Sini-Maaria Jämsä YRITYKSEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU TAVOITEIMAGON SAAVUTTAMISEKSI

Transkriptio

1 Sini-Maaria Jämsä YRITYKSEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU TAVOITEIMAGON SAAVUTTAMISEKSI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan tekniikan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Sini-Maaria Jämsä Koulutusohjelma Mediatekniikan koulutusohjelma Työn nimi Yrityksen visuaalisen ilmeen suunnittelu tavoiteimagon saavuttamiseksi Työn ohjaaja Sivumäärä Maarit Tammisto, fil. lis. yliopettaja 26 Työelämäohjaaja Raija-Elina Kauppila Työn tavoitteena oli suunnitella sielunhoito ja terapia -yritykselle sen identiteetin mukainen visuaalinen ilme. Yrityksen tarpeet ja resurssit huomioon ottaen sisällytettiin visuaaliseen ilmeeseen seuraavat tuotteet: liikemerkki ja nimilogo, käyntikortti, lehtiilmoitus, esite, postikortteja, auto- ja ovitarra, värimaailma sekä www-sivut. Profiloinnin avulla oli tarkoitus päästä mahdollisimman lähelle yrityksen tavoiteimagoa. Graafiset elementit suunniteltiin Matkakumppanin identiteettiin sopiviksi perehtymällä tarkemmin yrityksen arvomaailmaan, liiketoimintasuunnitelmaan ja tavoitekuvaan. Keskittymällä muiden markkinoinnillisten seikkojen lisäksi mielikuvamarkkinointiin ja imagon rakentamiseen suunniteltiin ulkoasusta harkittu ja aikaa kestävä. Toimivalla visualisoinnilla vaikutettiin viestin välittymiseen toivotulla tavalla. Värimaailma pidettiin raikkaana mutta lämpimänä ja kokonaisuudesta suunniteltiin kohderyhmänsä tavoittava, tasapainoinen ja rauhallinen. Työssä perustellaan ulkoasuun liittyviä ratkaisuja yleisten visuaalisten ajatusten pohjalta. Työn liitteenä on graafinen ohjeistus, joka helpottaa jatkossa yhtenäisen ilmeen ylläpitämistä. Asiasanat visuaalinen ilme, graafinen suunnittelu, talotyyli, imago, profiili

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date Author Sini-Maaria Jämsä Degree Programme Degree Programme in Media Technology Name of thesis Designing the visual appearance for gaining the target image Instructor Pages Maarit Tammisto, fil. lis. yliopettaja 26 Supervisor Raija-Elina Kauppila The subject of the thesis was to design a consistent visual appearance and house style for a small company. Considering the needs and budget of the business, a graphic logo, text logo, business card, advertisement, brochure, post cards, web-pages and colors were included in the design project. The chosen style was based on the company s identity. The aim of the designing project was to achieve the company s target image as well as possible. The image was to be reached by using profiling. All the graphic elements were designed suitable for the company by getting acquainted with the company s values and business plan as well as the target image. The visual appearance was designed to be well thought out and timeless by concentrating also on marketing through mental images and constructing the image. The correct understanding of the information was guaranteed with good visual design. The colors were chosen to be fresh but warm. The house style was designed to reach the target group and be well-balanced and peaceful. In this thesis all the decisions considering the visual design are argued and explained. The house manual is attached to the thesis and will help to control the house style in future. Key words visual design, graphic design, house style, image, profile

4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT ActionScript: Flash-ohjelman sisältämä ohjelmointikieli, jota käytetään animaatioiden toiminnallisuuden ohjelmointiin. (Keränen, Lamberg & Penttinen 2003.) Domain-nimi: Verkkotunnus, Internet-osoite. (Oma määritelmä.) Pantone PMS (Pantone Matching System): Painoteollisuuden värijärjestelmä, joka takaa oikean värituloksen painotuotteessa. (Oma määritelmä.) XML (Extensible Markup Language): Metakieli, jolla määritellään rakenteellisia merkkauskieliä. Ei sisällä muotoiluun tarkoitettuja komentoja, mutta on käytettävissä esimerkiksi sovellusten väliseen tiedonvaihtoon. (Keränen, Lamberg & Penttinen 2003.)

5 TIIVISTELMÄ ABSTRACT KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAVOITTEENA TOTUUDENMUKAINEN IMAGO 2 3 TYPOGRAFIA PAINOTUOTTEESSA Kirjasintyypit Typografinen sommittelu Sovellus 6 4 VÄRIMAAILMAN SUUNNITTELU JA TOIMIVUUS Värien merkitys Värien painotekninen toimivuus Sovellus 10 5 GRAAFISTEN ELEMENTTIEN SUUNNITTELU JA SOMMITTELU Graafisten elementtien suunnittelu Graafisten elementtien taitto Graafinen suunnittelu verkossa Sovellus 15 6 TULOKSET JA POHDINTA 24 LÄHTEET 25 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Matkakumppani on sielunhoito- ja terapiapalveluita tarjoava yhden hengen yritys. Työni alkuvaiheessa yrityksen historia oli vasta puolivuotinen, eikä sille ollut vakiintunut tunnistettavaa profiilia. Vaikka Matkakumppanilta puuttui yhtenäinen ulkoasu, sillä oli kuitenkin selvä tavoiteimago. Imagojen ja mielikuvien kaupallinen merkitys yritysmaailmassa on suuri. Yrityksen imago muodostuu asiakkaiden mielissä, jolloin visuaalisen markkinointimateriaalin synnyttämä mielikuva voi luoda kuvan koko yrityksestä. Jos yritys pyrkii profiloitumaan luotettavana, teot ja sanat eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Tämä ajatus haastoi suunnittelemaan Matkakumppanille mahdollisimman totuudenmukaista profiilia, joka vastaa täysin yrityksen identiteettiä. Matkakumppanin identiteetin määrittelyssä painoi eniten yrityksen arvomaailma, joka on kristillinen ja hyvin ihmisläheinen. Yrityksen graafisten elementtien ja värimaailman tuli siis tukea näitä arvoja, ja olla lisäksi kotoinen ja helposti lähestyttävä. Tässä työssä perehdyn niihin visuaalisiin asioihin, jotka vaikuttavat yrityksen imagon rakentumiseen sekä viestin vastaanottajan mielikuvien muodostumiseen. Toisessa luvussa keskityn imagoon ja sen syntymiseen profiloinnin näkökulmasta. Tämän jälkeen käyn läpi yritysilmeen visualisointia luku kerrallaan: kolmannessa luvussa keskityn painetun tekstin ulkoasuun, neljännessä yrityksen värimaailmaan ja viidennessä graafisiin muotoihin. Jokaisen luvun lopussa perustelen teoriaosuuden visuaalisten ajatusten pohjalta valinnat, joita työssä tein ilmettä suunnitellessani. Yrityksen visuaalisen markkinoinnin tueksi on liitteenä yrityksen oma graafinen ohjeisto eli yritysilmekäsikirja.

7 2 2 TAVOITTEENA TOTUUDENMUKAINEN IMAGO Yrityksen ulkoisen kuvan muotoutumisen pohjana on aina identiteetti. Identiteetti on yrityksen todellinen ja aito olemus, joka koostuu yrityksen arvoista, ominaisuuksista, ihmisistä ja palveluista. (Uimonen & Ikävalo 1996.) Imago pohjautuu aina identiteettiin, joten yrityksen liikeidea ja arvomaailma määräävät tietyt rajat sille, minkälainen mielikuva yrityksestä on mahdollista luoda. Tavoiteimagon on hyvä vastata samoja arvoja, jotta se ei olisi ristiriidassa identiteetin kanssa. Ristiriitaisia tunteita herättäessä yrityksen imago saattaa muuttua sekavaksi ja aiheuttaa vastaanottajassa negatiivisia mielikuvia. Sielunhoito ja terapia Matkakumppani on olemukseltaan lämminhenkinen ja yksilön erilaisuutta kunnioittava yritys, jonka toiminta perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen. Se kannustaa ihmistä etsimään uusia näkökulmia elämäänsä ja korostaa ajatusta, jossa jokaiselle on varattu tulevaisuus. Matkakumppanin arvomaailma on pohjana koko yritystoiminnalle ja tärkeä osa liiketoimintasuunnitelmaa. Kristillistä sielunhoitoterapiaa tarjoavia yrityksiä on markkinoilla vielä vähän. Matkakumppanin tavoitemielikuva on hyvin realistinen. Se toivoo profiloituvansa luottamuksellisena yrityksenä, joka huomioi asiakkaansa kokonaisvaltaisesti. Asiakkaan tulisi tuntea kasvavansa ihmisenä, kun huomioon otetaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen hyvinvointi. Tavoitekuva luodaan aina identiteetin aineksista ja se määritellään yritykselle, jotta se yksilöityisi markkinoilla (Markkanen 1999). Mielikuvaratkaisuissa on strategisesti kysymys yrityksen palveluiden ja niistä syntyvien mielikuvien erilaistamisprosessista (Rope & Mether, 1987). Matkakumppanin tavoitteena on erottua markkinoilla erityispiirteidensä avulla. Näitä ovat kristillisen sielunhoitoterapian lisäksi hengellistä työtä tekevien tukeminen, perehtyneisyys kuulovammaisten erityisongelmiin ja saattohoitopotilaiden sielunhoito. Yritys tuottaa myös koko ajan uusia tapoja toimia yhteistyöprojektien ja toipumisseminaarien muodossa.

8 3 Oikeanlaisen imagon syntymiseen voidaan vaikuttaa profiloinnilla. Profilointi tarkoittaa strategiaa ja toimenpiteitä, joilla tavoitekuvaan pyritään. Yksi profiloinnin väline on visuaalisen ulkoasun suunnittelu identiteetin mukaiseksi. Profiili syntyy pääasiassa yrityksen ulkoisesta viestinnästä. Yritys voi näin ollen vaikuttaa tavoiteimagon syntymiseen myös toiminnallaan. Matkakumppanin tarkoituksena on herättää luottamusta johdonmukaisella, vahvalla identiteetillä sekä yrittäjän elämänkokemuksen ja koulutuksen monipuolisuudella. Kristillisiä elämänarvoja kannattavana yrityksenä Matkakumppanin arvomaailma on otettava huomioon niin viestinnässä kuin muussakin toiminnassa. Imagoon vaikuttavat kaikki viestit, joita yritys välittää sanoillaan tai teoillaan. Se on mielikuva, joka vastaanottajalle syntyy yrityksestä, joten se voi parhaimmillaankin olla vain osittain profiilin kaltainen. (Uimonen & Ikävalo 1996.) Onnistunut profilointi yhdistää yrityksen visuaalisen ilmeen ja markkinoinnin sekä ylläpitää samaa graafista linjaa kaikessa viestintämateriaalissa. Graafiseen ilmeeseen kuuluu yrityksen koko ulkoasu typografiasta värimaailmaan. Kun nämä kaikki suunnitellaan yrityksen perusajatusten pohjalta, päästään mahdollisimman lähelle tavoiteltua imagoa.

9 4 3 TYPOGRAFIA PAINOTUOTTEESSA Sana typografia muodostuu kreikankielisistä sanoista typos merkki ja grafien kirjoittaa. Typografia on tekstuuria, jonka muodostavat vierekkäin asettuvat kirjaimet, merkit ja niiden väliin jäävät tyhjät tilat. (Lukkarila 2001.) Havaintopsykologisten tekijöiden kautta tekstin ulkoasulla voidaan tehostaa tai huonontaa sanoman omaksumista (Wiio 2000). Tekstuurin väri ja rakenne määräävät tekstin luettavuuden, jolloin typografisilla valinnoilla on suuri merkitys graafisessa suunnittelussa ja sitä myötä informaation välittymisessä toivotulla tavalla. Typografian avulla voidaan varmistaa, että julkaisu muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden muun graafisen materiaalin kanssa. Kirjasinvalinta viestii myös yrityksen identiteettiä. Kun yritykselle on vakiintunut jokin kirjasintyyppi ja sen käyttötapa, voi asiakas tunnistaa yrityksen pelkästään tekstin ulkoasun perusteella. 2.1 Kirjasintyypit Kirjasintyypillä tarkoitetaan kirjainjärjestelmää, jonka kaikki merkit noudattavat samaa kaavaa. Tämän yhtenäisen merkkisarjan kuvaamisessa käytetään usein sanaa fontti. Kirjasintyypit jaetaan eri ryhmiin niiden graafisten ominaisuuksien pohjalta. Eniten viestinnässä käytettyjä tyylejä ovat antiikva ja groteski. Antiikva-kirjasintyylissä kirjainten pääteviivat korostuvat erityisesti. Sana groteski kuvaa päätteettömiä kirjaimia. Kirjasintyypeille ei ole maailmanlaajuisesti vakiintunut yhtä virallista nimeämissysteemiä, siksi samoille piirteille on käytössä erilaisia ilmauksia. Yhdysvalloissa päätteettömiä fontteja kuvataan gothic-sanalla, jota Euroopassa käytetään täysin toisessa merkityksessä. Epätäsmällisyytensä vuoksi nämä termit voidaan korvata sans-serif -ilmaisulla. Tämä tarkoittaa ilman päätettä. Usein käytössä on vain sans-sana ja vastaavasti päätteellisiä muotoja kuvaamassa sana serif. (Lukkarila 2001.)

10 5 Kun tekstille etsitään sopivaa ulkoasua, on otettava huomioon kirjasintyypin selkeys, joka takaa tekstin helppolukuisuuden. Pienaakkosia, eli gemenoita, on helpompi lukea kuin suuraakkosia, versaaleja. Pienaakkoset hahmottuvat lukijalle nopeammin kuin suuraakkoset, jotka ovat tasakorkuisia ja muodostavat tasapaksun ketjun. Pienaakkosissa on myös ylä- ja alapidennyksiä, joka auttaa kirjainten tunnistamisessa (Itkonen 2007). Kirjasintyypeistä groteskia helppolukuisemmaksi on todettu antiikva, koska sen horisontaaliset vaihtelut ohjaavat silmää pysymään oikealla rivillä (Beaumont 1987, 30). Typografisia valintoja voi olla vaikea perustella. Joku valitsee kirjasimen harkiten ja sääntöjä noudattaen, toinen taas tekee valinnan vaistonvaraisesti. Typografisilla valinnoilla voi halutessaan herättää huomiota, mutta joskus valinnat voivat olla tietoisesti tylsiä. Jos valitaan kaksi erilaista kirjasintyyppiä käytettäväksi toistensa yhteydessä, on tärkeää, että niille määritellään tekstiluokkien pohjalta oma tehtävänsä. Taitavalla yhdistelyllä voidaan luoda mielenkiintoinen kokonaisuus. 2.3 Typografinen sommittelu Hyvä typografia on taidetta, jolla on viestinnällistä arvoa (Itkonen 2007, 77). Sekä taiteessa että viestinnässä tarvitaan kontrastia asettamaan asiat haluttuihin suhteisiin ja ylläpitämään rytmiä, jota ilman vastaanottajan mielenkiinto sammuu. Typografiassa kontrastia voidaan luoda vaikuttamalla tekstin kokoon, muotoon, vahvuuteen tai väriin. Muotokontrasti toimii parhaiten, kun toinen muoto on hallitsevassa asemassa. Esimerkiksi suuraakkoset hallitsevat pienaakkosia ja groteski hallitsee antiikvaa. Kokoon perustuvien erojen on oltava tarpeeksi suuria selkeyden ylläpitämiseksi. Graafisissa julkaisuissa tekstimateriaali jaetaan tekstityyleihin. Niitä ovat esimerkiksi otsikko, alaotsikko, leipäteksti ja kuvateksti. Näiden erottaminen visuaalisesti on luettavuuden kannalta tärkeää, mutta graafisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi näillä on oltava myös yhteneviä piirteitä. Yhtenäisyyttä voi hakea esimerkiksi värejä tai tyylejä yhdistelemällä. Visuaalisesti paras lopputulos saavutetaan, jos teksteissä käytetään vain muutamaa kirjasintyyppiä.

11 6 Otsikot ovat visuaalisesti hallitsevia, joten niiden typografian tulisi olla mahdollisimman viimeisteltyä. Otsikot pitää rivittää ja muotoilla niin, että ajatus säilyy loogisena, mutta rivien pituudet eivät saa vaihdella liikaa. Tekstin tulee olla esteettisesti tasapainossa. (Itkonen 2007, 96.) Leipätekstin korkeus on tavallisesti 9-11 pistettä, sitä suuremmat kuuluvat otsikkokäyttöön. Kirjainkokoa valitessa valmiiksi määriteltyjä pistekokoja voi kuitenkin soveltaa, koska kirjaintyypit ovat hieman erikokoisia. Tämä johtuu niiden erilaisesta x-korkeudesta, joka tarkoittaa niiden pienaakkosten korkeutta, joissa ei ole ylä- tai alapidennyksiä (Itkonen 2007, 84). Pienen x-korkeuden omaavalle fontille joutuu näin ollen valitsemaan leipätekstiin pistettä suuremman kirjainkoon. Anfangit ovat palstan suurikokoisia alkukirjaimia, joita käytetään lukijan mielenkiinnon herättämiseksi eräänlaisena houkuttimena. Anfangeja on kahdenlaisia: upotettuja ja nousevia. Upotetut anfangit voivat olla kahden tai useamman rivin korkuisia tekstipalstaan upotettuja kirjaimia. Nouseva anfangi on samalla tasolla muun leipätekstin kanssa, mutta huomattavasti suurikokoisempi. Nykyään myös kokeilevat variaatiot ovat tavallisia. (Itkonen 2007, 104.) Luettaessa painettua tekstiä ihmissilmä hahmottaa kerrallaan noin kaksi sanaa. Mitä kokeneempi lukija, sitä pitempiä jaksot ovat. Silmän tottumuksen perusteella on rivin ihannepituudeksi määritelty 10 cm (noin 60 merkkiä). Maksimi merkkimäärä rivillä on 90 merkkiä. Jos rivi on kovin lyhyt, aiheutuu siitä lukijalle turhia rivinvaihtoja, jotka tuovat katkoja lukemiseen. 2.4 Sovellus Typografisia valintoja työssä tehtiin visuaalisten ohjeiden pohjalta, mutta kuitenkin tilanteessa sääntöjä mahdollisuuksien mukaan soveltaen. Pohja yhtenäisen tekstuurin rakentamiselle syntyi nimilogon suunnittelusta (kuva 1). Nimilogoon pyrittiin tuomaan dynamiikkaa kontrasteilla. Sana Matkakumppani kirjoitettiin suuraakkosin asiakkaan pyynnöstä, tästä sanasta suunni-

12 7 teltiin siis hallitseva elementti suurentamalla myös sanan kokoa. Värinä käytettiin viininpunaista, joka erottuu lähes yhtä hyvin valkoiselta pohjalta, kuin musta väri. Nimilogon groteski-fonttia, Hobo Std, ja värejä toistettiin myös otsikoissa yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Lisää mielenkiintoa otsikoihin tuotiin kasvattamalla ja pudottamalla ensimmäistä kirjainta niin, että yläreuna jäi samalle tasolle muun tekstiosan yläpidennysten kanssa (kuva 2). Muotoilulla pyrittiin tuomaan tasapainoa tekstipalstan vasemman reunan liehulle ja lisäämään kontrastia tasapaksulle tekstille. Alaotsikon fontiksi valittiin kirjasin Agency FB, joka oli silmää miellyttävä, rauhallinen ja tyylikäs (kuva 2). Tällä yleisilmeeseen tuotiin lisää särmää, koska otsikkofontti Hobo Std oli liiankin pehmeä. Nämä kaksi fonttia sopivat yhteen olemalla tarpeeksi erilaisia keskenään. Alaotsikon väri on sama viininpunainen. Leipätekstissä, jota esiintyy vain esitteessä, käytettiin samaa kirjasinta kuin alaotsikoissa. Agency FB on päätteetön fontti, vaikkakin joissain kirjaimissa on havaittavissa pääteviivoja. Fontti uskallettiin ottaa käyttöön leipätekstissä, koska esitteen teksti oli hyvin vähäistä. Tällöin rivien sekoittuminen ei ollut pelkona ilman pääteviivojakaan. Kolmatta fonttia ei myöskään ollut hyvä sekoittaa samalle pienelle aukeamalle, vaan käyttämällä samaa kirjasinta kuin alaotsikossa, visuaalinen ilme säilytettiin selkeänä ja tyylikkäänä. Agency FB -kirjasimen x- korkeus on hyvin pieni, joten esitteessä käytettiin pistekokoa 13. Esteettisenä muotoiluna lisättiin ensimmäinen lause alkamaan nousevalla anfangilla. KUVA 1. Liiketunnus KUVA 2. Otsikkofontit

13 8 4 VÄRIMAAILMAN SUUNNITTELU JA TOIMIVUUS 3.1 Värien merkitys Matkakumppanin toiveimago viestii luottamusta ja asiakkaan kokonaisvaltaista huomioimista. Yrityksen värimaailman värit viestivät aina vastaanottajan silmissä jotakin. Suunnitteluvaiheessa on hyvä perehtyä värien symboliikkaan ja huomioida niiden yleiset merkitykset. Väreillä voidaan tukea esimerkiksi markkinointimateriaalin viestiä ja saada aikaan tietynlaisia tunnelmia ja mielikuvia. Värien valinnassa on noudatettava johdonmukaisuutta, jotta yrityksen värimaailma tulisi asiakkaalle helposti tutuksi. Värejä ei kannata valita liian useita, koska silloin mikään ei välttämättä profiloidu yritykseen. Tehostevärejä voidaan käyttää pieninä määrinä yrityksen tunnusvärin rinnalla. (Laiho 2006.) Yrityksen tunnusväreiksi voi valita mustan lisäksi yhdestä neljään väriä. Liian useat värit aiheuttavat levottoman vaikutelman ja värikirjo lähenee jo mainonnan kirjavuutta. (Rantanen 2007.) Punaista on pidetty yleisesti rakkauden ja lämmön värinä. Punainen on energinen väri, joka aktivoi ihmisiä toimimaan, siihen pukeutuvaa voisikin kuvailla rohkeaksi ja palvelunhaluiseksi. Punaisen värin taustaksi pidetään sopivimpana valkoista tai harmaata, koska se on liian voimakas muiden värien yhteydessä (Huovila 2006, 122). Viininpunaista pidetään mustan jälkeen parhaana värivalintana tekstille, koska se toistuu ja erottuu hyvin valkoiselta pohjalta (Sumiloff 2000, 118). Vihreä väri rauhoittaa ja herättää katsojassaan luottamusta. Samalla se symboloi nuoruutta ja uudistumista. Vihreä on hyvä valinta neutraaliksi taustaksi, koska se harvemmin herättää suuria tunteita katsojassaan. Tästä johtuen esimerkiksi sairaalan seinät ovat usein vihreät. Värien valinnassa on otettava huomioon koko väriskaala. Vierellä ja taustalla olevat värit vaikuttavat siihen, miten yksittäinen väri, ja samalla koko väriharmonia toistuu. Vastaväriharmo-

14 9 nia syntyy kun valitaan väriympyrästä vastakkaisia värejä, näiden uskotaan täydentävän toisiaan (Loiri & Juholin 1998). Vastavärien käyttö voi olla huono ratkaisu, jos molemmat värit peittävät suuria pintoja, mutta toisen ollessa hallitseva ja toisen apuväri, saattaa lopputulos olla erityisen mielenkiintoinen ja aikaa kestävä. 3.2 Värien painotekninen toimivuus Väriarvojen tarkat määritykset takaavat sen, että valitut värit toistuvat samalla tavalla painotuotteesta riippumatta. Painotuotteissa käytetään poikkeuksetta neliväritekniikkaa, jossa värien sekoitussuhde määrää lopullisen sävyn. Nelivärikuva syntyy neljästä pääväristä: syaani, magenta, keltainen ja musta. Näitä kutsutaan CMYK-väreiksi (Cyan, Magenta, Yellow, Key). Jokaisen värin osuus CMYK-kuvassa ilmoitetaan prosentuaalisesti ja painetaan kirjapainossa omalla painolevyllään. Esimerkiksi voimakas punainen syntyy, kun keltainen ja magenta painetaan päällekkäin ja lisätään hieman sinistä. (Loiri & Juholin 1998, 114; Toro 1999, 36.) CMYK on puhtaasti käytännöllinen väriavaruus ja perustuu vahvasti paino- ja tulostustekniikkaan, näin ollen se on myös täysin laitteistoriippuvainen (Jokinen 2004, 36). Tietokoneen näyttö ei näytä koskaan painovärejä täysin oikein. Tämä johtuu siitä, että se käyttää kolmiväristä RGB-väriavaruutta (Red, Green, Blue), eikä CMYK-väriavaruutta, kuten kirjapainotekniikka. Lisäksi kaikki monitorit ovat erilaisia. Prosessivärit on hyvä määritellä painetuista värikartoista, jotta lopullinen tulos olisi mahdollisimman lähellä toivottua. Yleisin sekoitevärimallisto on Pantonen PMS-värimallisto (Pantone Matching System). Värien toistumista toivotulla tavalla voidaan kontrolloida oikean värin valinnalla oikealle paperityypille. Yksi paperin ominaisuuksista on grammapaino (esim. 170 g/m2), jolla viitataan paperin massan ja pinta-alan suhteeseen. Paksuuden lisäksi paperin pintarakenne voi vaihdella päällystetystä paperista päällystämättömään paperiin. Värikartoista löytyy useimmiten vasti-

15 10 neet molemmille pinnoille, mutta nykyään on olemassa myös prosessivärejä, jotka kelpaavat molempiin tarkoituksiin. Digitaalikameroiden yhteydessä käytetään usein termiä megapikseli. Tämä tarkoittaa pikseleiden määrää kuvassa. Mitä enemmän kuvassa on pikseleitä, sitä enemmän se voi sisältää yksityiskohtia. Pikseleiden, eli kuvapisteiden tiheys kuvassa määrittelee niiden koon paperilla. Tätä kutsutaan resoluutioksi. Mitä tarkemmalla tulostimella tulostetaan, sitä suurempaa resoluutiota kuvalta vaaditaan. Kirjapainoon lähetettäessä korkean resoluution lisäksi valokuvat on muutettava RGBmuodosta CMYK-muotoon. Tätä työvaihetta kutsutaan värierotteluksi. Muunnettaessa kolmivärinen RGB-kuva CMYK-avaruuteen menetetään väistämättä osa kuvan informaatiosta, koska väriavaruutena CMYK on paljon RGB-avaruutta suppeampi. 3.3 Sovellus Matkakumppanin tunnusväriksi valittiin Pantonen prosessivärikartasta raikkaan vihreä (kuva 3) ja lisäväriksi viininpunainen (kuva 4). Värimaailma pyrittiin pitämään lämpimänä, mutta raikkaana. Raikkautta tuo osaltaan valkoinen, jota käytettiin suurilla pinta-aloilla vähintään yhtä paljon kuin vihreää. Värit kuvastavat koko yrityksen luonnetta punaisen huokuessa lämpöä ja vihreän symboloidessa uutta mahdollisuutta ja hengellistä kasvua. Molemmat värit ovat luonnossakin toistuvia värejä ja toistensa vastaväreinä ne pitävät värimaailman tasapainossa. Vihreästä väristä käytettiin usein liukuväriä tai hieman läpinäkyvää versiota. Näin se pysyi raikkaana, eikä peittänyt tekstiä, mikä oli vaarana joissakin painotuotteissa. Nimilogossa käytettiin punaisen värin lisäksi tummaa ruskeaa. Ensinnäkin, koska värit haluttiin pitää maanläheisinä, toiseksi punaisen tuli erottua nimilogosta paremmin. Tummasta punaisesta käytettiin vaaleampaa versiota esimerkiksi lehti-ilmoituksen tekstissä, koska sanomalehtipaperi on tummempaa, eikä toista värejä niin hyvin. (Kuva 5.)

16 11 PANTONE 391 EC KUVA 3. Vihreän eri sävyt PANTONE 1815 EC KUVA 4. Nimilogon ja otsikoiden viininpunainen Ruskea: PANTONE 469 EC Viininpunainen: PANTONE 1815 EC Punainen: PANTONE 187 EC Vihreä: PANTONE 391 EC KUVA 5. Matkakumppanin värimaailma

17 12 5 GRAAFISTEN ELEMENTTIEN SUUNNITTELU JA SOMMITTELU 4.1 Graafisten elementtien suunnittelu Visuaalisen yrityskuvan tarkoituksena on symbolisoida niitä toimintaperiaatteita, joita yritys edustaa. Graafisten elementtien suunnittelu edellyttää perehtymistä yrityksen arvomaailmaan ja sen asiakaskunnan tuntemista. Kaiken suunnitellun materiaalin tulee olla informatiivista, kohderyhmänsä tavoittavaa sekä tarvittaessa myyntiä edistävää. Graafisen suunnittelun taitavalla toteutuksella voidaan varmistaa viestin välittyminen ja ohjailla vastaanottajaa asettamaan elementit mielessään tärkeysjärjestykseen. Sommittelulla tarkoitetaan graafisten elementtien sijoittamista jollekin pinnalle. Elementit ovat selvästi toisiinsa yhteydessä ja muodostavat esimerkiksi aukeamittain yhteisen ryhmän. Vastaanottajan silmä pyrkii automaattisesti etsimään sommittelusta vain mielenkiintoiset elementit ja jättämään muut taka-alalle. Usein ihmissilmä löytää sommittelutilasta ensimmäiseksi selvimmin erottuvan kohteen, joka voi olla ympäristöstä poikkeava elementti tai tumma tai vaalea alue (Huovila 2006). Tuotteiden suunnitteluvaiheessa on pidettävä mielessä suunniteltavan julkaisun tuleva käyttötarkoitus. Liikemerkki ja nimilogo ovat asiakkaan ensikosketus yritykseen ja liikemerkin olisi hyvä yhdistää asiakkaan mielikuvat yrityksen toimintaan myönteisessä valossa (Toikkanen 2003, 14). Käyntikortin ideana on välittää henkilön yhteystietoja, jolloin niiden on erotuttava kortista selkeästi. Kortin omistajan tiedot on myös viisasta erottaa yrityksen tiedoista. (Swann 1987, 112.) Lehti-ilmoituksen tulee olla selkeyden lisäksi huomiota herättävä ja viestittävä mahdollisimman vähin sanoin haluttu informaatio. Lehtiä silmäillään nopeasti ja vain vaikutelmat ja imagot jäävät ihmisten mieliin. Tämän takia yrityksen jokaisessa julkaisussa on sommittelun osalta hyvä käyttää samoja sääntöjä ja muotoja. Tällä varmistetaan halutun vaikutelman syntyminen ja tunnelman toistuminen julkaisusta riippumatta.

18 13 Esitteen on tarkoitus toimia yrityksen tukivälineenä esimerkiksi messuilla tai suoramainonnassa. Sen avulla voidaan välittää tietoa yrityksen palveluista ja toimintaperiaatteista. Lisäksi esitteestä tulisi löytyä yrityksen yhteystiedot. Koska esite on kuvallinen väline, tulisi sen ensisijaisesti olla myös hyvännäköinen ja vakuuttava. (Rope 2003.) Hyvä esite on yrityksen visuaalisen ilmeen mukainen ja ajaton, hintojen tai muiden muuttuvien tietojen sisällyttäminen esitteeseen ei tällöin ole viisasta. Asiakkaansa hyvin tavoittava esite sisältää suuria kuvia, yritykseen yhdistettäviä värejä ja vain vähän tekstiä. Esitteen muodolla ja taittelutavalla voi myös tukea sisältöä ja välitettävää viestiä. 4.2 Graafisten elementtien taitto Taitolla tarkoitetaan tekstin, kuvien ja muiden elementtien sommittelua painetulle sivulle. Taiton pääsääntönä pidetään rauhallista yleisilmettä. Esimerkiksi viiva voidaan kokea muotona aktiiviseksi tai levolliseksi. Sillä on aina suunta, jota muuttamalla voidaan vaikuttaa katsojan reaktioon. Vaakasuora viiva on pystysuoraa rauhallisempi ja sitä käytetään usein pinnan jakajana. Erimuotoisten elementtien, viivojen ja värien toistuvuus ja niiden väliin jäävän valkoisen tilan vaihtelevuus ovat visuaalista rytmiä. Mitä säännöllisempi rytmi on, sitä helpompi katsojan on hahmottaa tilan kokonaisuus. (Huovila 2006.) Pääsääntöisesti elementit pyritään pitämään tasapainossa. Keskelle tilaa sijoitettu elementti on levollinen, symmetrisesti vasemmalle ja oikealle sijoitetut elementit jakavat tasapainoisesti koko pinta-alan ja tuovat rauhallisen vaikutelman. Tätä kutsutaan staattiseksi taittotyyliksi. Dynaamisessa tyylissä sivun rakennetta voidaan muunnella sisällön tai esimerkiksi uutisarvon perusteella. Epäsymmetrisessä taitossa puoliskot ovat keskenään ristiriidassa, mikä saattaa aiheuttaa katsojassa tarpeetonta levottomuutta. Hallitut poikkeamat voivat kuitenkin joskus piristää ulkoasua.

19 14 Sivun sommittelussa on otettava huomioon katseen viipyminen aukeamalla. Ihmisen katseen on havaittu kiertävän aluksi koko aukeama ja sen jälkeen jäävän vasempaan reunaan hieman keskipistettä ylemmäksi. (Wiio 2000.) Aukeaman tärkein elementti sijoitetaankin usein vasemmalle yläreunaan. Kuvituksen suunnittelu on suuri osa taittoa. Pääsääntönä pidetään, että yksi suuri kuva on parempi valinta kuin usean pienen kuvan sarja. Kuvan sisällön tulisi liittyä muuhun taittoon, esimerkiksi tekstiin, vähintään symbolisella tasolla. Kuvalla on myös aina jokin suunta, joka on otettava huomioon muussa taitossa. Suunta voi olla liikettä, tai syntyä vaikka kuvattavan ihmisen katseen mukaan. 4.3 Graafinen suunnittelu verkossa Internet-sivut harvoin yksin riittävät yrityksen palveluista kertomiseen, mutta muun markkinointimateriaalin tukena sivut toimivat hyvin (Laiho 2006). Sivujen osoitteen tulisikin olla selkeästi nähtävissä yrityksen kaikissa muissa tuotteissa. Yrityksen Internet-sivujen on hyvä olla tunnistettavan yhdenmukainen muun markkinointimateriaalin kanssa. Mukaan tulevat nyt vain lisäksi monet muut kriteerit kuten toimivuus, interaktiivisuus, esteettisyys, helppokäyttöisyys ja tehokkuus. (Nieminen 2004, 110.) Viestinnän eri välineitä on lähestyttävä niiden omilla ehdoilla. Interaktiivisuus eli vuorovaikutteisuus asiakkaiden kanssa tapahtuu nykyään myös Internetin välityksellä, jonka myötä asiakkaista on tullut entistä vaativampia kotisivujen ulkoasun ja toimivuuden suhteen. Sivujen sommittelu tulisi olla avaraa ja hillittyä. Muutama selkeä fontti ja väri tasapainoisesti sommiteltuna auttavat vierailijaa keskittymään tekstisisältöön. Useimmiten asiakkaat vierailevat yrityksen kotisivuilla hakeakseen tietoa tuotteesta tai palveluista. Yksinkertaiset ja raikkaat sivut antavat laadukkaan ja luotettavan vaikutelman. Tärkein kysymys koostovaiheessa on, mitkä sivun elementit toteutetaan kuvina ja mitkä julkaisukielen keinoin. Jokainen kuvatiedosto sivulla pidentää hieman sivujen latausta ja on vai-

20 15 keammin päivitettävissä. Kuvien käyttö antaa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia ulkoasun suunnitteluun kun muotojen esteenä eivät ole julkaisukielten rajoitteet. Kuten painetussa tekstissä, myös digitaalisessa tekstissä typografisilla valinnoilla on suuri merkitys. Teksti, joka on tarkoitettu luettavaksi näytöltä, kannattaa muotoilla lyhyeksi ja ytimekkääksi. Fontin tulee olla päätteetön, koska kirjainten pääteviivat sekoittuvat näytöllä ja menettävät näin etunsa luettavuuden näkökulmasta. Kirjainkooksi suositellaan pistekokoa 12 ja kappaleiden pituudeksi alle kymmentä riviä (Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 53). Visuaalisesti suunniteltu kuvien käyttö sivuilla on suositeltavaa. Näytön takaa tuleva valo tuo kuville aivan erilaista tunnelmaa, kuin esimerkiksi printtimainonnassa. (Nieminen 2004, 114.) Käyttäjät kokevat usein Internetin hajanaiseksi, mutta kuvien avulla voidaan helposti auttaa käyttäjää navigoimaan sivujen välillä (Pohjanoksa, Kuokkanen & Raaska 2007, 195). Kuva on hyvä maamerkki asiasisällön vaihtuessa, näin sivuilla vieraileva tietää millä sivulla milloinkin on. Kuvien yleisilmeen on oltava yhtenäinen ja rauhallinen, jotta ne eivät vie liikaa huomiota. 4.4 Sovellus Liiketunnuksen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle fontin valinnasta. Kun se oli tehty, alkoi lopullisen version sommittelu. Liikemerkkiin sisällytettiin Matkakumppanin arvomaailmaa, sen olematta kuitenkaan liian ilmiselvää. Tarkemmin katsoessa saattaa huomata, että viivat, jotka jakavat nimilogon ja liikemerkin, muodostavat kyljellään makaavan ristin (kuva 6). Tällöin hahmo istuu ristin sakaralla nojaten samalla sanaan Matkakumppani. Hahmosta pyrittiin suunnittelemaan konkreettinen vertauskuva yrityksen toiminnalle. Sen tuli olla levollisen matkalaisen näköinen, joka saa tielleen tukea matkakumppanilta ja halutessaan myös ristiltä. Matkakumppanin visuaaliseen ilmeeseen suunniteltiin toistuvaksi elementiksi vihreä, hieman pyöristyvä kulma. Tätä kulmaa sovellettiin esimerkiksi käyntikortissa niin, että se kaartaa vasemmalta alhaalta oikealle ylös (kuva 7). Kulman alareuna on aina sivua leveämpi. Käyntikor-

21 16 tin alareunaan sommiteltiin yhteystiedot vihreälle alueelle, näin huomio kiinnittyy ensin valkoiselle alueelle, johon tuli kortin omistajan tiedot sekä Matkakumppanin liiketunnus. Valkoisen alueen tiedot on tasattu oikealle ikään kuin nojaamaan vihreään reunaan. Vasemmalla on lähikuva metsätähdestä. Kuva valittiin sen raikkauden vuoksi ja sitä on käytetty aikaisemmin Matkakumppanin postikorteissa. Lehti-ilmoituksessa käytettiin myös aikaisempaa metsätähti-kuvaa (kuva 8). Ilmoituksesta suunniteltiin yhden palstan levyinen, mutta korkeampi mainos. Näin saatiin teksti ja liiketunnus sommiteltua paremmin ja selkeämmin, kuin jos olisi valittu vaakamainos. Pystyssä oleva mainos herättää myös enemmän huomiota. Teksti saatiin mainokseen valmiina ja sommiteltiin mahdollisimman selkeästi, pienentämättä liikaa kokoa. Kysymys Kuinka voit? herättää helposti katsojan mielenkiinnon ja houkuttelee lukemaan pienempääkin tekstiä, kunhan se ei ole liian pitkä. Lehti-ilmoituksen ulkoasu pidettiin mahdollisimman samanlaisena kuin muissakin tuotteissa. Mainoksen muoto rajoitti hieman, koska kuvan tuli myös mahtua kapealle alueelle. Metsätähdet sommiteltiin vasempaan reunaan, jota tasapainotti oikean reunan vihreä alue. Kuva ei näin täyttänyt mainosta liikaa, mutta toi siihen sopivasti mielenkiintoa ja tunnelmaa. Esitteestä suunniteltiin hieman pintaa syvemmälle raapaiseva lehtinen, joka antaa lukijalle ensikäsityksen Matkakumppanin toiminnasta (kuvat 9 ja 10). Nelisivuinen esite vastaa hyvin pienen yrityksen tarpeita tällä hetkellä. Esitteen vaakasuora muoto antoi pohjan staattiselle ja tasapainoiselle sommittelulle. Tekstisisältö saatiin Matkakumppanilta valmiina ja muutettiin vain hieman tyyliltään sopivammaksi. Koska tekstiä oli vain keskiaukeamalla, sen ei haluttu hukkuvan aukeaman sisäreunaan, vaan sille annettiin paljon tilaa molemmilta sivuilta ja valokuva sommiteltiin aukeaman keskelle. Kodikas kuva oli otettu Matkakumppanin vastaanottotiloista ja se tuki hyvin tekstin sisältöä. Kannen kuva otettiin kesäiseltä viljapellolta erityisesti esitettä varten. Se on luonnonläheinen, mutta myös kristillisesti vertauskuvallinen aihe. Kuvan suunta muodostuu tähkän osoittamasta suunnasta, eli esitteessä takasivua kohti. Se antaa hieman alakuloisen ja pysähtyneen vaikutelman, jota tukee kysymys Kuinka voit?. Vertauskuvallisesti kuva pysäyttää lukijan miettimään omaa tilannettaan.

22 17 Esitettä suunniteltaessa etu- ja takakannen tulisi olla aina jollain tapaa yhteneviä. Tämän takia haluttiin valokuvaa venyttää molemmille sivuille ja lisätä vielä vihreä kulma jatkumaan puolelta toiselle. Takasivun liiketunnuksen vaakasuoraa viivaa jatkettiin myös etusivun puolelle ja esitteen otsikko sommiteltiin tuon viivan molemmin puolin. Kun lukija sulkee esitteen, hän tajuaa mistä viiva on lähtöisin. Samaa pientä ajatusleikkiä toistettiin sommittelemalla vihreä kulma keskiaukeamalle juuri päinvastaiseen kulmaan. Näin kokonaisuudesta tuli tasapainoinen, mutta myös mielenkiintoinen. Molemmilla aukeamilla vihreä kulma on ainoa elementti, joka rikkoo suunniteltua symmetriaa. Auto- ja ovitarran suunnittelu oli osa suunnitteluprosessia. Ovitarraksi riitti pelkkä liiketunnus, mutta autotarraa suunniteltaessa oli huomioitava sen käyttötarkoitus. Tarran tuli sopia auton takaikkunaan estämättä kuskin näkymää tielle, mutta tekstin tuli kuitenkin erottua selvästi takana ajavalle. Asiakas halusi liiketunnuksen yhteyteen myös yhteystiedot, mikä vaikeutti suunnitteluprosessia. Suunnittelussa päädyttiin ratkaisuun, jossa aseteltiin elementit vierekkäin niin, että liiketunnus oli keskellä ja sen toisella puolella Internet-osoite, toisella puhelinnumero (kuva 11). Puhelinnumeron ja Internet-osoitteen mustaa väriä vaalennettiin 20 prosenttia, jotta teksti olisi helpompi erottaa ikkunasta. Viimeisen painotuotteen suunnittelupyyntö tuli hieman muita myöhemmin, kun Matkakumppani pyysi Internet-sivuille otetuista valokuvista myös postikortteja (kuva 12). Kuviin lisättiin valmiit tekstit ja valkoiset reunat. Reunat kaartuvat kulmista samoin kuin vihreä kulma, lukuun ottamatta oikeaa alakulmaa. Tekstin väriksi haluttiin raikas, hyvin kuvista erottuva valkoinen. Fontiksi valittiin kapeampi otsikkofontti. Matkakumppanin Internet-sivuja suunnitellessa otettiin hallitseviksi elementeiksi vihreän kulman pyöreä muoto ja suuret kuvat (kuva 13 ja 14). Värit ovat sivuilla samat kuin muissakin julkaisuissa. Otsikoissa toistuu sama muotoilu kuin esitteessä ja linkit ovat toisella kahdesta otsikkofontista. Leipäteksti on valkoisella pohjalla ja erottuu näin muista sivun elementeistä. Pääsivujen otsikot ovat Matkakumppani, Sielunhoitoterapia, Raija-Elina Kauppila, Matkaevästä ja Yhteystiedot. Linkit ovat kuvan alla yläosassa ja sivun vasemmassa reunassa vaihtuvat ajankohtaiset ilmoitukset. Tämä osio tehtiin Adobe Flash -ohjelmalla, ohjelmointikieli

23 18 ActionScript 3:a apuna käyttäen. Näin saatiin otsikkofontti Hobo Std toimimaan sivuja selatessa koneesta riippumatta, mikä ei olisi ollut HTML-kielellä mahdollista. Flash hakee ajankohtaiset tiedot erillisestä XML-dokumentista, jota on myös helpompi päivittää. Valokuvat, jotka otettiin sivuille, ovat asiakkaan pyynnöstä luontoaiheisia. Teema sopi parhaiten myös yrityksen identiteettiin. Kuviksi haluttiin mieluummin lähikuvia, kuin maisemakuvia, koska kuvan tuli olla vain tunnelmaa luova kehys, eikä se saanut viedä huomiota tekstiltä. Näin olisi käynyt, jos kuvassa olisi ollut paljon pieniä yksityiskohtia. Kuvien yhteyteen lisättiin Matkakumppanin julkaisemasta runokirjasta lauseita, jotka yhdistyivät jollain tapaa kyseessä olevaan kuvaan tai sivun sisältöön. Matkaevästä-sivulta löytyvä kuva runokirjasta otettiin sivuja varten valokuvausstudion tuotekuvauspöydällä. Sivujen teksti saatiin valmiina asiakkaalta, mutta sisältöä muutettiin jälkikäteen yhdessä ja erikseen sopivamman pituiseksi ja mahdollisimman selkeäksi. Tekstissä on vasemman reunan liehu, jota tasapainottaa vihreä alue vasemmassa reunassa. Tämä tuo muotoiluseikkana mielenkiintoa ulkoasuun. Fontiksi valittiin kirjasin Trebuchet MS, joka on päätteetön, mutta hieman tavallisista Internet-fonteista poikkeava. Tämän pitäisi löytyä kaikilta koneilta. Fontille valittiin myös varavaihtoehto, Arial. Internet-sivujen resoluutio on 800 x 700. Tämä tarkoittaa sitä, että sivu on leveydeltään enintään 800 pikseliä, mikä varmistaa sen, ettei sivulle tule vaakasuuntaista vierityspalkkia pienemmissäkään näytöissä. Sivut ovat tekstiosuuksia lukuun ottamatta kuvana, mikä mahdollisti vihreän kulman ja muiden muotoilujen toistumisen samoin kuin muissa julkaisuissa. Tekstiosuudet ovat kuitenkin helposti päivitettävissä, leipäteksti HTML-dokumentissa ja ajankohtaiset tiedot XML-dokumentissa. Koska sivujen resoluutio on niin pieni, ei sivusto lataudu kuvista huolimatta liian kauaa. Tämän tapaisissa pienissä käyntikorttisivuissa ulkoasun suunnittelussa voidaan joustaa julkaisukielimuotoiluissa, koska latautuminen vie joka tapauksessa vain vähän aikaa. Matkakumppanin sivut toimivat hyvin laajempana käyntikorttina yrityksestä tarjoten lisätietoja yrityksen identiteetistä, palveluista, yrittäjästä, yrityksen tuotteista ja yhteydenotosta. Sivus-

24 19 to löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Asiakkaan toiveesta domain-päätteeksi valittiin info, jotta siitä ei huokuisi liika kaupallisuus. KUVA 6. Liiketunnus KUVA 7. Käyntikortti KUVA 8. Lehti-ilmoitus

25 20 KUVA 9. Yritysesitteen taka- ja etukansi KUVA 10. Yritysesitteen keskiaukeama KUVA 11. Autotarra

26 KUVA 12. Postikortit 21

27 KUVA 13. Internet-sivujen etusivu 22

28 KUVA 14. Internet-sivut 23

29 24 6 TULOKSET JA POHDINTA Kun yritys on uusi, on tärkeää, että sille vakiintuu oma profiili ja suunniteltu imago mahdollisimman nopeasti. Ammattimaisen liiketunnuksen ja yhtenäisen ulkoasun avulla Matkakumppani erottuu edukseen oman alansa yritysten joukosta. Kaikessa viestintämateriaalissa korostin yrityksen avainominaisuuksia, eikä esimerkiksi hintamielikuvaa välitetty ollenkaan. Materiaalin suunnittelussa halusin jättää markkinoinnin toiselle sijalle ja keskittyä ensin asiakkaan tavoittamiseen ja yritysimagon välittymiseen toivotulla tavalla. Tässä onnistuin mielestäni hyvin ja visuaalisesta ilmeestä muodostui yrityksen identiteetin mukainen. Suunnitteluprosessi eteni loogisesti ja suunnitellut tuotteet olivat ajallaan painossa. Asiakas oli tyytyväinen kaikkiin tuotteisiin, vaikkakaan vihreä väri ei toistunut esitteessä ja käyntikortissa parhaalla mahdollisella tavalla. Tiedustelin syytä Pantonen värikartan ja lopullisen version värieroon, ja selvisi, että siellä oli huomioitu ainoastaan värin CMYK-arvot. Alle sadan kappaleen erät tulostetaan digitaalisesti. Pitkällä tähtäimellä Pantone-värien käyttö oli kuitenkin oikea valinta. Työtä tehdessäni sain oppia käytännön työelämästä suunnittelija-asiakas-tapaamisissa ja tehdessäni yhteistyötä painotalon kanssa. Suunnittelussa otin aina huomioon asiakkaan toiveet, mutta ehdotin myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lopulta yllätyin itsekin siitä, kuinka tyytyväinen olin lopputulokseen. Työ tuki ja edisti ammatillista kasvuani samalla kun tiedonnälkäni omaa alaani kohtaan kasvoi entisestään. Sisäistin aikaisemmin kursseilla oppimani tiedon kunnolla vasta nyt, kun toteutin oppimaani käytännössä, myös oma-aloitteinen tiedonhaku kehitti valmiuksiani itsenäiseen työskentelyyn tulevaisuudessa.

30 25 LÄHTEET Beaumont, M Type & colour: A handbook on typography in graphic design. Oxford: Phaidon Press Limited. Huovila, T Look visuaalista viestisi. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino. Itkonen, M Typografian käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Jokinen, J Digikuva. Helsinki: Edita Prima Oy. Keränen, V. & Lamberg, N. & Penttinen, J Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. Koskinen, P Hyvä! painotuote. Hämeenlinna: Karisto Oy. Laiho, S Yrityksen visuaalisen linjan ja tavoiteimagon luominen. Turku: Turun kaupungin painatuspalvelukeskus. Loiri, P. & Juholin, E HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Lukkarila, J Tekstuuri: Typografia julkaisijan työvälineenä. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. Markkanen, T Yrityksen identiteetin johtaminen. Tulkintaa, viestintää, sitoutumista. Porvoo: WSOY Kirjapainoyksikkö. Nieminen, T Visuaalinen markkinointi. Helsinki: WSOY. Pohjanoksa, I. & Kuokkanen, E. & Raaska, T Viesti verkossa: Digitaalisen viestinnän käsikirja. Juva: WSOY. Rantanen, L Mistä on hyvät lehdet tehty? Visuaalisen journalismin keittokirja. Helsinki: Hill and Knowlton Finland Oy. Rope, T Onnistu myynnissä. Helsinki: WSOY. Rope, T. & Mether, J Mielikuvamarkkinointi. Espoo: Amer-yhtymä Oy Weilin + Göösin kirjapaino. Sumiloff, L Graafisen suunnittelijan teknologia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Swann, A Basic design and layout. Oxford: Phaidon Press Limited.

31 26 Toikkanen, R Tyylikäs julkaisu. Helsinki: Edita Prima Oy. Toro, M DTP & painotyö: Käytännön opas painotuotteiden tekijöille ja tilaajille. Porvoo: WSOY. Uimonen, R. & Ikävalo, E Mielikuvien maailma. Miten mediajulkisuutta muokataan ja imagoja rakennetaan? Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Wiio, O Johdatus viestintään. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy.

32 Graafinen ohjeisto

33 Sisällys Liiketunnus 3 Suoja-alue ja asettelu 4 Värimääritykset 5 Typografia 7 Käyntikortti 9 Lehti-ilmoitus 10 Liite-CD:n sisältö 11

34 Liiketunnus 3 Matkakumppanin tunnus koostuu kolmesta elementistä: 1. nimestä Sielunhoito ja terapia Matkakumppani, 2. matkalaista kuvaavasta hahmosta, 3. vaakasuunnassa makaavasta rististä. Hahmo lepää ristin sakaralla samalla kirjaimellisesti nojaten Matkakumppaniin. Risti pitää elementit koossa ja kuvastaa yrityksen kristillisiä arvoja. Nimilogoa ja liikemerkkiä käytetään poikkeuksetta yhdessä: tekstiä, kuvaa tai viivoja ei tule erottaa toisistaan. Myöskään tunnuksen mittasuhteita ei tule muuttaa.

35 Suoja-alue ja asettelu 4 Liiketunnuksen ympärille on jätettävä tyhjää tilaa, johon ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä, tekstiä tai kuvaa. Alueen koko on 1/3 tunnuksen korkeudesta. Tunnuksen kokoa muutettaessa on pidettävä huolta sen selkeydestä, myös alemman tekstin tulee erottua selvästi. Minimikorkeus tunnukselle on 10mm. Tunnus sijoitetaan julkaisuissa mieluimmin alareunaan. Asettelussa on otettava huomioon määrätty suoja-alue.

36 Värimääritykset 5 Painotöissä käytetään neliväripainatukseen sopivia CMYK-värejä tai Pantotone Matching System -painovärijärjestelmän mukaisia PANTONE-värejä. RGB-värit ovat verkkokäyttöön soveltuvia näyttö- ja elektronisten julkaisujen värejä. RGB-värit eivät sovellu painettaviksi. 18c 98m 86y 56k 110r 6g 16b PANTONE 1815 EC 24c 85m 100y 78k 70r 10g 0b PANTONE 469 EC 0c 0m 0y 80k 51r 51g 51b 80% PANTONE Black 0c 0m 0y 50k 147r 149g 152b 50% PANTONE Black

37 Värimääritykset 6 Yksivärinen, negatiivinen Yksivärinen, positiivinen Vihreä kulma Matkakumppanin yhtenäiseen graafiseen ilmeeseen liittyy olennaisesti vihreä kulma. Valkoisen paperin kulmassa käytettynä vihreän alueen alaosa tulee olla noin kaksi kertaa leveämpi kuin sivun reunan vihreä alue. Liukuväriä alueeseen voi lisätä vaihtoehtoisesti ylhäältä tai toiselta sivulta. Vihreän läpinäkyvyyttä voi säätää välillä 75%-100% painotuotteesta ja käytöstä riippuen. Kulman pyöreys on pidettävä suhteessa samana. 25c 3m 100y 35k 140r 150g 28b PANTONE 391 EC

38 Typografia 7 Typografialla tarkoitetaan tekstin ulkoasua. Yhtenäinen typografia on perusta yrityksen yhtenäiselle ilmeelle, joten yrityksen yhteydessä esiintyville teksteille on määritelty tietyt kirjaisimet. Nimilogon typografiassa tulee ottaa huomioon käytetyn kirjaisimen, Hobo Std Medium lisäksi kirjoitustyyli. Viivan yläpuolelle sijoitettu yrityksen nimi Matkakumppani tulee olla suuraakkosin. Kirjaisinta Hobo Std Medium on käytetty myös otsikoissa. Internet-sivuilla ja esitteessä otsikon ensimmäinen kirjain on suurempi ja ikään kuin roikkuu tekstilinjan alapuolella. Tätä voi käyttää tehosteena, etenkin jos otsikon teksti on tasattu tekstipalstan oikeaan reunaan. Pitkän tekstin kirjaisin on Garamond Premier Pro, lyhyen tekstin ja pienempien otsikoiden Agency FB. Internetissä käytössä on kirjaisin Trebuchet MS. Jokainen ihminen on arvokas, Esimerkki käytöstä, esitteen otsikko. jokaisen elämälle on varattu tulevaisuus ja toivo.

39 Typografia 8 Otsikko ja liiketunnus Hobo Std Medium abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö (! # %&/=?,.;:) ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ Alaotsikko ja lyhyt leipäteksti Agency FB Regular abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö (! # %&/=?,.;:) ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ Vaihtoehtoinen alaotsikko ja kuvateksti Agency FB Bold abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö (! # %&/=?,.;:) ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ Pitkä teksti Garamond Premier Pro Regular abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö (! # %&/=?,.;:) ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ Internet Trebuchet MS Regular abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö (! # %&/=?,.;:) ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ

40 Käyntikortti 9 Käyntikortin koko on 50mm x 90mm ja kirjaisin Agency FB. Nimi kortissa on pistekokoa 14 ja lihavoituna, titteli kokoa 13 pt ja yhteystiedot 12 pt. Liiketunnuksen punaisesta väristä poikkeava kirkkaampi punainen on lisäväri, jota voi käyttää painotöissä, joissa tummempi punainen ei toistuisi riittävän raikkaana. Mitat ovat kuvassa millimetreinä. 8c 100m 79y 28k 169r 17g 44b PANTONE 187 EC

41 Lehti-ilmoitus Lehti-ilmoituksen mitat ovat 41mm x 92mm. 66 Ilmoituksen kirjaisin on Agency FB ja tekstin väri kirkas punainen (8c 100m 79y 28k) ja musta. Teksti Kuinka voit? on kirjainkokoa 24 pt. Tarkentava teksti on kokoa 14 pt ja paikkakunnat kokoa 13 pt. Ajanvaraus on kokoa 12 pt ja Internet-osoite 11 pt Vaalean alueen tekstiä voi muuttaa, mutta ulkoasu tulee säilyttää mahdollisimman tasapainoisena ja selkeänä. 5

42 Liite-CD:n sisältö 11 Liiketunnus Värillinen Liiketunnus_matkakumppani.pdf Liiketunnus_matkakumppani.tif Liiketunnus_matkakumppani.jpg Liiketunnus_matkakumppani.gif Liiketunnus_matkakumppani.ai Harmaasävy Liiketunnus_matkakumppani.pdf Liiketunnus_matkakumppani.tif Liiketunnus_matkakumppani.jpg Liiketunnus_matkakumppani_nega.pdf Liiketunnus_matkakumppani_posit.pdf Esite Esite_matkakumppani.pdf Esite_matkakumppani.indd Lehti-ilmoitus Lehti-ilmoitus_matkakumppani.pdf Lehti-ilmoitus_matkakumppani.ai Käyntikortti Käyntikortti_matkakumppani.pdf Käyntikortti_matkakumppani.indd Autotarra Autotarra_matkakumppani.pdf Postikortit Valokuvat, pdf- ja indd-tiedostot Nettisivut Graafinen ohjeisto