Kun etsivä ei löydäkään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun etsivä ei löydäkään"

Transkriptio

1 Anna Jääskeläinen, 83985F Kun etsivä ei löydäkään Suurin varmuus saavutetaan uskolla. Tässä teesini tutkittuani tietoteoriaa ja tiedon hankinnan ja varmistamisen problematiikkaa. Yritän tuoda esiin joitain ajatuksia ihmisen tietämiskyvyn rajallisuudesta ja sen vaikutuksesta elämään melko konkreettisesti, ei niinkään esimerkiksi empirismin ja rationalismin eroista tai kritiikistä. Sitä, onko uskolla saavutettu varmuus totta, ei voi tietää, mutta tämä johtuu vain tietämisen ja tiedon olemuksen määritelmästä. Onko tiedetty totuus todempi kuin uskolla varmistettu, varsinkin kun tieteellistä tietoa edeltävät aina maailmankatsomukselliset ennakkooletukset? Tietoteoreetikot ovat tavallaan määritelleet itsensä pussiin niin, että eivät voi tietää ettei luulo olisi tiedon väärti. Pyydän anteeksi varmuuttani. Ainakin myönnän, että se on saatettu täyteen mittaansa uskon avustuksella. Antti Hyryn novelli Maantieltä hän lähti paljastaa koruttomasti ihmisen rajallisuuden ja kaiken etsinnän turhuuden. Samalla se tiivistää tieteen historian yhteen sivuun. Tutkimusmatkojaan tekevä päähenkilö hän on kuin uomo universale, joka etsii ja koettelee kaikessa rajojaan. Ihmisessä on luonnostaan uteliaisuus, joka pakottaa hänet etsimään tuntematonta ja selittämään sitä. Novellin päähenkilön voikin ajatella kuvaavan koko ihmiskuntaa. Ihminen on aloittanut rajojensa koettelun tutkimalla ympäristönsä; historiallisesti tämä voisi vastata löytöretkiä. Kun maapallo oli kartoitettu, siirryttiin atomitasolle. Fyysikot tutkivat aikansa ja totesivat, etteivät toistaiseksi löydä mitään kvarkkeja pienempää. Siitä lähdettiin toiseen ääripäähän, avaruuden valloitukseen. Kronologisesti ajatus hiukan ontuu, olihan tähtitiedettä ja kiinnostusta atomeihin jo kauan ennen löytöretkiä. Monet merkittävät löydöt näillä aloilla oli tehty ja perusteet uusille teorioille luotu satoja ja tuhansia vuosia ennen Marco Poloa ja Kolumbusta. Aikajärjestys ei kuitenkaan ole olennaista, vaan se, että ihminen etsii. Ihminen etsii, ja kun hän ei voi enempää löytää, siirtyy hän tutkimaan jotain muuta. Tyhjyys, johon novellin hän toistuvasti jää kellumaan, on ihmisen tietämyksen rajanylitys. Kun tieto - tai luulo - loppuu, loppuu kaikki mahdollisuus havainnoida ja järkeillä, eikä ihminen osaa kuvitella tilalle kuin tyhjyyden. Tyhjyys tulee väistämättä

2 vastaan, oli kyse sitten suuresta tai pienestä, menneestä tai tulevasta. Tällaisena tyhjyytenä pitäisin esimerkiksi monien käsitystä kuoleman jälkeisestä olemattomuuden tilasta; tietomme ja edes kuvittelukykymme ei riitä sinne saakka. Tieteessä rajat muuttuvat jatkuvasti. Fysiikan laitoksella CERN:issä onnistuttiin hiljattain pääsemään protonien törmäytyskokeessa ennätysmäisiin nopeuksiin ja energiamääriin. Saatamme pian lukea lehdistä, että kauan kaivattu Higgsin bosoni on löydetty, ja että massan alkuperä on vihdoin todistettu. Ehkä siellä onnistutaan jopa hajottamaan kvarkit. Yksilön kannalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä rajasta ei koskaan tule absoluuttista. Se on siirtynyt himpun verran kauemmas, mutta jos sen tuonpuoleinen on ääretön, ei tyhjyys ole pienentynyt kvarkinkaan vertaa. Kun raja seuraavan kerran siirtyy, on yksittäinen ihminen todennäköisesti jo palannut sinne, mistä lähtikin: maantien tomuun. Lähemmin tarkasteltuna tieteellinen tieto on talo vailla perustuksia. Biologit kykenevät jotenkin ymmärtämään ja mallintamaan uskomattoman monimutkaisia prosesseja, kuten proteiinien valmistamisen solussa. Silti kukaan ei osaa kertoa, mitä elämä on. Tieteentekijöilläkin on omat todellisuutta koskevat perusoletuksensa: niin nykyajan naturalistinen, kuin Newtonin ja Pascalin teistinen lähestymistapa tieteelle, pohjautuvat uskonkäsitykseen maailman perimmäisestä luonteesta. Matematiikassa myönnetään aivan avoimesti, että aksioomat luodaan ja sovitaan itse, ja vasta niiden pohjalta kehitellään uutta. Sitä, kuvaavatko aksioomat todellisuutta, vai tuntuvatko ne vain kaikista hyviltä malleilta, on mahdoton todistaa. Kant luokitteli matemaattisen tiedon synteettiseksi ja aprioriseksi. Hänen mielestään matemaattinen väite tulee aistimellisten edustajien, esimerkiksi sormien ja varpaiden, avulla konstruoida ja todistaa ensin oikeaksi, mutta sen jälkeen se pätee aina [4]. Matematiikka on kausaliteetin lailla inhimillisen järjen hahmottamistapa, eli emme vain voi ajatella tasokappaleelle tilavuutta tai kolmiolle kahdeksaa kulmaa. Siltikään emme osaa määritellä tarkasti edes sitä, mikä on piste. Ihminen on aina järkensä vanki. Onko ihminen oikeastaan edes löytänyt mitään uutta kaikesta etsinnästään huolimatta? Esa Saarinen sanoo Symposiumissaan: Tiedon avulla ihminen täydellistää itsensä. Tiedon avulla ihminen luo uutta ja ottaa hallintaansa maailman [3]. Novellissa atomeista puhutaan myllyinä ja tähdistä pisteinä. Ihminen nimeää kaikkea löytämäänsä

3 tehdäkseen siitä ymmärrettävää. Tämä onnistuu vain käyttämällä käsitteitä, jotka ovat jo ennestään olemassa. Kohdatessaan jotain vierasta hän tekee siitä tuttua. Luullessaan luovansa uutta hän luokin vanhaa. Ongelma ei ole edes siinä, että tiedon ja sen hankkimisen määritelmät ovat keskeneräisiä, vaan siinä, että ihmisen kieli ja käsityskyky näyttäisivät kerta kaikkiaan olevan rajallisia. Hyryn novellissa tätä kuvaa se, miten kaikki kiertää kehää. Atomit ja tähdet pysyvät radoillaan, ja hän palaa aina maantielle samaan kohtaan. Saarnaaja sanoo: Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei silmä saa kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta [5]. Tämä kirjoitettiin yli kaksituhatta vuotta sitten, ja olemme yhä samassa pisteessä. Turhuuksien turhuutta on ihmisen etsintä ja vaivannäkö! Toisaalta etsinnässä on monia hyviä puolia, vaikka koskaan ei voitaisi päästä absoluuttiseen ja täydelliseen tietoon. Jos ihmisen tiedolla on käsityskyvyn asettamat rajat, niin voitaisiinko itse asiassa ajatella, että näiden rajojen saavuttaminen on täydellistä tietämistä? Tai ehkä inhimillinen tieto on kuin raja-arvofunktio: lähestyy lähestymistään tiettyä pistettä, pääsee ah, niin lähelle, muttei silti koskaan saavuta sitä. Vaikkei tuohon pisteeseen päästäisikään, on etsintä silti joskus hauskaa. Sen on pakko olla, muuten kukaan ei tekisi tiedettä! Hauskuus ja uteliaisuuden osittainen tyydyttäminen saattavat riittää motiiveiksi, mutta ovatko ne todella riittäviä ja oikeuttavia syitä etsimiselle, jos varmuutta ei voida saavuttaa? Jos tiedon löytäminen on päämäärä, ja ollaan vakuuttuneita, ettei siihen voida päästä, miksi etsiä? Ihmisen on mahdollista törmätä rajallisuuteensa, koska hän ymmärtää sen vastakohdan. Niin kuin hyvää ei voi käsittää ilman pahaa, ei rajallisuuttakaan voi ymmärtää, jos ei tunne iäisyyttä. Mutta mistä on tullut tämä häiritsevä, houkutteleva aavistus äärettömyydestä? Samalla tavoin meillä on intuitiivinen aavistus täydellisyydestä, vaikka emme voi sitäkään käsittää. Descartes on teoksessaan Metodin esitys sitä mieltä, että idea täydellisyydestä ei voi tulla tyhjästä eikä hänestä itsestään epätäydellinen kun oli [2, s.141]. Hänen suora johtopäätöksensä tästä on todistus Jumalan olemassaolosta. Se että meillä on aavistus täydellisyydestä voi jonkun mielestä kertoa yhtä vähän täydellisyyden olemassaolosta kuin ajatus mahdollisista pyöreistä kuutioista kertoo niiden olemassaolosta. Tapaukset ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Pyöreä kuutio on mahdoton

4 kuvitella, se on olemassa vain käsitteellisellä tasolla. Lisäksi se on absurdi ja ristiriitainen määritelmänsä vuoksi. Täydellisyys ei kuitenkaan sodi logiikan sääntöjä vastaan, ainoastaan käsityskykyämme. Se, että maailmassa ei sitä ole, ei siten ole osoitus sen olemattomuudesta. Toisaalta voidaan kysyä, onko ristiriidattomuus totuudellisuuden tae [3, s.23]. Kaikkea loogisesti mahdollistakaan ei välttämättä ole olemassa, eikä käsitys täydellisyydestä takaa sen eksistenssiä. Voimmeko koskaan varmistua täydellisyyden olemassaolosta? Törmäämme väistämättä uskoon ja intuitioon äärettömyyden ja täydellisyyden käsitteistä puhuttaessa. Tuskin mikään on turhauttavampaa kuin etsiminen, jos ei kuitenkaan löydä. Niinpä Hyryn novellissa hän melkein itki lähtiessään maantieltä. Kotiin päästyään hän löytää greipin ja syö sen. Yhtäkkiä koko kerronnan sävy muuttuu. Tiukasta tieteestä siirrytään tunteisiin. Greipin maku tuo päähenkilön mieleen männynneulaset ja pakkassyksyn, puolukat ja kalastavat pojat. Kaikki tämä tuntuu kirpeän elävältä ja käsinkosketeltavalta pölyhiukkasten ja suhteellisuusteorian rinnalla. Mutta huolimatta siitä, miltä puut ja pakkasilma tuntuvat, ovat ne pelkkiä muistoja, ja haihtuvat ihmistäkin nopeammin. Greippi ja sen synnyttämät mielikuvat ovat vain korvike löytämättä jääneille vastauksille. Se on unohdusrohto, josta tuleekin hyvän- ja pahantiedonpuun kielletty hedelmä. Greipin syöminen on sattumanvarainen esimerkki kaikesta siitä lopulta merkityksettömästä tekemisestä, jolla ihminen aikansa täyttää ja kuluttaa. Karvasta tietoisuutta elämän rajallisuudesta ei peitä yksikään maku. Yhä useammat turvautuvat silti greippiin. Yksille se on omaisuus, toisille ystävät, kolmansille maine ja kunnia. Vain hyvin harvat uskaltavat tunnustaa, että kuolemassa greippi katoaa käden ulottuvilta. Vielä harvemmat yrittävät elää toteen tästä seuraavaa johtopäätöstä, että greippiä on näin ollen turha edes maistaa. Kreikkalainen novellisti Nikos Kazantzakis on yksi ajatuksen loppuun asti ajatelleista. Hän on sanonut. Olen pyrkinyt katsomaan suoraan hornan kuiluun purskahtamatta itkuun. [6] Maantieltä lähtiessään hän kurkisti hetkellisesti samaan kuiluun kuin Kazantzakis. Hän näki olevansa kykenemätön löytämään vastauksia itsestään käsin, vaikka miten venyttäisi rajojaan. On ihme, että hän vain melkein itki. Lähteet:

5 [1] Antti Hyry, Maantieltä hän lähti [2] René Descartes, Teokset I Metodin esitys [3] Esa Saarinen, Symposium [4] Pentti Määttänen, Filosofia Johdatus peruskysymyksiin Lainaukset: [5] Raamattu, Saarnaajan kirja [6] Daniel Nylund, Ajankohtainen 3, s.95

Kun todellisuus tulee yhdeksi

Kun todellisuus tulee yhdeksi Kun todellisuus tulee yhdeksi Kun todellisuus tulee yhdeksi on tiivistelmä kirjasta Todellinen valaistuminen, joka kuvaa kuinka tietoisuus, todellisuus ja vapaus yhdistyvät yhdeksi ja jäljelle jää vain

Lisätiedot

Tieto tietojenkäsittelytieteessä

Tieto tietojenkäsittelytieteessä Tieto tietojenkäsittelytieteessä Jesse Hauninen 14.4.2008 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Tiedosta kuulee puhuttavan jatkuvasti. Yhteiskunnan

Lisätiedot

Tieto, totuus, tiede (2004)

Tieto, totuus, tiede (2004) 1 Tieto, totuus, tiede (2004) Keskustelijat: Eero Byckling Viljo Martikainen Heikki Mäntylä Jyrki Rossi Jyrki Tyrkkö 2.1.2004 Heikki Mäntylä Hyvät Luonnonfilosofit, Joululoman jälkeen on syytä palata taas

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

ONKO TOTUUDEN TIETO SAAVUTETTAVISSA?

ONKO TOTUUDEN TIETO SAAVUTETTAVISSA? RUUSU-RISTI-KIRJASTO N:o 18 ONKO TOTUUDEN TIETO SAAVUTETTAVISSA? ESITELMÄ PITÄNYT PEKKA ERVAST VIIPURI 1924 KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TIETÄJÄ NÄKÖISPAINOS KESÄVUORI PURUJÄRVI 1985 DIGITALISOITU NÄKÖISPAINOS

Lisätiedot

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ polemia Eero Ojanen Hyvä päätös? KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Hyvä päätös? Eero Ojanen Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon kaks kunnallisalan kehittämissäätiö HYVÄ PÄÄTÖS? Kieliasun

Lisätiedot

VOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI

VOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI -HEARTFULNESS- VOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI Opas parempaan elämään Petri Huitti 1 VOI HYVIN KÄYTÄ SYDÄNTÄSI (Opas parempaan elämään) (Englanniksi: BE WELL - USE YOUR HEART, Guide for better life) ISBN 978-952-68229-0-7

Lisätiedot

USKO JA TIETO. G.A. DanelI

USKO JA TIETO. G.A. DanelI USKO JA TIETO G.A. DanelI Tämän vihkon ovat lahjoittaneet: LUTHERAN HERITAGE FOUNDATION 51474 Romeo Plank Road. Macomb, Ml 48042 USA www.lhfmissions.org SUOMEN LUTHER-SÄÄTIÖ PL 127 00101 Helsinki www.luthersaatio.com

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 9/5 1915

Pekka Ervastin esitelmä 9/5 1915 Mitä on olla oma itsensä? (Olla oma itsensä II) Pekka Ervastin esitelmä 9/5 1915 Ihmisen ainoa onni ja autuus, hänen ainoa sielullinen ja henkinen pelastuksensa on siinä, että hän on oma itsensä, että

Lisätiedot

Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE

Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) Uusi taidekasvatusliike Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Aalto-yliopiston

Lisätiedot

EI-KRISTITYN KÄÄNTYMISPROSESSI

EI-KRISTITYN KÄÄNTYMISPROSESSI EI-KRISTITYN KÄÄNTYMISPROSESSI Kylväjävertaus sisältää monta tärkeää näkökulmaa kristityksi tulemisen prosessista. Alla katkelma Matt. 13:13-23: 13. Minä puhun heille vertauksin siksi, että he näkevin

Lisätiedot

Juha Peltoniemi. Tieto ja teoria. Tiedon filosofisia, psykologisia, organisatologisia, pedagogisia sekä sosiologisia ulottuvuuksia

Juha Peltoniemi. Tieto ja teoria. Tiedon filosofisia, psykologisia, organisatologisia, pedagogisia sekä sosiologisia ulottuvuuksia Juha Peltoniemi Tieto ja teoria Tiedon filosofisia, psykologisia, organisatologisia, pedagogisia sekä sosiologisia ulottuvuuksia Versio 0.3 (8. marraskuuta 2014) 2014 Juha Peltoniemi ja Neutrinica Oy Lataaminen,

Lisätiedot

ADORNON DIALEKTIIKKAKÄSITYS

ADORNON DIALEKTIIKKAKÄSITYS ADORNON DIALEKTIIKKAKÄSITYS Teoreettisen filosofian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta Erkki Haapaniemi, 1987 Toinen, tarkistettu laitos, 2007 Erkki Haapaniemi,

Lisätiedot

Kehittyvä ihmiskunta

Kehittyvä ihmiskunta Kehittyvä ihmiskunta Kaj Sotala Kehittyvä ihmiskunta Kaj Sotala Kehittyvä ihmiskunta Uuden teknologian uhkaavat mahdollisuudet Finn Lectura ISBN 978-951-792-434-4 Copyright Kaj Sotala Finn Lectura Ulkoasu

Lisätiedot

-käsikirja. Tunteitten vapautustekniikat. missä hämmästyttävä tunnehelpotus johtaa syvällisiin fyysisiin parantumisiin. Lääkäreiden hyväksymä

-käsikirja. Tunteitten vapautustekniikat. missä hämmästyttävä tunnehelpotus johtaa syvällisiin fyysisiin parantumisiin. Lääkäreiden hyväksymä -käsikirja Kuudes painos Tunteitten vapautustekniikat missä hämmästyttävä tunnehelpotus johtaa syvällisiin fyysisiin parantumisiin. Lääkäreiden hyväksymä Soveltuu kaikkiin ongelmiin, mm... kivun helpotus

Lisätiedot

@EI KUKAAN TULE ISÄN TYKÖ MUUTEN KUIN MINUN KAUTTANIA

@EI KUKAAN TULE ISÄN TYKÖ MUUTEN KUIN MINUN KAUTTANIA @EI KUKAAN TULE ISÄN TYKÖ MUUTEN KUIN MINUN KAUTTANIA Pekka Ervastin esitelmä 2.10.1932 Johanneksen evankeliumin juhlallisen mahtavat sanat @minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan pääse Isän tykö muuta

Lisätiedot

niin suurta huolenpitoa naiselta, jonka kaikki voimat menevät perheen elättämiseen niin rankassa ja vaativassa Psykopatia seurakunnissa

niin suurta huolenpitoa naiselta, jonka kaikki voimat menevät perheen elättämiseen niin rankassa ja vaativassa Psykopatia seurakunnissa Psykopatia seurakunnissa NÄENNÄISEN HYVÄN TUHOAVA VOIMA Useampikin asiantuntija on sitä mieltä, että rakastuminen kestää noin kaksi vuotta. Minä olen ollut rakastunut monta kertaa, tai pitäisikö sanoa

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Seurakunta voi nousta uudelle tasolle

Seurakunta voi nousta uudelle tasolle 27.11.2011 Anne-Mari Manninen Seurakunta voi nousta uudelle tasolle Ääni on tärkein Ja minä henkilökohtaisesti olen Isältä rukoillut sitä, että Herra, minua ei kiinnosta onko minun hiukset aina täydelliset,

Lisätiedot

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Pauli Pylkkö. lokakuu 2012

Pauli Pylkkö. lokakuu 2012 FYSIIKKAVIIKARI FILOSOFIAN IHMEMAASSA ELI OLISIKO TIEDEUSKOVAISUUTTA HOIDETTAVA LÄÄKKEILLÄ JA KIRURGIALLA? Kari Enqvistin Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat ja muita hänen kirjoituksiaan Pauli Pylkkö lokakuu

Lisätiedot

laadullisen tutkimuksen metodologia metodologia tutkii menetelmien perusteita ja oletuksia

laadullisen tutkimuksen metodologia metodologia tutkii menetelmien perusteita ja oletuksia laadullisen tutkimuksen metodologia metodologia tutkii menetelmien perusteita ja oletuksia Juha Varto Laadullisen tutkimuksen metodologia ELAN VITAL copyright Juha Varto 2005 sisältö Johdanto: tutkimus

Lisätiedot

Teoksen ilmestymistä keväällä

Teoksen ilmestymistä keväällä Jussi Kotkavirta kan t in pro leg o men a el i vaikeus po pul ariso id a fil o so fiaa Teoksessa Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä (suom. Gaudeamus

Lisätiedot

Juuso Ilander & Matti Latvala. Miksi joku on parempi kuin toinen? Case - Toni Kohonen. Pesäpallon lajinkehittämistyö

Juuso Ilander & Matti Latvala. Miksi joku on parempi kuin toinen? Case - Toni Kohonen. Pesäpallon lajinkehittämistyö Juuso Ilander & Matti Latvala Miksi joku on parempi kuin toinen? Case - Toni Kohonen. Pesäpallon lajinkehittämistyö Huhtikuu 2015 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TEOREETTINEN KEHYS 4 2.1 Asiantuntijuus 4 2.2

Lisätiedot

Onko meidän aikakäsityksemme sama kuin Jumalalla?

Onko meidän aikakäsityksemme sama kuin Jumalalla? 1 Luentomoniste Missio Järvenpää 11.12.2012 Kari Sirén Onko meidän aikakäsityksemme sama kuin Jumalalla? Jumala ja aika Jumala on Jumala nykyhetkessä. Nimekseen Hän on ilmoittanut Minä olen. 2 Ms 3:13-15.

Lisätiedot

Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen

Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen Taidekasvatuksen seminaarityö Jari Vesterinen TaiK, TKO 17.4.2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 PROSESSIN SANALLISTAMISEN TUTKIMINEN... 1 3 HUUMAANTUMINEN... 3

Lisätiedot

Narsistilla on suuri uhkakuva se, että hänen uhrinsa itsenäistyy ja kulkee omia menojaan. Siksi hän, vaikka ei ehkä suoranaisesti tajua tekevän

Narsistilla on suuri uhkakuva se, että hänen uhrinsa itsenäistyy ja kulkee omia menojaan. Siksi hän, vaikka ei ehkä suoranaisesti tajua tekevän YKSINÄISYYS Narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa tavattoman määrän kärsimystä ympäristössään. Yksi näkymättömimmistä seikoista on useimmilta havaitsematta jäävä yksinäisyys. Narsistin kanssa elävä

Lisätiedot

Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää

Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää I Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää kasvonsa, niin toiselle näyttää takapuoltansa. Ei

Lisätiedot

Kun kulttuurit tulevat tiskille

Kun kulttuurit tulevat tiskille OPAS 4 2013 eila isotalus Kun kulttuurit tulevat tiskille Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Sisältö Miksi puhua kulttuurista?...

Lisätiedot