JÄSENKIRJE 2/2008. Jatin juhlavuosi ja uusi viestintätekniikka pääosissa Jyväskylän viestintäpäivillä. w w w. j a t. f i

Transkriptio

1 JÄSENKIRJE 2/2008 Jatin juhlavuosi ja uusi viestintätekniikka pääosissa Jyväskylän viestintäpäivillä Tässä numerossa: 1 Jatin juhlavuosi ja uusi viestintätekniikka pääosissa Jyväskylän viestintäpäivillä 2 JATin ansiomerkki Sirkka Keräselle ja Leila Oravistolle 3 Vuosikokouksen päätöksiä 4 Kunnille uusi viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä 5 Toiveena tulevaisuus viestinnän ammattilaisena 6 Jattilaiset eduskunnan vieraina 7 Syksyllä Brysseliin 7 Markkinointiviestinnän viikko lokakuussa 8 Puolipisteistä 8 Uudet jäsenet ja hallitus w w w. j a t. f i Jyväskylässä maaliskuussa järjestetyt viestintäpäivät olivat samalla Julkisen alan tiedottajien 15-vuotisjuhlaseminaari. Päivien ohjelma oli tuttuun tapaan monipuolinen paketti alan ajankohtaisinta tietoa. Päivien teemaa viestintä, tekniikka ja ihminen lähestyttiin viestintäalan uusien ilmiöiden kautta. Viestintäpäiville osallistui 50 viestintäalan osaajaa eri puolilta Suomea. Ensimmäisenä seminaaripäivänä kuultiin muun muassa miten viestintä on toteutettu Suomen suurimmassa kuntafuusiossa, kun Jyväskylän kaupungin viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää kertoi, mikä Uuden Jyväskylän viestinnässä on koettu tärkeäksi. Veijo Hietalan ajatuksia herättävä esitys siitä, miten nykymediassa jyllää tunneviestintä, pureutui moneen tällä hetkellä ajankohtaiseen asiaan. - Tunteisiin vetoaminen mediassa on nykyisin yhä tärkeämpää. Esimerkiksi monet poliitikot tunnetaan paremmin yksityisistä asioistaan kuin poliittisten ansioiden kautta. Median kautta ihmiset haluavat päästä mahdollisimman lähelle toisten ihmisten yksityisyyttä. Tätä tarkoitusta palvelee tirkistelyjournalismi ja julkkiskulttuuri, Hietala sanoi. Toisen päivän aamu aloitettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa, jossa varapäätoimittaja Inkeri Pasanen ja verkkotuottaja Kirsi Hakaniemi esittelivät lehden toimituksellisia linjauksia ja verkkolehteä. Keskisuomalaisessa myös keskusteltiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu uuden viestintäteknologian taioista ja kirouksista. Ylen kehityspäällikkö Tuija Aallon vetämään paneeliin osallistuivat kriitikko Marko Ahonen, mediapsykologi Anu Mustonen ja tutkija Tero Heiskanen. Jyväskylän kaupunki tarjosi viestintäpäivien aikana jattilaisille parastaan. Etenkin ohjelmallinen juhlavuoden illanvietto Vesilinnassa herkkujen parissa sai osanottajilta täydet pisteet. Tilaisuu- JAT Jäsenkirje 2/2008 1

2 dessa jattilaiset muistelivat menneiden vuosien hauskoja yhteisiä hetkiä. Toisena seminaaripäivänä järjestetyt tutustuminen yliopistomaailmaan, kampuksen historiaan ja Alvar Aallon Jyväskylään jäivät varmasti kaikkien mieliin. 1 Viestintäpäivien tiedollinen anti on arvokasta, mutta vähintään yhtä arvokasta on kollegoiden tapaaminen ja näkemysten vaihtaminen. Kun eri yhteisöissä ja eri puolilla maata viestintää työkseen tekevät ihmiset kokoontuvat pariksi päiväksi yhteen, on ajatusten ja kokemusten vaihto vilkasta ja antoisaa. Teksti: Aila Rajamäki Kuvat: Hannu Waher 2 3 JATin ansiomerkki Sirkka Keräselle ja Leila Oravistolle JAT on myöntänyt tämän vuoden ansiomerkit kahdelle ansioituneelle, pitkään julkisen hallinnon viestintätehtävissä toimineelle ammattilaiselle, Sirkka Keräselle ja Leila Oravistolle. Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen on tehnyt pitkäjänteistä viestintätyötä Oulun maineen hyväksi. Hän on saanut kaupungin viestintäorganisaation toimivaksi monista organisaatiomuutoksista huolimatta. Hän on tukenut ja luotsannut henkilöstöään hermoilematta läpi hankalienkin tilanteiden. Oulun kaupungin juhliessa 400 vuottaan Sirkan työpanos on ollut merkittävä kaupunkilaisille järjestettyjen loistavien juhlien toteutuksessa. Kollega on luonnehtinut Helsingin kaupungin internet-päätoimittaja Leila Oravistoa julkishallinnon tiedotus- ja internetpioneeriksi. Leila nauttii laajaa arvostusta ja on käytetty asiantuntija. Hän on lukijansa huomioiva kirjoittaja, jonka tekstit ovat todella ymmärrettäviä. Alaisten mielestä Leila on antanut sopivasti vapautta ja johtanut heitä huomaamatta. 2 JAT Jäsenkirje 2/2008

3 1 Tapahtuman ensimmäinen päivä vietettiin komeassa Jyväskylän kaupungintalossa. 2 Aerobicin kaksinkertainen maailmanmestari Tuuli Matinsalo sai osallistujiin liikettä. 3 Viestintäpäivät loppuivat tutustumisella Alvar Aalto-museoon. Tuoleja sai kokeilla ihan luvan kanssa. 3 Iltajuhlaa vietettiin pyöreässä ravintola Vesitornissa, josta avautui hieno näkymä yli koko kaupungin. 4 Vuosikokouksen päätöksiä JATin vuosikokous pidettiin Jyväskylän kaupungintalolla viestintäpäivien ensimmäisen päivän iltapäivänä. Vuosikokous on yhdistyksen ylin päättävä elin, joka linjaa JATin toimintaa ja valitsee ihmiset luottamustehtäviin. Asialistalla olivat sääntömääräiset asiat. Tänä vuonna ei ollut hallituksenvaihtovuosi, joten ainoat henkilövalinnat koskivat yhdistyksen tilintarkastajia. Vuosikokous mm - hyväksyi vuoden 2007 toimintakertomuksen - hyväksyi vuoden 2007 tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausuman - myönsi hallitukselle tili- ja vastuuvapauden koskien vuotta hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle päätti vuoden 2008 jäsenmaksun suuruudeksi 25 euroa - hyväksyi talousarvion vuodelle valitsi tilintarkastajiksi Leena-Maija Jyllikosken (VM) ja Leena Saarisen (VATT) sekä varatilintarkastajiksi Eija Karan (Tietosuojavaltuutetun toimisto) ja Aino-Marja Kontion (Porvoon kaupunki). Ensi vuoden vuosikokouksessa vaihtuu hallitus, ja henkilövaihdoksia on tulossa, joten kannattaa jo nyt alkaa harkita parin vuoden rupeamaa mielenkiintoisen ja monipuolisen yhdistystoiminnan parissa! Lisäksi voi alkaa katsella kollegoja sillä silmällä olisiko heissä ainesta JATin hallitukseen. Yhdistystoiminta on viestinnän ammattilaiselle hyvin luontevaa puuhaa, joten rohkeasti mukaan! Teksti: Katri Myllykoski JATin puheenjohtaja Katri Myllykoski luovutti ansiomerkin Sirkalle maaliskuisilla viestintäpäivillä Jyväskylässä. Leila saa merkkinsä myöhemmin Helsingissä. Lämpimät onnittelut Sirkalle ja Leilalle, olette merkkinne ansainneet. Teksti: Pirkko-Liisa Merikoski Kuva: Hannu Waher Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen saa JATin ansiomerkin yhdistyksen puheenjohtaja Katri Myllykoskelta JAT Jäsenkirje 2/2008 3

4 Kunnille uusi viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä Kuntien viestinnän arviointia ja seurantaa varten kehitetty KISA-järjestelmä sisältää konkreettiset arviointivälineet viestinnän eri osa-alueiden arviointiin sekä ohjeet kyseisten arviointivälineiden soveltamiseen. Seuranta- ja arviointijärjestelmä perustuu KISA-mallille, joka toimii viestinnän arvioinnin viitekehyksenä. KISA-järjestelmän avulla kunnat voivat nyt seurata ja arvioida järjestelmällisesti viestinnän eri osaalueita. Kumulatiivisen arviointitiedon pohjalta voidaan kehittää viestintää, yhteistyötä kuntalaisten ja sidos- ja yhteistyöryhmien kanssa sekä edistää kuntien välisten hyvien viestintäkäytäntöjen jakamista. Pohjana käytettiin VISAa KISA-järjestelmä syntyi Kuntaliiton ja viiden tutkimuskunnan yhteistyönä. Hankkeen käytännön toteutuksesta ja tutkimuksesta vastasi Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC. Tutkimushankkeen pilottikunnat olivat Jyväskylän kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Punkalaitumen kunta, Salon kaupunki ja Tampereen kaupunki. Tutkimushankkeessa (12/2006 2/2008) tarkasteltiin kuntien viestinnän seurannan ja arvioinnin nykykäytäntöjä sekä selvitettiin mitä asioita kuntien viestinnässä tulisi seurata ja arvioida, miten seurantaa ja arviointia voidaan tehdä ja miksi kyseisen asian arvioiminen on tärkeää. Kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmän taustalla on Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n rakentama valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA. Suomen Kuntaliiton toimeksiannon mukaisesti VISA-järjestelmästä kehitettiin kuntien viestintään soveltuva viestinnän seurannan ja arvioinnin kokonaisuus. Mitä etua viestinnän seuraamisesta? Viestinnän arviointi auttaa kehittämään organisaation strategista johtamista ja vuorovaikutusta kansalaisten, henkilöstön, median ja sidosryhmien kanssa. Viestinnän pitkäjänteinen suunnittelu ja onnistunut toteutus edellyttävät niin ikään viestinnän seurantaa ja selkeitä mittareita, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Määrällisen seurannan ohella tarvitaan viestintämuotojen tunnettuuden ja toimivuuden arviointia, viestintäodotusten kartoittamista sekä varsinkin julkisella sektorilla tietoa erilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien hyödyntämisestä. Kuntien viestinnän arviointi- ja seurantajärjestelmään voi tutustua osoitteessa Teksti: Tero Manninen, tiedotuspäällikkö, Suomen Kuntaliitto Kuva: Rodeo / Andres Rodriguez 4 JAT Jäsenkirje 2/2008

5 TOIVEENA TULEVAISUUS Teksi ja kuva: Ida Tuononen, Yhteisöviestinnän ensimmäisen vuoden opiskelija VIESTINNÄN AMMATTILAISENA Viestinnän alan asiantuntijoiden tarve kasvaa jatkuvasti ja viestinnän opiskelusta kiinnostuneitakin on koko ajan enemmän ja enemmän. Jyväskylän Yliopistossa tähän kiinnostukseen tarjotaan jotakin ainutlaatuista; yhteisöviestinnän ylemmän korkeakoulutustason pääaineopintoja, joita ei missään muualla Suomessa tällaisenaan pysty opiskelemaan. Yhteisöviestintä on Jyväskylän Yliopistossakin suhteellisen nuori oppiaine. Oppiaineesta on mahdollista suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto sekä fi losofi an maisterin tutkinto. Opetuksessa painottuvat organisaatiokäyttäytymisen, sisäisen viestinnän ja julkisuustyön ohella muun muassa muutos- ja markkinointiviestintä, organisaation johtaminen ja teknologiavälitteinen viestintä. Myös kansainvälistyminen ja monikulttuuriset toimintaympäristöt ovat tärkeä osa oppiaineen sisältöä. Yhteisöviestinnän tutkintoihin liitetään hyvin monipuolisesti erilaisia sivuaineita ja opintokokonaisuuksia. Suosituimpia ovat olleet muun muassa markkinointi, johtaminen ja yhteiskuntatieteet, kuten valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka. Paljon yhdistetään myös kieliä, psykologiaa ja journalistiikkaa, mutta myös niin ympäristöjohtamista kuin yritysstrategiaakin. Oppiaineen luonne mahdollistaa tutkintoihin monien erilaisten aineiden liittämisen ja tämä on yksi sen suurimmista vahvuuksista. Yksilöllisempien tutkintojen määrä kasvaa ja tämä palvelee myös työelämän tarpeita paremmin. Yhteisöviestinnän oppiaineen joustavuus mahdollistaa myös monenlaisten pro gradu-tutkielmien tekemisen, joiden aiheet ovat monipuolisesti eri osa-alueilta. Tutkielmat ovat koskeneet niin julkisuuskuvaa, kunnallisen organisaation ongelmakohtia ja toimintamuotoja, median keinoja, kriisiviestintää kuin viestintästrategioitakin. Lähiaikoina on tehty muun muassa tämänkaltaisia tutkielmia: Poliittinen kriisiviestintä ankkuri vai pelastusrengas? Julkisuuden hallinnan merkitys politiikassa, kun kriisi osuu kohdalle (Auremaa, Tomi), The organizational identity construction and organizational identifi cation with a project organization (Tirkkonen, Päivi) ja Nykyajan julkisorganisaation sisäisen viestinnän efektiivisyysanalyysi (Kallio, Anne). Sama ilmiö on myös nähtävissä siinä työtehtävien kirjossa, johon yhteisöviestinnästä valmistuneet opiskelijat päätyvät. On tiedottajaa, toimittajaa, henkilöstöhallinnon tehtäviä, niin ulkoista kuin sisäistäkin viestintää, konsultointia, PR-toimintaa ja suunnittelu- ja johtamistehtäviä. Ihmiset päätyvät hyvin monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin. Valmiudet opiskelusta saadaan monelle eri alalle ja omia mieltymyksiä ja kiinnostuksen kohteitakin on hyvät mahdollisuudet toteuttaa. Viestinnän alalla saa näkyä ja kuulua, sekä toteuttaa itseään. Tämä on yksi mielikuvista joka vallitsee tuoreiden yhteisöviestijöiden mielissä. Jokaisella viime syksynäkin aloittaneella on edessään monipuoliset, mielenkiintoiset ja haastavat opintovuodet, joiden aikana yksilöllinen suunta opiskelujen ja toiveissa olevan viestinnän ammattilaisen uralle löytyy. JAT Jäsenkirje 2/2008 5

6 JAT VIERAILEE Ei sitä joka päivä kävele marmoriportaita ja katsele kansanedustajia Jattilaiset eduskunnan vieraina Helmikuun sateisena ja sumuisena torstaina 26 jattilaista kokoontui eduskunnan sivuoven eteen odottamaan sisäänpääsyä eduskuntaan, lainsäädäntötyön ja poliittisen keskustelun keskeiselle areenalle. Turvatoimet eduskunnassa olivat esimerkilliset; eteisessä jätimme kassimme ja kännykkämme lukollisiin kaappeihin. Tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen toivotti meidät tervetulleeksi ja kertoi eduskunnan viestinnästä. Päätehtäviksi hän mainitsi median palvelun, verkkoviestinnän ja kansalaisten tiedotuspalvelun. Oman haasteensa viestinnälle antaa se, että jokaisella eduskuntaryhmällä on oma tiedottajansa. - Oikeastaan voisi sanoa, että meillä on täällä 200 päätiedottajaa. Leivomme kakkupohjan, edustajat kuorruttavat, Marjo naurahti. Saimme kuulla, että vuosittain eduskunnassa käy noin vierailijaa vauvasta vaariin. Eduskunta on erittäin suosittu turisti- ja koululaisten retkikohde. Vuodessa järjestetään noin 100 erilaista tilaisuutta, joihin osallistuu henkilöä. Kansalaisinfossa Pikkuparlamentin nurkkauksessa vierailee vuosittain noin henkilöä. Viestinnän erityisenä kohteena ovat nuoret. Tavoitteeksi on asetettu, että jokainen yliopiston valtiotieteellisessä ja filosofisessa tiedekunnassa opiskeleva kävisi ainakin kerran opiskelunsa aikana eduskunnassa. Meneillään on myös esteettömyyshanke, joka korostaa fyysistä esteettömyyttä ja tiedotuksen saavutettavuutta. Selvitystyö selkokielisten esitteiden, huonokuuloisten esittelyvideoiden ja opastusten sekä pistekirjoitusmateriaalien tarpeellisuudesta valmistuu tämän kevään aikana. Tuhdin tietopaketin jälkeen siirryimme eduskunnan lehterille kuuntelemaan kyselytuntia. Tunnin pituisessa kyselytunnissa ensimmäiseen kysymykseen vastaaminen kestää noin puoli tuntia, sitten pääsevät vuoroon seuraavat kysyjät. Kyselytunnit myös televisioidaan. Lopuksi meitä luotsasi apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg. Hän vei meidät suuren valiokunnan huoneeseen, jossa ainakin minä ihailin Pekka Halosen Tukinuittoa. Hindsberg kertoi historiaa säätyyhteiskunnasta yksikamariseen eduskuntaan ja Eduskuntatalon valmistumisesta vuonna 1931 tämänhetkiseen peruskorjaukseen, joka kestää seuraavat kymmenen vuotta. Peruskorjauksessa uusitaan koko talon tekniikka, LVIS-järjestelmä, ravintola, kirjasto. Korjauksesta huolimatta talo toimii koko ajan. Oli erittäin mielenkiintoista ja hyödyllistä vierailla Suomen eduskunnassa. Suuret kiitokset eduskuntatiedotuksen väelle! Teksti: Pirkko-Liisa Merikoski 6 JAT Jäsenkirje 2/2008

7 KALENTERI ESILLE Tulevia tapahtumia Syksyllä Brysseliin JATin tämän vuoden opintomatkan kohteena on Euroopan pääkaupunki Bryssel. JAT on järjestänyt useita opintomatkoja Brysseliin jo 1990-luvun puolella luvulla opintovierailujen kohteena on ollut muita kaupunkeja, mutta nyt Bryssel kiinnostaa jälleen onhan siellä paljon nähtävää ja koettavaa viestinnän ammattilaisille. Vaikka kyseisessä kaupungissa vierailee suomalaisia julkishallinnon viranhaltijoita jatkuvasti erilaisilla kokous- ja muilla matkoilla, monet tiedottajat eivät vielä ole käyneet Brysselissä ollenkaan. Matkan aikana tutustumme mm Euroopan komission ja parlamentin viestintään, suomalaisten lobbareiden ja median toimintaan ja muihin viestinnän kannalta mielenkiintoisiin kohteisiin. Opintomatkan ajankohta on Matkapäivät ovat torstai sunnuntai viikolla 40. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu pikimmiten Taina Karhulle: sitovat ilmoittautumiset viimeistään Matkan hinta on 1 250,- (2 hh) tai 1 480,- (1 hh). Mainitse ilmoittautuessasi kumman vaihtoehdon valitset. Matkan ohjelma tarkentuu kaiken aikaa ja se julkaistaan JATin verkkosivustossa. Tarkempaa tietoa tulee myös sähköpostitse. Lähde mukaan tutustumaan kiinnostavaan Brysseliin ja mukaviin matkakumppaneihin! Teksti: Katri Myllykoski Markkinointiviestinnän viikko lokakuussa Syksyn suurtapahtuma, Markkinointiviestinnän viikko, järjestetään lokakuun lopussa. Viikko käsittää runsaasti erilaisia tapahtumia. Ammattilaistapahtuma pidetään viimevuotiseen tapaan Wanhassa Satamassa Helsingissä; merkkaa päivät jo nyt kalenteriin: 28. ja Noina päivinä on tarjolla uusinta tietoa viestinnästä, mediasta, trendeistä ja brändeistä. Tapahtumassa järjestetään seminaareja ja tietoiskuja, ja näytteilleasettajina on viestinnän alan yrityksiä. Ammattilaistapahtuma on kävijöille maksuton; parin tuhannen viestinnän ammattilaisen odotetaan osallistuvan tilaisuuteen. JAT osallistuu tapahtuman suunnitteluun yhteistyössä MTL:n ja tiedottajajärjestöjen kanssa. Lisätietoja julkaisemme JATin verkkosivustossa ja lähetämme sitä myös sähköpostitse jäsenille. Tapaamisiin Wanhassa Satamassa! Teksti: Katri Myllykoski JAT Jäsenkirje 2/2008 7

8 ;; Kirjoittaja on Tiehallinnon tiedottaja ja ollut viestintäalalla vuodesta Sähköposti: PUOLIPISTEISTÄ Jyrki Nuotio Tekstihän on viestissä keskeistä. Kirjoitan nyt siis keskeisestä asiasta. Usein näkee tiedotteissa ja varsinkin niissä kapulaa. Pitkiä lauseita ja kappaleita. Väitän, että niitä ei välttämättä jakseta lukea. Ymmärrän kyllä, mistä kapula on peräisin. Tiedottajat ovat ehkä tarkistuttaneet tekstejä asiantuntijoilla ja johtajilla, jotka ovat tarkentaneet ilmaisuja. Ja niin on sujuva teksti muuttunut kapulaksi. Johtopäätös, sujuvan tekstin puolesta kannattaa puhua oman organisaation sisällä. Olen pitänyt pääsääntönä, että tekstissä on rytmi. Pitkät, keskipitkät ja lyhyet lauseet ja kappaleet vuorottelevat. Kerrassaan mainiota on kirjoittaa lehtijutut suoraan palstaan. Silloin tulee visuaalinen puolikin hoidettua luomisvaiheessa. Entä kardinaalimunaukset? Sellaisina pidän toistamista. Otsikko, ingressi ja leipäteksti ja sitä seuraavat väliotsikot voisivat kernaasti alkaa eri sanoilla. Hirvittää nähdä tekstiä, jossa kyseisillä paikoilla on organisaation nimi. Sama vaikutus on, kun lause lopetetaan samaan sanaan, jolla seuraava alkaa. Entä sitten pituus? Olisiko viisi plus kaksitoista -sääntö mitään? Ihminen on katsellut pitkän evoluutionsa aikana viittä sormea kädessään. Ilmeisesti siis kuusiriviset tekstikappaleet ovat jo liian pitkiä. Jostain syystä kellotaulussa on kaksitoista tuntia, vaikka viimemainittuja on vuorokaudessa kaksi kertaa enemmän. Tuosta saamme sopivan enimmäismäärän yhteen lauseeseen mahtuville sanoille. Enintään kaksitoista. Ja koska käsiä on kaksi, virkkeeseen mahtuu yleensä enintään kaksi lausetta. Helposti luettavassa proosassa tarpeeton on pitkien lauseiden miesten viljelemä puolipiste. Vältetään sitä! Uusia jäseniä JATin jäseniksi on hyväksytty: tiedottaja Minna Koivisto, Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto; suunnittelija Sirpa Leikas, Etelä-Savon ympäristökeskus; koulutussuunnittelija Riitta Vienola, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto; tiedotussuunnittelija Outi Anttila, Helsingin kaupunki / sosiaalivirasto, aikuisten ehkäisevä päihdetyö; tiedottaja Mari-Anne Aronen, Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus; nuorisotiedottaja Tuija Ijäs, Jyväskylän kaupunki / Nuorisoasiainkeskus; tiedottaja Anne-Maarit Itänen, Länsi-Turunmaan kaupunki; tiedottaja Katriina Jauhiainen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira; viestintäsihteeri Sirpa Kantonen, Valtiokonttori; tiedottaja Jussi Pohjonen, Liikkuva poliisi; tiedotuspäällikkö Sini Saares, Lahden kaupunginkanslia; tiedottaja Tarja Savolainen, Merenkulkulaitos; veneilyassistentti Katri Sipilä, Merenkulkulaitos; tiedotussihteeri Raila Tynkkynen, Oikeusministeriö; kv-tiedottaja Eeva Helameri, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy; tiedottaja Emmi Riitta Hyvönen, Jyväskylän kaupunki; tiedottaja Marica Jensen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy; suunnittelija Tiina Lehmikoski-Pessa, Kansalliskirjasto; vs. viestintäpäällikkö Maria Mäkelä, Seinäjoen kaupunki; viestintäassistentti Kirsi Nordman, Lappeenrannan kaupunki; tiedottaja Kirsi Palokangas, Pirkanmaan liitto; tiedottaja Terhi Pekkarinen, Jyväskylän kaupunki; verkkotoimittaja Niina Viitanen, Helsingin yliopisto, viestintäosasto. JATin hallitus: Katri Myllykoski (puheenjohtaja), Hannu Waher (varapuheenjohtaja), Tuija Ruoho (sihteeri), Johanna Anttila (nettivastaava), Päivi Kari (rahastonhoitaja), Päivi Rainio (jäsensihteeri), Marjaana Sunila-Kankare (jäsentiedotevastaava), Helena Berg, Antti Laukkarinen, Pirkko-Liisa Merikoski, Aila Rajamäki. Hallituksen yhteystiedot netissä! 8 JAT Jäsenkirje 2/2008 Jäsentiedotteen taittoi Jenny Antonen