VIROLAHDEN KUNTA. Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto [TALOUSARVIO 2015] JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIROLAHDEN KUNTA. Kunnanhallitus 8.12.2014. Kunnanvaltuusto 15.12.2014 [TALOUSARVIO 2015] JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017"

Transkriptio

1 2015 VIROLAHDEN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto [TALOUSARVIO 2015] JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Kunnanjohtajan katsaus Virolahti strategia Toiminnan organisointi Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntakonserni TALOUSARVION SITOVUUSTASOT KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA 3.1. Kuntastrategian mukainen tavoitebudjetti Yleishallinnon toimiala Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Sivistystoimen toimiala Teknisen toimen toimiala Käyttötalouden budjettiyhteenveto TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA INVESTOINTIOSA 98 LIITETIEDOT; Henkilöstösuunnitelma ja kirjanpidon nimistö.101 1

3 1 TALOUSARVIO YLEISPERUSTELUT 1.1 Talousarvion yleisperustelut kansantalouden, kuntatalouden, alueellisen sekä oman kunnan kehityksen näkökulmasta Yleinen talouskehitys Suomen bruttokansantuote supistui jo toista vuotta peräkkäin negatiivisen talouskasvun ollessa viime vuonna 1,2 %. Syyskuun katsauksessaan valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle nollakasvua ja 1,2 %:n kasvua vuodelle Talousnäkymät ovat epävarmoja ja ennustelaitosten näkemyksissä on viime vuosien tapaan kohtuullisen suuria eroja. Esimerkiksi Nordea ennakoi syyskuussa kuluvana vuonna BKT:n heikkenevän 0,5 % ja ensi vuoden kasvun jäävän vaatimattomaan 0,3 %:iin. Lähivuosien näkymät Suomen talouden kehitykselle ovat joka tapauksessa hyvin synkät. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuuden näkymiin. Kotimainen kysyntä on ollut vaimeaa kuluvana vuotena. Tammi-heinäkuussa vähittäiskaupan myynti supistui 0,8 %. Kaupan odotukset ovat tällä hetkellä lähes ennätyksellisen varovaisia. Tähän vaikuttavat kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen lisäksi käynnissä oleva kaupan rakennemuutos. Heikkoa tulokehitystä kuvaa se, että kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat reaalisesti tänä vuonna vuoden 2010 tasolla. Valtiovarainministeriö ennakoi yksityinen kulutuksen lisääntyvän hieman, 0,3 % ensi vuonna. Viennin kasvu jäänee maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuisi edelleen. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Niin valtion- kuin kuntataloudenkin ennustetaan pysyvän alijäämäisinä tulevina vuosina. Kuntatalouden tila ja yleiset kehitysnäkymät 2 Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä entisestään. Valtionvarainministeriön painelaskelmien mukaan kuntatalous heikkenee nopeasti vuoden 2018 loppuun mennessä ja sen voidaan katsoa jopa kriisiytyvän. Kuntien menot kasvavat ennusteiden mukaan seuraavien neljän vuoden aikana verotuloja ja valtionosuuksia selvästi nopeammin. Väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tilastokeskuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut vuosikatteet eivät enää vuoden 2012 tilinpäätösten perusteella riittäneet pois tojen kattamiseen. Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli ylijäämäinen lähinnä verotilityslain muutoksen vuoksi. Kuitenkin vuodesta 2014 eteenpäin kuntatalouden ennustetaan olevan tarkastelujaksolla alijäämäinen, ellei kuluvan vuoden ennakoitua noin 1 miljardin euron satunnaisvaikutusta kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä huomioida. Painelaskelmien mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoden 2012 tasosta vuoden 2018 loppuun mennessä. Kehitys on erittäin huolestuttavaa, vaikka korkotason on ennustettu pysyvän matalalla tasolla lähivuosina. Tulokehityksen heikentyessä ja palvelujen kysynnän kasvaessa kuntien ja kuntayhtymien käyttöta-

4 louden pitämiseksi vakaana tarvitaan tiukan menokurin ja veronkorotusten lisäksi muita toimenpiteitä. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Myös maan hallitus on herännyt kuntien ahdinkoon. Kuitenkin hallituksen viime vuoden elokuun budjettiriihen yhteydessä asettama tavoite vähentää kuntien tehtäviä ja noin miljardilla vuoden 2017 muutoin ennakoidusta tasosta näyttää tällä hetkellä epärealistiselta. Tähän mennessä ministeriöille tehtyjen kyselyjen anti ehdotuksista karsittaviksi tehtäviksi on jäänyt varsin laihaksi. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 %. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 %:iin kuten myös ensi vuonna. Vuonna 2015 kuntien palkkasumman kaikkinensa arvioidaan kasvavan 1,7 %. Vaatimaton talouskasvu tulee väistämättä näkymään heikkona verotulojen kertyminä tulevina vuosina. Vuonna 2013 kuntien verotilitykset kasvoivat poikkeuksellisista, lähinnä kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista johtuen keskimäärin peräti 6,8 %:lla. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen, vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta 131 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 %, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 4 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisöverotuoton ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna peräti 6,0 % ja ensi vuonnakin 5,8 %. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Jakoosuuden pienentyminen tuntuisi erityisen raskaasti niissä kunnissa, joissa on merkittäviä yhteisöveron maksajia. Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 1,7 % vuonna Väestökehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan sekä Miehikkälän että Virolahden kuntien väestökehitys on seuraavina vuosikymmeninä tasaisesti aleneva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Virolahden väkiluku on 3411 ja Miehikkälän tasan 2000 henkilöä. Vuonna 2020 Miehikkälän väkiluku on ennusteen mukaan 1851 ja Virolahden Tilastokeskuksen mukaan Miehikkälän väestö jakautui ikärakenteen mukaisesti seuraavasti vuonna 2013: 0 14-vuotiaiden osuus väestöstä oli 11,9 %, vuotiaiden osuus väestöstä 57,2 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 31,0 %. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli ,6 %. Tilastokeskuksen mukaan Virolahden väestön ikärakenne muodostui vuonna 2013 seuraavasti: 0 14-vuotiaiden osuus väestöstä oli 13,8 %, vuotiaiden osuus 60,3 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 25,9 %. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli ,6 %. 3

5 Työllisyystilanne alueellisesti ja omassa kunnassa Syyskuun lopun tilanteessa työttömien työnhakijoiden määrä oli lisääntynyt Kymenlaaksossa 9,5 % vuoden takaisesta Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Kaakkois- Suomessa oli työttömiä työnhakijoita yhteensä Koko maassa työhallinnon työnvälitystilaston mukaisia työttömiä oli syyskuun lopussa 10,4 % enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömyys on kasvanut lähes kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa. Nuorten työttömien määrä on kasvanut 16,7 % vuodentakaisesta. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kokonaistyöttömyyttä nopeammin. Kaakkois-Suomessa vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli syyskuun lopussa yli henkilöä, 13,5 % vuodentakaista enemmän. Lisäys on Kaakkois-Suomessa kuitenkin pienempi kuin kokomaan keskiarvo, joka on yli 20 %. Työttömyyden kasvu kohdistuu eniten palvelualoille, erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä myyntityöhön. Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt Kotka-Haminan ja Kouvolan seudulla, mutta pienentynyt Etelä-Karjalan alueella. Kotka-Haminan seudulla avoimia työpaikkoja oli syyskuun lopussa 504, jossa kasvua vuodentakaiseen oli 27,9%. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Miehikkälässä ja Virolahdella työttömyysaste oli syyskuun lopun tilanteessa selkeästi alhaisin Kaakkois-Suomessa. Virolahdella työttömyysaste oli 10,1 % ja Miehikkälässä 10,6 %. Kotka-Haminan seutukunnalla työttömyysaste oli yhteensä 15,6 %, jota kasvatti Kotkan 17,3 %:n työttömyysaste. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli ELY-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan 12,0 % työvoimasta. Elinkeinotoiminnan kehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Kaakkois-Suomen elinkeinorakenne on viime vuosina ollut muutosten kourissa. Alueella on panostettu etenkin kauppaan ja matkailuun. Myös teollisuus on tehnyt uusia investointeja ja avauksia. Kesällä 2014 tehdyn EK:n kyselyn mukaan suhdannetilanne Kaakkois-Suomessa teollisuudessa ja rakentamisessa on edelleen tavanomaista heikompi. Odotukset eivät lupaile parempaa, vaan suhdanteiden arvioitiin heikentyvän hieman lähikuukausina. Luvut ovat lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Palvelualojen osalta näkymät ovat hieman valtakunnallista tilannetta valoisampia. Viimeisimmän Pk-yritysbarometrin mukaan Kaakkois-Suomessa suhdannenäkymiä kuvaavat luvut ovat hieman keskimääräistä heikommat. Kuntien ja valtion talousvaikeudet näkyvät myös Kaakkois-Suomessa. Julkisella sektorilla on käyty YT-kierroksia ja lomautettu henkilöstöä. Logistiikka-alan tilanne näyttäytyy hieman heikompana kuin aikaisemmin. Lähitulevaisuudessa Venäjän talouspakotteiden arvellaan koskettavan erityisesti logistiikka-alaa. Alkuvuoden aikana rajanylityksiä on ollut 7 % vähemmän ennätysvuoteen 2013 verrattuna. Itärajan liikennettä ovat hillinneet Venäjän talouskasvun hidastuminen, heikko ruplan kurssi ja Ukrainan kiristynyt tilanne. Venäläisturistien heikentynyt ostovoima on vähentänyt erityisesti ostosmatkailua. Tämä näkyy paitsi matkailuvirtojen ja tax free -ostosten vähenemisenä, myös investointien jäädyttämisenä. Aikaisemmat (lähinnä ruplan kurssista johtuneet notkahdukset) ovat jääneet suhteellisen lyhyiksi, mutta meneillään olevan kriisin suunnan ennustaminen on vaikeaa. Alkutuotanto on edelleen tärkeä elinkeino alueella. Selviä kasvunäkymiä ei ole lähitulevaisuudessa, mutta pidemmällä tähtäyksellä alueen tuotannolla on mahdollisuuksia mm. Venäjän lähialueen markkinoilla sekä lähi- ja luomuruokatuotannossa. Rakennusalan suhdannenäkymät ovat viime aikoina heikentyneet Kaakkois-Suomessa. Kuitenkin Vaalimaalla rakennusalan näkymät ovat kaupanalan ja moottoritien rakennushankkeiden myötä keskimääräistä valoisammat. Googlen investoinnin toivotaan piristävän ICT-alaa. Peliala on kasvanut melko nopeasti etenkin Kymenlaaksossa. Myös lääketeollisuus on jo saanut jalansijaa Etelä-Karjalassa. Terveysturismista toivottiin uutta liiketoimintaa, mutta tu- 4

6 lokset ovat jääneet selvästi odotuksista.. Tulevaisuudessa energia- ja ympäristöala voi nousta merkittäväksi työllistäjäksi. Vuonna 2018 valmistuva Vaalimaa Hamina-moottoritie muodostaa moottoritieosuuden Vaalimaalta aina Helsinkiin ja Turkuun saakka. Venäjällä suunnitteilla oleva Pietari Torfjanovkamoottoritie lisää entisestään Vaalimaan rajanylitysliikennettä ja Venäläisten matkailijoiden määrää. Rakenteilla ja suunnitteilla olevien kauppakeskuksen ja muiden vireillä olevien hankkeiden odotetaan tuovan Vaalimaalle lähivuosina noin uutta työpaikkaa. Vaalimaan alueen kehityksen ja uusien työpaikkojen odotetaan vaikuttavan positiivisesti Virolahden kunnan työllisyys- ja väestökehitykseen ja siten alueen elinvoimaisuuteen. Suunnittelukaudelle ajoittuvat alueelliset ja oman kunnan kehittämishankkeet Virolahden kunnan tulevan suunnittelukauden investointiohjelma on erittäin raskas. Bruttoinvestoinnit tarkastelujaksolla ovat yhteensä 10,5 milj. ja nettoinvestoinnit 10,2 milj.. Suunnittelukauden suurin yksittäinen investointi on Villinrannan palvelukeskuksen yhteyteen kaavailtu tehostetun palveluasumisen yksikkö (2,5 milj. ), jonka rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna Suunnittelukauden muita suuria investointeja ovat Vaalimaan alueen kehittäminen sekä Hurpun matkailualueen infran rakentaminen. Talousarvio 2015, taloussuunnitelma Kunnanhallitus on kokouksessaan antanut talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaisesti palkkoihin on laskettu 1,8 %:in korotus ja palvelujen ostoihin välttämätön, palvelusopimusten mukainen korotus tai enintään 2,0 %:in korotus. Muut toimintamenot arvioidaan kuluvan vuoden budjetin mukaisesti. Palkkamenoperusteiset sivukulut on laskettu Kevan ja viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti käyttäen 22,12 %:a. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut on laskettu Kuntien eläkevakuutuksen budjetointiohjeen mukaisesti ja ne on kaikkien toimialojen osalta kohdistettu yleishallintoon. Näitä menoja ei ole sisällytetty kuntien kesken jaettaviin toimintakustannuksiin. Talousarvioasetelma, toiminnalliset tavoitteet ja määrärahojen sitovuustaso Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviossa vertailutietoina esitetään vuoden 2013 tilinpäätöksen luvut sekä vuoden 2014 talousarvio. Vuoden 2014 vertailutiedoissa eivät näy lisätalousarvioon kirjatut luvut. Talousarvion luvut sisältävät budjetoidut sisäiset vyörytykset, kuten vuoden 2014 talousarviossa. Vyörytettävät sisäiset erät sisältävät ennalta sovituilla perusteilla lasketut sisäiset vuokrat sekä sisäiset talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon nettomenot jaetaan kuntien kesken edellisen vuoden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuudet näistä kustannuksista vyörytetään kunnan sisällä. Taloushallinnon kustannukset on jaettu kirjanpidon eri kustannuspaikoille niille vuonna 2013 kirjattujen ostolaskujen lukumäärien suhteessa. Henkilöstöhallinnon kustannukset on vastaavasti kohdistettu eri kustannuspaikoille vuoden 2013 palkkahallinnon kustannuspaikkojen osoittamien henkilömäärien suhteessa siten, että ne on muutettu henkilötyövuosiksi. Henkilöstöhallinnon vyörytettävästä määrästä on ensin vähennetty arvioitu työkustannus kokouspalkkioiden maksusta, joka on kohdistettu suoraan kustannuspaikoille. Isäntäkuntamallin aiheuttamien haasteiden vuoksi sisäistä laskentaa kehitettiin 2012 tilinpäätöksestä alkaen siten, että isäntäkunnan toiselle kunnalle järjestämän palvelun vyörytysperusteet on noudettu isäntäkunnan kirjanpidosta ja palkanlaskennasta (kustannuspaikan tosite- ja henkilöstömäärät). 5

7 Sisäiset vuokrat (sis. sähkö- ja lämmityskustannukset ym.) on kohdistettu kustannuspakoille käytettyjen tilojen neliöiden mukaan. Sisäisten erien kirjaukset tehdään tilikauden lopussa, ennen tilinpäätöstä. Toimielinten määrärahojen lisäksi talousarviossa esitetään määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet siitä, mitä määrärahoilla tilivuoden aikana on tarkoitus saada aikaan. Talousarvion määrärahat on varattu sadan euron tarkkuudella. Valtuusto hyväksyy esitetyt tavoitteet ja määrärahat toimielin (lautakunta)-tasolla niin, että toimintatulojen ja menojen nettomäärä on sitova. Toimielimiä / lautakuntia sitovat katteet on esitetty yhteenvetona omassa kappaleessaan. Investointien osalta sitovuustaso on määritelty hankekohtaisesti arvioiduksi nettomäärärahaksi. Taloussuunnitelma Verotulot 2015 Taloussuunnitelmia vuosille 2016 ja 2017 ei ole budjetoitu erikseen, vaan niiden toimintatulot ja -menot on arvioitu alustavasti olevan samat kuin vuonna Investointiohjelma on laadittu vuosittain koko suunnitelmakaudelle Virolahden kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Virolahden veroprosentit: Kunnallisvero-% 20,0 20,0 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 1,10 1,10 Vakituisen asunnon kv. 0,45 0,45 Muun rakennuksen kv. 1,05 1,05 Voimalaitoksen kv. 2,80 2,80 Yleishyöd.yht.kv. 0,00 0,00 Virolahden kokonaisverotulokertymä kasvaa Kuntaliiton ennusteen mukaan ensi vuonna noin 2,9 % Kuntaliiton vuoden takaiseen kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Kunnallisverokertymä kasvaa arvion mukaan 0,9 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Yhteisöverojen tuoton Kuntaliitto ennustaa puolestaan kasvavan 22,5 %. Kiinteistöverojen kertymän arvioidaan kasvavan 4,8 %. Vuoden 2014 viimeiseen verotuloennusteeseen ja talousarviomuutokset sisältävään budjettiin verrattuna verotulot kuitenkin pienentyisivät ensi vuonna keskimäärin 0,2 % ( ). Vuosille budjetoitujen verojen vertailutaulukko: TA 2014 TA 2015 Muutos % Kunnallisvero ,9 Yhteisövero ,5 Kiinteistövero ,8 Yhteensä ,9 6

8 Valtionosuudet 2015 Valtionosuudet on varattu talousarvioon Kuntaliiton syyskuussa tekemien laskelmien mukaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien ennustetaan pienentyvän noin 4,2 % vuoden 2014 talousarvioon nähden ja olevan noin 9,0 M. Edelliseen sisältyvän verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen ennustetaan kasvavan 15,7 % ja olevan 2,3 M. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien (sisältää kunnan rahoitusosuuden) on talousarviossa ennakoitu kasvavan euroa, mutta Kuntaliitto ei ole tehnyt ennustelaskelmia ja kyseessä on vuoden 2014 valtionosuuspäätöksen ja ensi vuodelle ennakoitujen muutosten perusteella tehty arvio. Lopulliset valtionosuudet tarkentuvat vasta vuoden vaihteessa kunnalle toimitettavien vuoden 2015 valtionosuuspäätöksien myötä. Kaiken kaikkiaan valtionosuudet pienentyisivät talousarvion mukaan kuluvan vuoden talousarvioon nähden noin euroa (-3,6 %). Vuoden 2014 Valtiovarainministeriön maksatuspäätökseen nähden ensi vuonna valtionosuudet pienentyisivät noin eurolla (-4,0 %). Käyttötalous, tuloslaskelma Talousarvion käyttötalousosaan merkityt toimintatulot ovat 2,6 % suuremmat verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintamenot on arvioitu 0,9 % suuremmiksi kuin kuluvana vuonna. Näillä toimintatuloilla ja -menoilla toimintakate heikkenee 0,1 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Tuloslaskelman budjetoitu vuosikate ennen poistoja on alijäämäinen ja poistojen jälkeen tilikauden tulos on alijäämäinen. Rahoituslaskelma ja lainamäärä Talousarvion investointiosaan on vuodelle 2015 merkitty investointimenoja (nettomenot). Näiden investointimenojen kattamiseen tarvitaan tulorahoituksen lisäksi lainaa. Rahoituslaskelmaosaan on investointimenoja varten merkitty talousarviolainaa Lähteet: Kaakkois-Suomen Ely- Keskus, Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014, Kuntatalous 3/14, /Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014.pdf Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018, Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset 2013, Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014, Valtionvarainministeriö, taloudellinen katsaus syksy 2014, Kuntien väkilukuja: Tilastokeskuksen väestöennuste: +%2D+2040&path=../Database/StatFin/vrm/vaenn/&lang=3&multilang=fi 7

9 1.2 Kunnanjohtajan katsaus Niin eurotalouden kuin maailmantaloudenkin heikko kehitys heijastuu vahvasti viennistä riippuvaiseen Suomeen. Kaakonkulmalla talouden näkymiä synkistää ennen muuta Venäjän ja länsimaiden poliittisten suhteiden kiristyminen ja siitä seurannut pakotteiden ja vastapakotteiden asettaminen sekä ruplan kurssin heikkeneminen. Virolahdella kehitys on näkynyt ennen muuta venäläismatkailijoihin tukeutuvien yritysten liikevaihdon supistumisena sekä lisääntyneenä työttömyytenä. Venäjän taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta huolimatta Vaalimaan alueen yritystonttien kysyntä on jatkunut vilkkaana. Vuoden 2014 aikana kunta on tehnyt aluetta koskien useita vuokra- ja ostooptiosopimusta, joiden realisoituminen merkitsee jo käynnistyneiden hankkeiden lisäksi lähivuosina rajan pinnassa yli kerrosalaneliömetrin rakennustöitä. Vaalimaa Shopping Center Oy:n kokonaispinta-alaltaan kerrosneliömetrin suuruisen kauppakeskus-, spa-hotelli- ja kasinokiinteistön rakennustyöt käynnistyivät Vaalimaalla tammikuussa Syyskuun lopulla Raha-automaattiyhdistys päätti aikatauluongelmiin vedoten vetäytyä kasinoyhteistyöstä VSC Oy:n kanssa. Tämän seurauksena VSC Oy joutuu muuttamaan kiinteistön tilankäyttösuunnitelmia, luvittamaan hankeen uudelleen sekä kilpailuttamaan rakennusurakan toistamiseen. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että rakennustyöt niin sanotulla Länsikeskuksen tontilla keskeytyvät talven ajaksi jatkuakseen jälleen lumien lähdettyä. Vaalimaan lisäksi mittavaa rakentamista on näköpiirissä myös Vaahterikon teollisuusalueella. Haninan Energia Oy julkisti marraskuun lopulla päätöksensä rakentaa Virolahdelle 10 GWh:n tehoisen biokaasulaitoksen. Vaahterikon kankaalle nousevan laitoksen kustannusarvio on liki viisi miljoonaa euroa ja tuotantovalmis sen on määrä olla vuoden 2015 lopulla. +++ Virolahden kunnan talouteen alueen elinkeinopoliittinen viriliteetti vaikuttaa kaksijakoisesti. Kasvun edellytysten luominen lisää välittömästi ennen muuta kunnan investointimenoja, mutta kunnan tuloja näköpiirissä oleva kehitys kasvattaa suurelta osin vasta vuoden tai parin kuluttua. Ennusteen mukaan Virolahden kunnan verotulot kasvavat ennen muuta hyvän yhteisöverokertymän ansiosta ensi vuonna 2,9, prosentilla vajaaseen 10,9 miljoonaan euroon. Kunnan saamat valtionosuudet sen sijaan supistuvat valtionosuusuudistuksen ja väestön vähenemisen johdosta noin 3,6 prosentilla 8,4 miljoonaan euroon. Toimintatuottojen arvioidaan olevan ensi vuonna ilman satunnaiseriä runsaat 9,1 miljoonaa euroa, missä on lisäystä vuoden 2014 talousarvioon verrattuna noin 2,6 prosenttia. Vuoden 2014 talousarvioon verrattuna nettomenojen arvioidaan supistuvan sosiaali- ja terveystoimessa 3,0 prosenttia, mutta kasvavan sivistystoimessa 8,0 ja teknisessä toimessa 3,4 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen myönteistä kehitystä selittää isolta osalta erikoissairaanhoidon laskutuksen pieneneminen. Sivistystoimessa nettomenojen kasvun taustalla puolestaan on muun muassa valtion toimista johtuva joukkoliikennekulujen raju kasvu sekä lukio-opetuksen nousseet menot. Teknisessä toimessa nettomenojen kasvua selittää ennen muuta elinkeinohankkeiden toteuttamisen edellyttämä lisäresurssointi. Edellä esitettyjen parametrien pohjalta Virolahden kunnan vuosikatteen ennakoidaan olevan ensi vuonna liki euroa miinuksella ja tilikauden tuloksen osoittavan ennen satunnaiseriä reilun 1,1 miljoonan euron alijäämää. Virolahdella Osmo Havuaho, kunnanjohtaja 8

10 1.3 Virolahti-strategia Virolahti-strategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Päätöksessään valtuusto edellytti, että strategian toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja strategiaa päivitetään aina vuodella eteenpäin talousarvion valmisteluprosessiin liittyen. Virolahti-strategian päivittäminen vuosille käynnistettiin pidetyssä valtuustoseminaarissa. Sen jälkeen strategian valmistelu jatkui virkamiestyönä. Valtuusto hyväksyi prosessin tuloksena syntyneen Virolahti-strategian kokouksessaan Palvelustrategian tarkoitus Palvelustrategian laatimisessa on kysymys kunnan palvelujen saatavuuden turvaamisessa pidemmällä, yli valtuustokauden yltävällä aikavälillä. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten ja millä resursseilla kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten mukanaan tuomista haasteista. Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan kuntien tulisi laatia linjaukset palvelujen järjestämisestä noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Virolahti-strategian päivityksessä tarkastelujaksoksi on kuitenkin otettu vuodet Aikarajauksen perusteena on se, että yleisestä käytännöstä poiketen Virolahti-strategiassa pyritään mahdollisimman suureen konkreettisuuteen. Samoin valittua aikarajausta puoltaa se, että niin nykyisestä taloussuhdanteesta ja eurokriisistä kuin muun muassa Sote -uudistuksen avoimista kysymyksistäkin johtuen ennustaminen kymmenen vuoden päähän on mahdotonta. Viideksi vuodeksi tehtävää strategiaa päivitetään kuitenkin vuosittain Palvelustrategian lähtökohdat Virolahden kunnan menestystekijät ja mahdollisuudet Virolahden kunnan menestystekijöitä ja mahdollisuuksia analysoitiin 18. tammikuuta 2012 pidetyssä valtuustoseminaarissa tehdyssä ryhmätyössä. Samassa yhteydessä arvioitiin myös kunnan kehittämiseen vaikuttavia haasteita ja uhkia. Aiheesta ryhmätöinä tehdyissä SWOT -analyyseissä keskeisimmiksi menestystekijöiksi ja mahdollisuuksiksi nousivat: - kunnan sijainti rajan läheisyydessä E18-kasvukäytävällä (ryhmätöissä lll/iii mainintaa) - yksimielisyys kunnallisessa päätöksenteossa (lll) - työpaikkaomavaraisuus (lll) - infra: hyvät maantieliikenneyhteydet, vesi- ja viemäriverkosto, maakaasu (ll) - tonttitarjonta: Pajulahti ja Klamila (ll) - kiviteollisuus (l) - Kaakon kaksikko -yhteistyö (l) - kalankasvatus ja -jalostus (l) - rajanylitysliikennettä palvelevan yritystoiminnan kehittyminen (lll) - tuulivoima- ja biokaasulaitoshankkeet (lll) - luontomatkailun kehittyminen (lll) - moottoritiehankkeen toteutuminen (ll) - viisumivapaus (l)

11 Suurimpina haasteina ja uhkina valtuutetut puolestaan pitivät seuraavia seikkoja: - epäedullinen ikärakenne ja väestön väheneminen (ll) - infra: huonot tietoliikenneyhteydet, heikkokuntoiset paikallistiet (ll) - riippuvuus rajanylitysliikenteen sujuvuudesta (l) - velan määrä (l) - henkilöstön saatavuus (l) - laitoshoidon purku (l) - maahanmuuttajien kouluttaminen (l) - yksipuolinen elinkeinorakenne (l) - Kaakon kaksikko -yhteistyö (l) - valtion kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet (lll) - Venäjän poliittinen epävarmuus (l) - korkotason olennainen nousu (l) - erikoissairaanhoidon kustannukset (l) Tammikuussa 2012 tehtyä SWOT -analyysiä arvioitiin pidetyssä valtuustoseminaarissa. Tuossa yhteydessä valtuusto totesi analyysin pitävän edelleen paikkansa Toiminta-ajatus, arvot ja visio Virolahden kunnan palvelustrategian kuten minkä tahansa organisaation strategian perustana ovat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Toiminta-ajatuksessa kiteytyy Virolahden kunnan missio, sen olemassaolon perustarkoitus. Arvot puolestaan muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kunnan toiminnassa pidetään tärkeimpinä ja joista ei tingitä. Ja viimeiseltään visio on kuva realistisesti tavoiteltavissa olevasta tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision hahmottamisen kautta päästään strategiaan. Strategia kertoo kuinka toiminta-ajatuksen pohjalta, perusarvoja noudattaen edetään kohti visiota. Näin ollen strategia asettaa suuntaviivat ja kehykset, jotka ohjaavat operatiivista toimintaa ja prosesseja. Samoin strategia määrittää organisaation ydinosaamisen sekä sen kriittiset menestystekijät ja kilpailuedut. Toiminta-ajatus Virolahden kunta tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaasti hyvät peruspalvelut sekä turvallisen elämän puitteet viihtyisässä ympäristössä ja luo edellytyksiä yritystoiminnan monipuoliselle kehittämiselle alueen historiaa, luonnonvaroja, merta ja rajanylitysliikennettä hyödyntäen. Arvot Asukas- ja asiakaslähtöisyys: Kaikessa toiminnassa arvostetaan niin kunnan asukkaiden kuin asiakkaidenkin tarpeita ja tavoitteita. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee sekä asukkaille ja asiakkaille tarjottavia palveluja että organisaation sisäisiä palveluja. Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo: Kaiken toiminnan perustana on toisten ajatusten arvostaminen, eri mielipiteiden yhtäläinen kuunteleminen, ihmisten tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja hyvä kohtelu sekä erilaisuuden ymmärtäminen. Luovuus ja innovatiivisuus: Kaikessa toiminnassa pyritään edistämän uusien asioiden ja ideoiden tuottamista, nopeaa omaksumista ja käyttöönottoa. Kumppanuus ja yhteisöllisyys: Kunta toimii yhteistyöhakuisesti ja pyrkii aktiivisesti rakentamaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä avoimia yhteistyö- ja kumppanuussuhteita. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja 10

12 vaikuttavuutta pyritään koko ajan parantamaan. Kestävä kehitys: Kaikkea toimintaa arvioitaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon kestävän taloudenpidon rinnalla myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisessa olennaista on myös historiallisen ja kulttuurisen perinnön vaaliminen että monikulttuurisuuden kunnioittaminen. Visio Valtuustoseminaarissa 18. tammikuuta 2012 ryhmätöinä tehdyssä ja pidetyssä valtuustoseminaarissa edelleen ajankohtaiseksi arvioidussa SWOT-analyysissä Virolahden kunnan keskeisimpinä menestystekijöinä ja mahdollisuuksina pidettiin kunnan sijaintiin ja elinkeinotoiminnan kehittämispotentiaaliin liittyviä tekijöitä. Sloganiksi tuloksen voi kiteyttää vaikkapa seuraavasti: Virolahti antoisa ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla. Epiteetillä antoisa viitataan alueen vetovoimatekijöihin eli siihen, että Virolahdella on ainutlaatuista annettavaa niin asukkailleen kuin kunnassa toimiville yrityksillekin. Tasokkaan, luonnonläheisen asumisen (ml. vapaa-ajanasuminen) mahdollisuudet yleensä ja Virolahden merellisyys erityisesti ovat keskeisiä tekijöitä, puhutaanpa sitten kunnan sisäisestä ja ulkoisesta markkinoinnista tai vaikkapa matkailuelinkeinojen kehittämisestä. Monimuotoisen, puhtaan luonnon ja omintakeisen rikkaan historian varaan elinkeinopolitiikkaa rakennetaan useimmissa, josko ei kaikissakin Virolahden kaltaisissa maalaiskunnissa. Vertaistensa joukossa Virolahdella on kuitenkin elinkeinotoimen katsannosta yksi ylivertainen kilpailuetu: Vaalimaan rajanylityspaikka. Virolahden kunnan kannalta rajanylityspaikan merkitys on jo sinällään erittäin suuri. Rajavartiosto ja tulli työllistävät Virolahdella runsaat 300 henkilöä, mikä kunnan koko ammatissa toimivan väestön määrään (1.518 henkeä ) suhteutettuna vastaa liki 20 prosentin osuutta. Välittömän merkityksen lisäksi Vaalimaan rajanylityspaikalla on elinkeinotoimen kannalta myös valtava välillinen merkitys. Vuonna 2013 Vaalimaalla kirjattiin lähes 3,6 miljoonaa rajanylitystä. Vuoden 2014 aikana rajanylitysliikenne on kaikilla itärajan rajanylityspaikoilla vähentynyt, mutta esimerkiksi kaikki viranomaistahot ennakoivat liikennemäärien kääntyvän notkahduksen jälkeen uuteen kasvuun. Se avaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kehittämiseen: niin sanotulla Länsikeskuksen tontilla käynnistyi tammikuussa 2014 mittavan, kaikkiaan noin kerrosneliömetrin kauppakeskus- ja spahotellikompleksin rakentaminen ja alueella on vireillä myös muita isoja kaupallisen rakentamisen hankkeita: Apollo-Rakenne Oy kerrosneliömetriä, East Gate Development Koy kerrosneliömetriä, Domfinland Oy kerrosneliömetriä ja Omos Oy kerrosneliömetriä. Kaikkiaan Vaalimaan alueelle on näillä näkymin syntymässä tarkastelujakson aikana uutta kaupallisten- ja palvelualojen työpaikkaa. Vaalimaan lisäksi paljon potentiaalia matkailutoimen kehittämiseen liittyy myös muun muassa Klamilan sataman sekä Hurpun alueisiin. Vaalimaata lukuun ottamatta matkailutoimen kokonaisuuteen ei tässä yhteydessä kuitenkaan paneuduta tarkemmin, sillä Virolahden kunnan kulttuuri- ja matkailutoimen osalta on laadittu oma erillinen strategiansa. Elinkeinotoimen muiden osa-alueiden suhteen suurimmat odotukset bioenergian hyödyntämiseen. Marraskuussa 2014 Haminan Energia Oy päätti biokaasulaitoksen rakentamisesta Vaahterikon-Oravakorven alueelle. Hankkeen kustannusarvio on lähes viisi miljoonaa eu- 11

13 roa ja biokaasulaitoksen tuotannon on määrä käynnistyä loppuvuodesta Tuulivoimarakentamisen osalta niin Vaahterikon-Oravakorven alueen kuin Harvajanniemenkin alueen hankkeet ovat puolustusvoimien kielteisen kannan vuoksi vastatuulessa. Niiden toteutuminen ainakaan lähivuosien kuluessa on varsin epävarmaa. Perinteisistä elinkeinoista maa- ja metsätalouden, kalankasvatuksen sekä kiviteollisuuden suhteellinen merkitys vähenee muiden toimialojen kehittyessä. Niiden absoluuttinen rooli pysyy kuitenkin edelleen huomattavana. On selvää, että edellä visioitujen hankkeiden toteutuminen merkitsee satojen uusien työpaikkojen syntymistä. Se puolestaan asettaa omia haasteita muun muassa riittävän asuntoja tonttitarjonnan varmistamiselle sekä kunnallisten palvelujen kehittämiselle. Ensin mainitun asiakokonaisuuden kannalta merellinen, lähellä Virojoen taajaman palveluja oleva Pajulahden asuntoalue sekä Lapinvuoren vuokrarivitalokohteen suunnittelun käynnistyminen ovat ensimmäisiä vastauksia isoon haasteeseen Kunnallisten palvelujen kehittämisessä lähiajan suurin yksittäinen kysymys on vastata kasvavaan vanhusten palveluasumisen tarpeeseen. Hankkeen suunnittelu on käynnistetty syksyllä 2014 ja investointiohjelmassa sen toteuttaminen on ajoitettu vuosille Kaikille sektoreille ja kaikelle palvelutuotannolle yhteisen kehittämishaasteen asettaa nopeasti kasvava venäjää äidinkielenään puhuvien kuntalaisten määrä. Tämä edellyttää myös erityisen huomion kiinnittämistä maahanmuuttajien kotouttamiseen paikkakunnalle. Kotouttamista toteutetaan yhteistyössä seudullisten maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Näin avattuna sloganista voidaan johtaa Virolahden kunnan visio 2019: Virolahti on vireä, kasvava ja kansainvälistyvä rajakunta. Se tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä hyvät palvelut ja houkuttelee alueelle koko ajan uutta yritystoimintaa Nykytila, skenaario ja tavoitetila 2019 Visio on konkretisoitavissa selkeästi mitattavissa olevaksi tavoitetilaksi Virolahdesta vuonna Asetettuja tavoitteita on syytä suhteuttaa niin nykytilaan kuin historiatietoihin perustuviin skenaarioihinkin, jotta tuonnempana voidaan arvioida tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Seuraavassa tarkastelun kohteeksi on otettu muutamia selkeästi mitattavissa olevia, vision toteutumiseen olennaisesti liittyviä tekijöitä. 12

14 Toiminnalliset tavoitteet Väestöennuste Väestön kielijakauma Elinkeinoelämän rakenne Mittarit Ennuste I Ennuste II Tavoite 2019 Ikärakenne : 0 19 v v v 471 yli 75 v 419 yht Suomi 3232 (94,1%) Venäjä 155 (4,5 %) Muut 48 (1, 4 %) Yht Tilastokesk:n enn (2010): : Yritysten määrä 221 Työpaikkojen määrä 1365; alkutuotanto 179 jalostus 268 palvelut 899 tuntem. toimiala 19 Tilastokesk:n enn 2020 (2010): Virolahden kunta: (+300/8,7%/2013) Suomi 3382 (90,5%) Venäjä 255 (6,8%) Muut 98 (2,7%) Yht Tavoite 2019: Yritysten määrä 285 Työpaikkojen määrä 2400; alkutuotanto 150 jalostus 290 palvelut 1940 tuntematon toimiala Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Tavoitetilaa kohti pyrittäessä tarvitaan konkreettisia osatavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Palvelustrategian näkökulmasta kokonaisuutta on silloin aiheellista tarkastella erikseen resurssien eli kuntatalouden ja tuotosten eli kunnallisten palvelujen näkökulmasta. Palvelutuotannon osalta on syytä tarkastella edelleen erikseen niitä seikkoja, joilla edistetään tavoitetilan saavuttamista ja niitä tekijöitä, joilla vastataan palvelukysynnän muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin Kunnan talous Valtuuston kesäkuussa 2012 hyväksymässä strategiassa Virolahden kunnan taloudenpidossa tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nouseva trendi niin, että tarkastelujakson lopussa vuosikate on 1,5 miljoonan euron tasoa. Tavoite on haasteellinen, eikä siihen ylletä tarkastelujaksolla ilman merkittäviä kertaeriä. Keinoja kestävän talousperustan saavuttamiseksi ovat tiukan menokurin lisäksi aktiivinen elinkeino- ja asuntopolitiikka sekä tonttitarjonnan monipuolistaminen. Elinkeinopoliittiset keskeiset hankkeet on lueteltu elinkeinotoimen kohdalla. 13

15 Elinkeinopoliittisen aktiivisuuden ja tiukan menokurin lisäksi taloudenpidolle asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös rakenteellisia muutoksia palvelutuotannossa. Ilman niitä näköpiirissä on kuntatalouden kriisiytyminen. Rakenteellisten muutosten edellytyksenä on kuitenkin se, että Kaakon kaksikko -yhteistyötä Miehikkälän kunnan kanssa onnistutaan syventämään tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnallisveroprosentin korottamisesta pyritään mahdollisuuksien mukaan pidättäytymään. Kiinteistöverotuksessa sekä taksoissa tavoitetasona on olla maakunnan keskiarvon tuntumassa. Valtionosuuksien osalta palvelustrategiaa laadittaessa lähtökohtaolettamuksena on, että vuonna 2015 ne ovat valtiovarainministeriön ennakoimat 8,4 miljoonaa euroa (- 3,6 %). Oletuksena on, että valtionosuusleikkaukset jatkuvat myös tulevina vuosina. Virolahdella valtionosuuksien ennakoidaan myönteisen väestökehityksen ansiosta säilyvän tarkastelujaksolla vuoden 2015 tasolla. Vaalimaan myönteisen kehityksen edellytysten luominen edellyttää kunnalta mittavia investointeja infrastruktuuriin. Lyhyellä aikavälillä se merkitsee lisävelan ottamista Kunnalliset palvelut Strategiset toimenpiteet palvelutoiminnassa on esitelty toimialojen kohdalla. 14

16 1.4 Toiminnan organisointi Virolahden kansalaiskunta Virolahden kunnan hallinnosta vastaa Virolahden kunnanvaltuusto ja hallitus. Virolahden kansalaiskunta keskittyy sille lain mukaan kuuluviin hallintotehtäviin ja edunvalvontaan, kunnan elinvoiman edistämiseen ja palvelutuotannon kokonaisohjaukseen. Kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelyistä säädetään Kaakon kaksikon hallintosäännössä. Lisäksi toimintaa ohjaavat seuraavat johtosäännöt ja ohjeet: valtuusto työjärjestys luottamushenkilöiden palkkiosääntö sisäisen valvonnan ohje konserniohje hankintaohje laskutus- ja perintäohje tiedonhallinnan toimintasääntö tietoturvaohjeet henkilöstöpoliittiset ohjeet Isäntäkuntamalli Kaakon kaksikossa Virolahden ja Miehikkälän kunnat ovat organisoineet yhteisen palvelutoiminnan ns. isäntäkuntamallilla valtuustojen hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sopimusta on päivitetty Sopimuksen mukaan Miehikkälän kunta järjestää yhteisen palvelualueen sosiaali- ja terveyspalvelut Virolahden kunta järjestää alueen sivistys- ja teknisen toimen palvelut sekä ns. tukipalvelut molemmille kunnille. Alueen ympäristönsuojelu- ja maaseutupalveluita hallinnoi Haminan kaupunki ja pelastustoimesta vastaa Kotkan kaupunki. Elinkeinopalveluita tuottaa Cursor Oy. Talousarvion budjetointi Kaakon kaksikossa Talousarvion käyttötalousosassa kunnan omat toiminnot ovat yleishallinnossa ja yhteiset toimialoittain niin, että järjestävä kunta budjetoi toimialan kaikki tulot ja menot. Tuloihin sisältyy toisen kunnan osuus nettomenoista. Toimialojen välisissä kustannuksissa jakoperusteena käytetään kuntien asukaslukuja, milloin helposti sovellettavaa muuta jakoperustetta ei ole. Tukipalveluiden (talous- ja henkilöstöhallinto, ruokapalvelut sekä tietohallinto) menot kohdistetaan Kaakon kaksikon kansalaiskunnille, muille toimialoille ja ulkopuolisille käyttäjille. 15

17 Organisaatiokaaviot Cursor Oy (elinkeinopalveluiden tuottaja) Miehikkälä KV KH Virolahti KV KH Sosiaali- ja terve yslau tak unta So siaali- ja terveystoim i Tekn inen ltk Rak enn usltk Sivis tysltk Tekninen toimi S ivistystoimi Tu kipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI VALTUUSTO VALTUUSTO PALVELUOHJAUS TYÖRYHMÄ TARKASTUS- LAUTAKUNTA KUNNAN- HALLITUS KUNNAN- HALLITUS TARKASTUS- LAUTAKUNTA KUNNAN- JOHTAJA HENKILÖSTÖ- JAOSTO KUNNAN- JOHTAJA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYS LTK SIVISTYS LTK TEKNINEN LTK RAKENNUS LTK HAMINAN YMPÄRISTÖ LTK 16 SOSIAALI JA TERVEYS PALVELUT Sosiaalija terveysjohtaja TEKNISET JA YMPÄRISTÖ PALVELUT Tekninen johtaja SIVISTYS PALVELUT Sivistystoimenjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi TUKI PALVELUT Hallintoja henkilöstöjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi

18 1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Talousarvion toteutumista seurataan kolmannes -vuosittain osavuosikatsauksilla. Henkilöstöraportoinnilla seurataan henkilöstön tilaa, osaamista ja toimenpiteitä työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Sisäistä valvontaa tulee edelleen kehittää mm. siten, että toimialoille annettavissa tilinpäätöksen valmisteluohjeissa edellytetään toimialojen valmistelevan kunnanhallitukselle omalta osaltaan selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja sisäisen valvonnan toteutumisesta. Kunnanhallitus nimesi keskuudestaan sisäisiksi luottamushenkilötarkastajiksi Lauri Heimalan ja Aira Paavolan. Valinnat on uudistettu kunnanhallituksessa , siten, että tarkastajat vv ovat Sisko Ukkola - Paronen ja Aira Paavola. Sisäisen tarkastuksen toimenpideohjelma tullaan suunnittelemaan kunnanjohtajan ja talouspäällikön valmistelemana. 1.6 Kuntakonserni Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy konserniohjeen. Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti yhtenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöillä (emoyhteisö) on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Virolahden kunnalla on konsernisuhteen nojalla määräämisvalta kohdeyhteisöissä, jotka täyttävät seuraavat ehdot: * kunnalla on enemmän, kuin puolet kohdeyhteisön kaikkien osakkaiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen tai siihen verrattavaan sääntöön tai muuhun sopimukseen; * kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin, kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu äänten enemmistö. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Kuntakonsernin tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt osaksi kunnan johtamista. Samalla tavoitteena on toteuttaa kunnan visio. Kunnanhallitus johtaa kuntakonsernia. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä antaa ohjeet kokouksissa kuntaa edustaville henkilöille kunnan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä. 17

19 2 TALOUSARVION SITOVUUSTASOT YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Sitovuus N/B Netto Määrärahat Tuloarviot Toimintakate N Tarkastuslautakunta Toimintakate N Kunnanvaltuusto Toimintakate N Kunnnanhalitus Toimintakate N Sosiaali- ja terv toimi Toimintakate N Sivistystoimi Toimintakate N Tekninen toimi Toimintakate N Rakennuslautakunta Toimintakate N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B 4 Muut rahoitustulot B 232 Korkomenot B 196 Muut rahoitusmenot B 1 Satunnaiset erät INVESTOINTIOSA Investoinnit yhteensä N* B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B Antolainasaamisten vähennykset B 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B Vaikutus maksuvalmiuteen 83 TALOUSARVION LOPPUSUMMA N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio Sitovuustaso käyttötalousosassa on toimielin siten, että toimintatulojen ja -menojen nettomäärä on sitova. *) Investointien osalta sitovuustaso on määritelty hankekohtaisesti arvioiduksi nettomäärärahaksi. Investointien osalta sitovuustasot on esitetty talousarvion investointiosassa sivulla

20 3 KÄYTTÖTALOUS KUNNAN TALOUSARVIOSSA 3.1 Kuntastrategian mukainen tavoitebudjetti (1000 ) TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht ,9 % 106,4 % 86,4 % 146,4 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,2 % 102,0 % 102,1 % 102,1 % TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja - kulut VUOSIKATE Poistot Tilikauden tulos Keskeiset vaikutukset Virolahden kunnan talouteen: Kumulatiivinen vuosikate Kertynyt ylijäämä tilinpäätöksessä 3942 Ennustettu tilikauden 2014 tulos Kumulatiivinen vaikutus kertyneeseen ylijäämään 6224 Tavoitebudjetin mukainen kertynyt ylijäämä taseessa Taustaoletukset strategian tavoitebudjetin lukuihin: Asukasluvun kehitys (lisäys, kumulatiiv.) Myyntivoitot Kiinteistöveron arvioitu kasvu 2016 alkaen (kiinteistöverojen tuoton tason nousu ilman veronkorotuksia). Kunnallis- ja kiinteistöveroihin ei ole budjetoitu tarkastelujaksolle korotuksia. 19

21 3.2 Yleishallinnon toimiala (10) Yleishallinto vastaa Virolahden kansalaiskunnan hyvän hallinnon toteuttamisesta, elinkeinoelämän edistämisestä, palvelutuotannon ohjauksesta, strategiatyöstä ja riskien hallinnasta sekä rakentavasta yhteistyöstä sidosryhmiin. Lisäksi Virolahden kunta vastaa Kaakon kaksikon yhteisistä tukipalveluista. Toimialajohtaja on kunnanjohtaja Osmo Havuaho Sitova toimielin Vastuullinen viranomainen 10 Keskusvaalilautakunta keskusvaalilautakunnan sihteeri Tulosalue 100 Vaalit 12 Tarkastuslautakunta JHTT- tilintarkastaja, BDO Oy Tulosalue 110 Tarkastustoimi 14 Kunnanvaltuusto kunnanjohtaja Tulosalue 120 Kunnanvaltuusto 16 Kunnanhallitus kunnanjohtaja Tulosalueet: Tulosalueen esimies: 130 Keskushallinto kunnanjohtaja 140 Maaseutupalvelut maaseutusihteeri (Hamina) 150 Maa- ja metsätilat kunnanjohtaja 160 Elinkeino- ja matkailutoimi kunnanjohtaja ja matkailusihteeri 170 Museotoiminta matkailusihteeri Kaakon kaksikon tukipalvelut: hallinto- ja henkilöstöjohtaja 200 Taloushallinto talouspäällikkö 220 Henkilöstöhallinto hallinto- ja henkilöstöjohtaja 250 Ruokapalvelut ruokapalvelupäällikkö Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet K e s k u s v a a l i l a u t a k u n t a Keskusvaalilautakunnalle kuuluu vaalilain mukaiset viranomaistehtävät presidentin-, edus kunta-, europarlamentti- ja kuntavaaleissa kunnassa. Tarvittaessa lautakunta hoitaa myös kansanäänestykset. 100 Vaalit tulosalueen toimintatavoitteet Eduskuntavaalit Kriittinen menestystekijä on kuntalaisten äänestysaktiivisuus. Mittarit Tot TA2014 Tot.2014 TA2015 Äänestysaktiivisuus % vaalipiirin tasolla Vaalikustannukset /äänestäjä/netto ei vaaleja Eurovaaleissa 38,5 % ei vaaleja Eurovaalit 1,38 /äo. Eduskuntavaaleissa 39 % Eduskuntavaalit 1,45 /äö.

22 Tavoitetaulukko toimielintasolla 10 KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA Ulkoiset ja sisäiset erät Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ ,9 Palkat ja palkkiot ,6 Eläkemenot ,0 Muut sosiaalivakuutusmaksut ,0 Henkilöstömenot yhteensä ,8 Palvelujen ostot ,0 Aineet ja tarvikkeet ,0 Avustukset Muut toimintakulut ,7 Toimintakulut yht, ei henk men ,9 MENOT YHTEENSÄ ,3 NETTO ,9 12 T a r k a s t u s l a u t a k u n t a Kuntalain 9.luvun ja Kaakon kaksikon hallintosäännössä määrätyt hallinnon ja talouden tarkastustehtävät. 110 Tarkastustoimi tulosalueen toimintatavoitteet Työohjelman mukainen tilintarkastus kunnassa. Kriittinen menestystekijä on ammatillisen, suunnitelmallisen ja kustannustehokkaan tilintarkastuspalvelun tuottaminen Virolahden kunnalle BDO Oy:n palveluna. 12 TARKASTUSLTK. Ulkoiset ja sisäiset erät TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot ,0 Henkilöstömenot yhteensä ,0 Palvelujen ostot ,2 Aineet ja tarvikkeet ,0 Muut toimintakulut ,3 Toimintakulut yht, ei henk men ,6 MENOT YHTEENSÄ ,4 NETTO ,4 21

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018

JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 2016 2016 Kuva: Virolahden bunkkerimuseo, Virolahden kunnan kuva-arkisto 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 1 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELU Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Lemin kunnanhallitus Toukkalantie 2 54710 LEMr leminkunta@lemi.fi 16.5.2019 OIKAISUVAATIMUS Vaadin oikaisua Lemin kunnanhallituksen päätökseen 24.4.2019 48. Kunnanhallitus on päättänyt, että "Hankinta

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

MIEHIKKÄLÄN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1 MIEHIKKÄLÄN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA Hallintokunnat VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Laadintaohje käsitellään 24.8.2015 kokoontuvissa kunnanhallitusten kokouksissa.

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 Kaupunginhallitus 101 28.03.2019 Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 151/04.047/2019 KH 28.03.2019 101 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LIITE: Vuoden 2017 talousarvion muuttaminen Henkilöstön sivukulujen tarkennus: Konsernipalvelut Toimintatuotot 27 593 27 593 Toimintakulut 30 477-92 30 385 Toimintakate -2 884 92-2 792 Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 21.8.2017 TALOUSARVION 2018 SEKÄ VUOSIEN 2019 2020 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot