MIKESin toimintavuosi 2008 Metrologia kaupankäynnin tukena. EnviTori. uusi ympäristötiedon markkinapaikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKESin toimintavuosi 2008 Metrologia kaupankäynnin tukena. EnviTori. uusi ympäristötiedon markkinapaikka"

Transkriptio

1 M i t t a t e k n i i k a n k e s k u k s e n t i e d o t u s l e h t i EnviTori uusi ympäristötiedon markkinapaikka MIKESin toimintavuosi 2008 Metrologia kaupankäynnin tukena

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Sisältö pääkirjoitus: Metrologia kaupankäynnin tukipilari... 3 MIKESin toimintavuosi Suurjännitetekniikka osaksi MIKESiä... 8 Puolueettomuus sinetöitiin akkreditoinnilla...10 EnviTori uusi ympäristötiedon markkinapaikka...12 Tuore väitöstyö pureutuu virtaussuureiden primaarinormaaleihin...14 Metrologia kaupankäynnin tukena...16 uutiset...18 nimityksiä Päätoimittaja: Milla Kaukonen Toimitus: Milla Kaukonen / MIKES Irja Nurmi-Rättö / COCO Viestintä Oy Taitto: Piu Pau Design Oy Paino: Multiprint Oy Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) Puh: Fax: MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Metrologia kaupankäynnin tukipilari Kansainvälinen metrisopimus allekirjoitettiin 20. toukokuuta 134 vuotta sitten. Vuosipäivän kunniaksi maailman metrologialaitoksen BIPM:n johtaja Andrew Wallard on ottanut tavaksi antaa julistuksia mittaamisen keskeisistä aiheista. Viime vuoden metrologiateemana oli olympiavuoden kunniaksi mittaukset urheilussa, iskulauseena ei kisoja ilman mittauksia. Kuluvan vuoden aiheeksi professori Wallard on nostanut mittaukset kaupankäynnissä, teemalla metrologia taloudellisen kehityksen tukipilari. Tämän vuoden teema palauttaa metrologian juurilleen. Aikanaan 1800-luvun loppupuolella kansainvälinen metrisopimus tehtiin mm. yhtenäistämään tavaroiden ostamisen ja myymisen käytäntöjä. Kaupankäynti alkoi sujua huomattavasti helpommin, kun sekä myyjä että ostaja käyttivät yhtenäisiä paino- ja tilavuusmittoja. Myös väärinkäytöksiä saatiin kuriin. Vähitellen metrisopimuksen piiriin ovat tulleet kaikki perussuureet ja kaupankäynti on monipuolistunut, joten on hyvä että metrologia palaa lähtökuoppiinsa. Noin 80 % maailman kaupasta on sellaista, johon liittyy erilaisten sopimusten, standardien ja lainsäädännön edellyttämiä mittauksia. EU-direktiiveistä noin 40 % sisältää mittaamiseen liittyviä vaatimuksia. Luotettavat mittaustulokset ovat sujuvan kaupankäynnin välttämätön tukipilari. Meistä jokainen on useita kertoja päivässä mittaamisen kanssa tekemisessä ja useimmat ostopäätöksemme perustuvat mittaustuloksiin. Me maksamme vedestä, lämmöstä, sähköstä, kaasusta, tavaranmäärästä jne. kulutuksen ja mittaustulosten perusteella. Jos esimerkiksi energian kulutusluvut ilmoitettaisiin kilowattien sijasta suoraan euroina, energian säästäminen saisi uutta vauhtia. Ennen kuin tähän päästään, mittaamisen on oltava aidosti luotettavaa. Yksittäisen kuluttajan on oltava varma, että hänen mittarinsa antaa riittävällä varmuudella oikean tuloksen ja hän maksaa sen, mitä on kuluttanut. Päästöoikeuksista käydään ankaraa kansainvälistä kauppaa. Tällä hetkellä kaupan perusteena ovat poltettavien ainesosien laskennalliset päästöt eivätkä piipuista ulostulevien haitta-aineiden määrät. Jotta päästöjä saadaan vähennetyksi, on niiden määrää voitava mitata luotettavasti. Kiinnostus tehokkaiden puhdistus- ja talteenottomenetelmien kehittämiseen varmasti kasvaa, kun puhdistustekniikoiden tehokkuudet voidaan osoittaa ja päästöjen vähentämisestä saadaan taloudellista hyötyä. Eurooppalaisen metrologiatutkimuksen aihealueet liittyvät kiinteästi myös kaupankäyntiin. Juuri nyt käynnistyvän artikla 169 alaisen tutkimusohjelman ensimmäisenä teemana on energiaan liittyvien mittausten luotettavuuden kehittäminen. Keskeisiä alueita ovat muun muassa biopolttoaineiden laatuominaisuuksiin, energiatehokkuuteen, energian siirtoon sekä aurinkoenergiaan ja polttokennoteknologiaan liittyvien mittausten kehittäminen. Eurooppalainen yhteisohjelma tukee myös kotimaisia energiaan ja ympäristöön liittyviä tutkimusohjelmia ja mahdollisesti lisääntyvää yritystoimintaa. Vuosi 2008 oli MIKESille verkostoitumisen ja alueellisen yhteistyön kehittämisen vuosi. Tämän vuoden keskeisenä haasteena on tuoda metrologia lähemmäksi arkipäivän elämää ja samalla toteuttaa professori Wallardin julistamaa teemaa. Ylijohtaja Timo Hirvi Keskeinen haasteemme on tuoda metrologia lähemmäs arkipäivän elämää. 3

4 Toimintavuosi 2008 MIKESin toimintavuosi MIKES on lisännyt vaikuttavuuttaan metrologian alalla verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuosi toi tullessaan myös mittaustekniikan kumppanuussopimuksen sekä osakkuuden Cleen Oy:ssä. Vuosi 2008 alkoi MIKESissä vauhdikkaasti. Alkuvuodesta vietettiin FI- NAS-päivää Messukeskuksessa. Helmikuussa oli vuorossa Metrologiapäivät, joka toimi kansallisena tiedotustilaisuutena metrologian tutkimuksesta, sovelluksista ja vaikutuksista eri mittausaloihin. Kansainvälisenä metrologiapäivänä avasimme mittatalon ovet kaikille mittaustieteestä ja urheilumittauksista kiinnostuneille. Vuoden aikana allekirjoitettiin sopimus mittaustekniikan alan yhteistyöstä, jossa mukana ovat MIKES, Oulun yliopisto ja Kajaanin kaupunki. Liityimme myös Cleen Oy:n osakkaaksi edistämään energia- ja ympäristöalan yritysten tutkimustoimintaa ja tutkimusyhteistyötä. Olem- me olleet mukana aktiivisesti Metrologian neuvottelukunnan toiminnassa myös muilla SHOK- ja OSKE-alueilla. MIKESin toimintaa on kolmen viime vuoden aikana ohjannut asiakaslähtöinen ja asiakasratkaisuihin perustuva palvelutuotanto. Tämä onnistunut toimintamalli näkyy myönteisesti MIKESin maksullisen palvelutoiminnan kehityksessä. MIKES on jatkanut edelleen toimintamalliensa ja menettelyjensä kehittämistä ja uudistanut organisaatiotaan. MIKES-metrologia MIKES-metrologia panostaa kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. VTT:n kvantroniikan ryhmän ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa käynnissä olevat tutkimushankkeet ovat laajentuneet EUrahoitteisiksi ERA-NET Plus -hankkeiksi. Kaikkiaan näitä EU-rahoitteisia hankkeita on vuoden 2008 aikana käynnistynyt 9. Tunnettuutemme lisääntyminen on laajentanut myös kotimaista yhteistyötä. MIKES liittyi osakkaaksi energia- ja ympäristöalan SHOKiin perustettuun Cleen Oy:öön ja solmi strategisen yhteistyö- ja kumppanuussopimuksen Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin kanssa. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on kehittää metrologia kansallisesti merkittäväksi tieteen ja teknologian alaksi. Kainuussa on jatkettu ja syvennetty yhteistyötä Measurepolisin kanssa. Metrologian yksikkö otti vuoden 2008 lopulla aiemmin TKK:lla sopimuspohjaisesti tuotetut suurjännitemetrologian palvelut itse hoidettavakseen. Toimintaa kehitetään nyt aiempaa kiinteämpänä osana MIKESin sähköryhmää. MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edellisvuoden tapaan yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen 4

5 Rodeo Kuva 1. Metrologian yksikön tuotot asiakassektoreittain 1,1 milj. euroa vuonna 2008 MIKES-metrologia panostaa kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tuotot elinkeinoelämältä 75 % Tuotot valtion virastoilta 13 % Tuotot EU:lta 12 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 0 % Kuva 2. FINAS-akkreditointipalvelun tuotot asiakassektoreittain 1,8 milj. euroa vuonna 2008 Tuotot elinkeinoelämältä 69 % Tuotot valtion virastoilta 20 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 11 % 2008 määrä kasvoi, mutta jonka osuus kokonaistuotoista väheni edellisvuodesta. EU:lta saatujen tuottojen osuus kasvoi edellisvuoden 5 %:sta 12 %:iin. Julkisen sektorin tuottojen osuus kasvoi prosenttiyksikön, mihin vaikuttivat TEKES-hankkeista saadut tuotot. Kokonaisuutena omatoiminen rahoitus lisääntyi edellisvuodesta n. 30 %. FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditointiyksikkö toteutti asiakastyytyväisyyskyselyn syksyllä Kyselyllä kartoitettiin mm. asiakkaitten kokemuksia yhteistyön sujumisesta FINASin kanssa, arviointien toteutuksesta ja raportoinnista sekä akkreditoinnin koetuista hyödyistä. Kaikki vastanneet kokivat akkreditoinnin hyödylliseksi. Kyselyn vastaukset ovat samansuuntaisia jatkuvan asiakaspalautteen kanssa. Vuonna 2008 tehtiin uusia akkreditointipäätöksiä 14 kpl ja vuoden lopussa käsittelyssä oli 7 uutta hakemusta. Akkreditointipäätösten määrä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään yhteiskunnassa ja se lisää luottamusta laboratorioiden, sertifiointielinten, tarkastuslaitosten ja todentajien toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. Uusia arviointialueita olivat mm. päästökauppaan liittyvien polttoainetestien ja asumisterveyteen liittyvien menetelmien arvioinnit. Yhteistyötä tehtiin mm. LVM:n ja Eviran kanssa, painopisteenä uudet menetelmät ja arviointialueet. Yhteistyö jatkui TUKESin kanssa painelaite-alalla ja SYKEn kanssa EMAS-asetukseen ja sen uudistamiseen liittyen. Yhteistyö STM:n kanssa painottui konedirektiiviin ja AKEn kanssa ajoneuvoihin ja niiden säätelyyn. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan osallistumalla komiteoiden ja työryhmien kokouksiin sekä Ville Maisi tekee kryogeenista koetta vaihtojännite- ja tehokvanttistandardeille. 5

6 Toimintavuosi 2008 Kuva 3. Tuloslaskelman tuottojen jakautuminen suoriteryhmittäin 3,0 milj. euroa vuonna 2008 Akkreditoinnit 60 % Kalibroinnit 16 % Metrologian asiantuntijapalvelut ja koulutus 9 % Metrologian yhteisrahoitteinen toiminta (EU, Tekes, yritykset) 12 % FINAS-asiantuntijapalvelut ja koulutus 3 % Kuva 4. Julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot sektorijaon mukaan yhteensä 3,0 milj. euroa vuonna 2008 Tuotot elinkeinoelämältä % Tuotot valtion virastoilta % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä % Tuotot EU:lta % Rodeo kommentoimalla työn alla olevia asiakirjoja. FINAS on mukana myös mm. ilmoitettujen laitosten arviointimenettelyjen kehittämisessä. FINASin edustajat osallistuivat kolmeen EA:n vertaisarviointiin arviointiryhmän johtajina tai jäseninä. FINAS-akkreditointipalvelun suurin asiakasryhmä oli edellisvuoden tapaan yksityinen sektori, jolta saadut tuotot kasvoivat määrällisesti euroa. Elinkeinoelämältä saadut tuotot olivat yhteensä 1,3 milj. euroa ja niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 22 %. Julkisen sektorin tuottojen määrä väheni edelleen, 17 % edellisvuodesta. Rahoitusrakenne Toimintamenomomentin määräraha vuonna 2008 oli 5,564 milj. euroa. Suomen Akatemia myönsi tutkimusmäärärahan kirjausoikeutta 0,1 milj. euroa. Yhteensä talousarviorahoitusta oli käytettävissä 6,4 milj. euroa, mikä oli n. 6 % edellisvuotta vähemmän. Talousarviorahoitusta täydentää MIKESin maksullinen toiminta 2,591 milj. euroa ja yhteisrahoitteinen toiminta 0,383 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi edelleen 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kasvoi saman verran. Toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 2,976 milj. euroa ja ne kasvoivat lähes 17 % edellisestä vuodesta. Tuotoista 88 % kertyi palveluiden myynnistä ja 12 % yhteistoiminnan tuotoista. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot vuonna 2008 olivat 2,593 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta 7 %. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 2,3 % edellisen vuoden 9,226 milj. eurosta 9,440 milj. euroon. Toimitilakulujen 2,685 milj. euron osuus kokonaiskuluista pysyi 28 %:n tasossa, vaikka kasvua edellisvuodesta oli 3,6 %. Tilavuokrien indeksikorotus vuodelle 2008 oli 2,8 %. Määrällisesti eniten kasvoivat henkilöstökulut, euroa, (2,5 %), mutta suhteellisesti eniten kasvoivat aineiden ja tarvikkeiden ostot tilikauden aikana, euroa (18 %). Henkilöstökulujen määrä oli 3,734 milj. euroa (3,642 milj. MIKES liittyi Cleen Oy:n osakkaaksi edistämään energia- ja ympäristöalan yritysten tutkimustoimintaa ja tutkimusyhteistyötä. 6

7 euroa v. 2007). Henkilöstökulujen osuus pysyi edellisvuoden tasossa ollen 39 % kokonaiskuluista Koulutusrakenne % Tutkijakoulutusaste ,4 64, v v , v , v Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen MIKESin kokoaikaisen henkilöstön määrä oli 85,7 %. Henkilöstöstä 38,3 % oli naisia, ja vuoden 2008 lopussa yli 45-vuotiaiden osuus henkilökunnasta oli 60 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus vuonna 2008 oli 14,3 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 7,1 Tutkijakoulutuksen suorittaneiden prosenttiosuus henkilöstöstä oli 39 % (35 % v. 2007). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 90 % (89 % v. 2007). Koulutusasteen nousu on seurausta uusrekrytoinnista ja tutkintojen suorittamiseen johtaneitten opinnäytetöiden valmistumisesta. Työterveyshuollon kanssa sekä erilaisten henkilöstötapahtumien avulla pyrittiin ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työkunnon ja työhyvinvoinnin varmistamiseen Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Yleissivistävä MIKES numeroi a pdf Taulukko 1. MIKES numeroina vuoden 2008 lopussa TA-määräraha 6,0 milj. Maksullisen palvelutoiminnan tulot 2,6 milj. Muu rahoitus 0,5 milj. Kokonaismenot 9,0 milj. Henkilöstö 70 henkilöä, 67,0 htv Vuokrasopimuksin hallinnassa olevat tilat: - toimisto-, koulutus- ja kokoustilat m 2 - laboratoriotilat m 2 - tekniset tilat m 2 - muut tilat m 2 Taulukko 2. Henkilöstön koulutusrakenne vuosina Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus Taulukko 3. Henkilöstön lukumäärän kehitys yksiköittäin (31.12) ja henkilötyövuodet vuosina htv, yhteensä Hallinto- ja tukipalvelut MIKES-metrologia FINAS-akkreditointi Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön. MIKES-metrologia tekee metrologista huippututkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa. FINAS-akkreditointipalvelu akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen toimijoita, esim. ympäristötodentajia sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. Visio Kansainvälistä huipputasoa oleva ja innovaatioita tuottava mittausjärjestelmä sekä pätevyydentoteamisjärjestelmä antavat suomalaiselle teollisuus- ja palvelutuotannolle sekä viranomaistoiminnalle merkittävää kilpailuetua. Ne lisäävät kansalaisten hyvinvointia vaikuttamalla terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvien mittausten ja niitten perusteella tehtävien ratkaisujen oikeellisuuteen ja luotettavuuteen. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puoluee ton. Lisätietoja: Hallintojohtaja Mikko Ketonen mikko.ketonen@mikes.fi 7

8 Uudet asiantuntijat Suurjännitemittausten tarvitsijoita löytyy sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuuden lisäksi lähes kaikilta teollisuuden aloilta, erikoistutkijat Jari Hällström (vas.) ja Esa-Pekka Suomalainen toteavat. Suurjännitetekniikka osaksi MIKESiä MIKESin sähköryhmä täydentyi suurjännitetekniikalla vuoden 2008 lopulla. MIKES-suurjännitemetrologia tarjoaa jäljitettäviä kalibrointipalveluja omassa laboratoriossa tai asiakkaan tiloissa. Suurten vaihtovirtojen osalta päällekkäisistä toiminnoista päästiin eroon, kun suurjännitemetrologia siirtyi Teknillisen korkeakoulun Sähkötekniikan laitokselta MIKESin alaisuuteen. Suurjännitemetrologian keskittäminen yhteen paikkaan oli luonteva ratkaisu, eikä merkinnyt suurta muutosta erikoistutkija Jari Hällströmille ja erikoistutkija Esa-Pekka Suomalaiselle. Tulimme kuin kotiin, sillä puolet sähköryhmän tutkijoista oli jo entuudestaan tuttuja. MIKESin tilat ovat metrologista toimintaa ajatellen entisiä paremmat, lämpötilaltaan stabiilit ja tärinäsuojatut. Toisaalta jouduimme luopumaan TKK:n suuresta laitekannasta, vaikka metrologiaan liittyvä laitekanta toki siirtyi mukanamme, tutkijat toteavat. MIKES sai ansioituneet tutkijat riveihinsä, sillä kumpikin on ollut alusta alkaen mukana rakentamassa suurjännitemittanormaalitoimintaa, joka käynnistettiin TKK:lla Martti Aron johdolla runsas kymmenen vuotta sitten. Kansainvälisesti arvostettu Suurjännitemittausten tärkeys on korostunut avautuneiden sähkömarkkinoiden myötä. Sähkönlaatu, siirtohäviöt ja viime kädessä sähkön myynti teollisuudelle ja yksityistalouksille ovat tulleet yhä tärkeämmiksi mittaus- ja seurantakohteiksi. Suurjännitemittausten tarvitsijoita löytyy sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuuden lisäksi lähes kaikilta teollisuuden aloilta. MIKESin suurjännitemetrologia tarjoaa jäljitettävyyspalveluja oman laboratorion lisäksi myös käyttäjän tiloissa niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin, Esa-Pekka Suomalainen täsmentää. Suurjännitemittausten osalta jäljitettävyys johdetaan MIKESin kapasitanssi-, resistanssi- ja tasajännitenormaaleista. Nämä kolme suuretta puolestaan jäljite tään MIKESin kvanttimekaanisista primäärinormaaleista, Josephson-liitokseen perustuvasta jännitenormaalista ja kvantti-hall-ilmiöön perustuvasta resistanssinormaalista. Toiminta on kansainvälisesti arvostettua, mikä lisää palvelujen monipuolista kysyntää. 8

9 Olemme menestyneet hyvin kansainvälisissä vertailuissa ja toimineet menestyksellä myös vertailujen koordinaattorina. Hyvä esimerkki on EU:n rahoittaman laajan maailmanlaajuisen salamasyöksyjännitteen vertailumittauksen koordinointi vuosina Vertailuun osallistui 25 alan laboratoriota eri puolilta maailmaa, Jari Hällström kertoo. Suurjännitemetrologian kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat mm. EURA- METin sähkötehon ja -energian metrologiaan keskittyvä työryhmä (TCEM/ Power&Energy) ja suurjännitteiden mittaus- ja testaustekniikan tyoryhmä (D1.33), joka toimii CIGREn (ei-kaupallinen kansainvälinen sähkövoimajärjestelmien järjestö) alaisuudessa. Alan standardien kehittämiseen suurjännitemetrologia osallistuu olemalla mukana IEC teknisen komitean TC42 (suurjännitetestaustekniikka) työryhmissä. Kalibrointipalvelujen asiantuntija Kalibrointipalvelujen valikoima on laaja. MIKES tarjoaa kalibrointipalveluja lähes kaikille suurjännitesuureille ja -mittausjärjestelmille yli 1kV:n jännitteillä, aina 400 kv:n jännitteeseen asti. Suurjännitestandardien mukaan kalibrointi on tehtävä vähintään 20% jännitteellä ja siten jopa 2000 kv mittausjärjestelmän kalibrointi onnistuu. Vaihtovirtakalibrointien alue yltää 3000 A:iin saakka, mutta mittausaluetta on tarkoitus laajentaa. Pulssisuureiden (esim. salama- ja kytkentäsyöksyjännite sekä syöksyvirta) osalta palvelu kattaa myös pienet jännitteet millivolteista kilovoltteihin ja virrat kiloampeereihin asti. Syöksyjännitemittaukset ovat suurjännitemetrologian erityisosaamisaluetta. Asiantuntijapalvelumme kattaa mittausjärjestelmien kalibrointeihin ja kalibroitavuuteen liittyviä kysymyksiä. Haluttaessa arvioimme asiakkaan mittausjärjestelmää ja tarpeen mukaan modifioimme sitä tarkemmaksi ja stabiilimmaksi. Hällström kuvailee. Tutkijoiden mukaan paras kalibrointitarkkuus saavutetaan kohteen ollessa MIKESin laboratoriossa, mutta kalibrointeja tehdään myös asiakkaan tiloissa. Aina kalibroitavaa laitetta tai mittausjärjestelmää ei ole mahdollista siirtää MIKESiin, vaan noin puolet kalibroinneista suoritetaan käyttöpaikalla. Mittausjärjestelmä voidaan kalibroida käyttöpaikalla mm. jännitetason, järjestelmän koon, maadoitusolojen tai läheisyysvaikutusten sitä vaatiessa, Suomalainen toteaa. Tyypillisiä kalibroitavia laitteita ovat jännitteenjakajat, jännite- ja virtamuuntajat, mittapäät, jännite- ja virta-anturit, virtashuntit sekä transienttitallentimet. Myös suurjännitekuristimet ja kondensaattorit, huippujännitemittarit, surge-, EFT- ja ESD-testilaitteet, jännitetesterit, sekä pulssi- ja osittaispurkauskalibraattorit kuuluvat kalibroitavien laitteiden joukkoon. Kalibrointeja on tehty myös ulkomaille maailman eri kolkkiin, tänä keväänä muun muassa Turkkiin. Tehon ja energian mittaustekniikat Viime vuoden keväällä alkoi EU:n rahoittama kolmivuotinen ERA-NET Plus -ohjelma. Suomella on ohjelmassa kaikkiaan 13 hanketta, joista yhdeksään MIKES osallistuu. Yksi hankkeista on PO- WEREMRP Uuden sukupolven tehon ja energian mittaustekniikat. Kyseisessä hankkeessa MIKES vastaa osaltaan kannettavan kolmivaiheisen tarkkuustehomittarin sekä kenttäkelpoisen anturin kehittämisestä vaihtovirran ja sen harmonisten mittaamiseen keskijänniteverkossa. Tämä mahdollistaa mm. teho- ja energiamittausten tarkkuuskalibrointien tekemisen sähköasemalla, Jari Hällström selittää. Uusiutuvien energiamuotojen kasvava osuus asettaa uusia haasteita sähkön hyvän laadun ja sähköverkon stabiilisuuden ylläpidolle. Tämä vaikuttaa myös mittaustekniikkaan yleisesti ja mittauksiin kohdistuvien jäljitettävyysvaatimusten lisääntymiseen. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa pätevyysaluetta sähkönlaatumittauksiin. Nyt elämme EMRP (European Metrology Research Programme) -ohjelman ensimmäistä vaihetta. Seuraavan kierroksen energiahankkeiden haku on alkamassa lähiaikoina ja toiveissamme on, että myös suurjännitemetrologiaan liittyvä projekti saadaan mukaan hakuun, Esa-Pekka Suomalainen kertoo. MIKES on mukana myös energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymässä, CLEEN Oy:ssä. Yksi CLEEN Oy:n strateginen tutkimuksen teema-alue on energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot, johon MIKESin suurjännitemetrologialla on toivottavasti myös annettavaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö MNK:n energiatehokkuustyöryhmä Metrologian neuvottelukunnan (MNK) alaisena toimiva energiatehokkuus-työryhmä aloitti työnsä viime syksynä. Puheenjohtaja on Petri Rapeli Metos Oy Ab:sta. MIKES on vahvasti edustettuna työryhmässä: sihteerinä toimii erikoistutkija Jari Hällström ja yhtenä jäsenenä Esa-Pekka Suomalainen. Työryhmän tavoitteena on pohtia asiantuntijavoimin mm. kolmivaihetehokalibrointien tulevaisuutta Suomessa sekä sitä, miten energiatehokkuusvaatimukset voisivat heijastua tehon, energian ja sähkön laadun mittaustarpeisiin tulevaisuudessa. MIKES pyrkii suuntaaman alan tutkimustaan työryhmän esille tuomien tarpeiden mukaan. Seminaari työryhmän aihepiiristä on suunnitteilla ensi syksyksi. Suurjännitemetrologian laitteisto: vasemmalla 200 kv:n tasajännitelähde, takana kv:n ja edessä 2 kv:n referenssikondensaattoreita. 9

10 FINAS-akkreditointi Puolueettomuus sinetöitiin akkreditoinnilla Gasum Oy:n virtauslaboratoriossa Kouvolassa on kalibroitu virtausmittareita jo vuosikymmeniä. Vuosi sitten toiminta muuttui entistä täsmällisemmäksi ja paremmin dokumentoiduksi laboratorion akkreditoinnin myötä. Kaasun virtausmittareita alettiin kalibroida Neste Oy Maakaasun laboratoriossa jo 1970-luvun puolivälissä, jolloin yritykseen hankittiin ensimmäinen kalibrointilaitteisto. Tuolloin virtausmittareiden kalibrointipalveluita oli huonosti saatavana, joten mittareiden kalibroinnit päätettiin hoitaa osana yrityksen omaa kunnossapitotoimintaa. Vuosien kuluessa Neste Oy Maakaasu muuttui Gasum Oy:ksi, mutta virtauslaboratorion toiminta jatkui entisellään luvulle tultaessa nykymuotoiselle laboratoriolle päätettiin hakea akkreditointia, joka myönnettiin laboratoriolle Perimmäiset syymme akkreditoinnin hakuun olivat kalibrointitoiminnan uskottavuuden lisääminen ja puolueettomuuden osoittaminen. Laboratoriomme on perustettu aikoinaan sopimusten mukaisen mittaustarkkuuden ylläpitämiseksi. Virtausmittareiden huolto- ja korjaustoimenpiteet vaativat myös aina laitteiden uudelleenkalibroinnin, laboratorion johtaja Timo Parikka kertoo toiminnan luonteesta. Koko henkilöstön urakka Gasumin virtauslaboratorion akkreditointi kattaa turbiini- ja kiertomäntämittareiden kalibroinnin virtausalueella m³/h, mikä on myös laboratoriolaitteiston koko virtausalue. Nykyinen laitteisto on rakennettu vuonna 1992, minkä jälkeen elektroniikkaa on uudistettu vuonna Kalibroinnin väliaineena on ilma ilmanpaineessa. Kalibrointilaitteistoon voidaan kiinnittää mittarit, joiden koko on välillä DN40 DN400. Laitteiston toiminta perustuu kalibroitavalta mittarilta saataviin pulsseihin. Tästä syystä hetkellisvirtausta osoittavia mittareita ei voida kalibroida ilman erikoistoimenpiteitä, eikä siis akkreditoidusti. Kalibroitava mittari ei saa myöskään aiheuttaa suurta paine-eroa, koska toimitaan lähellä ilmanpainetta, huoltoteknikko Timo Markkanen kuvailee kalibroinnin reunaehtoja. Gasumin virtauslaboratoriossa akkreditoinnin hakuun valmistauduttiin hiljalleen jo 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Aluksi kalibrointiin liittyviä ohjeita laadittiin osana yrityksen ISO laatujärjestelmää, josta siirryttiin vähitellen oman järjestelmän kehittämiseen. Toden teolla akkreditoinnin valmistelu käynnistyi marraskuussa Kevättalven 2007 aikana laadittiin virtauslaboratoriolle kokonaan oma laatujär- Gasum Oy:n virtauslaboratorio Kalibroitavaksi tulevia laitteita on jonoksi asti. Gasum Oy:n virtauslaboratorio toimii Kouvolassa yhdeksän työntekijän voimin. Virtauslaboratorio kalibroi nimensä mukaisesti kaasun virtausmittareita. Virtauslaboratorion kalibroimista mittareista 90 % on Gasum Oy:n omia ja loput 10 % ulkopuolisten asiakkaiden laitteita. Gasumin myyntilaskutuskäytössä olevien mittareiden läpi virtaa noin 11 % Suomen käyttämästä energiasta. Virtauslaboratorion kalibrointilaitteisto: Referenssimittarit: 5 kpl Instromet SM-RI-turbiinimittareita 1 kpl Instromet IRM-DUOkiertomäntämittari Painelähettimet 4 kpl Rosemount 3051-sarjan lähetintä Lämpötila-anturit 8 kpl PKST 1/10DIN Pt100 anturia Tiedonkeruuyksiköt 2 kpl Agilent 34970A tiedonkeruuyksikköä 10

11 Laatuvastaava Jukka Villasella (vas.), laboratorion johtaja Timo Parikalla ja huoltoteknikko Timo Markkasella on hymy herkässä. Akkreditointiprosessi on ohi ja tavoitteet saavutettu. jestelmä ja akkreditointia haettiin saman vuoden lopulla, laatuvastaava Jukka Villanen muistelee. Lähes koko ohjeistus on laadittu virtauslaboratorion oman henkilökunnan toimesta. Käytännössä työhön osallistui jokainen laboratorion työntekijä vähintäänkin kommentoimalla laadittavia ohjeita. Laboratorion koko laatujärjestelmä on käyty henkilökunnan kanssa läpi yhteisissä laboratoriokokouksissa. Tarkkuus palkitaan luottamuksella Akkreditointiprosessin vastuuhenkilöt toteavat, että virtauslaboratorion oman laatujärjestelmän luominen tuntui melkoisen suurelta työmaalta. Eniten päänvaivaa tuotti kaikkien laboratorion toimintojen kuvaaminen ja niiden oikeiden suoritustapojen määrittäminen. Toisaalta toimintaa helpotti standardin tarkka noudattaminen. Akkreditointi on muuttanut monta arkipäivän tointa huomattavan tarkoiksi tehtäviksi. Onneksi FINASin kanssa oli erinomaisen helppo asioida koko prosessin ajan, ja saimme kaikkiin mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin asiantuntevan vastauksen varsin nopeasti, Villanen kiittelee. Kalibrointitoiminnan merkitys on kasvanut viime vuosina laatujärjestelmien yleistymisen ja päästövaatimusten tiukentumisen vuoksi. Suurin osa asiakkaista luottaa kaasumäärämittauksissaan pelkästään Gasum-mittareihin, joten laitteiden täytyy olla kunnossa, mittaustarkkuuden kohdallaan ja dokumentoinnin aukotonta. Laboratoriossa suoritetuista virtausmittareiden kalibroinneista 90 % on Gasum-mittareita ja vain 10 % ulkopuolisille asiakkaille tehtäviä kalibrointeja. Gasumin myyntilaskutuskäytössä olevien mittareiden läpi virtaa noin 11 % Suomen käyttämästä energiasta, jonka rahallinen arvo on suuri. Tästä syystä virtausmittausten tarkkuus kiinnostaa niin kaasun ostajaa kuin myyjääkin. Ehkä suurin akkreditoinnista saatu hyöty on ollut virtauslaboratorion entistä täsmällisempi ja paremmin dokumentoitu toiminta, Timo Parikka painottaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marja Seppälä Kaavio esittää virtauslaboratoriossa kalibroitujen mittareiden virheen keskiarvon ja keskihajonnan vuosittain laskettuna kalibroinneista, jotka on suoritettu ennen mittarille tehtyjä huoltotoimenpiteitä. 11

12 Flexible Services on ICT SHOKin (Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut strategisen huippuosaamisen keskittymä) tutkimusohjelma. Yksi ohjelman projekteista on EnviTori (Environmental Monitoring and Information Market Place), jonka tavoitteena on luoda uutta ICTpohjaista liiketoimintaa hyödyntämällä mitattua ympäristöinformaatiota. EnviTorin ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tieto- ja viestintäteknologian tehokkaampaan hyödyntämiseen ympäristötoimialalla. Mukana projektissa ovat muun muassa VTT, Elisa, Green Net Finland, Ilmatieteen laitos, SYKE, Kuopion yliopisto ja MIKES. Lisäksi uusien yrityskumppaneiden mukaantulosta neuvotellaan parhaillaan. EnviTori uusi ympäristötiedon markkinapaikka Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen ympäristötoimialalla tehostaa tiedon vaikuttavuutta. MIKES osallistuu yhtenä asiantuntijana uudenlaisen, ICT-pohjaisen markkinapaikan kehittämiseen. MIKESin vastuuhenkilö projektissa on tutkija Ossi Hahtela, joka tarpeen mukaan kokoaa työryhmän MIKESin asiantuntijoista. Lisäksi kehityspäällikkö Tero Eklinin johdolla selvitetään, kuinka Envi- Torin konseptia voitaisiin parhaiten hyödyntää Energia ja ympäristöalan SHOKin (CLEEN Oy:n) tulevissa tutkimushankkeissa. Tero Eklin vaikuttaa myös Metrologian Neuvottelukunnan energia- ja ympäristötyöryhmässä, joten aihepiirit tukevat hyvin toisiaan, Hahtela arvioi. Vuorovaikutteinen mobiilipalvelu Kahden vuoden mittainen EnviTori-projekti käynnistyi nimellisesti , mutta tositoimiin päästiin vasta viime vuoden lopulla TEKESin rahoituksen varmistuttua. Nyt projekti on saatu hahmotettua ja yhteistyötahojen keskinäinen työnjako on suoritettu. Ensimmäiseksi tehtäväksi on valittu ilmanlaatutiedon välittäminen kuluttajasovelluksiin sekä ihmisiin kohdistuvien ilmanlaadun terveysvaikutusten seuraaminen. Liikkeelle lähdetään hyödyntämällä jo olemassa olevia palveluita ja ympäristötiedon lähteitä. Projektissa määritellään uudentyyppinen palvelukonsepti ja sen vaatimat tekniset ratkaisut sellaisiksi, että ympäristötiedon jakaminen onnistuu aikaisempaa helpommin, laajemmin ja nopeammin. Näiden määritysten perusteella Uudenlainen ympäristötiedon markkinapaikka aktivoi ympäristön havainnointiin. Kansalaiset toimivat sekä tiedon tuottajina että käyttäjinä. 12

13 nähdään, voidaanko tavoitteen mukainen ympäristötiedon markkinapaikka ylipäätään luoda, Ossi Hahtela kuvailee ensivaiheen problematiikkaa. Tutkimusalue on ainutlaatuinen ja siinä pystytään hyödyntämään Suomessa olevaa vahvaa tieto- ja viestintäteknologia- sekä ympäristöalan osaamista. Tavoitteena on luoda mobiilipalvelu, jonka sisältöön tiedontuottajat ja -käyttäjät vaikuttavat yhdessä. Uuden ympäristötiedon markkinapaikan merkitys tulee olemaan suuri niin viranomaisille kuin kansalaisillekin. Viranomaiset pystyvät seuraamaan päätettyjen toimenpiteiden ja säädösten vaikutuksia ympäristöön aikaisempaa paremmin ja tarvittaessa reagoimaan aiempaa nopeammin. Kansalaiset puolestaan voivat kohentaa elämänlaatuaan välttämällä esimerkiksi lenkkeilyä huonon ilmanlaadun paikoissa. EnviTorilla lienee suotuisa vaikutus myös taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Kun kansalaisilla on omatoimisesti mahdollisuus havainnoida ympäristöään ja toimittaa tiedot yleishyödylliseen käyttöön, kansalaisuusaktiivisuus lisääntyy ja kiinnostus ympäristön tilan parantamiseksi kasvaa. Luotettavuus avainasemassa Suurimpia ympäristömittausten tekijöitä Suomessa ovat Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus, mutta niitä tekevät myös kunnat, monet viranomaiset, teollisuuslaitokset ja mittauspalveluja tarjoavat yritykset. Ossi Hahtela kuvaa Suomessa tehtäviä ympäristömittauksia korkealaatuisiksi, olemme jopa edelläkävijän asemassa ympäristömittausten hyödyntäjänä. Hyviä esimerkkejä toimivista palveluista ovat Helsinki Testbed (testbed.fmi.fi) sekä valtakunnallinen ilmanlaatuporttaali ( Toistaiseksi MIKESissä ei ole ollut varsinaisia ympäristömittauksiin kuuluvia tutkimushankkeita, mutta mukana olo Energia- ja ympäristöalan SHOKissa saattaa niitä poikia. Osallistuminen EnviToriprojektiin on jo päänavaus tällä tutkimussaralla. MIKESin tehtävä EnviTorissa on olla edistämässä ympäristömittausten luotettavuutta ja laadukkuutta sekä sitä kautta lisätä kaupallisten sovellusten us- Kansalaisista ympäristötiedon kerääjiä. kottavuutta ja kilpailukykyä. Käytännön tasolla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi mittausdatan analysointiin ja mittausepävarmuuksien määrittämiseen liittyviä toimia. Mitään mittausmenetelmien tai laitteiden kehitystyötä vastuualueemme ei sisällä, Hahtela kertoo. Pilot-versio ratkaisee jatkon EnviTori-projektin keskeinen ajatus on, että nyt myös tavalliset kansalaiset voisivat osallistua tiedonkeruuseen ja toimittaa omat havaintonsa ympäristön tilasta yhteiseen tietopankkiin nopeasti ja vaivattomasti esimerkiksi kännykän avulla. Samalla mittauksen paikkatieto rekisteröityisi tietokantaan automaattisesti joko kännykän GPS:n tai verkkopaikannuksen kautta. Suunnitelmien mukaan tulevana kesänä pääkaupunkiseudulla kokeillaan EnviTorin pilottiversiota. Mikäli kaikki sujuu hyvin ja projekti saa jatkoa, palveluun liitetään ilmanlaatua koskevien tietojen lisäksi myös muita palveluja, Hahtela kertoo. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja laajennettu markkinapaikka Hyödyllisiä linkkejä: SHOKit: osaamisenkeskittymat TIVIT Oy: CLEEN Oy: Flexible Services: SYKE: Helsinki Testbed: testbed.fmi.fi Ilmanlaatuporttaali: YTV:n ilmanlaatu: voisi tulevaisuudessa kattaa ilmanlaadun lisäksi myös lukuisia muitakin ympäristömittauksia, joiden avulla voidaan edistää ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Ihmisiä varmasti kiinnostaa saada ajankohtaista ja täsmällistä tietoa esimerkiksi mökkijärven vedenlaadusta, sinilevätilanteesta tai siitepölyjen levinneisyydestä. Ympäristömittausten tarkkuus ja luotettavuus ovat ensisijaisen tärkeitä ja näiden tavoitteiden toteutumiseksi MIKES tekee työtä, Ossi Hahtela vakuuttaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Ympäristömittausten tarkkuus ja luotettavuus ovat ensisijaisen tärkeitä ja näiden tavoitteiden toteutumiseksi MIKES tekee työtä, tutkija Ossi Hahtela kertoo. 13

14 Tuore väitöstyö pureutuu virtaussuureiden primaarinormaaleihin MIKESin erikoistutkija Sampo Sillanpää väitteli Teknillisen korkeakoulun insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa. Väitöstyö tarkoista kaasuvirtausmittauksista selvitti mm. toimintaperiaatteeltaan erilaisten primaarinormaalien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Sampo Sillanpään opiskelua Teknillisessä korkeakoulussa seurasi tutkijan ura Mittatekniikan keskuksessa. Vuodesta 2002 hän on kehittänyt MIKESissä pienten kaasuvirtausten, ilman virtausnopeuden ja nesteen tiheyden mittayksiköiden realisoinnissa käytettäviä menetelmiä ja primaarinormaaleja. Diplomityöni aiheesta valmistui vuonna 2003, mutta selvittämättömiä kysymyksiä jäi vielä paljon. Kun TKK ja MIKES kannustivat jatkamaan opintoja, väitöstyö tarkoista kaasuvirtausmittauksista syntyi tavallaan päivittäisen tutkimus- ja kehitystyön sivutuotteena, Sampo Sillanpää muistelee. Hänen tavoitteenaan on ollut virtausmetrologiassa käytettävien primaarinormaalien tarkkuustason parantaminen. Väitöstyössään Sillanpää osoitti, että virtausyksiköiden realisointia pystytään kehittämään ottamalla huomioon mittaustapahtumaan liittyvät termodynaamiset ilmiöt. Haittavoima kuriin Mittaustuloksen luotettavuudesta varmistutaan mittalaitteen säännöllisellä kalibroinnilla, jolloin jäljitettävyysketjun kautta sen näyttämä kytkeytyy mitattavan suureen määritelmään. Jäljitettävyysketju muodostuu tarkkuustasoltaan laskevista saman suureen mittalaitteista. Parhaimman mittaustarkkuuden omaavaa jäljitettävyysketjun mittalaitetta kutsutaan primaarinormaaliksi. Sen Sampo Sillanpää tarkastelee kaasusäiliötä, joka on osa gravimetrista kaasun massavirran primaarinormaalia. 14

15 näyttämän tarkkuustaso on siten olennainen koko jäljitettävyysketjun luotettavuudelle. Väitöstyössä saatiin uutta tietoa pienten kaasuvirtausten toteutuksessa käytettävien, toimintaperiaatteiltaan erilaisten primaarinormaalien keskinäisestä vertailukelpoisuudesta, Sillanpää selvittää. Hän todisti väitöksessään, että Mittatekniikan keskuksessa kehitetty punnitukseen perustuva gravimetrinen kaasun massavirran primaarinormaali antaa yhteneviä tuloksia verrattaessa sitä kaasun tilavuusvirran toteutuksessa käytettävään mäntä-sylinteri-normaaliin. Työssä rakennetun gravimetrisen kaasun massavirran primaarinormaalin tärkeimmät osat ovat vaaka, kaasusäiliö ja ajanmittauslaite. Keskimääräinen massavirta tiettynä tarkasteluaikana saadaan mittaamalla kaasusäiliöstä ulos virranneen kaasun massa vaa an avulla ja jakamalla tämä tarkasteluajanjakson pituudella. Termodynaamisesti tarkasteltuna kaasusäiliö ei kuitenkaan saavuta termistä tasapainotilaa ympäristönsä kanssa mittauksen aikana. Se on jatkuvassa termisessä muutostilassa, jolloin tapahtuu lämmönsiirtoa kaasusäiliön seinämän ja sitä ympäröivän ilman välillä. Lämpötilaero aiheuttaa virtauskentän kaasusäiliön seinämän rajakerrokseen. Virtauskenttä synnyttää edelleen leikkausjännityksen kaasusäiliön pintaan, jolloin syntyy ajasta riippuva haittavoima vaakaan. Väitöstyössä kehitettiin menetelmä tämän haittavoiman suuruuden määrittämiseen, jolloin sen vaikutus gravimetrisen kaasun massavirran primaarinormaalin näyttämään pystytään ottamaan huomioon, tutkija tarkentaa. Tällä hetkellä kehitän mittanormaalia nanometriluokan aerosolihiukkasille yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kanssa, Sampo Sillanpää kertoo. Matematiikka areometrin avuksi Väitöstutkimuksessaan Sillanpää esittää myös uudenlaisen menetelmän ilman virtausnopeusmittauksen jäljitettävyyden toteuttamiseksi. MIKESissä kehitetyllä massansiirtoon perustuvalla sekoitusmenetelmällä voidaan ilman virtausnopeuden jäljitettävyysketju rakentaa massan ja ajan määritelmiin pituuden ja ajan määritelmien sijasta. Menetelmä tarjoaa nykyisin yleisesti käytettyä laser-doppler anemometria edullisemman ja yksinkertaisemman ratkaisun jäljitettävyyden toteuttamiseksi metrologisissa tuulitunneleissa. Työssä tutkittiin kaasuvirtausten lisäksi nesteiden tiheyden määrittämistä. Tämä määritys on tärkeää esimerkiksi muunnettaessa massavirta tilavuusvirraksi. Tarkka ja yksinkertainen mittalaite nesteen tiheyden mittaamiseen on areometri. Ongelmia tuottavat kuitenkin nesteessä esiintyvät pystysuuntaiset tiheyserot. Ne vaikuttavat areometrin näyttämään. Tutkimuksessa kehitetyllä matemaattisella menetelmällä pystysuorien, lämpötilaeroista aiheutuvien tiheyserojen vaikutus voidaan ottaa huomioon ja areometrin näyttämää korjata, tutkija vakuuttaa. Kaikki väitöstyön pohjana olevat tutkimukset ajoittuivat vuosien välille. Viime joulukuussa julkaisuluvan saanut väitöstyö tarkastettiin tammikuun väitöstilaisuudessa, jossa vastaväittäjinä toimivat professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta ja tohtori Peter Lau SP Technical Research Institute of Swedenistä Ruotsista. Yhteistyön voimaa Sillanpään väitöstyö koostuu viidestä tieteellisestä artikkelista ja yhteenvetoosios ta. Toisena kirjoittajana lähes kaikissa tieteellisissä artikkeleissa on ollut dosentti Martti Heinonen, joka toimi myös väitöstyön ohjaajana. Harva suoriutuu väitöstyöstään yksin, vaan kollegojen joukko on lähes aina taustalla tukena. Tutkimuksessani tein yhteistyötä erityisesti MIKESin lämpötilaja massaryhmän tutkijoiden kanssa. Yhdessä pohtien oma ajattelu kehittyy ja MIKESin lämpötilaja massaryhmän tutkijat avustivat työtäni. saa tärkeää palautetta omien ideoiden toteuttamiskelpoisuudesta, Sillanpää arvioi hyötyjä. Tällä hetkellä hän tekee yhteistyötä erityisesti Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) aerosolifysiikan laitoksen kanssa. Meneillään on mittanormaalin kehittäminen nanometriluokan aerosolihiukkasille. Hankkeen suurin rahoittaja on TEKES ja osa siinä tehtävästä tutkimustyöstä kuuluu eurooppalaiseen EMRP-metrologiatutkimusohjelmaan. Mittanormaalin toimintaperiaatteen idea on lähtöisin TTYlta, mutta MIKES mahdollistaa mittausmenetelmän kehittämisen primaarinormaalitasoiseksi laitteeksi. Tarkat kaasuvirtausmittaukset ovat tärkeitä menetelmän jäljitettävyyden kannalta, joten väitöstyöni tuloksia päästään tuoreeltaan hyödyntämään tässä hankkeessa, Sampo Sillanpää iloitsee. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Lisätietoja: Erikoistutkija Sampo Sillanpää, puhelin , Väitöskirja Thermodynamic studies in flow metrology, joka kuuluu MIKESin J-julkaisusarjaan (julkaisun numero J3/2008), on luettavissa TKK:n sivulta: Diss/2009/isbn / 15

16 Metrologia kaupankäynnin Erilaiset mittaukset kuuluvat olennaisena osana kaupankäyntiin. Niiden tarkoituksena on tuottaa turvallisia ja tehokkaita tuotteita ja palveluita. Kaupankäynti tarkoittaa tavaran, palveluiden tai oikeuksien ja aineettoman omaisuuden vapaaehtoista vaihdantaa. Sen helppoutta pidetään itsestäänselvyytenä, mutta nykyaikainen kaupankäynti ei ole kuitenkaan kehittynyt itsestään, vaan se on valtioiden ja yhteisöjen yhteisen päämäärätietoisen panostuksen tulos. Kansainvälisellä kaupalla on varsinaisen taloudellisen merkityksen lisäksi suuri sosiaalinen ja poliittinen merkitys. Voimakkaan kasvun perustekijöinä ovat toimineet tehokkaat liikenne-, informaatioja viestintäjärjestelmät. Edellä mainitut tekijät ovat taas johtaneet monikansallisten yritysten muodostumiseen, joustaviin rahoitus- ja valuuttajärjestelmiin sekä alihankintaketjujen muodostumiseen. Mitat kaupankäynnissä Kaupankäynnin taustalla olevat mekanismit jäävät monilta osiltaan vaille huomiota. Yksi näistä peruskivistä on metrologia. Mitoilla ja mittaamisella on kaupankäynnin historiassa oma oleellinen roolinsa, ja jo hyvin varhain ymmärrettiin, että ostajalla ja myyjällä tulee olla yhteneväinen käsitys kaupan kohteena olevan tavaran määrästä. Kaupankäynnin ja markkinoiden kehittyminen nykyiselle tasolle on edellyttänyt tehokkaita toimia metrologian alueella. Yhdysvaltojen kansallisen metrologialaitoksen NISTin (National Institute of Standards and Technology) mukaan nykyisin noin 80 % maailman kaupasta on sellaista, johon liittyy standardien ja lainsäädännön edellyttämiä mittauksia. Lailla säädeltävät mittaukset Kaupankäynnin metrologia sisältyy lähes poikkeuksetta direktiiveihin, säädöksiin ja standardeihin. Säätelyn taustalla ovat luottamuksellisuuteen liittyvien tekijöiden lisäksi kuluttajansuoja- asiat. Suomessa lakisääteiseen metrologiaan liittyvät mittaukset ovat monin paikoin varsin kuluttajaläheisiä, kuten 16

17 tukena vihannesten ja hedelmien punnitseminen kaupan elintarvikevaa alla ja polttoaineen määrän mittaaminen huoltoasemilla. Keskeisenä lähtökohtana ovat ne mittaukset, joiden perusteella tehdään hinnoittelua. EU:n direktiiveistä arviolta 40 % sisältää mittaustoimintaa. On huomattava, että kaupankäynnin kannalta tärkeitä mittauksia löytyy myös varsinaisen lainsäädännön ulkopuolella. Nämä osaltaan vaikuttavat luottamuksen syntymiseen osapuolien kesken. Tasapuoliset mittaukset takaavat tasa-arvoisuuden myyjien ja myyntiorganisaatioiden välillä. Tämä lisää luottamusta ja edistää osaltaan kaupankäyntiä. Kilpailulainsäädännöt sinällään edellyttävät tällaisen toimintaympäristön luomista. Metrologialla on myös muunlaista merkitystä kaupankäynnin arvoketjussa. Tärkeitä tekijöitä ovat varastoarvojen määritys sekä varaston kiertonopeus. Toimintojen tehostamisen ja kuluttajansuojan kannalta metrologiset mittaukset ovat avainasemassa. Kansainväliset standardit ovat edistäneet voimakkaasti kaupankäyntiä yhtenäistämällä mittauskäytäntöjä. Standardit sisältävät ohjeita mittausten suorittamisesta ja myös tulkitsemisesta. Vaikka standardit sisältävät paljon tietoa mittauksista, monista puuttuu yhä maininta mittausepävarmuudesta sekä ohjeistus sen määrittämiseen. Asian korjaamiseksi tulisi metrologiaosaamista viedä yhä enemmän standardisointityöhön. Kansainväliset sopimukset Kansainvälistä kauppaa edistävät kansallisten metrologialaitosten muodostamat kansainväliset ydinverkostot sekä lukuisat erilaiset toimintamallit, julistukset, sopimukset ja organisaatiot. Näiden toiminta tähtää kaupankäynnin ja metrologian sektorilla periaatteeseen: Kerran mitattu, kaikkialla hyväksytty. Vuonna 1999 allekirjoitettu CIPM MRA -sopimus (International Committee for Weights and Measures Mutual Recognition Arrangement) antaa keinot verrata NMI-laitosten metrologisia palveluja ja tuoda teknistä pohjaa mm. kaupankäyntiin ja säädösten tulkintaan ja luontiin. Lakisääteisellä puolella vastaavaa toimintaa koordinoi OIML (International Organisation of Legal Metrology), joka on lakisääteisen metrologian vuonna 1955 perustettu kansainvälinen järjestö. Kansainvälinen laboratorioalan yhteistyöjärjestö ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) tukee kauppaa edistämällä luottamusta akkreditointitoiminnan avulla. ILACin luoman järjestelmän avulla varmistetaan, että kansainvälisesti liikkuvien tuotteiden testaustulokset voidaan hyväksyä eri maissa. Maailmanlaajuista yhteistyötä Maailmanlaajuisesti kaupankäyntiä edistää ja kaupankäynnin rajoitteita poistaa WTO (World Trade Organisation). Teknisten rajoitteiden poistaminen kuuluu erityisesti WTO:n TBT-sopimuksen (Technical Barriers to Trade) piiriin. TBT ottaa kantaa teknisiin määräyksiin, standardeihin ja määräysten mukaisuuteen. Kansalliset metrologialaitokset ja näiden ylläpitämä toiminta on merkittävässä roolissa, jotta TBT-sopimuksen ehdot voidaan täyttää. Taloudellisessa laskusuhdanteessa protektionismin riski kasvaa ja pienimpiäkin syitä voidaan nostaa kansainvälistä kauppaa haittaavien toimien perusteeksi. Metrologiayhteisön tehtävänä on omalla alueellaan varmistaa, että tällaisia keinotekoisia syitä ei pääse muodostumaan. Uudet kaupankäynnin alueet Kaupankäynti on jatkuvan muutoksen kohteena. Markkinoille tulee uusia tuotteita uusilla tuoteominaisuuksilla tai tuotteiden ja raaka-aineiden hinnoissa tapahtuu suuria muutoksia. Useimmissa tapauksissa vaatimuksenmukaisuutta voidaan arvioida jo olemassa olevien säädösten ja standardien mukaan. Kokonaan uusilla kaupankäynnin alueilla on valitettavan usein vaikeuksia kaupankäynnin aloituksen kanssa. Vaikeudet voivat joskus johtua metrologiaan liittyvistä tekijöistä. On mahdollista, että metrologisia menetelmiä ei ole ehditty kehittämään riittävästi ja tuotteen määrän ja laadun määrittämisessä käytetään vaihtelevia ja epäkypsiä menetelmiä. Esimerkkinä tällaisesta murrosvaiheen uudesta alueesta on nanoteknologia ja sen avulla tuotettavat nanomateriaalit. Nanomateriaaleille ei ole vielä olemassa kansainvälisiä standardeja, joi- Kansainväliset standardit yhtenäistävät mittauskäytäntöjä. > 17

18 > hin voitaisiin tukeutua mittausten ja materiaalien ominaisuuksien määrittelyssä. Yksinkertaisimmatkin fysikaaliset mittaukset ovat vailla yhteneväisiä käsityksiä käytettävästä mittaussuureesta. Esimerkiksi partikkelikoon määrittämiseen käytetään erilaisia menetelmiä. Vaikutusten arviointi ontuu Nanoteknologiaan on T&K-panostusten muodossa sijoitettu suuria pääomia. Kuitenkin nanoteknologian esiinmarssi olisi voinut olla huomattavasti ripeämpi, jos metrologisiin tekijöihin olisi kiinnitetty riittävästi huomiota alusta alkaen. Kaupankäynnin osapuolia haittaavat usein myös puutteelliset tiedot tuotteiden ja palveluiden terveys- ja ympäristövaikutuksista. Valmistaja on velvoitettu osoittamaan tuotteensa turvallisuuden. Esimerkiksi erilaisten kemikaalien turvallisuus varmistetaan toksisuustestien avulla ja sähköteknisten tuotteiden turvallisuus testataan erilaisilla mittauksilla. Vaikutuksia ei voi arvioida ilman luotettavia mittauksia. Energiantuotanto- ja polttoaineratkaisut muuttuvat voimakkaasti lähitulevaisuudessa, mikä vaikuttaa voimakkaasti energia- ja ympäristösektoriin. Logistiikka ja metrologia Yksi kansainvälisen kaupan kasvun ja ylläpitämisen perustekijöistä on logistiikka, johon kuuluvat erilaiset liikenneratkaisut. Metrologialla on merkittävä rooli tämän toiminnan ylläpitämiseksi. Tuotteita kuljetetaan maasta toiseen maalla, merellä ja ilmassa mittaustietoa hyväksi käyttäen. Navigointi perustuu nykyään satelliittipohjaiseen GPS-järjestelmään, joka edellyttää nanosekuntiluokan aikasynkronointia. EU:n ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yhteinen Galileo-hanke pyrkii GPS:ää parempaan tarkkuuteen ja parempiin paikannusominaisuuksiin korkeilla leveysasteilla. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2012 käyttöön tuleva järjestelmä vaatii toimiakseen nykyistä tarkempaa aikasynkronointia. Myös lentoliikenteen ohjauksessa tarvitaan täsmällisiä nopeus-, paikka-, aika- ja säätietoja. Globaali rahaliikenne ei pärjää ilman metrologiaa, vaan vaatii toimiakseen luotettavaa tietoliikenneinfrastruktuuria: Nopeat kansainväliset yhteydet edellyttävät tarkkaa aikasynkronointia, jonka tarve kasvaa edelleen tietoliikenteen nopeutuessa. Aikaleimapalvelujen tarve on myös ilmeinen erityisesti taloussektorilla. Tärkeä mittausepävarmuus Kaupankäynnin kohteena olevan tuotteen määrää arvioidaan usein mittauksin, joihin liittyy aina mittausepävarmuus. Epävarmuus kaupankäyntiin liittyvässä mittauksessa tarkoittaa myös rahallista epävarmuutta. Tapauksesta riippuen myyjällä ja ostajalla voi olla erilainen intressi tulkita mittaustulosta ja sen luotettavuutta. Jos epävarmuus liittyy verotuksellisiin tekijöihin, voidaan puhua jopa harmaasta taloudesta, joka ei ole missään kaupankäynnin muodossa hyväksyttävää. Mittauksiin liittyvät epävarmuustekijät tulee hallita ja tarvittaessa minimoida. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan mitata tarkasti. Esimerkiksi jätemetallin lajittelussa ja jalostuksessa käytetään erilaisia mittausepävarmuuksia. Lajitteluvaiheessa tehdään karkeita mittauksia metallipitoisuudesta yleiskuvan saamiseksi, luotettavampia mittauksia tarvitaan jalostusvaiheessa seosaineiden pitoisuuksien määrittämiseksi. Kansainvälinen metrologiapäivä Toukokuun 20. päivä vietetään Kansainvälistä metrologiapäivää. Tänä vuonna päivän teemana on metrologia kaupankäynnissä (Metrology in commerce). Aihe on erityisen tärkeä tämän hetkisten talou dellisten haasteiden aikana. Metrologialle tämä merkitsee jatkuvaa panostusta tieteen ja teknologian eturivissä olemiseen. Teksti: Tero Eklin Kuvat: 247 images Lähteet ja linkkejä: Seppo Simonen, Sari Hemminki, Tuomo Valkeapää: Lakisääteisen metrologian käsikirja, Tukes-julkaisu 1/2009. Robert Kaarls: Metrology, essential to trade, industry and society. Accreditation and Quality Assurance: Journal for Quality, Comparability and Reliability in Chemical Measurement, Volume 12, Number 8 / August, 2007, s NIST: New National Standards Strategy Can Advance U.S. Technology Interests, NIST Director Tells Congress, Sept. 13, The Assessment of the Economic Role of Measurements and Testing in Modern Society. Survey directed by Geoffrey Williams, Pembroke College, Oxford, European Measurement Project funded under the GROWTH Programme by the DG-Research of the European Commission, July, UUTISIA MIKES messuilla MIKES osallistui AEL:n Mittaus&Testaus -erikoisnäyttelyyn maaliskuun lopussa yhdessä Measurepolis Kajaanin kanssa. MIKESläiset voit tavata seuraavan kerran messujen merkeissä Automaatio 09 -messuilla Messukeskuksessa Katsaus metrologian sanastoon Professori Dr. Paul De Bièvre luennoi helmikuussa MIKESissä metrologian termeistä. Hän keskittyi erityisesti uusimman VIMin (International vocabulary of metrology Basic and general concepts and associated terms) sanaston käsittei siin. VIMin sanasto on aiemmin ollut suunnattu lähinnä fyysikoille ja insinööreille. Uusimmassa VIMissä otetaan huomioon myös kemialliset mittaukset. Jotta termit sopisivat sekä fysiikan että kemian mittauksiin, käsitteitä on yleistetty ja määritelmiä laajennettu. VIMin uusi nimi korostaakin käsitteiden tärkeää roolia sanaston kehittämisessä. Metrologian sanasto elää koko ajan. Seuraavaa, vuonna 2015 ilmestyvää päivitystä varten aloitetaan työ jo tämän vuoden lopussa. Englanninkielisen VIMin voi ladata ilmaiseksi BIPM:n sivuilta osoitteesta sxc.hu/ Woodsy 18

19 FINAS-päivä NIMITYKSIÄ FINAS-päivä keräsi Helsingin messukeskukseen lähes 200 osallistujaa. Päivän yhteisohjelmassa kuultiin mm. tietoturvasta tietotekniikassa ja sisäisten auditointien käytöstä muutoksen johtamisessa. Iltapäivän rinnakkaisohjelmat keskittyivät laboratoriotoiminnan vaikuttavuuteen, tarkkoihin mittauksiin, lääketieteellisiin laboratorioihin sekä tarkastus- ja sertifiointitoimintaan. Seuraavan kerran FINAS-päivää vietetään kesällä, Jenni Harjuoja aloitti arvioijana FINAS-päivän osallistujia kuuntelemassa aamupäivän esityksiä. Jenni Harjuoja aloitti FINASissa arvioijana vuoden 2009 alusta. Hän on koulutukseltaan kemiantekniikan tohtori ja on aikaisemmin työskennellyt tiedeasiantuntijana Suomen Akatemiassa sekä tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa Kemiantekniikan osastolla. Vapaa-ajalla Jenni viihtyy kahden pienen lapsensa kanssa, mutta löytää aikaa myös espanjan opiskeluun ja urheiluun, kuten lenkkeilyyn ja uintiin. Saatat törmätä Jenniin talvella myös Oittaan hiihtoladuilla. PTB:n varapääjohtaja vieraili MIKESissä PTB:n varapääjohtaja Prof. Dr. Manfred Peters (kuvassa keskellä) vieraili MIKESissä helmikuussa. Peters tutustui MIKESmetrologian toimintaan yleisesti ja erityisesti massa- ja pituusmetrologiaan. Peters oli voiman vastuuhenkilö PTB:llä ennen siirtymistään laitoksen johtotehtäviin. Michael Kühnestä BIPM:n uusi johtaja Ylijohtaja Timo Hirvi kollegoineen sai vieraakseen PTB:n varapääjohtajan Prof. Dr. Manfred Petersin. Prof. Dr. Michael Kühne on valittu BIPM:n uudeksi johtajaksi. Hän aloitti tehtävänsä ensin apulaisjohtajana ja siirtyy johtajan tuolille vuoden 2010 lopussa, kun nykyinen johtaja Prof. Andrew Wallard jää eläkkeelle. 19

20 Mittaukset kaupankäynnissä Energia luotettavat mittaukset varmistavat energian siirron tehokkuuden ja oikean laskutuksen MIKES tukee kansantalouden kasvun tarvitsemaa mittaustoimintaa Terveydenhoito luotettavat mittaukset varmistavat lääkkeiden oikean koostumuksen, annostuksen, tehon ja turvallisuuden Ruoka luotettavat mittaukset varmistavat ruoan ja veden laadun ja tasapuolisen jakamisen Tavarat luotettavat mittaukset osoittavat tuotteiden ja palveluiden arvon ja varmistavat niiden turvallisuuden Maailman metrologiapäivä 20. toukokuuta

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen 15.6.2017 Akkreditointi tarkoittaa kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden

Lisätiedot

SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES

SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES SI-mittayksiköt Martti Heinonen VTT MIKES FINAS-päivä 29.1.2019 National Metrology Institute VTT MIKES SI järjestelmän uudistus astuu voimaan 20.5.2019 National Metrology Institute VTT MIKES Sisältö: -

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EU FP7 projekti NanoDevice

EU FP7 projekti NanoDevice EU FP7 projekti NanoDevice Suomalaisen PK yrityksen näkökulma Ville Niemelä Tuotekehityspäällikkö Dekati Oy Dekati oy Spin-off Tampereen Teknillisestä Yliopistosta (TTY) Perustettu 1994, kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4. Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.2018 Tampere Ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja mittanormaalilaboratorio

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet Pääarvioija Suvi Hietamäki FINAS suvi.hietamaki@finas.fi 1 AKKREDITOINTI On pätevyyden arviointia kolmannen osapuolen tekemä riippumaton arviointi Perustuu kansainvälisiin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Toimitusjohtaja Kjell Forsén Page 2 1 Johtava yritys ympäristönmittauksessa Perustettu 1936 Kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather ja Controlled Environment

Lisätiedot

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Hyvinvointia ja säästöjä...

Hyvinvointia ja säästöjä... Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden

Lisätiedot

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa

Lisätiedot

MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT

MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT YRITYS EIN UNTERNHEMEN AUF sinulle ERFOLGSKURS. Noin 10 vuotta sitten perustettu GGM Gastro International GmbH on tullut maailmanlaajuisesti tunnetuksi

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot