Suomen Eläinlääkärilehti 2005, 111, 9. Lintuinfluenssaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Eläinlääkärilehti 2005, 111, 9. Lintuinfluenssaa"

Transkriptio

1

2

3 Lintuinfluenssaa Läänineläinlääkärinä sain elokuisena perjantaina puolen päivän maissa puhelinsoiton maa- ja metsätalousministeriöstä. Kollega kertoi oululaislokin alustavasta lintuinfluenssaepäilystä. Tilanteeseen ei liittynyt sen enempää dramatiikkaa. Sovimme lisänäytteenotosta, ulkona pidettävän siipikarjan kartoittamisesta ja tiedottamisesta ensi alkuun lähiympäristön kunnaneläinlääkäreille ja muille sidosryhmille. Ministeriön tiedotteen lähdettyä julkisuuteen alkuillasta alkoi kuitenkin varsinainen vilske. Vaikka ministeriön kanssa oli sovittu, että he ja Kansanterveyslaitos hoitavat tiedottamisen, oli löydöksen alkuperäpaikallakin pakko vastata median paineeseen ja ilta kului haastatteluissa sekä televisiokuvauksissa. Myös maan ylin johto kyseli maaherran välityksellä, onko valtakunnan turvallisuus uhattuna ja onko tilanne hallinnassa. Kansanterveyslaitoksella pidettiin illan kuluessa kriisipalaveri ja asiaa koskeva tiedote toimitettiin nettisivulle jo samana iltana. Seuraavana aamuna avautui palveleva puhelin huolissaan olevia kansalaisia varten. Lauantaipäivän aikana siihen soittikin lähes sata ihmistä. Lauantaiaamuna tuli tieto, että Oulussa poliisin hätäkeskukseen tulvii ilmoituksia kuolleina löydetyistä linnuista. Tilanteessa ei ollut suotavaa, että yleisö kuljettelisi lintuja sinne tänne. Niinpä organisoimme viikonlopuksi kuolleiden lintujen keräilypalvelun. Tähän tehtävään rekrytoitiin lähin valmiuseläinlääkäri; hänelle tulikin sitten noutopyyntöjä tasaiseen tahtiin. Tässä ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä: tähän aikaan vuodesta kuolleita nuoria lokkeja löytyy muutenkin, kun salmonella, aspergilloosi ja loiset harventavat Oulun kaatopaikan ylitiheää populaatiota. Lauantaina osallistuin Kansanterveyslaitoksen järjestämään kansainväliseen puhelinkokoukseen, jossa oli osanottajina KTL:n lisäksi EU:n tartuntatautivirastosta sekä kollegat MMM:stä ja EELA:sta. Kokouksen tarkoituksena oli varmistaa, että Suomen käynnistämät varotoimet olivat kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä riittäviä. Sain kuulla, että jos löydös ei Suomen mediassa olisikaan mikään jymyuutinen, se oli sitä Länsi-Euroopassa. Rivien välistä olin ymmärtävänäni, että idästä tulevaa pandemiaa pelätään kovasti ja Suomi vieläkin mielletään osaksi itäistä naapuriaan. Siksi en enää ihmetellyt, miksi Reutersin kuvaaja ilmestyi perjantai-iltana kolkuttelemaan lääninhallituksen ovea. Hän sattui olemaan Oulussa ilmakitaransoiton MM-kisoissa. Myös EU:n komissiolle raportoitiin löydöksestä lauantaina. Tilanne todisti, miten avainasemassa eläinlääkärit ovat ihmisten terveyden suhteen. Tiedossa on, että 65 prosenttia taudinaiheuttajaorganismeista on yhteisiä ihmisille ja eläimille. Lähes kaikki vaarallisimmat ihmisepidemiat ovat eläinperäisiä. Kun eläinlääkärin Suomessa tekemä yksi alustava löydös saa aikaan tällaisen kohun koko Euroopassa, ei pitäisi olla epäselvää, onko ympäristöterveydenhuollon oikea paikka seututasolla teknisen toimen vai kansanterveystyön yhteydessä. Eikä pitäisi olla epäselvää siinäkään, minkälainen koulutus tulisi olla terveysvalvonnan johtajalla. Kun kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee nopein askelin ja aluekuntamallikin on nostettu esille, voisi katseen meilläkin suunnata terveydenhuollon puitteissa rakentuvaan kuntayhteistyöhön väheksymättä ympäristönsuojelua ja rakennusvalvontaa, jotka varmasti löytävät omat yhteistyökuvionsa ilman eläinlääkäreitäkin. Lisäksi kannattaa miettiä, onko sittenkään järkevää siirtää tarttuvien eläintautien vastustusta valtiolta kunnille, kuten valmisteilla olevassa uudessa eläinlääkintähuoltolaissa on suunniteltu esitettävän. Antti Nurminen puheenjohtaja 419

4 Irrottaa liman Uutuus! Equimucin Vet 2 g (Acetylcystein.) Equimucin Vet 2 g jauhe. Koostumus: 1 annospussi, jossa 6 g jauhetta, sisältää: Asetyylikysteiini 2000 mg. Kohde-eläinlaji: Hevonen. Käyttöaiheet: Trakeobronkiaalieritteen viskositeetin vähentäminen kroonisissa bronkopulmonaalisissa taudeissa, joihin liittyy poikkeava limaneritys ja mukostaasi. Vasta-aiheet: Ei saa antaa yhdessä antitussiivisten aineiden kanssa, koska tämä voi johtaa haitalliseen liman kertymiseen yskänrefleksin heikentyessä. Haittavaikutukset: Yliherkkyyttä asetyylikysteiinille saattaa esiintyä. Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee Equimucin Vet jauheen antaminen keskeyttää ja aloittaa oireenmukainen hoito. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Equimucin Vet jauhetta ei saa antaa hevosille, joilla epäillään mahahaavaa. Koska asetyylikysteiini metaboloituu rikkiä sisältäviksi tuotteiksi, sitä on annettava varoen hevosille, joilla tiedetään olevan maksasairaus. Käyttö tiineyden ja laktaation aikana: Rotilla ja kaniineilla tehdyissä laboratoriotutkimuksissa ei ole saatu näyttöä epämuodostumia aiheuttavista vaikutuksista. Equimucin Vet jauheen turvallisuutta tiineyden ja laktaation aikana ei ole osoitettu. Voidaan käyttää ainoastaan hoidosta vastaavan eläinlääkärin tekemään hyöty-haitta -suhteen arviointiin perustuen. Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset: Asetyylikysteiiniä ei saa antaa samanaikaisesti muiden lääkevalmisteiden kanssa yhteensopimattomuusriskin vuoksi. Ilmoituksissa beetalaktaamiantibioottien (penisilliinit ja kefalosporiinit) ja tetrasykliinien inaktivoitumisesta on tähän mennessä viitattu vain in vitro -kokeisiin, joissa nämä aineet on sekoitettu keskenään. Näiden antibioottien antamisen välillä tulee olla vähintään kahden tunnin tauko (ei koske doksisykliiniä). Asetyylikysteiini on yhteensopiva potenttien sulfonamidien ja kaikkien tämänhetkisten keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden kanssa ja sitä voidaan antaa näiden valmisteiden kanssa samanaikaisesti. Antitussiivisten aineiden samanaikainen antaminen voi aiheuttaa haitallista liman kertymistä yskänrefleksin heikentyessä. Siksi Equimucin Vet jauheen ja antitussiivisten aineiden yhdistelmähoitoa tulee välttää. Annostus ja antotapa: Käytetään rehuun sekoitettuna. 10 mg asetyylikysteiiniä painokiloa kohti kahdesti päivässä (vuorokausiannos on 20 mg painokiloa kohti) 20 vuorokauden ajan. Varoaika: Teurastus: 0 vrk. Maito*: 0 vrk. *Otettava huomioon maissa, joissa hevosenmaitoa käytetään elintarvikkeeksi. Erityiset varotoimenpiteet, joita lääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava: Valmistetta käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä. Kestoaika: 3 vuotta. Säilytys: Säilytä alle 25 C. Pakkaus: Pahvirasia, jossa 100 annospussia (á 6 g jauhetta). Myyntiluvan haltija: CP-Pharma, Saksa ELÄINLÄÄKKEET Scanvet Eläinlääkkeet Oy Puhelin (03) Fax (03) Osoite PL 27, Parola scanvet@scanvet.fi

5 E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T 9/2005 Tieteelliset artikkelit 423 Lintuinß uenssa kirjallisuuskatsaus ja villilintujen alustava kartoitustutkimus Suomessa 2003 Avian inß uenza literature review and pilot survey in wild birds in Finland in 2003 Aija Laiho, Anna-Maija Virtala, Christine Ek-Kommonen ja Olli Vapalahti 428 Portfolio kliinisen eläinlääketieteen erikoistumiskoulutuksen apuvälineenä Professional development portfolio as a tool for veterinarians specializing in small animal diseases, equine diseases and production medicine Mirja Ruohoniemi ja Lena M. Levander Muut artikkelit 438 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja TSE Riitta Maijala 442 Eläinlääkärin vastuuvakuutus Leif Wikman ja Mika Leppinen 444 FVE-möte på Rivieran Johan Beck-Friis 446 Tanskalainen hevosambulanssi Suomessa vuonna 1940 Jørgen Folkersen 452 Pohjoismaiset sikaeläinlääkärit koolla Virpi Ala-Risku 454 Jerusalemin yliopistossa Vilhelmiina Huuskonen Vakiot 419 Pääkirjoitus: lintuinß uenssaa 422 Ledare: fågelinß uensa 456 Ajankohtaista EELAsta 458 Microglossus 459 Ajankohtaista 460 Uusia julkaisuja 462 Henkilöuutiset 463 Kurssit 466 Apurahat 468 Fennovet Oy järjestää 471 Avoimet työpaikat Lintuinfluenssasta s. 423 TSE-taudeista s. 438 Eläinlääkärin vastuuvakuutus s. 442 Ur innehållet Den första vetenskapliga artikeln är en litteraturöversikt om fågelinßuensa och en preliminär undersökning om situationen hos vilda fåglar i Finland år Den andra artikeln beskriver portofolien som ett hjälpmedel vid veterinärmedicinsk specialistutbildning. De övriga artiklarna berättar om den europeiska myndigheten för livsmedelssäkerhet och TSE, om veterinärers ansvarsförsäkringar och på svenska om FVE-mötet på Rivieran. Standardspalten från EELA berättar om resistenstest för mikrobläkemedel och den aktuella spalten om ytterligare forskningsstipendieframgångar i USA. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Kansikuva/Pärmbild: Ketunpoikasia/Rävungar. Kuva: Seppo Nykänen/Lehtikuva

6 422 Fågelinfluensa I egenskap av länsveterinär fick jag vid tolvtiden en fredag i augusti ett telefonsamtal från jord- och skogsbruksministeriet. En kollega berättade att man preliminärt misstänkte fågelinfluensa hos en mås i Uleåborg. Mer dramatiskt än så var det inte. Vi kom överens om att ytterligare prov skulle tas, att de fjäderfäbesättningar som går ute skulle kartläggas och att kommunalveterinärerna i trakten och andra intressegrupper skulle informeras i första hand. Efter att ministeriet hade offentliggjort ett meddelande mot kvällssidan började det emellertid gå livligt till. Trots att det fanns en överenskommelse med ministeriet om att ministeriet och Folkhälsoinstitutet skulle sköta informationen var det också på den ort där fyndet hade gjorts nödvändigt att möta trycket från medierna, så kvällen gick i intervjuernas och tv-framträdandenas tecken. Också landets högsta ledning undrade via landshövdingen om rikets säkerhet var hotad och om läget var under kontroll. Ett krismöte ordnades på Folkhälsoinstitutet under kvällens lopp, och ett meddelande som gällde saken sattes ut på institutets webbsidor redan samma kväll. Följande morgon öppnades en telefonlinje för oroliga medborgare. Under lördagen anlitades den sedan av nästan hundra människor. Lördag morgon kom beskedet att polisens nödcentral i Uleåborg översvämmades av meddelanden om fåglar som påträffats döda. I det läget var det inte önskvärt att allmänheten skulle transportera fåglar kors och tvärs. Därför organiserade vi en uppsamlingsservice som var i gång under veckoslutet. Den närmaste beredskapsveterinären rekryterades för att sköta uppdraget och det kom verkligen in en jämn ström av samtal där man bad om avhämtning av döda fåglar. I och för sig var det här inget märkvärdigt; vid den här tiden på året hittar man relativt ofta döda unga måsar, eftersom salmonella, aspergillos och parasiter angriper den överstora populationen på soptippen i Uleåborg. På lördagen deltog jag i en internationell telefonkonferens som Folkhälsoinstitutet ordnade. Förutom representanter för Folkhälsoinstitutet och EU:s smittskyddsverk deltog också kollegerna från JSM och EELA. Syftet med konferensen var att säkerställa att de försiktighetsåtgärder som Finland hade vidtagit var tillräckliga enligt de internationella experternas uppfattning. Jag fick höra att även om fyndet kanske inte var någon pangnyhet för medierna i Finland så förhöll det sig annorlunda i Västeuropa. Mellan raderna tyckte jag mig förstå att det finns en stor skräck för en pandemi som kommer österifrån och att Finland fortfarande uppfattas som en del av sin östra granne. Därför undrade jag inte längre över varför en fotograf från Reuters hade knackat på länsstyrelsens dörr på fredagskvällen. Han råkade befinna sig i Uleåborg på grund av VM-tävlingen i luftgitarr. Också EU-kommissionen underrättades om fyndet på lördagen. Det hela var ett tydligt bevis för vilken nyckelposition veterinärerna innehar när det gäller människors hälsa. Det är ett välkänt faktum att 65 procent av de patogena organismerna är gemensamma för människor och djur. Nästan alla de farligaste epidemierna bland människor är sjukdomar som överförs från djur. Om ett enda preliminärt fynd som en veterinär gör i Finland leder till sådan uppståndelse i hela Europa borde det inte råda någon oklarhet om huruvida miljöhälsovårdens rätta plats på regionnivå är inom tekniska sektorn eller folkhälsoarbetet. Inte heller borde det råda någon oklarhet om vilket slag av utbildning den person som leder hälsoövervakningen bör ha. När kommun- och servicestrukturreformen framskrider i raskt tempo och man har lyft fram modellen med regionkommuner skulle man också hos oss kunna rikta blicken mot det kommunsamarbete som byggs upp inom ramen för hälso- och sjukvården utan att alls ringakta miljövården och byggnadstillsynen, som säkert hittar sina egna samarbetsmodeller även utan veterinärerna. Dessutom är det värt att fundera på om det när allt kommer omkrig är vettigt att överföra bekämpningen av smittsamma djursjukdomar från staten till kommunerna, vilket enligt planerna skall föreslås i den nya veterinärvårdslag som är under beredning. Antti Nurminen ordförande Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Antti Nurminen (vastaava toimittaja, ansvarig redaktör) puh antti.nurminen@sell.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anna Parkkari puh. (09) faksi (09) toimitus@sell.fi Tieteellinen toimittaja Vetenskapligt redaktör: Jouko Koppinen, jouko.koppinen@fimnet.fi Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: lehden kohdalta tai tilaa riitta.puro@sell.fi Ilmoitusasiat Anmälningsärenden: Pirkko Nousiainen puh. (09) pirkko.nousiainen@sell.fi Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt redaktionsråd: dosentti Marja-Liisa Hänninen ELT Liisa Kaartinen professori Terttu Katila professori Hannu Korkeala dosentti Sven Nikander professori Satu Pyörälä ELT Mirja Ruohoniemi professori Hannu Saloniemi ELT Timo Soveri Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Tuomas Herva jäsenet Mari Heinonen, Janne Lunden, Leena Saijonmaa-Koulumies, Minna Viitanen, Raisa Iivonen ja Anna Parkkari sihteeri Toimitus Redaktion: Suomen Eläinlääkäriliitto Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Helsinki puh. (09) faksi (09) toimitus@sell.fi Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: Tilaushinnat 2005 Prenumerationspriser 2005: 90 e, eläinlääketieteen opiskelijoille, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä ja liiton eläkkeellä oleville jäsenille 35 e, EKYn jäsenille 20 e, pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet 45 e. 90 e, för vet.med. studerande och pensionerade 35 e, för EKY medlem 20 e, för medlem nordiska veterinärförbund 45 e. ISSN Painopaikka Uusimaa Oy, Porvoo Aikakauslehtien liiton jäsen

7 Aija Laiho, Anna-Maija Virtala, Christine Ek-Kommonen ja Olli Vapalahti Lintuinfluenssa kirjallisuuskatsaus ja villilintujen alustava kartoitustutkimus Suomessa 2003 Avian influenza literature review and pilot survey in wild birds in Finland in 2003 YHTEENVETO Lintuinfluenssa on influenssa A-viruksen aiheuttama, vakava ja helposti leviävä siipikarjan virustauti, joka aiheuttaa suuria tappioita siipikarjataloudelle maailmanlaajuisesti. Viime vuosina on ensi kertaa todettu myös henkeä uhkaavia zoonoottisia tartuntoja ihmisillä. Vaarana on, että muuntunut lintuinfluenssavirus voi olla lähtökohtana uudelle, tuhoisalle ihmisen influenssa A-viruspandemialle. Vesilinnut, kahlaajat ja lokit ovat influenssa A-viruksen luonnollisia isäntiä ja voivat levittää virusta tehokkaasti ulosteessaan. Influenssa A-viruksen esiintymistä Suomen villilinnuissa kartoitettiin kesällä Linnuista kerättiin 319 ulostenäytettä viruseristystä varten. Yhdestäkään näytteestä ei todettu influenssa A-virusta. Otoskoko oli kuitenkin niin pieni, että sen perusteella ei voi päätellä ettei lintuinfluenssaa esiintyisi Suomen lintupopulaatiossa. SUMMARY Avian influenza is a serious and easily transmitted disease caused by influenza A virus. It results in major losses worldwide to the poultry industry. During the last years, life-threatening zoonotic infections have been observed in humans and there is a danger that a derivative of the avian influenza virus might give origin to a new devastating human influenza A virus pandemic. Aquatic birds, waders and gulls are natural hosts of influenza A virus and may spread the virus effectively in their faeces. In this survey, 319 faecal samples from Finnish wild birds were collected for virus isolation in embryonated eggs in the summer of All samples were negative for influenza A virus. However, because of a small number of samples, it cannot be concluded that avian influenza would not occur in Finnish bird populations. KIRJALLISUUSKATSAUS JOHDANTO Lintuinfluenssa on influenssa A-viruksen aiheuttama, ympäri maailmaa esiintyvä lintujen infektiotauti. Kaikkia lintuja pidetään taudille alttiina, mutta jotkut lajit ovat toisia resistentimpiä tartunnalle. Taudinkuva vaihtelee kanoilla lievästä sairaudesta jopa sataprosenttisen tappavaan, helposti leviävään epidemiaan (Alexander 1993). Suurin osa influenssa A-virusten 15:stä hemagglutiniini- ja yhdeksästä neuramidaasi -alatyypistä infektoi siipikarjaa (Perdue ja Suarez 2000). Matalapatogeeninen lintuinfluenssavirus (low pathogenic avian influenza virus eli LPAI-virus) pystyy lisääntymään vain tietyissä elimissä, lähinnä hengitysteissä, keuhkoissa ja ruoansulatuskanavassa. Kierreltyään jonkin aikaa siipikarjassa jotkut LPAI-viruskannat voivat mutatoitua siten, että viruksen hemagglutiniinin kypsyminen on mahdollista muuallakin kuin hengitys- ja ruoansulatuskanavassa. Näin LPAI-viruksesta voi syntyä korkeapatogeeninen lintuinfluenssavirus (highly pathogenic avian influenza virus eli HPAI-virus). HPAI-virukset pystyvät lisääntymään kaikissa isäntäeläimen elimissä. Tuhoamalla elintärkeitä elimiä virus aiheuttaa lopulta eläimen kuoleman. Kaikki HPAI-tapaukset ovat tähän mennessä olleet H5- tai H7-alatyyppien aiheuttamia (Capua ym. 2000). HPAI kuuluu OIE:n (Office International des Épizooties) ilmoitettavien tautien listaan (lintuinfluenssa kuului vanhalle OIE:n A-listalle) (OIE 2005). 423

8 Anna Parkkari Suomessa lintuinfluenssa kuuluu helposti leviäviin eläintauteihin. Lintuinfluenssan oireita siipikarjalla ovat muun muassa muutokset muninnassa, hengitystieoireet, syanoosi, ödeemat, ripuli ja lisääntynyt kuolleisuus. Linnut voivat myös kuolla äkillisesti ilman edeltäviä oireita (Alexander 1993). Samanlaisia oireita aiheuttavat muun muassa infektiivinen bronkiitti (IB), infektiivinen laryngotrakeiitti (ILT), Newcastlen tauti (ND) ja kanakolera (Jordan ja Pattison 1996). Viime aikoina lintuinfluenssa on aiheuttanut useita vakavia epidemioita. HPAI-alatyypin H7N7 aiheuttama epidemia Hollannissa vuonna 2003 johti 30 miljoonan linnun lopettamiseen tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi (Stegeman ym. 2004). Torjuntatoimiin osallistuneista ihmisistä 89 sai laboratoriossa varmistetun tartunnan ja yksi eläinlääkäri menehtyi keuhkoinfektioon (Koopmans ym. 2004). Vuonna 2003 alkanut HPAI-alatyypin H5N1 aiheuttama epidemia Aasiassa on levinnyt kahdeksaan maahan. Epidemia on johtanut noin 100 miljoonan linnun lopettamiseen tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Viruksen on lisäksi todettu tarttuneen 42 ihmiseen, joista 30 on kuollut tartuntaan (Kaye ja Pringle 2005). Viruksen evoluutio ja tartunta nisäkkäisiin Influenssa A-virus kuuluu ortomyksoviruksiin. Viruksen genomi koostuu lineaarisesta, yksijuosteisesta negatiivisäikeisestä RNA:sta, joka on jakautunut kahdeksaan segmenttiin ja on kooltaan 10 13,6 kb (Murphy ym. 1999). Viruksen evoluutionopeus on hidas sen luonnollisissa isännissä mutta nopea nisäkkäissä. Tämän uskotaan johtuvan valintapaineesta vieraassa isännässä (Suarez 2000). Viruksen RNA:ta kopioiva polymeraasi on epätarkka ja uutta virusgenomia tuotettaessa syntyy paljon virheitä. Näin syntyy nopeasti suuri määrä erilaisia genotyyppejä, joista suurin osa eliminoituu elinkelvottomina, mutta jotkut mutantit saattavat sopeutua paremmin vallitseviin olosuhteisiin ja alkaa lisääntyä (Suarez 2000). Lintujen ja nisäkkäiden influenssa A-virukset ovat toisilleen läheisiä (Murphy ym. 1999). Sikaa, jonka soluissa on reseptori sekä linnun että ihmisen influenssa A-viruksille, on pidetty sekoitusalustana (englanniksi mixing vessel), jossa ihmisen ja linnun influenssaviruksien RNA-jaokkeet voivat järjestyä uudelleen keskenään. Tällöin voi syntyä virus, joka pystyy lisääntymään ihmissoluissa ja leviämään tehokkaasti populaatiossa, koska immuniteetti viruksen pinnan uutta lintuperäistä hemagglutiniinia vastaan puuttuu (Banks ym. 1998). Esimerkiksi suurta, 20 miljoonaa ihmishenkeä vaatinutta 424

9 influenssapandemiaa vuonna 1918 luultavasti edelsi juuri tämänkaltainen tapahtumasarja (englanniksi antigenic shift). Vähäisemmät, jokavuotisina toistuvat epidemiat ovat yleensä seurausta yhden subtyypin sisällä tapahtuneesta pistemutaatiosta (englanniksi antigenic drift), jolloin edellisen infektion aikana muodostuneet vasta-aineet eivät enää anna täydellistä suojaa (Tiilikainen ym. 1998). Lintuinfluenssaviruksen zoonoottinen keuhko-oireinen tarttuminen suoraan linnusta ihmiseen todettiin ensi kertaa vasta 1997 Hong Kongin lintuinfluenssaepidemian yhteydessä (Sims ym. 2003). Myös ihmisessä voi tapahtua virusten RNA-jaokkeiden ja samalla antigeenien vaihto ihmisen infektoituessa samanaikaisesti linnun ja ihmisen influenssaviruksella (Banks ym. 1998). WHO:n (2004a) mukaan infektoituneelle siipikarjalle altistuvien ihmisten rokottaminen ihmisissä sillä hetkellä kiertävää influenssaa vastaan voi pienentää todennäköisyyttä, että ihminen infektoituu samanaikaisesti lintu- ja ihmisinfluenssaviruksella. Tämä vähentäisi riskiä virusten geenien vaihtumiseen. Lisäksi WHO:n (2004a) suositusten mukaan infektoituneen siipikarjan kanssa tekemisissä olevien ihmisten tulee pukeutua sopiviin suojavaatteisiin ja varusteisiin, ja heidän tulee saada profylaktinen antiviraalinen lääkitys (oseltamiviiri). Influenssaviruksen eradikaatiota Aasiassa vaikeuttavat huomattavasti ihmisten ja kotieläinten tiivis yhteiselo sekä puutteellinen infrastruktuuri. Näissä oloissa tautia on hyvin vaikea valvoa (WHO 2004b). Epidemiologia ja vastustus Influenssa A-virusten luonnollisia isäntiä ovat vesilinnut, kahlaajat ja lokit. Virusta pidetään niille avirulenttina. Muut linnut tai nisäkkäät (kuten sika, ihminen ja hevonen) ovat sekundaarisia isäntiä (Suarez 2000). Vesilinnut erittävät virusta runsaasti ulosteeseen ja voivat levittää tartuntaa tehokkaasti, kuten myös ihmiset ja muut eläimet (Murphy ym. 1999). Infektiiviset ulosteet ovat ensisijainen leviämistapa taudinpurkauksen yhteydessä. Ulkona, erityisesti vesilintujen muuttoreittien varrella kasvatetuilla linnuilla on suurempi riski sairastua lintuinfluenssaan kuin sisätiloissa kasvatetuilla linnuilla (Alexander 2000). Alle yhden vuoden ikäisistä linnuista eristetään useammin influenssa A-virusta kuin aikuisista linnuista (Stallknecht ja Shane 1988). Virusta esiintyy enemmän ennen muuttoaikaa, koska nuoret, tartunnalle herkät linnut kokoontuvat tällöin yhteen. Myöhemmin virusta esiintyy vähemmän, mikä johtuu parantuneesta laumaimmuniteetista ja nuorten lintujen hajaantumisesta muuton yhteydessä (Stallknecht ja Shane 1988). Lintuinfluenssavirus säilyy pitkään ympäristössä; 17 C:n lämpöisessä vedessä infektiviteetti säilyy vuorokautta ja 28 C:n lämpötilassa vuorokautta (Stallknecht ym. 1990). Siipikarjatilat tulee suunnitella niin, etteivät ne houkuttele paikalle villilintuja. Villilintujen pääsy juoma- ja vesiastioille tulee estää, eikä tiloilla saisi olla vesilintuja houkuttelevia lammikoita. Eri lintulajien kasvatus samalla tilalla voi houkutella villilintuja enemmän kuin vain yhden lajin kasvattaminen (Alexander 2000). Siat tulee kasvattaa erillään linnuista (Murphy ym. 1999). WHO:n (2004b) mukaan infektoitunut siipikarjan liha ja munat ovat turvallisia, kun niiden sisälämpötila saavuttaa lämpötilan +70 C. Virus voi olla infektoituneessa munassa sisä- ja ulkopuolella, mikä tulee huomioida kontrolliohjelmissa. Cappucci tutkimusryhmineen (1985) löysi infektoituneiden kanojen munimista munista lintuinfluenssavirusta (H5N2) keltuaisesta, valkuaisesta ja kuoresta. Tutkimus osoitti viruksen voivan säilyä useita päiviä keltuaisessa ja valkuaisessa viileässä lämpötilassa (10 18 C). Rokotteilla pyritään vähentämään lintujen kliinisiä oireita, viremiaa ja ympäristöön leviävän viruksen määrää (Capua ym. 2002), mutta rokotteet eivät anna täydellistä suojaa (Mackenzie 2004). Koska rokotettuja terveitä lintuja ei ole pystytty erottamaan tartunnan saaneista mutta kliinisesti terveistä, rokotetuista linnuista, tartunta saattaa levitä näiden lintujen välityksellä (Capua ym. 2002). Lisäksi rokottaminen LPAIinfektiota vastaan saattaa peittää mutaation seurauksena syntyneen HPAI-viruksen aiheuttamat kliiniset oireet, mistä voi olla seurauksena salakavala HPAI-viruksen leviäminen (EU 2000). Italiassa vuosien epidemiassa käytettiin niin sanottua heterogeenista rokotetta, jossa oli sama hemagglutiniinin alatyyppi mutta eri neuramidaasin alatyyppi kuin kiertävällä viruksella. Tällöin terveet rokotetut ja infektoituneet rokotetut voitiin erottaa toisistaan sopivalla testillä (DIVA eli differenting infected from vaccinated animals) (Capua ym. 2002). Suomessa rokottaminen on kuitenkin kielletty. Hätärokotuksista määrätään erikseen (MMM 1996). OMA TUTKIMUS EU:n jäsenvaltioissa toteutettiin kartoitustutkimus, jonka tarkoituksena oli seuloa influenssa A-viruksen tartuntoja siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa. Aineisto ja menetelmät Suomessa näytteiksi kerättiin tuoretta ulostetta yhteensä 319 linnusta (35 prosenttia vesilinnuista, 12 prosenttia kahlaajista, 37 prosenttia 425

10 lokeista ja 16 prosenttia muista linnuista). Poikasia tai nuoria lintuja oli 33 prosenttia ja aikuisia 66 prosenttia. Suurin osa näytteistä otettiin kesä- (45 prosenttia), touko- (28 prosenttia) ja heinäkuussa (21 prosenttia). Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston linturengastajat ottivat ulostenäytteet. Näytteet kuljetettiin tutkittavaksi EELAan virusnäytekuljetustikuissa (Culturette TM collection and transport system, Becton Dickinson). Näytteistä valmistettiin suspensio, jota injisoitiin 0,2 millilitraa 8 10 vuorokauden ikäisiin hedelmöitettyihin kananmuniin ja inkuboitiin niissä 6 vuorokautta 37 C:ssa. Kananmunat jäähdytettiin +4 C:een ja niistä kerättiin allantoisneste, jolle tehtiin hemagglutinaatiotesti. Prevalensseille laskettiin binomijakaumaan perustuvat luottamusvälit (Casella ja Berger, 1990). Tuorein arvio Suomen pesimälinnuston kokonaismäärästä on 1990-luvun alkupuolelta (Väisänen ym. 1998), jolloin yhteenlasketuksi parimääräksi arvioitiin 49 miljoonaa paria eli 98 miljoonaa yksilöä. Näistä noin 2,2 miljoonaa yksilöä oli vesilintuja, noin 2,4 miljoonaa yksilöä kahlaajia ja noin yksilöä lokkeja. Tulokset Tutkituista villilinnuista ei löytynyt yhtään positiivista näytettä (95 prosentin luottamusväli: 0 1 prosenttia). Todennäköisimmän kantajapopulaation (vesilinnut, kahlaajat ja lokit) negatiiviselle tulokselle lasketun 95 prosentin luottamusvälin yläraja on yksi prosentti, minkä mukaan tähän ryhmään kuuluvia positiivisia lintuja voisi Suomessa olla kappaletta. Pohdinta Negatiivinen tulos voi merkitä seuraavia asioita: lintuinfluenssaa ei esiinny Suomen villilinnuissa, laboratoriotutkimus antaa vääriä negatiivisia tuloksia, otoskoko on liian pieni, näytteet on otettu vääristä linnuista tai väärään aikaan tai virus on kuollut kuljetuksen aikana. EELA osallistuu vuosittain EU:n lintuinfluenssareferenssilaboratorion (VLA, Weybridge, UK) järjestämään vertailutestiin hyvin tuloksin. Käytetyn testin sensitiivisyyttä ei kuitenkaan tiedetä, joten mahdollisuus vääriin negatiivisiin tuloksiin on olemassa. Jos oletetaan, että Suomen noin viiden miljoonan vesilinnun, kahlaajan ja lokin populaatiossa olisi 0,1 prosenttia infektoituneita lintuja, tarvittaisiin infektion toteamiseksi 95 prosentin luottamustasolla noin linnun otos (de Blas ym. 2000). Vesilintujen, kahlaajien ja lokkien osuus kokonaisnäytemäärästä oli 84 prosenttia. Viruksen löytymisen kannalta olisi ollut parempi, jos koko tutkimus olisi keskittynyt niihin ja lisäksi poikasia ja nuoria lintuja olisi ollut enemmän. Näytteenottoajankohta olisi tullut kohdistaa tarkemmin syysmuuttoaikaan, mikä on Suomessa elokuussa (Pöyhönen 1995). Tutkimamme ulostenäytemäärä oli selvästi liian pieni ja hajanainen sen toteamiseksi, ettei lintuinfluenssaa ole Suomeen muuttavissa vesilinnuissa. Negatiivisesta tuloksesta huolimatta on todennäköistä, että Suomen villilinnuissa on lintuinfluenssatartuntaa. Tätä tukevat Ruotsissa saadut positiiviset tulokset (Wallensten 2004), joissa noin 25 prosenttia nuorista linnuista ja 15 prosenttia vanhemmista linnuista kantoi lintuinfluenssavirusta, kun 1600 näytettä oli tutkittu. Ruotsalaisessa tutkimuksessa näytteenotto kohdistettiin syksyn 2002 muuttoaikaan ja ulostenäytteet pakastettiin heti -70 C:een. Näytteet tutkittiin RT-PCR:llä. Suomessa tehtiin vastaavanlainen tutkimus vuonna 1978, jolloin yhteensä 509 linnun yhdyssuolinäytteet tutkittiin (Estola ym. 1980). Vain yhdestä näytteestä löytyi hedelmöitetyn kananmunan sikiön tappava hemagglutinoiva virus. Näytteet oli kerätty syysmuuton aikana, mutta vain 54 näytettä oli peräisin vesilinnuista. Positiivinen näyte löytyi sinisorsasta, Anas platyrhynchos. Tämän selvityksen perusteella lintuinfluenssakartoitukset tulisi kohdistaa Suomessa koskemaan ensisijaisesti nuoria vesilintuja, kahlaajia ja lokkeja. Näytteitä tulisi kerätä muuttoreittien varrelta elokuussa. Lisäksi näytteitä tulisi ottaa selvästi enemmän. KIRJALLISUUS Alexander, D. J. Orthomyxovirus infection. Teoksessa: McFerran, J. B., McNulty, M. S. (toim.) Virus infections of birds. Volume 4, Elsevier 1993: Alexander, D. J. A review of avian influenza in different bird species. Vet. Microbiol. 74, 2000: Banks, J., Speidel, E., Alexander, D. J. Characterisation of an avian influenza A virus isolated from a human is an intermediate host necessary for the emergence of pandemic influenza viruses? Arch. Virol. 143, 1998: de Blas, N., Ortega, C., Frankena, K., Noordhuizen, J., Thrusfield, M. Program Win Episcope 2.0. Borland Delphi Cappucci, Jr D. T., Johnson, D. C., Brugh, M., Smith, T. M., Jackson, C. F., Pearson, J. E., Senne, D. A. Isolation of avian influenza virus (subtype H5N2) from chicken eggs during a natural outbreak. Avian Dis. 29, no. 4, 1985: Capua, I., Mutinelli, F., Marangon, S., Alexander, D. J. H7N1 avian influenza in Italy (1999 to 2000) in intensively reared chickens and turkeys. Avian Pathol. 29, 2000: Capua, I., Terregino, C., Cattoli, G., Mutinelli, F., Rodriguez, J. F. Development of a DIVA (Differentiating infected from vaccinated animals) strategy using a vaccine containing a heterologous neuramidase for the control of avian influenza. Avian Pathol. 32, 2002: Casella, G., Berger, R. L. Statistical inferences. Pacific Grove, Calif: Wadsworth & Brooks / Cole Advanced Books & Software, 1990:

11 Estola, T., Saikku, P., Pirkola, M., Häkkinen, I., Veijalainen, P., Ek-Kommonen, C. Occurence of Influenza A viruses and their antibodies in migratory birds in Finland. Nord. Vet.-Med. 32, 1980: European Comission, Health & Consumer Protection Directorate-General Directorate B-Scientific Health Opinions, Unit B3-Management of scientific committees II, Sanco/B3/AH/R17/2000. Jordan, F. T. W., Pattison, M. (toim.) Poultry Diseases, neljäs painos. W B. Saunders Company Ltd, Kaye, D., Pringle, C. R. Avian influenza viruses and their implication for human health. Clin. Infect. Dis. 40, 2005: Koopmans, M., Wilbrink, B., Conyn, M., Natrop, G., van der Nat, H., Vennema, H., Meijer, A., van Steenbergen, J., Fouchier, R., Osterhaus, A., Bosman, A. Transmission of H7N7 avian influenza A virus to human beings during a large outbreak in commercial poultry farms in the Netherlands. Lancet 363, Feb. 21, 2004: Mackenzie, D. Bird flu s ticking time bomb. New Scientist, March 27, 2004: 6 7. MMM päätös 3/EEO/96. Newcastlen taudin ja lintuinfluenssan vastustaminen. (D 38). Murphy, F. A., Gibbs, E. P. J., Horzinek, M. C., Studdert, M. J. Veterinary Virology. Academic Press, kolmas painos 1999: , Office International des Épizooties (OIE). Diseases notifiable to the OIE. [www-dokumentti]. int/eng/maladies/en_classification.htm. (luettu ). Perdue, M. L., Suarez, D. L. Structural features of avian influenza virus hemagglutinin that influence virulence. Vet. Microbiol. 74, 2000: Pöyhönen, M. Muuttolintujen matkassa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu Sims, L. D., Ellis, T. M., Liu, K. K., Dyrting, K., Wong, H., Peiris, M., Guan, Y., Shortridge, K. F. Avian influenza in Hong Kong Avian Dis. 47, 2003: Stallknecht, D. E., Shane, S. M. Host range of avian influenza virus in freeliving birds. Vet. Res. Commun. 12, 1988: Stallknecht, D. E., Shane, S. M., Kearney, M. T., Zwank, P. J. Persistence of avian influenza viruses in water. Avian Dis. 34, 1990: Stegeman, A., Bouma, A., Elbers, A. R., de Jong M. C., Nodelijk, G., de Klerk, F., Koch, G., van Boven, M. Avian influenza A virus (H7N7) in The Netherlands in 2003: course of the epidemic and effectiveness of control measures. J. Infect. Dis., 190 (12), 2004: Suarez, D. L. Evolution of avian influenza viruses. Vet. Microbiol. 74, 2000: Tiilikainen, A. S., Vaara, M., Vaheri, A. (toim.). Lääketieteellinen mikrobiologia. Kustannus Oy Duodecim, Vammala Wallensten, A. T. Avian influenza A virus in ducks migrating through Sweden. Emerging Zoonoses New Challenges. 18th NKVet Symposium, 2004, Uppsala, Sweden. Väisänen, R. A., Lammi, E., Koskimies, P. Muuttuva pesimälinnusto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki World Health Organisation (WHO). Avian influenza ( bird flu ) and the significance of its transmission to humans [www-dokumentti]. < int/mediacentre/factsheets/avian_influenza/en/>. (a) World Health Organisation (WHO). Avian influenza A (H5) in rural areas in Asia: food safety considerations. [www-dokumentti]. int/foodsafety/micro/avian2/en/. (luettu ). (b) KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Aija Laiho, ELK Kankurinkatu 8 e Helsinki, aija.laiho@helsinki.fi Anna-Maija Virtala, PhD, ELL, yliopistonlehtori Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Christine Ek-Kommonen, ELL, erikoiseläinlääkäri EELA, Helsinki Olli Vapalahti, prof. Eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Haartman-instituutti Helsingin yliopisto Artikkeli on osa Aija Laihon syventävien opintojen projektia 427

12 Mirja Ruohoniemi ja Lena M. Levander Portfolio kliinisen eläinlääketieteen erikoistumiskoulutuksen apuvälineenä Professional development portfolio as a tool for veterinarians specializing in small animal diseases, equine diseases and production medicine TIIVISTELMÄ Esittelemme portfoliotyöskentelyä yleisesti sekä viime vuosina erikoiseläinlääkärikoulutuksessa hyödynnetyn niin sanotun erikoistumisportfolion erityispiirteitä kliinisen eläinlääketieteen näkökulmasta. Jokainen erikoistumiskoulutuksessa oleva eläinlääkäri noudattaa omaa yksilöllistä opintopolkuaan ja joutuu ottamaan itse vastuun etenemisestään. Portfolion tekemisen avulla hän voi tulla paremmin tietoiseksi siitä, miten hän toimii, missä hän kehittyy ja missä ovat hänen kehittymisensä haasteet. Oma osaaminen hahmottuu tarkemmin, samoin kuin se, mitä ei vielä hallitse. Selkeät ohjeet ja ohjaus helpottavat portfoliotyöskentelyn käynnistymistä ja oman oppimisen tietoista pohdintaa. Ohjaajien ja vertaisryhmän antama tuki ja palaute ovat erikoistujan asiantuntijaksi kasvamisen kannalta tärkeitä. Koulutuksen lopussa erikoistuja pystyy portfolion avulla osoittamaan, mitä hän on oppinut ja mitkä ovat hänen vahvuutensa. SUMMARY We present the principles of portfolio work and describe the specific features of a professional development portfolio as applied in the specialization training of veterinarians in small animal diseases, equine diseases and production medicine. Each specializing veterinarian follows her/his individual study path and consequently has to take responsibility for her/his progress. Through compiling a portfolio, the specialist trainee becomes aware of everyday practice, how she/he is progressing professionally, what she/he masters and what is still unfamiliar, and which are the challenges for further development. Well-defined instructions and supportive guidance facilitate the start of the portfolio work and the conscious reflection on learning from practice. Support and feedback from the supervisors and peers are important to help the specialist trainee become an expert. At the end of the training, the specializing veterinarian can demonstrate what she/he has learned and what are her/his strengths. JOHDANTO Portfolioita käytetään yliopistoissa laajalti opetusansioiden esittämiseen ja arvioimiseen, mutta ne soveltuvat hyvin myös ammatillisen kehittymisen välineeksi (Knapper 1995, Snadden ja Thomas 1998, Senne ja Rikard 2002, Levander 2003). Erikoiseläinlääkärin tutkinto on ammatillinen jatkotutkinto, jonka tavoitteena on oman alan asiantuntijuuden saavuttaminen. Viime vuosina portfoliotyöskentely on otettu osaksi erikoistumiskoulutusta. Kaikkien kliinisen eläinlääketieteen laitoksen vastuualueeseen kuuluvien alojen (pieneläinsairaudet, hevossairaudet, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito) erikoistumiskoulutukseen kuuluu runsaasti erilaisia suorituksia, jotka erikoistujan on dokumentoitava ja joiden avulla hän pystyy osoittamaan osaamistaan. Erikoistujan edellytetään syventävän tietojaan ja taitojaan sekä 428

13 yleisesti että jollakin valitsemallaan osa-alueella. Kokonaisuuden hallinta koko neljä vuotta kestävän erikoistumiskoulutuksen suoritusten osalta edellyttää järjestelmällisyyttä, mutta suunnitelmia on pystyttävä myös tarvittaessa muuttamaan. Erikoistumiskoulutusta koskevassa pysyväismääräyksessä (2003) portfoliota koskevat kohdat ovat antaneet siinä määrin vapautta käytännön toteutuksen suhteen, että erikoistuvien eläinlääkäreiden portfoliotyöskentelyn käynnistymisessä on ilmennyt vaikeuksia. Tilanteen selkiyttämiseksi keväällä 2003 työstettiin yhteistyönä kliinisen eläinlääketieteen eri alat kattavat räätälöidyt erikoistumisportfolio-ohjeet (liite 1) ja käynnistettiin portfolio-ohjaus. Tiettyyn tarkoitukseen räätälöity portfoliomalli edistää työskentelyä parhaiten (Paavonen ym. 1997). Ilman selkeitä ohjeita portfoliosta tulee helposti epämääräinen röykkiö papereita tai koottujen materiaalien varasto, jota tekijä itsekään ei arvosta (Niikko 2000). Tämä kirjoitus esittelee portfoliotyöskentelyä yleisesti sekä tuo esiin erikoistumisportfolion erityispiirteitä erikoistujan, ohjaajien ja työtovereiden kannalta. Työskentelyn aloittaminen koetaan usein hämmentävänä ja hankalana, sillä se edellyttää toisenlaista lähestymistapaa oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun kuin mihin perinteisesti on totuttu (Niikko 2000). Tavoitteiden hahmottaminen ja selkeät ohjeet helpottavat portfoliotyöskentelyä suuresti. MIKSI PORTFOLIO? Erikoiseläinlääkärikoulutusta koskevassa pysyväismääräyksessä (2003) todetaan, että erikoistuja ylläpitää erikoistumisportfoliota omista suorituksistaan erikoistumiskoulutusosuuden alusta opintojen päättymiseen asti. Portfolio soveltuukin hyvin opiskelijan toiminnan ja kehittymisen arviointiin pitkän ajan kuluessa (Snadden ja Thomas 1998). Opiskelun aikana portfoliosta on apua opintojen suunnittelussa ja arvioitaessa opintojen ja oppimisen etenemistä pääohjaajan kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa. Opintojen päätteeksi portfolio muodostaa ammatillisen kasvun ja kehityksen arvioinnin välineen (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000). Nykyisin opiskelussa painotetaan opiskelijan omaa aktiivista roolia. Ulkoa ohjautuvasta, opettajakeskeisestä opettamisesta ollaan vähitellen siirtymässä kaikessa koulutuksessa myös erikoiseläinlääkärikoulutuksessa opiskelijakeskeiseen ja itseohjautuvaan opiskeluun (Pitkälä ym. 2000). Oppimista pidetään aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina, jossa opiskelija yhdistää uutta tietoa aikaisempiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa. Vaikka tutkintovaatimukset säätelevät koulutuksen sisältöä ja tavoitteita, erikoiseläinlääkärin koulutus sallii monenlaisia opintopolkuja. Erikoiseläinlääkärikoulutusta koskevaan pysyväismääräykseen (2003) koulutuksen tavoitteiksi on kirjattu eläinlääkärin perehdyttäminen erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja valmiuksien antaminen alan erikoiseläinlääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erikoisosaamista edellyttävissä tehtävissä. Erikoistujalla on mahdollisuuksia edetä omalla tavallaan ja kehittyä yksilöllisesti, mutta tämäntyyppisessä koulutuksessa hän joutuu ottamaan vastuun oppimisestaan ja määrittelemään itse omat oppimistavoitteensa (Snadden ja Thomas 1998, Spencer ja Jordan 1999, Nevgi ja Lindblom- Ylänne 2003). Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman tekeminen ja sen tarkistaminen ajoittain on välttämätöntä. Portfolion tekemisen avulla oppija voi tulla paremmin tietoiseksi siitä, miten hän toimii, missä hän kehittyy ja missä ovat hänen kehittymisensä haasteet (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000, Senne ja Rikard 2002). Kun omat työtehtävät ja saavutukset kirjataan ylös, oma osaaminen hahmottuu tarkemmin, samoin kuin se, mitä ei vielä hallitse, ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelman tekeminen helpottuu (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000, Levander 2003). Portfoliotyöskentelyn avulla asiantuntijaksi kasvaminen saadaan näkyväksi. Portfolion avulla oppija pystyy osoittamaan, mitä hän on oppinut, ei vain kertomaan, mitä hän on tehnyt tai jättänyt tekemättä (Niikko 2000). Perinteisesti asiantuntijana pidetään henkilöä, jolla on laajat tiedot omasta alastaan ja kyky soveltaa tietojaan oman alan ongelmatilanteissa (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003), mutta tämän lisäksi eri alojen asiantuntijoilta vaaditaan myös tiedonhankinta- ja hallintataitoja ja kriittistä suhtautumista tietoon, vuorovaikutustaitoja, reflektiivistä ja ammattieettistä työskentelytapaa ja hyviä tunnetaitoja (Hager ja Conczi 1996, Snadden ja Thomas 1998, Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Lisäksi ammatilliseen identiteettiin kuuluvat muun muassa näkemys itsestä ammattilaisena, omat arvot sekä työntekijänä kehittyminen (Niikko 2000). Perusportfoliotyöskentely Portfoliotyöskentely on pitkäjänteistä ja systemaattista oman työn seuraamista ja kehittämistä (Levander 2003). Parhaimmillaan portfolion laatiminen on syvällinen ja pohdintaa edellyttävä oman työn arviointiprosessi, ei vain selostus ja kokoelma dokumentteja, johon pinnallinen käsitys portfoliosta helposti johtaa (Levander 2003). Materiaali kerätään niin sanottuun perusportfolioon, jonka 429

14 pohjalta työstetään koulutuksen loppuvaiheessa näyteportfolio. Erikoistumisportfolio-ohjeet saattavat antaa ensi silmäyksellä vaikutelman Hagerin ja Conczin (1996) varoittamasta tarkistuslistasta, joka korostaa asioiden mekaanista tekemistä ja jättää muut kompetenssit vähemmälle huomiolle. Jotta erikoistumisportfoliosta ei tulisi pelkkä materiaalikokoelma, siihen tulee liittyä kriittistä pohdintaa erikoistumiskoulutuksen aikaisista tapahtumista ja suorituksista sekä niiden kautta tapahtuneesta oppimisesta (Snadden ja Thomas 1998). Oman oppimisen tietoinen pohtiminen on olennainen ero portfolion ja lokikirjan välillä. Lokikirja painottuu suoritteiden kirjaamiseen koulutuksen järjestäjän määrällisten tavoitteiden mukaisesti (Pitkälä ym. 2000). Portfolion tekeminen edellyttää paitsi uudenlaista suhtautumis- ja työskentelytapaa myös aktiivista ja oma-aloitteista toimintaa (Niikko 2000). Vain harvoilla ensi kertaa portfoliota tekevillä on riittävää tietoa portfoliosta ja sen käytöstä. Perehdyttävästä koulutuksesta tai ohjauksesta onkin todettu olevan suurta hyötyä ennen portfoliotyöskentelyn aloittamista. Portfolion tekemiseen on hyvin vaikea sitoutua, jos tekijä ei tiedä, mitä portfoliolla tarkoitetaan (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000, Senne ja Rikard 2002). Alkuvaiheen epävarmuuden tunnetta ja luottamuksen puutetta omaa osaamista kohtaan voidaan pitää lähes asiaankuuluvana, ja työskentelyn aloittamisen kynnys on pyrittävä pitämään mahdollisimman pienenä (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000, Senne ja Rikard 2002). Portfolion tekemistä voidaan helpottaa lähtemällä pienistä yksityiskohdista liikkeelle ja rakentamalla portfoliota vähitellen samalla kuitenkin pitäen mielessä kokonaisuus (Niikko 2000). Erikoistumisportfoliotyöskentelyssä on usein ensimmäinen konkreettinen askel perusportfoliokansion ja välilehtien hankkiminen; välilehdet voidaan nimetä portfolio-ohjeen kohtien mukaisesti ja näin materiaalin keruu pääsee heti alkuun. Voimassaoleviin erikoistumiskoulutusta koskeviin säädöksiin tutustuminen ja ohjeiden tallettaminen kansioon helpottaa myöhempää työskentelyä olennaisesti. Myös portfolioon liitetyt tehtävät ovat hyvä keino päästä työskentelyssä alkuun. Väitteet osaamisesta on perusteltava ja tarvittaessa osoitettava todeksi alkuperäisten dokumenttien avulla (Levander 2003). Materiaalin kokoaminen systemaattisella tavalla ja valikoiminen tarkoituksenmukaisesti on olennaista. Materiaalin kerääminen harkitusti kehittää myös arviointi- ja päätöksentekotaitoja (Niikko 2000). Materiaalin valikointi auttaa opiskelijaa huomaamaan, mitä puuttuu kokonaisuudesta ja keskittyykö materiaalin valinta vain tiettyihin asioihin (Niikko 2000). Critical incidents eli ne työpäivän tapahtumat, jotka muistetaan erityisen hyvinä tai pahoina, ovat oppimisen kannalta tärkeitä (Pitkälä ym. 2000, Senne ja Rikard 2002). Usein ne herättävät keskustelua myös emotionaalisista reaktioista ja asenteista (Snadden ja Thomas 1998). Toisaalta rutiinityöhön liittyvien asioiden kautta opiskelija pystyy hahmottamaan ne asiat, jotka hän hallitsee ja tunnistamaan aukot tiedoissaan ja taidoissaan (Snadden ja Thomas 1998). Materiaalia kerätään yleensä liikaa. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että jos uusi materiaali ei tuo mitään uutta portfolioon, kerättyä materiaalia voidaan pitää riittävänä (Niikko 2000). Kerätyn ja valikoidun materiaalin tietoinen pohdinta eli reflektointi on olennainen osa portfoliotyöskentelyä ja siihen on varattava aikaa. Työskentelyn alussa reflektio saattaa helposti tuntua tarpeettomalta ajanhukalta (Snadden ja Thomas 1998), mutta sen tavoitteena on syvällinen ymmärrys omasta oppimisesta ja sitä kautta mahdollisesti toiminnan muutos (Levander 2003). Reflektion kohteena voivat olla sekä ammatilliset että henkilökohtaiset lähtökohdat. Kliinisen työn ja kokemusten reflektio on olennaisen tärkeää (Snadden ja Thomas 1998). Kun erikoistuja alkaa reflektoida omaa toimintaansa, hän tulee tietoisemmaksi omasta osaamisestaan ja pyrkii asettamaan yksilöllisiä tavoitteita yleisten tavoitteiden rinnalle (Niikko 2000). Reflektion avulla oppija voi havaita muuttuneen tilan oppimisessaan ja nähdä oppimisen uudella tavalla (Niikko 2000). Tämä tapahtuu erikoistumisportfoliokoulutuksessa usein ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun erikoistuja alkaa pohtia potilaskirjanpitonsa tarkoituksenmukaisuutta. Havaitessaan kirjaavansa suurelta osin rutiinitapauksia päivästä toiseen, hän alkaa miettiä olisiko järkevämpää kirjata vain tällaisten tapausten kokonaismäärä ja keskittyä enemmän niihin tapauksiin, joista on mahdollista oppia enemmän. Sen havaitseminen, mikä on itselle tavanomaista ja mistä suoriutumista pitää haasteettomana, vaatii reflektiota. Oman osaamisen pohdinta on usein vaikeaa. Tämän sijasta usein kerrotaan mekaanisesti, mitä on tehty mutta ei sitä, mitä on opittu ja mitä vielä tulee oppia (Niikko 2000). Kirjoittaminen on yksi oppimisen ja reflektion työväline (Snadden ja Thomas 1998, Pitkälä ym. 2000, Korhonen ym. 2001, Levander 2003). Kirjoittamalla tallennettuun pohdintaan on mahdollista palata jälkikäteen, ja kirjoittaminen auttaa usein hahmottamaan asioita ja niiden välisiä suhteita. Erikoistumisportfolion sisältö ja kehittämistarpeita Sekä perus- että näyteportfolion sisältö on kuvattu liitteessä

15 Liite 1. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu perus- ja näyteportfolion sisältö. Yhteiset erikoistumisportfolio-ohjeet kliinisen eläinlääketieteen eri aloille 1. PERUSPORTFOLIO eli varastointikansio - kansioon tms. kerätään kaikki erikoistumista koskeva materiaali, järjestykseen esimerkiksi välilehtien avulla - käytännön ohje laajuudesta: kerättävä dokumentaatio mahtuu yhteen kansioon Perusportfolio: 1. erikoistumista koskevat ohjeet: - pysyväismääräys ja kyseisen erikoisalan koulutusohjelma - tapausselostusten, anestesiakertomusten, röntgenlausuntojen ja kliinisen farmakologian raporttien kirjoitusohjeet - muut mahdolliset ohjeet kuten suositukset eri osa-alueiden oppimistavoitteista (pieneläinsairaudet, soveltuvin osin myös hevossairaudet); luettelo opiskeluaiheista (tuotantoeläimet) 2. opintosuunnitelmaan liittyvät asiat - kopio oikeudesta suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinto - kopio hyväksytystä erikoistumiskoulutuksen opintosuunnitelmasta - opintosuunnitelmaan tehdyt muutokset (voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia useitakin kertoja erikoistumisen aikana) yhdessä pääohjaajan kanssa 3. ohjaajat - tiedot pääohjaajasta ja muista ohjaajista - dokumentit muiden ohjaajien suostumisesta ohjaajiksi 4. dokumentit potilastyöstä - potilaspäiväkirjat, terveydenhuoltokäynnit (tuotantoeläimet) - tapausselostukset 10 kpl (pieneläinsairaudet), 5 kpl (hevos- ja tuotantoeläinsairaudet) - anestesiakertomukset 3 kpl (pieneläinsairaudet), 1 kpl (hevossairaudet) - röntgenlausunnot 3 kpl (pieneläin- ja hevossairaudet) - kliinisen farmakologian raportit 3 kpl - leikkauskertomukset 3 kpl (tuotantoeläinsairaudet) - terveydenhuoltokäyntiraportit, minimi 5 kpl (tuotantoeläinsairaudet) 5. koulutus ja kurssit - osallistumistodistukset kursseista ja muista koulutustilaisuuksista sekä niiden ohjelma (muutetaan opintoviikoiksi ja hyväksytetään pääohjaajalla) - työpaikan sisäinen koulutus - dokumentit potilasdiskussioiden, esitelmien ja muiden vastaavien pidosta - dokumentit osallistumisesta toisten pitämiin tilaisuuksiin 6. osallistuminen opetukseen (luentojen pitäminen, demonstraatioiden, käytännön harjoitusten tms. ohjaus) 7. aihekohtainen koulutus, eri koulutusjaksojen tavoitteiden toteutuminen - potilastapaukset voi liittää tähän 8. asiakaspalvelu, etiikka - mitä asioita pidät tärkeänä (pohdi arvomaailmaasi sekä erikoistumiskoulutuksen aloittaessasi että loppuvaiheessa) 9. dokumentaatio mahdollisesta tutkimustyöstä 10. tiedonhaku - minkälaista ohjausta/koulutusta olet saanut - mitä lähteitä olet käyttänyt 11. julkaisu(t) 2. NÄYTEPORTFOLIO eli edustava yhteenveto perusportfoliosta - näyteportfoliossa kuvataan ja arvioidaan omaa osaamista ja kehittymistä - pituus mahdollisine liitteineen sivua, sisältää tiivistettynä perusportfolion asiat (asioiden oltava helposti tarkistettavissa dokumentit säilytettävä perusportfoliossa) Näyteportfolio: 1. henkilötiedot ja työhistoria lyhyesti 2. yhteenveto koko erikoistumisen kulusta (milloin eri osiot suoritettu, missä) 3. pääohjaaja ja muut ohjaajat 4. yhteenveto erikoistumisen perusosasta ja sen eri osa-alueista, mahdollisesti esimerkkejä 5. yhteenveto syventävästä osuudesta 6. yhteenveto kurssimuotoisesta koulutuksesta 7. yhteenveto muusta toiminnasta (luennot, esitelmät, julkaisu(t) yms.) 8. kattava itsearvio tietotaidoista; painota enemmän vahvuuksiasi ja kehittämishaasteitasi kuin varsinaisia puutteita 9. lyhyt pohdinta työhön liittyvistä arvoistasi ja niiden mahdollisesta muuttumisesta erikoistumiskoulutuksen myötä 10. kehityssuunnitelmat 11. mahdolliset liitteet 431

16 Ohjeet työstäneessä työryhmässä oli mukana jokaisen kliinisen eläinlääketieteen erikoistumis-alan edustaja. Erikoistumisportfolioon sisällytetyt erilaiset tehtävät tapausselostukset, anestesiakertomukset, röntgenlausunnot ja kliinisen farmakologian raportit on pyritty rakentamaan muun muassa tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kriittistä ajattelua ja pohdintaa kehittäviksi. Niiden työstämisessä tarvitaan myös aikaisempien tietojen aktivointia. Tehtävien avulla pystytään kuvaamaan henkilökohtaisten taitojen kehittymistä. Hyvien tehtävien tulisi mahdollistaa ammatillisen tietotaidon soveltaminen vaihtelevissa yhteyksissä ( situational understanding ) ja osan niistä tulisi antaa mahdollisuus myös tunteiden tarkastelulle (Hager ja Conczi 1996, Niikko 2000). Näyteportfolio on erikoistumiskoulutuksen lopuksi koostettava tiivistelmä, joka tehdään perusportfolion pohjalta. Ilman perusportfolion tekemistä näyteportfolion kirjoittaminen on vaikeaa. Näyteportfoliota koskevien tietojen paikkansapitävyys tulee voida jäljittää perusportfolion pohjalta. Näyteportfoliota työstettäessä tekijän tulisi pystyä tiedostamaan ja tekemään näkyväksi vahvuutensa, pätevyytensä ja kehitettävät alueensa (Niikko 2000). Yksilöllinen lahjakkuus ja erikoisosaaminen on mahdollista nostaa esiin. Näyteportfolio kirjoitetaan kokonaisia lauseita käyttäen. Näyteportfolion hyväksyy erikoistujan tiedekunnassa työskentelevä pääohjaaja. Kehittämistarpeista tärkein on pohdinnan tekeminen näkyväksi ja sen lisääminen portfolion eri työstämisvaiheissa. Erikoistujan omien motiivien ja lähtökohtien pohdinta olisi tarpeen jo työskentelyn alkuvaiheessa. Reflektion merkitystä asiantuntijan keskeisenä oppimismenetelmänä (Korhonen ym. 2001) voitaisiin ohjeissa korostaa. Ohjauksen ja palautteen merkitys Portfolion voi laatia ilman ohjausta (Snadden ja Thomas 1998), mutta ohjaajaa ja vertaisryhmää pidetään yleisesti työskentelyn onnistumisen kannalta tärkeinä. Vain harva saa tehtyä portfolion ilman jonkin tyyppistä ohjausta (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000, Senne ja Rikard 2002). Erityisesti portfoliotyöskentelyn alkuvaiheessa painottuvat käytännölliset kysymykset. Muiden tekemien portfolioiden katsomisesta saattaa olla hyötyä työskentelyn alkuvaiheessa (Niikko 2000), mutta vaarana on, että ne ohjaavat liiaksi tekijän suhtautumista ja tekijä ottaa niistä liian paljon mallia. Palautteen saaminen on tärkeää portfolion tekijälle, ja vuorovaikutus muiden kanssa edistää reflektiota (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000, Levander 2003). Erikoistumiskoulutuksessa ohjausvastuu jakaantuu tiedekunnassa työskentelevän pääohjaajan ja muissa koulutuspaikoissa toimivien ohjaajien kesken. Ihannetapauksessa erikoistujan kaikki ohjaajat ovat sitoutuneita ja paneutuvat portfoliotyöskentelyyn ja pyrkivät löytämään aikaa ohjaamiseen. Perusportfolioon kerätty materiaali toimii erikoistujan ja hänen ohjaajiensa keskustelujen pohjana. Säännölliset keskustelut ohjaajan kanssa siitä, mikä edistyy hyvin ja missä on ongelmia, edistävät reflektiota (Snadden ja Thomas 1998). Ohjaajalta ei vaadita mitään erityistaitoja vaan ensisijaisesti hänen tulisi olla tukija, kanssaoppija, opastaja ja rinnalla kulkija (Niikko 2000). Kokemuksesta oman portfolion työstämisestä on kuitenkin suurta apua ohjaustyössä. Tietotaitotasolla tapahtuvan kehityksen pohdinnan lisäksi emotionaalisen tuen antaminen ja kokemusten jakaminen on tärkeää (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000). Yksi ohjaajan tärkeä tehtävä on auttaa erikoistujaa määrittämään tavoitteet käytännönläheisesti, mutta samalla tulisi pyrkiä edistämään erikoistujan itseohjautuvuuden kehittymistä (Snadden ja Thomas 1998, Niikko 2000). Käytännössä voi olla vaikeaa saada järjestettyä tapaamisia kovin usein, mutta Niikon (2000) mukaan yli neljän viikon väliä työskentelyssä pidetään liian pitkänä. Portfolion tekijälle on tärkeää tavata kollegoita, jotka ovat hänen kanssaan samassa tilanteessa tekemässä ensimmäistä portfoliotaan sekä saada näkemyksiä sellaisilta ihmisiltä, joilla on kokemusta portfolion tekemisestä ja jotka ovat kokeneet sen hyödylliseksi (Snadden ja Thomas 1998). Keväästä 2003 lähtien kliinisen eläinlääketieteen laitoksella on järjestetty koulutustilaisuuksia, joiden yhtenä tavoitteena on ollut portfoliotyöskentelyn käynnistäminen ja ylläpitäminen. Pieneläinsairauksien erikoistujat ovat olleet tässä erityisen aktiivisia. Heidän tapaamisissaan kullakin tapaamiskerralla on ollut oma teema, jonka avulla on pyritty työstämään jotakin portfolioon sisältyvää osa-aluetta. Tiettyihin teemoihin keskittyvät työpajat, joissa on mukana sekä portfolion tekijöitä että opettajia, onkin todettu reflektiota edistäviksi ja ne auttavat portfolion tekijöitä hahmottamaan tilannettaan monella tavalla (Snadden ja Thomas 1998). Tiedekunnan ulkopuolella työskentelevien ohjaajien saaminen mukaan tapaamisiin tekisi niistä erityisen antoisia. Vertaiskokoontumisissa jonkin teeman ympärille erikoistujat saavat jaettua kokemuksiaan ja oppimistaan muiden kanssa. Omien potilastapausten esittäminen näissä tilaisuuksissa kehittää myös vuorovaikutustaitoja. Tapaamisissa on ollut mahdollista saada palautetta ja emotionaalista tukea sekä ohjaajilta että vertaisryhmältä. Aikaansaannosten jakaminen ryhmässä antaa työskentelyyn uusia 432

17 näkökulmia tavalla, johon yksintyöskentely harvoin yltää (Niikko 2000). Yhteiset tapaamiset antavat ryhtiä työskentelyyn. Erikoistujat ovat kokeneet saavansa tilaisuuksista kannustusta ja uusia ideoita portfolioidensa työstämiseen. KIRJALLISUUS Erikoiseläinlääkärikoulutusta koskeva pysyväismääräys, 2003 (pysyväismääräyksen yleisosa sekä koulutusohjelmakohtaiset pysyväismääräykset). vetmed.helsinki.fi/opiskelu/jatkotutkinnot/erikoistuminen.htm. Hager, P. & Conczi, A. What is competence? Medical Teacher 18, 1996: Knapper, C. K. The origins of teaching portfolios. Journal on Excellence in College Teaching 6, 1995: Korhonen, M., Ashorn, M., Lavonius, M., Martikainen, A., Tenhula, T., Vainionpää, L. & Mäntyranta, T. Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Duodecim 117, 2001: Levander, L. Yliopistoportfolio. Teoksessa: Lindblom-Ylänne, S. ja Nevgi, A. (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY, Helsinki s Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. Taitavaksi kirjoittajaksi. Teoksessa: Lindblom- Ylänne, S. ja Nevgi, A. (toim.) Yliopistoja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY, Helsinki s Nevgi, A. & Lindblom-Ylänne, S. Oppimisnäkemykset antavat perustan opetukselle. Teoksessa: Lindblom-Ylänne, S. ja Nevgi, A. (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY, Helsinki s Niikko, A. Portfolio oppimisen avartajana. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki s. Paavonen, J., Aronen, H. J., Paavonen, T., Pakkanen, P. & Aronen, E. Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioinnissa. Suom. Lääkäril. 52, 1997: Pitkälä, K., Mäntyranta, T., Pauna, A.-R., Korhonen, M. & Heinänen, T. Portfolio oppimisen välineenä lääketieteessä. Duodecim 116, 2000: Senne, T.A. & Rikard, K.L. Experiencing the portfolio process during the internship: A comparative analysis of two PETE portfolio models. Journal of Teaching in Physical Education 21, 2002: Snadden, D. & Thomas, M. The use of portfolio learning in medical education. Medical Teacher 20, 1998: Spencer, J. A. & Jordan, R. K. Learner centered approaches in medical education. Brit. Med. J. 318, 1999: KIITOKSET Kiitämme professori Anna-Kaisa Järvistä ja erikoiseläinlääkäri Kristiina Dredgeä yhteistyöstä erikoistumisportfolio-ohjeiden laatimisessa ja koulutuksen järjestämisessä. KIRJOITTAJIEN OSOITTEET: Mirja Ruohoniemi, ELT, dos., hevossairauksien erikoisel.lääk. Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL Helsingin yliopisto mirja.ruohoniemi@helsinki.fi Puh. (09) Lena M. Levander, MMT Viikin opetuksen kehittämispalvelut (VOK) PL 62 (Viikinkaari 11) Helsingin yliopisto Se VAHVA kefaleksiini 433

18 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE KISSOJEN JA KOIRIEN RUOKAMIELTYMYKSET Maittavuudella tarkoitetaan ruoan houkuttelevuutta ja syömisen helppoutta. Hyvin maittavien ruokien kehittämiseen tarvitaan monipuolista asiantuntemusta, sillä maittavuus vaihtelee sekä ruoan luontaisten ominaisuuksien että eläimen ja sen ympäristön mukaan. Sairailla eläimillä on usein huono ruokahalu. Maistuvan erityisruokavalion kehittäminen onkin erityisen haastavaa, sillä sairauden hoitoon tarkoitetun ruokavalion noudattaminen on välttämätöntä parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Mikäli eläin kieltäytyy syömästä tarjottua ruokaa, on omistajalla suuri kiusaus jättää ravitsemuksellinen tukihoito sikseen, vaikka hän ymmärtäisikin oikean ruokavalion merkityksen lemmikkinsä terveydelle. Monet tekijät vaikuttavat maittavuuteen Ruoan maittavuuteen vaikuttavat erityisesti seuraavat kolme avaintekijää: Eläinlaji: Eläinlajilla on suuri merkitys, sillä kissoilla ja koirilla on hyvin erilaiset syömistavat. Syömiskäyttäytyminen ja ruokaan liittyvät kokemukset vaikuttavat suoraan ruoan arvostukseen, ja fysiologiset tai patologiset tilat voivat vaikuttaa ruokamieltymyksiin ja ruokahaluun. Ruoka: Ruoassa käytetyt raaka-aineet ja valmistustapa vaikuttavat maittavuuteen. Ruokahaluun vaikuttaa kuitenkin myös ruoan tuoreus ja annostelutapa, esimerkiksi kuivaruoka kostutettuna/kuivana. Ympäristö: Elinolot tai muiden lemmikkien läsnäolo voivat kiihottaa tai heikentää ruokahalua. Kissan luontainen syömiskäyttäytyminen Kissa - lihansyöjä - syö ruoka-annosta vuorokaudessa - syö sekä päivällä että yöllä - syö säännöllisesti/maistelee ruokaansa - ruoalla ei ole sosiaalista merkitystä Kissat ovat taitavia saalistajia. Luonnonmukainen käyttäytyminen tulee esiin, kun kissa pääsee ulos, ja se näkyy myös ruokailutottumuksissa: kissat suosivat useita pieniä aterioita. Kissat ovat lihansyöjiä ja niiden valkuaistarve on suurempi kuin koirien tai ihmisten. Luonnonvaraisten kissaeläinten ei tarvitse tehdä erityisiä valintoja suuren valkuaisainetarpeen täyttämiseksi. Kesykissat eivät sen sijaan pysty valitsemaan ruokaansa valkuaisainepitoisuuden perusteella ja altistuvat siten helposti virheelliselle ruokavaliolle. Saalistaminen vaatii kissalta ihannepainon säilyttämistä, joten aktiiviset kissat säännöstelevät energiansaantiaan ja ovat harvoin ylipainoisia. Kissat saalistavat viettiensä ohjaamina, eivät nälkäänsä. Jokainen saalis täyttää vain pienen osan niiden ravinnontarpeesta, joten näläntunteen odottaminen saattaisi olla kohtalokasta. Kissat eivät ole nirsompia ruoan suhteen kuin koirat. Koirat pyrkivät usein saamaan lisää huomiota perheessä nirsoilemalla. Tämä ei päde kissoihin, sillä ne eivät muodosta sosiaalisia eivätkä emotionaalisia suhteita ruoan välityksellä. Jos kissa ei syö, se ei ehkä pidä ruoasta tai saattaa olla sairas. Koiran luontainen syömiskäyttäytyminen Koira - kaikkiruokainen - syö 1 3 ruoka-annosta vuorokaudessa - syö päivällä - ahmii ruokansa - ruoalla on sosiaalista arvoa Luonnonvaraiset koiraeläimet ovat petoja, jotka saalistavat laumassa. Ruoalla on suuri merkitys sosiaalisen arvojärjestyksen kannalta. Koirat ovat tottuneita epäsäännöllisiin aterioihin ja kykenevät monipuolistamaan ruokavaliotaan sekä syömään suuria määriä ruokaa hyvin nopeasti. 434

19 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Ruoan saaminen määräytyy koiralaumassa tarkan arvojärjestyksen mukaisesti siten, että lauman johtajat päättävät ruokailujärjestyksestä. Pennut syövät ensimmäisenä, koska ne ovat lauman tulevaisuuden kannalta tärkeimmät jäsenet. Ruoan sosiaalinen merkitys on säilynyt myös kesykoirilla. Näin ollen kahdesta yhtä maittavasta ruoasta koira valitsee omistajan pöydästä tarjotun palan. Koiran asenne ruokaan, esimerkiksi nirsoilu, pöydästä annetun ruoan suosiminen, voi kertoa perheessä omaksutuista tavoista ja tottumuksista tai siitä, että kädestä annettu ruoka on koiralle sosiaalinen palkinto ja se saa enemmän huomiota esimerkiksi olemalla nirso. Luonnossa lauma saa saalista epäsäännöllisesti. Lisäksi ruoasta täytyy kilpailla. Siksi koirat pystyvät nielemään suuria määriä hyvin nopeasti. Nälkiintyneinä koirat syövät myös muuta kuin lihaa, esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia. Koirat osaavat hankkia tarvitsemansa valkuaisaineet oma-aloitteisesti valitsemalla ruokia, jotka tyydyttävät prosenttia niiden valkuaistarpeesta. Voiko luontainen syömiskäyttäytyminen heikentää maittavuutta? Syömiskäyttäytyminen on vaistonvaraista toimintaa, joka johtaa luonnollisiin sopeutumisstrategioihin. Siksi eläin voi kieltäytyä syömästä uutta ruokaa, jota se ei ole ennen maistanut. Tällaista hylkivää käyttäytymistä esiintyy kissoilla useammin kuin koirilla. Jos eläin on saanut samaa ruokaa jo kauan, se ei välttämättä tunnista uutta ruokaa syömäkelpoiseksi. Tämä taipumus torjua uutta, neofobia, on osoitus pysyvistä ruokatottumuksista. Ilmiötä tavataan pääasiassa kissoilla. Se ilmenee vahvempana, jos ruoka tarjotaan epätavallisissa olosuhteissa tai jos eläin on stressaantunut. Jotta eläin pääsisi irti neofobiasta, kannattaa uutta ruokaa tarjota usean päivän aikana. Ruokavalion vaiheittainen muutos auttaa myös pääsemään yli neofobiasta. Jos eläin yhdistää jonkin tietyn ruoan ahdistavaan tilanteeseen, epämiellyttävään kokemukseen kuten eläinlääkärikäyntiin, sairaudesta toipumiseen tai ruoansulatusongelmiin (myrkytys) se voi kieltäytyä syömästä kyseistä ruokaa myöhemmin. Tämä aversioksi kutsuttu inho tiettyä ruokaa kohtaan johtuu negatiivisesta ehdollistumisesta. Aversio saattaa muodostua hyvin nopeasti ja kestää jopa yli kuukauden ajan epämiellyttävästä kokemuksesta. Tämän vuoksi toipuvalle eläimelle kannattaa tarjota jotakin muuta ruokaa, esimerkiksi Royal Canin Convalescence Supportia, kuin millä olisi tarkoitus jatkaa toipumisen jälkeen, jotta se ei tulevaisuudessa yhdistäisi huonovointisuuttaan tai mahdollisia kipuja terveytensä ylläpitämisen kannalta parhaaseen ruokaan. Miten ruoan ominaisuudet voivat parantaa maittavuutta? Kuivanappulan koko, muoto ja rakenne määräävät, kuinka helposti eläin voi tarttua niihin (erityisesti kissat) ja pureskella niitä (erityisesti koirat). Näillä tekijöillä on selkeä vaikutus ruoan maittavuuteen. Koirille on nappulan koolla merkitystä: jos nappulat ovat niin isoja, että koira voi pureskella niitä ennen nielaisemista, ateria kestää kauemmin ja koira tulee kylläisemmäksi. Kun eläin on ottanut ruokaa suuhunsa, maku on tärkein maittavuuteen vaikuttava tekijä. Eläinten herkkyys eri mauille auttaa tekemään ruoasta mahdollisimman maukasta. Koiralla on makusilmuja kuusi kertaa vähemmän ja kissalla lähes kaksikymmentä kertaa vähemmän kuin ihmisellä. Hapan maku on kissoille erityisen mieluisa, ja sitä voidaan käyttää parantamaan kissanruoan maittavuutta. Makea maku ei miellytä kissoja lainkaan. Koirat pitävät makeasta, nartut enemmän kuin urokset, ja makeilla herkkupaloilla palkitseminen voimistaa tätä mieltymystä. Suolaisen maun koirat havaitsevat helposti, kissat heikosti. Kissat saavat suolaa saaliseläimistä luonnollisesti, joten niille ei ole kehittynyt herkkyyttä suolalle. Karvaan maun kissat havaitsevat hyvin helposti. Tämä auttaa niitä välttämään eräitä myrkkyjä. Umami on vähemmän tunnettu maku, joka osoittaa, että ruoassa on glutamaattia. Sekä kissat että koirat havaitsevat tämän maun. 435

20 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Vaikuttaako säilytys ruoan maittavuuteen? Kun ruoka ja erityisesti rasva joutuu kosketuksiin hapen kanssa, seuraa hapettumisena tunnettu kemiallisten reaktioiden sarja. Tapahtumasarjaa kutsutaan härskiintymiseksi, ja siinä vapautuu eläimelle epämieluisia yhdisteitä. Ilma myös hävittää vähitellen ruoan tuoksun ja vähentää näin sen houkuttelevuutta. Hapettumista estetään jo ruoan valmistusvaiheessa antioksidanteilla ja hivenaineilla. Valmistuksen jälkeen ruoka pakataan mahdollisimman nopeasti. Jotta ruoka säilyisi pitkään houkuttelevana ja tuoreena, se tulisi pakata ilmatiiviisiin pusseihin ja purkkeihin. Suojakaasupakkauksissa pakkauksen ilma korvataan typellä. Maittavuus alkaa heiketä noin kuukauden kuluttua kuivaruokapussin avaamisesta, kun aromit haihtuvat ja hapettuminen alkaa. Maittavuuden heikentymistä voi hidastaa sulkemalla pussin suu huolellisesti joka kerta tai käyttämällä tiivistä säilytysastiaa. Avattu pakkaus olisi käytettävä kuukauden sisällä avaamisesta. Säilykeruokaa voi avaamattomana säilyttää jopa kaksi vuotta valmistamisesta. Avaamisen jälkeen ruoka säilytetään tuorekelmulla peitettynä jääkaapissa enintään kaksi vuorokautta. Lähde: DVM Michele Colin, Royal Canin Focus Nurse 2005 ROYAL CANIN FINLAND JA ORION PHARMA ELÄINLÄÄKKEET järjestivät keväällä ja kesällä eläinlääkäreille ja hoitajille asiapitoisia kilpailuja. Kilpailujen voittajat olivat seuraavat: SEP-päivillä voittivat: Annukka Söderblom, Helsinki Minna Wickström, Raisio Kaisu Vuori, Parolannummi Inka Laaksonen, Helsinki Vet Early Care -kilpailussa voittivat: Katja Laitinen, Varkaus Marika Vallin, Toijala Mari Hakala, Viiala Terhi Valli, Pertteli Paljon onnea voittajille! Kilpailujen palkintonahan oli luentomatka Ranskaan, Aimarguesiin Royal Caninin pääkonttorille. Matkalaisille tarjoutui oiva tilaisuus tutustua lemmikkiruokien uusimpaan tuotantotekniikkaan. Kuinka pakata ruoat niin, että aromit säilyvät? Miten mahdollistetaan nirsoillekin kissoille maistuva nappula? Miten erikoisruokavalioiden tuotekehittelyä tehdään? Kuinka tutkimus ja tuotekehitys kulkevat käsi kädessä eläinlääketieteen kanssa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen haettiin vastausta. Kennel- ja kissalakierroksella tavattiin rentoja ja hyvinvoivia eläimiä omissa touhuissaan, nähtiin näiden erinomaisen mukavat asuintilat ja sosiaalinen viihtyvyys. Tutustuttiin makutestien tekemiseen ja istuttiin tiiviisti pari päivää luennoilla. Siellä kuultiin muun muassa uusimpia tuloksia virtsakivien ehkäisystä, relatiivisesta supersaturaatiosta, kissojen ja koirien ruokamieltymyksistä ja paljon muuta. Vaikka matka oli hieman raskas tiiviin ohjelman myötä, niin mitä ilmeisimmin mieleen jäi mukavat muistot. Mikä ettei Välimeren sineen voisi hakeutua töihinkin, siellä ainakin olisi mielenkiintoista tehtävää! 436

PAKKAUSSELOSTE. Equimucin Vet 2 g jauhe hevoselle

PAKKAUSSELOSTE. Equimucin Vet 2 g jauhe hevoselle PAKKAUSSELOSTE Equimucin Vet 2 g jauhe hevoselle 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI Myyntiluvan haltija:

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2005/0063(CNS) 19.7.2005 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen Lataa Kirjailija: Pekka Reinikainen ISBN: 9789515851574 Sivumäärä: 96 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.12 Mb Milloin lintuinfluenssa on täällä? Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI Keskustelutilaisuus Kiteellä 28.10.2015 Elina Felin Ympäristöterveydenhuollon johtaja Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TARTTUVIEN ELÄINTAUTIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOSUUNNITELMA

TARTTUVIEN ELÄINTAUTIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOSUUNNITELMA 1/7 Kirjoita tähän oma nimesi 9/4/2007 TARTTUVIEN ELÄINTAUTIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOSUUNNITELMA Sisällysluettelo: Liitä tähän sisällysluettelo käyttämällä Wordin Insert, Reference, Index and Tables,

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus broilereiden kampylobakteerivalvonnasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus broilereiden kampylobakteerivalvonnasta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 10/EEO/2007 Päivämäärä Dnro 28.11.2007 2593/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2008 - toistaiseksi Kumoaa Siipikarjan lihahygieniasta annettu maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AviPro THYMOVAC Kuiva-aine, kylmäkuivattu, juomaveteen sekoitettavaksi. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AviPro THYMOVAC Kuiva-aine, kylmäkuivattu, juomaveteen sekoitettavaksi. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI AviPro THYMOVAC Kuiva-aine, kylmäkuivattu, juomaveteen sekoitettavaksi. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos sisältää: Vaikuttava aine: elävä kana-anemiavirus (CAV),

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kaikki kohde-eläinlajit: - Tiamfenikolille herkkien mikrobien aiheuttamien pinnallisten haavainfektioiden hoito.

VALMISTEYHTEENVETO. Kaikki kohde-eläinlajit: - Tiamfenikolille herkkien mikrobien aiheuttamien pinnallisten haavainfektioiden hoito. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Taf vet. 28,5 mg/g sumute iholle, liuos VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 g sisältää: Vaikuttava aine: Tiamfenikoli Apuaineet: Kurkumiini (E 100) 0,5 mg

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Terveiden, altistumisvaarassa olevien kananpoikien aktiivinen immunisointi tarttuvaa limapussintulehdusta (IBD/Gumboro) vastaan.

VALMISTEYHTEENVETO. Terveiden, altistumisvaarassa olevien kananpoikien aktiivinen immunisointi tarttuvaa limapussintulehdusta (IBD/Gumboro) vastaan. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI AviPro GUMBORO VAC Kylmäkuivattu kuiva-aine suspensiota varten kananpojille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava(t) aine(et): 1 annos sisältää vähintään

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Lintuinfluenssa Suomessa. Ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä

Lintuinfluenssa Suomessa. Ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä Lintuinfluenssa Suomessa Ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 18.5.2017 Ensimmäinen tapaus Suomessa Kuolleita tukkasotkia Ahvenanmaalla 12.-13.11.2016 25.11.2016

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa Satu Olkkola, ELL Elintarvikehygienian ja Ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto Yleistä * Yleensä ei tarvita

Lisätiedot

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Ilkka Julkunen Virologian yksikkö, THL, Helsinki ja Virusoppi, Turun yliopisto 07.02.2014 Lintuinfluenssa/MERS-infektiot/Julkunen 1 Respiratoriset

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobilis RT inac 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per 0,5 ml annos: Vaikuttava aine: Inaktivoituja avian rhinotracheitis -viruksia, kanta But 1 #8544: Adjuvantti:

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90 VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Quadrisol 100 mg/ml oraaligeeli hevosille 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Quadrisol oraaligeeliä sisältää Vaikuttava(t) aine(et) Vedaprofeeni 100

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Equilis West Nile injektioneste, suspensio hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttava aine: Inaktivoitu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Proteq West Nile injektioneste, suspensio, hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttava aine: West Nile rekombinantti

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Osaamisportfolio. Opiskelijan portfolio-ohje [Asiakirjan nro] Päivitetty viimeksi (5) MIKÄ OSAAMISPORTFOLIO ON?

Osaamisportfolio. Opiskelijan portfolio-ohje [Asiakirjan nro] Päivitetty viimeksi (5) MIKÄ OSAAMISPORTFOLIO ON? Opiskelijan portfolio-ohje [Asiakirjan nro] Päivitetty viimeksi 27.12.2017 1 (5) Osaamisportfolio MIKÄ OSAAMISPORTFOLIO ON? Osaamisportfoliossa osoitat joko sellaisenaan tai erikseen annettujen tehtävien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1/16 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Equilis injektioneste, suspensio, hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Annos (1 ml) sisältää: Vaikuttava(t) aine(et) Hevosen influenssaviruksien

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duvaxyn WNV injektioneste, emulsio, hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml annos sisältää: Vaikuttava aine: Inaktivoitu Länsi-Niilin virus,

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju Lataa Kirjailija: Markku Harju ISBN: 9789529364893 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.62 Mb Mervi-hirvenvasan tarina on koskettanut satojatuhansia

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml):

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml): 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Koostumus annosta kohti (2 ml): Vaikuttavat aineet: E. colin F4ab-fimbrian adhesiini 65 % ER

Lisätiedot

Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus

Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus portfolio = kehityskansio henkilökohtaisen oppimisen menetelmä tavoitteena haastaa lääkäri pohtimaan

Lisätiedot

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2001 N:o 707 709 SISÄLLYS N:o Sivu 707 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Suvi Nykäsenoja Erikoistutkija Antibioottijaosto, Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Laboratoriopalveluiden tutkimusosasto Ajankohtaista

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää

Lisätiedot

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula ja Matti Lappalainen

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula ja Matti Lappalainen Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä Tytti Tenhula ja Matti Lappalainen 7.5.2002 Arvioinnin kehityssuuntia (1) Arvioinnin tarkoitus ja tehtävä» arvostelusta ja kontrolloinnista

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet:

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolioesimerkkejä Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolio, määritelmiä Wikipedia: Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan,

Lisätiedot

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus.

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dinolytic vet. 12,5 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: dinoprosti 12,5 mg/ml (dinoprostitrometamolina). Apuaineet: bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

0,5 ml rokoteannos yksittäisannosta varten tai 0,2 ml (50 annoksen tai 200 annoksen pakkaus) sisältää:

0,5 ml rokoteannos yksittäisannosta varten tai 0,2 ml (50 annoksen tai 200 annoksen pakkaus) sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI FILAVAC VHD K C+V injektioneste, suspensio kaneille. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 0,5 ml rokoteannos yksittäisannosta varten tai 0,2 ml (50 annoksen tai 200 annoksen pakkaus)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen Helposti leviävien eläintautien vastustaminen Hanna Lounela Ylitarkastaja Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö 21.1.2019 Helposti leviävät eläintaudit Eläintauti, joka merkittävästi vaikeuttaa kotieläintuotannon

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri Leena Räsänen, Evira 7.5.2015 EU:n eläinlääkeasetusehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä annettu 10.9.2014 yhdessä lääkerehuasetusehdotuksen

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava(t) aine(et): Hevosen puhdistettua antiseerumia, jonka vaikuttava aine on tetanusantitoksiini.

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava(t) aine(et): Hevosen puhdistettua antiseerumia, jonka vaikuttava aine on tetanusantitoksiini. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Equilis Tetanus-Serum vet injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava(t) aine(et): Hevosen puhdistettua antiseerumia,

Lisätiedot