuoden 1948 jakoluettelossa mainitaan jo 41 peilin valmistajaa, joista lähes puolet toimi Helsingissä. Lisäksi Turussa, Tampereella ja Vaasassa oli useita suuriakin peiliverstaita. Yleensä ne sijaitsivat kaupungeissa, mutta joitakin alan yrittäjiä oli myös maaseudulla, kuten monissa muistelmissa esiintyvä Väinö Tuokko Kuusankoskella ja Kaarlo Mäkinen Tyrväällä. Merkittävä peilien valmistaja vuodesta 1932 lähtien oli Lahden Lasitehtaan yhteydessä toiminut Lahden Lasihiomo. Alkuvuosina sen tuotanto ei juuri noussut suuremmaksi kuin saman aikakau-

9 MÄKISEN KUVASTIN OY PEILI SUOMESSA den pikkuverstaidenkaan, mutta 1950-luvulla hankittiin Tanskasta parempi resepti ja tuotanto kohosi moninkertaiseksi. Vuonna 1956 siirryttiin hopeoimaan ruiskulla ja 1962 hankittiin belgialainen automaattilinja ensimmäisenä Suomessa. Monet pienemmätkin hiomot hankkivat hopeoinnin ruiskutuslaitteet näinä vuosina, mutta vähitellen yhä useampi yrittäjä luopui hopeoinnista ja alkoi ostaa tarvitsemansa peilin valmiina niiltä, jotka sitä teollisesti valmistivat pääasiassa Lahden Lasihiomolta ja sittemmin Mäkisen Kuvastin Oy:ltä

10 2.LUKU KAARLO JA MARTTA MÄKINEN MÄKISEN KUVASTIN OY:N PERUSTAJAT Kaarlo Arvid Mäkinen syntyi Äiti Ida Wilhelmiina os. Tuhola oli Iso-Kovero-nimisen tilan torpparin tytär Teiskosta ja isä Johan Nestor oli Teiskon seurakunnan haudankaivajan ja kellonsoittajan poika. Johan eli Juho oli jatkanut isänsä ammatissa ja oli jo toinen Hauta-Jussi niin kuin isää ja poikaa paikkakunnalla kutsuttiin. Kaarlo Mäkisen isä oli tuon ajan maaseutuympäristössä poikkeuksellisen sivistynyt mies: hän luki paljon, hoiti Teiskon kirjastoa ja toimi pyhäkoulunopettajana. Häntä arvostettiin, mutta toisaalta erilaisuutta myös pilkattiin. Lapset oppivat isänsä rinnalla ahkeriksi lukijoiksi. Kaarlo Mäkisen sisar Ida on muistellut lapsuuden aikoja Teiskon kirkon naapurissa seuraavasti: Lukeminen ja piirtäminen oli meillä niin veressä, että kaikki lähiympäristön lainakirjastot luettiin lävitse ja kaikki paikat kotona piirrettiin täyteen. Äidin valkoinen raitikangaskin puissa oli kuin etelämaan kartta, jos se vähän enempi aikaa kutomatta seisoi. Ihmettelin, että vanhempamme laittoivat meidät kansakouluun, siihen aikaan se oli vielä harvinaista köyhemmän kansan keskuudessa. Kansakoulun läpäisivät pojat kolmessa vuodessa koulun parhaina oppilaina. Lapsia perheessä oli kaikkiaan viisi, joista Kaarlo, Kalleksi kutsuttu, oli toiseksi vanhin. Isältään Kaarlo Mäkinen sai todennäköisesti vaikutteita tuleviin harrastuksiinsa: maalaukseen, kir-

11 MÄKISEN KUVASTIN OY KAARLO JA MARTTA MÄKINEN joittamiseen ja valokuvaukseen. Naapurissa Iso-Koveron tilalla nuori Kaarlo opiskeli talon tyttären opastuksella ruotsia, ja palkaksi tunneista hän maalasi talon päärakennuksesta taulun. Hän piirsi mielellään kuvia myös muista pitäjän vanhoista rakennuksista ja ilmeisesti arvosti talonpoikaisarkkitehtuurin kauneutta. Kalevala oli tuolloin monen taiteilijan innoituksen lähde. Se kiehtoi myös Kaarlo Mäkistä ja hän maalasi taulun mm. Sammon ryöstöstä. Tarina piispa Henrikin surmasta innoitti hänet maalaamaan suurikokoisen, vaikuttavan taulun, joka tänä päivänä on nähtävänä Mäkisen Kuvastin Oy:n konttoritiloissa. Valitettavasti monet Kaarlo Mäkisen maalauksista tuhoutuivat lapsuudenkodin tulipalossa. Kaarlo Mäkinen harrasti myös valokuvausta. Kansakoulusta päästyään hän rakensi yhdessä isänsä kanssa valokuvauskoneen. Vain linssit ostettiin kaupasta, muu tehtiin itse. Kaikkien valokuvaajien tavoin Kaarlo Mäkinen kuvasi tietysti perhettä ja omaa kotiympäristöään, mutta hänen laajemmalle suuntautunutta kulttuuriharrastustaan osoittaa se, että hän kulki kameroineen Tampereella ja kuvasi vanhoja ja jo pian katoavia rakennuksia ja kaupunkinäkymiä. Hämeen museossa onkin arkistoituna kymmeniä Kaarlo Mäkisen valokuvia, ja niitä on myös julkaistu Tampereen historiaa esittelevissä kuvateoksissa. Kun Mäkisen Kuvastimen historiaa kirjoitetaan, on Kaarlo Mäkisen maalaus- ja valokuvausharrastus siinä keskeinen lähtökohta. Harrastukset ovat olleet kimmokkeina tulevalle yritystoiminnalle: Kaarlo Mäkinen aloitti ammattivalokuvaajana ja käsistään Kaarlo Mäkisen suurikokoinen öljyvärimaalaus Piispa Henrikin surma, vuodelta

12 KAARLO JA MARTTA MÄKINEN MÄKISEN KUVASTIN OY 9 9 näppäränä miehenä ryhtyi pian myös valmistamaan kehyksiä. 0 Toivo Mäkinen, Kaarlo Mäkisen veljen, Jussin, poika, totesi setä Kallea muistellessaan, että hän oli eräänlainen yleisnero. Lukuharrastus johti Kaarlo Mäkisen nimittäin kokeilemaan myös kynäilyä. Hän avusti kertomuksillaan useita sanoma- ja aikakauslehtiä. Jo Teiskossa asuessaan hän kirjoitti kaksi romaania: Vuonna 1914 ilmestyi kirja nimeltä Viisi askelta avioliittoon ja vuonna 1917 Vallankumous Tahvalassa. Kirjat kustansi Karisto. Vuonna 1924 ilmestyi vielä Gummeruksen kustantamana kirja Vaarin kihlajaisviinat leikillinen jutelma vaarista, Amaliasta, viinasta ja kieltolaista. Nämä julkaistut romaanit ovat huumorilla höystettyä kansankuvausta. Kustantaja mainosti kirjaa Viisi askelta avioliittoon seuraavin sanoin: Tämä hupaisa erikoisuutuus, joka on saavuttanut yksimielisesti suosiollisen vastaanoton, kuvastaa tervettä, raikasta maalaistunnelmaa sekä leppoisaa, supisuomalaista huumoria. Hyvälle mielelle joutuukin jokainen tätä mehevää kotimaista uuteloa lukiessaan. Se on kuin raikas tuulahdus kotoisen korven keskeltä! Lehdille lähettämissään kertomuksissa Kaarlo Mäkinen kokeili muitakin tyylilajeja. Hän käytti rohkeasti mielikuvitusta ja hyvin moderneja kielikuvia, kirjoitti unimaailmasta ja tulevaisuudennäyistä, eikä saanut läheskään aina myönteistä vastaanottoa toimituksissa. Ehkä hän niissä kirjoituksissaan oli aikaansa edellä eikä häntä siksi ymmärretty. Varmasti nämä henkiset harrastukset olivat Kaarlo Mäkiselle kaikkein mieluisimpia. Kuitenkin hän oli mukana myös urheiluseuran toiminnassa Teiskossa, ihan seuran perustajajäsenenä. Hän toimi myös aloittelevan seuran sihteerinä. Tiedonhalusta huolimatta ei Kaarlo Mäkisellä ollut mitään

13 MÄKISEN KUVASTIN OY KAARLO JA MARTTA MÄKINEN mahdollisuuksia päästä opintielle. Naapurin pojat lähtivät vuonna 1914 Ahlmanin maamieskouluun ja Kaarlo Mäkinen näki siinä edes jonkinlaisen koulunkäyntitilaisuuden. Hän meni Heinäsen poikien mukana opintielle ja menestyikin niin hyvin, että sai parhaat arvosanat tietopuolisissa aineissa. Taitavuutensa hän osoitti myös käsitöissä valmistamalla lipaston, joka Teiskon kotiteollisuusnäyttelyssä vuonna 1917 voitti ensimmäisen palkinnon. Vuosien tapahtumat tempasivat myös nuoren Kaarlo Mäkisen mukaansa. Kansalaissodassa, josta hän ei mielellään jälkeenpäin puhunut, hän köyhän perheen poikana oli punaisten puolella, muonitustehtävissä. Varsinaisiin taistelutoimiin hän ei tiettävästi osallistunut. Sodan jälkeen hän joutui Tammisaaren vankileirille, josta hänet kuitenkin melko pian vapautettiin. Hän palasi Teiskoon ja asui veljensä luona, jossa maksuksi ylöspidostaan veisteli taloon huonekaluja ja puisia talousastioita. Kansalaissodan jälkeen Kaarlo Mäkinen tapasi tulevan vaimonsa Martta Maria Järvensivun, joka oli syntynyt Ikaalisissa. Martta Marian isä David (Taavetti) oli kotoisin Maja-nimisestä talosta Ikaalisista ja äiti Severiina taas Uurasjärvi-nimisen talon tytär, myös Ikaalisista. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan ollut lapsikatraan vanhimpia ja eivät näin ollen voineet jäädä isiensä taloa viljelemään. Uurasjärven talon maalle rakennettiin nuorelle parille Ilomäki -niminen mökki, jota Severiina ja Taavetti asuivat avioliittonsa alkuajan. Vuosisadan vaihteessa he muuttivat Piekkolan talon torppareiksi Hämeenkyröön. Kymmenlapsisen perheen tytär, Martta Järvensivu sai jo 14-vuotiaana lähteä ansiotyöhön. Hän seurasi vanhempaa sisartaan Tampereelle, jossa heistä tuli pumpulitehtaan plikkoja. Aluksi Martta ompeli Finlaysonilla kangaspakkoja yhteen ja teki nuoren ikänsä takia puolta työpäivää, mutta täytettyään 15 vuotta sai tyttö siirtyä kutomon puolelle ja työpäivät pitenivät yli kymmentuntisiksi. Kaikkiaan Martta oli seitsemän vuotta Finlaysonin palveluksessa. Kaarlo Mäkinen

14 KAARLO JA MARTTA MÄKINEN MÄKISEN KUVASTIN OY 11 9 Martta Järvensivu suunnitteli monen aikalaisensa tavoin Amerikkaan muuttoa. Mutta Kaarlo Mäkinen, Martan kertoman mu- 0 kaan käteväntuntuinen mies, sotki nämä suunnitelmat. Hän seurasi Marttaa Tampereelle, jossa ostettiin kihlat. Avioliitto solmittiin Nuoripari muutti Tampereelta Siuroon, jossa Kaarlo Mäkinen sai työtä sahalta. Ajatus omasta liikkeestäkin alkoi jo orastaa: Kaarlo Mäkinen valokuvasi pyydettäessä ja valmisti myös jonkin verran valokuvakehyksiä myyntiin. Siurosta muuttivat Kaarlo ja Martta Mäkinen sekä esikoispoika, vuonna 1921 syntynyt Pentti, Pohjois-Pirkkalaan, Epilään, missä Kaarlo Mäkinen aloitti nyt toden teolla valokuvaus- ja kehystysliikkeen pidon. Tätä kuvaa Aamulehden etusivulla ollut pieni ilmoitus, jossa Kaarlo Mäkinen tarjoutuu kehystämään taulut halvalla ja valokuvaamaan asiakkaita joko näiden kotona tai kehystysliikkeessä Epilässä. Kaarlo ja Martta Mäkisen lapset Epilän vaihe jäi kuitenkin lyhyeksi: jo muutaman kuukauden ikäjärjestyksessä vasemmalta: kuluttua oli nelihenkiseksi kasvaneen perheen lähdettävä hakemaan asuntoa ja verstastiloja muualta. Karkusta, Heinoon py- Pentti, Esko, Leila, Pekka, Matti, Antti, Olli ja Anneli. säkin läheltä löytyikin sopiva talo, josta saatiin vuokratuksi toinen pää. Seuraavat vuodet olivat nuoren perheen elämässä vaiheikkaita: jokainen vuosi toi tullessaan jotain uutta, joko perheeseen syntyi uusi jäsen tai yritystoiminnassa tapahtui ratkaisevaa kehitystä. Lapsia syntyi kaikkiaan kahdeksan: Pentti 1921, Esko 1922, Leila 1924, Pekka 1925, Matti 1926, Antti 1927, Olli 1931 ja Anneli Vuonna 1927 Kaarlo Mäkinen osti Viljanen-nimisen talon Tyrvään Nuupalan kylästä. Niin perhe pääsi asumaan oman kurkihir-

15 MÄKISEN KUVASTIN OY KAARLO JA MARTTA MÄKINEN ren alle ja yrityskin sai paremmat toimitilat. Tätä aikaa muistellessaan lapset ja vanhat työntekijät kertovat, miten perheen elämälle oli tyypillistä voimakas yhteishenki ja yritteliäisyys. Se oli välttämätöntäkin suuren perheen toimeentulon kannalta. Isä-Kaarlo puuhasi aamuvarhaisesta iltamyöhään verstaalla ja Martta-äidillä oli täysi työ perheen hoitamisessa taloudellisesti niukoissa oloissa. Lapset saivat pienestä pitäen auttaa talousaskareissa. He keräsivät metsästä ja Tyrvään aseman ympäristöstä polttopuiksi käpyjä ja tikkuja ja kokosivat pientareilta ruohoa kuttujen ruuaksi. Myös isän yritys työllisti lapset sitä mukaa, kun he kasvoivat. Viisivuotiaasta alettiin naulapojan työ: kun isä naulasi kehystä, piti naula ojentaa hänelle oikealla hetkellä ja oikein päin ja näin työ nopeutui. Varttuessaan jälkikasvu sai entistä vaativampia tehtäviä suorittaakseen. Esimerkiksi pahvikantisten taskupeilien taittaminen oli työtä, jossa lapset olivat näppäriä. Usein aherrettiin koulupäivän jälkeen pari tuntia keittiön pöydän ääressä peilejä käärien ja joskus myös naapurin lapset tulivat työhön mukaan. Isä opetti lapsista yritteliäitä. Vaate- ja käyttörahaa piti hankkia omatoimisesti pientä liiketoimintaa harjoittamalla. Lehtien myynti oli lasten säännöllinen tulonlähde. Rautatieaseman lehtikioskista haettiin painavat lehtiniput, jotka sitten oli jaettava Tyrvään aseman seudulle ja Vammalaan useinkin vakioasiakkaille. Enemmän sesonkiluontoista oli joulukorttien ja allakkojen myynti. Kaikki lapset olivat mukana puuhassa, vaikka myyntimiehen kyvyt olivatkin erilaisia. Pentti Mäkinen muisteli, miten vilkas Esko-veli myi korttinsa nopeasti ja sai vielä pullakahvitkin talosta kaupan päälle, ja hän itse seisoi ulkona pakkasessa portin pielessä ja ujosteli sisälle menoa. Moni muukin artikkeli oli poikien toimituslistassa. Kesäisin kerättiin ja myytiin kastematoja, talvella toimitettiin taas havutaakat tarvitseville. Asemalta poimivat kylän lapset lyijyplommeja, jotka sulatuksen jälkeen myytiin konepajoille. Kun lähinaapuriin

16 KAARLO JA MARTTA MÄKINEN MÄKISEN KUVASTIN OY 13 9 tuli tivoli, ottivat pojat pyörät säilytykseen pientä maksua vastaan. 0 Toki elämä oli muutakin kuin työntekoa ja ansaitsemista. Liekoveden rannat ja ruoppaamaton, luonnonkaunis Vammaskoski tarjosivat oivalliset uinti-, leikki- ja kalastuspaikat lapsille. Itse ansaituilla rahoilla pojat hankkivat soutuveneen, jolla saattoi tehdä saariretkiä. Juuri luonnossa kulkeminen oli perheen vapaaajan viettoa parhaimmillaan. Tosin näissä retkissä yhdistyi huvi sekä hyöty: marjat, sienet ja kalat toivat vaihtelua ja tarpeellista lisää ruokapöytään. Lukemisharrastus periytyi isältä lapsille. Lainakirjastoa käytettiin ahkerasti. Isä uhrasi jokaisen liikenevän tauon lukemiseen. Hänen tiedonhalunsa oli valtava, sitä kuvaa se suuri leikekirjakin, johon hän on lehdistä koonnut mielenkiintoisiksi katsomansa uutiset. Iltaisin saatettiin myös pelata fortunaa, coronaa, tammea tai shakkia. Kaarlo Mäkisen perhe valokuvaajalla Kodin ulkopuolista kulttuuria edustivat lasten urheiluharrastukset TUL:n seurassa, Tyrvään Kisassa, ja osallistuminen seudun 30-luvun lopulla. Edessä vasemmalta: Antti, Martta-äiti, Olli, kulttuuritalon, Raivion työväentalon rientoihin sekä partioon. Kaarlo-isä, Anneli ja Leila. Pojat olivat aktiivisia urheilijoita ja osallistuivat ja menestyivätkin kilpailuissa, lajeinaan hiihto, yleisurheilu, nyrkkeily ja suun- Takarivissä vasemmalta: Matti, Pekka, Esko ja Pentti. nistus. Asuminen oli ahdasta. Yhdessä päästävedettävässä sängyssä nukkui neljäkin lasta. Koivuniemen kutsaakin joutui äiti joskus käyttelemään, kun yhtä ainutta peittoa kiskottiin puolelta toiselle. Myös verstaan työpöydillä nukuttiin ja päiväksi patja vietiin työn tieltä pois. Yleiset suhdanteet näkyivät myös Mäkisen perheen elämässä. Erityisen vaikeina muistavat perheen lapset 30-luvun alun, jolloin

17 MÄKISEN KUVASTIN OY KAARLO JA MARTTA MÄKINEN verstaan tuotteet eivät millään tahtoneet käydä kaupaksi. Martta-äitikin joutui lähtemään kulkukaupalle pitkienkin matkojen päähän ja lapset odottivat kotona äitiä, joka tullessaan ehkä toisi rahaa, millä saisi ruokaa ja vaatteita. Kolmikymmenluvun puolivälissä alkoi lama hellittää ja perhe koki taas parempia aikoja. Hengähdystauko oli kuitenkin lyhyt, sillä talvisodan syttyminen merkitsi uusia koettelemuksia jokaiselle suomalaiselle. Esko lähti vapaaehtoisena rintamalle vuonna Suorittaessaan varusmiespalveluaan loppuun seuraavana vuonna hän joutui tapaturman uhriksi ja kuoli Siilinjärven sotilassairaalassa. Pentti joutui sotaväkeen talvella 1941 ja sieltä samantien jatkosotaan, josta kotiutettiin sodan päättyessä Myös nuoremmat pojat Pekka ja Matti joutuivat 18 - vuotiaina lähtemään jatkosotaan; Pekka keväällä 1943 ja Matti vuonna Näinä koettelemusten vuosina kuoli perheen isä, Kaarlo Mäkinen. Vastuu toimeentulosta jäi äidille ja vanhimmille lapsille. Pitkän päivätyön jälkeen, kuoli Martta Mäkinen. Hän ehti nähdä sen, miten lapset yksi toisensa jälkeen kasvoivat kiinni perheyritykseen ja miten sen myötä Kaarlo Mäkisen perustama kehys ja peiliverstas laajeni nykyaikaiseksi tuotantolaitokseksi

18 3.LUKU YRITYSTOIMINNAN ENSIMMÄISET VUODET Varsinaisen yritystoiminnan voi katsoa alkaneen vuonna Tosin jo tätä ennen oli Siurossa ja Epilässä valmistettu kehyksiä, mutta nyt yritys tarvitsi jo ulkopuolista työvoimaa. Kaarlo Mäkinen omistautui nyt kokonaan työskentelyyn omassa yrityksessä ja pyrki kehittämään liiketoimintaa pääomien puutteesta huolimatta. Yritys käytti nimeä KEHYSLIIKE Kaarlo Mäkinen. Osoitteeksi ilmoittaa messuesite vuodelta 1925 Heinoon pysäkin. Perhe oli muuttanut vuonna 1923 Karkkuun, Heinoon pysäkin lähelle, Kökkö-nimiselle tilalle. Työtilat ja asunto olivat Olavi Ollilalta vuokratussa talossa. Verstaana oli isohko huone, jossa ovensuuhun oli sijoitettu yrityksen ainut kone, poljettava listaleikkuri. Lisäksi huoneessa oli muutamia työpöytiä. Toiminnan laajentuessa tarvittiin lisätilaa ja sitä saatiin vuokrattua talon toisesta päästä. Talon Sali sai toimia nyt lähtevien tavaroitten pakkauspaikkana ja varastona. Kehysliike valmisti valokuva- ja taulunkehyksiä. Myös asiakkaitten omia kuvia ja tauluja kehystettiin ja myynnissä oli myös painokuvia plansseja, jotka laitettiin kehykseen lasin alle. Kaarlo Mäkinen tilasi eri aiheisia kuvia ulkomailta mm. Sveitsistä useita satoja kappaleita. Maija Virtanen (os. Manner) oli työssä Mäkisellä 20-luvulla. Hän muistelee, että valokuvakehyksiä oli kolmea eri kokoa: visiitti, postikortti- ja kabinettikoko. Messunäyttelyesite vuodelta 1925

19 MÄKISEN KUVASTIN OY YRITYSTOIMINNAN ENSIMMÄISET VUODET kertoo, että liikkeen erikoisala on käsin huolellisesti valmistetut postikortti- ja valokuvakehykset, liistoista: kapea pyöreä, leveä kaareva, kapea helmikoristeella, leveä pintakoristeella. Listat ostettiin valmiina Porvoosta, pääasiassa Haikan kehyslistatehtaasta. Kaarlo Mäkinen katkoi ne sitten leikkurilla määrämittoihin ja kulmat liimattiin yhteen ja lopuksi vielä naulattiin. Pienten naulojen kulutus on ollut melkoinen: Tampereelta Sandberg Osakeyhtiöstä on lähetyslistojen mukaan tullut joulukuussa 1926 kaikkiaan 51 kg lankanauloja, 1500 pakettia. Kehyksiin tarvittiin vielä lasit ja taustapahvit jalkoineen. Lasi ostettiin joko rautakaupasta tai sitten käytettiin valokuvausliikkeistä saatuja vanhoja lasinegatiiveja, jotka ensin piti pestä puhtaiksi vesi- ja soodaliuoksella. Taustapahvien liistraus, jossa kartongin päälle liimattiin värillinen paperi, oli ensimmäinen työ, mihin Kaarlo Mäkinen laittoi uudet työntekijät. Liimana käytettiin vehnäjauhoista itse keitettyä liisteriä. Taustapahviin kiinnitettiin liimauksen jälkeen nastoilla jalka, joka piti kehyksen pystyasennossa. Kalle Tuominen, työntekijä tuolta ajalta muistelee, miten hän haastoi verstaan tytöt kilpasille nastoittamistyössä. Hän suunnitteli liikkeensä mahdollisimman nopeiksi ja yksinkertaisiksi ja voitti toiset, jo tottuneemmat tekijät. Ilmeisesti Kaarlo Mäkinen toteutti kehysten teossa jo rationalisointiakin: työntekijät keskittyivät kukin oman työvaiheensa mahdollisimman nopeaan suorittamiseen. Yrityksen ensimmäinen palkollinen oli Kaarlo Mäkisen sisar Ida. Vuonna 1923 tuli työhön Kalle Tuominen ja vuonna 1925 Maija Manner. Työvoimaa tarvittiin, koska Kaarlo Mäkinen oli saanut suuria tilauksia. Kesäaikaan paikkakunnan koululaisia oli myös Kökkö, mäentöyräälle rakennettu talo Karkun Heinoossa oli Kaarlo Mäkisen perheen koti sekä kehysverstas vuosina

20 YRITYSTOIMINNAN ENSIMMÄISET VUODET MÄKISEN KUVASTIN OY työssä: he liimasivat urakkapalkalla taustapahveja. Työpäivät olivat kymmentuntisia. Aloittelijan palkka oli 1 mk/tunti. Työtä tehtiin kuin perhepiirissä. Kalle Tuominen muistelee, miten välillä joutui nostamaan pienimpiä potalta ja Maija Mannerin mieleen ovat jääneet perheen kanssa yhdessä tehdyt uinti- ja marjaretket. Jo sukulaisuutensakin puolesta oli Ida-täti hyvin läheinen. Hän oli uuttera työntekijä reumatismistaan huolimatta ja eli läheisesti Mäkisen perheen vaiheissa mukana ne 35 vuotta, jotka hän oli veljensä perustaman yrityksen palveluksessa. Yrityksen toimiessa Karkussa hoiti Kaarlo Mäkinen itse valmiiden tuotteiden markkinoinnin. Lähikuntien liikkeet ostivat kehyksiä myyntiin. Menekkivaikeuksia ei juuri ollut: se valmistettiin, mikä saatiin myytyä. Ensimmäiset kestävät asiakassuhteet alkoivat jo syntyä. Tällaisia suurempia vakioasiakkaita olivat S. Harjanteen Taulu- ja Kehysliike Tampereella ja Kehysliike Hannes Salmi Porissa. Kehysten valmistusta Kököllä. Isä käyttelee listaleikkuria ja vanhimmat pojat Esko ja Pentti ovat opissa.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT RAUTAISIA OTTEITA Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT Viisikymmentä vuotta sitten, 50-luvulla, kansa rakensi kotimaata ja Pintos Oy teki ensimmäiset naulansa, aluksi vain kahdella

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009 Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kehyskuvasto. www.eirikehykset.com. www.eirikehykset.com

Kehyskuvasto. www.eirikehykset.com. www.eirikehykset.com Kehyskuvasto www.eirikehykset.com 2014 www.eirikehykset.com www.eirikehykset.com Eiri Kehykset Oy Eiri Kehykset Oy on valmistanut laadukkaita valokuvakehyksiä jo 60 vuoden ajan. Tuotteet tehdään suomalaisilla

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

RaMeC UUTISET nro 1/2013

RaMeC UUTISET nro 1/2013 RaMeC UUTISET nro 1/2013 1. 200 mm :n, 300 mm :n ja 400-500 mm :n TUKIN KLAPITUSTEHO RaMeC 520 :lla TYÖTEHOMITTAUKSIA Pituus tyvi halk. cm latva halk. cm m 3 jatkuva teho 1) 6m 25 18 0,22 8.0 heitto m

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään.

1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään. 1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään. Kaikissa töissä tarvitaan yrittämistä. 1. Työ? Tänään

Lisätiedot

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle. Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions

Lisätiedot

IVAR. Tarvitsetko apua? Lisätietoja näistä ja muista palveluista saat henkilökunnalta.

IVAR. Tarvitsetko apua? Lisätietoja näistä ja muista palveluista saat henkilökunnalta. IVAR SUOMI HOITO-OHJE Käsittele öljyllä, vahalla, värillä, lakalla tai petsillä kestävän ja helppohoitoisen pinnan aikaansaamiseksi. YMPÄRISTÖTIEDOT Uusiutuvaa materiaalia (puukuitua). Uusiutuvaa materiaalia

Lisätiedot